Arvoisa puhemies! Vanhempainvapaiden kustannusten epätasainen jakautuminen on yksi suurimpia työelämässä epätasa-arvoa aiheuttavia tekijöitä. Se ylläpitää pätkätyösuhteita ja pahimmillaan estää kasvua hakevien yritysten mahdollisuuksia palkata tarpeellista lisätyövoimaa. Aiemmin tänä syksynä käsittelimme budjettilain, jossa tämä tilanne jossain määrin paranee. Siinä yhteydessä kokoomuksen rinnakkaislakialoite hylättiin. Nyt ilokseni huomasin, että ministeri Mönkäre on sekä Etelä-Suomen Sanomissa että Kauppalehdessä todennut, että nämä kaikki vanhemmuuden kulut pitäisi yhteisvastuullisesti hoitaa ja tasata ja että hän on asettamassa työryhmän tätä kysymystä selvittämään. Kysyisinkin:

Minkälainen tämän kaavaillun työryhmän toimeksianto tulee olemaan ja millä aikataululla sen työn edellytetään valmistuvan, jotta nämä ministeri Mönkäreen toivomukset tästä tasa-arvoisesta kustannustenjaosta voitaisiin saattaa voimaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitimme tänä syksynä, mistä kaikesta työnantajalle vanhempainvapaitten osalta koituu kustannuksia. Siinä yhteydessä erittelimme sitten myös erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa näiden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen, ja siinä yhteydessä totesin, että pelkällä työelämän sukupuolen mukaisen jakautumisen korjaamisella tie on pitkä ja mielestäni korvaustason nostaminen olisi se nopein tie tässä asiassa saada tasaisempaa jakautumista aikaan.

Mutta tuo työryhmäasia ei ole mikään uusi asia, vaan työministeriöllä on työryhmä, joka tutkii vanhempainvapaitten osalta lainsäädännön kehittämistä. Totesin siinä samassa tilaisuudessa, että sosiaali- ja terveysministeriö voi luontevasti olla siinä työryhmässä mukana ja tuoda esille myös tämän kustannus- ja korvauspuolen. Aikataulua työryhmän osalta en osaa sanoa, mutta pitää muistaa, että maksajat näitten vanhempainvapaan korvausten osalta ovat työmarkkinaosapuolet ja yksi osa tätä työtä on se, että painetta laitetaan sinne työmarkkinaosapuolten suuntaan. Hehän ovat nyt edenneet asiassa myönteisesti jo ensi vuotta ajatellen.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on todella tärkeä sekä työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta, tasa-arvonäkökulmasta että myöskin väestöpoliittisesta näkökulmasta. Usein naisvaltaisten alojen työnantajat ovat itse naisia, ja toinen kysymys, joka tähän liittyy, koskee naisyrittäjien mahdollisuuksia yhdistää oma työnsä ja perhe-elämä. Esimerkiksi lapsen sairastuessa naisyrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa, ja todellakin ne kustannukset, joita heille sitten koituu, kun työntekijät ovat äitiyslomilla ja vanhempainvapailla, voivat johtaa erittäin ongelmallisiin tilanteisiin. Kysyisinkin:

Miten tämän yrittäjyysohjelman osana tämä asia nyt on esillä, ja millä tavoin kuullaan naisyrittäjiä ja heidän edustajiaan myöskin tästä näkökulmasta, millainen oikeus yrittäjänaisilla on vanhemmuuteen?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sairaan lapsen vanhempien hoitovapaan ajaltahan ei korvata työnantajalle hänen maksamaansa palkkaa, eivätkä itse asiassa kaikki työnantajat edes maksa palkkaa siltä ajalta, mutta suurin osa maksaa. Parasta on ollut se, että yhä enemmän myös isät käyttävät näitä sairaan lapsen hoitovapaita.

Lisäksi tähän hallituksen poikkihallinnolliseen yrittäjyystyöryhmään liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä yrittäjän sosiaaliturvan kehittämisen työryhmä, joka on tehnyt jo monia esityksiä, ja on tehty jo myös korjausehdotuksia, joita eduskunnassakin on käsitelty. Siellä yhtenä asiana on tietysti myös naisyrittäjän sosiaaliturvan parantaminen, mutta toteaisin, että kukaan työnantaja ei tällä hetkellä saa korvausta siitä, että meillä on tämä laki lapsen sairauden aikaisesta hoitovapaasta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden politiikkaohjelma tukee ministerin toimia ja ministereiden toimia eri ministeriöissä tähän tapaan kuin täällä edellä ministeri Mönkäre selvitti. Tämän lisäksi haluan sanoa, että puolisen vuotta sitten asetin erillisen työryhmän selvittämään erityisesti niitä kysymyksiä, mitkä liittyvät naisyrittäjyyden tiellä oleviin ongelmiin, minkälaisia erityisiä esteitä naisyrittäjyys kohtaa, minkälaisia erityisiä kustannuksia naisyrittäjyyden tiellä on jnp. Tämän työryhmän selvitykset valmistuvat tässä tammikuun aikana. Uskon, että sieltä tulee problematisointia, jonka konkretisointi sitten käytännön säädöstoimiksi siirtyy lähinnä sosiaali- ja terveysministeriölle ja osin ehkä myöskin työministeriölle.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Perheen ja työn yhteensovittaminen, mistä myöskin tässä kysymyksessä oli kyse, edistyy tällä osittaisen hoitorahan nostamisella ja laajennuksella, joka on tehty. Mutta monet naisyrittäjät käyttävät myöskin yksityisen hoidon tukea, palkkaavat yksityisen hoitajan työaikojensa takia, koska ne ovat niin epäsäännölliset, ja osaltaan myöskin yksityisen hoidon tuen korotus edistää tätä asiaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänä vuonna tehnyt lähinnä kosmeettisen yrityksen ratkaista kysymyksen vanhemmuuden kustannuksista. Lomapäiviä korvataan hiukan enemmän kuin aikaisemmin. Kysymys on käsitelty sairausvakuutuslain yhteydessä. Missä vaiheessa hallitus aikoo siirtyä käsittelemään vanhemmuutta ei sairautena vaan vanhemmuutena?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Nämä vanhempainvapaakustannukset, niiden korvaukset, rahoitetaan sairausvakuutuksen kautta sillä tavalla, että kaikki työnantajat osallistuvat näihin maksuihin. Korvaukset menevät tietysti niille työnantajille, joiden työntekijät käyttävät näitä vapaita. Tämä on hyvä rahoituspohja, ja parempi se on, kuin että yhtäkkiä järjestelmä muutettaisiin jotenkin niin, että se olisi yhteisestä valtion kassasta, kun tähän liittyy työnantajien ja työntekijöiden intressi siihen, että nämä järjestelmät kehittyvät kannustaviksi ja hyviksi ja toimitaan sitten työpaikoilla sillä tavalla, että järjestelmä on hyvällä rahoituspohjalla.

Mutta ei tämä ensi vuoden ratkaisu mikään kosmeettinen ole. Tällä hetkellä vanhemmuudesta koituvat kustannukset työnantajille ovat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Niistä korvataan kolmasosa, 30 prosenttia. Ensi vuonna se lomarahan korvaus, joka äitiysvapaan ajalta kertyy, nousee puolitoistakertaiseksi. Se merkitsee sitä, että korvausprosentti nousee 11 prosenttia siitä 30:sta, mitä se on tällä hetkellä. Minä en nimittäisi tätä kyllä kosmeettiseksi, vaan se on merkittävä askel yhteisen vastuun ottamisessa vanhempainvapaista.

Arvoisa herra puhemies! Kun työmarkkinat kuitenkin ovat jakautuneet sukupuolen mukaan — naiset joutuvat useimmin keplottelemaan pätkätöitten, työttömyyden ja vanhempainvapailla, ja miehet voivat paremmin yhdistää perheen ja uran — vauvapula ei helpotu niin kauan kuin nämä äitiydestä työnantajalle koituvat kustannukset ovat pelkästään naisten harteilla. Viime kaudella, kun kokoomus oli hallituksessa, isyyslomaa pidennettiin. Kuitenkin tällä hetkellä vain noin 5 prosenttia isistä käyttää isyyslomaa ja vanhempainvapaita vain noin 2 prosenttia isistä.

Miten hallitus aikoo kannustaa nyt vanhempia tasaisemmin jakamaan näitä vanhempainlomia, jotta naisten ja miesten tasa-arvo työmarkkinoilla toteutuisi?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllähän näitä kampanjoita on järjestetty, mutta miten hallitus siihen nyt sitten voi vaikuttaa, jos isät eivät käytä niitä vapaita? Kysymys ei ole pelkästään siitä, etteivätkö isät tietäisi, vaan kysymys on asenteista, siitä, että työpaikoilla katsotaan, että se ei ole suotavaa, tai sitten perheen taloustilanteesta, siitä, että perheessä katsotaan, että isän jäädessä vapaalle menetetään taloudellisesti enemmän eikä siihen ole varaa. Tähän on hyvin moninaiset syyt. Totta kai me haluamme kannustaa. Se, mikä johtuu järjestelmän jäykkyydestä tai heikkoudesta, se pitää korjata, jos voimme esimerkiksi osoittaa, että se bonusvapaa on liian byrokraattisesti säädetty, miten se pitää pitää. Mutta tosiasia on, että suomalaisista perheistä hyvin pieni osa tietää, että vanhempainvapaan kautta voi ihan vapaasti jakaa — tai tietyillä säännöillä kylläkin — mutta paljon enemmän voi jakaa isälle. Ei edes tiedetä, ajatellaan aina, että se kuuluu äidin pitää. Eli kyllä tässä on monta tällaista asiaa, joita voidaan tehdä ihan siellä työpaikoilla. (Ed. Zyskowicz: Edellisen hallituksen aikana pääministeri näytti esimerkkiä! — Naurua)

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre ansaitsee ilman muuta suuren kiitoksen ja sulan, mikäli todella saa aikaiseksi tämän vanhemmuuden kustannustenjaon. Tämä ei ole nyt mikään hallitus—oppositio-asia, vaan todella varmasti kaikki eduskunnan naiset pitävät tätä keskeisenä tasa-arvoasiana ja myös kaikki muut feministisesti ajattelevat henkilöt, joita tästä salista varmasti löytyy paljon. Mutta täällä ed. Karttunen viittasi tähän isälisäjärjestelmään, joka todella on Norjassa ja Ruotsissa toteutettu paljon laajempana, ja siten siellä ollaan paljon pidemmällä näissä luvuissa, miten vanhempainlomaa myös isät käyttävät. Isyyslomahan on vain tämmöinen pieni pätkä, mikä on eri asia kuin vanhempainloma. Ed. Sinnemäki on jättänyt tästä lakialoitteen, ja kysyisinkin ministeri Mönkäreeltä:

Ollaanko tätä tarkistamassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kun me nyt kävimme tätä analyysiä läpi, miten nämä vapaat käytetään taas tässä vaiheessa, miten nuo kustannukset työnantajille koituvat, niin tietenkin me vedämme siitä johtopäätöksiä ja katsomme, mitä kaikkea pitäisi tehdä. Ensinnäkin se tietous siitä, miten nykyisessäkin järjestelmässä isät voivat paljon enemmän käyttää vanhempainlomaa, niin se on minusta se ykkösasia, ennen kuin lähdetään järjestelmää sinänsä muuttamaan. Jos olemassa olevaa vanhempainvapaakauden mahdollisuutta ei käytetä, niin ei se kahden viikon bonusvapaa tätä asiaa ratkaise. Eli täytyy katsoa kuitenkin ensin se, että kaikki tietävät, mitä on käytettävissä.

Sitten sanoisin, että koko tässä perhevapaakustannusten jakamisessa on kysymys työllisyysasteesta ennen kaikkea tämän hallituksen näkökulmasta. Nuorten naisten pitäisi yhtä aikaa osallistua työelämään, jotta työllisyysasteemme olisi korkea, ja samalla heidän pitäisi synnyttää lapsia. (Puhemies koputtaa) Suomalaiset naiset synnyttävät paljon lapsia huolimatta tästä ristiriidasta. Emme puhu pelkästään tasa-arvosta, vaan myöskin koko (Puhemies: Aika!) yhteiskunnan säilymisestä.

Arvoisa puhemies! Tämä karenssiaika, minkä ed. Cronberg nosti täällä esille, ei mielestäni saanut sitä vastausta, minkä olisi ansainnut. Nimittäin tämä karenssiaika ja raskauden ja raskauteen liittyvien ongelmien pitäminen sairautena on nimenomaan työnantajalle suuri ongelma. Raskauteen liittyy hyvin herkästi tämmöisiä lyhyitä poissaoloja, jotka tarkoittavat, että tällä hetkellä kaatuvat työnantajan maksettaviksi ne kaikki työpäivät, joina raskaana oleva äiti on poissa. Ylipäätään kysyn:

Ovatko hallituksen mielestä raskauteen ja perheeseen liittyvät kustannukset työnantajan kustannuksia vai ovatko ne yhteiskunnan kustannuksia?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ehdottomasti ovat koko yhteiskunnan kustannuksia. Koko yhteiskunnan pitää kantaa vastuu siitä, että lapsia voidaan synnyttää, mutta me selvitimme senkin, miten paljon raskauden aikana käytetään sairauslomia, niillä tiedoilla, mitkä nyt oli saatavissa. Minä toivon, että tämän jälkeen asioita tilastoidaan paremmin ja saamme parempaa tietoa. Raskauden aikana käytetään sairauslomia suurin piirtein saman verran kuin keskimäärin Suomessa vuodessa käytetään, mutta siinä pitäisi tietysti olla parempi vertailuryhmä, kun nyt verrattiin kaikkiin, eli 8,7 vuorokautta vuodessa raskaana olevat naiset käyttävät sairauslomia, joten emme voi väittää, että he käyttäisivät niitä enemmän kuin työntekijät yleensä, mutta minusta se pitää kyllä katsoa vielä vähän tarkemmin. Sittenhän meillä on erityisäitiysrahamahdollisuus tietyissä töissä ja sen tyyppiset asiat. Mutta kyllä tässä selvittämistä riittää, ja koska koko yhteiskunnan pitää se vastuu kantaa, niin tässä on paljon vielä tehtävää. Pää on kuitenkin avattu nyt.