Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä ovat valiokunnasta valmistuneet tuloveroasteikko- ja tuloverolain muutosesitykset. Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muuttamattomina.

Tuloverolain osalta hallituksen esitys kattaa niin sanotun kotitalousvähennyksen laajentamisen. Kotitalousvähennystä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotitalousvähennys voitaisiin jatkossa myöntää myös työstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa. Samalla vähennyksen myöntämisperustetta korotettaisiin siten, että verovelvollinen voisi vähentää 30 prosenttia maksamistaan palkoista aikaisemman 10 prosentin sijasta. Valiokunta puoltaa tämän tuloverolain hyväksymistä muuttamattomana.

Kotitalousvähennys on ollut henkilöverotuksen keskeisimpiä yksittäisiä kehittämiskohteita sen jälkeen, kun se säädettiin pysyväksi vuonna 2001. Hallitus siis esittää nyt kahta merkittävää muutosesitystä kotitalousvähennykseen; periaatteellisessa katsannossa uutta on se, että vähennyksen piiriin luetaan myös verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehty työ. Toinen muutosehdotus koski, kuten jo sanoin, työntekijöille maksetun palkan vähennyskelpoisen osuuden korotusta.

Ehdotettuja muutoksia on aiheellista tarkastella valiokunnan mielestä vähennykselle asetettujen tavoitteiden sekä vähennyksen saavuttaman yleisen hyväksynnän perusteella. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella hallituksen ehdottamia vähennysoikeuden laajennuksia perusteltuina. Tähän ovat yhtyneet myös useimmat valiokunnassa kuullut asiantuntijat. Molemmat ehdotetut muutokset ovat omiaan lisäämään nimenomaan omaehtoisia hoivajärjestelyjä. Kotitalousvähennystä voitaisiin käyttää hyväksi erityisesti vanhustenhoidon tukemisessa perheen sisällä. Tämä helpottaisi niin kotona asuvien vanhempien kuin työssä käyvien aikuisten asemaa. Tällöin myös moni vanhus saattaisi voida asua nykyistä pidempään omassa kodissaan, kuten hallituksen esityksessä onkin arvioitu. Valiokunnan käsityksen mukaan vähennysoikeutta on perusteltua laajentaa. Huojennus pysyy kohtuullisena ja saatu hyöty valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös kohtuullisen tasa-arvoisena. Vähennysoikeuden laajentuminen lisäisi uusia työpaikkoja arvion mukaan nimenomaan matalapalkka-aloilla, joilla tuen tarve on suurin. Valiokunta pitää myöskin tätä enimmäismäärän korotusta aiheellisena tässä yhteydessä. Aloitteessa on esitetty, että sitä korotettaisiin enemmänkin, mutta valiokunta viittaa parhaillaan tekeillä olevaan tutkimukseen ja siitä saataviin lisätietoihin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa huomautettiin lisäksi myös siitä uhasta, että korkea verotuki vaikuttaa yrityksiin pitkällä aikavälillä epäterveellisellä tavalla. Tämä tuki voisi jossain tilanteessa olla omiaan nostamaan hintoja, eli valiokunnan käsityksen mukaan on tärkeätä saada tutkittua tietoja kotitalousvähennyksen toimivuudesta ja sen jälkeen mahdollisesti tehdä lisätoimenpiteitä. Olemme myös viitanneet harmaan talouden osalta siihen, että esityksellä on ilmiselvästi vaikutusta harmaan talouden hillinnässä. Tähän esitykseen sisältyy monia lakialoitteita, joita myöskin mietinnössämme on käsitelty, oikeastaan vähän poikkeuksellisena menettelynä, kun on katsottu, että asia on sen arvoinen. Näitä lakiesityksiä tässä yhteydessä ei esitetä hyväksyttäväksi. Mietintöön sisältyy sitten vastalause, johon kokoomuksen ja vihreiden valiokuntaryhmät ovat yhtyneet.

Arvoisa puhemies! Sitten toisena tässä käsiteltävänä asiana on tuloveroasteikkolaki ja laki tuloverolain 105, 124 §:n ja verontilityslain 12 §:n muuttamisesta. Tämä kokonaisuus liittyy osaltaan tulopoliittiseen sopimukseen, joka marraskuun lopussa tehtiin, vaikka nämä ensi vuoden verolait eivät ole mitenkään ratkaisusta riippuvia. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Kuitenkin voidaan sanoa, että nämä kuuluvat laajempaan veropoliittiseen ohjelmaan, joka kattaa seuraavien kolmen vuoden tuloveronkevennykset, jos tuloratkaisu syntyy, eräät rakenteelliset muutokset veroasteikoissa ja uudenlaisen ansiotulovähennyksen sekä varallisuusveron poiston vuonna 2006. Nämä muutokset merkitsevät yhteensä noin 1,7 miljardin euron veronkevennyksiä vuosina 2005—2007.

Ensi vuodeksi ehdotetuilla muutoksilla ei puututa vielä rakenteellisesti tulo- ja varallisuusverotukseen. Veronkevennykset perustuvat siten nykyisten veroasteikon ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksiin.

Valiokunnassa kuullut asiantuntijat ovat puoltaneet esityksen hyväksymistä eräin täydentävin huomautuksin. Niistä keskeisin kohdistuu veroasteikon muutosten riittävyyteen, kun otetaan huomioon myös ennakoitu ansiotason nousu sekä työttömyysvakuutusmaksun ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu. Jotkut ovat pitäneet tuloveroasteikon rajojen nousua tässä suhteessa riittämättömänä.

Valiokunta on katsonut, että hallituksen esittämien veromuutosten vaikutuksia kuvaa paremmin ilman tulotason muutoksia tehty vertailu. Tällöin voidaan selvittää nimenomaan se, mikä vaikutus esityksillä on lähtötilanteeseen eli voimassa oleviin veroperusteisiin. Hallituksen esityksen verotusta keventävä vaikutus on staattisen laskennan mukaan 346 miljoonaa euroa vuonna 2005. Sikäli kuin kattavaa kokonaisvaikutusta arvioidaan, laskennassa tulisi ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Valiokunta siis pitää ehdotettuja muutoksia saamansa selvityksen perusteella riittävinä. Asiantuntijakuulemisessa on lisäksi ehdotettu varallisuusveron poistoa ja uuden verovähennyksen käyttöä jo ensi vuoden alusta alkaen. Tämä ei ole kuitenkaan asian vaatima valmistelu huomioon ottaen käytännössä mahdollista eikä tulopoliittisen sopimuksen avoimuuden takia perusteltua. Valiokunta pitää kuitenkin uusia linjauksia sinänsä kannatettavina, erityisesti uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys on merkittävä kuntien peruspalvelujen rahoituksen ja kuntien itsehallinnon kannalta. Sen myötä veronhuojennukset voitaisiin myös kohdistaa kuntakohtaisesti oikein.

Aloitteiden osalta olemme kielteisellä kannalla. Tähän tuloverolakiesitykseenkin sisältyy vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ja vihreiden valiokuntaryhmien vastalauseet.

Arvoisa puhemies! Nämä tuloverolakiesitykset ensi vuodelle muodostavat hyvän kokonaisuuden, jota valiokunta puoltaa. Tuo indeksitarkistuslaki on ihan normaalin kaavan mukaan tehty, ja siihen ei ole valiokunnalla myöskään mitään huomauttamista.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen suurin ongelma ja koko taloutemme suurin ongelma on se, että meillä on erittäin ankara tuloverotus. Suomalainen tuloverojärjestelmä ei suosi työntekoa ja yrittämistä, ja tuloverotusta alentamalla me voimme selvästi saada dynamiikkaa talouteen ja kasvattaa taloutta. Kun tehdään vertailuja, voidaan havaita, että erityisesti lapsiperheiden verotus Suomessa on poikkeuksellisen ankaraa, olemme ankarimpien verottajien joukossa koko maailmassa. Ja sitten kun tehdään vertailuja palkoista ja verotuksesta yhteensä, voidaan havaita, että suomalaisen akateemisen palkansaajan käteenjäävä tulo on yksi alhaisimpia Euroopassa, kun otetaan myöskin ostovoima huomioon. Tästä syystä on välttämätöntä, että Suomessa johdonmukaisesti, määrätietoisesti alennetaan tuloverotusta, jotta talous saadaan kasvuun ja jotta ihmisille saadaan myöskin käteen oikeudenmukainen tulo.

Hallitus perustelee tätä esitystään, joka liittyy tupoon, sillä, että nyt kevennetään palkansaajan tuloverotusta. Valitettavasti näin ei käy. Tilanne on se, että olemme suurin piirtein nollatasolla. Kun valtiovarainministeriöltä pyysimme tarkennetut laskelmat, joissa otetaan huomioon kunnallisveroprosentin nousu, keskimäärin 0,18 prosenttiyksikköä, ja työttömyysvakuutusmaksun nousu 0,25 prosenttiyksiköllä, niin voidaan todeta, että kaikkein pienituloisimmilla tuloverotus kiristyy ensi vuonna. Sen jälkeen, kun puhutaan yli 8 000 euron vuosituloista, verotus kevenee, mutta kevenee noin 0,1—0,4 prosenttiyksikköä.

Mutta yli 53-vuotiaiden suomalaisten joukossa kaikkien verotus ensi vuonna kiristyy. Enimmillään tuo kiristyminen on pienituloisilla, 4 000 euron tuloilla 0,9 prosenttiyksikköä, ja jos tulotaso on 8 000 euroa vuodessa, 0,1 prosenttia. Mutta tämä valtiovarainministeriön tarkennettu, oikaistu laskelma ei sekään anna välttämättä oikeata kuvaa. Pitää ottaa huomioon ansiotason nousu; kyse on siitä, nouseeko veroaste vai eikö nouse. Kun Veronmaksajain Keskusliitto laskee ensi vuodelle 3,5 prosenttiyksikön tulojen nousun, voi todeta, että verotus kiristyy ensi vuonna pienituloisilla 0,1 prosenttia aina noin 4 000 euron tuloihin asti, ja kun puhutaan yli 4 000 euron tuloista, niin silloin puhutaan siitä, että verotus ei kiristy eikä kevene, vaan muutos on 0 prosenttiyksikköä. Tuo kiristys pienillä tuloilla ei ole kovin suuri, se on noin 2 euron luokkaa kuukaudessa, mutta joka tapauksessa kiristymistä tapahtuu.

Kun sitten katsotaan hallituksen lupauksia tästä eteenpäin, se on myönnettävä ja se on hyvä, että vuosina 2006—2007 verotus todella jonkin verran kevenee. Mutta toivon, että tässä salissa kukaan ei enää tämän jälkeen sano, että ensi vuonna verotus todella kevenisi, kun suurella osalla Suomen kansalaisista verotus kaiken kaikkiaan kiristyy. Täytyy sanoa, että se hyvä linja, joka Lipposen hallitusten aikana oli, tällä hetkellä pysähtyy, tänä vuonna, poikkeuksellisesti, mutta kiitän hallitusta siitä, että verotus kahtena seuraavana vuonna kevenee, joskin varsin vähän. Haluan muistuttaa siitä, että kokoomus viime keväänä jätti oman vastalauseensa, jossa katsoimme, että tänä vuonna tuloverotusta olisi tullut keventää 1 prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiyksikön sijasta.

Se, mikä on erittäin tärkeätä, on myöskin se, että kotitalousvähennystä laajennetaan. Hallitus on siinä oikeassa. Mutta summia olisi voinut tässä suhteessa vielä selvästi korottaa. Muistan, kun tässä salissa vuonna 1986 käytiin keskustelua kotitalousvähennyksestä, ja kiitän ed. Hurskaista, joka äänesti allekirjoittaneen ehdotuksen puolesta, jolloin saatiin ensimmäistä kertaa historiassa tuo vähennys aikaan. Sen jälkeen on käyty pitkälti niin sanottua piikakeskustelua, mutta nyt tuo vähennys on tullut jäädäkseen, ja sanon: se luo selkeästi työpaikkoja tähän maahan. Ihmisten kannattaa työllistää, kotitaloustyö lisääntyy.

Mutta mikä on ehkä vielä tärkeämpää: Tähän asti harmaa talous on ollut pienessä kotitaloustyössä vallitseva työn tekemisen muoto. Nyt kotitalousvähennyksen ansiosta ihmiset vaativat kuittia voidakseen vähentää menot verotuksessa ja vastaavasti työntekijät ymmärtävät, että on perusteltua tehdä verollisesti tuo työ, mikä antaa myöskin näille ihmisille sitten sosiaaliturvaa, antaa myöskin eläketurvaa. Tästä syystä voi sanoa, että harmaan talouden kitkemisessä kaikkein tehokkain, kaikkein paras toimenpide, mitä viime vuosien aikana on tehty, on kotitalousvähennys ja sen kasvattaminen. Mutta täytyy sanoa, että mitä enemmän sitä kasvatetaan, sitä suurempia sen myönteiset vaikutukset ovat, ja tässä suhteessa toivoisi, että hallituspuolueissa olisi suurempaa rohkeutta tuon summan nostamisessa. Vielä se ei aiheuta minkäänlaisia veropoliittisia ongelmia tällä tasolla eikä silläkään tasolla, vaikka sitä selvästi nostettaisiin.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että täällä on myöskin käsittelyssä hallituksen esitys indeksivapautuksesta, mitä tulee tulopoliittisiin sopimuksiin. Tässä yhteydessä haluaisin todeta, että kannattaisi miettiä, tarvitaanko ylipäätänsä indeksiehdon kieltävää lakia tässä maassa. Se säädettiin aikana, jolloin meillä oli kova, korkea inflaatio. Silloin oli tarkoituksenmukaista, että ei anneta tehdä indeksiin sidottuja sopimuksia, jotta inflaatio ei kiihdy.

Tänä päivänä, kun Suomi on eurossa, onneksi, meillä on vakaa valuutta ja meillä ei ole korkeata inflaatiota ja se kyetään rahapoliittisin keskuspankin toimenpitein pitämään varsin hyvin kurissa. Monissa sopimuksissa tarvitaan indeksiehtoa, sitä tarvitaan työehtosopimuksissa, mutta sitä tarvitaan vuokra- ja monissa muissakin sopimuksissa, ja sen käyttö on useissa tapauksissa tarkoituksenmukaista, ja sillä ei ole tänä päivänä välttämättä enää inflaatiota kiihdyttävää vaikutusta. Toivon, että valtiovarainministeriössä mietitään sitä, voitaisiinko, kun tuo määräaikainen laki aikanaan päättyy, siitä kokonaisuudessaan luopua.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä verolinja, mikä tässä nyt on nähtävissä, todellakaan ei ole kokoomuslainen verolinja. Jos tämä jotakin on, niin tämä on keskustalainen verolinja. (Ed. Dromberg: Oooh!) Se tarkoittaa (Eduskunnasta: Hallituksen!) — ja myöskin hallituksen linja samalla — työn verotuksen määrätietoista vähentämistä, (Hälinää) joka on jo toteutettu. Se tarkoittaa yrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennuksen tekemistä, mikä kokoomuksella makasi kahdeksan vuotta pöytälaatikossa. Se tarkoittaa varallisuusveron poistamista, joka vero on katoavaa kansanperinnettä veroteknisesti monella tavalla. Se tarkoittaa myöskin matalan tuottavuuden työn verotuen ottamista myöhemmin käyttöön. Se tarkoittaa kotitalousvähennyksen laajentamista. Se tarkoittaa veronkevennysten painottamista pienituloisille, ja se tarkoittaa myöskin sitä, että verotusta rakenteellisesti uudistetaan, kun tässä yksi veroluokka poistuu ja alkaa tämä laajempi verouudistus. Minusta tässä on aika kirkkaana linja nähtävissä, joka ei ole kokoomuslaista passiivista veropolitiikkaa, vaan aktiivista, maltillista, määrätietoista työn verotuksen ja yrittäjyyden edistämistä. (Hälinää)

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni tulopoliittinen ratkaisu oli aivan oikea ja samalla veroratkaisu kanssa, eli kyllä nämä hallituksen toimenpiteet ainakin yrittäjien keskuudessa ovat saaneet hyvin positiivisen vastaanoton, koska veroratkaisut ovat juuri oikealla ajalla tehtyjä, kun huomioidaan tämä niin sanottu taantuma, joka todennäköisesti jatkuu.

Ainoa, mitä olisin toivonut tämän varallisuusveron poiston lisäksi: Kun 80 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä, niin lahja- ja tulovero olisi pitänyt poistaa näiltä yrittäjäperheiltä, jos yrittäminen jatkuisi esimerkiksi kymmenen vuotta oman perhepiirin tai lähisukulaisen toimesta. Tämmöinen veronalennus olisi tehnyt noin 70 miljoonaa euroa, kun koko lahja- ja tuloveroalennus on 410 miljoonaa euroa. Eli jos tämän ratkaisun hallitus olisi tehnyt, niin sitten tämä veroratkaisu olisi ollut melko täydellinen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä totesi, että tämä veroratkaisu on hyvä kokonaisuus. Näin ei ole. Nämä veronalennukset, joita tehdään, kohdistuvat hyvin voimakkaasti ylempiin tuloluokkiin. Ed. Sasi esitteli niitä laskelmia, joista näkee, että itse asiassa kaikkein alimmissa tuloluokissa verotus hieman kiristyy myös valtionverotuksen osalta. Alimmissa tuloluokissa verotus vähenee vuositasolla 1 tai 2 euroa, kun taas ylemmissä tuloluokissa sen vaikutus on useita satoja euroja. Parempi vaihtoehto olisi hyväksyä vihreiden vastalauseessaan esittämä malli, jossa veronalennukset kohdistuvat maltillisemmin ja solidaarisemmin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ed. Ala-Nissilä on sitä mieltä, että ratkaisu on hyvä, niin olkoon. Silloin se tarkoittaa myöskin sitä, että hän on sitä mieltä, että se on hyvä, että ensi vuonna pienituloisten vero kiristyy 2 eurolla. Hän on sitä mieltä, että on hyvä, että tällä kalliilla veroratkaisulla työllisyysaste, joka on se kaikkein tärkein, nousee vain 1,1 prosenttiyksiköllä. Onko tämä hyvä, että ostetaan työllisyyden nostamista näillä rahoilla? Itse asiassa olen sitä mieltä, että tuporatkaisu oli hyvä. Oli hyvä, että siihen kytkettiin nämä verot ja että sellainen syntyi, mutta kun vaikutusta lähtee tarkastelemaan, niin silloin se ei enää ole niin hyvä. Kun puhutaan siitä, että jokaiselle yhtä paljon prosentteja, jokaiselle yhtä paljon euroja, se olisi saatu, jos me olisimme tuloveron alennuksen käyttäneet elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Ala-Nissilä että ed. Sasi olivat aivan oikeassa siinä, että kotitalousvähennys vähentää harmaata taloutta, mutta sen merkitystä ei myöskään pidä liioitella muiden harmaan talouden torjunnan muotojen rinnalla. Kun ajatellaan, että se kokonaismenetys tänä vuonna valtiolle on 2,5 miljardia euroa, ei pidä liioitella, ettei tule sellaista käsitystä, että harmaan talouden ongelma olisi tällä ratkaistu.

Toisekseen ed. Sasille tästä vakaasta valuutasta, eurosta suhteessa Yhdysvaltain dollariin: Kyllä siinä nyt keskinäinen vakaus on ollut aika kaukana viime aikoina, mutta teillä on ilmeisesti joku oma kriteeri tälle käsitteelle.

Sitten tietysti on erittäin vaikea pysyä kansallisen kokoomuksen veropuheissa mukana, kun välillä kehutaan hallitusta ja välillä moititaan hallitusta. Siitä tulee pikkuhiljaa poliittista viihdettä. (Puhemies: Aika!)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ne puheet, että tämä veroratkaisu olisi kokonaisvaltainen ja tasapainoinen, eivät todella ole totuuden kanssa yhtäpitäviä. Yli miljoona suomalaista jää nyt verohelpotusten ulkopuolelle, nimenomaan miljoona veroa maksavaa suomalaista. Mitä tapahtuu keski- ja pienituloisille eläkeläisille, työttömille, sairauspäivärahan varassa eläville, opiskelijoille? Vastaus on, että pahimmillaan heidän veroasteensa nousee. Kuntavero nousee, veroprosentti kasvaa siellä, ja myös palvelumaksut lisääntyvät, ja aivan oikein, tämä ei ole solidaarista, ei millään tavoin. Varallisuusveron poisto on vielä ikään kuin piste iin päälle. Varallisuusveron poistaminen on hyvä signaali tästä epäsolidaarisuudesta, kielteisessä mielessä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä sanoi, että tämä veropolitiikka on keskustan veropolitiikkaa. Totta kai se on keskustan, sosialidemokraattien ja hallituksen veropolitiikkaa, kun ne sitä nyt tekevät. Mutta se on hyvä rehellisyyden nimessä todeta, että tämä veropolitiikka, jota hallitus harjoittaa ja joka tulee hyvin lähelle sitä, mitä kokoomus vaaleissa esitti ja joka tässä mielessä on hyvää veropolitiikkaa, on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä hallituspuolueet puhuivat vaaleissa, ja myös sen kanssa, mitä keskusta puhui viime vaalikaudella.

Silloin, ed. Ala-Nissilä, keskusta puhui suunnilleen siten kuin ed. Tiusanen äsken eli että suurituloiset saavat veronalennukset, mutta köyhät, jotka elävät tulonsiirtojen varassa, eivät saa tältä hallitukselta, siis silloiselta hallitukselta, mitään. Esimerkiksi ed. Pekkarinen käytti useita tällaisia puheenvuoroja viime kaudella. Eli tämä on hyvää politiikkaa, ja sitä politiikkaa ei huonommaksi tee se, että se on ristiriidassa sen kanssa, mitä hallituspuolueet tähän saakka ovat puhuneet, mutta politiikan moraalin kannalta tällainen on tietysti kyseenalaista toimintaa.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen on oikeassa siinä, että pienituloiset yrittäjät kyllä kiittävät SDP:tä siitä, että varallisuusvero poistuu. Se on heille tärkeä asia.

Mutta mitä tulee hallituksen veropoliittiseen linjaan, niin totuus on se, että hallitus on luvannut keventää tuloverotusta 1,1 plus 1,7 miljardia euroa. Mutta merkittävä osa tästä kevennyksestä menee siihen, että kun ansiotaso nousee, verotus kiristyisi, jos verotusta ei asteikoissa kevennettäisi. Voi sanoa, että linja vastaa kokonaisuutena neljän vuoden jaksolla kokoomuksen linjaa. Mutta totuus on se, että ensi vuonna tuloverotus kiristyy ja se kiristyy vähän ja se kiristyy nimenomaan pienituloisilla. Eli teidän on turha puhua siitä, että pienituloisten verotusta kevennettäisiin ensi vuonna. Tässä asiassa mielestäni pitää kaikkien olla erittäin rehellisiä.

Tietysti olennaista on se, ettemme voi katsoa pelkästään valtion tuloveroa, vaan täytyy katsoa myöskin sosiaalivakuutusmaksut ja kunnallisverotus. Niistä muodostuu se kokonaisuus, jonka perusteella määritellään se, paljonko palkasta palkansaajan kukkaroon kaiken kaikkiaan jää. Täytyy sanoa, että siitä linjasta, mitä kokoomus ajoi, maltillisesta veronkevennysten linjasta, jää (Puhemies koputtaa) ensi vuonna (Puhemies: Aika!) puuttumaan pieni osuus, koska verotus ei kevene.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Nyt keskustelun kohteena ovat hallituksen tuloratkaisun yhteydessä ja siihen liittyen tekemät veropäätökset. Haluan heti alkuun todeta, että hallituksen päättämät veroratkaisut koskien vuosia 2005, 2006 ja 2007 ovat hyviä päätöksiä. Hallitus on tehnyt hyvät verolinjaukset, (Ed. Pulliainen: Ei ed. Sasi niin sanonut!) ja näillä linjauksillaan se tulee hyvin lähelle kokoomuksen tälle vaalikaudelle asettamia verotavoitteita.

Kuuluisassa kuuden kohdan ohjelmassa esitimme tällä vaalikaudella (Ed. Backman: Tosi kuuluisassa!) veroja alennettavaksi vuoden 2007 tasossa 2 miljardia euroa. Nyt päättämillään ratkaisuilla hallitus tulee omien laskelmiensa mukaan bruttomääräisesti alentaneeksi tuloverotusta vuoden 2007 tasossa noin 2,7 miljardia euroa. Kun kuitenkin otetaan huomioon se, että meidän laskelmiimme ei sisältynyt inflaatiotarkistuksia, jotka taas sisältyvät hallituksen laskelmiin, ja kun hallituksen laskelmiin sisältyvät myös kompensaatiot kiristyvistä veronluonteisista sosiaaliturvamaksuista, voidaan sanoa, että kaiken kaikkiaan hallitus lähestulkoon tulee toteuttaneeksi kokoomuksen vero-ohjelman tälle vaalikaudelle. (Ed. Pulliainen: Ei ed. Sasi näin sanonut!)

Mitä ensi vuoteen tulee, ed. Sasi täällä aikaisemmin totesi, että ensi vuoden aikana verotus kiristyy, ja näin todellakin tapahtuu kaikilla yli 53-vuotiailla, ja alle 53-vuotiailla verotus suunnilleen pysyy ennallaan. Niinpä me esitimme, että ensi vuodelle olisi hallituksen päättämän 0,5 prosentin asteikkotarkistuksen sijaan tehty 1 prosentin asteikkotarkistus, jolloin kaikilla ikäryhmillä tuloverotus olisi ensi vuonnakin alentunut. Mutta joka tapauksessa oleellista on se ja myönteistä on se, että hallitus tekemillään päätöksillä päätti, että kautta koko tämän vaalikauden jatketaan ansiotulojen verotuksen keventämistä, kuten tehtiin jo edellisen ja sitä edellisen hallituksen aikana, ja tämä on hyvä asia. (Ed. Lamminen: Nyt lakatkaa kehumasta!)

Aivan eri asia on se, että hallituksen päätös on täysin vastoin hallituspuolueiden vaalipuheita ja myös yli tuplasti sen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin käytettäväksi ansiotulojen verotuksen keventämiseen. Hallitusohjelmassahan sovittiin 1,12 miljardin euron veronkevennyksistä, ja nyt, kuten sanoin, hallitus omien laskelmiensa mukaan tulee bruttomääräisesti tekemään noin 2,7:n, ylikin, miljardin veronkevennykset.

Täällä aiemmin tästä asiasta käydyssä keskustelussa ministeri Antti Kalliomäki on vahvasti käynyt tässä asiassa kokoomusta arvostelemaan. Ymmärrän hänen puheensa. Kun kokoomuksesta kiitellään ja kehutaan ja vasemmalta, myös oman ryhmän piiristä, ankarasti arvostellaan, niin totta kai ministeri Kalliomäki on ajatellut, että hyökkäys siinä tilanteessa kokoomusta vastaan on paras puolustus. Mutta ne väitteet, mitä ministeri Kalliomäki aikaisemmin tässä salissa on esittänyt kokoomuksen ja hallituksen veropolitiikan täysin perustavaa laatua olevista eroavaisuuksista, eivät kyllä tosiasioiden valossa pidä paikkaansa. Ministeri Kalliomäki on myös väittänyt, että kokoomus olisi vastustanut tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista, ja tuokaan ei pidä paikkaansa.

Kokoomuksen lähtökohta oli se, että on välttämätöntä jatkaa ansiotulojen verotuksen keventämistä myös vaalikauden loppupuolella, ja meidän lähtökohtamme oli se, että hallitus ei saa toteuttaa ensi vuodelle sitä tuntuvaa verojen kiristymistä, mitä hallituksen alkuperäinen budjetti ja alkuperäiset veroesitykset eduskunnalle olisivat merkinneet. Näin ollen vaadimme, että työnteon verotuksen keventämistä loppuvaalikaudellakin jatketaan, ja pidimme tätä välttämättömänä hallituksen työllisyystavoitteen ja talouden kasvun edistämiseksi.

Se, että hallitus sitten tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä ja sen kylkiäisenä teki suunnilleen tämänlaiset veroratkaisut, ei millään voi johtaa siihen, että ne ovat täysin päinvastaisia kuin kokoomus oli vaatinut. Se, että hallitus vähän myöhemmin toteutti sitä, mitä me vähän aikaisemmin esitimme, ei millään voinut merkitä sitä, että meidän ja hallituksen vaatimukset olisivat olleet keskenään täysin ristiriitaisia. Mutta lopputulos on joka tapauksessa se, että kokoomuksen vaatimuksen mukaisesti ansiotulojen verotuksen keventämistä jatketaan, ja kuten sanoin, hyvä näin.

Hallituspuolueet ovat todellakin veropolitiikassa täysin kääntäneet takkinsa. Siinä mielessä esimerkiksi vasemmistoliiton kritiikki on täysin perusteltua. Jos katsomme esimerkiksi sosialidemokraattien vaatimuksia viime vaalien alla, niin he eivät esimerkiksi tässä helmikuussa 2003 julkistamassaan vaaliohjelmassa vaatineet lainkaan tällä vaalikaudella toteutettavaksi ansiotulon verotuksen kevennyksiä. Päinvastoin tämä 12-kohtainen ohjelma on erittäin kattava, pitää erittäin suuria vaatimuksia erilaisista tulonsiirtoparannuksista ja muista sisällään hyvin paljon, mutta tämä ohjelma ei pidä sisällään vaatimusta siitä, että tehdään sellaista veropolitiikkaa, jota hallitus nyt harjoittaa.

Kun kokoomus julkisti omat vaatimuksensa vaalien alla, siis ne vaatimukset, joita hallitus suunnilleen nyt toteuttaa, niin mitä sosialidemokraatit sanoivat? Puoluesihteeri Heinäluoman tiedote tammikuun 11. päivältä sanoo näin: "Kokoomuksen isot veronalennuslupaukset vaarantavat julkiset palvelut ja ovat pettymys SDP:lle." Ilmeisesti hallituksen nyt toteuttama veropolitiikka on pettymys SDP:lle. Vielä niinkin äskettäin kuin helmikuun 20. päivänä tänä vuonna ministeri Tuomioja sanoi näin, sitaatti Suomenmaasta: "Suomen verotusta ei tarvitse enää keventää." Ja ministeri Tuomioja jatkoi: "Tämän hallituksen suuret veronalennukset on tehty." Hän siis vielä tämän vuoden alkupuolella vastusti verotuksen keventämisen jatkamista. (Ed. Ollila: Kaikki, mitä Tuomioja vastustaa, toteutetaan!)

Mitä sitten tulee muiden sosialidemokraattien kannanottoihin, niin sattuipa silmääni sosialidemokraattien uuden auguurin Maria Guzeninan kirjoitus Demarista 6. päivänä lokakuuta, jossa hän kirjoitti näin: "Kun jotkut ajavat kaikkien logiikan lakien vastaisesti veroja alas ja lupaavat veronalennustenkin jälkeen toimivat peruspalvelut, hyvän oppimisympäristön koululaisille, mielekkään vanhuuden ikäihmisille, ratkaisuja kasvaviin mielenterveysongelmiin ja tukea lapsiperheille, pidetään asiassa vitsikkyyttä näkeviä kansalaisia kehityksen jarruttajina." Näin väkevästi sosialidemokraattien nouseva poliitikko Maria Guzenina suomi veronalennusvaatimuksia.

Mutta eipä sosialidemokraattien veronalennuksia vastustava linja oikeastaan täällä eduskuntaryhmän tasolla ole näköjään muuttunut hallituksen järkevien ratkaisujen jälkeenkään. Nimittäin vain pari päivää sitten kansanedustaja Saara Karhu kirjoitti Demarissa omille sosialidemokraattisille joukoilleen seuraavaa: "Kylmänä suihkuna ainakin allekirjoittaneelle tulikin tieto uudesta mittavasta veroalesta, joka taas jättää kaikkein köyhimmät nuolemaan näppejään. Monikaan ei uutta veroalea ole edes pyytänyt." Eli tällaista oli retoriikka aikaisemmin ja vielä nytkin.

Mitä sitten keskustaan tulee, niin viime vaalikaudella, niin kuin kaikki muistamme, keskusta moitti silloin tehtyjä tuloveronalennuksia, koska ne antavat markka- ja euromääräisesti enemmän suurituloisille ja vähemmän pienituloisille, kuten markka- ja euromääräisesti antaa hallituksenkin päättämä verolinja. Esimerkiksi joulukuussa 2000 veli Pekkarinen todisti ääni väristen tässä salissa seuraavaa: "Toinen asia, joka vaatii pari huomiota, liittyy siihen, miten tämä verolinja, joka nyt ..."

"... viimeisessä käsittelyssä ollaan lukkoon lyömässä" — kiitos — "kohtelee eri tulotasoilla olevia kansalaisia. - - Tätä taustaa vasten se verolinja, joka tässä toteutuu, ei ole perusteltu, ei ole oikeudenmukainen, ilman muuta ei ole oikeudenmukainen. - - tulot ovat kasvaneet, tuloerot ovat kasvaneet, ja vaikka prosentuaalisesti ehkä kevennys onkin jollakin pienellä tulotasolla vähän suurempi kuin suurten tulojen kohdalla, käteen jäävän tulon erot ovat niin huikeasti kasvaneet viime vuosien aikana - -." Eli näin lausui ed. Mauri Pekkarinen siitä verolinjasta, jota nyt toteutetaan.

Mitä sitten vaalien alla keskustan propagandaan tulee, niin näitä vaaliohjelmia, niin kuin me kaikki tiedämme — tässä näytän paria niistä — oli useampia, mutta missään ei vaadittu sen kaltaisia veronalennuksia kuin hallitus on nyt toteuttamassa. Päinvastoin keskustan eräs pääpropagandisti, Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen kirjoitti veronalennuksista seuraavaa 14. päivänä tammikuuta: "Jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan." Edelleen hän sanoi: "On silkkaa oikeistopopulismia uskotella, että tuloveroasteen laskeminen läpi asteikkojen lisäisi työpaikkoja." Ja edelleen hän kirjoittaa: "Sellaisesta ei rakennu valoisampaa vaihtoehtoa, sen avain on alempi työttömyysaste, joka vasta oikeuttaa alempaan veroasteeseen. Muu on kokoomusjohtajien sanoja lainaten söpöhöpöliirumlaarumia."

Mitä nyt sanoo samainen Kari Hokkanen, kun hallitus toteuttaa sitä veropolitiikkaa, jota hän haukkui söpöhöpöliirumlaarumiksi? Hän iloitsee ja tukee hallituksen veropolitiikkaa. Kari Hokkanen kirjoitti vähän aikaa sitten Ilkan pääkirjoituksessaan, että hallituksen veroratkaisut ovat hyviä ja hallitus yllätti kokoomuksen housut jalassa. Kokoomuksen housuista en tiedä, mutta Hokkasen hallitus yllätti huppu päässä ja oikein sellainen valoa läpäisemätön huppu päässä, sillä miten muuten voidaan selittää se, että hän nyt ylistää ja kiittää sellaista veropolitiikkaa, jota hän vaalien alla haukkui aivan lyttyyn, haukkui sitä söpöhöpöliirumlaarumiksi? Pitänee ilmeisesti olla umpikepulaisen lehden umpikepulainen päätoimittaja, että pystyy tekemään tällaisia kuperkeikkoja poliittisessa ajattelussaan näin lyhyen ajan sisällä. (Ed. Pulliainen: Ajatelkaa, mitä joustavuutta on puolueeseen tullut!)

Herra puhemies! Aika kuluu ja täällä olisi paljonkin näyttöjä keskustan veropolitiikasta vaalien alla, miten se arvosteli sitä veropolitiikkaa, joka nyt juuri on toteutumassa. Otan pieneksi sitaatiksi tässä keskustan puoluesihteeri Eero Lankian kirjoituksen 15. tammikuuta keskustan Apila-nettilehdessä. Hän kirjoittaa näin: "Mielipidetutkimusten mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista haluaa varmistaa hyvin toimivat julkiset peruspalvelut, vaikka veroja ei sitten niin paljon alennettaisikaan. Kokoomuksen johto ilmeisesti laittaisi asiat jatkossakin toiseen järjestykseen", Lankia kummeksuu.

Ja, puhemies, sokerina pohjalla, silloinen keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Taloussanomat, 11. helmikuuta 2003, otsikko on "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin", ja tekstissä lukee näin: "Vaaliohjelmassaan keskusta ajaa vasenta kaistaa. Keski- ja suurituloisille ei ole luvassa lainkaan veronkevennyksiä. Oululainen keskituloinen insinööri saa veronkevennysten sijaan tyytyä siihen, että lapset pääsevät hyvään kouluun ja vanhemmat hoitokotiin. Tällä linjauksella keskusta tekee vaalien alla kaivattua eroa muihin puolueisiin. Puolue nojaa gallupeihin, joiden mukaan suomalaiset arvostavat hyvinvointipalveluita veronkevennyksiä enemmän."

Halusin vain osoittaa, että se politiikka, jota keskusta ja demarit nyt hallituksessa toteuttavat, on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä he vaaleissa sanoivat. Mutta, herra puhemies, ehkä vaalien alla taas linja muuttuu. Voin jo sieluni silmin nähdä, kun sosialidemokraatit menevät seuraaviin eduskuntavaaleihin vuoden 1948 perinteitä kunnioittaen sloganilla "Jo riittää veronalennukset, jo riittää rikkaiden paapominen", ja keskusta voisi viime vaalien tapaan ja Santeri Alkiota kunnioittaen lausua: "Hallitus unohti köyhän asian. Keskusta on valoisampi vaihtoehto pienituloisille."

Mutta, puhemies, jos vaihtoehto ...

Arvoisa puhemies! Lopetan toteamalla seuraavaa:

Jos vaihtoehdot ovat ne, että punamultapuolueet puhuvat hölmöjä vaalien alla, mutta toteuttavat järkevää politiikkaa, tai puhuvat järkeviä vaalien alla, mutta toteuttavat hölmöä politiikkaa, niin minä isänmaan edun kannalta valitsen mieluummin sen, että puhuvat hölmöjä vaalien alla, kunhan toteuttavat järkevää politiikkaa.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Totta tosiaan, tuskin ed. Zyskowiczin mainitsema Laihian työväenyhdistyksen perustajajäsenkään olisi, siis tämä kuuluisa Santeri Alkio, olisi tuon demagogisempaan juhlahetkeen kyennyt (Ed. Lamminen: Ne olivat lainauksia!) kuin ed. Zyskowicz. En siihen nyt suuremmin puutu, mutta sen verran puutun, kun kuulin huoneessani nimeni mainittavan, että haluan edelleen oikaista ed. Zyskowiczia kokoomuksen talouspolitiikan suhteesta hallituksen talouspolitiikkaan ja mikseipä ihan erikseen veropolitiikkaankin sillä tavalla, kuin tein jo aikaisemmin täällä.

Kokoomuksen veropolitiikka yhdistettynä talouspolitiikkaan ja tulopolitiikkaan lähti siitä, että tulopolitiikka ja talouspolitiikka on erotettava toisistaan tavalla, joka tarkoittaa sitä, että te halusitte kesällä viimeistään budjettiriihen yhteydessä tehtäväksi veronkevennykset. Ehdottomasti näin halusitte ja sitä julistitte monella tantereella, monessa yhteydessä tässäkin salissa moneen kertaan. Te teitte sen tietäen tarkalleen, että tupoa, tulopoliittista ratkaisua, ei saada aikaan kunnollisena muuten kuin yhdistelmänä, jossa ovat mukana myöskin hallituksen toimet, niistä yhtenä keskeisenä osana veropoliittiset päätökset.

Te tiesitte tämän. Teidän valintanne oli se, että "ei" tupolle ja sitä mukaa kaikille tämän seurauksille. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Teidän tavoitteillanne, teidän talouspolitiikkanne lähtökohdilla ei olisi syntynyt tupoa — en tiedä syntyykö nytkään, mutta se olisi ollut varmaa, että sitä ei olisi syntynyt ylipäätänsä, jos te olisitte olleet hallituksessa päätöksiä tekemässä. Se olisi tarkoittanut todella sitä, että ei olisi päästy edes neuvottelupöytään saati, että olisi tupoa syntynyt. Se olisi tarkoittanut erittäin rajua riskinottoa teidän veropäätöstenne kautta koko talouspolitiikan linjalle, ennen kaikkea julkiselle taloudelle, valtiontaloudelle ja sitä kautta kuntien taloudelle, ja luottamuksen menettämistä kansalaisten ja markkinoiden parissa.

Teillä pitäisi olla kokemusta ainakin yhdestä hallituksesta siitä, mitä siitä seuraa. Silloin siitä seurasi tuollainen 12—13 prosentin tippuminen bkt:ssä kahden vuoden aikana. (Ed. Ollila: Siitäkö se seurasi?) — Vastaavan tyyppinen mekanismi voisi toimia vieläkin, (Kokoomuksen ryhmästä: Ei!) vieläkin voisi toimia, mutta me emme sitä kokeile. — Te olitte valmiit sanomaan "kyllä" rajulle riskinotolle, "ei" tupolle, "kyllä" kestämättömälle talouspolitiikalle ja julkisen talouden alasajon uhalle, sille tielle, jossa sitten leikataan oikein olan takaa. No, se olisi ollut "kyllä" kokoomuksen linjalle ja kokoomuksen talouspolitiikalle ja ilmeisesti myöskin kokoomuksen yhteiskuntapoliittisille tavoitteille.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäen puheeseen voi yhtyä.

Mikä on ero hallituksen ja kokoomuksen veropolitiikalla? Se on se, että kokoomus puhuu, hallitus tekee. Näin tämä menee. Teidän aikananne esimerkiksi yrittäjäin sukupolvenvaihdosasia oli 8 vuotta Niinistön pöytälaatikossa, varallisuusveron poistamisesta te ette uskaltaneet edes puhua. Nyt olen aivan samaa mieltä, että teidän linjallanne ei olisi pystytty tällaiseen määrätietoiseen, maltilliseen työn verotuksen keventämiseen, koska se olisi tehty irrallaan tuloratkaisusta ja tästä kokonaisuudesta.

Puhemies! Tähän kokoomuksen lehtikatsauslinjapolitiikkaan en sen enempää puutu, mutta tämä se ero on. Erityisesti kokoomuksen ja keskustan välillä: keskusta tekee, kokoomus puhuu, mutta teot jää tekemättä. (Ed. Zyskowicz: Keskusta tekee toisin kuin vaalien alla puhui!)

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän kollega Zyskowiczia tästä pitkästä lehtikatsauksesta. Toivon kuitenkin, että sisälukutaitoa löytyisi myös sieltä puolelta.

Kun kerroitte vaalien alla olleista tavoitteista, ymmärrän hyvin kokoomuksen katkeruuden tässä kysymyksessä. Ymmärrän sen sen takia, että kokoomus ja kokoomuksen äänestäjät huomaavat, että politiikkaa voidaan tehdä viisaasti, järkevästi ja isänmaan kannalta hyvin hallituksessa ilman kokoomustakin. Ne kokoomuksen kuulemma kuuluisat kuusi tavoitetta pitivät sisällään myös menonlisäysesityksiä. Hallitus on nuo lisäykset tehnyt moninkertaisina esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen osalta, moninkertaisina. Samanaikaisesti hallitus pystyy kuitenkin tekemään myös veropolitiikkaa, jota ei tehdä vastuuttomasti kokoomuksen tyyliin irtikytkettynä esimerkiksi tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta.

Tämä on se ratkaiseva ero siinä politiikassa, joka on hallituksen ja myös sosialidemokraattien ja kokoomuslaisen veropolitiikan osalta: vastuullisuus tai vastuuttomuus, kokonaisuus tai irralliset ratkaisut. Näitä irrallisia ratkaisuja kokoomus on esittänyt aiemminkin, ja sosialidemokraatit peräänkuuluttavat sellaisen sopimusyhteiskunnan, kolmikantaisen sopimismenettelyn säilyttämistä myös tulevaisuudessa, jolla voidaan turvata kokonaisuuden kannalta kaikkein paras lopputulos. Ei siis irrallisia, vastuuttomia isoja veronkevennyksiä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä veroratkaisu on solidaarinen vain suurituloisille. Kun tässä salissa kuuntelee tätä keskustelua, niin täällä ei kyllä solidaarisuutta pienituloisille tai keskituloisille palkansaajille veroratkaisun osalta juuri ole.

Kyllä kokoomus ja hallituspuolueetkin puhuivat ennen vaaleja nimenomaan solidaarisesta palkkapolitiikasta ja eduista keskituloisia sairaanhoitajia ja muita naisvaltaisia aloja kohtaan, mutta nyt, kun tehdään veroratkaisua, nyt ne on täysin unohdettu. Suurituloisille ollaan antamassa erittäin suuret veronalennukset. Sen sijaan pienituloiset jäävät lähes kokonaan ilman, ja kaiken huippu on tietenkin tämä omaisuusveron poisto vuonna 2006, jolla sitten oikein pistetään piste i:n päälle, että rikkaille kyllä rahaa riittää, mutta pienituloiset jätetään kokonaan ilman.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Piikki kumpaankin suuntaan:

Ensinnäkin valtiovarainministerille, että muistelkaapas nyt vuotta 1987. Kun teidän demarivaltiovarainministerinne esitti 13 prosentin budjettilisäyksiä noususuhdanteessa, niin se meni niin pieleen kuin olla voi koko talous ja kasinopelikausi tuli ja lamakausi tuli. Se oli teidän politiikkaanne.

Ja sinne toiselle puolelle: On helppo mekkaloida velkarahalla veroalesta suurituloisille. Ei tässä ole mitään järkeä. Yhtä kurjaa politiikkaa, kuin demarit harrastivat 80-luvun lopussa.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean nyt aluksi, että minä henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen siihen ratkaisuun, joka on syntynyt. (Ed. Kuoppa: Se on suurituloisia puolustava!) Olen myöskin tyytyväinen, että tuodaan esille se, mitä vaalien alla on puhuttu ja verrataan sitä siihen, miten nyt toimitaan. Me kaikki sanomme, että puheiden ja tekojen pitää olla samaa maata. Jos vaaleissa yrittää hankkia vaalivoittoa politiikalla, jota ei sitten myöhemmin noudata, niin kyllähän se on äänestäjien pettämistä. Toivon, etten itse siihen syyllistyisi, ja jos syyllistyn, niin muistuttakaa minua siitä.

Ministeri Kalliomäki, kun te annoitte ymmärtää, että se syvä lama 90-luvulla olisi johtunut työmarkkinoista, niin olen kyllä täysin eri mieltä. — Te annoitte kyllä muuten sellaisen kuvan, että se olisi siitä johtunut. — Kyllähän se johtui aivan muista syistä. Se oli kansainvälinen lama, joka ei koskenut yksinomaan Suomea, se koski koko Eurooppaa. Kyllä me tiedämme myöskin syyn: Syy oli väärä politiikka ja ennen kaikkea väärä rahapolitiikka.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäelle: Me halusimme varmuuden veronalennuslinjan, joka on järkevää, jatkumisesta, te olitte valmiit uhkaamaan sen lopettamisella.

Ed. Ala-Nissilälle: Mikä ero on kokoomuksen ja keskustan veropolitiikassa? Ero on se, että kokoomus tekee kuten puhuu, keskusta tekee päinvastoin kuin puhuu.

Ed. Backmanille: Sama veronalennus demareiden tekemänä on vastuullinen, mutta kokoomuksen tekemänä vastuuton.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti tavallista pulliaista, joka ei nyt niin hirveästi politiikan kiemuroista ymmärrä, saattaisi hieman ihmetyttää tämä keskustelu siitä, että ensin toteutetaan sitä, mitä ei luvata, ja ei toteuteta sitä, mitä luvataan, ja sitten vielä kolme suurinta puoluetta kiistelevät keskenään siitä, ovatko ne samaa mieltä vai eivät ole. Sehän ratkaistaan ilmeisesti tänä iltana. Tänään äänestetään näistä veroista. Siinähän se nähdään, ovatko kokoomus, sosialidemokraatit ja keskustapuolue samaa mieltä vai eivätkö ne ole.

Aivan varmasti tupoon tarvittiin veroratkaisu. En kiellä sitä, enkä usko, että kukaan täällä sitä voi kieltää. Mutta kysymys on tietysti siitä, tarvittiinko siihen tämä varallisuusveronalennus, joka varmasti loukkaa köyhimpiä suomalaisia ja aika pitkälle siitä köyhästä sinne keskituloisiinkin päin. Epäilen, että se loukkaa aika monia sosialidemokraattejakin. Kyllä kai kysymys on siitä, mikä sen politiikan (Puhemies koputtaa) sisältö on.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin lehdistökatsaus oli kyllä minusta paikallaan siinä mielessä, että vaalien alla puhuttiin kovin eri asioista, mitä tehtiin, ja ne pelot, mitä silloin esitettiin veronalennuksia kohtaan, eivät mielestäni ole poistuneet. Sillä tämä tupohan on tämmöinen business as usual -tupo, jossa ei tapahdu mitään suurta rakenteellista muutosta, joka antaisi ikään kuin tilaa näille veronalennuksille.

Tässä on vain yritetty pitää korttitaloa vähän aikaa vielä pitempään pystyssä ilman, että on tehty mitään sellaisia rakenteellisia toimia, jotka voisivat sitten johtaa selvästi parempaan työllisyyteen, jota kautta voisi tulla tilaa veronalennuksille. Tässä on päinvastoin tuhlattu kaikki ne mahdollisuudet, joilla verotuksella voitaisiin tukea toimia, jotka torjuisivat esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä. Tällä tavalla minä olen tästä kokonaisratkaisusta (Puhemies koputtaa) kyllä erittäin huolissani. Olen hyvin samaa mieltä niitten sitaattien kanssa, mitä Ben Zyskowicz tässä luki siitä, kuinka tuhoisia tämänlaiset veronalennukset saattaisivat olla.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Vain lyhyesti ed. Kallikselle: Todella, laman syyt olivat toki moninaiset. Väärä politiikka, muutenkin kuin rahapolitiikka, oli kyseessä. Olemme aika moni täällä siitä vastuun kantajia. Tietenkin hyvin voimakkaasti ja poikkeuksellisesti heikkenevä taloudellinen ympäristö, joka silloin vallitsi, ja poliittinenkin ympäristö vaikutti tähän. Mutta juuri niin, ei tämäkään hetki ole sellainen, että olisimme jonkin autuuden porteilla. Pitää vain katsoa vähän kauemmaksi tulevaisuuteen, niin että näkee ne uhkat, jotka silloin olivat portilla jo. Nyt ne ovat vähän kauempana, mutta meidän on valmistauduttava niihinkin, ja sen tyyppinen politiikka tässä tilanteessa, johon kokoomus oli valmis ja on edelleenkin valmis, olisi meidät vienyt tuhoisalle tielle. Sitä haluan tässä esiin tuoda, kun kokoomus täällä retostelee tällä erinomaisuudellaan veropolitiikassa. (Ed. Zyskowicz: Ei, kun hallituksen erinomaisuudella!)

Ed. Virtaselle: Tänään todella äänestetään. Kun kysyitte, tarvittiinko varallisuusveroa tupoon: Se oli kokonaisuus, se on kokonaisuus, se tarvittiin, siitäkin täällä äänestetään.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskustan vaalikampanjan totuudellisuudesta ei kyllä jää kiveä kiven päälle. Sen ed. Zyskowiczin puheenvuoro osoitti.

Mutta, ministeri Kalliomäki, kun tulopoliittinen ratkaisu varmasti kaikkienkin mielestä oli kansantalouden kannalta positiivinen asia ja kun veronkevennykset ovat ainakin useimpien mielestä kansantalouden kannalta positiivinen asia, niin nyt teidän logiikkanne lähtee siitä, että jos tulopoliittinen ratkaisu olisi syntynyt kansantalouden kannalta tyhmästi, niin samanlainen tyhmyys olisi pitänyt tehdä veropolitiikassa. Hämmästyttää kyllä, pidättekö työmarkkinajärjestöjä niin yksinkertaisina, että ne olisivat sitten ajaneet maan kaaokseen, jos nuo veroratkaisut olisikin tehty etukäteen.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus näyttää olevan varsin hermostunut, jopa niin hermostunut, että ryhmäpuheenjohtajalla on ajanhallintakin hieman kadoksissa. Tämän ymmärtää kyllä. Minusta hallitus on kuitenkin pystynyt tekemään hallitusohjelman mukaisia, erittäin linjakkaita työllisyyttä tukevia veroratkaisuja. (Ed. Zyskowicz: Mikä hallitus?) Me kaikki tiedämme sen, että kokoomus ei näihin kyennyt ollessaan hallituksessa, ja se hermostuneisuus näkyy täällä salissa. Se on ihan ymmärrettävää. Minusta kuitenkin ed. Kuosmanen, joka käytti täällä aikaisemmin puheenvuoron, tuki voimakkaasti hallituksen verolinjauksia ja antoi niille tukensa. Tässähän on nähtävissä selkeästi se, että jo aikaisemmat verolinjaukset, joita hallitus on tehnyt, ovat tukeneet talouskasvua ja sitä kautta tätä hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta turvanneet. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Minusta ennen kaikkea yritysverotuksen suunnalla nämä viimeiset ratkaisut, joita tehtiin varallisuusveron suhteen, oikeastaan siirtävät nyt vastuun yrityksille. Hallitus on tehnyt merkittäviä yrityksiä koskevia linjauksia verotuksen osalta, (Puhemies koputtaa) ja uskon, että yritykset ottavat vastuun työllistämisen suhteen jatkossa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suosittelin äsken kokoomuslaisille luetun ymmärtämistä. Tarpeen on näköjään myös kuullun ymmärtäminen. Täällä on monella suulla, niin ministerin kuin allekirjoittaneen, todettu, mikä on ero sen välillä, kytketäänkö tällaiset veronalennukset tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun vai eikö kytketä.

Toivon myös luetun ymmärtämisen osalta, että hallitusohjelmaa siteerataan oikein. Kun ed. Zyskowicz sitä äsken siteerasi, pyydän, että hän kaivaa sieltä papereistaan hallitusohjelman ja lukee, mikä on sen luvun 1,12 edessä oleva sana. Siellä lukee: vähintään 1,12 miljardia. Se on arvio, paljonko voidaan alentaa verotusta huomioiden senhetkinen tilanne ja se hallitusohjelman kirjaus, jossa on tasapainotavoite vaatimuksena. Sen lisäksi hallitusohjelmassa todetaan — ulkomuistista luettuna — että hallitus edistää tulopoliittista kokonaisratkaisun syntymistä veropolitiikalla, ja vielä erikseen todetaan, että hallitus tarkastelee verotuksen osalta vaalikauden puolivälissä, paljonko voidaan tehdä lisää veronkevennyksiä. Tämä on kokonaisuus, mutta kun kokoomus ei osaa hahmottaa kokonaisuuksia (Puhemies koputtaa) vaan yksittäisiä lehtireferaatteja.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jotta nyt ymmärtäisin ed. Backmanin logiikan oikein, niin hän lähtee siitä, että samankokoiset veronalennukset ja samanlainen tupo eritahtisesti tehtyinä on kansakunnalle vahingollinen ja haitallinen yhdistelmä, mutta samankokoiset veronalennukset ja samanlainen tupo samaan aikaan tehtynä on kansakunnalle eduksi. Voi olla näin. Jos ei ole minkäänlaista luottamusta työmarkkinaosapuolten laskutaitoon, ei minkäänlaista luottamusta siihen, että ne osaisivat ottaa huomioon hallituksen erikseen budjetin antamisen yhteydessä päättämät veroratkaisut tuloneuvotteluja käydessään, niin silloin ed. Backmanin edustamassa ajattelussa on tietty logiikka. Siitä, arvoisa puhemies, ei pääse mihinkään, että hallituspuolueet toteuttavat täysin erilaista linjaa, täysin erilaista politiikkaa, kuin mistä puhuivat, mutta olen samaa mieltä kuin ed. Kuosmanen, että hyvä näin ja hyvä isänmaan kannalta näin. (Puhemies koputtaa) Hallituspuolueiden linja on kuitenkin, että ei puhuta siitä, mitä toteutetaan, sen sijaan toteutetaan sitä, mistä ei puhuta.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomus ja hallitus riitelevät nyt siitä, kuka on eniten tämän maan hyväosaisille tuonut isoja veroratkaisuja. Lopputulema siinä on kumminkin, että 1,7 miljardia euroa kevennetään tuloverotusta ja parissa vuodessa hallitus luopuu runsaasta 100 miljoonan euron verotulosta 30 000:n Suomen rikkaimman hyväksi. Tämän verolinjan seurauksena julkisia menoja pitää tiukentaa, ja samalla hallitus pakottaa kunnat veroprosenttien ja maksujen ja kiinteistöveron korotuksiin, ja hallituksen politiikan seurauksena yli sata kuntaa nostaa tuloveroprosenttia. Kyllä tässä on köyhät unohdettu. Kysynkin, milloin saavat eläkeläiset, työttömät ja pätkätyöläiset jotain.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Reijonen tuli täällä asian ytimeen, kun hän väitti, että tällä ratkaisulla on pyritty työllisyyttä tukeviin toimiin. Ei kai niitä veronalennuksia tehdä vain veronalennusten vuoksi? Täällä on tullut monessa puheenvuorossa esille, että niitä on tarvittu tupon voiteluaineeksi. Kai niillä veronalennuksilla pitäisi ennen kaikkea pyrkiä elvytykseen ja työllisyyden parantamiseen? Elvytyksen kohdalta kai voidaan todeta, että siinä jollain muotoa on onnistuttu, talouskasvu on ollut kohtuullisesti parempaa kuin noin keskimäärin Euroopassa, mutta jos katsotaan työttömyyttä, olemme surkeasti epäonnistuneet. Veronalennuksilla ei ole sitä työllisyysvaikutusta, mitä on väitetty. Me olemme ottamassa tässä budjetissa lähes 900 miljoonaa euroa velkaa, ja kuitenkaan meillä ei ole mitään todisteita siitä, että työllisyys paranisi. Olemme kaukana 100 000 uudesta työpaikasta. Milloin hallitus aikoo tosissaan ruveta parantamaan tämän maan työllisyystilannetta?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on esitetty epäilyjä siitä, onko sosialidemokraattien linja ennen vaaleja ja vaalien välillä jotenkin hukassa, niin sitä se ei ole. (Ed. Zyskowicz: Ei se hukassa ole, se on vain erilainen!) Meidän tärkein tavoitteemme niin ennen vaaleja kuin vaalien välilläkin on työllisyyden parantaminen. Näissä veroratkaisuissa on kyse saavutetun kokonaisratkaisun tukemisesta, ja tämän yhtälön ymmärtäminen tuntuu olevan kokoomukselle niin kovin vaikeaa. Aivan yhtä vaikea yhtälö tosin meille muille on ymmärtää sitä, että kokoomuksen linja olisi jollain lailla johdonmukainen. Kun on tässä kuluneella viikolla saanut, ed. Zyskowicz, kuunnella näitä teidän esityksiänne tuolla valtiovarainvaliokunnassa, niin kyllä tarkka taloudenpito on varmasti unohtunut nyt kokoomukselta. Entinen kirstunvartijapuolue on heittänyt aivan lekkeriksi, ja kyllä tästä linjasta johdonmukaisuus on hyvin hyvin kaukana.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä sanoi, että kokoomus puhuu eikä tee. Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana joka ikinen vuosi kevennettiin tuloverotusta ja me katsoimme hyvin tarkkaan ministeri Niinistön johdolla, että keventymistä tapahtuu. Nyt tällä kertaa ensi vuonna on ensimmäistä kertaa tilanne 10 vuoteen, jolloin tuloverotus ei kevene, vaan joillakin jonkin verran kiristyy. Tietysti tämä on merkittävä periaatteellinen pieni muutos, mutta kokoomus on johdonmukainen, ja mielestämme jatkuva pieni keventäminen on tarkoituksenmukaista, ja pitää muistaa: ihmisille jää enemmän rahaa käteen, he voivat hankkia itse palveluita myöskin näillä rahoilla. Sillä tavalla tuetaan kansalaisten omaehtoisia palveluita.

Täällä harjoitetaan populismia, mielestäni. Ennen vaaleja hallituspuolueet sanoivat ei veronkevennyksille, nyt niitä tehdään. Hallitusohjelmassakin, ed. Backman, sanottiin "vähintään 1,12". Nyt se luku ylitetään 150 prosenttia, kun tulee 1,7 miljardia lisää. Vähintään on aika suhteellinen käsite silloin, kun näin suuri ylitys tapahtuu, mutta teette aivan oikein, ja kysymys onkin: kun vaalit lähestyvät, toivottavasti te puolustatte näitä veronkevennyksiä, ettei käy niin, (Puhemies koputtaa) että kokoomus joutuu teidän talouspolitiikkaanne ja nimenomaan veropolitiikkaanne puolustamaan yksin.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Kankaalle: Mitenkähän olisi käynyt tämän vasemmistoliiton veromallin kanssa, jos sitä olisi yritetty tähän tupon kylkeen liimata sillä tavalla, että tupo olisi myöskin aikaansaatu? Ei mitään mahdollisuuksia. Ei sitä paitsi myöskään ed. Soininvaaran puolueen veromalli olisi toiminut tässä yhteydessä. Se on aivan varmaa. Hallitus joutuu arvioimaan myöskin tästä näkökulmasta: sen lisäksi, että katsoimme suhdannepolitiikkaa, katsoimme veromuutoksia rakennepolitiikan näkökulmasta. Kaikki nämä istuvat nyt hyvin ja toimivalla tavalla sekä tähän hetkeen että tästä eteenpäin katsoen pidemmälläkin aikavälillä.

Vielä lyhyesti ed. Kankaalle eläkeläisten asemasta: Valintoja joudutaan tekemään, mutta mikä on tärkein asia ikääntyville ihmisille ja ikääntyneille ihmisille? (Ed. Tiusanen: Palvelut!) Se on terveys ja sitä kautta palvelut, ja kuinka paljon olemme satsaamassa tällä vaalikaudella terveyteen, sosiaaliturvaan? (Ed. Backman: Neljä kertaa enemmän kuin kokoomus lupasi!) — Siis moninkertaisesti verrattuna siihen, mitä aikaisemmin (Puhemies koputtaa) on tehty tai kokoomus on luvannut.

Ed. Essayahlle: Tulette näkemään, että työllisyys vahvistuu tämän ratkaisun ansiosta merkittävästi, ja ennakointi, laskennallinen sellainen, (Puhemies koputtaa) on jo tehty, ja se näyttää (Puhemies koputtaa) vaalikauden lopussa alle 7 prosentin työttömyyttä.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäelle: Tuloratkaisun yhteydessä hallitus kattaa veropöydän, joten veroratkaisuja pitää arvioida tuloratkaisusta riippumatta. Varallisuusveron poistosta on vastuussa yksinomaan hallitus eivätkä työmarkkinajärjestöt. Tiettävästi ei ainakaan SAK ole ollut vaatimassa varallisuusveron poistoa, että tupoa ei synny, jos tällaista varallisuusveroa ei poisteta. Kyllä tämä on rikkaitten suosimista.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan virkistävää verokeskustelua. Pikkuisen täytyy kyllä ministeri Kalliomäen kommenttia ihmetellä. En tiedä, minkälaisia kahvinporoja hänellä on, mistä hän tekee sellaisia ennustuksia, että jos olisi toteutettu 1 prosentin veronalennus jo syyskuussa budjetin antamisen yhteydessä, niin sen jälkeen ei olisikaan tullut mitään tupoa tähän maahan. En tiedä kyllä, mihin se perustuu, enkä myöskään ymmärrä sitä, että jos olisi tehty 1 prosentin veronkevennys jo tulevalle vuodelle ja lopuille vuosille kesällä linjaten, sen jälkeen yhtäkkiä Suomen talous romahtaisi niin paljon, että bruttokansantuote putoaisi 12—13 prosenttia aikana, jolloin olemme Emussa, euroaikana, jolloin tiedetään, että vaikka Euroopassa talouskehitys ei ole niin hyvä kuin muualla maailmassa on, niin kuitenkin se on positiivinen. Tämä ei kyllä perustu minun käsittääkseni yhteenkään luotettavaan talousteoriaan tai kansantalouden oppikirjaan. Tämä on silkkaa huijausta.

Sitten, mitä ed. Huovinen täällä sanoi liittyen siihen, mitä kokoomus on puhunut ja mitä kokoomus on tehnyt ja mitä aikoo tehdä vielä budjettiinkin liittyen täällä eduskunnassa: Olemme hakeneet sellaisia ratkaisuja valtiovarainvaliokunnassa ja tulemme tekemään niin myös täällä salissa, että jos meillä on perusteltuja menolisäyksiä, niin haemme myös niille katteeksi rahat jostain, ei velkarahaa vaan jotain muuta rahaa. Budjettikirja on paksu, ja siellä on monenlaisia momentteja. Voi olla, etteivät ne kaikki momentit ihan loppuun asti ole ajateltuja. Kyllä sieltä löytyy, jos haluaa, mahdollisuuksia tehdä myös järkeviäkin muutoksia.

Puhutaan sitten, että työllisyyttä pitää parantaa. Se on hyvä asia, ja jos ei ennen vaaleja puhuttu siinä mielessä veronalennuksista, että ne auttaisivat työllisyyttä, puhuttiin vaan työllisyyden parantamisesta, on hyvä, että edes nyt sitten tunnustetaan se, että veronalennuksilla voidaan parantaa työllisyyttä. Mutta hyvin tiedetään, että hallituksen tavoitteessa 100 000 uutta työpaikkaa tällä vaalikaudella ei olla vielä edes 10 000:ssa. Nyt uskotaan ja luotetaan siihen ja kaikki varmaan toivovatkin niin, että näillä tehdyillä ratkaisuilla, mitkä kattavat tämän vaalikauden loppuun, saavutettaisiin noin 40 000—45 000 uutta työpaikkaa. Senkin jälkeen ollaan vasta puolivälissä tästä tavoitteesta. Nyt me eduskunnassa jäämme odottamaan, mitä muita toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, jotta saataisiin uusia työpaikkoja, jotta työllisyysaste nousisi, jotta voisimme selviytyä niistä haasteista, mitä meillä eittämättä on edessä johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä.

On siis hyvä, että on tehty selkeät linjaukset tulevaisuuteen. Sekin on totta, mitä ed. Sasi sanoi, että koska ensi vuodelle veronalennus on vain noin 0,5 prosentin luokkaa ja kun tiedetään kunnallisverojen kiristyminen ja työttömyysvakuutuksen nousu ja myös muutamien työeläkemaksujen nosto, niin eivät kaikilla vielä ensi vuoden kukkarossa veronalennuseurot näy. Eli siinä mielessä olisi ollut linjakkaampaa tehdä alennukset 1 prosentti kautta linjan. Mutta hyvä näin, me olemme tähän tyytyväisiä, ja sen takia meillä ei ole vastalausetta näihin tuloveroasteikkoihin.

Arvoisa herra puhemies! Sitten toisesta tärkeästä asiasta, joka on jäänyt toistaiseksi vielä vähän vähemmälle keskustelulle. Tähän samaan yhteyteen, keskusteluun, kuuluu myös kotitalousvähennys. Kaikki tiedämme, että kotitalousvähennys on toiminut erittäin hyvin sen jälkeen, kun päästiin sille selkeälle linjalle, että se vähennys tehdään veroista vähentämällä eikä millään erilaisilla tukimalleilla. Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut koko ajan, taitaa olla jo reippaat toistasataa tuhatta ihmistä, jotka ovat käyttäneet sitä hyväkseen. Me tiedämme, että sillä on ollut selkeitä työllisyysvaikutuksia, on syntynyt uusia palvelualan yrityksiä, on syntynyt uusia työpaikkoja, se vähentää selvästi harmaata taloutta, ja kun samaan aikaan tehdään myös aika mittavaa tutkimusta siitä, mitkä vaikutukset tällä on, niin uskon, että senkin kautta nähdään nämä positiiviset asiat. Tärkeää on myös havaita se, että tämän tyyppisellä työllistämisellä eli käyttämällä verovähennystä hyväksi syntyy niitä oikeita ja aitoja työpaikkoja huomattavasti halvemmalla kuin jollain muulla työllistämiskonstilla.

Mutta se, mikä on selvää ja mikä tuli myös asiantuntijakuulemisessa esille verojaostossa, on se, että — näin kaikki ne, jotka tuolla markkinoilla toimivat näissä yrityksissä, jotka näitä palveluita myyvät, sanovat — vähennyksen yläraja 1 150 euroa on aivan liian alhainen, että jos aidosti halutaan todella parantaa vähennyksen tehoa ja sitä kautta työllisyyttä, niin sitä ylärajaa pitäisi tuntuvasti korottaa tai joidenkin mielestä jopa poistaa se kokonaankin. Sinänsä oli aika huvittavaa myös kuulla se, että monilla näistä yrityksistä, jotka hakevat itselleen työvoimaa, joilla sitten kotitalousvähennyspalveluita annetaan, on työvoimapula jopa täällä Pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti myös työministeriössä huomataan se, että tälläkin alalla kannattaisi työllisyyskursseja järjestää ja sitä kautta tarjota ihmisille uusia työpaikkoja.

Sen takia, arvoisa puhemies, me tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään tähän kotitalousvähennyksen laajennukseen pykälämuotoilua sillä tavalla, että nykyistä 1 150 euron ylärajaa korotettaisiin 2 300 euroon ja että samalla nykyistä 100 euron omavastuuosuutta pudotettaisiin 50 euroon. Tämä sen takia, että vielä laajempi joukko ihmisiä oppisi käyttämään kotitalousvähennystä ja sitä kautta saataisiin asiat paremmalle tolalle Suomessa.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a §:n ja 124 §:n sekä verontilityslain 12 §:n muuttamisesta on käytännössä kysymys veronalennusten toteuttamisesta inflaation lisäksi myöntämällä 346 miljoonan euron veronalennus, joka jakautuu tulonsaajien kesken erityisen epäsolidaarisella tavalla. Kaiken kaikkiaan tuohon esitykseen sisältyy myös ilmoitus siitä, että vuoteen 2007 mennessä tuloveroa alennetaan 1,7 miljardilla eurolla. Veronalennukset ovat mittavat, ja niillä vaarannetaan palvelujen rahoituspohja ja mahdollisuudet.

Hallitus perustelee yleensä veronalennuslinjaa ja tylyä asennetta nimenomaan pienituloisia kohtaan sillä, että näillä veroratkaisuilla elvytetään taloutta. Perustelu sinänsä on aivan oikea, mutta on otettava huomioon, että veronalennusten teho on verrattain epävarma ja heikko. Veronalennusten vaikutus vielä vähenee, tuloveronalennusten vaikutus erityisesti sillä, että kunnat joutuvat karsimaan toimintojaan, samalla investointeja ja madaltamaan palveluja. Niinpä on täysin selvää, että tuo hallituksen keskeinen tavoite työllisyyden, 100 000 työpaikan, lisäämiseksi jää toteutumatta. Se on tällä hetkellä selvästi nähtävissä.

Tuo veronalennuslinja on kaiken kaikkiaan tulevaisuuden kannalta kyseenalainen. Se pitää sisällään selvästi sen ajatuksen, että palvelutuotantoa, julkista sektoria madalletaan, mutta mikä pahinta, se on verrattain epäsolidaarinen linja kokonaisuudessaan. Kun edellisen hallituskauden aikana erityisesti keskustapuolueen taholta arvosteltiin silloin tehtyjä veroratkaisuja ja väitettiin niiden suosivan erityisesti suurituloisia ja jättävän pienituloiset lisätulon ulkopuolelle, nyt voisi kysyä, mitä ovat ne muutokset, mitä nykyinen hallitus toteuttaa tuohon edelliseen verrattuna. Kaikki ne veroratkaisut, joita silloin tehtiin, ovat edelleen pohjana, mutta sen lisäksi nyt entistä räikeämmin suunnataan veronalennukset suurituloisemmalle väestölle.

Jos katsotaan tämän esityksen vaikutuksia: Pienituloisin kymmenys palkansaajista saa 2 euron veronalennuksen vuositasolla. Jos mennään suurituloisimpaan kymmenykseen, jonka keskiarvotulo on vähän vajaat 65 000 euroa vuositasolla, sen alennus on 483 euroa. Jos mennään 100 000 euron vuosiansioon, päädytään jo 600 euron alennukseen. Tämä osoittaa selvästi sen linjan, mitä näissä hallituksen ratkaisuissa ajetaan. Siinä kylvetään rahaa suurituloisille, pienituloisempi väestö jätetään kokonaan ulkopuolelle.

Kun tuohon hallituksen esitykseen sisältyy myös ilmaus siitä, että omaisuusvero poistetaan vuodesta 2006 lukien, on syytä todeta, että tuon omaisuusveron poistaminen hyödyttää nimenomaan kaikista vaurainta väestönosaa. Jos katsotaan niitä tilastotietoja, mitä on kerätty esimerkiksi 2003 omaisuusveron määrästä, niin jos 50 eniten veroa maksanutta, joiden verojen määrä on vaihdellut 168 000 eurosta runsaaseen 1,5 miljoonaan euroon vuositasolla, välttyy jatkossa tämän tasoisesta verosta vuosittain, niin voidaan siitä päätellä, minkälainen tulonsiirto tässä yhteiskunnassa tapahtuu pienelle ryhmälle. Tuolla summalla voitaisiin vuosittain korottaa 10 eurolla kansaneläkkeen tasoa joka vuosi. Se jakaantuisi paljon oikeudenmukaisemmin ja vaikuttaisi kulutuskysynnän kasvuun paljon tehokkaammin kuin tämä rahan kylväminen näille muutamille vauraille, joilla yleensä on myös tulojen määrä suuri.

Kun tässä esityksessä ansiotulon vähennyksen osuutta korotetaan 300 eurolla, sitä pidämme perusteltuna, mutta emme siinä muodossa kuin hallitus esittää, eli hallituksen esityksen lähtökohta on se, että ansiotulovähennys myönnetään aina 110 250 euron vuosituloon saakka, jota vähennystä yleensä aikaisemmin on perusteltu aina pienituloisille suunnattuna vähennyksenä. Näitä runsaan 110 000 euron vuosiansiolla olevia ei enää voida pitää pienituloisina. Niinpä omassa esityksessämme vastalauseessa lähdemme siitä, että 14 000:n ylimenevän tulon osalta alenema 4 prosentista vaihdetaan 5 prosenttiin, jolloin verovähennyksen saa hyväkseen vain 91 000:een asti vuosituloa saavat henkilöt. Lisäksi esitämme tuohon veroasteikkolakiin sen verran muutosta, että kahden suurimman tuloluokan osalta veroasteikko on puoli prosenttia kireämpi kuin hallituksen esityksessä, johon myös valiokunta on yhtynyt. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä teemme nämä muutokset.

Sen lisäksi vastalauseeseemme sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Ensimmäinen pitää sisällään sen ajatuksen, että hallituksen on valmisteltava esitys, jossa eläketuloa, sairaus-, työttömyysturva- ja muita vastaavia päivärahoja saaville luodaan saman tyyppinen vähennysjärjestelmä kuin on ansiotulon saajilla. Muussa tapauksessa verotus näiden eri tulonsaajaryhmien osalta koko ajan entistä räikeämmin eriytyy, jota ei voi pitää perusteltuna kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Edelleen vastalauseeseemme sisältyy esitys siitä, että eduskunta edellyttää hallituksen luopuvan varallisuusveron poistamisaikeesta. Ne esitykset teemme yksityiskohtaisen käsittelyn aikana.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi totean, että jos ne puolueet, jotka nyt ovat tupoa moittineet, olisivat olleet hallituksessa, niin luulen, että ne kaikki olisivat olleet kolmikannan kannalla ja kaikki olisivat kehuneet tätä ratkaisua. Luulen, että vasemmistoliitto olisi niin menetellyt. Luulen, että myöskin vihreät olisi niin menetellyt. Olisitte ottaneet sen, minkä tuporatkaisu antoi. Tuporatkaisu on hyvä ratkaisu. (Ed. Kuoppa: Hyvätuloisille se on hyvä ratkaisu!) — Se on hyvä ratkaisu tälle maalle sen takia, että se antaa jonkin verran tulevaisuudenuskoa, mutta siihen, että sillä olisi sellaisia vaikutuksia, mitä ministeri Kalliomäki totesi, hän ei ilmeisesti itsekään usko. — Budjetin yleisperusteluissa todetaan, että tämän vaalikauden lopussa työllisyysaste on noussut tästä hetkestä 1,1 prosenttiyksiköllä. Jos maassa vallitsee talouskasvu, on hyvä tuporatkaisu ja siitä huolimatta työllisyys paranee vain 1,1 prosenttiyksiköllä, niin jossakin on kyllä silloin vikaa. Jossakin on silloin vikaa.

Mitä tulee siihen varallisuusveroon, jota vasemmalta nyt aika lailla on moitittu: Ymmärrän osittain sen kritiikin, mutta ottakaa nyt huomioon, että me olemme myöskin tänä vuonna säätäneet uuden veron, osinkoveron, joka tuottaa valtion kassaan 85 miljoonaa euroa, ja varallisuusveron menetys sen jälkeen, kun se alenee ensi vuonna, on 80 miljoonaa euroa. Eli tämä uusi vero tuottaa enemmän kuin varallisuusveron poisto merkitsee. Kun aina vedetään näitä suurrikkaita mukaan keskusteluun, niin onneksi meillä on rikkaita, joilla on myöskin paljon tuloja ja jotka maksavat myöskin erittäin paljon veroa. Sanotaan, että Suomen rikkain mies saa lottovoiton jättämättä kuponkia. Näin asian voi ilmaista, mutta voidaan myöskin ilmaista se niin, että hän saa joka kuukausi valtiovarainministeriöltä tai verottajalta lapun ilman, että hän olisi sitä tilannut. Se summa on aika suuri, kun ennakkoveroa peritään. Minä olen erittäin tyytyväinen, että meillä on tällaisia suurtuloisia, jotka maksavat valtion kassaan veroa, jotta me voisimme sitten huolehtia niistä, joiden asema ei ole yhtä hyvä.

Herra puhemies! On muutama asia, mihin minä haluaisin puuttua. Yksi niistä on kotitalousvähennys. Minun mielestäni se on hyvä, mutta kyllä siinä taas liioitellaan sen merkitystä verotulon osalta. Se on hyvä harmaan talouden poiskitkemisen kannalta, verotettavaan piiriin tulee enemmän tuloa kuin tulisi ilman tätä kotitalousvähennystä. Mutta todettakoon nyt, että 70 prosenttia siitä, mitä tämän kotitalousvähennyksen takia veromenetyksinä menetetään, tulee remonteista, kohdistuu remontteihin. Uskon, että valtaosa niistä remonteista on sellaisia, joihin muutenkin olisi ryhdytty, mutta nyt siitä saa verovähennyksen ja saa myöskin sen harmaan talouden verotettavaan piiriin.

Ongelmia tietenkin syntyy kyllä myöskin tämän kotitalousvähennyksen kautta. Yksi on se, että hinnat tahtovat nousta. Urakoitsija ilmoittaa, että saattehan te vähentää niin ja niin paljon, ettei tämä tule teille niin paljon maksamaan, ja se johtaa siihen, että hintataso nousee.

Sitten siinä on myöskin eräs toinen epäkohta. Se on se, että jos minä esimerkiksi omakotitalossa teetän putkiremontin, niin ilman muuta minä saan sen kotitalousvähennyksen tehdä. Naapuri, joka asuu kerrostalohuoneistossa, ja taloyhtiö teettää putkiremontin, ei saa sitä kotitalousvähennystä tehdä, koska lasku menee asunto-osakeyhtiölle, mutta aivan samanlainen putkiremontti siinä talossa tehdään kuin siinä minun omakotitalossani, ja tämähän ei voi olla oikein. Hän saa sen kotitalousvähennyksen vain siinä tapauksessa, että urakoitsija, joka tekee taloyhtiölle putkiremontin, laskuttaa suoraan tätä osakasta. Pelkään, että kun näin alkaa tapahtua, verottaja voi asettua kielteiselle kannalle ja mahdollisesti ei sitä hyväksy. Totean nyt kuitenkin, että minun käsitykseni on se, että kaikkia verovelvollisia tulisi kohdella tasa-arvoisesti, ja siinä mielessä tulkitsen lainsäätäjän tahdon sellaiseksi, että myöskin kerrostalossa asunto-osakeyhtiössä, jos talossa tehdystä esimerkiksi putkiremontista laskutetaan suoraan osakkeenomistajaa, osakkeessa asuvaa, hänen pitäisi se kotitalousvähennys saada.

Kotitalousvähennykseen sisältyy myöskin sitä koskeva vastalause, joka koskee rajan nostamista ja myöskin omavastuun alentamista. Ihan mielenkiinnon vuoksi, kun muistan hyvin, että tämä sama kysymys oli esillä vuonna 2002, ja muistan myöskin, miten itse äänestin siinä, ja muistan myöskin, mitä itse asiasta puhuin, niin halusin kuitenkin ottaa mustaa valkoiselle ja katsoin saman tien, mitä muut edustajat asiasta lausuivat.

Esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmä oli tehnyt vastalauseen ja siinä todettiin muun muassa näin: "Omavastuuraja kohtelee erityisen kaltoin pienituloisia kotityötä teettäviä vähentäen heidän mahdollisuuksiaan hyötyä vähennyksestä, mihin myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta aikanaan viittasi kotitalousvähennyksen vakinaistamista käsitellessään. Pienituloisilla avun tarve on usein suurin. Omavastuu myös on omiaan siirtämään kotityötä takaisin harmaan talouden piiriin, mikä on nurinkurista vähennykselle asetettuihin odotuksiin ja tavoitteisiin nähden."

Mauri Pekkarinen sanoi tästä omavastuusta: "Omavastuu nykyisessä muodossaan on perusteeton ja koskee erityisesti sellaisia kansalaisia, jotka tarvitsevat työntekijää lyhytkestoiseen työhön tai sellaiseen työhön, josta korvaus on aika vähäinen. Siinä tuolla omavastuulla voi olla kuitenkin aikamoinen merkitys, ja sen poistaminen on tavattoman hyvin perusteltua."

Miksi ei voisi todeta, mitä ed. Olavi Ala-Nissilä omavastuusta sanoi? Hän sanoi, että kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuraja pitäisi poistaa. "Omavastuuraja kohtelee kaltoin erityisesti pienituloisia, kotityötä teettäviä ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan hyötyä vähennyksestä".

Nyt on vastalauseessa mahdollisuus toimia näitten puheitten mukaisesti ja äänestää vastalauseen puolesta. Itse en pidä tärkeänä enkä pidä edes välttämättömänä omavastuurajan alentamista, puhumattakaan sen poistamisesta. Silloisessa keskustelussa totesin, että moneen moneen asiaan, niin etuuteen kuin vähennykseen, liittyy omavastuu ja on hallinnollisesti aivan oikein, että sellainen siihen liittyy, ja jos jostakin lähdetään omavastuuta poistamaan, tulisi poistaa se ensin lääkkeistä eli alentaa omavastuurajaa. Minä en tule äänestämään tämän muutoksen puolesta, jonka puolesta edustajat Ala-Nissilä ja Pekkarinen niin voimakkaasti noin kaksi vuotta sitten puhuivat.

Sitten, herra puhemies, tuloverosta: Siinä kristillisdemokraateilla on vastalause. Se koskee ansiotulovähennystä. Ansiotulovähennys on periaatteessa ihan hyvä vähennys ja suosii kyllä pienituloisia ensisijaisesti, vaikka euromäärät ovat aika pienet. Kuitenkin ansiotulovähennyshän oli alun perin tarkoitettu vain pienituloisille (Puhemies koputtaa) mutta myöhemmin sitä on laajennettu koskemaan myöskin suurempituloisia.

Me puhumme paljon siitä, että lapsiperheitä pitäisi tukea, ja kristillisdemokraattien vastalauseessa on lapsiperheille korotettu ansiotulovähennys, joka merkitsisi enimmillään noin 200 euroa vuositasolla, eli aika vaatimaton summa mutta lapsiperheille tärkeä. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään, että ansiotulovähennyspykälään lisätään kaksi momenttia.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Jo tuossa keskustelussa moitin tätä veroratkaisua epäsolidaariseksi, ja sitä se todella on. Se on solidaarinen vain suurituloisille. Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia eilisessä lehdessä, Helsingin Sanomissa, arvioi tätä tupoa, ja muun muassa veroratkaisusta hän totesi näin: "Solidaarisuus on pienempää kuin ennen. Hyvään suuntaan on menty." Näin Pentti Vartia, ja tämä veroratkaisu todella on sitä.

Lisäksi tässä on myöskin muita ongelmia. Hän totesi muun muassa näin, ja tämä ehkä kuvastaa työnantajien yleisempääkin mentaliteettia siitä, minkälaista veromallia meillä pitää hoitaa ja minkälaisia palkkaratkaisuja meillä tulee tehdä: "Toimeentulotuki on varajärjestelmä, jolla voidaan hoitaa matalapalkkaongelmaa." Aivan avoimesti lähdetään siitä jo, että on pienet palkat, jotka sitten täydennetään toimeentulotuella. Missään tapauksessa minä en voi tällaista linjaa hyväksyä enkä näin epäsolidaarisia näkemyksiä kuin tässä on esitetty.

Suomessa veropolitiikalla on jaettu kansaa kahtia, ja tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys jakaa sitä entisestään. Viime vuosina on ollut ja myös vuonna 2005 sääntönä on kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen. Koska vähennys koskee vain työtuloja, siitä eivät hyödy ne, jotka saavat pieniä päivärahatuloja, siis lähinnä pitkäaikaistyöttömät. Sen sijaan kunnallisen veroprosentin korotukset kohdistuvat myös tähän ryhmään. Vuonna 2005 kunnallinen veroprosentti kohoaa 136 kunnassa, mikä on luultavasti enemmän kuin koskaan ennen. Näin ollen jopa näitten työttömien verotus kiristyy, kun samanaikaisesti puhutaan kaikista rikkaimpien verotuksen keventämisestä huomattavilla summilla.

Hallitus katsoo, että pienituloisille annettu euro ei työllistä samalla tavalla kuin suurituloisille annettu euro, sillä veroratkaisuahan puolustetaan nimenomaan työllisyydellä, työllisyyden parantamisella, työllisyyden turvaamisella. Haluankin kysyä — valitettavasti ministeri Kalliomäki on lähtenyt pois — miten pienituloiselle sairaanhoitajalle annettu verohelpotus, joka tekee noin 10 euroa kuukaudessa, työllistää vähemmän kuin suurituloiselle annettu 500 euron vuosittainen verohelpotus, 65 000 euron vuosituloa saavan 500 euron verohelpotus, kun suurituloinen esimerkiksi voi käyttää tätä rahaa ostamalla amerikkalaisia asetehtaan osakkeita itselleen. Miten se työllistää enemmän kuin se pienituloiselle sairaanhoitajalle tai myymäläapulaiselle annettu verohelpotus?

Nythän pienituloinen saa tästä verohelpotuksesta, osa-aikatyöläinen, jos palkkavuosiansio on noin 15 500 euroa, noin 100 euroa vuodessa verohelpotusta eli alle 10 euroa kuukaudessa. Mielestäni näihin tuloluokkiin, pienempiin tuloluokkiin verohelpotuksia olisi tarvittu paljon enemmän ja olisi voitu jättää kokonaan suurituloisten verohelpotukset tällä kertaa väliin, koska nimenomaan pienituloiset ja keskituloiset ihmiset olisivat tarvinneet tulonlisää. He olisivat käyttäneet rahansa sillä tavalla, että se olisi lisännyt työllisyyttä. Nyt näillä pienillä tuloilla on hyvin vaikea ostaa palveluja tai lisätä kulutusta, koska se raha on täysin riittämätön.

Näin ollen kovasti epäilen tämän työllisyysvaikutuksen tehoa, jota tässä kovasti on mainostettu. Aikaisemmat veroratkaisut eivät ole lisänneet työllisyyttä sillä tavalla kuin on väitetty, ja tämä on, jos työllisyyttä ajatellaan, tavattoman kallis työllisyyden ylläpitomuoto. Sen sijaan tällä vaarannetaan työllisyys erityisesti kuntien osalta, sillä kunnat ovat yhä suuremmassa ahdingossa eivätkä pysty ensinnäkään investoimaan ja sitä kautta työllistämään eivätkä toiseksi pysty palkkaamaan sitä tarvittavaa henkilöstöä esimerkiksi erilaisiin hoitolaitoksiin, mikä tarvittaisiin. Näin ollen työllisyys siltä osin ei parane.

Herra puhemies! Ed. Polvi täällä esitteli jo vasemmistoliiton vaihtoehdon tälle hallituksen verolaille ja verolinjauksille, ja tulemme sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään tarvittavat muutosesitykset.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä ihmettelen, että hallitus ei anna myös pienituloisille veronalennusta. Kyllä, jos veronalennus annetaan, sen pitää mennä kaikkiin tuloluokkiin. Muistelen vain, kuinka Lipposen ykkös- ja kakkoshallitus kevensivät veroja: siinä olivat kohteena pieni- ja keskituloiset.

Henkilö, joka saa enemmän tuloa käteensä, siis kun veroja alennetaan, tietenkin pyrkii turvaamaan elämäänsä kaikin keinoin. Yksi tapa helpottaa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista on palveluiden käyttäminen, kuten täällä on jo moneen kertaan puhuttu. Vähitellen asenneilmapiiri on muuttunut siten, että palvelut ja toisten palveleminen ovat tavallista rehellistä työtä ihmisten parhaaksi. Mielestäni tämä suuntaus on oikea ja varsin nykyaikainen.

Kun puhutaan palveluiden käytöstä ja kun puhutaan työllistämisestä, tässä kohtaa ei voi unohtaa esimerkkiä kotitaloustyön verovähennysoikeudesta. Tähän mennessä saamiemme asiakirjojen mukaan — mehän saamme puhua useasta asiasta nyt tämän asiakohdan kohdalla — on syntynyt vajaat 10 000 työpaikkaa ja vähennysten määrä on vuosittain lisääntynyt 35—50 prosenttia. Mielestäni tämä on erittäin mukava kehitys suotuisaan suuntaan, kun muistaa sen asenneilmapiirin negatiivisuuden, mikä oli, kun näitä ensimmäisiä kokeiluita tuotiin julki. Oikein kaipaan vielä kunnon debattia ed. Elon kanssa täällä salissa, mutta häntä ei nyt täällä näy paikalla. (Ed. Pulliainen: Hän kuuntelee huoneessaan!) — Varmasti, koska hän on kaivannut myös minun kannanottojani näihin asioihin.

Olen tietysti lämpimästi puolueeni tekemän verovähennysoikeuden laventamisen kannalla puhuen tästä kotitaloustyön verovähennysoikeuden laventamisesta, mutta mielestäni päämäärän tulee olla se, että kotona tehty kotitaloustyö kokonaisuudessaan, siis sen työntekijän palkkaus sivukuluineen, on verovähennysoikeuskelpoinen. Miksi näin? Sen takia, että se takaa työntekijälle asianmukaisen palkan, työntekijä saa sosiaaliturvan mukaan lukien eläkkeen. Siis se lisää ihmisten turvallisuutta kaiken kaikkiaan, kun heillä on maksettu sosiaaliturva. Näin ollen myös harmaa talous vähenee. Viime vuonna esimerkiksi Saksassa alkuvuodesta oli suuren keskustelun aiheena se, että siellä tehtiin varsinkin kotitalouksissa paljon harmaata työtä ja siihen pyrittiin löytämään ratkaisuja. Kuinka hyvin ne ovat onnistuneet, en ole sen jälkeen seurannut.

Vielä lopuksi: Työpaikkoja ja työmahdollisuuksia on luotava kaikin keinoin, ja jo ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että ihmisellä on töitä. Meillähän on jo perheitä, joissa saattaa mennä toisessa tai kolmannessa sukupolvessa työttömyys. Muistamme kaikki varmasti sen tutkimuksen, joka oli jokin aika sitten mediassa, että työttömyys ihan oikeasti saattaa ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. Kun me täällä päätämme näistä asioista, meidän tulee muistaa se, että työ on todella elintärkeää ihmisen terveyden vuoksi, ja meidän pitää saada työpaikkoja eikä vain hoitaa työttömyyttä.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aluksi osoittaakseni, että joku täällä kuitenkin kuuntelee, mitä sanotaan, kommentoisin ed. Nurmen puheenvuoroa, kun hän toivoi, että tämä kotitaloustyö olisi kokonaan vähennyskelpoinen. Kun tämä vähennys tehdään verosta eikä tulosta, niin sehän tarkoittaisi, että tälle asiakkaalle, ostajalle, tämä työ tulisi täysin ilmaiseksi, ja ehkä ihan näin korkeaan subventioon ei kannata mennä.

Arvoisa puhemies! Olen tähän tilanteeseen, jossa me olemme, jonkin verran tyytymätön. Eduskunta on nyt pantu tekemään erittäin kovalla kiireellä hyvin merkittäviä päätöksiä, ja näiden päätösten seurausvaikutuksiin ei ole pystytty kunnolla paneutumaan. Näin hutiloiden eduskunta on tuskin koskaan mitään työtä joutunut tekemään. Otan tästä hutiloinnista yhden esimerkin.

Hyvin vähäisenä seikkana tässä käy sillä tavalla, että kun kunnallinen ansiotulovähennys korvataan euroa per asukas -periaatteella kunnille, niin näin siirretään jälleen jonkin verran rahaa Pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Jos meillä olisi ollut aikaa kaksi viikkoa tämän asian käsittelyyn eikä viikko, niin ehkä tähänkin asiaan olisi paneuduttu ja yritetty etsiä sellaista mallia, joka olisi ollut tasapuolisempi. Se malli olisi varmaan tullut silloin sitä kautta, että osa olisi palautettu sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien kautta ja osa korottamalla kuntien osuutta yhteisöverosta. Mutta mihinkään tällaiseen käsittelyyn ei ollut aikaa. Me omalta osaltamme jouduimme panemaan tämän lain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kiinni ennen kuin saimme edes tietää näistä kuntien välisistä kohtuuttomuuksista, koska asiantuntijalla ei ollut niitä antaa meille. Eikä meillä tietenkään ollut mitään mahdollisuutta, vaikka me olisimme käyttäneet yhden päivän enemmän tähän aikaa, alkaa kehittää toisenlaista mallia, mikä kuitenkin pitäisi olla käytäntönä silloin, kun näinkin isoja asioita tehdään. Ei tämä nyt merkittävä asia ole. Helsingin kaupunki menettää tässä 2 miljoonaa euroa ja Vantaa suhteessa paljon paljon enemmän. Mutta joka tapauksessa toisenlaisissa olosuhteissa tästäkin asiasta olisi joku keskustelu syntynyt.

Arvoisa puhemies! En myöskään pidä hyväksyttävänä sitä, että keskustelua tämän syntyneen ratkaisun sisällöstä ei tavallaan haluta tai sallita, vaan kaikkia poikkipuolisia ajatuksia esittävät leimataan viheliäisiksi tupovastustajiksi. Nyt on kuitenkin tehty merkittävä talouspoliittinen linjavalinta. Jos siitä keskustelu ei kuulu eduskunnalle, niin mikä sitten kuuluu eduskunnalle? Yleensä on tietysti semmoinen sääntö, että se, joka pyrkii estämään tai kieltämään keskustelun, on se, joka samalla pelkää, ettei siinä pärjäisi. Jos on vahvoilla argumenteissaan, silloin ei tietenkään halua estää väittelyä ja asioitten tarkastelua.

Kun sanon, että on tehty merkittävä ratkaisu, niin tämä ei ole pelkästään merkittävä siltä osin, mitä tämä ratkaisu sisältää, vaan erittäin merkittävä tämä on sitä kautta, mitä asioita se sulkee pois. Tämä sulkee nyt kolmeksi vuodeksi pois hyvin monia asioita.

Vaikka tupon arvostelu nyt on tässä maassa pyhäinhäväistys ja verrattavissa koraanin pilkkaamiseen eräissä toisissa maissa, niin olen kuitenkin pettynyt syntyneeseen kokonaisuuteen. Näyttää siltä, että paketin kokoonkäärijöiden voimat ovat menneet kokonaan korttitalon pystyssä pitämiseen, ja itse sen sisällön suuntaamiseen siihen, että olisi yritetty tehdä semmoinen kokonaisuus, josta olisi iloa ja voimaa tälle kansalle ja joka auttaisi ratkaisemaan meidän työllisyysongelmiamme ja tukisi hyvinvointivaltion pystyssä pitämistä, tähän suuntaamiseen ei sitten voimia, tahtoa, aikaa eikä intoa ole riittänyt. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden monien ongelmien ratkaisu, jotka tässä koko ajan kasautuvat, mistä me kaikki olemme hyvin tietoisia, lykkäytyy taas peräti kolmella vuodella, ja se ei ole kyllä hyvä asia. Jossakin vaiheessa pitäisi esimerkiksi rakenteellisen työttömyyden kysymyksiin pyrkiä puuttumaan.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siihen lehdistökatsaukseen, jonka ed. Zyskowicz täällä teki siitä, mitä ennen vaaleja ja vielä vuosi sitten sanottiin tällaisten yleisten suurten veronalennusten turmiollisuudesta, niiden hyödyttömyydestä työllisyyden kannalta ja niiden vaarallisuudesta hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Minä olin yksi niistä, jotka esittivät tällaisia mielipiteitä, kuten vihreät yleensäkin, ja olen edelleen sitä mieltä, että näin suuret veronalennukset ovat vaarallisia. Jotta tämä ei menisi mitenkään vihreitten ja vasemmistolaisten piikkiin, niin todettakoon, että esimerkiksi edesmennyt Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala varoitti tästä politiikasta erittäin voimasanaisesti viimeisessä laajassa lehtihaastattelussa Aamulehdessä, jossa hän sanoi, että suuntaamattomat veronalennukset ovat hyödyttömiä. Ne eivät ikinä dynaamisten vaikutusten kautta maksa itseään takaisin, vaan siinä rahaa menetetään, ja jos veronalennuksilla halutaan työllisyyttä tukea, se pitää suunnata toisaalta kotitalousvähennyksen kaltaisiin seikkoihin, jossa tämä vipuvaikutus on paljon suurempi, ja niillä pitäisi erityisesti tukea niitten henkilöitten työllistämistä, joiden pärjääminen nyt työmarkkinoilla on aika heikkoa, elikkä ne pitäisi suunnata palkka-asteikon alapäähän. (Ed. Ahde: Tuloverossa luullaan, että se on 60/40 tulosuhde!) — Siis, että 40 palautuu, vai? Se on aika optimistinen arvio, mutta tämmöisiäkin on nähty. Joskus aikanaan Reaganin hallintohan kuvitteli, että ne palautuvat kokonaan, ja tämä uskomus sekoitti koko maailmantalouden kymmeneksi vuodeksi. Tällaisia uskomuksia tässäkin salissa on esitetty.

Joka tapauksessa nämä veronalennukset ovat liian suuria, ja ne ovat suurempia kuin edes kokoomus esitti ennen vaaleja. Ne tulevat johtamaan merkittäviin sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen leikkauksiin. Myös vihreät kannattavat työn verotuksen alentamista, koska työn verotusta sinänsä kannattaa alentaa keinona edistää palveluvaltaisen elinkeinoelämän nousua, koska palvelut eivät kestä niin suurta verokiilaa kuin teollisuus. Mutta jos työn verotusta alennetaan, silloin pitää olla valmis korottamaan muuta verotusta, ja se tästä kokonaisuudesta puuttuu. Vähän samalla tavalla kuin on sanottu, että jos veroja olisi alennettu aikaisemmin, tupoa ei olisi syntynyt, nyt on ihan selvää, että niitä muita veroja ei enää pystytä nostamaan, koska tuloverot alennettiin jo, mutta jos ne olisi kytketty toisiinsa, se olisi ollut poliittisesti mahdollista.

Arvoisa puhemies! Kun veroja nyt alennetaan enemmän kuin mihin on varaa, niin samalla viedään rahat kaikilta niiltä toimenpiteiltä, joita tarvittaisiin rakenteellisen työttömyyden voittamiseen. Täällä keskustan taholta on väitetty, että ensi vuonna sitten seuraa vielä tämmöinen työnantajan sosiaaliturvamaksuihin liittyvä ratkaisu, jolla pyritään tukemaan sitä osaa työvoimasta, jolla nyt on vaikeuksia pärjätä työmarkkinoilla. Epäilen, onko siihen mahdollisuutta, koska se on aika kallis toimenpide. Se on sinänsä järkevä toimenpide, mutta se vie aika paljon verotuloja, jos se tehdään siinä laajuudessa, että siitä on jotakin hyötyä. Ja tähän ne rahat nyt menivät, niitä ei voi käyttää kahteen kertaan. (Ed. Ahde: Ei ole aivan väärässä tässä asiassa!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että jos veroratkaisu olisi ollut sellainen, mitä vihreät ovat esittäneet, niin tupoa ei olisi syntynyt. Olen aivan varma, ettei tupoa olisi syntynyt tässä muodossa, vaan ehkä vähän toisenlaisessa muodossa sen takia, että silloin tietysti veroratkaisun solidaarisuutta olisi tarkasteltu yhdessä palkkaratkaisun solidaarisuuden kanssa. Nythän jossakin määrin palkkaratkaisu meni epäsolidaarisempaan suuntaan, mutta veroratkaisusta ei tehty sen vastapainona yhtään solidaarisempaa.

Nyt kannattaa hieman tarkastella niin yksinkertaista asiaa kuin sitä, mitenkä prosentuaaliset ja euromääräiset palkankorotukset ja verojen alennukset vaikuttavat. Kaikki tiedämme, että jos veroja alennetaan eurolinjalla, niin se suosii pienituloisia, jos niitä alennetaan prosenttilinjalla, se suosii suurituloisia, ja tiedämme, että prosentuaaliset veronalennukset myös suosivat suurituloisia. Mutta sitä ei ehkä tule ajatelleeksi, että prosentuaaliset veronalennukset, joita tässä nyt on tehty, suosivat suurituloisia enemmän kuin prosentuaaliset palkankorotukset. Jos ajatellaan, että veroasteikkoa alennettaisiin kautta linjan 1 prosenttiyksiköllä, ja mietimme henkilöä, joka tällä hetkellä maksaa tuloistaan 10 prosenttia veroa ja sen jälkeen maksaisi 9 prosenttia veroa, hänen ansiotaan tämä veronalennus nostaisi 1,1 prosenttia, eikö niin? Ja henkilön, joka nyt maksaa tuloistaan veroa 50 prosenttia ja sen jälkeen maksaisi tuloistaan 49 prosenttia, ansiot nousisivat 2 prosentilla. Elikkä prosentuaaliset veronalennukset ovat enemmän kuin prosentuaalisia, kun niitä katsotaan (Puhemies koputtaa) nettoansioitten muutoksen kannalta.

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat esittäneet ed. Anni Sinnemäen nimellä kulkevassa lakialoitteessa ja (Puhemies koputtaa) samalla myös hänen nimissään kulkevassa vastalauseessa 3 veroratkaisua, joka alentaisi kaikkien verotusta 60 eurolla.

Arvoisa puhemies! Esitän, että tämä 3. vastalauseen mukainen lakiesitys otettaisiin käsittelyn pohjaksi. Yleensäkin toivoisin, että oppositio tekisi täällä enemmän pohjaesityksiä ja vähemmän pykäläesityksiä, niin että näiden asioitten käsittely olisi yksinkertaisempaa.

Arvoisa puhemies! Vaikka 10 minuuttia on mennyt, niin lopuksi kommentoin varallisuusveron poistoa. On ollut pitkään selvää, että se on semmoinen puu, jonka juurella voimme nähdä kirveen. Jossakin vaiheessa varallisuusvero kokee varmaan tiensä pään, mutta olisin kuvitellut, että se olisi tehty yhdessä hyvin solidaaristen muitten ratkaisujen kanssa, jotta yhteiskunnallinen tasa-arvo olisi säilynyt. Ihmettelen, että hallitus, jossa sosialidemokraatit ovat niin määräävässä asemassa, tuo tänne varallisuusveron poiston näin epäsolidaariseen veroratkaisuun liittyen. Nyt täällä esitellään unelmia siitä, että samassa yhteydessä tehtäisiin jokin köyhyyspaketti. Pikkuisen epäilen, onko tähän köyhyyspakettiin enää rahaa, kun ne rahat menivät jo näihin veronalennuksiin.

Mutta, arvoisa puhemies, jos tällaista köyhyyspakettia aiotaan tähän liittää, se tulisi totta kai liittää siihen myös ajallisesti. Ei kai kukaan sosialidemokraattien eduskuntaryhmässäkään voi olla pelisilmältään niin huono, että hyväksyy sen, että tämä varallisuusverotuksen poisto tehdään ensin ja sitten luvataan, että joskus tulevaisuudessa vielä tällä vuosisadalla palataan kysymykseen köyhyyspaketista.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Soininvaaran puheenvuorossa jo tuli ilmi, tässä on mielenkiintoinen kokonaispaketti, jossa on tehty epäsolidaarinen ratkaisu varallisuusveron poistamisesta, epäsolidaarinen palkkaratkaisu, johon on liitetty epäsolidaarinen veroratkaisu. Että tällaisista esityksistä debatoimme.

Jos näitä veronalennuksia käsittelee siitä näkökulmasta, minkälaisia summia ostovoiman lisäystä missäkin tuloluokassa kukakin milläkin palkkatasolla saa, on yksi aika konkreettinen, mielestäni hyvä keino, tarkastella tätä esitystä. Hallituksen esityksessä, jos otetaan valtionveroa maksavista henkilöistä se tuloluokka, joka maksaa alinta valtionveroa, niin vuositasolla heidän verotuksensa keventyy 2 euroa, joka on suhteellisen pieni summa. Toisaalta taas sitten ylimmissä kymmenyksissä kysymys on kuitenkin sadoista euroista, ylimmissä tuloluokissa yli 500 eurosta, eli tässä valtion veroasteikossa tämän tyyppisiä ostovoiman lisäyksiä tässä esityksessä jaetaan.

Kuten keskustelussa on sitten tullut ilmi, jos tehdään laskelmia, joissa otetaan mukaan ansiotason kehitys ja sairausvakuutusmaksujen nousut, niin itse asiassa sitten kaikkein alimmissa tuloluokissa verotus saattaa myös jonkin verran kiristyä. Näin tätä asiaa ei kuitenkaan ole esitelty, mutta mielestäni on päivänselvää — ja toivottavasti ei tässä salissa eikä poliittisessa keskustelussa ylipäätänsä jatketa sen väittämistä, että näitä esityksiä olisi jollain tavalla painotettu pienituloisiin — että näitä esityksiä on erittäin voimakkaasti painotettu nimenomaan suurempiin tuloluokkiin.

Arvoisa puhemies! Vihreiden esitys, jossa veroratkaisu on tehty niin, että kaikkiin tuloluokkiin tulee saman kokoinen 60 euron vuositason veronalennus, on tehty niin — ja olemme tehneet tämän esityksen aikaisemminkin niin — että tästä muodostuu negatiivinen valtionvero, joka on tässä salissa tänä syksynä paljonkin keskusteltu ratkaisu siihen kysymykseen, että ansiotulovähennyksen nostamisilla ei enää puututtaisi kuntien oikeuteen saada keräämänsä verotulot itselleen. On mielestäni hyvä asia, että näiden muutaman vuoden aikana, kun me olemme tätä asiaa esittäneet, myös monet muut tahot ovat puuttuneet tähän keskusteluun ja tästä veromallista on tehty esityksiä muun muassa Kuntaliiton taholta, ja on tietenkin myönteistä, että hallituskin näyttää liikkuvan tulevaisuudessa tähän suuntaan, mutta tässä esityksessä hallitus ei vielä ole ottanut sitä mukaan, mutta tässä meidän veroesityksessämme tämä malli on, kuten on ollut jo muutamia vuosia, mukana.

Arvoisa puhemies! Vihreiden esitys on tehty myös niin, että tässä tapauksessa veronalennusten kautta ostovoimaa jaetaan myös niille ihmisille, jotka saavat eläkkeitä tai sellaisia tulonsiirtoja, joista maksetaan esimerkiksi kunnallisveroa. Tämä on mielestämme ollut perusteltua siitä näkökulmasta, että jo nyt sosiaalisten tulonsiirtojen osalta verotus on niin paljon kireämpää kuin työtulon osalta, että katsoimme, että tässä vaiheessa on perusteltua esittää ostovoiman lisäystä myös päivärahoja saaville ihmisille.

Arvoisa puhemies! Tästä kotitalousvähennyksestä: Olen valiokunnassa yhtynyt siihen pykälämuutosesitykseen, jossa kotitalousvähennystä esitetään entisestään laajennettavaksi sekä omavastuun alarajan madaltamisen osalta että ylärajan osalta. Jos katsotaan niitä arvioita, mitä on tehty erilaisista veroratkaisuista ja näiden veroratkaisuiden työllisyysvaikutuksista, niin kyllä kotitalousvähennys selvästi on sellainen, josta on näyttöjä, että sillä on ollut työllisyysvaikutuksia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on saatu arvio, että pysyviä työpaikkoja olisi syntynyt noin 10 000. Se ei mielestäni ole mitenkään huono luku, jos ajatellaan esimerkiksi sitä tavoitetta, joka hallituksella on työpaikkojen synnyttämisestä, 100 000. Se on kuitenkin yksi kymmenesosa tästä tavoitteesta, jota pidetään yleisesti hyvin vaikeana.

Myönteistä tässä kotitalousvähennyksessä selvästi näyttää myös olevan se, että kun sen käyttö on koko ajan lisääntynyt ja on hyvin runsasta — noin 140 000 perhettä on käyttänyt tätä vähennystä — näyttää, että kotitalousvähennys on synnyttänyt uuden toimintatavan. Voidaan arvioida, että työ, joka on syntynyt, on sellaista uutta työtä, joka on saatu aikaan nimenomaan luomalla tämä mekanismi, eikä tätä työtä olisi palkkatyönä teetetty. Tämä on hyvin myönteinen asia.

Vihreä eduskuntaryhmä on kotitalousvähennystä aikanaan ollut edistämässä silloin, kun siinä lähdettiin kokeiluun, ja olen tyytyväinen, että ryhmä, jonka jäsen silloin en ole vielä ollut, on näin tehnyt, koska tämä projekti on monella tavalla osoittautunut hyväksi. Kotitalousvähennyksen rajauksiin ja sen vaikutusten arviointiin liittyy varmasti vielä paljon keskustelua esimerkiksi sen suhteen, mikä osa on remonttityötä ja olisiko remonttityö teetetty muutenkin, ja toisaalta taas mikä on sen vaikutus harmaaseen talouteen. Nyt ollaan myös teettämässä tarkempia arvioita työllisyysvaikutuksista, mutta jo näillä tiedoilla voidaan sanoa, että se on ollut järkevä päätös.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin puuttua ehkä yleisemmin siihen kysymykseen, miten verolakeja ja veropolitiikkaa eduskunnassa käsitellään. Tämä esitys tuli tänne hyvin kiireisellä aikataululla, ja kuvaavaa on esimerkiksi se, että valiokunnan mietintö oli itse asiassa jo valmis siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeriöstä saatiin laskelmat, jotka näyttivät sen, millä tavalla täsmällisesti ottaen tämän alennuksen vaikutukset kohdistuvat eri tuloluokkiin. Valiokunnan mietintö oli valmis siinä vaiheessa, kun saimme valtiovarainministeriöstä laskelmia, jotka ottivat huomioon kustannusten nousun.

Suomessa veropolitiikka on kuitenkin niin olennainen osa yhteiskuntapolitiikkaa, että näitä lakiesityksiä eduskunnassa ei pitäisi käsitellä rutiininomaisesti "kirjan mukaan" -asioina, vaan meillä pitäisi olla huomattavasti enemmän analyysia veroesitysten vaikutuksista tulonjakoon, työllisyyteen, talouteen. Jos ajattelee sitä yksityiskohtaisuutta, millä esimerkiksi verojaostossa käsitellään autoveroa ja katsellaan kuvia erilaisten autojen ominaisuuksista — missä on kuinkakin monta penkkiä ja ovatko ne penkit pehmeitä vai kovia ja miten veroja mahdollisesti voitaisiin kiertää — niin toisaalta tuloveron osalta, joka kuitenkin, uskallan sanoa, on ehkä suurempi kysymys, kunnollisia vaikutusanalyyseja ei ole. Toivottavasti tulevien vuosien osalta pystymme käsittelemään asioita sillä tavalla, että saamme myös taloudellisilta tutkimuslaitoksilta analyyseja ja voimme käydä näistä asioista hyvällä ajalla kunnon debatteja.

Oma lukunsa on tietenkin keskustelu näiden esitysten kytkennästä tulopoliittiseen ratkaisuun. En itse suostu nielemään sitä ministeri Kalliomäen mielestäni tietynlaista siilipuolustusdefenssiä, mihin hän on lähtenyt, että tämä on ainoa vaihtoehto, millä tulopoliittinen ratkaisu olisi syntynyt. Kun neuvotellaan asioista, niin ei voi sanoa, että olisi vain yksi vaihtoehto. Kyllä varmasti toisenlaisiakin veroratkaisuja olisi ollut mahdollisuus tehdä, kun siitä kokonaisuudesta olisi neuvoteltu. Ei mielestäni eduskuntaan voi tulla sellaisen asenteen kanssa, että on vain yksi vaihtoehto. Täällä teemme politiikkaa ja vaihtoehtoja on useita.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Soininvaaran tekemää ehdotusta, että kolmannessa vastalauseessa oleva ehdotus tulee käsittelyn pohjaksi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vanha sanonta kuuluu, että verot valtion maksettavaksi ja työt herrojen tehtäväksi. Tämänpäiväinen verokeskustelu näyttää kyllä viitteitä siihen, että verot ovat kääntymässä herrojen maksettavaksi ja työt jäävät valtion tehtäväksi, ja tässä mielestäni sisältö tämänpäiväiselle verokeskustelulle on olemassa. Näin tässä itse olen mietiskellyt, ajatellut ja nähnyt. Kun muistelen tässä vuosia taaksepäin, eikä niin kaukaa tarvitse olla, vaikka viimekin vuotta, niin ajattelin, että jos edustajien Ala-Nissilän ja Zyskowiczin ajatukset yhtyisivät, kuinka vahva tästä yhteiskunnasta tulisikaan.

Tänään kun tätä maailmaa olen kuunnellut ja katsellut, niin näyttää, että ne ovat yhtyneet ja molemmat ovat saman rintaman, samojen asioiden ja samojen esitysten ja päätösten kannattajia. (Ed. Kuoppa: Saman tallin miehiä!) — Ehkä tässä voisi sanoa, että ei olla väärässä siinä, kun sanotaan, että talli on sama, mutta puolue väärä. — Näin katsottuna tuntuu vähän siltä, että riitaa on rakennettu, vaikkei tiedetä oikein, mistä sitä rakennetaankaan. Mutta kyllä, mitä tulee tähän, onko tämä tarpeellista, onko tämä keskustelu täällä turhaa, niin luulen että ei ole turhaa, vaan nämä ovat tarpeellisia, mistä nyt keskustellaan.

Puhemies äsken mainitsi, että esitykset on tehtävä siinä yhteydessä, kun asianomaista asiaa käsitellään täällä, mutta kun itse en ole aikonut mistään tehdä mitään esitystä, niin siinä mielessä voisi sanoa, että puheenvuoroni on turha.

Voisi sanoa päiväjärjestyksen perusteella, mistä nimeni tänne löytyi, kuitenkin käsitellään kakkosasiaa elikkä indeksiehdon hyväksymistä ja oikeutta siihen, että voidaan indeksiehto sopimukseen ottaa, ja mielestäni tämä on hyvä. Tätä asiaa kun katsotaan maalaisnäkökulmalla, niin silloin kun hallitus lähtee siitä, että indeksiehto voidaan sopimukseen ottaa mukaan ja sitovasti siihen sitoutua, se osoittaa sitä, että tulopolitiikalla on jatkuvuutta ja tulopolitiikalla on uskottavuutta. Silloin tiedetään se, että pakotetaan tavallaan, vaikka hallitus ei voi oikeasti pakottaa, elämään matalan inflaation aikaa ja tiedetään, että tämä ehto ei koskaan laukea. Tietenkin voi sanoa, että kyllähän tämä inflaatiovauhdin kotimainen ohjaus on vähäinen, mutta velallisen asemasta katsottuna vanha lähtökohta oli se, että silloin jos inflaatio niin kuin karkasi käsistä, velat ikään kuin vanhenivat ja siirtyivät ikään kuin valtion maksettavaksi.

Näin arvellen, vaikka tämä keskustelu pyrkiikin täällä hiipumaan, pidän sitä linjaa, mitä nämä esitykset ja nämä puheet täällä nyt ovat todistaneet tänään, hyvänä ja oikeana. Myönnän sen, että itsekin olen kyllä ennen vaaleja erehtynyt lausumaan useaan eri kertaan, että nykyinen linja on väärä ja johtaa tuhoon, koska en uskonut, että kukaan voi uskottavasti lähteä tekemään semmoista politiikkaa, missä uskotaan siihen, että pudottamalla veroastetta, pudottamalla verotuloja saadaan aikaan vahvempi kasvu ja vahvempi kilpailukyky. Nyt tämä valittu linja on se linja, ja tällä pohjalla mennään eteenpäin. Näyttää siltä, ja itsekin uskon siihen vahvasti, että tämä johtaa semmoiseen kilpailukykyiseen yhteiskuntaan, joka pärjää maailmanmarkkinoilla niin, että globalisoituvassa maailmassa Suomi tulee olemaan se talousmahti täällä Pohjolassa, mikä asemansa turvaa ja pärjää myöskin.

Näin ajatellen tätä asiaa tässä, kun kuluneen viikon aikana on käyty keskustelua näistä valtiosihteereistä, voisi ajatella, että tämän asian ainut ajaja tässä yhteiskunnassa on ollut valtiosihteeri Sailas, joka on uskonut tähän ja saanut uskomaan kaikki muutkin päättäjät, että tämä linja on oikea, oikeanlainen ja oikein valittu. (Ed. Dromberg: Ei kaikkia!) — Tämän osalta, ed. Dromberg, kyllä ei kaikkia, mutta osan kuitenkin, ja näen, että hallitus on lähtenyt tälle tielle.

Kenen opit asiassa ovat olleet olemassa: kyllä varmasti valtionhallinnossa on semmoisia virkamiehiä, mitkä ovat tämän asian keksineet ja hoitaneet. Vaikka tuntuu siltä, että valtiosihteeri Sailas olisi nämä opit ominut kokoomuksen vaaliohjelmasta ennen vaaleja, niin se tuntuu siltä, että se asia ei ehkä ole kuitenkaan näin ollut olemassa, vaan jotain muuta oppia, laskelmaa, tässä on käytetty. (Ed. Dromberg: Keskusta on kääntänyt turkkinsa tässä!) — Tässä asiassa voin sanoa, ed. Dromberg, että keskustalla ei ole sitä turkkia vielä ollutkaan, tämä on vielä hankkeessa. Keskusta edustaa semmoista köyhän luokan kansanosaa, missä nämä turkikset on vielä metsästyksen takana ja hankittavissa. Vielä menee vuosia, ennen kuin turkiskansana päästään näyttämään ja edustamaan täällä.

Mutta se on kuitenkin varsin varmaa, että tuskin tässä maailmassa olisi toisin olemassa, vaikkakin ennen vaaleja kokoomuskin olisi ollut vastaavalla linjalla, että veronalennuksiin ei ole varaa. Tämä oppi on tullut jostain korkeammalta taholta, ja näin se on omittu ja sitä tällä lähdetty eteenpäin viemään. Toivon, että tässä vielä tänään syntyisi sellainen lähtökohta, että kun näistä äänestetään, niin tämä hallituksen linja nipin napin voittaisi ja parempi yhteiskunta tulisi tämän kilpailukyvyn kautta.

Mutta kannan kyllä vielä erikseen erityistä huolta siitä, että näitä palveluita, vähäväkisen kansan puolesta puhumista, vähäväkisen kansan auttamista parempaan elämään ei unohdettaisi täällä ja näitä asioita voitaisiin viedä niin kuin rinnakkain eteenpäin, eteenpäin sillä lailla, että yhteiskunta vahvana ja täytenä tapaisi tämän elon ja paremman elämän työn ja toimeentulon kautta ja voitaisiin päästä vieläkin matalampaan verotukseen kuin näissä puheissa ja näissä esityksissä on tänään esille tullut.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn aivan lyhyesti puheenvuorossani pääasiassa tuohon kotitalousvähennykseen, joka on jäänyt täällä vähän vähemmälle.

Mutta haluan vielä todeta tästä tuloveroasteikkolaista, että täällä keskustelussa on ainakin muutamissa puheenvuoroissa hyvin vankasti nojauduttu vain näihin veronmaksajien meille esittämiin laskelmiin. Haluan kyllä huomauttaa, että esimerkiksi valtiovarainministeriön mukaan niitä voidaan pitää vain osittaistarkasteluna. Tämä ainakin, jos väitetään ensi vuonna verotuksen kiristyvän. Esimerkiksi tässä meidän mietinnössämmekin on todettu, että kun ansiotason noususta otetaan huomioon myös käteenjäävä osuus eikä vain veroprogressio, käytettävissä olevat tulot kasvavat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan eri tulotasoilla myös vuonna 2005 tähän verrattuna. (Ed. Kallis: Tulot kasvavat, mutta verotus kiristyy!)

Lisäksi haluan painottaa sitä uutta linjausta, jonka mukaisesti otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys, joka on todella merkittävä kuntien peruspalveluiden rahoituksen ja myöskin kuntien itsehallinnon kannalta. Vielä korostan sitä, että meidän sosialidemokraattien linja siis näissä veroasioissakin on ollut selvä ja johdonmukainen. Meille työllisyys on se tärkein asia. Uskomme, että tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja siihen liittyvät valtion tukevat toimenpiteet tuovat myös niille, jotka ovat tällä hetkellä ehkä työelämän ulkopuolella, esimerkiksi kun kotimainen kulutuskysyntä, joka on pysynyt oikein hyvänäkin, luo uutta työtä vaikkapa palvelualoille. Näistä saatavilla verotuotoilla voimme sitten osaltaan tukea ja auttaa näitä henkilöitä, esimerkiksi eläkeläisiä, lapsiperheitä ja työttömiä, ja kohdistaa näitä verotuottoja nimenomaan niiden palveluiden parantamiseen, jotka näille ihmisille ovat hyvin hyvin tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksestä täällä on jo todettukin se, että se on osoittautunut hyvin suosituksi verovelvollisten keskuudessa ja vakiinnuttanut asemansa. Nyt sitä tullaan siis laajentamaan edelleen. On tärkeää, että tästä kotitalousvähennyksestä on parhaillaan menossa tämä tutkimus, jossa pyritään siis selvittämään myös kotitalousvähennyksen toimivuutta yritysten kannalta. Alustavien havaintojen perusteella nyt jo voidaan sanoa, että vähennyksen käyttäjien määrä on vuosittain kasvanut noin 35—50 prosenttia, ja tämä on paljon. Tällä on voitu siis synnyttää uutta työtä, uusia työpaikkoja. Sen vuoksi tätä on syytä laajentaa, ja tällä tavoin voidaan sitten myös ehkäistä harmaata taloutta ja harmaan työvoiman kysyntää.

On kuitenkin syytä todeta se seikka, joka täällä ei ole vielä noussut esiin, että meille asiantuntijakuulemisessa verojaostossa on kuitenkin huomautettu myös siitä, että korkea verotuki voi vaikuttaa yrityksiin pitkällä aikavälillä epäterveellä tavalla. Ed. Kallis nosti täällä jo esille tämän mahdollisen hintavaikutuksen, joka myös valiokunnassa on tuotu esille.

Sen sijaan valiokunta ei kannata vähennyksen enimmäismäärän korottamista. Kannattaa muistaa, että tämä on jo nykyisessä muodossaan hyvin laaja ja kustannukset kasvavat rajusti. Tämä on verotuki, ja sen rahoittavat viime kädessä myös ne veronmaksajat, jotka eivät syystä tai toisesta tätä käytä. Myöskään tälle omavastuun alentamiselle tai poistamiselle valiokunnassa ei lämmetty. Kannattaa pitää mielessä, että jokaisella kotitaloudella on jonkin näköisiä pieniä kotitalous- ja korjauskuluja, ja sen vuoksi pitää jotenkin ajatella, että tällä vähennyksellä on kuitenkin pyritty siihen, että kotitaloudet teettäisivät ja ostaisivat sellaista palvelua, jota ne eivät muutoin ostaisi, ja näin saataisiin sitä uutta työtä aikaiseksi. Tämän vuoksi omavastuuta ei ole syytä poistaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun edustajatoverit tuossa huutelivat, että älä pidä pitkiä puheita, niin kokeilen tiivistää tämän. Nimittäin tässä on kuitenkin tärkeä kysymys, keskustellaan veroista ja tehdään kohta päätöksiäkin. Samassa yhteydessä olisin odottanut, että kun tätä varallisuusverolupausta tehtiin veron poistamisesta vuoden 2006 alusta, siinä olisi luvattu myös jotain näille heikompiosaisille. Kyse on siitä, jotta — jossakin laulussahan sanotaan, jotta "palopuheet ei suojele pakkasilta eikä tyhjää täydeksi tee" — nyt niitä yritetään ilmeisesti ponsilla hoitaa, ja minä olisin odottanut, että siinä olisi tullut ihan oikeata näyttöä sen päälle, mutta nähdään ensi vuonna sitten, kun asiaa käsitellään. Nyt puhutaan muista veroista.

Tässä se talousoppi, joka edellisillä kahdella Lipposen hallituksilla ja nyt Vanhasen hallituksella on, on se, jotta veroja alentamalla tulee uusia työpaikkoja, ja siihen talousoppiin minä en hirveästi henkilökohtaisesti usko. Jos se näin olisi, siinä tapauksessa veroja pitäisi laskea vielä enemmän, koska silloinhan pitäisi saada enemmän työpaikkoja. Tässä tapahtuu sillä tavalla, jotta jossakin vaiheessa me toteamme, jotta on leikattava niitä palveluita, joita täällä peräänkuulutetaan. Se automatiikka nimittäin ei ole missään maailman maassa vielä toteutunut, jotta tuloja vähentämällä saadaan hirveästi jotain uutta aikaan. Jokainen voi mennä omassa itsessään miettimään, jotta jos tulot eivät riitä nytkään menoihin, niin kuin ensi vuonna eivät riitä, sitten vähennetään vielä tulopuolta. Aika omituinen talousoppi, jota minä en ymmärrä yhtään.

Suuri enemmistöhän tekee näitä päätöksiä, ja tupossa on luvattu määrätyt asiat toteuttaa. Se nyt menee todennäköisesti näin läpi. Mutta sitten katsotaan taas vuoden päästä, mikä on työllisyystilanne. Itse odotan kuitenkin sitä, jotta tulevissa ratkaisuissa katsottaisiin tarkemmin kuitenkin se asia, millä tavalla ihan oikeasti tulee — köyhyyspaketti on huono sana — mutta kuitenkin semmoinen paketti, jolla myös nämä vähemmän ansaitsevat jotain saavat. Nimittäin tässähän valtaosa eläkeläisiä kokonaan jää ilman, työttömiä jää kokonaan ilman, ja ne ihmiset tarvitsevat sitä ostovoimaa. Siellä, uskoisin kyllä, on myös tämmöistä tyydyttämätöntä ostohalukkuutta: on huonot kengät ja hajalliset pöksyt ja ajellaan vanhoilla autoilla. Ne ihmiset, joilla on vähän rahaa, laittavat sen tuulemaan. Ne laittavat sen kierrätykseen. Mutta nämä isotuloiset ja suhteellisen hyvätuloiset, jotka tässä saavat, eivät välttämättä laita sitä kiertoon, vaan he laittavat sijoituksiin ja mahdollisesti jopa vievät ulos, matkustavat ulos ja vievät rahansa sinne eivätkä ne jää tänne.

Ed. Zyskowiczille voisi todeta siitä — hän ei ole salissa, mutta illalla kuuntelin hänen puheitaan ja yritin saada vastauspuheenvuoroa saamatta sitä — kun ed. Zyskowicz puhui sitä, jotta ikään kuin ei ollut ymmärtävinään, miksi tämä paketti on tehty tupon yhteyteen. Minä ymmärrän sen oikein hyvin. Nimittäin pitää olla myös talenttia tupopöydässä, muuten valtiovallan puolelta ei ole mitään neuvoteltavaa. Mutta tässä tasossa on sillä tavalla hurahdettu yli, jotta muun muassa tämä varallisuusverokysymys ei ole hallitusohjelmassa, missään vaiheessa sitä ei ole täällä edes meiltä kysytty, jotta tämmöinen luvataan siinä yhteydessä. Uskon, että tupo olisi syntynyt pienemmilläkin pelimerkeillä kuin nyt tässä on tapahtumassa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu. Sinällään toivon, että tänä iltana tietysti tehdään hyviä ratkaisuja ja nopeita ratkaisuja, koska tupo odottaa sitä ja tietysti työmarkkinajärjestöt odottavat sitä, mitä tapahtuu täällä eduskunnan päässä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Omassakin puheenvuorossani lähinnä keskityn tähän kotitalousvähennykseen ja jonkin verran puhun tästä tuloveroasteikosta muutamalla sanalla.

Sen verran näitä edeltäviä puheenvuoroja haluaisin kommentoida, että täällä ed. Soininvaara totesi, että tupo on meillä Suomessa sellainen pyhä asia, jota ei todellakaan juuri saa kommentoida. Uskon, että kaikki tässä salissa olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että tupo on ylipäätänsä syntynyt. Siitä ei kai olla erimielisiä. Mutta kyllä meidän on uskallettava puhua tupon sisällöstä, siitä, että kolmen vuoden aikana palkkataso nousee yli 7 prosenttia. On uskallettava arvioida sitä, onko se tuottavuuteen nähden liian paljon (Ed. Bryggare: Se on maltillinen!) ja onko se kaikilla aloilla, juuri niin kuin ed. Bryggare sanoi, todella maltillinen. Sitä voidaan kuitenkin aina kyseenalaistaa.

Ed. Zyskowiczin pitämästä sanomalehtikatsauksesta voisi todeta, että tärkeintä siinä oli, että hän toi esille tämän, että meidän tulisi pystyä antamaan äänestäjille jonkinlainen takuu siitä, että ne puheet, mitä on ennen vaaleja, todella myöskin näkyisivät siellä hallitusohjelmassa ja toteutuisivat sitten, kun ollaan käyttämässä sitä valtaa hallituksessa. Jonkunlainen äänestäjän vakuutus olisi saatava voimaan tässä politiikassa.

Täällä myöskin ed. Soininvaara puhui näistä veronalennuksista, niitten, voisiko sanoa, roiskimalla tehdystä mallista. Hyvin voin yhtyä tähän hänen kritiikkiinsä. Meillä ei ole todellakaan pysyvää näyttöä siitä, että nämä veronalennukset olisivat vaikuttaneet työllisyyteen positiivisesti. Niillä on varmasti ollut jonkinmoinen elvyttävä, talouskasvua kiihdyttävä vaikutus, mutta todellakin se työllisyysvaikutus jää aika lailla arvailujen varaan.

Ministeri Kalliomäki sanoi täällä, että heillä on valtiovarainministeriössä laskelmat, jotka näyttävät, että tulemme vielä alle 7 prosentin työttömyyteen. No, tähän kai voi vain sanoa, että ken elää, se näkee. Ed. Lahtela täällä rehellisenä hallituspuolueen edustajana totesi, että hyvinkin suuresti epäilee sitä, että näillä veronalennuksilla todellakaan olisi tätä työllistävää vaikutusta.

Mutta nyt näihin varsinaisiin lakeihin. Ensinnäkin tästä tuloveroasteikkolaista. Siinä, kuten ed. Kallis totesi, olemme omassa vaihtoehdossamme halunneet tehdä veroratkaisun, jolla pystyttäisiin tukemaan pienituloisia lapsiperheiden tulonsaajia. Haluamme kohdistaa ansiotulovähennyksen juuri heille. Puolisoista vain jompikumpi voisi tehdä tämän, joten kysymys ei ole mistään perheverotusmallista, vaan todellakin lapsiperheitten yksittäisistä tulonsaajista, ja sillä tavoin sitten samassa asemassa olisi myöskin yksinhuoltaja.

Suomessa noin 2,5 miljoonaa ihmistä saa ansiotulovähennystä ja heistä reilu miljoona tulonsaajaa asuu lapsiperheessä, joten me pidämme tätä kyllä hyvin relevanttina ja järkevänä tapana kohdistaa nimenomaan näitä tulonsiirtoja juuri lapsiperheille.

Täällä olemme käyneet väestökehityksestä keskustelua. Me olemme lukeneet Väestöliiton tuoreita perhebarometrejä. Niitten kaikkien yhteinen sanoma on se, että lapsiperheitten köyhyys on lisääntynyt ja lapsiperheet eivät uskalla hankkia lisää lapsia, vanhemmat eivät uskalla hankkia niin monta lasta kuin he haluaisivat tai he unelmoivat. Pääsyy on juuri työn ja perheen vaikea yhteensovittaminen, se, että talous ei jousta näissä tilanteissa.

Veronmaksajien tutkimus vuodelta 2003 Lapsiperheiden verokurimus toteaa, että lapsiperheiden tuloverotus on Suomessa kireämpää ja progressio ankarampaa kuin lapsettomien kansainvälisesti vertaillen. Vielä siinä todetaan, että lapsiperheiden ostovoiman kannalta olennaisempaa on tuloverotuksen taso kuin lapsilisät. Joten siinä mielessä, jos mietimme tätä meidän ehdottamamme vastalauseen sisältämää mallia, niin siinä juuri pureudutaan tähän lapsiperheitten tuloloukkuongelmaan.

Sitten vielä tästä kotitalousvähennyksestä. Tässä vastalauseessa todetaan, että enimmäismäärää nostettaisiin nykyisestä 1 150:sta 2 300 euroon ja toisaalta omavastuun raja laskettaisiin 100 eurosta 50 euroon. Hallituksen esityksen kanssa samanaikaisesti oli käsiteltävänä ed. Rauhalan aloite, jossa oltiin siinä mielessä hallituksen linjoilla, että vähennysoikeutta haluttiin nostaa 30 prosenttiin silloin, kun kysymys oli hoivatyöstä, ja säilyttää se 10 prosentissa silloin, kun kysymys oli näistä niin sanotuista remonttitöistä omassa asunnossa, vakituisessa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Samalla tavoin myöskin nämä enimmäisrajat oli jaoteltu hoivatyön ja remonttityön kesken.

Tästä kotitalousvähennyksen työllistävästä vaikutuksesta on käsittääkseni jo näyttöä. Ainakin julkisuudessa on esitetty tällaisia lukuja kuin noin 7 000 työpaikkaa sen voimassaoloaikana, ja ennen kaikkea se, että meillä on harmaata taloutta siirtynyt ihan normaalisti verotettavan bisneksen puolelle, on varmasti yksi tämän lain tärkeimpiä saavutuksia.

Omalla kohdallani totean jo tässä vaiheessa, että tulen äänestämään tämän vastalauseen mukana, koska on tärkeää, että me saamme tämän enimmäismäärän nostettua. Mielestäni myöskin tämän omavastuurajan laskeminen 100 eurosta 50 euroon on ihan perusteltua, jotta sitten ne pienimmätkin remonttityöt todella saataisiin tänne verotettavan talouden puolelle.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todellakin hyvä itse kunkin, kun käymme äänestämään, näyttää ne todelliset värinsä ja todellakin äänestää lapsiperheitten puolesta, äänestää pienituloisten tulonsaajien puolesta.

Kimmo Sasi /kok:

(Ed. Pulliainen: Sasi korjaa edelliset puheensa nyt!) Puhemies! — Minun ei onneksi tarvitse korjata entisiä puheitani, ei 70-luvulta eikä tältä päivältä.

Herra puhemies! Tuloverotuksen keventäminen on olennaisen tärkeätä Suomen talouden kehittymiselle. Jos me katsomme vuosia 2001 ja 2002, jolloin tuotannon kehitys oli aika huonossa tilanteessa, niin nimenomaan lisäämällä kulutuskysyntää tuloveronkevennyksillä saatiin vauhtia talouteen ja voitiin pitää siitä huolta, että meillä talouden kasvu oli plussan puolella ja suhteellisen hyvissä kantimissa. Tässäkin tilanteessa, kun taloudella ei mene poikkeuksellisen hyvin, menee kuitenkin suhteellisen vakaasti, niin lievä kulutuskysynnän lisääminen veronkevennyksillä olisi tarkoituksenmukaista. Tietysti silloin, kun veroja kevennetään, kansalaisilla on enemmän rahaa käytettävissään. (Ed. O. Ojala: Voisiko sen härskimmin sanoa!) Minun äänestäjilläni on enemmän rahaa käytettävissään. Hän käyttää sen palveluihin, ja tällä tavalla työvoiman kysyntä lisääntyy, ja se henkilö, joka on siellä kortistossa, pääsee töihin. Tämä on tietysti se minun perimmäinen tarkoitukseni, että ihmisiä työllistetään. Kun tämä henkilö pääsee töihin, hän maksaa veroja, ja sillä tavalla veron tuotto kasvaa. Uskon vakaasti niihin dynaamisiin vaikutuksiin, mitä verotuksen keventämisellä on.

Minun käsitykseni mukaan, mitä verotukseen tulee, Suomi on Lafferin käyrällä vielä siinä tilanteessa, että valtion verotuotot saattavat kasvaa, kun tuloverotusta kevennetään, eli taloudellinen aktiviteetti lisääntyy siinä määrin, että kokonaisvaikutus kaiken kaikkiaan on positiivinen. Kun tuloverotusta kevennetään, pitää muistaa se, että kun kulutus lisääntyy, sitä kautta todellakin palkkatulot lisääntyvät ja myöskin sitten arvonlisäverotuotto lisääntyy, ja se, mitä tuloverotusta kevennetään, sitä valtio ei staattisesti kokonaisena summana yhdellä kertaa menetä.

Meillä on paljon keskusteltu täällä palveluista. Täytyy sanoa, että se, että ihmiset ostavat suoraan näitä palveluita markkinoilta, on tietysti, voi sanoa, hyvinvoinnin lisäämistä sillä tavalla, koska silloin ei synny niitä välityskustannuksia, mitä yhteiskunnan hankkiessa palveluita syntyy. Tosin on selvää, että silloin kun puhutaan peruspalveluista, joitten hinnoittelu ei voi olla lähestulkoon millään tavalla suhteessa niitten tuotannon hintaan, yhteiskuntaa tarvitaan välimiehenä. Mutta tuossakin tilanteessa tarkoituksenmukaista olisi se, että yhteiskunta pitää vain huolta siitä, että ne palvelut hankitaan, määrittelee laadun, määrittelee hinnan, mutta tuotantotapa pitää katsoa sillä tavalla, että se on kaikkein tehokkain ja kaikkein edullisin myöskin kuluttajille.

Myöskin yksi tärkeä kysymys, mitä tulee veroasteeseen, on se, että on selviä tutkimuksia olemassa siitä, että mitä alhaisempi veroaste on, sitä korkeampaa on yrittäjyys yhteiskunnassa, sitä suurempi on kansalaisten valmius ryhtyä yrittäjiksi. Eli kyse ei ole pelkästään siitä, että syntyy kysyntää palveluitten tuottamiseen, vaan myöskin siitä, että silloin syntyy paljon paremmin tarjontaa, ja näin saadaan selvästi paremmin hyvinvoiva yhteiskunta.

Yksi olennainen kysymys suomalaisessa verotuksessa, johon ed. Essayah täällä kiinnitti huomiota, on lapsiperheiden verotus. Kun me katsomme verotilastoja, voimme nähdä, että nimenomaan lapsiperheet maksavat eniten maailmassa Suomessa veroja, ei ehkä eniten, mutta olemme siellä kolmen kärjessä, ja tältä osin tilannetta ei voi pitää kovinkaan hyvänä. No, siihen on yksi selittävä tekijä, joka on se, että meillä ei ole vähennyksiä lapsiperheille ja meillä sen sijaan tulonsiirroilla hoidetaan näitä ongelmia. Kuitenkin täytyy sanoa, että tässä on tietty ongelma, joka merkitsee sitä, että varsinkin suuremmilla tulotasoilla varsin hyvässä asemassa yhteiskunnallisesti ovat ne perheet, joissa ei ole lapsia. Mutta niillä perheillä, joilla on lapsia, saattaa olla taloudellisesti suhteellisen tiukkaa ankarasta verotuksesta johtuen. Tämä on asia, johon pitäisi jossakin vaiheessa kiinnittää huomiota.

Haluan kyllä tässä yhteydessä ottaa esille myöskin kysymyksen niin sanotusta perheverotuksesta eli siitä, että ainakin tiettyyn tulotasoon asti perheen tulot jaettaisiin tasan kummankin puolison kesken. Tällä hetkellä olemme yhteiskunnassa, jossa jos toinen ansaitsee paljon ja toinen on kotona, tällaisen perheen verotus on progression johdosta hyvin korkeaa. Jos kumpikin on työssä ja kummankin palkka on yhtä suuri, tällaisen perheen verotus jää huomattavasti pienemmäksi. On selvää, että tällaista tukea ei pidä antaa vuorineuvoksen puolisolle, joka on kotona, mutta tämä on ongelma keskituloisilla tulotasoilla. Tästä syystä tähän asiaan pitäisi ehdottomasti kiinnittää huomiota.

Tämä tilanne myöskin synnyttää vakavia tuloloukkuongelmia. Tuloloukkuongelmathan ovat sitä, että kun otetaan huomioon tulonsiirrot, otetaan palveluitten hinnoittelu ja verotuksen progressio, niin käytännössä tuloista ei jää käteen yhtään mitään. Meillähän oli vielä, ennen kuin tuloloukkujen purkaminen aloitettiin vuonna 97 — silloiselle ministeri Alholle kiitos hyvästä työstä, mitä hän teki — tilanteita, joissa käteenjäävä tulo pieneni, perheen tulot pienenivät, kun palkka kasvoi. Silloiseen noin 16 000—17 000 markkaan asti nelihenkisessä perheessä käytännössä tulot eivät lisääntyneet, vaikka palkka kasvoi. Tältä osin pahimmat tuloloukkuongelmat on kyetty ratkaisemaan, mutta täytyy sanoa, että tulojen kasvu meillä on suhteellisen pientä useissa perhetilanteissa, varsinkin niissä tilanteissa, joissa vain toinen puoliso tekee työtä melko korkeillekin tulotasoille asti.

Arvoisa puhemies! Täällä keskusteltiin tulopoliittisesta sopimuksesta. Sinänsä on erittäin arvokasta ja erittäin hyvä, että työmarkkinoille saadaan pitkäaikainen rauha ja vakaus, ja vakaus luo tietysti talouden kasvuedellytyksiä. Mutta toisaalta ei pidä myöskään yliarvioida tulopoliittisen sopimuksen merkitystä, ja täysin pieleen menevä arvio oli se, kun ministeri Kalliomäki sanoi, että jos tupoa ei olisi saatu solmittua, olisi saattanut syntyä tilanne, joka oli kymmenen vuotta sitten, jolloin kansantalouden kasvu putosi miinusmerkkiseksi, miinus 13 prosenttia. Näin huonoja ennustajia tästä maasta ei voi löytyä, ja ihmettelen, että valtiovarainministeri käyttää tällaista ilmaisua.

Olennaista tietysti tupossa on myöskin se, minkälainen tupo on syntynyt. Tätä nimitetään nyt joustotupoksi, joka on syntynyt. Se ei ehkä kuitenkaan ole riittävän joustava, joten voi sanoa, että tiettyä työtä jatkossakin tarvitaan, jotta työelämä joustaa riittävästi, jotta tuotanto voi olla mahdollisimman tehokasta, jotta voidaan maksaa mahdollisimman korkeita ja hyviä palkkoja. Täytyy sanoa, että kokonaisuutena katsoen tämä niin sanottu joustotupo on kuitenkin kohtalaisen hyvä, ja on sinänsä tärkeää, että sitä ratkaisua tuetaan veronkevennyksillä.

Mutta ne veronkevennykset eivät ole kyllä tämä 0,5 prosenttiyksikön veronkevennys ensi vuodelle. Totuus on se, että ensi vuoden verotus, kuten aikaisemmin täällä totesin, on plus miinus nolla ja joillakin kansalaisryhmillä verotus kiristyy aavistuksen verran. Oikeastaan ne veronkevennykset, jotka tupo tuo, tulevat vasta 2006 ja 2007. Näin ollen se kokoomuksen ehdotus siitä, että olisi tehty jo veroratkaisut viime keväänä ja kevennetty 1 prosenttiyksiköllä taulukoita, olisi ollut tarkoituksenmukainen, se olisi otettu tupossa asianmukaisesti huomioon ja lopputulos olisi kaiken kaikkiaan kolmivuotisjaksolle ollut sama. Joten väitteet siitä, että kokoomus olisi pyrkinyt jollakin tavalla torpedoimaan tupoa eikä olisi halunnut tukea veroratkaisuilla tupoa, ovat vääriä, koska sitä tuetaan nimenomaan vuosien 2006 ja 2007 ratkaisuilla.

Lopuksi vielä täytyy sanoa, että valitettavaa on se, että ensi vuonna juuri kukaan kansalainen ei voi olettaa verotuksensa keventyvän. Meidän pitää muistaa se, että keskimäärin kunnallisveroprosentti tulee nousemaan 0,18 prosenttiyksiköllä, työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,25 prosenttiyksiköllä ja 53 vuotta täyttäneiden työeläkevakuutusmaksu nousee 1,2 prosenttiyksiköllä. Näitten maksujen tasapainottamiseen ei tämä 0,5 prosenttiyksikön tuloveronkevennys ja vähennyksen kasvatus riitä. Näin voidaankin sanoa, että tosiasiassa kaikilla yli 53-vuotiailla ensi vuonna verotus kiristyy, alle 53-vuotiaista kaikkein pienituloisimpien verotus kiristyy ja sitten niillä, joilla tulot ovat jonkin verran suurempia, verotus kevenee valtiovarainministeriön arvion mukaan, mutta jos otetaan huomioon myös ansiokehitys, eli tulot nousevat, ja katsotaan suhteellinen veroaste, silloin lopputuloksena on suurempituloisellakin plus miinus nolla.

Tältä osin puheet suuresta veronalennuksesta eivät ole perusteltuja. Kyseessä on välivuosi siinä johdonmukaisessa tuloverotuksen keventämislinjassa, jota on harjoitettu. Valitettavasti välivuosi, mutta tämänkin kanssa voidaan elää.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua, ja on todella myönteistä, että hallitus on linjannut verojen keventämisen jatkamisen lähivuosina.

Se, mitä keskustelusta olen jäänyt kaipaamaan, ovat vastaukset hallituspuolueilta siihen, miten nyt päätetyt veronkevennysratkaisut ovat linjassa sen kanssa, mitä hallituspuolueet ennen vaaleja puhuivat, kun ne torjuivat ja vastustivat veronalennuksia. Olen yllättynyt, että kukaan ei ole noussut hallituspuolueiden rintamasta puolustamaan niitä kantoja, mitä vaalien alla otettiin.

Kun esimerkiksi keskusta kävi vaaleihin puheenjohtaja Jäätteenmäen johdolla ja Taloussanomat helmikuussa vaalien alla otsikoi "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin", niin olisi odottanut, että joku täällä olisi puolustanut sitä linjaa, mitä keskusta vaalien alla esitti. Tai kun keskustan pääpropagandisti Pohjanmaalla, päätoimittaja Hokkanen kirjoitti vaalien alla veronalennuksia vastaan, niin olisi odottanut, että sitäkin joku hallitusrintamasta olisi puolustanut.

Kun ed. Ala-Nissilä täällä aikaisemmin sanoi, että nyt toteutetaan keskustan veropolitiikkaa, herää kysymys, mitä sitten ed. Jäätteenmäki keskustan puheenjohtajana edusti vaalien alla tai mitä edusti päätoimittaja Hokkanen omassa lehdessään vaalien alla. Hän kirjoitti, päätoimittaja Hokkanen, muun muassa seuraavaa: "Jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan. Kyllä Niinistö olisi painanut tuloverot niin alas, kuin se suuremmitta tuhoitta ..."

Eli Hokkanen kirjoitti: "Kyllä Niinistö olisi painanut tuloverot niin alas, kuin se suuremmitta tuhoitta onnistuu." Eli kun nyt painetaan tuloveroja siitä vielä alemmaksi, tuhot senkun Hokkasen mukaan lisääntyvät. Hän kirjoitti myös näin: "On silkkaa oikeistopopulismia uskotella, että tuloveroasteen laskeminen läpi asteikkojen lisäisi työpaikkoja." Nythän hallitus laskee tuloveroasteikkoja. Onko tämä hallituksen politiikka nyt sitten silkkaa oikeistopopulismia? Hokkasen mielestä ilmeisesti on. Mitä mieltä keskusta itse on? Hän myös kirjoitti, että "sellaisesta ei rakennu valoisampaa vaihtoehtoa", ja päätti kirjoituksensa, että "muu on kokoomusjohtajien sanoja lainaten söpöhöpöliirumlaarumia."

Eli, herra puhemies, hallitus tekee veroratkaisuja, jotka Kari Hokkasen mukaan ovat söpöhöpöliirumlaarumia mutta, mikä paljon pahempaa, keskustan vaalien alla esittämien ajatusten mukaan ovat väärää politiikkaa, torjuttavaa politiikkaa, huonoa politiikkaa.

Mutta, herra puhemies, ehkä saan lopettaa samoin kuin edellisen puheenvuoroni. Jos vaihtoehtona punamultapuolueilla on se, että joko vaalien alla puhutaan hölmöjä, mutta tehdään järkevää politiikkaa, tai vaalien alla puhutaan järkeviä, mutta tehdään hölmöä politiikkaa, niin isänmaan kannalta valitsen kyllä ensin mainitun vaihtoehdon.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin toistan, mitä korokkeelta tunti sitten puhuin ja sanoin. Lainasin niitä puheita, mitä pidettiin joulukuussa kaksi vuotta sitten. 5. päivänä joulukuuta käsiteltiin näitä samoja lakeja, keskusta oli oppositiossa ja kysymyksessä oli omavastuun poistaminen kotitalousvähennyksestä. Ed. Pekkarinen totesi silloin näin: "Omavastuu nykyisessä muodossaan on perusteeton ja koskee erityisesti sellaisia kansalaisia, jotka tarvitsevat työntekijää lyhytkestoiseen työhön tai sellaiseen työhön, josta korvaus on aika vähäinen. Siinä tuolla omavastuulla voi olla kuitenkin aikamoinen merkitys, ja sen poistaminen on tavattoman hyvin perusteltua."

Pian me äänestämme, poistetaanko vai eikö poisteta. Valitettavasti ed. Pekkarinen ei ole ainakaan vielä paikalla. Mutta kyllä ed. Ala-Nissilä käytti ihan saman sisältöisen puheenvuoron, kun hän muun muassa totesi: "Omavastuuraja kohtelee kaltoin erityisesti pienituloisia, kotityötä teettäviä ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan hyötyä vähennyksestä." Todennäköisesti ed. Ala-Nissilä on edelleen samaa mieltä. Minä opposition edustajana puhuin omavastuun puolesta, ja olen edelleen sitä mieltä, että omavastuu pitää olla näissä, ja jos jotakin omavastuuta mennään poistamaan, niin poistetaan se lääkkeiden osalta.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ed. Zyskowiczin ja hänen siteeraamaansa päätoimittaja Hokkasen puheisiin viitaten: 136 kuntaa on nostamassa veroäyriä, palvelumaksuja tullaan nostamaan, kunnat niin sanotusti supistavat tai rationalisoivat terveydenhoitoa, eli siellä tullaan yhdistämään terveyskeskuksia, leikkausjonoihin pääseminen on entistä vaikeampaa, pieniä, etenkin kyläkouluja lakkautetaan. Tapahtuu juuri niin kuin päätoimittaja Hokkanen on todennut. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, että Hokkaselle löytyi puolustaja, kun keskusta vaikenee!)

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Zyskowicz on ottanut esiin tärkeän kysymyksen, joka on moraalinen kysymys, eli kysymys siitä, voiko ennen vaaleja puhua jotakin ja vaalien jälkeen toimia täysin päinvastaisella tavalla. Kai puolueet tekevät vaaliohjelmansa sitä varten, että niitä toteutetaan, mutta nyt tuntuu siltä, että tehdään ohjelma ja toimitaan aivan päinvastoin. (Ed. Jaakonsaari: Voi oppia! Ed. Sasikin voi oppia!) Vai onko sillä tavalla, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat niin paljon voimakkaampia kuin kaikki 18 ministeriä, että he kertovat, millä tavalla Suomen taloutta pitää hoitaa, ja siihen kaikki 18 hallituksen ministeriä sopeutuvat?

Kyllä täytyy sanoa, että mielenkiintoista on. Olen kuunnellut tässä koko vuoden ajan ministeri Tuomiojan puheita varallisuusveroa vastaan, tuloverotuksen kevennyksiä vastaan. Onko todella niin, että kaikki se, mitä Erkki Tuomioja verotuksen alalla vastustaa, se taatusti toteutuu?