Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on ollut käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä yksimielinen. Valiokunta on pitänyt esitystä perusteltuna ja myös tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Eräitä huomautuksia ja muutosehdotuksia hallituksen esitykseen on kuitenkin tehty.

Hallituksen esityksessähän laskennallista yhdistymisavustusta ehdotetaan maksettavaksi viiden vuoden aikana. Avustusajan keston pitenemisen ja tästä johtuvan enimmäismäärän nousun arvioidaan lisäävän valtiolle aiheutuvia menoja nykyiseen verrattuna 60 prosenttia (Hälinää — Puhemies koputtaa) kutakin kuntajaotuksen muutosta kohti.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että ensimmäisenä vuonna menetykset korvattaisiin täysimääräisinä. Tämän jälkeen kompensaatio vähenisi ehdotuksen mukaan vuosittain, ja viiden vuoden kuluttua myös näitä kuntia kohdeltaisiin samalla tavalla kuin muita samankokoisia kuntia kohdellaan nykyisessä valtionosuussäännöstössä.

Ehdotuksen 40 §:ään sisältyy myös kuntajaotuksen muutoksen yhteydessä tapauskohtaisesti päätettävä rahoitustuki investointi- ja kehittämishankkeille. Tätä tukea myöntää sisäasiainministeriö, ja kohteet tulee neuvotella yhdessä kuntien ja tietysti myös elinkeinoelämän kanssa. Lähtökohtana on, että näillä investointi- ja kehittämishankkeilla tuettaisiin alueen elinkeinoelämän, yhdyskuntarakenteen ja ympäristönsuojelun sekä opetus- ja kulttuuritoimen samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja kehittämishankkeita. Lähtökohtana on, että tuesta ja sen määrästä neuvotellaan erikseen kunkin kuntajaon muutosta koskevan hankkeen yhteydessä.

Hallintovaliokunta on selventänyt näiltä osin säännöstä niin, että neuvottelujen yhteydessä valtion rahoitus selvitettäisiin lähinnä niiden kohteiden osalta, joita koskeviin hankkeisiin valtionosuutta tai -avustusta myönnettäisiin. Näiltä osin valiokunta toteaa, että lakiehdotuksessa oleva säännös on osittain sekava ja vähän harhauttavakin.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää siis ehdotusta perusteltuna ja on mietinnössään yksimielinen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi kuntajakolain muuttamisesta on hyvä ja perusteltu. On myöskin hyvä se, että hallintovaliokunta on ollut yksimielinen asiaa eteenpäin viedessään. Tämä lakihan ei pakota mihinkään, vaan antaa kunnille mahdollisuuden vapaaehtoisesti kehittää seutukuntia ja maakuntia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on kiinnittänyt ihan oikeisiin asioihin huomiota. Aikanaan lähetekeskustelussakin käytettiin puheenvuoroja siitä, millaisia ovat jotkin tulevat investoinnit, joita kuntiin mahdollisesti valtionapuina olisi tulossa. Se kohta on tässä aika mutkikas. Mutta uskon kyllä, että tämä tulee edesauttamaan kuitenkin järkeviä kunnan osan tai kuntien liitoksia ja on siinä mielessä minusta ihan hyvä, koska nyt tiedetään, missä tilanteessa ollaan. Ainakin itäisessä Suomessa, jossa näyttää siltä, jotta väkimäärä useammassa kunnassa vähenee, joissakin yhteyksissä joudutaan tekemään semmoisia liitoksia, jotka olisivat ihan järkeviäkin joissakin tilanteissa. Sen takia tämä antaa yhden mahdollisuuden siinä ja tukee myös näillä pienillä porkkanoilla liitosajattelua.

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk:

Rouva puhemies! Minusta on hyvä, että valiokunta on mietinnössään puuttunut tähän enklaavikysymykseen, vaikka se ei suoraan olekaan tässä lain pykälätekstissä mukana. Parhaillaan on vireillä esimerkiksi Mietoisten ja Mynämäen kohdalla tilanne, jossa välttämättä olisi oltava jokin järjestelmä, jolla kompensoitaisiin niitä menetyksiä, joita aiheutuu tällaisissa enklaavitilanteissa. Valiokunta on katsonutkin, että kuntien pinta-alamenetykset ja asukasmäärän pienenemisestä johtuvat valtionosuuksien vähennykset tulisi ottaa huomioon myös eheyttämismenettelyssä. Tätä pidän tärkeänä ja toivon, että tämä otetaan jatkossa hallitusportaassa huomioon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää myös hallituksen esitystä valiokunnan tekemin tarkennuksin positiivisena, myönteisenä asiana. On kuitenkin todettava, että Lipposen ensimmäinen hallitus erityisesti leikkasi kuntien valtionosuuksia erittäin voimakkaasti ja ajoi lukuisat kunnat suureen taloudelliseen ahdinkoon ehkä vähän ajatellen, että näin saadaan kuntajakoa uudistettua. Se keino oli hyvin epäoikeudenmukainen ja karu niitä ihmisiä kohtaan, jotka asuvat haja-asutusalueilla ja maakunnissa.

Toivottavasti tämä kuristuslinja on nyt päättynyt ja tällä porkkanalinjalla jatketaan eli palkitsemalla ja edistämällä kuntajaon järkevöitymistä ja terveitä, hyviä kuntaliitoksia tällä mallilla eli palkitsemalla kuntia siitä, että ne etsivät tällaisia yhteistyömuotoja jopa niin pitkälle, että kuntien yhdistymistä alkaa tapahtua. Näin varmasti tulee tapahtumaankin. Annamme tälle täyden tuen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Kuntaliitokset näyttävät olevan erittäin vaikeita toteuttaa, ja siihen on joka paikassa tietysti omat syynsä, jossakin jopa historiallisia syitä. Kuntarajaan näytetään suhtautuvan niin tunteenomaisesti, että rakastetaan kuntarajaa enemmän kuin palveluja, jotka näyttävät nyt rahan puutteen vuoksi häviävän sieltä kuntarajojen sisältä.

Esimerkiksi Kainuussa lähes kaikki kunnat ovat hakeneet harkinnanvaraista valtionapua. Nyt tämä lakiesitys ei tietenkään ratkaise näitä ongelmia, mitä kunnissa on, mutta niitä ei myöskään ratkaise se, että sinne laitetaan lisää rahaa, jos mitään toiminnallisia muutoksia ei tapahdu. Esimerkiksi terveydenhuollossa on tällä hetkellä tilanteita, että on kuntia, joissa ei ole yhtään terveyskeskuslääkäriä, ja vaikka kuinka suurta palkkaa luvattaisiin, niihin ei tulekaan.

Nyt on mielestäni erittäin mielenkiintoisia ratkaisuja lähdetty Oulun läänissäkin hakemaan. Pohjois-Pohjanmaan puolella on haettu terveydenhuollon osakeyhtiömallia, jossa kunnat ovat osakkaana ja sitä kautta hakevat uusia toimintamalleja. Silloin myös investoinnit tulevat järkevämmin toteutettaviksi, kun ei tarvitse joka paikkaan tehdä suuria investointeja, vaan katsotaan, miten työnjako on järkevää toteuttaa. Siinä mielessä tämä laki on erittäin tervetullut.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein, tuollainen lyhytaikainen taloudellinen tukiporkkana ei riitä, vaan sen lisäksi vaaditaan myös muuta yhteistyön tehostamista ja järkeistämistä.

Mutta, puhemies, esimerkiksi sairaanhoidon näkökulmasta potilaan oikeudet on hyvä aina pitää mielessä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kohdalla kunnilla tuskin on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa mahdollisuuksia lisätä panoksia, vaan siinä tarvitaan valtiovallan apuna ja mukana olemista. Tässä nimenomaan professori, pääjohtaja Jussi Huttusen johtama toiminta ja selvitystyö on hyvin tärkeää.

Kaakkois-Suomessa Saimaan kaupunkia ollaan perustamassa linjalla Lappeenranta—Joutseno—Imatra, ja eteläisessä Kymenlaaksossa Vehkalahden ja Haminan kuntien yhdistyminen on edennyt ja etenemässä. Arvoisa ed. Vähänäkki, joka itse on Vehkalahdelta, hyvin tietää myös tämän tilanteen. Näin ollen tässä samalla sekä porkkanat että toisaalta taloudellisen tilanteen heikentyminen vievät tätä prosessia eteenpäin.

Mutta vielä lopuksi, kuntalaisten näkökulma on aina pidettävä tarkoin mielessä.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on todellakin hyvin ajankohtainen siinä mielessä, että monissa osissa maata kuntien välinen yhteistyö ja mahdolliset kuntaliitokset ovat vilkkaan keskustelun ja pohdinnan kohteina. Uskon, että tämä esitys voi omalta osaltaan olla vauhdittamassa näitä hankkeita.

Niin kuin täällä on jo todettu, lähetekeskustelussa lakiesitys sai hyvin positiivisen vastaanoton ja silloin juuri kiinnitettiin huomiota investointi- ja kehittämishankkeitten tukea koskevaan asiaan. Minusta hallintovaliokunta erinomaisesti onnistui rajaamaan tätä sisäasiainministeriölle asetettua kuulemisvelvollisuutta vain niihin tahoihin, jotka mahdollisesti ovat myöntämässä tukea niille hankkeille, joita myöskin tämän lain nojalla aiotaan tukea.

Yhdyn ed. Ala-Nissilän näkemykseen siitä, että enklaavimenettelyä koskeva maininta tässä mietinnössä, vaikka tämä lakiesitys ei nyt varsinaisesti sitä koske, on aivan paikallaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö on hyvin asianmukaisesti laadittu, ja siinä on myös hyvin vahva sitä koskeva sisältö, mitä eduskunta haluaa kuntaliitosasioissa. Erityisesti haluan tässä yhteydessä nostaa esille myös muiden edustajien tapaan enklaavikysymyksen. On hyvä, että valiokunta on ottanut tähän kantaa selkeästi, ja toivottavasti myös sitten sisäministeriössä aikanaan kuntaosastolla tätä asiaa tutkitaan ja sisäistetään tämä eduskunnan tahdonilmaisu niin, että nämä enklaavikysymykset voidaan hyvin nopealla aikavälillä ratkaista tämän kannanoton mukaisesti.

Matti  Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä säännöstö kuntien yhdistymisestä kannustaa kuntajaotuksen muutoksiin. On kuitenkin korostettava, että ratkaisu on kuntalaisilla, kuntalaisten itsehallinnolla. Ymmärrän niin, että kuntien yhdistymisiä on lähtökohtaisesti kahdenlaisia. On kuntia, joiden yhdistyminen on luontevaa. Puhutaan reikäleipäkunnista. Mutta sitten on taas kuntia, joissa kuntakeskukset nykyisellään ovat hyvin etäällä toisistaan. Näiden kuntien yhdistyminen ja palvelujen säilyminen on hyvin paljon vaativampi tehtävä. Siitä syystä tietysti pitää hyvin harkiten ja huolella ratkaista ja tietysti yhdessä miettiä, jos yhdistymistielle lähdetään, millä tavoin kuntalaisten asema turvataan koko uuden yhdistyneen kunnan alueella.

Keskusta on korostanut tässä yhteydessä sitä, että tälläkään lainsäädännöllä ei juuri tuoda helpotusta siihen talousahdinkoon, jossa suuri osa kunnista on. Pikemminkin voi käydä niin, että talouden heikko tila jatkuu ennallaan, mutta vastaavasti palvelut tulevat vähenemään tai ainakin keskittymään, ja kustannuksia siirretään kuntalaisille ja elinkeinoelämälle. Näin ei tietenkään saa edetä, vaan pitää huolehtia selkeästi myös siitä, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet vastata niistä velvoitteista, joita lainsäädännöllä palvelujen osalta niille on annettu.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota tähän enklaavikysymykseen. Valiokuntahan kuuli tässä asiantuntijoita, ja me kyllä katsoimme, että tämä asukasmäärän ja alueen pienenemisestä johtuva vähennys tulisi ottaa näissä säännöksissä valtionosuuksia myönnettäessä huomioon.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen yhteydessä on korostettava vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Nythän kuntia ikään kuin houkutellaan näihin liitoksiin sillä, että kun palveluja lyödään yhteen, niin ne ovat halvempia tuottaa. Näinhän ei automaattisesti ole, vaan yhtä tehokkaita ja edullisia palveluja voidaan tuottaa myöskin pienissä yksiköissä. Nythän on vaara se, että kun lyödään yhteen kovin suuriksi, niin esimerkiksi sairaat joutuvat taas pyörien päällä kulkemaan hyvin pitkiä matkoja. Kuka laskee nämä kustannukset, mitkä menetykset ihmisillä on, kun he hakevat kesken työpäivän palveluja hyvin kaukaa? Sekä työaikaa että bensaa siinä ainakin tuhlaantuu.

Sitten täytyy kiittää valiokuntaa mietinnön hienosta enklaavikohdasta. Tässä ansiokkaasti on otettu huomioon se, että tämä enklaavikysymys voi olla hyvin kipeä asia joissakin kunnissa. Se olisi kyllä ratkaistava ensin ennen kuntaliitosasioita pois puhtaalta pöydältä ja vasta sitten olisi lähdettävä katsomaan, onko halukkuutta kuntaliitoksiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tämä on hyvin kipeä kysymys.

Mauri   Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ja valiokunnan siitä rakentama mietintö ovat perusteltuja ja kannatettavia asioita. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä tarkastella yleisemminkin sitä, miten kunnat selviytyvät tehtävistään, millä tavalla noista tehtävistä selviytymistä valtio voisi tai miten sen suorastaan tulisi edesauttaa kuntia. Hallinnolliset ratkaisut ovat yksi osa niitä toimia, joilla voidaan parhaimmillaan auttaa tilannetta, tilannetta, joka monien kuntien kohdalla on ajautunut suoranaisesti kriisiin, mutta hallinnollisten toimien lisäksi tarvitaan tietysti myöskin taloudellisia toimia.

Haluan kahteen asiaan tässä yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota. Mielestäni hallituksenkin tulisi aktiivisesti arvioida ja tarkastella sitä mahdollisuutta, että erilaisin yhdistymisavustuksin, tai ei sitä käsitettä ja nimikettä käyttäen, vaan erilaisin tukijärjestelyin autettaisiin myös kuntien vapaaehtoista yhteistyötä, sellaista vapaaehtoista yhteistyötä, joka jättää ja sallii sinänsä kunnille hallinnollisen itsenäisyyden, mutta joka yhteistyö merkitsisi monien kuntien tänään erillään hoitamien toimien hoitamista jatkossa yhteisin voimin ja yhteisin toimin.

Yksi tapa toimia tässä olisi ainakin kokeilujen kautta selvittää se, voisiko kuntien työnjaossa soveltaa hallintokunta- ja palvelukuntaperiaatetta ja -ideaa. Siinähän idea olisi se, että kaikki kunnat säilyttäisivät nykyiset normaalit hallintojärjestelynsä, kansa valitsisi valtuuston, valtuusto hallituksen ja lautakunnan. Kunta olisi vastuussa kaikista niistä tehtävistä ja palveluista, joita se tänäänkin hoitaa, mutta se ei käytännössä itse tuottaisi kaikkia palveluja, välttämättä ei mitään palveluja tuottaisi yksin. Palveluiden tuottaminen voisi olla joko yhden ainokaisen kunnan tehtävä tai nuo palvelut voitaisiin tuottaa perustettavan osakeyhtiön tai muun yhtiömuodon muotoisessa järjestelyssä, tai sitten nuo palvelut tuotettaisiin kaikkien kuntien yhteisesti muodostaman kuntayhtymän toimesta. Idea tässä oli se, että peruskunnille jäisi edelleenkin vastuu tehtävistä, kansanvalta- ja demokratiaelimet, mutta teho ja tehokkuus, synergia ja taloudellisesti tuottavammat ratkaisut, haettaisiin nimenomaan siitä, että sopivissa seutukunnissa ne tuotettaisiin vaihtoehtoisesti äsken mainittujen yhteistyövaihtoehtojen puitteissa, osakeyhtiön, kuntayhtymän, muun yhtiömuodon, tai niin, että yksi ainokainen kunta nuo palvelut voisi tuottaa.

Arvoisa puhemies! Minun toiveeni on, että tämäntapaisia ja ehkä ambitioltaan vähän matalampiakin kuntien keskinäisen yhteistyön kokeiluja ja ehkä toteutuksiakin myöskin valtion erilaisin tukitoimin, tähän nyt käsittelyssä olevaan verrattavin tukitoimin, pitäisi edesauttaa.

Toinen huomioni liittyy siihen, mikä kuntien talouden tila tällä hetkellä on. Kaikesta huolimatta, vaikka yhteistyökuvioitakin parannettaisiin, Suomessa on todella paljon kuntia, joiden ongelmiin mitkään hallinnolliset ratkaisut eivät tässä tilanteessa tuo ratkaisuja. Tarvitaan valtiovallan tehokasta vastaantulemista ja myötäelämistä niissä ongelmissa, joita kunnat ovat kohdanneet.

Toissapäivänä Suomen Kuntaliitto julkisti selvityksen, jonka mukaan yli sata kuntaa nostaa veroäyriä. Kunnallisveroprosentti on ensi vuonna korkeammalla tasolla kuin kertaakaan Suomen historian aikana. Sen lisäksi, että vähän yli sata kuntaa nostaa veroprosenttia, suuri määrä muita kuntia on todella suurissa vaikeuksissa. Suomessa on kutakuinkin 230 kuntaa, joiden taseisiin on kertynyt kolmen viime vuoden aikaan alijäämiä. Ensi vuonna voimaan astuvan kuntalain mukaan kunnan, jonka taseissa on tällaisia kertyneitä alijäämiä, on vuodelle 2002 tehtävä näitten alijäämien tasapainottamissuunnitelma, siis suunnitelma siitä, millä tavalla seuraavan kolmen vuoden aikaan alijäämät saadaan taseista pois. Tätä uusi laki edellyttää.

Palaan vielä hetkeksi siihen, että näin monet kunnat joutuvat nostamaan verotusta. Kunnallisveron mediaani kaiketi ylittää tällä hetkellä 18 prosenttia. Jos muistan oikein, se oli jotain 18,2 prosenttia. Ollaan todella korkeissa lukemissa. Mitä tämä käytännössä merkitsee yhdistettynä siihen, mitä tässä talossa ollaan muutoin tämän syksyn aikaan tekemässä? Valtio-herra on luvannut, että valtionverotusta kevennetään. Täällä on puissa esitykset, joitten mukaan näin tapahtuu. Ensimmäinen käsittely suoritettiin eilen asteikkojen osalta. Mitä rikkaampi on, sitä enemmän saa verotukseensa kevennystä valtionverotuksen ratkaisujen kautta.

Mutta miten käy niissä kunnissa, joissa korotetaan kunnallisveroprosenttia? Niissä kunnissa erityisesti niiden pienituloisten, jotka eivät maksa valtionveroa, jotka maksavat vain kunnallisveroa, näiden ihmisten kohdalla käy sillä tavalla, että samaan aikaan kun valtio keventää toisten eli rikkaitten verotusta, kunnallisveron noston seurauksena näiden pienituloisten ihmisten veroprosentti kiristyy ensi vuonna, vuonna 2002. Samalla kertaa kun monet suomalaiset saavat iloita siitä, että uusi verokortti kertoo ensi vuonna, että verotus on keveämpää ensi vuonna, vuonna 2002, kuin tänä vuonna, sadattuhannet suomalaiset saavat verokortin, jossa seisoo kireämpi pidätystunnus kuin tänä vuonna, vuonna 2001.

Keitä, vielä kertaalleen, ovat ne, joitten kohdalla on keveämpi pidätysprosentti, ja keitä ne, joiden verotusprosentti kiristyy, ed. Kuoppa? Keveämpi pidätysprosentti on kaikista rikkaimmilla ihmisillä — eikö niin, ed. Kuoppa — ja kireämpi veroprosentti, kiristynyt verotus, kohtaa niitä, jotka ovat kaikista pienituloisimpia kansalaisia, erityisesti niitä, jotka saavat erilaisia sosiaalisia tulonsiirtoja. Ansiotulovähennyksen piiristä hallitus heitti nämä kansalaiset ulos vuonna 1997. (Ed. Kuoppa: Me vastustimme!) Tästä syystä näitten ihmisten verotus kiristyy. Minusta tämä on aika väärin. — Minä tiedän, että ed. Kuoppa vastusti. Hänen kaltaistaan rohkeutta toivoisi monille muille vasemmalla. Tiedän, että sitä rohkeutta on silloin, kun käsi on taskussa ja nyrkissä, mutta kun tähän saliin tullaan ja pitäisi nappulaa painaa, on huomattavasti vaikeampi tehdä se.

Arvoisa puhemies! Syy siihen, että näin on käynyt, että suuri osa kuntia on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, on yksinkertaisesti siinä, että Lipposen hallitus on toteuttanut erittäin rajut ja kovat valtionosuuksien leikkaukset. Hallitus kerta toisensa jälkeen, etunenässä sen kuntaministeri Korhonen, on vakuuttanut, että joo joo, että vaikka viime vuonna kävikin näin, että kuntien väliset erot kasvoivat entisestään, niin kyllä seuraavana vuonna tilanne helpottuu ja tasapainottuu.

Tottahan on se, että keskimäärin kuntien taloudellinen tila onkin vähän parantunut. Mutta on täysin toisin päin kuin Korhonen kerta toisensa jälkeen on vakuuttanut: kuntien väliset talouden erot ovat entisestään kasvaneet. Muistetaan, mitä Korhonen täällä vuosi sitten syksyllä kertoi. Muistetaan, mitä Korhonen täällä kaksi vuotta sitten kertoi. Aina kun vuosi on eletty eteenpäin ja katsotaan taaksepäin, todetaan, että entisestään erot ovat kasvaneet. Näin on kerta kaikkiaan käynyt.

Kunnat ovat nyt joutuneet sellaiseen tilanteeseen, johon hallituksen pitää antaa selvä vastaus. Kuntien on yhtäältä kuntalain mukaan poistettava alijäämät taseistaan. Laki edellyttää kunnilta sitä. Toisaalta jos heikoimmassa asemassa olevat kunnat tekevät niin rajuja leikkauksia kuntien palveluihin, mitä edellyttäisi se, jos aiotaan päästä alijäämistä, kunnan palvelut heikkenevät niin, että perustuslain 16 ja 19 § rikkoontuvat näissä kunnissa. Nuo uuden perustuslain pykälät edellyttävät, että jokaisella kuntalaisella on vissi oikeus sosiaalisiin ja sivistyksellisiin palveluihin. Tätä käsitettä käyttäenhän siellä puhutaan. Hallituksen pitää antaa nyt vastaus, miten nämä kunnat menettelevät, kumpaa lakia ne rikkovat, vai onko niin, kuten hallituksen pitäisi toimia, että kuntien ei tarvitse rikkoa kumpaakaan lakia, vaan hallitus huolehtii omin toimin, valtionosuuksin ja verojärjestelmätoimin, siitä, että kunnat, nämä heikommatkin, selviävät näistä tehtävistään.

Arvoisa puhemies! Totta kai on niin, että pääsyy näihin ongelmiin, joita erittäin monissa kunnissa on, jotka ongelmat eivät ole jonkin käsitteellisen kunnan ongelmia, vaan jotka ongelmat viime kädessä kohtaantuvat tavallisen ihmisen arkielämässä, totta kai on niin, että viimekätinen syyllinen on Lipposen hallitus omine toimineen. (Ed. Brax: Totta kai!) — Mutta aivan erityinen vastuu, ed. Brax, tässä asiassa kuitenkin on kunta-asioista vastaavalla ministerillä Martti Korhosella.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on pakko esittää kysymys: Selviytyykö kuntaministeri Korhonen hänelle uskotuista tehtävistä? Meistä valitettavasti näyttää hyvin pahalta. Meidän arviomme on, että kuntien selviytyminen nyt edellyttää valtiolta vankkaa vastaantuloa. Me odotamme, että hallitus tämän syksyn aikaan kertoo vastauksen äsken esittämiini kysymyksiin. Kuntaministerin on osoitettava, onko hänen paikkansa maan hallituksessa vai jossakin muualla.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä jää odottamaan toimia erityisesti kuntaministeriltä, ja se erityinen perustelu tuli jo kertaalleen sanotuksi: juuri hänen suullaan niin monta kertaa on luotu odotuksia tulevasta, siitä, että ongelmat poistuvat, juuri hänen lupauksiinsa luottaen kunnat ovat eläneet, ja kerta toisensa jälkeen nämä lupaukset ovat osoittautuneet täysin perättömiksi, täysin paikkansa pitämättömiksi.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Pekkariselle, että edellinen kuntaministeri Backman kertoi Hallinto 2000 -uudistuksen yhteydessä, että julkishallintoa Suomessa on 20 miljoonalle ihmiselle, ja ongelmahan on siinä, että keskusta on johdonmukaisesti vastustanut suurkuntien perustamista, vaikka byrokratiaa meillä on kunnissa liikaa. Tämän päivän työvoimatilastojen mukaan ainut ala, joka kasvaa Suomessa, on julkishallinto. Yrittäjyyttä täällä ei ollenkaan nosteta painopistealueeksi sillä lailla, kun minä vanhana yrittäjänä haluaisin, koska kuntien talous on täysin riippuvainen yrittäjyydestä. Jos me emme saa yrittäjyyttä missään kunnassa nousemaan, aivan turha on ed. Pekkarisen, joka on huippuhyvä poliitikko, kertoa tällaista salille.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen, menkää viemään Savukosken kuntaan niitä yrityksiä, siellä niitä tarvittaisiin.

Kun hallinto- ja tarkastusjaostossa on kuultu näitä ongelmakuntia, niin tilanne on se, että alle 2 000 asukkaan kunnat joutuvat ottamaan 10 miljoonaa markkaa syömävelkaa lähivuosina. Mutta ei tämäkään ole totuus, vaan nämä kunnat eivät tule saamaan sitä velkaa, koska ne ovat käytännössä lähellä konkurssitilaa. Ne ajautuvat täysin mahdottomaan tilanteeseen, koska valtio ei anna rahaa, luottolaitokset eivät tule antamaan rahaa, kunnallisveroäyriä ei voida nostaa, tuloveroprosenttia ei voida nostaa mahdottomuuksiin. Tämä on monen Lapin kunnan tilanne, ja tilanne on kerta kaikkiaan katastrofaalinen, eikä ole mitään näkymää, millä ne voisivat tällä hallituksen politiikalla selvitä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pekkarisen puheenvuoro oli hyvä ja selkeä. Myös ed. Kuosmasen kannanotot olivat tietenkin selkeitä. Hän peräsi yrittäjyyttä. Toisaalta voisi kysyä, missä on tämän hallituksen yrittäjyysohjelma, joka edesauttaisi kuntia luomaan uusia työpaikkoja. Kysymys on nimenomaan työpaikkojen puutteesta ja myös väestörakenteen muutoksesta.

Tänä aamuna kävin keskustelua yhden pelkosenniemeläisen kanssa. Heidän kuntansa alueella viime vuonna syntyi neljä lasta. Sitten kun katsotaan, mikä on väestörakenne, se on vanhusvoittoinen. Siellä pitää kuitenkin pitää ihmisten perusoikeuksista huolta. Vastuu on näissä asioissa yhteiskunnan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pekkarinen toi esille, että kuntien eriarvoistumiskehitys vain senkun jatkuu ja jatkuu eikä hallitus tee mitään. Nyt ed. Pekkarisen olisi syytä kiinnittää huomiota siihen kuntapakettiin, mikä nyt eduskunnan käsiteltävänä on ja missä nimenomaan eriarvoistumiskehitykseen kovalla kädellä puututaan. Vaurailta alueilta, varakkailta kunnilta leikataan huomattavia summia jaettavaksi yli 400 köyhemmälle kunnalle. Leikkaukset ovat enimmillään yli 2 000 markkaa asukasta kohden, ja myöskin saamapuolella olevat kunnat saavat enimmillään yli 2 000 markkaa per asukas, monet kunnat yli 1 000 markkaa per asukas.

Mitä keskustelun aikana tuli esille valtionosuuksista, meillä on kuntia, joissa valtionosuudet pyörivät yli 20 000 markassa per asukas, (Puhemies koputtaa) kuvitelkaa, yli 20 000 markkaa per asukas.

Paula  Kokkonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu alkaa saada aika erikoisia piirteitä. Syntyvyys Pelkosenniemellä tai oikeastaan alhainen syntyvyys ja syntyvyyden puute Pelkosenniemellä ei ole kyllä mielestäni hallituksen vika eikä kuntaministerin vika. Olen sitä mieltä, että joutilaammat ihmiset voisivat tehdä jotakin tämän asian eteen.

Haluaisin todeta, että hallituksen esitys on erittäin hyvä siitä syystä, että mehän tiedämme, että jos on köyhä ihminen ja menee naimisiin, kun kaksikin köyhää lyöttäytyy yhteen, niin yleensä heidän yhteinen omaisuutensa on hieman suurempi. Kun tässä nyt nähdään, että kunnat hyvin ennakkoluulottomasti varmasti hakevat partnereita, niin kyllä uskon, että kuntien talous silläkin tavalla kohenee.

Mitä hallituksen esitykseen kaiken kaikkiaan tulee, tiedätte, ettei Helsinkikään ole kovin tyytyväinen tähän sinänsä, mutta ymmärrämme tämän tässä vaiheessa.

Hannu  Aho  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tässä pienellä kikkailulla ei näitä asioita hoideta, vaan on pyrittävä menemään tarpeeksi syvälle näiden asioiden peruskysymyksiin. Kyllä verotulojen tasaus on yksi merkittäviä asioita, mihin pitää päästä, ja siihen pitää kehittää ja luoda perusteet pitkäjänteiseen normaaliin kuntien kehittämiseen, että pystytään talous hoitamaan. Yrittäjyys kuuluu ilman muuta sinne mukaan, mutta kokonaisuus pitää olla ja edellytykset pitää luoda. Ei tällä tavalla pikkuhiljaa kikkailemalla tästä mitään hyvää lopputulosta voida saadakaan.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän ja eräiden muiden puheenvuorojen osalta Lapin kuntataloudesta muutama sana.

Tunnustan ja totean, että hallituksen esitys, joka on eduskunnassakin, tuo tietyltä osin kunnille helpotusta taloudelliseen tilanteeseen sillä tavalla, että muun muassa Lapissa niin sanottu Sailaksen paketti tuo rahaa yhteensä noin 200 miljoonaa, mutta pitää suhteuttaa asia viime vuosien tapahtumiin ja tapahtuneeseen kehitykseen. Vuodesta 93 alkaen Lapin kuntien ja kuntayhtymien valtionosuudet vähenivät yli 50 prosenttia. Jos otetaan kehitys valtionosuuksien osalta ja vastaavasti verotulojen osalta Lapin kuntien tuloista, tilanne on tänä päivänä se, että Lapissa kuntien ja kuntayhtymien pitäisi pystyä tuottamaan palvelut noin miljardi markkaa pienemmällä summalla kuin vajaa (Puhemies koputtaa) kymmenen vuotta sitten, eli tässä paketissa korvataan vajaa viidesosa siitä menetyksestä.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kokkonen, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana teidän tulee tietää ja te tiedätte sen, että viime kädessä valtio on se, jonka tulee pitää huolta siitä, että perustuslain mukaiset palvelut, perusoikeudet tulevat toteutumaan. Tästä vastuusta valtio ei voi perääntyä eikä voi sitä väistää. Meidän pitäisi olla ensimmäisenä puolustamassa perustuslain mukaisia oikeuksia kaikille Suomen kansalaisille.

Mauri  Pekkarinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmasella on todella hyvä muisti, minä tiedän sen, mutta joskus aina tahtoo vähän pettää se muisti.

Mitä tulee siihen, miten keskusta suhtautuu kuntaliitoksiin: Silloin kun ne ovat järjellisiä, niillä on perusteet olemassa ja kun kuntalaiset sitä haluavat asianomaisissa kunnissa, me kannatamme kuntaliitoksia. Kun minä olin ministerinä, kuntia liitettiin yhteen Suomessa enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana kenenkään muun ministerin aikana. Eikö niin, ed. Kuosmanen?

Mitä tulee vielä Lapin kuntien tilanteeseen, Lapissa on todella erityisen vaikea muutamissa kunnissa tilanne, mutta ei niitä esimerkkejä tarvitse pelkästään sieltä hakea. Tässä on 230 sellaista kuntaa, joiden kohdalla vaikeudet ovat todella suuret ja kymmenien kuntien kohdalla aivan kriisiin asti ulottuvat vaikeudet. On totta se, että ensi vuonna lakisääteisten ratkaisujen ansiosta tilanne jonkin verran helpottaa tai tasapainottuu, mutta samalla, ed. Hemmilä, valtio vetää monella tavalla muutoin mattoa näitten heikossa asemassa olevien kuntien selviytymisen alta. Niin käy monien seikkojen summana. Tästä syystä tarvitaan nyt vastaantuloa hallituksen toimesta.

Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Puutun vain ed. Korkeaojan valiokuntamme puheenjohtajalle Kokkoselle heittämään haasteeseen taikka väitteeseen, jota pidin kyllä ala-arvoisena ja edellisen valiokunnan jäseneltä ed. Korkeaojalta kohtuuttomana.

Jos puhutaan perustuslain tasa-arvoasetelmista, silloin on aivan yhtä oikeutettua puhua myös siitä, että meillä on Helsingissä pitkäaikaistyöttömiä enemmän kuin koko Pohjois-Karjalassa. Jos puhutaan perustuslain tasa-arvoasioista, silloin on asetettava kaikki Suomen kansalaiset samalle viivalle eikä omia sitä vain tiettyjen ihmisten osalle. Kyse on yhtä lailla silloin syrjäseutujen kuin myös taajamien huono-osaisista ihmisistä.

Kari Uotila  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusta syytetään väestönkasvusta, että se on hallitsematonta ja nimenomaan tapahtunut Lipposen hallitusten aikana. Tänään on jaettu nähtävästi kaikille kansanedustajille Helsingin seudun asuntoraportti, jossa liitelehtenä kerrotaan, että itse asiassa väestönkasvu Helsingin seudulla alkoi Ahon hallituksen aikana hyvin voimakkaana. Siihen nähden kasvu, mikä silloin tapahtui, ei ole yhtään pienempää kuin se, mikä on tapahtunut sen jälkeen. Nyt väestönkasvu on jopa hidastunut määrällisesti viime vuosina.

Mitä tulee tasaaviin toimenpiteisiin, täytyy muistaa, että kyllä Uudeltamaalta siirtyy valtavat summat rahaa. Esimerkiksi seuraavalla rahastokaudella on laskettu Uudenmaan liitossa, että se on 7 000 markkaa jokaista Uudenmaan alueen asukasta kohti tulevina kuutena vuotena. Elikkä täytyy muistaa myös nämä rahansiirrot tässä mielessä, vaikka tunnustan, että ongelmia köyhissä, pienissä kunnissa ympäri maata on.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Uotilalle 7 000 markasta, että siihen liittyy se, että kun tänne, niin kuin Oulun seudullekin, muuttaa joku, se on 500 000 markan inframeno, kun vanhaa infraa ei ole olemassa.

Mutta ed. Korkeaojalle: Äsken lausuitte julki periaatteen, että on valtion vastuu hoitaa nämä tasaukset, jos näin voidaan sanoa. Eikö silloin tehdä yksinkertaisesti niin, että silloin, kun on tällainen vaikea alue, nämä peruspalvelut siirretään suoraan valtion piikkiin? Valtio ylläpitää ne, vastaa niistä ja myöskin siitä standardista, millä ne toteutetaan. Silloin tämä keskustelu on tarpeeton.

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutamalla sanalla haluan kommentoida myöskin käytyä keskustelua. Kyllähän me kaikki varmasti kuntarakenteen osalta olemme siinä mielessä samaa mieltä, jos ajatellaan, että Suomessa on tällä hetkellä yli 400 kuntaa, joista yli 300 on hakenut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Mutta täytyy nyt muistaa, kun näitä hallituksen toimenpiteitä niin kovasti salissa kritisoidaan, että tämän hallituskauden aikana muun muassa aluekeskushankkeet, seutuyhteistyöhankkeet ovat lähteneet liikkeelle, joiden tarkoituksena nimenomaan on alueellisesti kehittää palvelutuotantoa ja kuntien välistä yhteistyötä ja viedä sitä eteenpäin.

Paula  Kokkonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Korkeaojalle todeta, että meillä julkinen valta on vastuussa siitä, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Julkinen valta sisältää sekä valtion että kunnan. Ei ole niin, että valtio yksin olisi tästä vastuussa.

Ed. Pekkarinen totesi, että hän oli niin hyvä puhemies, että hänen ministerikautenaan kuntia liitettiin ennennäkemättömästi yhteen. Jos näin on, mikä teitä estää kohentamasta maan oloja kansanedustajana? Ei ole kiellettyä oppositiosta tehdä hyvää. Ihmettelen, miksi te ette halua Suomen kansan oloja kohentaa, jos teillä kerran on valta ja voima siihen.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulosti erittäin hyvältä kuulla ed. Pekkariselta kehuja hallituksen politiikalle siinä mielessä, että hän todellakin tunnustaa ja tunnistaa sen, että hallitus on nyt kovalla kädellä puuttunut kuntien eriarvoistumiskehitykseen. Näin me kuulimme. Mutta kiinnostaisi myös kuulla, mitkä ovat ne tekijät, joilla hallitus samanaikaisesti kuitenkin vetää mattoa näitten kuntien alta. Kiinnostaisi tietää yksityiskohdittain, mitkä ne tekijät ovat.

Toinen asia on, että täällä on vähätelty opposition puolelta niitä toimenpiteitä, joilla eriarvoistumiskehitystä ollaan rajusti korjaamassa. Onko esimerkiksi vähäistä se, että jopa 2 000 markkaa asukasta kohden siirretään köyhemmille kunnille vauraimmilta alueilta? Helsinki menettää lähes miljardi markkaa, Salon kaupunki menettää pitkälti yli 100 miljoonaa markkaa. Ne ovat vauraita alueita. Samanaikaisesti verotulotasauksella esimerkiksi ed. Mauri Salon (Puhemies koputtaa) kotikunta Somero saa yli 20 miljoonaa markkaa.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Minusta hallituksen esitys on hyvä askel oikeaan suuntaan. Sitä kai ei kukaan täällä kiistä. On aika jännää, että tässä positiivisessa tilanteessa olette kokonaan, lähinnä arvoisat keskustapuolueen edustajat, unohtaneet sen, että pääkaupungille tämä kaikki on kuitenkin negatiivista iskua. Viittaan muun muassa ed. Uotilan puheenvuoroon. Joskus tulee raja siinäkin vastaan, miten paljon veturista otetaan polttoainetta pois, ennen kuin koko juna pysähtyy. Jään tässä keskustelussa erityisesti ihmettelemään sitä, että niiltä kunnilta, jotka kiistatta ovat vaikeuksissa — Lapissa aivan erityisesti on useita kymmeniä kuntia, jotka ovat vaikeuksissa — te ette penää heidän omaa yritystään tähän rinnalle vaan kaiken pyynnön te sälytätte valtion vastuulle. Te olette mieron tiellä, ikävä kyllä, siinä asiassa. Raja tulee teillä vastaan nopeammin kuin uskottekaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä kuulla ed. Hemmilän huoli. Varmaan Varsinais-Suomessakin ollaan kiinnostuneita kuulemaan, että hän on huolissaan Helsingistä, jonka vuosikate edellisenä vuonna oli yli 2,5 miljardia markkaa, joka oli aivan omissa sfääreissään verrattuna moniin muihin kuntiin, jos vähän yli miljardi meneekin siitä 2,5 miljardista pois.

Mitä tulee kuntaliitoksiin, ed. Kokkonen, en minä niitä kehuskellut sen kummemmin. Syntyi edellytykset, kun kuntalaiset halusivat, ja kun he halusivat, keskusta oli tukemassa kuntalaisten haluamaa tahtoa. Näin me teemme myöskin oppositiosta käsin. Kaikissa niissä kunnissa, joissa kuntalaiset haluavat kuntaliitokset, me kannatamme ratkaisuja, jotka pohjaavat kuntalaisten tahtoon.

Mitä tulee vielä siihen, mitä nyt on tapahtumassa, ed. Hemmilä ja muut, samaan aikaan kieltämättä hivenen, muutama sata miljoonaa markkaa, muuttuu olemassa olevien lakien pohjalta valtionosuuksien ja verotulojen kohtaantuminen, mutta samaan aikaan aluekehityksen ja toisaalta veroratkaisujen vaikutukset ovat sellaisia, että niiden, jotka ovat vanhastaan olleet vaikeuksissa, vaikeudet kasvavat rajusti entisestään, ja tämä on sitä maton menestyksen alta pois vetämistä, jota hallitus suorittaa.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Braxille haluan painokkaasti sanoa sen, että sillä, että vaadin perustuslaillisia oikeuksia Savukosken kunnan asukkaille, en suinkaan tarkoita sitä, etteivät samat perustuslailliset oikeudet kuuluisi myös helsinkiläisille. Yhtä painokkaasti vaadin, että myös siitä puolesta asiaa pidetään huolta, eivätkä nämä ole keskenään ristiriitaiset vaan yhden suuntaiset pyrkimykset.

Mitä tulee, ed. Pulliainen, työnjakoon kuntien ja valtion välillä, meidän järjestelmämme on sellainen, että valtion tulee huolehtia siitä, että kunnilla on edellytykset hoitaa perustuslain mukaiset tehtävät.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin palata päivän varsinaiseen aiheeseen eli ilmeisesti yksimielisesti hyväksyttävään hallituksen esitykseen kuntajakolaista ja jättää tämän vaalitaktisen lämmittelykeskustelun sikseen. Nimittäin Suomessa on 448 kuntaa, ja joskus minua fiksumpi kolumnisti laski, että noin joka 10 000. suomalainen — ja siinä ovat mukana lapsetkin — on kunnanjohtaja. Kun ajatellaan asukasmäärää, se kertoo jotain siitä, mihin osa verorahoistamme menee.

Pienet kunnat ovat varmasti demokratian ja paikallistunteen kannalta merkittäviä asioita, enkä väheksy ollenkaan niiden merkitystä asukkaille, mutta niin kauan kuin ne maksavat verorahoissa turhina päällekkäisinä virkajärjestelyinä, byrokratiana, meidän on oikeasti uskallettava miettiä, miten siltä osin voidaan tehdä ratkaisuja. Otan vain yhden esimerkin, jonka tunnen erittäin hyvin.

Olen valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston puheenjohtaja eli vammaisten lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten liikuntaa hoitavan jaoston puheenjohtaja. Liikuntalaki on pakottanut meidät tekemään arvioinnin siitä, miten liikuntalaki toimii, ja meidän jaostomme osalta nimenomaan pääsääntöisesti vammaisten ihmisten osalta. Lain vaatima arvioselvitys on hyvin pitkälle valmis, ja tulos on yksiselitteinen. On hyvin dramaattinen raja kansalaisten, varsinkin tässä tapauksessa vammaisten, saamien palveluiden suhteen silloin, kun kunta pienenee alle 10 000 asukkaan kunnaksi. Yli 10 000 asukkaan kunnissa vammaisten liikunta-asiat on järjestetty joko yhteistyöllä tai kunnan sisällä vähintäänkin kohtuullisesti, toki en missään tapauksessa ole tyytyväinen siltäkään osin kaikkeen. Mutta selvitys näyttää dramaattisen romahduksen sen jälkeen, kun mennään sitä pienempiin kuntiin. Vaikka kuinka pitkään on yritetty kannustaa ja avittaa vapaaehtoista yhteistyöjärjestelyä pienten kuntien osalta näissä asioissa, valitettavasti yhtä jokilaakson lupaavaa kokeilua lukuun ottamatta mitään ei ole tapahtunut.

Sen takia minulla on suuria odotuksia tälle toivottavasti yksimielisesti hyväksyttävälle laille ja sille asennemuutokselle, jota todennäköisesti tarvitaan, ei välttämättä kuntien yhdistämisen mutta palveluiden osalta, konkreettisiin, pysyviin yhteistyömuotoihin siirtymisessä. Se on varsinkin heikommassa asemassa olevien kansalaisten kannalta näköjään välttämätöntä.