Pirkko  Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esitetään säädettäväksi laki valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle tiettyihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jotka on säädetty lailla. Eli kysymys on nyt velvoitteesta järjestää yleinen hautaustoimi, järjestää väestökirjanpitotehtäviä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitäminen.

Aiemmin kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus on järjestynyt yhteisöveron tuotolla, ja nyt se uudistetaan niin, että seurakuntien yhteisövero-oikeus poistetaan ja tilalle tulee valtion talousarvion määrärahasta maksettava lakisääteinen valtion rahoitus, joka myönnetään siis näihin edellä mainittuihin yhteiskunnallisiin tehtäviin ja niitten hoitamiseen. Nyt tässä esitetään lähtötasoksi 114 miljoonaa euroa vuonna 2016, ja tämä on sidottu kuluttajahintaindeksiin. Samalla muutetaan sitten kirkolta perittäviä verotuskustannuksia, niitä esitetään vähennettäväksi, ja tämä on valtiontaloudellisilta vaikutuksiltaan neutraali. Rahoituksen arvioidaan kattavan noin 80 prosenttia todellisista kustannuksista.

Valiokunta huomauttaa mietinnössään, että kysymyksessä ei ole valtionapu kirkolle vaan toiselle autonomiselle toimijalle osoitetut varat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tämän rahoituksen, joka maksetaan kirkon keskusrahastolle.

Edelleen valiokunta toteaa, että osaksi lakisääteiset tehtävät jäävät kirkon jäsenten kustannettaviksi. Hautaustoimessa kirkko tarjoaa palveluja samoin maksuperustein myös vainajille, jotka eivät ole kirkon jäseniä, ja kirkko huolehtii erityisten tunnustuksettomien hauta-alueitten ylläpidosta. Valiokunta pitää perusteltuna, että selvitetään eri mahdollisuuksia tämän epäkohdan korjaamiseksi, samoiten kuin valiokunta kiinnittää huomiota, että nyt kun tätä rahoitusperustaa muutetaan, niin kustannuksien ja kulujen suhdetta rahoitukseen seurataan ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli tapahtuu merkittäviä muutoksia, esimerkiksi kustannuksina, tai muuta epäsuhtaa.

Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Kirkon oikeus yhteisöveron tuottoon on ollut monelle vaikeasti avautuva asia, ja varsinkin ulkomailla sitä on ihmetelty. Luonnollisesti on selvää, että kun kirkko hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä, se tulee kirkolle jollakin tavalla korvata. Tässä valiokunnan puheenjohtaja viittasi juuri hautausmaiden ylläpitoon. Ei voi olla oikein, että seurakuntien jäsenet yksin maksaisivat kaikkien puolesta hautausmaiden ylläpidon.

Nyt ollaan siirtymässä yhteisöverosta eräänlaiseen valtionapujärjestelmään, jota se ei ole, mutta joka tapauksessa voidaan sanoa, että kun kirkolliskokous on tämän ratkaisun tehnyt, niin kirkolliskokous on miettinyt, luottaako se enemmän markkinavoimiin vai demokraattiseen, parlamentaariseen päätöksentekojärjestelmään. Aikaisemminhan jos yhteisövero tuotti hyvin, se merkitsi seurakuntien kassaan lisäpottia aina siihen asti, kun valtio leikkasi kirkon osuutta.

Nyt ollaan riippuvaisia tästä valtion korvaamisesta. Tässä nimenomaan on korostettu sitä, että tämä on indeksisidonnainen. Me tiedämme kuitenkin, että monia indeksejä on leikattu tai niistä on luovuttu. Tässä on myös korostettu sitä, että kysymys ei ole valtion avusta, vaan autonomiselle toimijalle osoitetuista varoista lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Haluan, herra puhemies, vielä tuoda esiin sen, että käsite "kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitaminen" on kuin veteen piirretty viiva. Onko esimerkiksi seurakuntien tekemä nuorisotyö sitä tai jokin muu työalue, diakonia? Otetaan esimerkki: nuorisotyöhön seurakunnat sijoittavat varoja 320 miljoonaa vuositasolla, kun kunnat sijoittavat 200 miljoonaa. Onko tällainen suhde oikea?