Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu hyvin paljon jo kolmesta pienestä eteläisen Suomen kansallispuiston laajentamisesta. Viittaan siihen, että eteläisen Suomen alueella on vain yksi prosentti metsistä suojeltu. Pinta-ala on hyvin vähäinen. Toisaalta myös tässä kohdassa, hallituksen esitys 132 ja ympäristövaliokunnan mietintö 23, on jätetty vastalause, joka sisällöllisesti ei poikkea kuitenkaan siitä, mitä valiokunta on edellisen asian yhteydessä Liesjärven kansallispuiston kohdalla todennut. Ne samat hyvät periaatteet, mitä kansallispuistojen luonteesta esimerkiksi ed. Ylä-Mononen totesi aikaisemmin edellisen asian kohdalla, pätevät näissä muissakin. Todellakin meillä on hyvin suuri kansallinen omaisuus ja, sanoisinko, arvo näissä eteläisen Suomenkin pienissä kansallispuistoissa, ja toisaalta ne ovat pieninäkin alueina sellaisia, jotka pystyvät säilyttämään biodiversiteettia, luonnon monimuotoisuutta.
Mikä liittyy näihin pienpetoihin, muualta tulleisiin, etenkin minkkiin, ehkä supikoiraankin, jos ne runsastuvat, niiden kannan sääntely on mahdollista edelleenkin luonnonsuojelulain 15 ja 16 §:n kohdalla.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja totesi, että Etelä-Suomessa on suojeltuja metsiä todella vähän. Se on suhteessa vähän, mutta eurooppalaisittain katsottuna totaalisuojeltuja on Suomessa todella hyvin kilpailukykyisesti, voisi sanoa, erittäin paljon. Näin arvellen tässähän on kokonaan kysymys siitä, että on tämmöinen ristiriitakysymys, totaalisuojelu ja vapaaehtoinen suojelu. Minusta nämä pitäisi sovittaa sillä lailla yhteen, kun tiedän, että metsänomistajissa, puuntuottajissa on paljon semmoisia, jotka haluavat vapaaehtoisesti suojella, että se ei johtaisi siihen, ettei tätä omalle metsälle voisi tehdä, suojella, miten tahtoo. Siinä on vaan niin, että kun jotakin vapaaehtoista suojelua tehdään ja siihen tulee joku ulkopuolinen, olkoon nyt minkä näköinen intiaani tahansa, joka alkaa puuttua yhteiskunnan voimakeinoin siihen, niin kohta isäntä ei enää metsää omistakaan, siitä tuli vaan torppari sinne sivuun, jos saa kunnolla edes torppansa mailla edes sen jälkeen kävelläkään.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Näissä kolmessa kohdassa ainoastaan valtion maalle perustetaan kansallispuistoja. Ne ovat valtion omistuksessa olevia maita.
Yleiskeskustelu päättyy.