Arvoisa puhemies! Venäjän presidentin päätös asettaa uusia, entistä laajempia rajoituksia ulkomaalaisten maanhankintoihin on herättänyt paljon hämmennystä ja hämmästystä Suomessa ja laajemminkin kansainvälisesti. Tämä on sikäli outoa, että tämä on selvästi vastaan Venäjän pyrkimyksiä lähentyä Euroopan unionia, oikeusvaltiokehitystä ja toisaalta myöskin pyrkimystä Wto:n jäsenyyteen. Nyt kysynkin:

Onko hallitus keskustellut tästä asiasta ja asettanut tavoitteeksi vastavuoroisuuden periaatteen maakaupoissa: kun venäläiset ostavat meiltä, me voimme ostaa vastineeksi myöskin sieltä? Millä tavoin tässä asiassa aiotaan edetä kahdenvälisissä keskusteluissa Suomen ulkopoliittisen johdon ja Venäjän johdon välillä, ja toisaalta, millä tavoin Suomi aikoo vaikuttaa Euroopan unionin Venäjä-politiikan muotoilussa siihen, että tämä vastavuoroisuus toteutuu Venäjän ja kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden välillä?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on todellakin Venäjän presidentin täsmennys maan lainsäädäntöön. Olemme keskustelleet venäläisten kanssa tästä kysymyksestä jatkuvasti. Olemme pitäneet kiinni vastavuoroisuusperiaatteesta. Ulkoasiainministeriön sisällä olemme tehneet selvityksen ja kartoittaneet, ja olen tänään lähettänyt ulkoasiainministeriön nimissä Venäjän ulkoasiainministeriöön selvityspyynnön eli diplomaattikielellä nootin, jossa me pyydämme täsmennystä siihen, mitä tämä lainsäädäntö tarkoittaa nykyisille Suomen kansalaisille, jotka omistavat maata rajavyöhykkeellä tai hiukan sen ulkopuolella, sekä myös siihen, mitä se merkitsee tulevaisuuden kaupoille.

Herra puhemies! Tähän liittyy hyvin hankalia vastavuoroisuusnäkökohtia mutta myöskin se, että näillä alueilla, jotka nyt tulevat kielletyiksi, on jo ostettu tontteja ja kiinteistöjä. Ja kysymys todellakin kuuluu:

Millä tavalla nämä asiat hoidetaan ja korvataan? Ja erityisen tärkeänä kysymyksenä esitän: Millä tavalla, ottaen huomioon maidemme väliset hyvät suhteet, tästä informoitiin etukäteen suomalaisia, että tällainen päätös tullaan tekemään? Milloin ulkoministeriö sai tiedon siitä, että Venäjä tulee tällaisen päätöksen tekemään?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Meille informaatio tuli julkisen sanan eli tiedotusvälineiden kautta. Emme saaneet tästä päätöksen toimeenpanosta suoraa informaatiota etukäteen, tai en ainakaan henkilökohtaisesti sitä saanut. Kuten ed. Salolainen tuossa totesi, on erittäin tärkeätä nyt selvittää se, miten jo ostettujen tonttien asema tämän lainsäädännön voimaansaattamisen jälkeen muuttuu, mikä se todellinen alue on ja mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden tonttikaupoille. Sehän on ilman muuta selvää, että vastavuoroisuuteen kuuluu, että jos täältä voidaan ostaa tontteja, niin pitää myös toiselta puolelta niitä voida ostaa.

Arvoisa herra puhemies! Jos nyt oikein tulkitsen ulkoministerin vastauksen, Suomen hallituksen virallinen tavoite on siis tämän vastavuoroisuuden toteuttaminen ja sitä aiotaan edistää kahdenvälisin neuvottelun ja EU:n kautta.

Mutta sitten, jos mennään tähän käytäntöön, lainsäädäntöön, niin Suomihan luopui viimeisistä ulkomailla asuvien henkilöiden ja ulkomaalaisten yhteisöjen kiinteistöjen hankintaa koskevista rajoituksista vuoden 2000 alussa. Silloinhan ei voitu pitää perusteltuna rajoitusten säilyttämistä myöskään unionin ulkopuolisten valtioiden osalta, ja tämä koskee nyt, ministeri Brax, teidän toimialaanne. Katsotteko, että vieläkään ei voitaisi säätää sellaista lakia, jolla me rajaisimme Eta-alueen ja EU:n ulkopuolisten maiden maanostajien maanostoa? Tällaisia rajoituksiahan on tietämämme mukaan esimerkiksi Tanskassa. Samanlaisia lupaedellytyksiä on Ahvenanmaan osalta: ulkomaalaiset eivät voi ostaa Ahvenanmaalta ilman lupajärjestelyjä. Eli mikä estää tämän kaltaisen lainsäädännön laatimisen, jolla me rajoittaisimme EU:n ulkopuolisten maiden yritysten ja yksityisten maanostoja Suomessa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tanskalla on EU:n liittymissopimuksessa oma paragrafinsa, ja Ahvenanmaan asia tunnetusti liittyy Kansainliittoon ja sittemmin YK:hon. (Ed. Kuisman välihuuto) — Ja kyllä, aivan niin kuin täällä huudetaan, se Tanskan järjestely koskee EU-maiden sisäistä.

Suomessa tällä hetkellä on kaikista järkevintä ensin nyt rauhassa odottaa ulkoministeriön selvityksiä ja koko sitä analyysia, millä tätä Suomen hallituksen linjaa vastavuoroisuudesta onnistutaan ajamaan eri foorumeilla, ja vasta sen jälkeen on järkevää miettiä, onko syytä ylipäätänsä miettiä kotimaista lainsäädäntöä. Meidän täytyy pitää kuitenkin mielessä, että kaksi tuhannesta kiinteistöistä Suomessa on ylipäätään ulkomaalaisten hallussa, ja siinä joukossa on muitakin kuin venäläisiä, joten rauhassa ensin katsotaan, miten Suomen hallituksen tavoitteita ajetaan parhaiten, ja tältä osin oikeusministeriö nyt odottaa ulkoministeriön johdolla tapahtuvaa prosessia.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että Suomi käy tästä bilateraalisia, kahdenvälisiä neuvotteluja Venäjän kanssa. Se on aivan paikallaan. Mutta tämäntapaisissa asioissa EU on meidänkin intressiemme puolesta kamppaileva. Sen vuoksi, kun Venäjä nyt on hakeutumassa Wto:n jäseneksi, Wto:ssa määritellään se, minkälaisilla eduilla ja pelisäännöillä pelataan kansainvälisesti Wto:n puitteissa. Tässä olisi nyt myöskin ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia Wto:n kautta etuja, sellaisia etuja, jotka nyt puuttuvat ja jotka eivät ole tasapuolisia Venäjälle ja Suomelle.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Nyt on valitettavasti niin, että EU:sta ei tässä kysymyksessä suoranaisesti ole apua. Tämä on pitkälti kahdenvälinen kysymys, siis Suomen ja Venäjän välillä ja niiden rajamaiden välillä, joiden kanssa Venäjällä on raja — siis 14 509 kilometriä rajaa. Me käymme kahdenkeskisiä keskusteluja Venäjän kanssa ja totta kai me myös konsultoimme EU-partnereita, muun muassa baltteja ja puolalaisia. Mutta EU:n sekoittaminen tähän soppaan ei valitettavasti auta mitään, ja Wto:n kanssa tällä kysymyksellä ei ole mitään tekemistä.

Arvoisa puhemies! Tein elokuussa kirjallisen kysymyksen, johon ministeri Brax vastasi, ja siinä hän sanoi, että tätä vastavuoroisuutta pidetään esillä. En ole nähnyt, että sitä millään tavalla on pidetty esillä.

Toisaalta ministeri Stubb puhui vastavuoroisuudesta. Eikö vastavuoroisuus sitten edellytä, että kun Venäjä kielsi maanostot, mekin vastavuoroisesti kiellämme. Eikö se ole sitä vastavuoroisuutta, vai mitä te tällä vastavuoroisuudella tarkoitatte?

Mitä tulee ongelmaan, niin Kaakkois-Suomessa merkittävä osa uusista kiinteistökaupoista on nimenomaan venäläisten tekemiä, ja kaupoista monet ovat sellaisia, jotka herättävät suuria epäilyksiä, mikä niiden kauppojen tarkoitus on.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin kirjallisen kysymyksen vastauksessakin totesin, vastavuoroiset keskustelut ovat tarkoittaneet, että oikeusministerit keskustelevat keskenään, ulkoministerit keskustelevat keskenään, mutta ennen kaikkea, koska Venäjällä tämä asia kuuluu presidentille, Suomen tasavallan presidentti on puhunut tästä Venäjän presidentin kanssa.

Sitten tähän jatkomietintään maan sisäisesti Suomessa: on niin, että tehdyistä kaupoista joillakin itärajan paikoilla muistaakseni suurin luku on parin vuoden takaa Sulkavalta, jossa luku on jopa puolet tehdyistä kaupoista, mutta joillakin muilla paikkakunnilla suurimmillaan luku on ollut kolmannes tehdyistä kaupoista, mikä tietysti täytyy muistaa, kun kovin suurta kauppaa alueella ei käydä, ettei lukua lueta väärin. Silloin se kysymys tietysti paikallisesti, muun muassa kiinteistöjen hinnan nostavana tekijänä, on aivan eri mittakaavaa kuin muualla maassa.

Sen sijaan muualla maassa on myös muuta ulkomaalaisomistusta. Täytyy muistaa, että tähän kahteen promilleen, kahteen tuhannesta, kuuluu muitakin kuin venäläisiä omistuksia. Muun muassa moniin turistikeskuksiin tai liikekeskuksiin on nimenomaisesti haviteltu ulkomaalaisia sijoituksia, joten ollaan nyt ihan rauhassa ja ajetaan ensin tätä neuvottelutilannetta toisin ja mietitään kotimaista tilannetta.