Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan tämän kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan esittelypuheenvuoron aluksi kiittää erityisesti ministeri Pekkarista tämän hallinnonalan hyvästä pohjaesityksestä ja erityisesti eilispäivänä toteutetuista merkittävistä hallinnonalaa koskevista päätöksistä. Omistajapolitiikan keskittäminen valtioneuvoston kansliaan on vuosia odottanut ratkaisua, ja toinen erittäin merkittävä ratkaisu oli Finnveran verovapauspäätös. Kun tätä täydennetään eilen tehdyllä eduskunnan päätöksellä, jolloin poistettiin varallisuusvero, voidaan sanoa, että eilispäivä kirjautuu Suomen poliittisessa historiassa yhdeksi erityisen merkittäväksi yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisen päiväksi.

Tässä mielessä on hienoa käyttää tämä KTM:n esittelypuheenvuoro, joka myös lupaa hyvin merkittävää kannustusta suomalaiselle elinkeinoelämälle, jossa määrärahojen painopiste kohdentuu myös jatkossa teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Tämän politiikkalohkon osuus nousee noin 57 prosenttiin koko hallinnonalan menoista. Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuudet kasvavat 31 miljoonaa euroa elikkä yhteensä 349 miljoonaan euroon. Lisäyksistä puolet perustuu vaalikauden kehyspäätökseen vuodelta 2003 ja puolet viime maaliskuun kehyspäätökseen, jossa otettiin huomioon Suomi maailmantaloudessa -selvityksen suositukset. Näillä lisäyksillä pyritään erityisesti vahvistamaan Suomen kilpailukykyä. Elinkeinoelämän uudistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Siis teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan ehdotetut lisäykset ovat erittäin merkittäviä.

Samanaikaisesti tässä hallituksen esityksessä oli tarkoitus merkittävällä tavalla vähentää kansainvälistymiseen suunnattuja resursseja. Tämä oli jaoston ja valiokunnan käsittelyssä ehkä se merkittävin huomio, ja tähän liittyykin ainoa tämän hallinnonalan jaosto- ja valiokuntakäsittelyssä tehty uusi painotus, elikkä Teknologian kehittämiskeskuksen alueelta siirrettiin 1,9 miljoonaa euroa kansainvälistymiseen. Tämä on suhteutettuna tähän hallinnonalan kokonaisuuteen varsin pieni siirto, mutta toivon mukaan sillä on oma kannustava vaikutus nimenomaan kansainvälistymisponnistuksiin suuntaaville monille suomalaisille pk-yrityksille.

Tämän talousarvioesityksen mukaan yrityspoliittiset toimenpiteet kohdentuvat siis aiempaa voimakkaammin aloittaviin ja kasvaviin yrityksiin. Yritysten varhaisen vaiheen kehitystä tuetaan uusimuotoisella pääomasijoitusrahoituksella ja yrityspoliittisia toimenpiteitä kohdistetaan myös aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien yritysten neuvontaan. Tässä kokonaisuudessa valiokunta kiinnitti myös erityistä huomiota siihen, että nämä yritysten neuvontapalvelut saisivat uusimuotoiset ratkaisut mahdollisimman pikaisesti. Nimittäin KTM:n hallinnonalallahan on merkittävä yrityspalveluita koskettava selvitystyö käynnissä, jossa pyritään nimenomaan julkisia yrityspalveluita kohdentamaan selvästi nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tähän todella valiokuntakäsittelyssä kiinnitettiin erityistä huomiota, ja valiokunta kirjasikin, että pitää selvitystä erittäin tervetulleena ja toivoo sen pikaista toteuttamista.

Lisäksi valiokunta kiinnitti huomiota yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja siihen sisältyvään yrittäjyyskasvatuksen käytännön jalkauttamiseen. Nythän opetusministeriön toimesta koulutuksen eri asteilla on vahvistettu ja vahvistetaan nimenomaan yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä, mutta erityisesti korostetaan akateemisen yrittäjyyden vahvistamisen merkitystä.

Arvoisa puhemies! Ehkä tähän yrittäjyyden edistämisen alkupäähän liittyvä starttirahakäytäntö on sellainen, joka vaatii nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön välisen yhteistyön selkiyttämistä. Koko kuluneen vuoden ajan on käyty keskustelua starttirahan riittävyydestä. Tällä hetkellähän starttirahan määrärahat ovat sijoittuneet nimenomaan työministeriön hallinnonalalle.

Kaiken kaikkiaan, kuten edellä jo totesin, erittäin tärkeää on se, että yritystoiminnan kansainvälistymistä tullaan vahvistamaan ja tällä tavalla antamaan signaali nimenomaan suomalaisille kansainvälistymispyrkimyksissä oleville yrityksille.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota investointien vähäisyyteen Suomessa, ja Suomi on toisaalta arvioitu erittäin kilpailukykyiseksi maaksi, mutta ulkomaiset investoinnit ovat jääneet maahamme erittäin vähäisiksi. Kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeää, että yrittäjät, palvelut ja erilaiset toimijat kohtaavat ja että ne toimivat johdonmukaisesti investointien ja innovaatioiden eteenpäinviemiseksi.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä havaintona lyhyesti energiapolitiikkaan, johon valiokunta totesi, että nyt kun tämä energia- ja ilmastostrategia tulee käsittelyyn, siihen paneudutaan yksityiskohtaisemmin, mutta on erittäin tärkeää, että me näemme energian saatavuuden keskeisenä kasvua ja kilpailukykyä tukevana tekijänä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa ja ennen kaikkea valiokunnalle kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan käsitellyttä kauppa- ja teollisuusjaostoa erinomaisen hyvin tehdystä työstä, myös sattuvasta puuttumisesta niihin aihealueisiin, jotka tämän hallinnon alalla selvästikin kaipaavat myöskin eduskunnan selvää ja voimakasta sanaa. Se on mietinnössä sanottu, ja se tukee hyvin, kaikki tuo siellä sanottu, niitä pyrkimyksiä, mitä kauppa- ja teollisuusministeriöllä oman hallinnonalansa asioiden eteenpäinviemisessä on.

Arvoisa puhemies! Haluan muutamaan asiaan, teemaan tavallaan, kiinnittää tässä huomiota. Joku niistä on siitä maailmasta, mihin täällä jaoston puheenjohtaja äsken jo kajosi. Eräät muut ovat täällä tähän saakka sanotun ja puhutun ulkopuolellakin.

Totta on, että investoinnit ovat tässä kääntyneet kaiken kaikkinensa kasvuun. Kun tämän budjetin lähetekeskustelu täällä käytiin, ennakoin silloin, että myöskin pk-sektorilla investoinnit ovat selvästi nousussa. Näin nyt on tapahtunut. Viimeiset kuukaudet puhuvat tästä selvää kieltä. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kääntyvät tänä vuonna, tulevat kääntyneeksi, hyvin selvään nousuun. Niissä on kasvua edelliseen vuoteen 2004 verrattuna jopa 10 prosenttia. Monen vuoden tauon jälkeen investointien, nimenomaan kiinteitten investointien, kasvu on siis todella nyt reippaassa vauhdissa. Parina kolmena edellisenä vuonna ei-kiinteitten investointien kohdalla kehitys oli positiivista, mutta kiinteitten investointien kohdalla kehityskuva, taakse jäänyt, oli tunnetusti toisenlainen. Vuonna 2004 nuo kiinteät investoinnit, niin kuin muistetaan, jopa supistuivat edelliseen vuoteen 2003 verrattuna. Nyt siis suunta on parempi. Mutta aivan niin kuin jaoston puheenjohtaja täällä sanoi, vieläkään vauhtia ei ole siinä mitassa, mitä tässä tilanteessa kuitenkin tarvittaisiin.

Investointien kuitenkin arvioidaan myöskin ensi vuonna pysyvän suhteellisen korkealla tasolla. Tämä toive tai tämä ennuste, jos se toteutuu, korkealla tasolla pysymisestä alkaa vähitellen tuottaa sitä tilannetta, että uusintainvestoinneissa ollaan selvästi riittävällä tasolla. Nythän ei muutamien viimeisten vuosien aikaan edes sille tasolle ylletty. Tämä on tietysti se minimi, mihinkä aika nopeasti tämäntapaisen kansantalouden pitää päästä.

Mitä tulee suoriin sijoituksiin, sehän on tässä viimeisen 10 vuoden aikaan ollut aika lailla pahassa epäbalanssissa. Vuosien 1993—2003 aikaan Suomen investoinnit olivat runsaat 30 miljardia euroa ja investoinnit Suomesta ulos olivat runsaat 60 miljardia euroa, ulos noin 30 miljardia enemmän kuin sisään. Sitä vauhtia tietysti eivät kovin kauan paikat kestäisi, mikäli suunta olisi jatkunut sentapaisena. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tänä vuonna tämän vuoden ensimmäisen 11 kuukauden aikaan suorat sijoitukset Suomeen ovat hivenen korkeammalla tasolla kuin suorat sijoitukset Suomesta ulos. Yksistään näihin jossakin lyhyen määräajan puitteissa tuijottaminen, miten suorat sijoitukset ulos tai sisään ovat, ei välttämättä kerro kovin tarkkaa kuvaa, mutta nyt, kun katsotaan taaksepäin, vuosina 2004 ja 2005, näiden kahden vuoden aikaan jo koko ajan, siis kuukausikuvaajallakin koko ajan, suorat sijoitukset Suomeen ovat olleet suuremmat kuin sijoitukset täältä ulos. Tämä mielestäni kertoo yhdessä tämän investointien elpymiskuvan kanssa, jota äsken yritin ensimmäisissä sanoissani piirtää, tietyllä tavalla myönteisempää kokonaiskuvaa siitä, missä kaiken kaikkinensa mennään.

Perusedellytyksiä tälle kaikelle ovat luoneet ne toimet, mitä sekä julkinen sektori että yksityinen sektori ovat tehneet investoidessaan nimenomaan tutkimukseen, teknologiaan ja kehittämiseen. Se on ollut elinehto, menestyksen ehto, sille kuvalle, mitä äsken tuossa piirtelin, ja se jatkossakin on se Suomen menestymisen, jos aiotaan ja kun aiotaan menestyä, se menestymisen ehto.

Voisi ottaa muutaman vuoden taaksepäin. Joskus viisi—kymmenen vuotta sitten meillä oli Suomessa joukko yrityksiä, jotka olivat vaikka Efore, Flextronics, Salcomp ja muutamat monet muutkin vastaavan tyyppiset yritykset. Ne olivat vaativuustasoltaan keskitason ict-alan yrityksiä. Ne olivat suuria toivoja omille paikkakunnilleen, minnekä ne investoivat tuhansia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Mitä on tapahtunut viimeisen kahden kolmen vuoden aikaan? Osa näistä yrityksistä on siirtynyt kokonaan pois Suomesta, osa on vienyt merkittävän osan työpaikkoja Baltiaan, Kiinaan tai Intiaan, muihin maihin.

Samaan aikaan Suomesta sanotaan, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Vaikuttaa paradoksilta, sovittamattomalta paradoksilta, mutta niin se vaan on, että aivan ilmeinen, olematta oppimestari sen enemmän, selitys tähän kaikkeen on kuitenkin siinä, että samaan aikaan ollaan tilanteessa, jossa Suomessa on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan Suomen historian aikaan sellaisia yrityksiä, jotka omalla toimintasegmentillään kuuluvat maailman kymmenen suurimman yrityksen joukkoon. Niitä on muuten aika monta, sellaista yritystä. Mistä tämä kertoo? Siitä, että me emme enää kykene tällaisessa suorittavassa teollisessa tuotannossa, jossa suuret tuotantomassat ovat se tavara, mitä siellä tehdään, me emme enää tahdo pystyä kilpailemaan näiden halpojen tuotantokustannusten maiden kanssa. Nuo maat oppivat entistä nopeammin tekemään sen vaativuustason työtä, mikä kymmenen vuotta sitten vielä täälläkin oli aika vaativaa työn tasoa. Nyt ne oppivat nopeasti ja nopeammin ja nopeammin tulevien vuosien aikaan. Meidän on tähän varauduttava ja varautuminen. Tässä katsannossa se, että nämä panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kehittyneet hyvin, on tietyllä tavalla hyvä ennusmerkki.

Aivan erityisesti haluan tässä yhteydessä kiitoksella mainita sen, että kun oli vielä pelkoa joku aika sitten, että yksityisen sektorin t&k-panostukset hiipuvat — esimerkiksi Tilastokeskuksen ennakkotieto runsaan puolen vuoden takaa kertoi, että yksityisen sektorin investoinnit t&k-toimintaan olisivat hiipumassa — 2005 vuoden aikaan ja jo 2004 vuoden lopulla näin ei ole käynyt, vaan yksityisen sektorin investoinnit näihin tarkoituksiin ovat kasvaneet niin kuin valtionkin. Yhteensä Suomi bruttokansantuotteella mitaten edelleenkin on yli 3,5 prosentin, ei ole paljon kyennyt lisäämään tätä prosentuaalista osuutta, mutta aavistuksen verran edellisestä ja sitä edeltävästä vuodesta.

Arvoisa puhemies! Sen ohella, että tärkeää on panostaa tähän alkupäähän, korkeaan osaamiseen, teknologiaan, sen hyödyntämiseen, tärkeää on myös huolehtia siitä, että innovaatiotyön tulokset tuotteistuvat, kaupallistuvat ja tulevat kasvavina menestyvinä yrityksinä myöskin kansainvälisille kentille. Tässä suhteessa meillä on ollut ongelmia. Näitä ongelmia eduskunnan tuella on paikattu. Aloitusrahasto Vera käynnisti toimintansa elokuussa, muistaakseni elokuussa tai syyskuussa, tänä vuonna elokuun puolenvälin tietämillä tarkkaan ottaen, ja tulokset ovat tietyllä tavalla rohkaisevia. Noin sata yritystä on hakeutunut muutaman viikon aikaan tämän rahaston asiakkaaksi. Monet ovat olleet mukana tämän polutuskoneen tavallaan tämmöisessä prässissä, jossa on arvioitu, mitkä näistä hankkeista olisivat sellaisia, mihin tämä Aloitusrahasto Vera voisi tehdä sijoituksia, pääomasijoituksia.

Kun viime viikolla ilmoitettiin, että yhteen yritykseen oli vasta tehty tällainen sijoitus, ensimmäinen sijoitus, tänä päivänä niitä sijoituskohteita on jo seitsemän. Tavoitteena ja tarkoituksena on, että kymmeniä vielä tässä ihan lähimpien viikkojen aikaan, sen jälkeen kun tämä alkuvaiheen polutusvaihe, jossa tietynlainen niiden innovaatioiden läpivalaisu on toteutettu asiantuntijoiden toimesta, kun se läpivalaisu on tehty, sen jälkeen ne hankkeet ovat valmiita punnittavaksi, onko niistä rahoituskelpoiseksi, pääomasijoituskelpoiseksi hankkeeksi. Kuten sanottu, nyt jo seitsemän on ja lisää on tulossa, arvion mukaan kymmeniä vielä tässä lähiaikojen kuluessa.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää onkin nyt, että hallitus kykenee jo ensi talven aikaan tekemään jatkosta päätöksiä, niin että vielä ensi vuoden aikaan kyettäisiin lisäämään tätä rahaa lisäbudjetin kautta. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistautuu omalta osaltaan tähän, että näin käytännössä voitaisiin menetellä.

Arvoisa puhemies! Kun minuutti on enää aikaa, kiinnitän aivan pikaisesti huomiota vielä toiseen äsken sanottua teemaa sivuavaan kysymykseen. Se on tämä pääomasijoitustoiminta ja näiden markkinoiden tietty kapeus, kysymys siitä, miten saadaan riittävästi rahaa sen investointipotentiaalin hyödyntämiseen, mikä meillä on.

Kiinnitän huomiota erityisesti työeläkerahastoihin, näihin yhtiöihin, jotka näitä rahoja hallinnoivat. Tällä hetkellä pääomakanta näissä rahastoissa on 99,9 miljardia euroa. Kymmenen vuoden päästä tämä pääomakanta tulee nousemaan yli 140 miljardiin euroon. Venture capital -sijoituksia nämä yritykset eivät ole tehneet viime vuosien aikaan ensimmäistäkään, ensimmäistäkään. Sijoitukset, erityisesti valtion ja julkisella puolella elikkä valtion ja kuntien, näiden rahastojen sijoitukset, ovat yli 80-prosenttisesti suuntautuneet tällä hetkellä Suomen rajojen ulkopuolelle. Yksityisten alojen osalta sentään noin 33 prosenttia kohdentuu Suomeen, mutta näiden julkisen puolen toimijoiden investoinnit kohdistuvat yli 80-prosenttisesti nimenomaan Suomen ulkopuolelle. Ne näköjään, jos sallitte pikkasen irvailla, ovat kiertäneet tämän riskikohteen nimeltä Suomi aivan todella tehokkaalla tavalla — ei kovin hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä tarvittaisiin nyt sellaisia vastuuntuntoisia ratkaisuja myöskin näiden asianomaisten yhtiöiden puolella. Valtiovalta omalta osaltaan, toivon, kykenee kehittämään sellaisia insentiivejä, joilla se sitten ainakin jonkun verran kykenee myös houkuttelun keinoin saamaan tätä rahaa suomalaisten innovaatioitten kehittämiseen, rahoittamiseen, kaupallistamiseen.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että julkisyhteisöt eivät investoi suomalaisiin innovaatioihin. Hiljattain tehtiin 500 kasvuyrityksen kartta Euroopassa, ja siellä oli kolme suomalaista yritystä. Yritysverouudistuksen yhteydessä keskustelimme siitä, mitä tapahtuu suomalaisille kasvuyrityksille. Kukaan ei tiennyt. Mikä on tilanne tällä hetkellä suomalaisten kasvuyritysten kohdalla, onko niitä, ja jos ei ole, niin miksi ei?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä yrittäjyysaktiivisuusvertailussa Suomi sijaitsee luvuissa selkeästi keskiarvon alapuolella. Tämä niin sanottu Gem-tutkimus sijoitti vuonna 2004 Suomen 34 maan joukossa sijalle 25, ja 16 EU-maan vertailussa Suomen yrittäjyysaktiivisuus sijoittui hieman alle keskitason, kun keskitaso oli 5,4 prosenttia.

Vuonna 2004 Suomen aikuisväestöstä 4,4 prosenttia toimi yrittäjänä. Vastaava luku vuonna 2003 oli 6,9. Tässä on selkeä laskeva trendi. Arvoisa ministeri, mistä tämä johtuu, vaikka tehdään lukuisia toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaherra Eino Siuruainen on tehnyt selvityksen eri välittäjäorganisaatioitten toimivuudesta ja toiminnan tehostamisesta. Siinähän on havaittu, että meillä on erittäin paljon toimijoita tässä yrittäjän ja rahoittajan välimaastossa, kentässä, lukuisia päällekkäisiä ja rinnakkaisia organisaatioita. Siellä on päädytty myös eräisiin ehdotuksiin. Siihen liittyy myöskin tämä te-keskusten toiminnan tehostaminen. Miten ministeri aikoo viedä eteenpäin tätä ansiokasta selvitystyötä, jotta ne rahat, joita yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja kehittämiseen on käytettävissä, saataisiin entistä tehokkaammin palvelemaan nimenomaan pk-yrittäjiä ja luomaan sitä kautta uusia työpaikkoja?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri aivan oikein korosti tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä osaamisen roolia, ja budjetissa on osoitettu tähän merkittävästi lisämäärärahoja. Se on oikea tie. Myös huoli siitä, että yritykset investoivat ulkomaille, on varmasti meille yhteinen, mutta päinvastaisiakin yrityksiä löytyy. Amerikkalainen John Deer, joka osti Timberjackin metsäkoneyhtiön, siirsi tuotantonsa Ruotsista Suomeen. Eli kyllä Suomella on vielä vetovoimaa olemassa. Tässä tämä osaaminen minusta korostuu.

Kuitenkin tällä hetkellä tilanne on sen kaltainen, että ainakin metallialalla alihankkijoilla on suuri ongelma saada ammattitaitoista työvoimaa. Kysyn ministeriltä: Ollaanko ministeriössä tietoisia tästä ongelmasta, että tämä meidän vahva yrittäjyyden kasvumme kaatuu siihen, että ei ole saatavissa ammattitaitoista työvoimaa, ja onko käyty poikkihallinnollisia neuvotteluja opetusministeriön kanssa tilanteen korjaamiseksi?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vientimahdollisuudet Suomesta ovat ongelma todella nimenomaan ympäristöteknologian puolella. Meidän ympäristöteknologian volyymimme on noin 3,4 miljardia euroa, mutta se koko ei ole kasvanut moneen vuoteen. Toisin on EU:ssa, jossa kasvuprosentti on 10, ja globaalisti on samoin 10 prosenttia vuodessa. Näettekö, arvoisa ministeri, että meidän pitäisi tehostaa demonstraatiotukea esimerkiksi uusiutuville energiamuodoille, jotta me entisestään pystyisimme osallistumaan nimenomaan tällä teollisuuden alueella kilpailuun ja myöskin vientiin?

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että ajan vähyyden vuoksi teillä energiapolitiikka, arvoisa ministeri, jäi käsittelemättä, ja tämä valiokuntakin on viitannut vain tuohon sähkön tuontiin. Mutta, arvoisa puhemies, on syytä, että hiukan budjetinkin yhteydessä energiapolitiikkaa käsitellään, ja ennen kaikkea ajattelin näitä kotimaisia liikennepolttonesteitä. Olette asettanut työryhmän, joka tammikuun loppuun mennessä jättää esityksensä, mutta miltä tilanne näyttää, pääsemmekö me noihin unionin tavoitteisiin ja missä aikataulussa nyt sitten kotimaisten liikennepolttonesteitten osalta tullaan käyttöä edistämään?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten eilen yleiskeskustelussa saatettiin todeta, hallituksen talouspolitiikan peruslinjahan on erittäin onnistunut, vienti vetää, työpaikkoja syntyy, talouden kasvun näkymät ovat erittäin vahvat, päinvastoin kuin monessa muussa EU-massa. Tässähän on, ministeri Pekkarinen, nyt tavallaan se avain, että me olemme saaneet nyt avattua vientikohteita erityisesti Aasiassa, Kiina, Aasia kattavamminkin, ja tämä antaa aihetta nyt kysyä: Onko KTM:ssä mietitty erityistä Aasia-strategiaa, jolla erityisesti sille alueelle ja sen viennin kasvuun edelleenkin tulisi panostaa?

Toinen näkökulma vielä tähän keskusteluun, joka lisäisi merkittävästi ja nopeasti työpaikkoja, on edelleenkin yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen mataloittaminen, eli se, millä yritykset pääsevät sen ensimmäisen kuolemanlaakson yli, ja kaikkien tukimuotojen siirtäminen sinne nimenomaan alkupäähän. Eli tässä kannustan, ministeri Pekkarinen, vielä tällä vaalikaudella uusia avauksia eduskuntaan.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän kasvuyritysten määrän lisääminen on yksi lähiajan suuri haaste. Siinä on kysymys riskipääomasta, siinä on kysymys osaamisesta, liiketoimintaosaamisen, markkinointiosaamisen ja kansainvälistymisosaamisen vahvistamisesta. Mutta meillä on nyt todella tuore väline, Vera, joka voi parhaimmillaan tuoda merkittävän lisäpanoksen tähän. Tarkennan: Onko odotettavissa, että löytyy ratkaisu, että me saamme näitä työeläkevaroja edes jossakin määrin Veran riskirahoittajayksikön käyttöön ja tällä tavalla vahvistettua tätä pääomasijoitustoimintaa?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palvelualat ovat meillä vielä heikoissa kantimissa verrattuna Eurooppaan. Todellakin hoiva-alalla muun muassa olisi suuri potentiaali luoda uusia yrityksiä, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Seuraavien kymmenen vuoden aikana 80 000 yrittäjää siirtyy eläkkeelle ja vaarana on, että jatkajaa ei löydy ja niille, jotka jatkavat, ei löydy taas työntekijöitä. Miten sukupolvenvaihdoksia ja erityisesti palvelusektoria voitaisiin enemmän auttaa samalla linjalla kuin hallitus on nyt aloittanut? Vai onko meillä, herra ministeri, yrittäjyydestä tehty liian vaikea asia? On tukimuotoja, on byrokratiaa, vaikka tarvittaisiin vain sitä, että verotusta, työvoimakustannusten sivukuluja ja sääntöjen viidakkoa ajettaisiin alemmaksi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä, että hallitus on erityisesti kiinnittänyt huomiota ministeri Pekkarisen johdolla niihin rahoituskapeikkoihin, joita yrityksillä on. Erityisesti t&k-panoksia on lisätty, se on meidän vahvuutemme.

Miten, ministeri Pekkarinen, suhtaudutte tähän mainitsemaanne työeläkeyhtiöiden rahojen käyttöön näissä merkeissä, niihin ehdotuksiin, joita Matti Louekosken raportti työeläkeyhtiöiden hallinnasta ja hallinnosta esitti? Tuoko se joitakin ratkaisuja vai viekö se mahdollisesti väärään suuntaan hänen esittämällään tavalla?

Toinen kysymys yrittäjyyden politiikkaohjelman osalta: Miten toimivat oikeusministeriön ja vaikkapa verohallinnon toimenpiteet nyt sitten samaan suuntaan yrittäjyyden edistämisen kanssa, kun siellä tuntuu jossain kohdassa olevan tilanne niin, että niitä asioita, joita hallinnon mukaan ei voida ottaa käyttöön kustannustehokkuuden nimissä, samaan aikaan vilkkaasti otetaan yksityisellä puolella käyttöön juuri päinvastaisesta syystä, että pystytään kustannustehokkaasti hoitamaan asioita? Tässä on ainakin jonkun verran ristiriitaa.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia on lähivuosina odotettavissa yhä enemmän. Jossakin on arvioitu, että jopa 60 000 yritystä vaihtaa tai pyrkii vaihtamaan omistustaan seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Arvoisa ministeri, viime kesäkuussa julkaistussa niin sanotussa Aminoffin perheyritystyöryhmän raportissa esitetään perintö- ja lahjaverotuksen kehittämistä ja uudistamista. Mikä on kauppa- ja teollisuusministerin käsitys siitä, onko mahdollista, että perintö- ja lahjaveron uudistaminen Aminoffin työryhmän mukaisesti toteutunee viimeistään seuraavalla vaalikaudella, sillä asiassa eteneminen tuon raportin pohjalta tukee varmimmin investointien ja työpaikkojen synnyttämistä Suomeen ja pitämistä täällä Suomessa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Saanen jättää energiaa, yrittäjyyttä ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa koskevat kysymykset myöhempään puheenvuoroon. Käyttäisin mielelläni toisen, vähän pitemmän puheenvuoron. Tässä lyhyessä ajassa muutama kommentti.

Ensinnäkin kasvuyrittäjyys, se on ongelma edelleenkin, se on todella ongelma edelleenkin. Meillä on ihan liian vähän näitä kasvuyrityksiä. Me olemme kiinnittäneet siihen aivan erityistä huomiota niillä keinoin, mitkä nyt jo ovat käytössä. Yksi niistä on se, että me olemme varta vasten viime toukokuun 1. päivästä lähtien lanseeranneet tällaisen tuotteen niille yrityksille, jotka haluavat olla kasvuyrityksiä ja joita voidaan innostaa kasvuyrityksiksi. Tässä mukana ovat Tekes, Finpro, Finnvera ja te-keskukset.

Yritämme kaikilla niillä voimavaroilla, joita on, tavallaan katalysoida sitä maastoa, joka innostaisi yrityksiä kasvuyrityksiksi. Pääomapula, niin kuin monessa puheenvuorossa tuli esiin, riskipääoma, on merkittävä ongelma. Me käymme koko ajan neuvotteluja näiden työeläkeyhtiöiden kanssa. Siellä asia on kuitenkin viipynyt ja viipynyt, kun tämän raportin viime keväänä piti olla valmis, se ei ole vieläkään. Se on puoli vuotta myöhässä ja näyttää olevan kaiken aikaa yhä enemmän myöhässä. Jos siitä vuosittaisesta sijoituskannasta, minkä nämä sijoittavat, edes prosentti kaksi, ei siitä pääomakannasta, vaan siitä vuosittain sijoitettavasta kannasta, jos siitä tulisi yksi prosenttikin nimenomaan näihin tarpeisiin, niin se jo merkittävästi asiaa auttaisi ja olisi minusta tavattoman tärkeätä.

Mitä tulee vielä yrittäjyysaktiivisuuteen, se on totta, meidän tapaisissamme hyvinvointimaissa se ei ole kovin korkealla. Kuitenkin 8 000 uutta yritystä hallituskauden alusta lähtien on aika hyvä saavutus. Akateemisen yrittäjyyden osalta on totta, että jos keskimäärin suomalaisista 9 prosenttia ajautuu jossakin vaiheessa yrittäjäksi, akateemisen loppututkinnon suorittaneista vain 4 prosenttia. Viimeksi eilen minulla oli koolla koko Suomen kaikkien yliopistojen rehtorit. Meillä on kunnianhimoinen hanke nimenomaan yliopistoissa nyt parantaa yrittäjyyskoulutusta liittyen sekä yleisen yrittäjyyden tietouden levittämiseen että sitten tarvittavien substanssiosaamisten parantamiseen.

Mitä tulee metalliin ja sen työvoimaongelmiin, on yllättävää, että sellaisissakin maakunnissa kuten Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, mutta se ei ole yllättävää välttämättä, että sitten Varsinais-Suomessa ja Pääkaupunkiseudulla, meillä on jo pulaa. Yhteisvoimin ja -toimin yritetään näitä pulakapeikkoja nyt tällä hetkellä hoitaa.

Mitä tulee Aasia-strategiaan, sanon aivan lyhyesti vaan sen, että meillä on hyväksytty vuosi sitten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen ohjelma, ja siinä Venäjä, Intia ja Kiina ovat mukana yksittäisinä maina. Tänä vuonna Venäjä on aivan erityinen teemamaa. Se on koko valtionhallinnossa teemamaa. Mutta tällaista erityistä Aasia-strategiaa ei ole, nimenomaan sellaista, jossa koko Aasia yhdellä kertaa olisi katsottu, mutta nämä painopistemaat ovat tietysti kyllä vahvasti Aasian vetureita ja voimakkaimpia maita. Olen itse menossa näissä merkeissä Intiaan ihan muutaman viikon päästä näiden teemojen kanssa.

Ympäristöteknologian osalta totean vain ihan lyhyesti, että paradoksi on siinä, että me emme ole saaneet näitä demorahoja käytetyiksi, jos näin voi sanoa. Valitukset ja taas valitukset ja niiden kautta syntyneet tällaiset viivytykset ovat kerta toisensa jälkeen potentiaalisia investoijia saaneet vetämään henkselit hankkeittensa ylle. Ja lisäksi tämä EU:n uusi polttodirektiivi, ei sekään asiaa helpota. On perin oudoksuttavaa, jos lainaisi erästä puhujaa, että samaan aikaan, kun tahtotila toisaalla on tällainen, niin toisaalla sitten pannaan kaiken aikaa kapuloita rattaisiin. Huomautan, että meillä on 10 miljoonaa euroa edelleenkin käytettävänä näiden demohankkeitten rahoittamiseen.

Leena Harkimo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa vielä yhden kysymyksen esiin. Budjettikirja suitsuttaa pk-yritysten laadukkaita neuvontapalveluita koskien nimenomaan kansainvälistymisen peruskysymyksiä. Todetaan myös, että muun muassa Finpron verkosto on kokonaisuudessaan kattava ja palvelee hyvin elinkeinoelämän ja yritysten tarpeita.

Käsitykseni mukaan todellisuus on kuitenkin hieman toinen, esimerkkinä Uusimaa, jossa sijaitsee kolmasosa Suomen yrityskannasta, kutakuinkin 70 000 yritystä. Yritykset, jotka syntyvät, syntyvät usein juuri Uudellemaalle. Finprolla ei kuitenkaan ole neuvontapalveluita ollenkaan Uudenmaan alueella. Näiden muidenkin julkisten tahojen, lähinnä te-keskusten, tarjoama kansainvälistymisneuvonta on lähes olematonta, puolitoista vientiasiamiesvakanssia tällä hetkellä. Onko tämä Uudenmaan kokoinen reikä hallituksen käsityksenä hyvästä kattavasta kasvu- ja vientiyritysten neuvontatuesta oikea?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lyhyt kommentti ministerinkin esiin nostamaan demohankekysymykseen, jonka ed. Tiusanen nosti aivan oikein täällä esiin: Äärimmäisen tärkeä asia, 10 miljoonaa euroa on odottanut vuosia käyttöä, ja sehän oli tarkoitettu ensin Martinlaakson kaasutuslaitoksen toteuttamiseen, mutta kolme vuotta jauhettiin valituksia ja sen jälkeen hanke ei toteutunut. Tässä olisi ollut ratkaisu Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteen polttoon. Se olisi tapahtunut niin sanotulla kaasutusteknologialla.

Meillä on ympäri maata erilaisia arinapolttoon tai kaasutukseen perustuvia hankkeita, jotka kaikki ovat toteuttamatta valituskierteiden takia. Eli, arvoisa ministeri: liian pitkät valitusajat ja tällä hetkellä myös liian pitkät oikeuskäsittelyt. Suuresti ihmettelen, mitä tulee tapahtumaan, kun 1.1. astuu uusi jätteenpolttodirektiivi voimaan. Meneekö kaikki se polttokelpoinen jäte tämän jälkeen kaatopaikalle ja tulee vain lisäämään meidän päästöongelmaamme, sen sijaan että me polttaisimme, mikä oli tämän jätteenpolttodirektiivin tarkoitus?

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ministeri Pekkariselle demonstraatiohankkeet liittyvät ainoastaan jätteenpolttoon ja siihen liittyviin valituksiin. Itse asiassa lämmityksessä tulisi tehdä energiansäästön demonstraatiohankkeita. Sen lisäksi voitaisiin ajatella demonstraatiohankkeita päästökaupassa. Olen tarjoamassa omaa maakuntaani Pohjois-Karjalaa tällaisen paikallisen päästökaupan kokeilumaakunnaksi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä demonstraatiohankekeskustelussa on nyt keskitytty tähän mennessä vain jätteenpolttoon. Ottamatta nyt kantaa jätteenpolttoon, joka sinänsä voi olla tietyissä olosuhteissa ihan perusteltua, niin energiapuolella demonstraatiohankkeitahan voitaisiin toteuttaa myös muissa teknologioissa. Nostan esiin kaksi esimerkkiä.

Ensinnäkin tuulipuistot. Tällä hetkellä Suomen suurin tuulipuisto sijaitsee Raahessa. Siinä on tasan viisi myllyä. Se on kansainvälisessä mittakaavassa äärimmäisen pieni. Suomessa pitäisi kokeilla tuulipuistoja myös suuremmassa mittakaavassa.

Toinen esimerkki, monituotantolaitokset. Tästä varmaan ministeri Pekkarinen oman maakuntansa kautta tietää hyvin. Meidän nykyisiä sellutehtaitamme voitaisiin tulevaisuudessa kehittää siihen suuntaan, että kaasutustekniikalla niistä saataisiin paitsi sellua paperiteollisuuden tarpeisiin samalla myös biopolttoaineita liikennekäyttöön. Tällaisiin hankkeisiin myös pitäisi saada demonstraatiotukea.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mihin ministeri Pekkarinen ja ed. Laukkanen viittasivat, on todella vain yksi kapea osa demonstraatiomahdollisuuksia. Kun katsomme kansanedustajien kannanottoja kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan, niin siellä on useampia demonstraatiotuen lisäämisesityksiä kansanedustajien talousarvioaloitteina.

Niin kuin ed. Tynkkynen viittasi ja ed. Cronberg, on monia tapoja kehittää demonstraatiohankkeita. Eräs tärkeä, vielä tähän saakka selvästi heikosti käytetty keino on näiden rahojen ennakoitavuus, niin että ne olisivat todella varsinaisessa budjetissa, ei niinkään lisäbudjettivetoisia, ja niin että ne varat yrittäjien ja myöskin innovaatioita kehittävien näkökulmasta olisivat saatavissa.

On tietysti selvä, että ed. Laukkasen esittämä ongelma taka-askeleesta esimerkiksi jätteen lajittelussa on ihan aito huoli, mutta se ei ole suinkaan ainut tällä alueella.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen jo puhui siitä, että jätteitä kannattaa polttaa energiaksi. Mielenkiintoinen esimerkki Pirkanmaalta ovat Vapon suunnittelema 80 megawatin paikallinen jätteenpolttolaitos ja tuhkan läjitysalue Kyröskoskella, ja siitä aion puheessani enemmän puhua. Mutta joka tapauksessa tämän laitoksen polttoaineena on Pirkanmaan yhdyskunta- ja teollisuusjätteet ja tuhkaa voidaan myös käyttää teiden maisemointiin muun muassa. Kysynkin ministeriltä: Olisiko tämä sellainen projekti, jota KTM ja ympäristöministeriö yhdessä voisivat edistää?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yritän pysyä aikataulussa.

Tämä on ihan mielenkiintoinen hanke, ed. Alatalo. Sattumoisin ihan tänä päivänä olen siihen perehtynyt. Siinä taitaa olla kuitenkin paikallisia ongelmia, siinäkin hankkeessa, niin että katsotaan nyt, kun ne paikalliset ongelmat selviävät, löytyykö sitten edellytyksiä siinä demorahan olla mukana.

Mitä vielä tulee tähän demonstraatiorahaan, niin tämä ensimmäinen 10 miljoonaa euroahan oli oikeastaan aika tarkasti tähän Martinlaaksoon kohdennettu. Nyt sitä käyttöaluetta vähän muutettiin sillä tavalla, että siinä sanotaan, että sitä voidaan käyttää muutamaan tällaiseen demonstraatiohankkeeseen, joissa voi tulla kysymykseen ei vain yksi tekniikka ja teknologia eikä vain yksi kotimaisen uusiutuvan energian tuotantotapa vaan muutkin tuotantotavat. Tämä on ihan näin kuin, ed. Tiusanen, tässä toivoittekin ja vähän ed. Cronbergkin tai joku muu täällä. Se on mahdollista ei vain puuperäisen, biopohjaisen käyttämiseen vaan myös muun demon hyödyntämiseen ilman muuta.

Mitä tulee vielä tähän Finprohon, Finpro saa yllättävän hyvän arvosanan näissä asiakasselvityksissä, mutta on totta tietystikin, että Finpro ei ole maassa riittävän hyvin esillä. On yritetty järjestää te-keskuksen yhteyteen asiat joka paikassa jollakin tavalla, mutta erikseen tätä tehtävää varten olevia henkilöitä ei ole tällä hetkellä muuta kuin täällä etelässä ja sitten toisekseen Oulussa. Nyt on tarkoitus, että heitä tulee myös Tampereelle ja sitä tietä eräisiin muihin keskuksiin, ensimmäiset varta varten tähän tarkoitukseen.

Olen kuitenkin sitä mieltä, kun olen ollut tilaisuudessa erittäin hyvin tähän nyt sattuneesta syystä perehtymään, että täällä Uudellamaalla kuitenkin erittäin paljon helpommin nämä palvelut ovat asiakkaiden saatavissa kuin vaikkapa Pohjois-Karjalassa tai Kuopiossa tai vaikkapa Jyväskylässä. Tässä on erittäin suuri ero. Täällä ne palvelut ovat kuitenkin, ei hyvin tai erinomaisesti täälläkään mutta kohtuullisesti. Monella muulla paikkakunnalla selvästi heikommin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvaa energiaa voidaan edistää paitsi isoissa hankkeissa myös yksityistalouksissa. Tein talousarvioaloitteen energia-avustusten laajentamisesta omakotitaloille esimerkiksi siirryttäessä maalämpöön tai pellettiin, ja aloitteeseen liittyi suuri joukko muun muassa vihreitten ja keskustan uusiutuvasta energiasta kiinnostuneita edustajia, myös muista puolueista.

Kauppa- ja teollisuusjaosto toteaa tässä mietinnössä, että palaa tarkemmin energiapolitiikkaan myöhemmin. Myöskään asunto- ja ympäristöjaosto ei ottanut kantaa energia-avustusten käytön periaatteisiin. Olen ymmärtänyt, että energiaselonteossa tästä asiasta painittiin ja päädyttiin ratkaisuun, että asiaan palataan myöhemmin. Voisiko ministeri mahdollisesti valottaa, ovatko nyt neuvottelut edenneet sen suhteen, voivatko yksityistaloudet odottaa investointiavustuksissa ratkaisua tammikuun aikana?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kyllä suuresti ihmettelen täällä olevien vihreiden edustajien puheenvuoroja. Tehän nyt väheksytte tätä meidän käsissämme olevaa jätteenpoltto-ongelmaa. Tähän mennessä on voitu polttaa erinomaisella tavalla, niin sanotulla rinnakkaispoltolla, ennen muuta kierrätyspolttoaineita, mikä oli myös teidän tavoitteenne. Nyt tulee uusi, saksalaiseen malliin perustuva jätteenpolttodirektiivi, joka perustuu massapolttoon, aivan erilainen malli kuin rinnakkaispoltto, joka olisi ollut hyvä suomalainen malli, hajautettu malli.

Nyt me tarvitsemme Suomeen viisi kuusi tämmöistä isoa massalaitosta, joilla tämä homma ratkaistaan, ja te viette nyt huomion koko ajan jonnekin muualle. Tämä on aivan olennainen kysymys juuri tällä hetkellä puhua siitä, millä nämä laitokset saadaan syntymään. Esimerkiksi tämä Hämeenkyrön laitos, johon ed. Alatalo viittaa, tulee sitomaan ja alentamaan meidän päästöongelmaamme, -tasettamme, 200 000 tonnilla, viisi laitosta miljoonalla tonnilla, äärimmäisen merkittäviä laitoksia.

Sen takia me tarvitsemme nämä kaasutukseen ja arinapolttoon perustuvat laitokset mahdollisimman pian ilman mitään viivytyksiä, ilman mitään liian pitkiä valituskierteitä. (Puhemies koputtaa) Näihin tarvitaan myöskin sitten sitä ministeri Pekkarisen jemmassa olevaa demorahaa nopeasti käyttöön.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen, jos kuunteli puheenvuoroani tarkkaan, huomasi, etten vastustanut jätteenpolttoa eivätkä muutkaan vihreät sitä kategorisesti vastusta. Tietyillä ehdoilla se voidaan ottaa käyttöön. Kysymys oli vaan siitä, että kun puhutaan demonstraatiohankkeista ja puhutaan nimenomaan KTM:n rahoituksesta energiapuolella, niin meillä on laaja kirjo erilaisia uusia lupaavia teknologioita, eikä pidä pelkästään yhteen teknologiaan keskittyä. On hyvä sitäkin pohtia, mutta myös muita.

Jätteenpoltosta sen verran, että jätteenpolttoa voidaan hyödyntää, jos se perustuu esilajiteltuun jätteeseen, ei siis sekajätteeseen; jos huolehditaan siitä, että se ei torpedoi jätteensynnyn ennaltaehkäisyä; jos huolehditaan siitä, että päästönormit ovat riittävän tiukat ja silloin paikalliselle väestölle ei aiheudu terveys- tai ympäristöongelmia; jos huolehditaan siitä, että siitä jätteenpolttolaitoksesta saadaan paitsi lämpöä myös sähköä. Näillä tietyillä tiukoilla ehdoilla jätteenpolttoa voidaan hyödyntää ja kannattaa hyödyntää.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan tähän kysymykseen pientalojen lämmitysjärjestelmän muuttamisesta öljypohjaisesta uusiutuviin. Tästä tämän energiastrategian yhteydessä ja myöskin siinä asiakirjassa on sanottu, että tässä toimitaan, ja toimimisaikataulu on niin ajoitettu, että paraikaa selvitystyö on meneillään liittyen lähinnä siihen, onko suora tuki, tällainen investointituki, vai onko verotuki se, joka olisi sukua kotitalousvähennykselle sitä vähän laajentaen ja sen käyttöskouppia vähän laajentaen. Näiden välillä on paraikaa valmistelutyö meneillään. On sovittu aikataulu, että tammikuun lopulla on tämä perusratkaisu selvä ja maaliskuun aikaan sitten tarvittavat lait, jos tarvitaan lakimuutoksia, tuodaan nopeasti eduskuntaan. Voi olla, että löytyy ratkaisu, jossa ei tarvitse. Jos mennään suoraan avustukseen, niin siinä esimerkiksi ei tarvita lainkaan minkäänlaista lainmuutosta. Se on hoidettavissa ihan erillisillä ratkaisuilla.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa jätti vastaamatta maaherra Siuruaisen selvitystyön etenemiseen, mutta siihen varmasti palataan jossain vaiheessa.

Minä kannan erityistä huolta näitten heikoimmin kehittyneitten alueitten tulevaisuudesta ja investointien aikaansaamisesta. On aivan erinomainen asia, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on tämän hallituksen aikana kehittynyt myönteisesti, mutta kaipaan hyvin vahvasti myöskin toimenpiteitä, joilla sijainniltaan ja olosuhteiltaan vaikeimpien alueitten investointeja voitaisiin edistää.

Tässä kannan huolta siitä määrärahakehityksestä, joka on ollut perinteisesti yritysinvestointien osalta aleneva pitkään, jo useamman hallituksen ajan, ja toisaalta Finnveran korkotuen, nimenomaan aluepoliittisesti määritellyn korkotuen, riittävyydestä ja kolmantena kuljetustukijärjestelmän kehittämistarpeista. Kyllä Suomen pitäisi ottaa naapurimaasta Ruotsista esimerkkiä ja voimakkaalla tavalla laajentaa tätä kuljetustukijärjestelmää, koska se on todella konkreettinen tukimuoto, ei kilpailua vääristävä vaan yritystoimintaa samalle viivalle aikaansaava tukimuoto.

Eli yhteenvetona: Ministeri on tehnyt ansiokasta työtä monipuolisesti, mutta kyllä koko hallituksen pitäisi kiinnittää näitten vaikeimpien alueitten yritystoiminnan edellytysten parantamiseen vielä enemmän huomiota konkreettisella tavalla, että se tuntuisi myös siellä alueilla.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kävimme täällä eduskunnassa jokin aika sitten keskustelun energia- ja ilmastopolitiikasta. Saimme kuulla, että uuteen teknologiaan, jolla kehitetään uusia energiantuotantomuotoja, laitetaan 60 miljoonaa euroa. Tosin Tekesillähän on rahaa yli 2 miljardia eli kyllähän niistä rahoista kelpaa antaakin.

Pitkällä tähtäyksellä kestävät energiaratkaisut löytyvät teknologian kehityksen kautta. Ympäristöteknologia on saatava edullisemmaksi myös täällä. Suomen korkealaatuisilla energia-alan tuotteilla ja osaamisella on hyvät vientimahdollisuudet kaikkialle maailmaan. Teollisuudelle oli hyvä uutinen, että sen sähkövero puolitetaan. Se on suuri kilpailukykytekijä, joka kannustaa yrittäjiä pysymään Suomessa ja investoimaan tänne. Silti tehtaiden omaan käyttöön tuotetun ja käytetyn sähkön vapauttaminen verorasitteista olisi ainakin perusteltua kokonaan. Ruotsihan on päättänyt pudottaa teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle tasolle.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on tehnyt hienoa työtä, kun kotimaisia, uusiutuvia energianlähteitä aletaan tukea 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Erityisesti metsähakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käyttöä ollaan nyt lisäämässä. Hallitus on myös luvannut selvittää, miten biopolttoaineiden kysyntää ja tarjontaa voitaisiin lisätä liikenteessä. Biopolttoaineiden hinta on pidettävä kurissa, eikä kukaan tunnu olevan valmis maksamaan myöskään korkeampaa hintaa luomuruoasta, joten Suomessakin olisi poistettava biopolttoaineiden osalta valmistevero.

Pelletin mahdollisuuksia olisi vielä tarkasteltava, koska ei voida olla varmoja, että sen tuotanto lähtisi käyntiin pelkästään markkinavetoisesti. Ei ole vielä riittävästi näyttöä, että ihmiset investoisivat pellettilämmitykseen tarvittaviin laitteisiin. Tässä tarvitaan hallituksen toimia. Tämä sama koskee myös biopolttoaineita liikenteessä, joiden kohdalla muissa Euroopan maissa on otettu käyttöön valmisteveron poisto.

Arvoisa puhemies! On ilo havaita, että tässäkin budjetissa on huomioitu panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Aina kun lisää rahaa annetaan, myös kohdentamista tulee miettiä tarkasti. Se on erikoista, että budjetissa vähennetään yritysten kansainvälistymiseen osoitettuja resursseja. Ei kansainvälistymisen vaikeuttaminen ole mikään keino selvitä globalisaatiossa. Myös yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen osoitettuja määrärahoja pienennetään. Tässä pitäisi kyllä sitten palata varmaan lisätalousarviossa tähän asiaan.

Innovatiivisuus on avain menestykseen myös tulevaisuudessa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työtä johdetaan ja organisoidaan ja minkälainen henki on suomalaisilla työpaikoilla. Kun ollaan innovatiivisia, täytyisi olla myös pitkäjänteinen ja hienot suunnitelmat myös toteuttaa eikä jatkuvasti keksiä vain uusia projekteja toisensa perään. Euroopan unionilta sinänsä voisi odottaa innovatiivisuuden luomisessa aloitetta enemmän eikä vain rajoittamista.

Joskus tuntuu, että me teemme yrittäjyydestä liian vaikean asian. Me luomme järjestelmiä, tukimuotoja, byrokratiaa, koulutusta, tutkimusta, kehitystä, vaikka pk-yrittäjyyden paras kaava on paljon yksinkertaisempi. Kevennetään verotusta, kevennetään työn sivukuluja, karsitaan turhia sääntöjä ja rohkaistaan ihmisiä kokeilemaan ja ottamaan riskejä. Se on yksinkertainen kaava ja suunta. Olen itse ollut pienyrittäjänä kohta 30 vuotta ja työllistänyt lukuisia henkilöitä, mutta kaikkein vaativinta on yksin yrittäjälle sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja siihen liittyvä vastuu. Yrittäjyydestä ei kannata tehdä liian vaikeaa asiaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on joka tapauksessa ottanut yrittäjien asian vakavasti, varsinkin kun tiedämme, että yritysten investoinnit eivät ole edenneet, niin kuin oli odotettua. Jos ei ole pääomaa ja niitä ihmisiä, jotka sijoittavat, ei ole myöskään työpaikkoja eikä palkkaa. Varallisuusveron poisto oli tässä mielessä oikea ratkaisu. Kannattaisi myös muistaa, että osinkotulojen täysimääräinen verotus korvaa varallisuusveron alennusta.

Jo aloittaneiden yritysten toimintaan on varattu budjetissa lisärahaa toista miljoonaa euroa, starttirahaa. Se on laajennettu kattamaan työttömien lisäksi palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyviä. Myös opintonsa päättävät voivat päästä starttirahan piiriin. Tästä hyötyvät myös maaseudun pikku yritykset.

Arvoisa puhemies! Myös yrittäjien työttömyysturvaan on tehty parannuksia: Yrittäjän puolisonkin työttömyysturva paranee, sairausvakuutuksen karenssipäivät vähenevät yhdeksästä neljään, tämähän on ollut suuri epäkohta yrittäjien osalta, työterveyshuolto laajenee kattamaan myös sairaudenhoitoa, ja on määräaikaisen työnantajan matalapalkka-alan tuki. Uskon, että myös kotitalousvähennyksen laajentaminen on hyvä dynamo kotimarkkinoiden kannalta.

Kun vielä saadaan niitä ulkomaisia investointeja tänne, niin sitten ollaan kyllä minun mielestäni oikealla linjalla, mutta uskon, että avain löytyy kuitenkin palvelualoilta. Se on se tulppa myös, mikä pitäisi saada meillä muun Euroopan tasolle.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vahva yrittäjyys on keskeinen talouden dynamiikkaa ylläpitävä voima. Yrittäjyyden merkitys kansakunnan menestystekijänä korostuu talouden globalisaation ja tietoteknisen murroksen seurauksena. Talouden kestävä kasvu ja pysyvien työpaikkojen luominen on mahdollista vain kilpailukykyisen, sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla menestyvän yritystoiminnan avulla.

Yritykset eivät luonnollisestikaan synny ja kehity irrallaan kansantaloudesta, vaan ne kehittyvät kilpailukykyisessä toimintaympäristössä. Vanhasen hallitus tekee määrätietoista työtä yrittäjyyden ja yritystoiminnan lisäämiseksi ja tehostamiseksi Suomessa. Hallitus pyrkii yrittäjyysohjelmansa avulla raivaamaan yrittäjyyden esteitä rohkaistakseen entistä useampia ihmisiä uuden yrityksen perustamiseen sekä toisaalta kannustamaan olemassa olevia yrityksiä kasvuun ja toimintansa kehittämiseen.

Yrittäjyydelle on pystyttävä takaamaan hyvät toimintaedellytykset. Valtio on pyrkinyt osaltaan parhaansa mukaan kehittämään yrityksillemme mahdollisimman suotuisan toimintaympäristön. Vaikka eräässä tutkimuksessa todettiin jokin aika sitten, että Suomen yrittäjyydelle tarjoama toimintaympäristö on maailman paras, silti totuus on, että paljon on vielä tehtävää kauttaaltaan yrittäjyyden ja yritysten menestymisen hyväksi. Aivan erityisesti tämä koskee perheyrittäjyyttä.

Yrityksistämme perheyritykset ovat kansantaloutemme kivijalka, sillä kaikista Suomen yrityksistä on eri selvitysten mukaan arviolta noin 70 prosenttia perheyrityksiä. Perheyrityksissä on arvioitu olevan yli puolet yksityisen sektorin työpaikoista, ja niiden kautta syntyy reilu neljännes Suomen teollisesta tuotannosta. Tämä on se tausta, jota vasten perheyritysten merkitystä on syytä tarkastella.

Arvoisa herra puhemies! Viime kesäkuussa julkaistussa Aminoffin perheyritystyöryhmän raportissa todetaan, että perheyritykset ovat usein kasvukykyisiä, kasvuhaluisia ja kasvuhakuisia, kun niille annetaan mahdollisuus jatkaa toimintaansa Suomessa. Lisäksi raportissa korostetaan, että turvattaessa kannattavan yritystoiminnan jatkuvuus, turvataan myös työllistämismahdollisuudet.

Voi olla, että ennen tätä työryhmän selvitystä ajateltiin yleisimmin, että perheyritykset ovat useimmiten niin vakiintuneita, ettei niiden kehitysmahdollisuuksien edistämiseen tarvitse sen kummempaa huomiota kiinnittää ja ne selviävät kyllä omillaan eivätkä tarvitse mitään erityistoimia. Erityistoimista ei ehkä niinkään ole kyse, vaan sellaisten yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä, jotka antavat myös perheyrityksille paremmat kasvun ja uusiutumisen edellytykset. Erityistoimista puhuttaessa on mielestäni lähinnä tarkoitettu perheyritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin liittyviä toimia.

Kotimainen omistajuus ja sen tuoma tietty sidonnaisuus kansantaloutemme vakaaseen kehitykseen korostaa perheyritysten merkitystä. Ei voida kuitenkaan olettaa, että kotimainen omistajuus ja perheyrittäjyys sinänsä velvoittaisivat tunneperäisiin ratkaisuihin liiketoiminnassa. Liiketoiminnassa ratkaisevat luonnollisesti kilpailukykyiset olosuhteet pitkälti sen, mihin yritysten eri toiminnot sijoittuvat.

Vanhasen hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan veroratkaisuin perheyritysten toimintaedellytysten parantamiseen sukupolvenvaihdoksissa. Verotuksen osalta korjausta on saatu. Viime vuoden alusta tuli voimaan yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelun kevennys. Yritysvarallisuus arvostetaan nyt 40 prosentiksi varallisuuden verotusarvosta. Tämä on keventänyt sukupolvenvaihdosten verotusta tuntuvasti. Sukupolvenvaihdos on yksi perheyritysten elinkaaren kriittisimmistä vaiheista. Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia on lähivuosina odotettavissa yhä enemmän. On arvioitu, että jopa 60 000 yritystä vaihtaa tai pyrkii vaihtamaan omistustaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuoden 2006 talousarvioon sisältyy myös varallisuusverosta luopuminen. Kyseessä on mielestäni eräänlainen periaatteellinen kannanotto siihen, että myös Suomessa omistaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa. Tämän toivoisi vaikuttavan kotimaisen omistajuuden ja pääoman pysyvyyteen.

Suomalainen kummallisuus on se, että huolimatta kilpailukykyiseksi arvoidusta yritysten toimintaympäristöstä ja positiivisesta yrittäjyysilmapiiristä liian harva suomalainen on itse valmis ryhtymään yrittäjäksi. Yrittäjyyden syntyä ja kasvua hidastaa muun muassa alhainen yrittäjyysmotivaatio, liiketoimintaosaamisen puutteet, yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvät riskit sekä epäonnistumisen pelko. Palkkatyö koetaan arvostetummaksi, turvallisemmaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi kuin yrittäjäriskin kantaminen.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena lopuksi totean vielä, että tulevaisuuden työpaikat ovat pienyrityksissä. Ilman työnantajia, yrittäjiä, meillä ei ole palkkatyötä. Ilman palkkatyötä meillä ei ole verotuloja. Ja ilman verotuloja meillä ei ole palveluita. Ja ilman palveluita meillä ei ole hyvinvointivaltiota. Näin yksinkertaisesti tämä mekanismi toimii katkeamattomana ketjuna.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomi on pärjännyt innovaatiopolitiikassa historiallisesti kohtuullisen hyvin. Ensimmäinen aalto oli metsä, seuraava aalto ict-teknologia ja Nokia. Kysymys kuuluukin, missä on innovaatiopolitiikan kolmas aalto. Mielessäni ei ole minkään näköistä epäilystä siitä, etteikö se liittyisi ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan. Tässä suhteessa voidaankin todeta, että uusiutuva energia ja siihen liittyvän teknologian kehitys on tällä hetkellä maailman tärkein innovaatiopoliittinen areena.

Hiljattain Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtaja kävi Suomessa ja totesi, että Suomessa olisi todella tuhannen taalan paikka panostaa teknologiaan. Hän viittasi Nokiaan ja totesi, että bioenergia on maailmanlaajuisesti erittäin vahva alue ja että Suomella on siinä mahdollisuuksia. Olemme kuitenkin jälkijunassa. Se koskee liikenteen biopolttoaineita. Se koskee pellettiä. Se koskee lähes kaikkia uusiutuvan energian aloja, myös tuulivoimaa. Nyt kun Kiina ja Intia kuitenkin panostavat näihin — Kiina aikoo tuottaa 15 prosenttia omasta energiastaan uusiutuvilla energioilla — teknologiakumppanuutta tarvitaan. Käsitykseni on, että Suomi on myymässä teknologian Intiaan, mutta asiat eivät mene eteenpäin. Toivon, että ministerin vierailu siellä saa jotain aikaan. Tämä ei käsittääkseni lupaa hyvää suomalaiselle innovaatioviennille bioenergiaan liittyen. Meidän suuri ongelmamme on kotimaisten referenssiprojektien ja -esimerkkien puute. Ne syntyvät vain, jos kotimaiset markkinat toimivat. Niin kauan kuin energiapolitiikkamme perustuu tuontienergiaan, ei tässä tapahdu mitään. Tarvitaan erittäin suuria askeleita, radikaaleja muutoksia ja uusia avauksia. Valitettavasti niitä hallituksen energia- ja ilmastopoliittisessa strategiassa ei löytynyt.

Toinen rinnakkainen väylä innovaatioihin on nimenomaan palvelut. Palveluissa syntyy erittäin paljon uusia työpaikkoja, tällä hetkellä 30 000 viimeisen kahden vuoden aikana. Palveluihin liittyviä innovaatioita ei kehitetä lähes ollenkaan. Tässä lempiaiheellani, naisyrittäjyydellä, on erittäin paljon mahdollisuuksia, mutta siihen tarvitaan tukea. Siihen tarvitaan naisten voimavarakeskuksia eri puolilla maata. Siihen tarvitaan sellaista tukea, joka antaa palveluyrittäjille mahdollisuuden yhdessä katsoa, miten löydetään näitä innovaatioita, jotka ovat pääsääntöisesti toimintamalleja. Ne eivät ole tuotteita, vaan ne ovat lähes kaikki enemmän pehmeää teknologiaa, ajatuksia, innovaatioita, joita voidaan viedä eteenpäin. Niillä on myös kansainvälistä kysyntää. Esimerkkejä löytyy.

Kaksi lyhyttä kommenttia vielä, toinen näiden työeläkeyhtiöiden rahojen käyttöön, riskirahoitukseen. Olen sitä mieltä, että näin ei tule tehdä niin kauan kuin Suomessa ei ole toimivia riskirahoitusmarkkinoita. Niin kauan kuin riskisijoituksia on niin vähän, etteivät osakemarkkinat toimi, riskit ovat itse asiassa liian suuret. Tämä koko prosessi on saatava toimintaan, ennen kuin työeläkeyhtiöiden rahoja tulee käyttää tällaiseen toimintaan.

Toinen kysymys liittyy demonstraatioihin. Tässä tuli keskustelua jätteenpoltosta, ja se on tietenkin tärkeä keskustelu. Mutta jos on 10 miljoonaa demonstraatioihin, niin kyllä tästä asiasta pitäisi tiedottaa. Suomi on tällä hetkellä täynnä, sanon ihan aidosti täynnä, innovaattoreita, jotka miettivät uusiutuvaan energiaan liittyviä erilaisia innovaatioita, lämpöpumppuja, uusia autoja, mitä tahansa, ja tälle keksijäpotentiaalille pitäisi jotenkin luoda väylä, että he voisivat toteuttaa näitä uusia ajatuksia. Näistä syntyy tulevaisuuden lämpöenergiayrittäjyyttä ja vähitellen niitä kasvuyrityksiä, joita kaikki kaipaamme.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikasta ja yritysten toimintaedellytyksistä. Tehtäviin kuuluu muun muassa energiapolitiikka ja teknologia sekä innovaatiopolitiikka. Hallitus on osoittanut vastuunsa suomalaisen kilpailukyvyn turvaamisesta. Parhaiten ja yksinkertaisimmin se on todettavissa siitä, että ministeriön pääluokasta kohdennetaan 57 prosenttia puhtaasti teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Tästä pitääkin lausua erityiset kiitokset ministeri Pekkariselle, että hän on saanut koko ministeriön sitoutumaan siihen, että Suomi tulevaisuudessakin pysyy kansainvälisen kilpailukyvyn kärkikaartissa. Samalla meidän innovaatioympäristömme on toimiva, teknologia-alojamme tukeva. Vain koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla väestöllisesti pieni maamme voi selviytyä nykyajan globaalissa kilpailussa.

Vanhasen hallitus on tehnyt hyvää työtä yrityspolitiikan saralla. Yrittäjyyden politiikkaohjelma on koko hallituskauden aikana edesauttanut yrittäjäuralle lähtemistä erilaisilla kannustimilla. Lisäksi se on myötävaikuttanut yritysten toiminnan laajentamista ja helpottanut niiden sukupolvenvaihdoksia. Hallituskauden alusta yrittäjien määrä onkin kasvanut keskimäärin 4 prosenttia. Nyt käsillä oleva talousarvio ohjaakin toimenpiteitä entistä voimakkaammin aloittaviin ja kasvaviin yrityksiin sekä niiden neuvontaan. Julkisen sektorin yrityspalvelutoiminta on sen sijaan paikoin yskähdellyt, mutta ministeriön asettama selvitys julkisten yrityspalveluiden parantamisesta löytänee lääkkeen tähänkin.

Mielestäni juuri kasvuyrityksiin meidän tulisi tulevaisuudessa panostaa vieläkin enemmän. Kasvuyrityksiä yrityksistämme on huolestuttavan vähän, alle 5 prosenttia. Olisi tärkeää saada lisää yrityksiä kasvu-uralle. Tällainen yrityspolitiikka olisi yksi parhaita keinoja vaikuttaa työllisyyden hoitoon. Näiden kasvun tukeminen tulee ottaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan vielä vahvemmin ja on haettava uusia ja monipuolisia keinoja, joilla tuetaan ja kannustetaan yritysten kasvua sekä investointien lisäämistä. Näiden huomioiminen entistä paremmin myös tulevaisuuden talousarvioiden momenteissa tuleekin ottaa vakavaan harkintaan.

Juuri valmistunut ilmastoselonteko käsittelee laajasti Suomen energiatulevaisuutta. On tärkeää, että vuoden 2006 talousarvioesitys osoittaa lisätukea juuri uusiutuvien, omavaraisten energialähteiden innovointiin ja kehitystyöhön. Kansakuntamme etu on, että mitä energiaomavaraisempia olemme, sitä paremmin me pystymme turvaamaan myös alueemme tärkeiden teollisuus- ja tuotantokoneistojemme toimimisen. Suomalainen energiatukipolitiikka ei voi vääristää kilpailua, mutta olen ilahtunut siitä, että valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään turpeen käytön mahdollisuudet energiantuonnin välttämisessä. Tulevaisuuden energiapolitiikan määrärahoja tulee tarkastella ylöspäin ja energiankulutuksen rinnalle käsitteeksi nostaa yhä enenevässä määrin termi "energian säästö".

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitusta ei ole turhaan mainostettu ehkä kaikkien aikojen yritysmyönteisimmäksi hallitukseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat niin hyvin, että muutoksessa ei tarvitsisi olla hereillä. Suomalaisen yrittäjän kilpailukyky, yrittäjyyskasvatuksen merkitys sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen menevät kuitenkin jälleen kerran hyvää vauhtia eteenpäin, kiitos tämän budjetin. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kohtuullisen hyvät eväät ryhtyä toteuttamaan tavoitteitaan ensi vuoden budjetissa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos jokainen, joka juhlapuheessaan kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen, aloittaisi itse yrittäjätoiminnan, ei Suomessa olisi puutetta yrityksistä eikä tietenkään yrittäjistä. Juhlapuheiden pitäjät ovat kuitenkin turhan usein kaukana siitä todellisuudesta, jossa tämän päivän yrittäjät, ennen kaikkea pienyrittäjät, elävät. Itse pitkäaikaisena yrittäjänä tiedän ainakin osittain, mistä on kysymys. Tuon tässä puheenvuorossa muutaman asian todellisista ongelmista yrittäjien taholta esiin.

Tulevaisuudessa, kuten hyvin tiedämme, on yritystoiminnalla entistä keskeisempi merkitys ihmisten työllistämisessä. Se on lääke, millä työttömyys Suomessa nujerretaan. Uusien elinkeinojen kehittäminen on avainasemassa. Tekemättömiä töitä riittää ja toivottavasti myös työntekijöitä. Kannustava ja mahdollistava yhteiskunta luo aina yrittäjyyttä. Yrittäjyys tuo työtä, ja työ mahdollistaa suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisen. Valitettavaa on, että suomalainen yhteiskunta on rakennettu kankeaksi. Sen rakenteet ovat vielä tänä päivänä liiaksi suurteollisuuden aikakaudella, jolla pienimmät yritykset lähinnä olivat näiden teollisuusyritysten ympärille rakentuneita tai muodostivat tarvittavia palveluketjuja. Suomi ei siten ole kovin dynaaminen talousmaa, ja uuden yrityksen perustaminen on edelleen liian hankalaa. Se on kallista ja myös riskialtista.

Suomalaisten yritysten kasvu on tällä hetkellä hidasta. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että harvan yrityksen tavoitteisiin kuuluu voimakkaan kasvun hakeminen. Huolestuttavaa on, että kasvuyrityksistä yhä harvempi enää aktiivisesti pyrkii kasvamaan. Syitä tähän on monia. Oikean vastauksen etsiminen ja löytäminen ennen kaikkea on kymmenientuhansien työpaikkojen arvoinen Suomelle. Me tarvitsemme veturiyrityksiä. Niiden ympärille syntyy pieniä alihankintayrityksiä, jolloin käynnistyy positiivinen kierre yritystoiminnassa. Lainsäätäjän on helpotettava kaikin mahdollisin konstein yritysten kasvuhaluja. Yhtenä keskeisenä konstina on sukupolvenvaihdoksien helpottaminen.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän merkitys Suomen kaupalle on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana aivan totaalisesti. Vastikään Venäjästä tuli maamme tärkein kauppakumppani, ja kaupan kasvulle ei näy rajoitteita jatkossakaan. Kyse on tuhansista työpaikoista jo tänä päivänä, mutta potentiaalisia työpaikkoja on vielä paljon saavutettavissa lisää. Meidän on vain osattava kohdentaa yhteiskunnan panoksia oikeisiin kohteisiin. Minusta on tuettava Venäjälle tehtäviä investointeja. Maidemme välisen kauppayhteistyön tiivistyminen mahdollistaa molempien osapuolten sitoutumisen yhteisen kaupan kehittämiseen. Esimerkiksi metsäklusterin tulevaisuus Suomessa on pitkälti kiinni Venäjän kanssa tehtävästä yhteistyöstä, sillä maamme omat puuvarat eivät kata teollisuuden tarvetta lähitulevaisuudessa. Niinpä investoinnit Luoteis-Venäjälle ovat toimivin keino sitoa siellä sijaitsevat puuvarannot suomalaisen metsäteollisuuden käyttöön. Eräiden muiden maiden vientitakauslaitokset ja osin valtiot suoraan ovat osallistuneet voimakkaammin riskinottoon Venäjälle suuntautuvasta viennistä. Suomen tulisi tarjota suomalaisille yrityksille kilpailijoitamme vastaavat edellytykset niin viennissä kuin investoinneissakin. Esimerkiksi Tanska ja Saksa panostavat voimakkaasti vientiin ja investointiriskien takaamiseen Venäjälle ja entisiin Ivy-maihin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokka on myös kestävän kehityksen ja ympäristön näkökulmasta tärkeä pääluokka. On hienoa, että ministeri on paikalla ja on aktiivisesti esitellyt asian ja kommentoinut mietinnön pääluokkaa 32 ja osallistunut keskusteluun.

Haluaisin aluksi vain todeta sen, että kun aika usein vedotaan täälläkin Lissabonin strategiaan, niin kyllä se kritiikki, mikä Lissabonin strategiaan myös kansainvälisesti EU:ssa on suuntautunut, pohjautuu usein siihen, että siinä ei kylliksi huomioida Göteborgin päätelmiä, siis nimenomaan tätä ympäristöteknologiaulottuvuutta ja sen mahdollisuuksia tehdä todella EU:sta kokonaisuudessaan nykyaikaisessa mielessä kilpailukykyinen. Viittasin jo tähän ympäristöteknologian globaaliin kasvuun, joka on 10 prosenttiyksikköä vuodessa, ja siihen, että se volyymi on noin 510 miljardia euroa globaalisti.

Suomi on tässä kyllä, kuten aikaisemmin olemme todenneet, peränpitäjiä siinä mielessä, että tämä meidän 3,4 miljardin osuutemme, ympäristöteknologiavolyymi, ei ole kasvanut pitkiin aikoihin, siis useaan vuoteen, myöskin jo edellisen hallituksen aikana se on pysähtynyt.

Itse mietinnössä ei todellakaan paljon puhuta energiapolitiikasta, mihin täällä jo aikaisemmat puheenvuoron pitäjät kiinnittivät huomiota. Mutta haluaisin muistuttaa kollegoille sitä, että meillä ei tämänkään mietinnön ikään kuin käsittelyn pohjana ole ollut sellaista talousarvioesitystä, joka olisi paneutunut laajemmin energiapolitiikkaan. No, varmasti talousarvion luonnekaan ei sitä oikein mahdollista. Siinä kohdassa Energiapolitiikka ainoastaan käydään luettelonomaisesti läpi niitä asioita, joissa viitataan energia- ja ilmastostrategiaan. Kuitenkaan hallitushan ei tuonut eduskuntaan varsinaisesti energia- ja ilmastostrategiaa vaan selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia — kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Mielestäni tämä lukemani selonteon otsake on kyllä rehellinen. Se ei väitäkään, että kysymyksessä olisi strategia, jonka pitäisi osoittaa selkeitä teitä, väyliä, vaan se on linjauksia.

Puhemies! Tässä itse mietinnössä on muutama asia, joita sopisi kyllä kommentoida. Yksi on se, että telakoiden innovaatiotuki on mukana. Kommenttini liittyy vain ei tähän tukeen vaan siihen, että varustamoja on Suomessa tuettu hyvin hyvin eri tavoin ja myöskin tukea yleensäkin varustamoihin on myöskin ympäristöllisesti dumppaavalla tavalla suunnattu, kun erilaisia jätemaksuja on annettu käytännössä anteeksi. Tämä on johtanut paradoksaalisesti myös kuitenkin siihen, että ei tästä anteeksiannosta huolimatta ole enempää jätetty jätteitä satamiin kuin ilman tätä anteeksiantoa vaan niitä on pumpattu mereen ehkä laillisesti mutta meren kannalta, Suomenlahden kannalta, ei kestävästi.

Lopuksi se huoli, mikä on nyt viime aikoina tullut esiin uraanikaivosten avaamisen suuntaan, koska tällaisia valtauksia on tehty sekä Uudellamaalla että Lapissa, olisi varmasti asia, jota pitäisi laajemminkin pohtia, kun viittaan siihen, että mietinnössä on aika vahvasti puhuttu matkailun edistämisestä, ja uskon, että siinä mietintö on kyllä oikeassa. Yksi Suomen vahvuuksia on matkailu erityisesti Lapissa, Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa, ja se merkitsee sitä, että kun siinä on kunnon palvelut mukana, niin Suomelle se on myös taloudellinen mahdollisuus.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan ensiksi todeta suuren iloni siitä, että ministeri Pekkarinen jälleen kerran on täällä paikalla ja osoittaa siten hyvää esimerkkiä muille hallituksen jäsenille. Sietäisi mennä tieto perille.

Hallitus on oikealla tiellä korostaessaan teknologia- ja innovaatiopolitiikan merkitystä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky rakentuu useimmiten väistämättä siten, että niiden pitää olla markkina-alueellaan riittävän suuria omassa bisneksessään, ja siihen tarvitaan myös silloin omia innovaatioita ja teknologioiden kehittämistä. Sekä hyödykkeiden että palvelujen tuottamisessa kilpailijoita parempi teknologia on hyvä tae menestykseen.

Tutkimus ja tuotekehitys tapahtuvat pääosin ihmisten aivotyönä. Kekseliäisyys ja huomaaminen ovat avuja, joita ihminen voi kehittää. Kaiken pohjalla on kuitenkin paras mahdollinen peruskoulutusjärjestelmä ja sen jälkeen erikoistumisen takaajana jatkuva tutkimus ja tuotekehittely. Siihen tulee panostaa mielestäni paljon voimakkaammin kuin tässä esityksessä on ehdotettu. Olen tosiaan pettynyt siihen tasoon, jota hallitus nyt esittää.

Tässä yhteydessä totean ja korostan sitä, että tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta on yritykselle hyvin tärkeää. Ilman oikeaa asennetta on turha kuvitella pystyvänsä olemaan kilpailijoitaan parempi. Tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta on yrityksen näkökulmasta aina täsmäohjattua toimintaa. Suomalaisten kannalta kysymys on työpaikkojemme tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja siksi julkisen rahoituksen kautta siihen panostaminen on välttämätöntä. Useimmiten tuloksia ei riittävästi synnykään muuten kuin yrityksen ja julkisen tahon intressit yhdistämällä, ja aika usein näitä tuloksia joudutaan odottamaan kärsivällisesti.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti surua tunsin lukiessani mietinnön kohdan telakoiden innovaatiotuesta vähän samaan tapaan kuin ed. Tiusanen totesi. Siinä kirjoitetaan: "Valiokunnan mielestä tuen käyttömahdollisuudet tulee kuitenkin selvittää, mikäli laivanrakennusteollisuudessa syntyy todellisia innovaatioita, joilla voidaan parantaa alan erikoisosaamista ja edistää sen kilpailukykyä."

Olen itse johtanut kolme vuosikymmentä telakoiden tuotekehitystä, ja sinä aikana telakkateollisuutemme nousi Euroopan pohjalta siihen, että tänään ja viimeiset 30 vuotta olemme olleet markkinajohtajia kolmella sektorilla. Voisin luetella näitä aika monta, mutta ei ole tarpeen. Totean vaan, että tämä on sektori, jota missään nimessä ei saa unohtaa ja johon pitää panostaa, sillä meillä on tälläkin hetkellä telakkateollisuudessa käynnissä monia innovaatioita sekä EU:n muiden telakoiden kanssa että yksin, ja niihin tarvitaan myös tätä julkista tukea.

Täytyy muistaa telakoiden säilyminen täällä. Ne eivät globalisaation vaikutuksesta siirry muualle niin kauan kuin meillä on kilpailukykyä, me olemme markkinajohtajia. Ei kukaan siirrä niitä telakoita. Se on miljardi euroa per telakka, jos halutaan sijoittaa, ja siihen ei varmasti ole varaa. Näin tämä teollisuus vaatii edelleen tukea.

Arvoisa puhemies! Olen puuttunut suomalaisen yritystoiminnan tulevaisuudennäkymiin jo aiemmin tässä salissa, ja huomautan vielä kerran, että yritystoiminnan ja yrittäjyyden tulee olla suomalaisen mielestä kiinnostavaa ja arvostettavaa toimintaa. Julkisessa intressissä on myös yrittämiseen liittyvä toimintamuoto ja yleisten menettelytapojen osaamisen koulutus.

Energia- ja ilmastostrategia on tulossa talousvaliokunnan mietintökäsittelyyn. Se on tärkeä asia. Haluaisinkin tässä yhteydessä todeta, että meidän tulisi nyt voimallisesti panostaa energiansäästöön, energian käytön teknologian kehittämiseen ja säästävien toimintatapojen parempaan oppimiseen. Samoin energianlähteiden osalta pitkän aikavälin tärkeä ratkaisumme tulee olemaan biopolttoaineet. Niiden valmistuksen ja käytön kehittämistä tulisi edelleen parantaa. Mitä tulee tuulivoimaan, sillä ei ole todellakaan suurta merkitystä Suomessa, varsinkin kun sen rinnalle aina tarvitaan 100 prosentin varavoima. Tuulivoimaloiden rakentamisesta tulisi säädellä lailla, jotta ei syntyisi uusia luontoa raiskaavia tuulimyllypuistoja.

Sitten on vielä eräs kohta, ja se on ydinvoima. Meidän tulisi mitä pikimmin aloittaa valmistelut kuudennen ydinvoimalaitoksen suunnitteluksi, jotta sitten viimeistään seuraavalla hallituskaudella olisi valmiutta sen toteuttamiseen.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin mielenkiinnolla ed. Saarikankaan asiantuntevaa puheenvuoroa, ja täytyy sanoa ihan suoraan, että tässä totesin, että kun käsiteltiin tätä telakoiden innovaatiotukikysymystä jaostossa, niin ei olisi ollut välttämättä pahitteeksi vaikka olisimme asiantuntijana kuulleet ed. Saarikangasta. Lähinnä jaoston näkemys lähti siitä, että ei ole tarkoituksenmukaista tavallaan eri tukimuotoja päällekkäin ajaa. Ja tässä mielessä se, että löytyy perusteet tämän telakoita koskevan innovaatiotuen käyttöönottoon, edellyttää vahvaa innovatiivista lähestymistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös siitä, että Tekes ja Tekesin innovaatioihin ja tutkimus- ja kehitystyöhön käytettävät varat ovat myös telakkateollisuuden käytettävissä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tästä ed. Saarikankaan puheesta kävi ilmi, telakkateollisuushan edustaa mitä korkeinta osaamista. Suomella on äärimmäisen upea maine telakkateollisuuden osaamisessa ympäri maailmaa, ja on aivan selvää, että telakkateollisuuden häviäminen Suomesta olisi äärimmäisen iso isku koko Suomen teollisuuden rakenteelle. Sitten on hyvä muistaa kolikon toisella puolella merenkulku. Mitä parempi telakkateollisuus ja valmius laivojen rakennuspuolella, sitä varmemmin meillä on myöskin merenkulussa tulevaisuus.

Puhemies! Totean vain, että on erinomaista, että ed. Saarikangas nostaa kissan pöydälle ja toteaa, että ei tätä energiapoliittista keskustelua voida vakavasti käydä ilman, että me sanomme ääneen sen, että me tarvitsemme lisää ydinvoimaa tähän maahan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn tuohon ed. Saarikankaan telakkanäkemykseen yleisesti, mutta en siihen ydinvoimanäkemykseen, vaikka ed. Laukkanen sitä jo kiirehti kannattamaan. Hallitukselta oli aivan oikea linjaus omassa selonteossaan, että se ei ollut tällä Laukkanen—Saarikangas-linjalla. Nimenomaan meidän pitäisi tehdä sellainen tarkastelu ja käydä todella vakavasti tämä energiakeskustelu, miten Suomi löytää sellaisen tien, että sähkönkulutus ei aina vain nouse yhden ydinvoimalan kapasiteetin, 1 500 megawatin verran, jonka jälkeen sitten rakennetaan jälleen uusi ydinvoimala, jälleen kulutus kasvaa, jälleen rakennetaan uusi ydinvoimala. Esimerkiksi meidän innovaatio- ja teknologiavienti, ei se ole, arvoisat kansanedustajat, ydinvoiman vientiä tai ydinvoimalaitoksen osien vientiä, vaan se voi olla nimenomaan uusiutuvien (Puhemies: Minuutti!) energialähteiden sähköntuotantoon vientiä.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tätä ed. Tiusasen kohtaa voisin kommentoida pitkään. Nyt minähän lähdin siitä, että ensin pitäisi keskittyä näihin säästötoimenpiteisiin, joissa me todella olemme kaukana tavoitteesta, mutta se ei estä sitä, että me nyt jo alamme valmistautua siihen, että saamme lisää energiaa. Tuossa ehkä vuoden 2015 paikkeilla me tulemme sitä tarvitsemaan, ja sen takia siihen on varauduttava.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas ja eräät muut ovat tehneet todella suuren urakan siinä pohjatyössä, jolleka Suomen tämän päivän telakkateollisuus ja sen menestys rakentuvat. Se on todella menestyksekäs teollisuuden ala juuri tänään, todella menestyksekäs teollisuuden ala juuri tänään, ja näkymät ovat vielä eteenpäinkin tavattoman hyvät, ilman että on syytäkään tässä sen kummemmin alkaa tuota kirjaa avata.

Minä huomautan, että niistä sitoumuksista, millä valtiovalta on mukana niitten jo päätettyjen hankkeitten rahoituksessa eri muodoissaan, korontasauksissa ja muissa järjestelyissä, niistä on valtiolla tällä hetkellä pitkälti yli 100 miljoonan euron sitoumukset. Siis valtio joutuu jossakin vaiheessa lähivuosien aikana budjettinsa kautta erittäin todennäköisesti käyttämään näin paljon rahaa äsken sanottuun tarkoitukseen. Ja tälle toimialalle, sittenkin aika kapealle, (Puhemies koputtaa) se ei ole hirveän vähän.

Puhemies! Palaan tähän kohta, pyydän erillisen puheenvuoron tarkemmin tästä teknologiatuesta.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty varsin vilkas debattikin ja nostettu hyvin keskeisiä asioita suomalaisesta yrittäjyydestä esille. Mehän elämme tällä hetkellä kiristyvän kansainvälisen kilpailun ajassa. Yritykset ovat jossakin määrin siirtäneet tuotantoaan ulkomaille halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämän me kaikki tiedämme. Tässä tilanteessa on annettava tunnustus kauppa- ja teollisuusministeriölle, jossa on aivan oikein osoitettu budjetissa lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lisäpanostukset osaamisen vahvistamiseen ovat tänä päivänä välttämättömiä.

Ministeriön esittelyosiossa on aivan oikein nostettu väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjonnan vähenemisen vaikutukset hyvinvointipalvelujen lisäkysyntään esille. Uudessa tilanteessa ne tulee pystyä tuottamaan entistä tehokkaammin. Siitä varmaan olemme kaikki yhtä mieltä. Uusia innovaatioita tarvitaan siis myös palvelualoille.

Myös energia- ja ilmastopolitiikan uudet linjaukset avaavat uusia teknologioitten hyödyntämismahdollisuuksia. Se varsin seikkaperäisesti debatissa jo todettiin.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma etenee suunnitellusti. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Täällä on käyty hyvin tiivis keskustelu siitä, miksi suomalaiset eivät halua yrittäjiksi. Kun itselläni on vajaan 30 vuoden kokemus yrittämisestä, niin itse kyllä näen tilanteen niin, että elintason kasvaessa maassamme yleisesti riskinottokyky on merkittävästi pienentynyt ja toisaalta epäonnistumisen pelko koko ajan kasvanut. Ei ole enää sitä talvisodan henkeä, että me muuten teemme sen. Yrittämisessä tulee aina vastoinkäymisiä, ja jotenkin tuntuu siltä, että suomalaisilla ei ole enää samanlaista ryhtiä mennä vaikeuksienkaan yli. Tässä jos missä on tämä yrittäjyyskasvatus hyvin keskeisessä roolissa. Tosiasiassa yrittäjyys pitäisi saada jo äidinmaidossa, mutta kasvatuksellinen rooli on erittäin tärkeä. On hienoa, että nyt ministeriössä on tämä nähty tärkeänä ja tässä yrittäjyyden politiikkaohjelmassa tämä yrittäjyyskasvatus on nostettukin keskeiseen rooliin, ja sitä tulee entisestään vahvistaa. Se tulee aloittaa jo aivan peruskoulun lähes alaluokilta ja oikeassa asenneilmastossa siitä kertoa. Näin me saamme yrittäjiä Suomeen myöskin jatkossa.

Haluan lausua parhaat kiitokset myös omalta osaltani ministeri Pekkariselle Finnveraa koskevista veroratkaisuista. Finnverahan on toimintansa aikana maksanut veroja kaiken kaikkiaan reilut 63 miljoonaa euroa. Eli tämäkin summa on nyt sitten paremmin käytettävissä, ja tämä ratkaisu on todella ilolla todettava.

Tuolla aikaisemmin jo debatissa nostin esille työvoiman saantiongelmat teollisuudessa. Se on varmasti lähivuosina, kun merkittävät ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, entistä suurempi ongelma. Tähän tulisi hallituksen hyvin voimakkaasti nyt sitten panostaa ja selvittää vähän pitemmällä aikavälillä, minne suuntaan olemme menossa.

Eräs kysymys, jota en löytänyt tuosta budjettikirjasta, on suomalaisen markkinoinnin vahvistaminen. Mehän saamme tuotteita ja innovaatioita aikaiseksi, mutta niitten markkinointi kansainvälisillä kentillä tökkii meillä jotenkin aika tavalla voimakkaasti. Tähän tulisi ennen kaikkea panostaa, että me pystyisimme tuotteet saamaan kansainvälisille markkinoille nykyistä paremmin ja sitä kautta myös sitten uusia työpaikkoja ja elämisen mahdollisuuksia.

Täällä on aivan oikein starttirahan osalle osoitettu lisää määrärahoja, mutta olen aika paljon saanut yrityksiltä viestejä siitä, että täysin ongelmaton ei tämä starttirahakysymyskään ole. Tässä on todettava se, että te-keskusten ja työvoimahallinnon merkitys ja rooli on tässä erittäin keskeinen. Ei ole mitään järkeä antaa starttirahaa jollekin pienelle kylälle semmoiselle yritykselle, jollainen jo siellä on olemassa, ja sotkea markkinat täysin, eikä kumpikaan kunnolla pärjää. Tässä pitää olla aika tarkkana siitä, että ei tuoteta jo olemassa oleville yrityksille ongelmia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Laki velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Asiakasmäärät velkaneuvonnassa ovat nousseet vuosi vuodelta, vaikka velkajärjestelylain voimaantulon aikoihin vuonna 93 ajateltiin ylivelkaantuneiden asioiden tulevan hoidettua muutamassa vuodessa.

Velkaneuvontapalvelujen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa erityisesti korkean työttömyyden alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa. Velkaneuvonta-asiat ovat tulleet entistä vaativammiksi, ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen menevien hakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Talous- ja velkaneuvontaa työllistävät edelleen vanhat hakemukset lisätilityslaskelmineen ja maksuohjelmamuutoksineen.

Laissa talous- ja velkaneuvonnasta edellytetään talousneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on jo nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja ylivelkaongelmien selvittäminen vie velkaneuvojan ajan kokonaisuudessaan. Myös tämä tulisi ottaa huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa. Kansalaisten velkaantumiskehitystä osoittavien eri indikaattorien perusteella voidaan olettaa, että asiakkaita talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään toimintaan saada resursseja.

Määräraha kuntien talous- ja velkaneuvontaan ensi vuodelle on runsaat 4,3 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa vähemmän verrattuna kuluvan vuoden määrärahoihin. Tein tästä asiasta talousarvioaloitteen, että tämä miljoona lisättäisiin kyseiselle momentille, mutta se ei johtanut tänä vuonna tulokseen. Viime vuonna oli vastaava tilanne, ja silloin valtiovarainvaliokunta lisäsi tämän miljoonan. Arvioiden mukaan tämä tarkoittaa noin 29 prosentin henkilöstöresurssien vähennystä nykyiseen tilanteeseen ja velkaneuvontayksiköiden ruuhkautumista entisestään. Valitettava on tietysti tämä tilanne, ja voimme vaan arvailla, mikä tästä päätöksestä johtuva lasku sitten myöhemmin on, mutta toivottavasti se ei sitten ole hyvin suuri.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi kuljetustuesta muutama sana. Siitä on tänä päivänä myös puhuttu, käytetty eri puheenvuoroja. Myös henkilökohtaisesti toivon, että tämän kuljetustuen ehtoja voitaisiin väljentää, edetä niin sanotun Ruotsin mallin suuntaan. Tämän suuntaisia toiveitahan täällä eduskunnassa on esitetty aiemminkin. Me kaikki tiedämme, että kuljetustuki on erittäin tärkeä näille reuna-alueiden yrityksille. Kun meillä muun muassa tuolla Pohjois-Karjalassa edustajilla on tapana kesäisin eri paikkakunnilla kierrellä näissä yrityksissä, niin myös siellä yrittäjät tämän asian ottavat hyvin usein esille. Tällä kuljetustuella on rahallinen merkitys, usein ei ole kovinkaan suuri, mutta tähdennän sitä, että sillä on myös tällainen tietyllä tavalla henkinen merkitys ja rohkaiseva merkitys. Eli todella toivon ja uskon, että kaikki siihen yhtyvät, että tätä voitaisiin jatkossa kehittää edelleen.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eilen tältä paikalta totesin, että Suomen talouden vahva kasvu ja näkymätkin eteenpäin perustuvat aika pitkälle siihen strategiaan, jonka Suomi on onnistunut nyt valitsemaan, kun on löydetty tasapaino hyvien veroratkaisujen ja toisaalta kasvua tukevan politiikan välillä. Kyllä on niin, että vientipolitiikassa varsinkin tuon Aasian veto on ollut tällä hetkellä se hyvin merkittävä tekijä tässä. Sen takia, ministeri Pekkarinen, haluan vielä painottaa kaikissa toiminnoissa, menekin edistämisessä ja vientiponnistuksissa, Aasian merkittävyyttä ja sitä, että Aasiasta kannattaa tehdä ihan oma hankkeensa pitkässä juoksussa. Tämä liittyy totta kai myöskin siihen, niin kuin totesitte näistä investointivirtojen välisestä suhteesta, että jos kuluttajat uskovat tällä hetkellä kotimaassa Suomeen, niin uskovat myöskin ulkomaiset investoijat Suomeen. Tämä on minusta erittäin merkittävä, lupaava lähtökohta myöskin sille, että meillä on kaikki elementit olemassa sille, että lähivuosina myöskin talous hyvin vakaalla tavalla kasvaa, ja se antaa mahdollisuuden tehdä silloin hyvää politiikkaa kokonaisuudessaan.

Me tarvitsemme paljon vielä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnanhaaralla uusia avauksia, mielellään sellaisia avauksia, ministeri Pekkarinen, joita tehdään vielä tällä vaalikaudella, eikä anneta sellaista viestiä suinkaan, että tämän vaalikauden tärkeät hommat on tehty. Tarvitaan vahvaa innovaatiopolitiikkaa, tutkimus- ja kehityshankkeita, ja vielä niin, että nämä tutkimus- ja kehityshankkeet jäävät Suomeen. Hyvin paljon on valunut t&k-hankkeita tällä hetkellä ulkomaille. Tämä liittyy hyvin paljon myöskin tähän ict-klusteriin sillä tavoin, että nyt täytyy nähdä, että se on tähän asti ollut aika lailla tämmöinen teknologiavetoinen, ja me olemme olleet siinä hyviä, mutta seuraava aalto tulee olemaan tavallaan tällainen sisältö-, palvelu-, käyttövetoinen. Tässä mielessä KTM:n panostukset myöskin tälle alueelle ovat olleet hyvin tervetulleita, ja niitä tulee painokkaasti jatkaa.

Mutta avoin kysymys, jos mietitään, mikä tekee eron sitten kilpailukyvyssä pk-yrityksissä vaikkapa Yhdysvaltoihin, on se, että pk-yritykset siellä ovat aivan eri tavalla mukana tässä sähköisessä asioinnissa, valovuoden päässä meistä. Nämä Euroopan unionin e-2010-hankkeet ja muut eivät ole toteutuneet. Eurooppalaiset yritykset ja suomalaiset yritykset eivät ole siihen vauhtiin päässeet. Sen takia toimia, joilla edistetään sähköisen asioinnin kilpailukykyä tukevia vaikutuksia pk-yritysten joukossa Suomessa, tulee edelleenkin vahvasti viedä eteenpäin.

Yksi aihepiiri, josta täällä ei ole vielä tänään puhuttu, mutta joka on syytä nostaa lyhyesti esiin, on puurakentaminen. KTM:n johdollahan tehtiin puurakentamisen teollisuuspoliittinen ohjelma. Se on ollut erittäin tervetullut Suomelle, joka kymmenessä vuodessa näiden nyt voimassa olleiden politiikkaohjelmien myötä on noussut puun käytössä rakennuksessa maailman ykköseksi. Siis noin 1 kuutio per capita käytetään puurakentamiseen meillä sahatavaraa, ja se on erittäin hieno asia. Kymmenen vuotta sitten me olimme kaukana maailman kärjestä. Mutta nyt on huolehdittava siitä, että resursoidaan teollisuuspoliittisen ohjelman sisältö, eikä niin, että niitä hankkeita menekin edistämiseen ja puurakentamisen mallin viemiseen Eurooppaan, jotka tukevat suomalaisen puurakennusteollisuuden mahdollisuuksia, jarrutetaan sitten rahoituksen järjestämättä jättämisellä. Myöskin Pietari on tässä asiassa hyvä ottaa huomioon, jossa on valtaisa talouden kasvun buumi, 7 miljoonan asukkaan mahdollisuus tuossa vieressä.

Tässä yhteydessä ihan lyhyesti energiapolitiikasta. Olen moneen otteeseen nyt puhunut jätteenpolton merkittävyydestä, ja se liittyy juuri nyt tähän tilanteeseen, missä me olemme. Meidän täytyy pystyä sitoutumaan päästötavoitteisiin. Nyt tulee jätteenpolttodirektiivi voimaan, ja pahimmillaan on käymässä näin, että rinnakkaispoltto, hieno malli, loppuu Suomessa eikä saada rakennettua näitä jätteenpolttolaitoksia, koska pitkät valitusajat ja pitkät oikeuden käsittelyajat tuhoavat näiden laitosten toteuttamisen. Niin kuin aikaisemmin täällä puhuttiin, meillä on ollut jopa demorahaa tarjolla näiden kaasutukseen ja arinapolttoon liittyvien laitosten toteuttamiseen.

Täällä on esimerkkinä mainittu jo Pirkanmaan jätehuollon hanke Hämeenkyröön. Jo sen yhden laitoksen merkittävyys olisi, että se pystyisi tuottamaan merkittävän määrän lämpöä, energiaa, se pystyisi vaikuttamaan Suomen päästötaseeseen 200 000 tonnia vuodessa. Viisi tämmöistä laitosta vähentää Suomen päästötasetta miljoonalla tonnilla, siis valtaisa hyöty. Samaan aikaan tiedetään, että näiden polttolaitosten päästöjen määrät ja aiheuttamat pitoisuudet ovat erittäin vähäisiä. Tässä on, ministeri Pekkarinen, yksi semmoinen ajankohtainen energiapolitiikkaan liittyvä elementti, jolla te helpotatte myöskin Suomen sitoutumista päästötavoitteisiin.

Lopuksi vaan, arvoisa puhemies, totean sen, että tällä vaalikaudella meidän on aidosti ja rehellisesti voitava avata keskustelu myöskin ydinvoiman lisätarpeesta. Katsotaan, mitä tapahtuu Olkiluodossa, jossa nousee uusi, komea laitos. Ydinvoimalaitoksen uskottavuus varteenotettavana perusenergian tuottajana on kaiken kaikkiaan kansainvälisessä mittakaavassakin noussut, ja Suomi voi olla tässä myöskin uuden teknologian ja uusien innovaatioiden edelläkävijä. Harmittaa vaan tänä päivänä, että vuonna 1993 sitä päätöstä ei tässä salissa saatu aikaiseksi. Jos olisi saatu, tilanne olisi Suomen energiapolitiikassa ja päästöpolitiikassa aivan erinäköinen. Sen takia, ministeri Pekkarinen, kannustan teitä tässäkin asiassa rohkeuteen — rohkea mieshän te olettekin — ja myöskin uusia avauksia energiapolitiikassa tekemään.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! En ajatellut oikeastaan mennä tähän ydinvoimakeskusteluun, koska nyt on käsiteltävänä esitys ensi vuoden talousarvioksi. Tässä edellä on esitetty monia hyviä ajatuksia. On mahdotonta kiittää niitä kaikkia nimeltä mainiten, mutta ehkä voisin nostaa esiin tämän ed. Saarikankaan ajatuksen energiansäästön voimakkaasta edistämisestä, ed. Laukkasen ajatuksen puurakentamisen edistämisestä, ed. Tiusanen puhui aiemmin hyvin ympäristöteknologiasta, ja ajattelin itse vähän tähän teknologiapuoleen nyt tässä paneutua.

Täällä KTM:n pääluokan johdantotekstissä jo todetaan kaksi tärkeää asiaa: ensin, että talouskasvu perustuu keskeisesti teknologiseen kehitykseen, ja sitten toisaalta, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Ehkä ensin tästä teknologiainnovaatiopolitiikasta.

Nyt talousarviossa esitetään tutkimukseen ja kehitykseen maltillista lisämäärärahaa. Se on linjana aivan oikea, ja siitä täytyy kiittää hallitusta ja erityisesti ministeri Pekkarista. Tämä on juuri oikeanlaista ja kaivattua politiikkaa. Suomihan on tutkimus- ja kehityssaralla EU:n kärkipäästä, ja on valitettavaa, että EU muuten ei aivan ole tätä samaa tärkeää tutkimukseen ja kehitykseen panostamista oivaltanut. Nähdäkseni olisikin tärkeätä, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana erityisesti ja muutenkin pitäisi voimakkaasti esillä tätä tutkimukseen ja kehitykseen satsaamisen tärkeyttä. Se on välttämätöntä koko Euroopan menestyksen ja kestävän hyvinvoinnin kannalta.

Tämä lisääntynyt tutkimus- ja kehitysrahoitus on sinänsä hyvin kannatettava asia, mutta iso kysymys on tietysti se, miten sitä lähdetään kohdentamaan. Me tiedämme sen valtavan ilmastonmuutoksen torjumisen haasteen, jota tässä salissa on nyt jo moneen otteeseen ihan viime aikoina käsitelty. Tiedämme, että Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa päästöjä pitää vähentää suuruusluokkaa 80 prosenttia tämän vuosisadan puoliväliin mennessä ja se ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan melkoisia poliittisia ja teknologisia satsauksia.

Tämä ilmastonsuojeluhaaste voidaan kääntää mahdollisuudeksi juuri tämän kestävän ilmasto- ja energiateknologian avulla. Suomella on mahdollisuudet nousta tällä saralla aivan maailman kärkijoukkoihin. Tämä on myös ajatus, jota ministeri Pekkarinen on pitänyt hyvin ansiokkaasti esillä. Siihen tarvitaan kuitenkin lisäsatsausta tutkimukseen ja kehitykseen. Näillä nykyisillä eväillä ei valitettavasti vielä pärjätä, ja vihreät ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan esittäneet, että nimenomaan ilmasto- ja energiateknologian tutkimukseen ja kehitykseen tulisi satsata 16 miljoonaa euroa hallituksen esitystä enemmän.

Ihan muutamia esimerkkejä ilmasto- ja energiateknologia-alan mahdollisuuksista. Hiljattain teknologiateollisuus, Electrowatt-Ekono ja Vtt julkaisivat selvityksen, jossa arvioitiin, että Suomen tuulivoima-alan vienti voisi seitsemänkertaistua nykytasosta ja työpaikkojen määrä yhdeksänkertaistua nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Puhutaan siis 18 000 työpaikasta jo tällä yhdellä kestävän energian osa-alueella. Vastaavanlaisia mahdollisuuksia on myös vaikka bioenergiapuolella, energiansäästöteknologian puolella. Esimerkiksi vuoteen 2020 mennessä bioenergiaviennin arvo Suomessa voisi olla 2—3 miljardin euron luokkaa, jos suomalaisyritykset pystyvät säilyttämään nykyiset markkinaosuudet, ja tietysti jos ne markkinaosuudet kasvavat, niin luvutkin ovat vielä suurempia.

Siis hyvin lupaavia lukuja, mutta nämä työpaikat ja vientimahdollisuudet eivät synny itsestään, vaan tarvitaan määrätietoista ja osittain kunnianhimoistakin politiikkaa ja ihan konkreettista rahaa. Esimerkiksi Vtt on todennut, että uusien ratkaisujen kokeileminen kotimarkkinoilla ja sitä kautta hankitut referenssit ovat välttämättömiä uusien tuotteiden markkinoille saamiseksi. Tämän saman viestin kuulee, juttelee oikeastaan kenen tahansa teknologia-asiantuntijan tai teknologiayrityksen toimitusjohtajan tai muun asioista hyvin perillä olevan ihmisen kanssa. On helpompi myydä vaikka Kiinaan niitä meidän loistavia tuotteitamme, jos me ymmärrämme hyödyntää niitä ensin täällä Suomessa. Tarvitaan kotimarkkinoita ja tarvitaan siis Suomeen enemmän biokaasulaitoksia, tuulivoimaloita, aurinkopaneeleja, energiapihiä teknologiaa, hakevoimaloita ja miksei niitä ed. Laukkasen esiin nostamia jätteenpolttolaitoksiakin tietyin tiukoin kriteerein. Tällä tavalla me voimme hyödyntää nämä kestävän energia- ja ilmastoteknologian valtavan nopeasti kasvavat markkinat.

Tästä pääseekin luontevasti tähän KTM:n pääluokan energiapolitiikkaa koskevaan lohkoon. On valitettavaa, ettei ensi vuoden talousarvioon sisälly lisäsatsauksia uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen. Mikä on kaikkein huolestuttavinta, on se, että tässä hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa esitetään jopa energiatukien leikkaamista nykytasosta. Viime vuonna käytettiin energiatukiin 30 miljoonaa euroa, tänä vuonna 28 miljoonaa euroa, ja energia- ja ilmastostrategiassa esitetään 26:ta miljoonaa euroa. Tämä tukien vähentäminen olisi helpompi ymmärtää, jos strategiassa samaan aikaan esitettäisiin merkittäviä uusia tehokkaita toimenpiteitä, kuten EU:ssa monissa maissa hyviksi todettuja syöttötariffeja tai vihreitä sertifikaatteja, mutta kun niitä ei sieltä löydy, strategia päinvastoin nämä ratkaisut tyrmää, niin tämä energiatukien leikkaaminen tulevaisuudessa tai hallituksen sen suuntainen esitys on kyllä yllättävä ja harmillinen.

Parhaiten teknologia- ja energiapolitiikka kohtaa näissä suurissa demonstraatiohankkeissa, joista jo aiemmin puhuttiin. Ei niistä sen enempää kuin että todellakin jätteenpolton rinnalle tarvitaan myös muita teknologiahankkeita, tuulipuistoja ja näitä monituotantolaitoksia. Itse kuulin juuri eilen Vtt:n asiantuntijaa, joka totesi näistä monituotantolaitoksista, että teknologia sinänsä on jo hyvin hyvällä mallilla. Nyt sitä pitäisi vaan päästä kokeilemaan ja toteuttamaan käytännössä, ja todellakin ministerin kotimaakunta Keski-Suomi olisi varmaan tässä suhteessa erittäin oiva paikka. Siellä on tätä osaamista sekä yrityspuolella että sitten tutkimuspuolella ja varmaan edellytykset ovat olemassa, kunhan ne päätökset saadaan tehtyä.

Vaihtoehtobudjetissa vihreät ovat esittäneet mittavaa ja kunnianhimoista lisäsatsausta kestävän energiateknologian käyttöönottoon ja kehittämiseen. Paitsi siis tutkimus- ja kehitysrahoitusta, johon esitämme 16 miljoonan euron lisäystä, tähän energiatukeen esitämme peräti 70 miljoonan euron lisäpanostusta, ja se kohdennettaisiin erityisesti näihin suuriin demonstraatiohankkeisiin. Energiapuun korjuutukeen esitetään 4:ää miljoonaa euroa, pientaloenergiatukeen, josta muun muassa ed. Tiilikainen täällä aiemmin jo puhui, esitetään 30:tä miljoonaa euroa. Siis tällaisia konkreettisia satsauksia tarvitaan, jos haluamme todella realisoida ne hienot mahdollisuudet, mitä meillä kestävän ilmasto- ja energiateknologian saralla on.

No, tietysti nyt joku kysyy, mitenkäs tämä kaikki rahoitetaan, ja siihenkin on vihreillä ollut yksi vaihtoehtoinen malli tai ratkaisu. Se on tämä energiayhtiöiden saaman ansiottoman voiton verottaminen. Sillä voitaisiin rahoittaa paitsi nämä meidän vaihtoehtobudjetissamme esittämämme energia- ja ilmastohankkeet, myös hallituksen itse esittämä teollisuuden sähköveron puolittaminen, ja vielä sen jälkeenkin jäisi yllin kyllin rahaa muihin tarpeellisiin, hyviin tarkoituksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä pääluokka 32 on todella tärkeä, ja sen takia vielä energiapolitiikasta muutama sana ja hiukan muutamia kommentteja.

Täällä on tuulivoiman osuutta mielestäni valitettavasti kyllä aliarvioitu. Ed. Saarikangas puhui myös tästä esteettisestä puolesta, miten se vaikuttaa maisemaan jne. Me tiedämme, että tällaisia ongelmia on Saaristomerellä lähellä luonnonsuojelualueita, kansallispuistoa. Myöskin Pyhtäänsaarelle Kotkan kaupungin omistama energiayritys on yrittänyt tuoda tuulivoimaloita. Tuolloin voi katsoa, että niitten loppusaldo on negatiivinen. Tällaista ripottelua ei pidä tehdä luonnon maisemaa tuhoamaan ja luonnontilaista saarta samalla tuhoamaan. Se ei ole oikeata politiikkaa. Ja muuten, kun maakuntakaavaa valmistellaan, niin on katsottu, että tämä saari ei sovi tuulivoiman tuotantoon, tämä Långö, Pyhtäänsaari, Pyttis. Mutta samalla pitää sanoa samaan hengenvetoon se, että Perämerellä ja Pohjanlahdella on jo voimassa olevissa kaavoissa ja valmisteilla olevissa maakuntakaavoissa osoitettu tuulivoimapuistoja, joiden tuulivoima megawateissa on hyvin merkittävä. Siis niillä on myöskin ihan energiatuotannon kannalta merkitystä.

Mitä tulee myös näihin ed. Tynkkysen hyvässä puheenvuorossaan esittämiin referenssilaitoksiin, niin esimerkiksi Oulussa Winwind-yritys on jo osoittanut, että kun sillä on referenssilaitos, niin se todella, niin kuin ed. Tynkkynen jo viittasi, voi myydä näitä uuden sukupolven myllyjä, tuulivoimaloita, esimerkiksi Kiinaan. Se on Suomelle todella mahdollisuuksien avaamista.

Nyt vielä tässä pääluokan 32 energiapolitiikassa huomio kiinnittyy tähän Suomeen tuotavaan sähköön. Mietinnössä todetaan, että Suomeen tuodaan sähköä yhden ydinvoimalan tuotantoa vastaava määrä eli noin 1 500 megawattia, ikään kuin tässä jaostossa olisi jo ajateltu, että pitäisi rakentaa 1 500 megawatin ydinvoimala Suomeen ikään kuin kompensoimaan ja vähentämään sähköntuontia tänne. Sähköähän on tuotu tunnetusti eri suunnilta, mutta myös Venäjältä, ja Sosnovyi Borin ydinvoimala, joka on tyypiltään ongelmallinen Tshernobyl-tyyppinen voimala, on yksi sähköntuonnin lähde. Nyt kaapelia suunnitellaan yli Suomenlahden Kotkan suuntaan Venäjältä ja mahdollisesti eteenpäin sitten Ruotsiin. Kuitenkaan ei Suomen valtioneuvosto, hallitus, ole kritisoinut Sosnovyi Borin sähkön tuonnin lisäämistä, vaikka silloin, kun päätettiin viidennestä ydinvoimalasta, nimenomaan tämä sama argumentti oli käytössä: miksi tuoda riskisähköä Suomeen, miksi ei rakenneta omaa ydinvoimalaa? Näin ollen hiukan ontuu tämä logiikka tässä. Kuitenkin nyt ollaan rakentamassa lisäkapasiteettia sähköntuonnille.

Energiasäästön yleislaki on säätämättä. Siitä vuonna 2002 eduskunta yksimielisesti laati ponnen. Taajuusmuuttujat, yleensäkin sähkönkulutukseen liittyvä tehokkuuden lisääminen, energiatehokkuuden lisääminen, ovat keskeinen asia. Budjettiasiakirjassa siihen viitataan. Hyvä on, mutta siihen pitäisi myös syvemmin ehkä näissä mietinnöissä pystyä paneutumaan.

Vielä ydinjäte on sellainen asia, joka meillä tulee esiin ikään kuin niin, että me olemme ratkaisseet jo ydinjätteen loppusijoitusongelman. Näinhän ei toki ole. Eduskunta on ainoastaan antanut luvan koelaitoksen rakentamiseen, mitään ratkaisua ei ole tapahtunut. Kuitenkin maailmalla uskotaan, että Suomi on ydinvoiman tuotannon mallimaa, jossa rakennetaan 1 600 megawatin koelaitosta, jonkalaista aikaisemmin ei ole ollut, se on tietynlainen demonstraatio todellakin, ja samalla on ydinjätteen loppusijoitus ratkaistu. Näin ollen tämäkään Suomen ydinvoimapolitiikka ei sinänsä kamalasti kiitosta maailmalla tuo, enemmänkin se tuo kyllä kysymyksiä.

Sitten sellainen käytännön kysymys, puhemies, tähän lopuksi. Kun nyt on odotettu tätä kotitalouksien pientaloihin liittyvää energia-avustusta, että öljylämmitteiset talot voisivat siirtyä pellettitaloiksi, pellettiä energialähteenä käyttäviksi, ja kun se ei ole toteutunut, niin se on jollakin tavalla aiheuttanut todella tällaisen seisahtuneen tilanteen ja odotetaan kovasti. Tätähän on arvoisalta kauppa- ja teollisuusministeriltä kysytty jo tänään, milloin tämä asia ratkeaa.

Näin ollen meillä on paljon aktiivisessa ajassa vastattavia kysymyksiä, jotka tämän pääluokka 32:n kohdalla nyt valtiovarain mietinnössäkin on esiin tuotu, mutta itse totean, että tämä energiapolitiikkaosuus on valitettavan lyhyt tässä mietinnössä. Olisi todella tätä voitu laajemminkin myöskin tämän budjetin yhteydessä käsitellä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Herra puhemies! Hallitus ja ministeri Pekkarinen ovat tehneet merkittävästi yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi, innovaatio- ja teknologiapolitiikka on tuottanut hyvää tulosta. Mutta uusia haasteita toki riittää edelleen, muun muassa sisältötuotanto ja tuotteistaminen, markkinointi, kansainvälistyminen sekä investointien saaminen Suomeen nykyistä paremmin. Puurakentamisessa on edelleen paljon haasteita ja sen viennin kehittämisessä. Ympäristöteknologia on suuri kasvualue ja antaa valtavat mahdollisuudet hyvinvoinnin tuojana ihmisille ja ympäristölle. Tutkimus, tuotekehitys niin bioenergian kuin biopolttonesteiden osalta, ne ovat valtavia työsarkoja. Mutta uskon, että ministeri Pekkarisen aktiivisuudella, millä hän on nostanut näitä asioita kärkeen tällä hetkellä, saadaan paljon hyvää aikaiseksi ja voidaan myös todella vastata uudella nykyaikaisella tavalla myös näihin ilmastotavoitteisiin ja koko ympäristön kannalta merkittäviin saavutuksiin.

Näkisin myös sen, että yrittäjyyden opettaminen sinänsä on aika vaikeaa, jos yrittäjät itse eivät arvosta niin paljon omaa työtään, että muistavat tuoda myös niitä hyviä asioita julkisuuteen. Aika usein yrittäjät ovat julkisuudessa kielteisillä asioilla ja vaatimuksilla. Kaikki ne hyvät asiat tulevat kyllä henkilökohtaisissa keskusteluissa ja pienissä pöytäkeskusteluissa, mutta julkisuudessa vähemmän niitä näkee. Se olisi mielestäni nuorille erittäin kannustava tekijä.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Lyhyesti energia-asiaa. Energiapolitiikan tulosalueella kauppa- ja teollisuusministeriöllä on varsin kunnianhimoiset tulostavoitteet ensi vuodelle. Näitä ovat muun muassa ensinnäkin, että energiasektori täyttää kasvihuonekaasujen kansainväliset päästösitoumukset; toiseksi, että energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeät; kolmanneksi, että sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy; neljänneksi, että energian toimitus- ja huoltovarmuus säilyvät hyvinä; viidenneksi, että turve pysyy kilpailukykyisenä polttoaineena. Muitakin on, mutta nostan esiin ainoastaan nämä todellakin kovat ja kunnianhimoiset tavoitteet. Sekä teollisuutemme kilpailukyvyn että kotitalouksien kannalta on tärkeää, että näissä tavoitteissa onnistutaan.

Kasvihuonekaasujen päästöjen osalta hallitus on esittänyt ohjelmansa energia- ja ilmastoselonteossa. Uskon, että hallituksen esittämillä toimilla Suomen päästösitoumukset ovat lähivuosina hoidettavissa.

Erityisesti haluan nostaa esille yhden ajankohtaisen asian. Se on pohjoismaiset sähkömarkkinat ja niiden toimimattomuus. Me olemme kylläkin kuulleet erityisesti eräiden sähköyhtiöiden taholta markkinoita ja niiden toimivuutta ylistäviä kommentteja. Muun muassa Fortumin toimitusjohtaja Lilius on todennut: "Kun vertaa Nordpoolia muihin hyödykepörsseihin, se on varmasti paremmin ja tehokkaammin valvottu hyödykemarkkina." Mutta epäilyjäkin on alkanut yhä enemmän herätä. Tämän vuoden toukokuun alussa Ruotsin rahoitusmarkkinoita valvova viranomainen, Finansinspektionen, arvioi, että Nordpoolin tiedonkulussa ja läpinäkyvyydessä on puutteita. Kaikki markkinaosapuolet eivät saa kaikkea tietoa samanaikaisesti. Tällaista tilannetta voisivat jotkin osapuolet ainakin teoriassa hyödyntää sisäpiirikaupan tapaan. Tähän Finansinspektionenin näkemykseen on yhtynyt muun muassa Pohjolan voiman toimitusjohtaja Timo Rajala. Hänen mielestään kilpailu toimii pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla huonosti. Myös Ruotsin teollisuus ja sähkömarkkinoista vastaava ministeri Mona Sahlin ovat hermostuneet kohoavista sähkönhinnoista. Erityisen ongelman ovat tuoneet päästöoikeuksien hinnat, jotka ovat kohonneet huomattavasti ennakko-odotuksia korkeammiksi. Sähköyhtiöt puolestaan ovat siirtäneet niiden kustannukset suoraan sähkön kuluttajahintoihin. Tämä ongelma on onneksi tunnistettu meilläkin.

Tiedän, että te, ministeri Pekkarinen, olette jo ajat sitten lähtenyt selvittämään pohjoismaisten sähkömarkkinoiden puutteita. Onhan Mikko Kara toimeksiannostanne selvittämässä sähköpörssin ongelmia ja hinnan muodostumista, ja ymmärtääkseni tässä selvityksessä etsitään ratkaisua myös windfall-problematiikkaan. Mielestäni tästä markkinoiden huonosta toimivuudesta yksi konkreettinen esimerkki oli viime viikon hintapiikki, johon tähänkin, te, ministeri Pekkarinen, hyvin nopeasti reagoitte.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuus, läpinäkyvyys ja aito kilpailu on äärettömän tärkeää suomalaisille sähkönkäyttäjille. Siksi pidän tärkeänä, että poliittisella tasolla löytyy Pohjoismaiden kesken yhteisymmärrys siitä, miten markkinoiden toimivuutta voidaan parantaa. Toimivat sähkömarkkinat osaltaan takaavat sen, että me saamme sähköä ja että me saamme sähköä kohtuuhintaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakin viime viikon torstaina kello 15 ja 16:n välillä pörssisähkön hinta oli Suomessa 1 147 euroa megawattitunti, mikä tarkoittaa sitä, että kun normaalisti ollaan 30 eurossa, niin tuo nousu oli monikymmenkertainen, ja vielä seuraavankin tunnin aikaan hinta oli 192 euroa eli vielä oltiin monin-, moninkertaisissa lukemissa. Tämä oli minunkin mielestäni todella hyvin konkreettinen esimerkki, todistus siitä, että pohjoismaiset energiamarkkinat eivät ainakaan nyt aina toimi niin kuin suotavaa olisi.

Nordpool on varmaan monessa ollut ja on varmaan edelleenkin vielä käyttökelpoinen, mutta ilman muuta sen pelisääntöjä on syytä tarkistaa. Me pohjoismaiset energiaministerit päätimme elokuussa, että käynnistetään tällainen yhteinen hanke, jossa asiantuntijoiden toimin katsotaan, missä mättää, missä ovat ne pullonkaulakohdat, jotka estävät tällä hetkellä markkinoiden toimivuuden, niin kuin niiden on ajateltu kenties toimivan. Kyllä myöskin Nordpoolin toiminnan läpinäkyvyyden suhteen on toivomisen varaa. Se ei toimi samalla tavalla kuin normaalit pörssit toimivat. Jos joku on iloinnut, että se toimii hyvin, niin voi olla, että jonkun mielestä näin on asian laita, mutta se ei toimi samojen pelisääntöjen mukaan kuin normaalit pörssit toimivat.

Kyllä myös sitten ei vain tämän pörssin toiminnan osalta vaan sitten Pohjoismaiden keskinäisten pelisääntöjen, sen, miten kantaverkkoyhtiöt toimivat eri maissa, on selvittämisen varaa ja tarvetta. Tätä selvitystyötä paitsi ministereiden toimeksiannosta niin myös ministeriöiden virkamiesten kesken selvitetään erikseen. Nordel, joka on siis näitten Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden yhteinen yhteisö, myöskin tätä selvitystyötä käytännössä tällä hetkellä tekee.

Siinähän kävi nimittäin niin, että kun Ruotsilla oli siellä Ruotsin eteläosassa sähkönhankinnan tilapäisiä ongelmia, Ruotsi siirsi nämä ongelmansa sataprosenttisesti Suomen rajalle. Kun pelisäännöt ovat olleet sitä, että vähintään kaksi tuntia ennen pörssin sulkeutumista pitää, viimeistään kaksi tuntia ennen, ilmoittaa, jos toimitusmahdollisuuksissa on joitain erityisiä ongelmia, niin tässä nimenomaisessa viime torstain tapauksessa — tai keskiviikkonahan ne ratkaisut tehtiin — kaksi minuuttia ennen tuon pörssin sulkeutumista eli 11.58 ilmoitettiin sieltä Etelä-Ruotsista, että on ongelmia siirtää Suomeen siirtoverkkoon sähköä, ja sitä ei kyetty siirtämään. Tämän seurauksena myöskään sitten suomalainen lauhdetuotanto ei kerennyt reagoida siihen hintaan sen kahden minuutin aikaan, ja niin kävi sitten, että hinnaksi määräytyi äsken kertomani mittainen hinta. Tämä siis kertoo, että paitsi itse Nordpoolin toiminnan suhteen voidaan osoittaa kritiikkiä niin myöskin tähän kantaverkkoyhtiöitten yhteistyöhön. Tästä syystä minä olenkin lähettänyt Ruotsin kollegalleni Mona Salinille kirjelmän, jossa olen tiedustellut häneltä, josko heidän ministeriöllään on joku selitys siihen, miksi näin pääsi tapahtumaan, ja onko Ruotsissa pelisääntöjen kontrollitaholla, joka on sielläkin energiaministeriö, pääsääntöisesti kuitenkin asiat sillä tavalla hanskassa, että toimii se yhteisesti sovittu periaate, että jos syntyy jossakin maassa jollakin maan alueella ongelmia, niin niitä ongelmia ei kasata yhden maan tavallaan maksettavaksi vaan ne hoidetaan niin kuin kaikki neljä maata yhdessä. Se saa tällä hetkellä olla aikamoisen suuri ongelma, mikä tapahtuu jossakin, etteikö sitä lähes olemattomilla hinnankorotuksilla tällä hetkellä voida hoitaa, kunhan vaan tämä yhteispeli toimii. Mutta silloin kun se ei toimi ja se kaikki sysätään toisen maan verkkoon, silloin käy niin kuin tässä onnettomassa esimerkissä kävi.

Mitä vielä tähän uusiutuvaan energiaan, josta täällä on paljon puhuttu, ihan lyhyesti vielä: Ensinnäkin minä todella uskon vahvasti, että sekä nyt ensi vuoden budjetti että lähivuosien tämän strategian mukaiset toimet merkitsevät sitä, että uusiutuvan energian käyttö lisääntyy Suomessa erittäin paljon. Täällä on puhuttu näistä rahoista. Vielä kertaalleen: 60 miljoonaa euroa vuosittain teknologiaan, teknologiatukeen, energiateknologiaan, uusiutuvaan energiaan. Tässä lukemassa ei ole ydinvoimateknologia ollenkaan mukana. Tämä on uusiutuvien ja bioenergialähteitten käyttöön liittyvä tuki. "Uusiutuvien" ja "bio" tarkoittivat sitä, että tämä "bio" on tässä se, kun turvetta ei pidetä uusiutuvana, että siihenkin liittyvät hankkeet ovat tämän tuen piirissä kyllä mukana.

Investointituet 30 miljoonaa. Mitä tulee siellä ohjelmakaudella sitten, kun siellä paperissa sanotaan 26 miljoonaa euroa: siellä toisaalta sitten viitataan siihen, että tämä määrä on riippuvainen siitä, miten nämä Kioton mekanismien mukaiset rahoitushankkeet kyetään rahoittamaan. Jos käy niin, että etupainotteisesti kyetään niitä nyt hoitamaan, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että voi jäädä enemmänkin kuin 30 miljoonaa euroa vuosittain käytettäväksi vuosien 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 aikaan. Tässä suhteessahan nyt on hyvä alku, koska eduskunnan viime viikolla hyväksymä kolmas lisäbudjetti sisälsi jo 30 miljoonaa euroa näitten Kioton mekanismien, lähinnä cdm-hankkeiden, rahoittamiseen.

Mitä tulee vielä energiansäästön yleislakiin, josta siitäkin täällä on puhuttu, tällaista yleislakia ei ole erilleen säädetty. Siinä strategia-asiakirjassa kerrotaan selvä syy: Euroopan unionissa paraikaa on loppusuoralla koko unionia koskeva, erillinen asiaa koskeva lainsäädäntö. Suomen tarkoitus on katsoa, mitä velvoitteita se tuo, riittääkö se niihin tarpeisiin, mitä meillä on energiansäästön osalta. Sanonpa, että ne tavoitteet ovat kyllä erittäin kunnianhimoiset, yhdeksässä vuodessa 9 prosenttia säästöä on kyllä niin paljon, että tekemistä kyllä näillä eväillä siihen säästötavoitteeseen riittää.

Eräistä muista asioista, jotka liittyvät energiaan, jo täällä mainitsin.

Ehkä vielä tästä energiateknologiasta, kun on hivenen sellaista käsitystä tai epäilyä, että jollakin tavalla näitä energiateknologiarahoja esimerkiksi tuulivoiman osalta ei olisi. Niitä vain on. Tekesillä on ohjelma, jossa nimenomaan rahoitetaan näitä teknologiahankkeita, ja lisäksi tuulivoimalaitosinvestoinnit. KTM on rahoittanut käytännöllisesti katsoen kaikkia sellaisia, mitenkä nyt sanoisikaan, järjellisiä tuulivoimaratkaisuja, joita viime vuosien aikaan Suomessa on toteutettu. Voi olla, että joku on jäänyt toteuttamatta sen takia, ettei ole saanut rahaa. Mutta minä en tiedä siis sellaista hanketta, joka olisi toteutettu niin, että siinä ei olisi kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämää investointitukea mukana. Voi olla jossakin joku pieni hanke, mutta veikkaan, että vähänkään mittavampaa ei ensimmäistäkään Suomesta löydy. Siis kyllä myöskin investointeja on tuettu ja Tekesin kautta teknologiahankkeita on myöskin tuettu.

Uraanikaivoksista sanon ihan lyhyesti. Tarkoitus on, että siinä vaiheessa — niitä on 300:ssa eri pisteessä, kolmella neljällä paikkakunnalla tehdään tällä hetkellä näitä selvityksiä — kun ollaan siinä tilanteessa, että ensimmäinen valtaushakemus tulee, niin siihen mennessä normaalista lain velvoitteesta poiketen paljon vahvemmin ja voimakkaammin ja intensiivisin toimin on tarkoitus, että ollaan yhteydessä nimenomaan alueen asukkaisiin ja informoidaan heitä siitä, mitä kaiken kaikkinensa tekeillä on. Meillä on suunniteltu erillinen tällainen tehostettu, mitenkä nyt sanoisikaan, tiedonjako-, informaatioprosessi siinä vaiheessa, kun kenties noista hankkeista kolmella, muistaakseni kolmella tai neljällä paikkakunnalla meneillään olevista hankkeista, totta voisi tulla.

Aivan viime sanoissani vielä palaan tähän telakoiden innovaatiotukeen. Siis kaiken kaikkinensa valtiovalta tällä hetkellä kyllä käyttää rahaa aika reilusti telakkateollisuuden tukemiseen. Tämä julkinen raha menee lähinnä äsken jo täällä kertomissani muodoissa. Tämän lisäksi valtio on ottanut erittäin suuren riskin. Kaikkiaan Finnveran takaukset ovat tällä hetkellä yli 4,5 miljardia euroa, ja yksittäisistä toimialoista suurin tällä hetkellä on telakkateollisuus. Minä en ole ihan varma, onko minulla oikeus tässä yhteydessä kertoa, kuinka paljon se on ja miten se jakaantuu. Ehkä riittää se, kun minä sanon, että se on ylivoimaisesti suurin ja se vie leijonanosan koko tästä takausvastuusta, mikä valtiolla tätä toimialaa kohtaan on. Minä en ole kovin innostunut tästä teknologiatuesta. Se on suoraa yritystukea, joka on verhottu tällaisen käsitteen alle, ja on paljon fiksumpaa, että me rahoitamme Tekesin rahoista todellisia teknologiahankkeita. Nyt onkin käynyt sillä tavalla, että EU:n jäsenmaista Saksa on tämän ottanut käyttöön. (Puhemies koputtaa) Sekään ei ole tämmöinen suora teknologiatuki, mutta on tämän käsitteen alla oleva tuki. Monet muut maat ovat laittaneet näitä notifiointihankkeita liikkeelle, mutta tiedossani ei ole, en ole ihan varma, josko Saksan lisäksi Ranska on saanut läpi. Muut maat ovat itse asiassa luopuneet koko tämän tuen käytöstä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksikin pitää kiittää ministeri Pekkarista, että hän jaksaa olla loppuun asti paikalla. Keskustelu on ollut pitkä, mutta toivottavasti on sisältänyt evästyksiä ministerille sitten tämän toimialan hankkeiden kehittämiseen.

Itse haluaisin nostaa ainoastaan yhden asian esille. Olen tehnyt lisäysehdotuksen budjettiin, en varsinaista raha-aloitetta vaan perusteluihin haluaisin lisätä maininnan Tekesin kohtaan, jossa todettaisiin, että teknologisen tutkimuksen ja kehityksen avustuksia myönnetään sisällöntuotannon tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Tämä Tekesin kohta on vuosittain vähän vaihdellut sisällöllisesti, ja vieläkään ei valitettavasti sieltä tätä sisällöntuotanto-sanaa löydy, vaikka hyvin laajasti ja kattavasti täällä todetaan, mihin voidaan avustusta myöntää.

Edellisellä hallituksella oli tulevaisuuspaketissaan tämmöinen sisällöntuotannon hanke, jossa silloin, jo kauan, usea vuosi sitten, selviteltiin sisällöntuotannon näkemyksiä. Jo silloin oli nähtävissä se, että toimiala on merkittävä ja kasvaa koko ajan. Itse asiassa Suomi aika pitkälti tietyssä mielessä meni takapuoli edellä puuhun tietoyhteiskuntakehityksessä, kun olemme rakentaneet teknologian ja nyt sitten mietitään niitä sisältöjä näihin teknologioihin. Meillä on hyvin paljon monimuotoista uutta teknologiaa, ja nyt sitten tietyllä tavalla tärkeä painopiste olisi löytää tutkimus- ja kehityshankkeita, joilla sitten näitä uusia teknologioita osattaisiin hyödyntää ja kyettäisiin hyödyntämään ja ennen kaikkea tuottamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä sitä kautta.

Mobiiliteknologia muun muassa on semmoinen ala, jolla kasvavasti nähdään uusia ideoita, ja joistakin tulee menestyksiä maailmalla. Suomi on jo vallannut alaa pelimarkkinoilla. Audiovisuaalinen ala on sellainen, jolla on sekä musiikki- että elokuvateollisuus. Esimerkiksi televisiossa tälläkin hetkellä pyörii monenlaisia formaatteja, osa itse tehtyjä, Suomessa luotuja, osa muualta kalliilla ostettuja — Robinson, Idols, Haluatko miljonääriksi? Näissä formaateissa pyörivät valtaisat markkinat ja rahat. Olen aivan varma, että kun Suomessa tätä luovuutta on ollut näihin teknologioihin niin on myös sitten sisältöihin. Digitaalinen televisio on tulossa, interaktiivisuus siellä. Koko ajan uusia tuotteita on kehitettävissä.

Mutta valitettavasti ongelma vaan on se, että tällä hetkellä Tekesinkin puolella on sisällöntuotantohankkeita rahoituksessa, mutta peruslähtökohta on se, että aina pitää syntyä uusi teknologinen alusta. On kuitenkin tällä hetkellä se tilanne, että meillä on jo paljon monenlaisia teknologioita, joita voidaan hyödyntää, kun pystytään kehittämään uudenlaisia sisältöjä, eli välttämättä ei aina uutta teknologiaa tarvitse synnyttää. Tietyssä mielessä toivoisi muutosta vähitellen, kun tässä nyt kuitenkin vuosi vuodelta mennään pienin askelin eteenpäin ja ala on myös selvittänyt sitä, että itse asiassa yrittäjyyden suurin ongelma tällä sektorilla on se, että ikään kuin siihen innovatiiviseen hetkeen silloin, kun sitä tuotetta kehitetään. Siihen luovaan osuuteen ei tämmöistä riskirahoitusta ole oikein saatavissa mistään. Sitten kun sinulla on tuote valmiina, jos siihen sitten liittyy se teknologinen kehitys, niin siihen kyllä löytyy, muttei itse tähän varsinaiseen sisältöön, joka on tätä henkistä pääomaa, joka ehkä kuuluu osittain, voi jopa kuulua tuonne ipr:n puolelle.

Tällaisen viestin haluaisin ministerille nyt lähettää, että kun seuraavan vuoden budjettia selataan, niin olisi tietysti hienoa, että sieltä se sisältö-sana jo löytyisi. Se on aivan varmasti semmoinen ala, jolla Suomella on mahdollisuuksia, puhutaan nyt sitten ikääntyvästä väestöstä, hyvinvointiteknologiasta, terveysteknologiasta. Kaikissa näissä monissa hyväksikäytetään jo olemassa olevia teknologioita mutta tällä hetkellä paljon panostetaan siihen, että yritetään niitä sisältöjä kehittää. Tämä viestiksi nyt sitten seuraavan budjetin valmisteluun — tiedän, että Sitra on vahvasti mukana — että Tekesillä voisi olla myös vahvempi rooli tässä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksessa sisällöntuotannossa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tekesillä on jo joko valmistunut tai valmistumassa nimenomaan tällainen sisällöntuotannon teknologiaohjelma, ja se kyllä kattaa nämä kaikki aihealueet, mitä tässä sanottiin. Huomaan itsekin, että sitä ei näköjään tuolla budjetissa ollut osattu vielä sanoa. Ehkä se on siitä syystä johtuvaa, että siellä mainitaan ne valmiit ohjelma-alueet, jotka ovat jo valmiina. Tämän lisäksi, että on nämä sisällöntuotanto-ohjelmat, KTM rahoittaa tällä hetkellä myöskin tämän alan vientiä toisin kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän vielä toisen puheenvuoron, kun ensimmäinen puheenvuoro keskittyi tämän hallinnonalan esittelyyn ja lähinnä valiokunnan yhteisiin näkemyksiin.

Totean sen, että on erinomainen asia, että tämän hallituskauden aikana ollaan ensimmäisen kerran koko lailla normaaliajoissa käsittelemässä tätä tärkeää kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa. Viime vuonna hallinnonalan käsittely alkoi vasta puolenyön jälkeen. Tässäkin mielessä tässä on käyty erittäin hyvää, rakentavaa keskustelua. Mutta muutama havainto.

Ensinnäkin tätä vuotta koskevassa valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaoston mietinnössä otettiin hyvin vahvasti kantaa tavoitteen "maailman paras innovaatioympäristö" toteuttamiseen ja siihen sitoutumiseen. Siksi muutama ajatus kansallisen innovaatiopolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä. Osittain ed. Lindén käsitteli edellä yhtä osa-aluetta siitä, mitä tarkoittaa se, että me näemme innovaatiopolitiikan laajemmin kuin pelkästään teknologian kehittämisenä.

Jos verrataan Suomea ja Tanskaa, sanoisin näin, että molemmat ovat menestyneet tässä kansainvälisessä kilpailussa varsin hyvin, mutta ehkä merkittävin ero suomalaisen ja tanskalaisen innovaatiopolitiikan välillä on se, että Tanskassa on paljon enemmän panostettu markkinoilta lähtevään kehittämistyöhön, lähellä asiakasrajapintaa olevaan kehittämistyöhön. Me olemme keskittyneet paljon enemmän teknologiaan, jossa pyritään löytämään jotakin uutta merkittävää. Ajattelen näin, että tulevaisuudessa tavallaan näiden kahden osa-alueen vahvempi yhdistäminen on se, johonka pitää panostaa entistä enemmän, ei niin, että teknologian alueelta annettaisiin löysiä minkään vertaa, vaan siihen rinnalle pitää tuoda vahvemmin tämä markkinalähtöinen näkemys.

Tähän liittyen minusta on erittäin tärkeää, että Tekesin sisällä säilyy tämä kehittämiskeskustelu, jossa tullaan vastaan riittävän monipuolisesti, riittävän laaja-alaisella innovaatiopolitiikalla, jolla pystytään vastaamaan niihin kapeisiinkin markkinalöydöksiin, joita suomalaiset yritykset tekevät. Tähän liittyy hyvin keskeisesti osaamisen kerryttäminen. Minä ajattelen, kun arvoisa ministerikin on paikalla, että on tärkeää, että me löydämme nyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön hyvän yhteistyön täydentäjäksi sitä näkemystä, jossa todella syvällisesti pohditaan tätä huippuosaamisen vahvistamista. Minä jollakin tavalla kiteytän, että Suomi on erinomainen tutkintojen tuottaja, ja minä jollakin tavalla olen huolestunut siitä, kulminoituuko suomalainen osaaminen liikaa tutkintoihin ja koulutukseen, pitäisikö meidän saada enemmän painopistettä siihen, että me todella vastaamme korkeaan osaamiseen yhä tietoisemmin tutkimus- ja kehitystoiminnalla, joka on riittävän yrityslähtöistä ja riittävän käytännönläheistäkin — rohkenisin käyttää tämmöistäkin sanontaa — joka menee niihin pk-yritysten tarpeisiin, jolla on todellista kasvupotentiaalia. Minä uskon, että tämä on alue, jolla on tehty paljon hyvää työtä, mutta jolla pitää pystyä ennakkoluulottomasti arvioimaan niitä kehitysprosesseja, jotka ovat menossa, hakemaan parhaita käytäntöjä, vahvistamaan näitä parhaita käytäntöjä, että todella päästään etenemään.

Arvoisa puhemies! Sitten haluan vielä tähän riskirahoitukseen lyhyesti palata. Sitä on toki tässä keskustelussa hyvin käsiteltykin. Ymmärrän näin, että meillä on kaksi aluetta, joilla erityisesti tarvitaan nyt myös riskipääoman käyttöä. Nimittäin me olemme monelta suunnalta tunnistaneet sen, että nimenomaan palveluihin tarvitaan uutta liiketoimintaa, uusia liiketoimintoja, jopa jollakin tavalla meidän pitäisi saada vahvemmin palvelut tämän innovaatiotoiminnankin keskiöön. On ehkä paikallaan kysyä, pitäisikö tietoisemmin myös näitä palveluliiketoimintojen innovaatioita, kehitysaihioita, riskirahoittaa, onko meillä riittävä instrumentti, joka palvelee nimenomaan tätä aluetta.

Toinen alue erityisesti Pohjois-Suomen kannalta, mutta koko maatakin ajatellen on kaivannaisteollisuus. Meillä on kansainvälisestikin vertaillen erittäin merkittävä potentiaali kaivannaisteollisuudessa, mutta siellä liikkeellelähtökynnys on suhteellisen korkea. Tiedän sen, että kauppa- ja teollisuusministeriössä on hanke lähinnä Teollisuussijoituksen toimesta, jossa tähän pyritään löytämään ratkaisua, mutta tällä omalla puheenvuorollanikin haluan kiirehtiä sitä, että näillä kahdella alueella edettäisiin selvitystyössä myös käytännön ratkaisuihin erityisesti korostaen tätä kaivannaisteollisuuden merkitystä, että siellä päästään etenemään.

Lyhyesti vielä Finproon. Ed. Harkimo käytti vähän kriittisen puheenvuoron Finpron toiminnan osalta. Tässä on tietty ristiriita. Se arviointi, mikä on tehty Finprosta, antaa varsin hyvän kuvan. Voi varmasti perustellusti monelta osin luottaa siihen, että Finprossa on tehty erittäin hyvää työtä. Mutta kyllä paikallaan on arvioida myös sekä tämän kotimaan toiminnan yhteyttä käytännön yritystoimintaan että myös niitä kansainvälisiä verkostopesäkkeitä, joissa pyritään todella tukemaan pk-yritysten hankkeita, ja sitä, mitenkä myös Finpron toimintaa ja kansainvälistymistä tukevia prosesseja edistetään. Kotimaan toiminnan osalta otan tämän Oulun seudulla olleen kokeilun, jossa todella Finpron henkilöstöä on jalkautettu seutukuntaan, siis Oulun teknologiakylän ympäristöön, erittäin hyvänä esimerkkinä ja kannustavina kokemuksina.

Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, energiaan vain sen verran, kun tässä on hyvin monissa puheenvuoroissa puhuttu — muun muassa ed. Tiusanen vähän peräänkuulutti sitä — että jaostossa on jäänyt niin vähälle tämä energiakysymys. Minä uskon, että me olemme siirtymässä vuoteen, uuteen vuoteen, jonka aikana, varsinkin kevätkauden aikana, tätä energiakysymystä tullaan varmasti riittävässä määrin niin valtiovarainvaliokunnan osalta kuin useiden muidenkin valiokuntien osalta ja tätä kautta koko eduskunnan toimesta arvioimaan. Mutta totean sen, että tämän tärkeän asian peräänkuuluttaminen on kyllä varmasti paikallaan tässäkin yhteydessä. Nimittäin ne muutokset, jotka koskettavat myös kansallista energiapolitiikkaa, saatavuutta, hintaa nyt tässä kansainvälisen kilpailun paineessa, ovat niin merkittäviä, että niin suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kuin kohtuullisen kuluttajasähköhinnan säilyttäminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta ja todellakin sitä, että eri energiamuodot ovat riittävästi käytettävissä. Tämä 1 500 megawatin tuonnin liittäminen valiokunnan mietintöön ei suinkaan ollut kannanotto kuudennen ydinvoimalan puolesta. Se toi ehkä ed. Tiusaselle tämän mielikuvan, mutta kyllä siihen sisältyy kannanotto tietystä avoimesta tarkastelusta myös eri energiavaihtoehtojen osalta tulevaisuuden kannalta.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mihinkä ed. Karjula lopetti, nimittäin tästä energiakysymyksestä. Tulin juuri pikkuisen myöhästyneenä tähän tilaisuuteen toisesta, jossa käsiteltiin sitä. Siellä todettiin, että vuoden 2015 tilanteessa Nordpoolin energiavaje on 55 terawattituntia, Olkiluoto on tuonut siihen 13 lisää, eli vaje on noin 40, ja kun puhutaan, että meillä on vaje, joka on kolme kertaa se, mitä Olkiluoto valmistuttuaan pystyy tuottamaan, niin kyllä minun mielestäni tänään pitää aloittaa valmistelut lisäsähkön aikaansaamiseksi, sillä hetkessä näitä 40:tä terawattituntia ei luoda. Siihen menee vuosikausia.

Tässä yhteydessä myös käsiteltiin tätä Ruotsin sähköpiikkiä ja todettiin, että varsinkin Ruotsissa kantaverkko on alimitoitettu. Siihenhän tulee nyt parannusta Suomen ja Ruotsin välille, mutta Barsebäckin poistuminen aikanaan toi sellaisen kapeikon Etelä-Ruotsiin, että kun siellä on kylmä, niin silloin tämä piikki tapahtuu. Tässä kyllä pohjoismainen yhteistyö olisi paikallaan, että sitä verkkoa lähdetään parantamaan nyt, koska aina, kun tulee pakkasta ja kylmää, tämä on odotettavissa. Nyt odotusaika oli liian pieni ja näin ollen meille tuli tämä piikki.

Mitä tulee tuulivoimaan, en sitä mitenkään vastusta. Olen hankkinut aikoinaan Suomeen ensimmäisen tuulivoimalan kesämökille 70-luvulla Neuvostoliitosta, ja sitä me kokeilimme siellä mökillä. Sain jopa saunankiukaani lämpeämään sillä. Mutta se ongelma tuulivoiman suhteen Suomessa on, että olosuhteet täällä ovat hyvin harvassa paikassa sille suotuisia, ja kun katsotaan, että tänä päivänä sähkön hinta on Nordpoolissa 35 euroa per megawattitunti, niin tuulella tuotettuna se on 80. Tämä erotushan on luonnollisesti subventiota, tukea, jota missään nimessä ei tulisi näin pieneen osaan jakaa, vaan suunnata se esimerkiksi bioenergiaan, jätteenpolton kehittämiseen tai maalämmön lisäämiseen. Minulla on vapaa-ajanasunnollani maalämpöä, ja se kuluttaa kolmanneksen siitä sähköstä mitä muu. Tämäntapaisiin asioihin sitä rahaa pitäisi suunnata eikä tuulivoimaloihin.

En malta olla puuttumatta vielä tähän innovaatiotukeen. Ehkä me puhumme samasta asiasta mutta eri nimikkeillä. Tämä niin sanottu Euroopan unionin innovaatiotuki, jota telakkateollisuudella on mahdollisuus käyttää, on todella vaikeasti käytettävissä, koska se edellyttää kolmen maan yhteistoimintaa ja kilpailijat eivät halua. Mutta tätä Tekesin ja näiden kautta tulevaa tukea lähinnä ajan takaa. Ne ovat sellaisia tukia, joita pitää jakaa Suomen teollisuudelle mukaan luettuna iso teollisuus, koska kun minä aikoinaan vedin näitä hankkeita, niin meillä oli kymmeniä pienempiä firmoja alihankkijoina, jotka pääsivät sitä jakamaan. Yksikään heistä ei olisi pystynyt sitä tekemään. Eli näin ollen tämä suuryrityksille jaettava tuki Tekesin kautta on ihan paikallaan, koska se epäsuorasti menee sinne alihankkijoille. Tässä minä uskon, että olemme ministerin kanssa ihan samaa mieltä.

Sitten tuo Finnvera. Aikanaan kun Vientiluotto perustettiin, niin sehän perustettiin sitä varten, että maassa tarvittiin mahtava muskeli, joka antoi takauksen rakennusaikaisille lainoille ja sitten luovutuksen jälkeisille luototuksille, mitä maailmassa normaalisti annettiin. Se oli silloin Vientiluoton rooli. Se on tänään Finnveran rooli, se kuuluu sen säädekirjaan, että riskejä pitää ottaa hallitusti, ja niin kuin talousvaliokunta eräässä mietinnössä totesi, sitä riskiä ehkä pitäisi pikkuisen lisätä. Tältä vuodelta tulee ylijäämää olemaan toistakymmentä miljoonaa euroa ja maksuja on ollut 400 000. Tämä ei ole oikein. Silloin Finnvera ei ole ottanut riskejä. Tätä tukea tulee suunnata sekä pkt-teollisuuteen että muualle eikä unohtaa telakoita, koska siitä telakoiden saamasta tuesta 75 prosenttia menee pkt-teollisuuteen.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen pohti täällä omassa puheenvuorossaan koulutuksen merkitystä osana yrittäjyyskasvatusta. Siitä sain kimmokkeen käyttää uuden puheenvuoron tässä pääluokassa 32 koskien nimenomaan tätä yrittäjäkoulutusta.

Yrittäjyyskasvatuksen roolia koulutuksessa tulisi kehittää niin, että yrittäjyydestä tulisi aito vaihtoehto palkkatyön rinnalle. Muina keinoina ovat muun muassa yrittäjyyden yhteiskunnallisen arvostuksen nostaminen, yrittäjyyden ammatillisen vetovoiman vahvistaminen sekä liiketoiminnassa epäonnistumisen seuraamusten lieventäminen. Yrittäjyysohjelmassa pyritään yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisen kautta lisäämään kansalaisten intoa ja valmiuksia ryhtyä yrittäjiksi. Yrittäjyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteellisten valmiuksien edistäminen tulee paremmin huomioida koko koulutusjärjestelmässä. Kiireellisin tehtävä on opettajien ja opinto-ohjaajien yrittäjyystietojen ja opetusmenetelmien kehittäminen. Yrittäjyyden olisi oltava luonnollinen osa ammatinvalintaa, ja siksi kaikilla tulisi olla perusvalmiudet myös yrittäjänä toimimiseen.

Tutkimusten mukaan Suomessa suhtaudutaan yrittäjiin ja yrittäjyyteen myönteisesti. Varsinkin nuoret tiedostavat yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen. Kuitenkaan positiiviset asenteet eivät ole vielä realisoituneet yrittäjien määrän merkittävänä lisääntymisenä. Riskinottohalussa ja innovatiivisuudessa meillä on vielä parantamisen varaa. Aktiivisuuden kohottaminen edellyttää suotuisien toimintaolosuhteiden ohella yrittäjyyskulttuurin vahvistamista. Ennen kaikkea yksilötasolla tarvitaan kykyä ja halua toimia yrittäjänä.

Arvoisa herra puhemies! Miten sitten voisimme vahvistaa suomalaista yrittäjyyskulttuuria? Yrittäjyyteen liittyvät asenteet ja arvostukset muuttuvat suhteellisen hitaasti. Kulttuurin vahvistaminen on pitkän aikavälin prosessi. Koska yrittäjiksi ei synnytä vaan kasvetaan ja kehitytään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, hyvillä esimerkeillä on suuri merkitys. Kannustusta yrittäjän uralle tarvitaan, sillä suomalaiset ryhtyvät yrittäjiksi vasta tarkan harkinnan jälkeen. Toisaalta myönteistä on se, että he ovat päätöksen tehtyään hyvin sitoutuneita liiketoimintaansa.

Meillä on edelleen pulaa menestyvien yrittäjien tarjoamista roolimalleista ja yrittäjäperheistä, joissa yrittäjyys etenee sukupolvelta toiselle. Tässä suhteessa on vielä paljon tehtävää, ja niistä vähäisin ei liene asenne- ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen. Yritysten synty, hyvä kilpailukyky, kasvu ja uudistuminen edellyttävät vahvaa yrittäjyyttä. Asenteellisten valmiuksien kehittämisellä on suuri merkitys positiivisen yrittäjyysilmapiirin kannalta, ja yrittäjyyteen kasvamisen kannalta se on keskeistä.

Suomessa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjäkoulutuksen merkitystä ei ole vielä riittävästi tiedostettu. Meillä ei ole riittävästi kannustettu yrittäjyyteen. Koulutus on antanut perinteisen roolimallin hakeutua palkkatyöhön. Ihmiselle ei siten ole useinkaan muodostunut realistista käsitystä omasta yrittäjäpotentiaalista ja siitä, mitä yrittäjyys ammattina edellyttää.

Koulutusjärjestelmän tulisi entistä enemmän tukea oppilaassa sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Myös yrittäjien tulisi olla entistä enemmän mukana koulutyössä roolimallien antajina. On todettu, että yrittäjäperheissä kasvaa enemmän uusia yrittäjiä kuin muualla. Yrittäjyyden olisi oltava luonnollinen osa ammatinvalintaa, ja siksi kaikilla tulisi olla perusvalmiudet myös yrittäjänä toimimiseen.

Kyselytutkimuksen mukaan epäonnistuminen ja siitä johtuvien seuraamusten pelko on Suomessa merkittävä yrittäjäksi ryhtymistä estävä tekijä. Myös yritystoiminnan uudelleen aloittaminen konkurssin tai velkasaneerauksen jälkeen on vaikeaa. Jotta Suomessa yrittäjyys voisi olla houkuttelevampi uravalinta ihmiselle, onnistumisen mahdollisuuden ja epäonnistumisen riskin tulisi olla paremmin tasapainossa. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi hyväksyä entistä paremmin se, että yrittämisellä voi onnistua ja menestyä, mutta samalla meidän tulisi sallia, että epäonnistuakin voi.

Lainsäädännöllisin ja muin toimin tulee jatkossa kohtuullistaa epäonnistumisen seuraamuksia yritystoiminnassa. Yrittäjyysohjelmassa tutkitaankin mahdollisuuksia uudistaa maksukyvyttömyyslainsäädäntöä enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Yrittämisessä on aina riski ja niin pitää ollakin, mutta rehellisen yrittäjän pitää myös saada epäonnistua. Jatkossa lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että jos tekee rehellisen konkurssin, niin ei se mitään, voi yrittää uudestaan.

Arvoisa puhemies! Keskeistä tässä yrittäjyyden kehitystyössä on oltava vuorovaikutuksen, yhteistyön ja konkreettisuuden. Yhtenä johtolankana on oltava tiiviiden yhteyksien luominen ja kehittäminen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän sidosryhmiin. Tämä on välttämätöntä, jotta yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitetut toimet ankkuroituvat elävän elämän todellisuuteen. Jos tässä kehitystyössä ja vuoropuhelussa onnistumme, voi Suomeen kehittyä vahvempi yrittäjyyskulttuuri, joka synnyttää uusia yrityksiä sekä uudistaa jo toimivia yrityksiä ja työyhteisöjä kehittämällä niitä entistä innovatiivisemmiksi ja siten työllistävämmiksi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin oikeastaan puheenvuoron, kun kuulin, että täällä keskustellaan mahdollisesti kuudennesta ydinvoimalasta.

Kun me pari viikkoa sitten kävimme täällä keskustelua energia- ja ilmastostrategiasta, niin silloin selkeästi todettiin Suomen energia- ja sähkönhankinnan olevan monipuolista ja tasapainoista. Silloin todettiin myös se, että tulevaisuudessakin tärkeänä tavoitteena on säilyttää monipuolinen, hajautettu ja tasapainoinen energiajärjestelmä. Täällä on peräänkuulutettu nimenomaan kotimaisen energian eli uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineitten kehittämistä. Olen lämpimästi tukemassa nimenomaan tämän tyyppistä linjausta ja sitä, että panostamme näiden tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kotimaisten uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittäminen on mielestäni erittäin tärkeää.

Sitten kannattaisin lämpimästi ed. Karjulan tuomaa innovaatioajatusta ja -ajattelua laajemmaltikin, ettemme puhu vain teknologialähtöisistä innovaatioista, vaan tuomme myös palvelut yhä lähemmäksi innovaatioita. Lähinnä lähestyisin nyt muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja niiden palveluprosesseja. Tällä hetkellä yhteiskunnassa ei tueta riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi-innovaatioita, vaan toiminta keskittyy pitkälti teknologiaan. Käytännönläheiset ja hyvinkin konkreettiset innovaatiot ovat meidän yhteiskunnallemme myös erittäin tärkeitä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minun on ihan pakko ed. A. Kiljuselle nyt todeta, että hivenen vanhaa oli tieto siitä, että ei tuettaisi näillä niin sanotuilla innovaatiorahoilla palvelualoja, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa. Olkoon konkreetti esimerkki tällaisista ohjelmista FinnWell-ohjelma, johon käytetään 150 miljoonaa euroa rahaa muutaman vuoden aikaan, 75 miljoonaa suoraan Tekesin rahaa ja toiset 75 miljoonaa muuta rahaa. Siis koskaan ennen Suomessa ei ole vielä muutamaa nollaa pantu perään kaikkeen siihen nähden, mitä aikaisemmin tämän tyyppisiin hankkeisiin on laitettu.

Ed. Kiljunen puhui ihan hyvin, oikeasta asiasta, ja meidän pitää olla myöskin sillä alalla, se on 75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tuottavuuden parantaminen siellä on tärkeää, ja innovaatiorahoitus on tärkeä tekijä sen tuottavuuden parantamiseksi, ja sitä lisäystä on nyt kyllä tehty.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähinnä tarkoitin nimenomaan näitten palveluprosessien innovaatioita, joita esimerkiksi kuntasektorilla ei mahdollisteta tällä hetkellä, että henkilöstö voisi luoda innovaatioita ja antaa omat panoksensa näiden innovaatioiden kehittymiseen. Tämä on se minun huoleni sosiaali- ja terveydenhuollossa, eivät välttämättä Tekesin rahoitukset tai muut tämän tyyppiset, vaan se, että me annamme henkilöstölle tilaa tuoda sitä innovaatiota käytännön arkeen.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala, pääluokka 32, on erittäin tärkeä, kun katsoo Suomen lähitulevaisuutta. Suomella on edessään sellaiset haasteet, lähinnä tarkoitan bioenergia-alalla, Kioton ilmastosopimuksen viemisessä käytäntöön, että soisi tämän ministeriön saavan myös panoksia sitä mukaa lisää, että pystyttäisiin näistä valtavista haasteista selviämään.

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on KTM:n yksi tärkeä tehtävä ja siinä yrittäjyyden nimenomainen nostaminen uuteen kunnioitukseen politiikkaohjelman kautta muun muassa. Pelkät politiikkaohjelmat eivät riitä, siinä tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä esimerkiksi opetusministeriön puolelle, veropolitiikan puolelle, ympäristöministeriön puolelle. Oikeastaan voisi sanoa, että tarvitaan tämmöinen koko valtionhallinnon ylipoliittinen ohjelma, joka viedään läpi valtion hallinnon, niin että saadaan aidosti luotua yrittäjyydelle parempaa maaperää, koska se yrittäjyys, jota tarvitaan Suomen nostamiseksi teknologiassa yhä paremmalle tasolle, ei ole missään nimessä yhden ministeriön toimialaa.

Tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen lisätään KTM:n hallinnonalalla rahaa vähitellen. Tietenkään sieltäkään ei mitään rahasampoa löydy, mutta on tärkeätä, että suunta on oikea ja plusmerkkinen. Hallitusohjelman mukainen linjaus tulee näin ollen todeksi. Nostaisin esille tulevaisuudessa myös tämän teknologiakoulutuksen nostamisen niin, että opetusministeriö on siinä yhä aktiivimmin mukana. Näiden poikkihallinnollisten hankkeiden saaminen läpi valtionhallinnossa on mielestäni erittäin tärkeää, jos haluamme pysyä jonkun teknologia-alan kärjessä. Sinne on päästy kovalla työllä, mutta väitän, että siellä huipulla pysyminen on vielä vaikeampaa kuin sinne pääseminen. Kilpailu maailman markkinoilla joka hetki kovenee.

Veropolitiikan nostan yhtenä esimerkkinä tässä kilpailun vahvistamisessa, joka tarkoittaa sitä, että meidän tulee ennakkoluulottomasti tarkastella myös veropolitiikkaa yhtenä osana kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteiden tukemista. Otetaan esimerkiksi vaikka bioenergia-ala, jonka kehittäminen kuuluu KTM:n yhteen vahvaan toiminta-alueeseen. Esimerkiksi pientalojen osalta, jos haluamme ne 260 000 pientaloutta pois öljylämmityksestä suomalaisille, kotimaisille energialähteille, se tarkoittaa varmasti sitä, niin kuin Ruotsissa on jo kauan sitten oivallettu, selkeitä verohelpotuksia siihen, että saadaan investointeja aikaan.

Tämän parhaillaan käsittelyssä olevan energia- ja ilmastopoliittisen selonteon yhteydessä, joka tullee ensi vuoden puolella sitten talousvaliokunnasta mietinnön kautta suureen saliin päätettäväksi ja keskusteltavaksi, olisi erittäin tärkeää, että nostettaisiin esille nimenomaan tämä mahdollisuus, että veropolitiikalla tulee aktiivisesti tukea tätä pientalojen lämmityksen muuttamista kotimaiselle raaka-aineelle, vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta selvällä rahallisella tuella. Aivan samoin tulee tukea maalämpöpumppujen käyttöönottoa, minkä ed. Saarikangas omassa puheenvuorossaan nosti esiin. Samoin sähkövero tulee pitää asiallisena, koska sehän tarkoittaa sitä, että suomalainen tuotantoelämä pyörii silloin, kun sähkö on kilpailukykyistä. Ottaen huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja sen, että Suomi on hyvin energiaintensiivinen maa, meillä tulee olla riittävän kilpailukykyinen sähkö, että saamme oman tuotantoelämämme pyörimään. Mitä korkeampaa elintasoa vaadimme, sitä enemmän lisääntyvää sähkönkulutusta se tarkoittaa.

Bioenergiapuolelta nostan esiin vielä turpeen aseman. Jos emme pikkuhiljaa ala ymmärtää sitä ja esimerkiksi kivihiili katsotaan tässä maassa jopa paremmaksi mahdollisuudeksi edullisuuden takia kuin turve, silloin on jotain pahasti vialla. Mielestäni kun lähdemme turvetta nostamaan ylös, se tarkoittaa sitä, että päämääränä pitää olla kansallinen päämäärä, nimenomaan se, että turve on todella aito vaihtoehto kivihiilelle. Eihän ole mitään järkeä siinä, että ympäri maailmaa tuodaan Suomeen laivalla kivihiiltä ja vieressä oleva suo jää todellakin voimalaitoksen raaka-ainelähteenä käyttämättä. Jos se on järkevää energiapolitiikkaa, niin ihmettelen suuresti.

Investoinnin bioenergian käyttöön tulee olla määrätietoista nimenomaan pientaloissa, pienvoimaloissa, ja sitä kautta tulee saada kotimaista kulutusta lisää. Ruotsia voi tässä käyttää hyvänä esimerkkimaana, joka on sen oivaltanut, niin kuin sanoin äsken, kauan sitten. Sähkön kalleus on ongelma tietenkin, mutta se ei saa muodostua ylipääsemättömäksi esteeksi. Meidän tulee veropolitiikalla huolehtia siitä, että sähkön hinta, niin kuin edellä sanoin, on kilpailukykyinen. Energian halpuus tällaisessa maassa kuin Suomessa, on elinehto suomalaisille. Jos emme tätä tajua nyt, niin silloin on aika paljon menetetty.

Teknologian kehittämisen nostan myös yhtenä tärkeänä alueena esille. Bioenergiatekniikka on Suomessa hyvällä mallilla, kyllä meillä voimaloiden kattiloita, sähkökattiloita, generaattoreita, siihen liittyvää teknologiaa osataan tehdä tai osataan sähköverkkoja rakentaa, mutta pienenergiapuolella meillä on edelleen kehittämisen varaa. Esimerkiksi pellettilämmityksessä pitäisi saada yhä enemmän metalliteollisuutta mukaan ja sitä kautta suomalaista metalliteollisuutta tuettua yhä parempaan tuloskuntoon.

Otetaan esimerkiksi vaikka pientalot, pienlämmityskohteet, pienet kattilat, joita tällä hetkellä totta kai on jo aika paljon. Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on lupaavasti päästy tämän kehityksen alkuun. Tänä iltana muun muassa oli bioenergiailta, jossa viisaita paikallisia sekä ihan valtakunnan tasolta myös kauppa- ja teollisuusministeriön asioita tuntevia asiantuntijoita oli koolla miettimässä, miten tässä asiassa päästään eteenpäin. 9. päivä tammikuuta on vihkiäiset, otetaan käyttöön uusi pellettitehdaslaajennus, joka on valtava investointi, jossa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen erinomaisella tavalla osoitti ja raivasi tietä kotimaisen energian käytölle. Se on todella hieno asia, jolle osaa antaa maakunnan kansanedustaja suuren arvon.

Teknologiakoulutuksessa opetusministeriön panosta odotan yhä vahvempana esille, koska kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyö tällaisessa asiassa opetusministeriön kanssa olisi mielestäni saatava yhä paremmalle tasolle.

Arvoisa herra puhemies! Pari asiaa nostan lopuksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön kaivososastoa ei tällä hetkellä käy kateeksi, sillä meillä kaivannaisteollisuus on tavallaan ahdingossa, kun ylettömien suojeluohjelmien takia se on joutunut ihan käsittämättömään tilanteeseen. Laajat suojelualueet alkavat olla uhka sille, pystytäänkö Suomessa järkevää kaivostoimintaa pyörittämään. Suomessa on todella merkittävää osaamista, maailman huippuosaamista kaivosteollisuudessa, ja sitä on myös siinä tekniikassa, jolla kaivostoimintaa toteutetaan. Suomi on sillä alalla erittäin huippumaa maailmassa ja tunnetaan ympäri maailmaa. Onhan onnetonta, jos ajamme pikkuhiljaa kaivosteollisuutta alas ja samaan aikaan joudumme pikkuhiljaa luopumaan siitä osaamisesta, mikä on vuosikymmenten työnä saatu aikaan. Otan esimerkiksi vaikka tämän kuuluisan Lapin Vuotoksen altaan alueen ja siinä lähialueella tapahtuvan kaivosteollisuuden vähittäisen alasajon. Se on selvä asia, että kun lupien saanti on yhä vaikeampaa ja yhä kalliimpaa, niin kaivosteollisuus harkitsee menevänsä semmoiseen ympäristöön, missä ei ole luvista niin väliä. Silloin ei ole kyllä väliä ympäristön puhtaudestakaan. Suomessa se asia osataan. Miksi sitä ei vihdoin oivalleta?

Herra puhemies! Ihan lopuksi otan yhden asian, Gtk:n osuuden, koko Geologian tutkimuskeskuksen osuuden, suomalaisessa energiakeskustelussa. Tai oikeastaan teknologian puolelle Gtk tietenkin kuuluu. Outokumpuun Pohjois-Karjalaan oli tässä tämän vaalikauden alkupuolella syntymässä tilanne, jossa paikallinen mineraalilaboratorio oli siirtymässä pois, mutta tässäkin asiassa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen otti vahvasti asian käsiinsä, ja sen jälkeen tapahtui niin, että tämä mineraalilaboratorio jäi sinne. Pitää kertoa nyt, arvoisat edustajatoverit teille tiedoksi, että se on lähtenyt valtavaan kasvuun. Siinä jo ennestään hyvinvoiva mineraalilaboratorio on kehittynyt hurjaa vauhtia, ja siellä tehdään töitä sen kun keritään ja erittäin tuloksekkaasti. Siellä on tällä hetkellä erittäin huipputeknologiaa, joka kelpaa malliksi ihan melkein minne vaan. Tämä olkoon yhtenä esimerkkinä.

Herra puhemies! Lopuksi siitä, että myös maaseudulla, pienissä maakunnissa, pienissä kyläkeskuksissa, osataan tätä pientä, arvokasta työtä tehdä. Toivon, että tässä asiassa päästään hajautettuun malliin, jota valtiovallan mielestäni omalla politiikallaan tulee lähiaikoina tukea mahdollisimman vahvasti. Se ei saa olla pelkkää pientä näpertelyä, vaan sen tulee olla aitoa, vahvaa politiikkaa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Hoskosen edellä pitämässä puheenvuorossa oli paljon rohkaisevia esimerkkejä ja myös hyviä huomioita. Muun muassa juuri tämä KTM:n rahoituksen turvaaminen näissä keskeisissä tulevaisuuden haasteissa on sellainen, johon on helppo yhtyä. Ed. Ahonen puhui aiemmin yrittäjyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä hyvin kannatettavalla tavalla niin ikään.

Olisin muutamaa asiaa kommentoinut tässä aiemmin puhuneiden edustajien puheenvuoroissa. Ed. Saarikangas esitti sen arvion, että vuoteen 2015 pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tarvittaisiin 40 terawattituntia vuosittain lisää sähköä. Tämähän tietysti pitää paikkansa, jos sähkön kulutuksen annetaan jatkaa kasvuaan nykyiseen malliin. Siihen voidaan onneksi vaikuttaa energiankäytön ja energiantuotannon tehostamisella myös, jolloin tämä puute tai vaje ei suinkaan ole niin suuri kuin tässä ed. Saarikangas pelkäsi.

Ed. Saarikangas niin ikään puhui siitä, että tuulivoima on kallista. Silloin kannattaa muistaa, että tuulivoima on vielä suhteellisen tuoretta, nuorta teknologiaa, joka on oppimiskäyrässä siinä vaiheessa, että satsaamalla teknologian kehittämiseen ja toisaalta kaupallistamiseen ja tuotantosarjojen kasvattamiseen päästään yhä halvempiin tuotantokustannuksiin ja siten tuulivoima tulee päivä päivältä suorastaan kilpailukykyisemmäksi perinteisten energiamuotojen kanssa.

Ministeri Pekkarinen kertoi täällä, että oikeastaan kaikki hyvät tuulivoimahankkeet ovat tässä maassa saaneet tukea. Tämä varmaan pitää paikkansa: kaikki hyvät tuulivoimahankkeet nykyisessä toimintaympäristössä. Mutta ongelma onkin se, että tämä nykyinen toimintaympäristö ja nykyiset poliittiset mekanismit ja kannustinjärjestelmät eivät ole likimainkaan riittäviä, jos todella haluamme ripeästi kasvattaa tuulivoiman määrää tässä maassa.

Tuulivoiman etenemisessä Suomessa on kolme keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin kaavoitus tuottaa edelleen hankaluuksia. Se on pullonkaula. Meillä on hyvin vähän helposti toteutettavia kaavoitettuja paikkoja tuulivoimaloille. Toinen perusongelma on investointitukien epävarmuus, ja niin kuin yritysmaailmassa hyvin kärryillä olevat hyvin tietävät, epävarmuus on myrkkyä investoinneille. Jos ei ole tietoa siitä, saako investointitukea, ja jos saa, niin kuinka suurena tänä vuonna tai ensi vuonna, jos investointitukien määrärahat heittelehtivät tai niitten riittävyydestä on epävarmuutta, niin luonnollisesti myös investointeja kaihdetaan ja niihin suhtaudutaan hyvin varovaisesti. Tähänkin jälleen ratkaisu olisi syöttötariffit, joka on tukimekanismi tai kannustinmekanismi, joka turvaa investoinneille tietyn varmuuden ja sen takia takaa vakaan toimintaympäristön tuulivoimaan investoiville yrityksille.

Kolmas asia, kolmas este ja ongelma tuulivoiman käyttöönotossa Suomessa on niin pieni, että tuskin kehtaa sitä edes täältä puhujakorokkeelta sanoa ääneen, mutta sanon sen takia, että hyvin pienellä satsauksella voitaisiin ottaa isoja harppauksia tuulivoiman edistämisessä. Se koskee tuuliatlasta, eli meillä on Suomessa kartoitettu tuuliolosuhteita hyvin vanhanaikaisesti sellaisilla korkeuksilla, joita vanhat tuulivoimalat käyttivät. Nykyiset, modernit tuulivoimalat ulottuvat niin korkealle, että nämä vanhat tuulimittaukset eivät enää ole ajantasaisia. Meidän pitäisi siis päivittää tämä koko Suomen kattava tuuliatlas, jossa on kartoitettu Suomen tuuliolosuhteita.

Puhutaan sadoistatuhansista euroista, korkeintaan muutamista miljoonista euroista, joilla voitaisiin tiettyjä perusedellytyksiä taata tuulivoiman käytön edistämiselle. Näihin ongelmiin kun puututaan, niin tuulivoimakin voi olla Suomessa tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä merkittävämpi ja ihan aidosti tärkeä energiamuoto.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset ministeri Mauri Pekkariselle siitä, että hän on saanut otetta Suomen energiapolitiikkaan. Kerrankin ovat asiat menossa vauhdilla ja hyvin oikeaan suuntaan. Kun edellinen puhuja puhui tuulivoimasta, on ihan keskisuomalaisena hyvä sanoa, että Jyväskylässä Metson, tai millä nimellä nämä tuotantoyksiköt nyt tänä päivänä sitten tunnetaankaan, toimesta on ihan maailman kärkiosaamista tuulivoiman suhteen. Olen käynyt perehtymässä paikan päällä. Siellä tuotetaan todella mitä parhaimpia tuulivoimalaitteita, ja ne menevät kyllä vientiin. Pääosin ne menevät vientiin, mutta siellä ne maailmalla pyörivät, keskisuomalaisen osaamisen tuotteet. Todellakin tulisi selvittää, missä määrin niitä voitaisiin hyödyntää myös Suomessa, mutta osaamista on ja sitä voidaan kehittää, ja on hyvä, että on osaamista tässä suhteessa.

Sitten vielä jatkan tällä vihreällä linjalla. Keskisuomalainen maanviljelijä otti minuun yhteyttä viime lauantaina, ja hän koki ongelmana sen, että kun hän on luomuviljelijä, niin hän ei voi sitten viljelykierrossa ottaa käyttöön ruokohelpiä, koska viljelykierto luomuviljelyssä on neljän vuoden kierto ja ruokohelpi edellyttäisi pitempiaikaista kasvatusta. Toivon, että tämäkin sinänsä pieneltä tuntuva yksityiskohta energiantuotannon muodoissa voitaisiin korjata.

Energian osalta näkisin, että meidän on välttämätöntä lisätä heti ja välittömästi kotimaista energiantuotantoa kaikissa sen muodoissa hajautetusti ja koko monimuotoisuuden kirjossaan. Kysymys on paljon enemmän ihan meidän kansallisesta, todellisesta itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta kuin me tänä päivänä edes aavistamme tai tajuammekaan. Energiaomavaraisuuden lisääminen, kotimainen energia kaikissa muodoissaan, on hyvin välttämätön asia.

Täällä on moneen kertaan tuotu esille, että fossiiliset polttoaineet ja tuolta maaperästä nousevat polttoaineet alkavat aikanaan loppua, mutta ennen loppumista ne ainakin tuntuvasti vähenevät, ja niiden vähetessä niiden hinta saattaa hyvinkin räjähdysmäisesti kallistua. On puhuttu usein Kiina-ilmiöstä, mutta harvemmin on puhuttu siitä, että kun Kiina alkaa todella käyttää energiaa, niin se käyttää sitä todella paljon. Silloin Siperian kaasu- ja öljyputket, kun ne alkavat viedäkin aineitaan Kiinaan, Taiwaniin, Japaniin, Kaukoitään muutenkin, niin siellä todella energiaa tulee kulumaan ja huikean paljon. Ei olisi ollenkaan ihme, kun erittäin voimakas ja raju energiankulutuksen kasvu nousee, etteivätkö hinnatkin tässä myös nousisi. Voi meitä silloin, jos olemme kovin paljon tuontienergian varassa, niin kuin me nestemäisten polttoaineitten osalta aika paljon joudumme olemaan. Meidän todella pitäisi panna vauhtia tähän kotimaiseen energiantuotantoon sen kaikissa muodoissa.

On erittäin hyvä, että meillä bioenergia on myönteisessä tuulessa tällä hetkellä. Sen käyttöä tulisi voida edistää kaikin tavoin. Ed. Hoskonen tässä erinomaisen hyvin toi esille niitä näkökohtia, joilla nimenomaan pienkiinteistöissä voitaisiin edistää muun muassa puuperäisen energian käyttöä. Pitäisi todella luoda niitä kiinnostavia tekijöitä, joilla käytäisiin polttamaan puuta, olipa se ihan kiintää puuta, haketta, pellettiä, mihinkä muotoon sitä puuta sitten laitetaankaan. Siinä on vain käytännön ongelma. Otan ihan omalta kohdaltani: Haapamäellä poltan asunnossani ikävä kyllä öljyä, kun on toimivat systeemit, ja investointikynnys, toistakymmentätuhatta euroa rakenteellisine muutoksineen, siirtyä hakkeen tai pellettikyläksi nimetyllä paikkakunnalla pelletin käyttöön, on vielä se kynnys, että tuohon en ole siirtynyt. Kun itsellänikin puuta toisaalta kaatuu päälle Multialla, niin tämä on kyllä järjetön tilanne tällä hetkellä.

Elikkä toisin sanoen minä kyllä toivon, että meillä kansalaisille saataisiin semmoisia myönteisiä porkkanoita, olivatpa ne verohelpotuksia tai avustuksia; ehkä verohelpotus saattaisi olla se, mikä kiinnostaisi siirtymään kotimaisen polttamiseen. Tämä olisi todella välttämätöntä. Niin paljon kuin puhutaan pelletistä, ja haapamäkeläisenä nimenomaan haluan puhua, koska Haapamäki on julistautunut Suomessa pellettiosaamisen kyläksi — meillä tuotetaan pelletit, tuotetaan tuotantokattilat, on kuljetusyhtiö, joka kuljettaa, että kaikki pystyy näin toimimaan, ja kaupungin kiinteistöt toimivat tällä pelletillä — se on yksi muoto, mutta ei pidä hakettakaan unohtaa. Ei se ole ollenkaan vanhanaikainen, vaan senkin käyttöä tulisi voida edistää. Nimenomaan maaseudulla maatalous- ja maatilakiinteistöjen käytössähän on viimeisen kymmenen vuoden aikana hakkeen käyttö kolminkertaistunut. Noin 15 000 maatilakiinteistöä lämpiää tällä hetkellä hakkeella, mutta määrä voisi olla paljon suurempi.

Samoin arvonlisävero on tekijä, jonka alentaminen tai suorastaan poistaminen, niin kuin aloitteella olen esittänyt, tulisi tässä asiassa ottaa huomioon siten, että jos sitä alennettaisiin tai se poistettaisiin, niin se olisi varmasti hyvä. Naapurini Haapamäeltä sanoi, että kun hän pyrkii lämmittämään haloilla omakotitaloaan, niin sitten siinä menee häneltä loppukäyttäjänä arvonlisävero, jota hän ei saa enää hyvitykseksi itselleen. Tämmöinenkin turha lisä tuossa tulee ihan tavallisen omakotiasujan, veturinkuljettajan, käyttökuluiksi.

Arvoisa puhemies! Toivon, että todella edistettäisiin hajautettua energiantuotantoa. Meillä tulee olla energiaa ja paljon. Myös liikennettä tulisi saada mahdollisimman paljon sähkövetoiseksi. Vaikka nyt olen puhunut paljon kotimaisesta puuenergiasta, bioenergiasta, keskisuomalaisena tuon esille myöskin turpeen merkityksen. Siellä Karstulan kunnan seuduilla ja Suomenselän alueella se on merkittävä tulonlähde, enemmän kuin kantorahatulot, ja merkittävä työllistäjä.

Näkisin myös, että kun meillä tilanne on se, että emme ole sähköomavaraisiakaan ja tuskinpa öljylamppuun voidaan palata, vaikka senkin tiedän, että kyllä silläkin valoa saa, niin meillä tulisi olla halpaa ja edullista sähköä, kun sähkön hinta arvatenkin maailmalla tulee rajusti nousemaan. Äskettäinen Ruotsin hintapiikki oli aika hälyttävä. Voidaan vaan ennakoida, että nousua tulee tapahtumaan. Siinä tilanteessa meillä ei pidä myöskään pelätä lisäydinvoiman rakentamista. Katson, että tämä ja bioenergia eivät ole vastakkaisia, vaan kysymys on siitä, onko meillä edullista energiaa, jotta kansantaloutemme voi kehittyä myönteisesti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosen monipuoliseen puheenvuoroon ihan sellainen huomio, että pelletit varmasti siinä kattilateknologiassa ansaitsevat myös erityisen huomion. Pienhiukkaset on kyllä huomioitava puunpoltossa, mutta joka tapauksessa puunpoltto muuten ja puurakentaminen, koska se on hiilinielu, on tärkeää.

Mutta mitä tulee tuohon järkevään kaivosteollisuuteen, joka tuli täällä keskustelussa esille, tämä käsite järkevä kaivosteollisuus, on selvää mielestäni, että uraanikaivosten avaaminen Suomessa ei ole järkevää kaivosteollisuutta. Aivan niin kuin ed. Tynkkynen viittasi, niin tämä ed. Saarikankaan mainitsema 40 terawattitunnin sähkön tarpeen lisäys vuoteen 2015 mennessä on tietysti bau- eli business as usual -näkymä eikä välttämättä toteudu, vaan siihen voidaan vaikuttaa.

Lopuksi toteaisin vielä liikenteen biopolttoaineista sen, että ne ovat olleet tässä keskustelussa mukana, mutta aika vähäisessä määrin. Niin kuin olemme todenneet, ensi vuonna alkuvuodesta valiokunnat jatkavat aiheesta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella ed. Tiusanen toi esille tärkeän asian, liikenteen biopolttoaineet, sillä kun viittasin tuohon Kaukoidän varmasti räjähdysmäisesti kasvavaan nestemäisten polttoaineiden käytön nousuun, niin meillä pitää olla valmius kotimaisten nestemäisten polttoaineitten tuotannon lisäämiseen niin liikenteeseen kuin lämmitykseen. Tämä on erittäin vakava haaste. Tänä päivänä keskustelin todella kärkiasiantuntijan kanssa ja ihan hätkähdin tilannetta, mikä voi olla todellisuutta 5, 10, 20 vuoden päästä.