Arvoisa herra puhemies! Suomen ja Venäjän välisistä suhteista on viime aikoina ollut paljon puhetta julkisuudessa moneenkin otteeseen. Venäjä on Suomen merkittävä kauppakumppani ja supervaltarajanaapuri.

Mitkä nyt ovat nämä Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja mistä johtuu tällainen toisen osapuolen suhteellisen kovalta näyttävä kritiikki näiden asioiden hoitoa kohtaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomen ja Venäjän suhteet ovat kaikilla tasoilla hyvät. Suomella ja Venäjällä ei ole kahdenvälisiä ongelmia: meidän kauppavaihtomme kehittyy todella suotuisasti, ja yhteistyö kaikilla niillä aloilla, joissa meillä on kahdenvälisiä kysymyksiä, toimii normaalilla tavalla.

Luonnollisesti puolin ja toisin esiintyy sitten näkemyksiä, jotka koskevat muuta kuin Suomen ja Venäjän suoraa kanssakäymistä, ennen kaikkea Venäjän suhteita Euroopan unioniin. Näistä on tullut erilaisia näkemyksiä esiin, ja Suomi on myöskin näissä kysymyksissä pyrkinyt toimimaan tavalla, joka Euroopan unionin ja Venäjän välejä ja yhteistyötä pyrkisi syventämään kaikilla yhteistyön aloilla. Katson, että tällaiset puheenvuorot kuuluvat niin Suomessa kuin Venäjällä ja muissa maissa sinänsä normaaliin tilanteeseen, kun kuitenkin valtioiden välisissä suhteissa ei ole todettu ongelmia.

Arvoisa herra puhemies! Onko Suomella sitten enää itsenäistä Venäjän-politiikkaa ollenkaan, kun aina, kun Euroopan unioni -sana ilmestyy kuvioihin, on sitten kysymys maataloudesta tai mistä muusta tahansa, se merkitsee yleensä huononnusta edelliseen olotilaan ja näin näyttää tässäkin olevan? Mikä on nyt Euroopan unionin ja mikä Suomen politiikka nyt sitten siellä Euroopan unionissa, kun sinne vängällä meidät on viety tai saatu, suhteessa Venäjään? Voimmeko me sitä kautta nyt sitten vaikuttaa niin, että meidän hyvät suhteemme Euroopan unionin ja Venäjän välillä voisivat kehittyä? Ja mikä on Suomen hallituksen panos sitten tässä suhteessa, jos meillä ei ole itsenäistä Venäjän-politiikkaa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Meillä on erittäin laajaa kanssakäymistä Venäjän kanssa. Suomi niin kuin muutkin EU-maat tietysti harjoittavat myöskin kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Meille se on erityisen tärkeätä, ja meillä nämä suhteet ovat erityisen laajoja maantieteellisistä syistä. Suomen ja Venäjän välinen rajat ylittävä yhteistyö on hyvin kattavaa, ja se on myöskin koko ajan lisääntymässä. Mainitsin jo kaupan suotuisan kehityksen, samaten rajanylitysten määrä — niitä on 6 miljoonaa vuosittain — on koko ajan lisääntymässä. Tässä suhteessa ei ole mitään ongelmia.

Perustana on kylläkin myös Suomen jäsenyys Euroopan unionissa, jonka jo silloin, kun yhdeksän vuotta sitten liityimme unioniin, arvioimme sellaiseksi — ja arvio on osoittautunut oikeaksi — että EU:n ja Venäjän suhteiden sopimusrakenne antaa paremmat mahdollisuudet kehittää meidän ja Venäjän välisiä suhteita kuin vanhat, jo merkityksensä menettäneet kahdenväliset sopimusjärjestelyt.

Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeri Tuomioja totesi, että Suomella ja Venäjällä on hyvät suhteet eikä meillä ole ongelmia. Olen tästä samaa mieltä, ja mielestäni on hienoa, että asiat ovat näin. Kuitenkin minua, ja uskon että suomalaisia laajemminkin, hämmentää ja askarruttaa se, että Venäjän suunnalta kuullaan sellaisia puheenvuoroja kuin nyt presidentti Putinin läheisen avustajan televisiohaastattelu.

Pyytäisin, ministeri Tuomioja, että pyrkisitte vielä arvioimaan sitä, mistä tällaiset puheenvuorot kumpuavat. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen eikä ainutkertainen. Esimerkiksi lähetystön edustaja esitti samanhenkistä kritiikkiä joitakin viikkoja sitten. Sanoitte, että tämä on normaalia toimintaa. En itse ole sitä mieltä, että se on ihan normaalia toimintaa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Mielestäni on oleellista todeta se, että huolimatta erilaisista puheenvuoroista nimenomaan Venäjän suurlähettiläs hyvin yksiselitteisesti totesi saman kuin mekin olemme täällä todenneet, että meidän välillämme ei ole ongelmia.

Mitä tulee tähän viimeiseen puheenvuoroon, sitä on tietysti hyvin vaikea lähteä tästä käsin arvioimaan tai spekuloimaan, mistä on kyse, mutta yksi preferenssi on kyllä se, että alun perin näitä näkemyksiä hän esitti Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa esitettyjen kannanottojen pohjalta, ja siinä mahdollisesti myös joidenkin myös suomalaisten eurokansanedustajien (Ed. Laakso: Stubbin! — Ed. Elo: Kovia kokoomuslaisia! — Ed. Dromberg: Oli siellä muitakin!) mukanaolo joissain kysymyksissä oli voinut antaa tähän aihetta, mutta hallituksella ei ole tästä tarkempaa tietoa.

Arvoisa puhemies! Ulkoministerin arvioon on syytä yhtyä. Presidentit tapaavat, eduskunnan puhemiehet tapaavat, valiokunnat tapaavat, kauppa kukoistaa, ja nuorison trendipaikka on nykyään Pietari, mutta jossain mättää.

Haluaisin opetusministeriltä nyt kysyä, koska minusta on erittäin huolestuttava asia suomalaisten venäjän kielen taito ja venäjän osaamisen. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa kirjoitti venäjän kielen ensimmäisenä vieraana kielenä nelisenkymmentä ihmistä. (Eduskunnasta: 36!) — 36, joku korjaa. — Eikö tämä kerro jostain ylikriittisyydestä ruohonjuuritasolla ja asenteitten muutoksen tarpeellisuudesta?

Mitä opetusministeri aikoo tehdä, jotta venäjän kielen osaamista voitaisiin Suomessa kohentaa?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kielten opiskelu on yksi prioriteetti, ja jos EU-maita katsotaan, niin meillä on hyvin laaja kielivalikoima ja myös korkea osaamistaso. EU:n tavoitteena on se, että äidinkielen lisäksi osattaisiin kahta kieltä, ja meillähän se toteutuu käytännössä. Mutta näitten vähemmän opiskeltujen kielten osalta huoli on ihan oikeutettu, minkä ed. Jaakonsaari otti esille, niin venäjän kielen osalta kuin myös monien muitten kielten osalta, kuten esimerkiksi saksan ja ranskan osaamisen osalta.

Kaikin tavoin tietysti yritetään kannustaa siihen, että kunnissa rohkaistaisiin nuoria valitsemaan myös muita kuin englantia ja näitä suurempia kieliä vieraaksi kieleksi. Venäjän kielen innostus on ollut suurempaa esimerkiksi Itä-Suomessa, ja Itä-Suomen kouluthan ovat hyvä esimerkki siitä, että venäjän kielen opiskelua kannustetaan, mutta soisi, että venäjän kielen osaaminen olisi laajempaa myös muualla Suomessa.

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! Voin tarjota itseäni vain varoittavana ja huonona esimerkkinä, sillä 30 vuotta sitten aloitin venäjän opiskelut täällä eduskunnassa kansanedustajille järjestetyillä kursseilla ja pääsin mielestäni kohtuullisen pitkälle, mutta sitten siinä tilanteessa motivaatio loppui kesken. Mikään ei ole niin harmittanut kuin tuolloin tekemäni päätös. Kenties vielä jonain päivänä aloitan nämä opinnot uudestaan ja toivon, että tämä toimisi sitten parempana esimerkkinä kuin ensimmäinen yritykseni.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin laajennuttua 25 jäsenmaahan on tietysti vielä hieman huoli, onko Euroopan unionin ulkosuhteiden painopiste siirtymässä kohti etelää tai nimenomaan yhä enemmän myös Balkanin suuntaan. Tässä suhteessa tietysti kysymys Venäjän-suhteista on tavattoman tärkeä. Olisin tiedustellut ulkoministeriltä:

Kun pohjoisen ulottuvuuden ohjelma oli Suomen aloitteesta lähtenyt ohjelma — tällä hetkellä Euroopan unionin ohjelma — niin miten Suomi valmistautuu nyt siihen, että pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa, joka voisi olla merkittävä tekijä myöskin Euroopan unionin ja Venäjän välisissä suhteissa, aiotaan kehittää niin, että se ei ole paperitiikeri ja että siihen saataisiin lisää rahoitusta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ensinnäkin unionin laajentuminen on itse asiassa viimeisen laajentumisen perusteella ehkä nostanut kiinnostusta nimenomaan Venäjän suuntaan, koska niin monilla uusilla jäsenmailla on sekä raja- että muita suhteita Venäjään ja sen painoarvo tässä suhteessa nousee. Pohjoinen ulottuvuus vaatii nyt uutta pontta. Sitä on hallituksen puolelta myöskin valmisteltu siltä pohjalta, että haluaisimme myöskin pohjoisen ulottuvuuden välineeksi tulevan alueellisten neuvostojen toiminnan, ja tässä toivomme komission kautta unionin voimakkaampaa osallistumista.

Olemme myöskin halunneet varmistaa sen, että nyt tulossa oleva uusi naapuruusyhteistyön rahoitusinstrumentti kattaa myös rajat ylittävän yhteistyön Venäjän kanssa, ja näin on tapahtumassa. Tämä on tässä vaiheessa tämän rahoituksen kannalta se ehdottomasti merkittävin asia, joka on etenemässä suotuisaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ne lausunnot, joita olemme kuulleet, jotka ovat kriittisiä Suomen suhteen, eivät ole vain yksittäisiä lausuntoja. Tällaisia lausuntoja emme kuulleet muutama vuosi sitten, joten tiettyä ilmapiirin muutosta on tapahtunut, ja ehkä se heijastaa tiettyä pettymystä Suomen toimintaan eräissä kysymyksissä. Täytyy sanoa, että viimeksi pidetyn EU—Venäjä-huippukokouksen jälkeen nuo äänenpainot ovat jossain määrin myöskin lisääntyneet.

Ulkoministeri Tuomioja sanoi, että kahdenvälisillä suhteilla ei ole enää merkitystä. Olen tästä aivan eri mieltä. Kahdenvälisillä suhteilla on erittäin suuri merkitys. Suomi voi näytellä keskeistä roolia myöskin Venäjän ja EU:n välisissä suhteissa lisäämällä ymmärtämystä kumminkin puolin.

Mitä positiivisia aloitteita hallitus aikoo tehdä lähiaikoina? Onko suunnitelmia vauhdittaa esimerkiksi Helsinki—Pietari-ratayhteyden rakentamista, koska nyt tarvitaan positiivisia hankkeita suhteitten kehittämiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ed. Sasi oli ainoa, joka ymmärsi täysin väärin sen, mitä ulkoministeri äsken totesi. Emme varmasti ole vähätelleet eikä ulkoministeri ole vähätellyt Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden merkitystä. Ne ovat merkittävät, ja niissä ei ole sellaisia poliittisia ongelmia, joihin yleensä halutaan viitata. Tokihan näissä suhteissa on monia käytännön ongelmia, mutta ne hoidetaan business as business -asioina. Ne ratkotaan, niitä on edessä. Tällä hetkellä käynnissä ovat muun muassa neuvottelut Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkamisesta jne. Paljon käytännön ongelmia on rajan toimivuuteen liittyen, jotka ovat jatkuvasti meidän esityslistallamme.

Suomi on omalta osaltaan huolehtimassa siitä välipuheesta, joka aikanaan on tehty, että vuoteen 2008 mennessä Helsingin ja Pietarin välinen junayhteys voitaisiin nopeuttaa noin kolmeen ja puoleen tuntiin. Tämä on aiheena joka kerta liikenneministereiden välisissä tapaamisissa ja pääministereiden välisissä tapaamisissa. Hallitus on tähän liittyen juuri tuoreitakin päätöksiä tehnyt siitä, että vuonna 2007 alkaen käynnistämme Lahden ja rajan välisen ratayhteyden parantamisen. Sen jälkeen Suomi on oman osansa tässä tehnyt.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa käytiin muutama viikko sitten varsin mielenkiintoinen keskustelu kansanedustajien kesken siitä, että täällä pohjoisessa Euroopassa voimavarat eivät ole ihan oikein kohdistettuja ajatellen juuri näitä pohjoisen ulottuvuuden haasteita. Täällä aika monet edustajat mukaan lukien ed. Cronberg ja allekirjoittanut esittivät sitä, että painopistettä pitäisi siirtää perinteisestä Pohjoismaiden neuvoston yhteistyöstä näihin muihin yhteistyökuvioihin, muun muassa Itämeren neuvostoon, jotta pohjoinen ulottuvuus muun muassa tulisi eläväksi osaksi tätä kaikkea. (Ed. Outi Ojala: Terveisiä vaan vihreille Pohjoismaihin!)

Onko ulkoministeri Tuomioja valmis tekemään jotakin esityksiä tähän suuntaan tai neuvottelemaan niistä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kesken?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä eduskunnassa käyty keskustelu lähti liikkeelle parlamentaarisen yhteistyön järjestelymuodoista, ja varmaan eduskunta itse on oikea antamaan tähän vastauksen. Mutta siihen ajatukseen, jolta pohjalta haluamme pohjoista ulottuvuutta kehittää, nimenomaan sisältyy juuri se, että käyttäisimme Itämeren maiden neuvostoa, Arktista neuvostoa, Barentsin euroarktista neuvostoa voimakkaammin myös pohjoisen ulottuvuuden välineenä siten, että komissio, joka on jo tarkkailijana Itämerenmaiden neuvostossa, tulisi aktiivisemmaksi osapuoleksi näihin neuvostoihin. Olen samaa mieltä siitä, että näillä neuvostoilla tänä päivänä on enemmän ehkä konkretiaa kuin perinteisellä Pohjoismaiden neuvostolla yksin, niin tärkeä kuin sekin toki edelleenkin Pohjoismaiden parlamenttien kanssakäymiselle on.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionilla on ollut omat sisäiset ongelmansa Venäjän-politiikkansa hahmottamisessa ja koordinoimisessa, mutta selkeästi myös Venäjällä itsellään on ollut ongelma hahmottaa toimiminen EU:n kanssa. Ehkä tämä puheenvuoro presidentti Putinin avustajalta oli yksi osa tätä kokonaisuutta. Myös huippukokouksissa EU:n ja Venäjän kesken Venäjä on tuonut toistuvasti esille tyytymättömyytensä siihen rakenteeseen, mitä yhteistyöllä on olemassa.

Kysyisinkin pääministeriltä tai ulkoministeriltä, onko Suomella omaa visiota, miten tätä rakennetta olisi kehitettävä, koska myös tämä sopimuspohja päättyy vuoden 2007 alkuun mennessä ja asia ajoittuu hyvin lähelle Suomen omaa tulevaa EU-puheenjohtajuutta. Tuleeko tämä olemaan yksi meidän painopisteemme, ja onko meillä jo visiota asian kehittämiseksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kyllä tämä on työn alla juuri tietäen sen, että nämä rakenteet voivat joutua ja ne on syytäkin ottaa uudelleentarkasteluun. Kyllä tässä peruskysymys tietysti on, että olemassa olevia rakenteita ei vielä tarpeeksi tehokkaasti ja laajasti käytetä hyväksi. Siitä siis ei ole kysymys, etteikö tätä yhteistyötä voitaisi ja pitäisi kehittää näiden olemassa olevien rakenteiden ja sopimusten pohjalta.

Kysymyksessä esitettiin havainto siitä, että voi olla, että Venäjän puolella ei vieläkään ole aivan täyttä selvyyttä, millä tavoin unioni toimii. Tämän vuoksi me olemme aloitteestamme järjestäneet jo kerran yhteisen korkean tason virkamiesseminaarin EU-työskentelyn merkeissä. Tästä kokemukset olivat niin hyviä — tämä tapahtui Helsingissä — että olemme sopineet jatkoseminaarin järjestämisestä seuraavan kerran Moskovassa.