Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jokaisella istuvalla hallituksella on aina suosikkiaiheensa, josta se pyrkii tietysti Guinnessin ennätyskirjaan pääsemään. Tämä hallitus, joka todennäköisesti vielä tässä istuu muutaman kuukauden, on ilmeisesti pistämässä laudalta kaikki aikaisemmat hallitukset. Tukiorganisaatiokseen se on valinnut Oecd:n ja sen niin sanottujen veroparatiisien tietojenvaihtosopimusluonnoksen.

Tästä hallituksen esityksestä käy ilmi, että tämä on pohjoismainen projekti, jolla on oikein projektiorganisaatiokin. Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee se, että tätä nimenomaista esitystä, joka nyt on pöydällä, on eräällä tavalla ennakoivasti käsitelty jo tarkastusvaliokunnassa itsensä Verohallituksen pääjohtajan ... (Hälinää)

... ollessa asiassa kuultavana, ja keskustelu oli mielenkiintoinen. Mutta muutama näkökohta vielä näistä sopimuksista ja niitten vaikuttavuudesta.

Tällä hetkellä näitä Oecd:n tietojenvaihtosopimuksia on voimassa seitsemän kappaletta, joista yksi tulee varmasti lähiviikkojen ja -kuukausien aikana aivan erityisen arvioinnin kohteeksi. Se on Caymansaarten kanssa tehty sopimus 1.4.2009. Eilen TV1 on kuulemma 20.30 uutisissaan ilmoittanut, että joku siellä Caymansaarilla pitkään toiminut pankkihenkilö on tarjonnut tälle Assangelle kaiken kaikkiaan 2 000 veroparatiisiasiakkaan henkilö- ja verotiedot verotusta varten elikkä minkälaisista talletuksista on kysymys.

Tämähän on mielenkiintoinen tapaus, koska tämä ei ole ensimmäinen tapaus tässä suhteessa. Yhdysvaltojen ja Sveitsin välillä oli tämmöinen samanlainen tietojenvaihto-operaatio, ja siinä se johti hyvin merkittäviin tuloksiin, sitten oli sellainen nimenomaan Liechtensteinin kanssa, ja siinä oli niin ikään parintuhannen henkilön ja instituution yhteystiedot. Nämä olivat kaupan. Eräät valtiot ostivat nämä tiedot, muun muassa Saksan liittotasavalta, (Ed. Rajamäki: Eipä Suomi eikä sisäministeri esittänyt mitään!) ja Saksan liittotasavallassa tämä operaatio johti siihen, että yksi pääjohtajakin joutui käpyttelemään työnhakumarkkinoille, kun meni virka alta.

Nyt Liechtensteinin kohdallahan mielenkiinto kohdistuu siihen, että Suomella on näitä tietoja ollut käytettävissään. Silloin, kun tämä asia oli akuutti, sitä asiaa on käsitelty meidän laillisuusvalvontajärjestelmässämme ja todettu, että koska kysymys on tämän tulkinnan mukaan varastetusta tiedostosta, niin sillä ei tehdä mitään. Tämä on hyvin mielenkiintoinen asia, joka koskettaa tätä eduskuntaa ja vielä enemmän seuraavaa eduskuntaa.

Nythän meiltä varastetaan rahaa sen kun keritään. Keskuspankit synnyttävät valtavasti rahaa. Yhdysvaltain keskuspankki on päättänyt tuottaa 1 600 miljardia dollaria pelkkää rahaa, siis näpyttelemällä rahaa, ja sitä kutsutaan Easing 2-ohjelmaksi. Tämähän on tavallaan, jos sitä käytetään niin kuin sitä aiotaan käyttää, varastamista tulevilta sukupolvilta mitä suuremmissa määrin.

Jos siis nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, arvoisa puhemies, että näitä tietoja, jotka nyt saadaan jollakin konstilla haltuun, ei tällä eettisellä perusteella voida käyttää toista varkautta vastaan, niin olemme aika mielenkiintoisessa tilanteessa. Ja, arvoisa puhemies, juuri julkaistiin tieto siitä, mistä tässä on kysymys. Se on McKinseyn tutkimustulos, jonka mukaan finanssiomaisuus, joka on tällä tavalla luotu, on neljä kertaa globaali bruttokansantuote. Eihän tässä ole mitään järkeä, ei järjen hiventäkään.

Jos siis nokanvalkaisu alkaa tämmöisistä ennakkotapauksista, joissa on päästy näihin rosvoihin — minä olen nyt oppinut jotakin tällä vaalikaudella ed. Zyskowiczilta: että rosvoista pitää käyttää "rosvo", "koijari" ja kaikkia inhottavia ilmaisuja, mitä olla voi, (Ed. Rajamäki: Ihan sama mitä tekee!) ja nyt minä siteeraan häntä siinä — tässä on kysymys juuri tällaisista rosvojen kiinni saamisesta, ja jos niitä ruvetaan suojelemaan, niin ei tästä todellakaan tule mitään. Nimittäin, arvoisa puhemies, taustatietohan, joka on vielä sanomatta, on se, että eduskunta on päättänyt 29 sopimusta hyväksyä, ja yhtään ainutta kertaa näitä sopimuksia ei ole käytetty hyväksi, ei ensimmäistäkään kertaa. Elikkä siis toisin sanoen nämä ovat sillä tavalla kupla, ja se on paha kupla.

Arvoisa puhemies! Minä toivon hartaasti, että nyt tämä hallitus vielä aloittaa nokanvalkaisun ja mahdollisimman pian. (Ed. Saarinen: Turha toivo!)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti hyvän puheenvuoron, niin kuin hän on aina tehnyt vastaavien veroasioita koskevien tiedonvaihtosopimusten kohdalla, joita on eri maiden kanssa tehty.

Hallitus kuitenkaan ei todellakaan ole, niin kuin ed. Pulliainen totesi, tehnyt juuri mitään käytännön toimia harmaan talouden lopettamiseksi. Päinvastoin se on luonut sen tyyppisiä käytäntöjä, joissa voidaan kasvottomasti toimia pörssissä, sijoittaa ilman tietoa sijoittajan taustoista, ja näin ollen on ollut tekemässä Suomesta pientä veroparatiisia. Tämä on asia, joka on hyvä huomioida. On hienoa, että hallituspuolueen kansanedustaja Pulliainen myös kritisoi tässä hallituksen toimia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen sanoi äskeisessä puheenvuorossaan, että hallitus ei ole tehnyt juuri mitään harmaan talouden torjumiseksi. Ed. Tiusanen on puheenvuoroissaan usein väärässä, ja tällä kertaa hän on kyllä täysin väärässä. Nimittäin nykyinen hallitus jos mikä on nimenomaan tehnyt useita toimia harmaan talouden torjumiseksi Suomessa. Esimerkiksi pari viikkoa sitten aloitti Verohallinnossa erityinen harmaan talouden selvittelykeskus, jolla on muun muassa aika mittavat valtuudet näihin harmaan talouden ilmiöihin tarttua.

Tietysti voidaan sanoa, että paljon on vielä tehtäväkin. Eli harmaa talous on todellinen syöpä, jolla vahingoitetaan rehellisiä yrittäjiä, rehellisiä työntekijöitä, vahingoitetaan veronsaajaa ja sitä kautta meitä veronmaksajia, jotka joudumme maksamaan nekin verot, jotka harmaan talouden rosvot, ed. Pulliainen, jättävät maksamatta.

Minun mielestäni on erittäin hyvä, että aivan viime aikoina myös työnantajapuolella EK:n, Rakennusteollisuuden ja ravintola-alan työntekijöiden yhteistyönä on ehdotettu uusia toimia harmaan talouden torjumiseksi. Kun on päästy jo näin pitkälle, että sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat yhtä mieltä eräistä keskeisistä toimista, joilla edelleen voitaisiin torjua harmaata taloutta muun muassa rakennus- ja ravintola-alalla, niin on mielestäni tärkeätä, että hallitus ripeästi näissä asioissa etenee. Näin hallitus on myös tekemässä. Valtiovarainministeri Katainen mainitussa EK:n ja rakennus- ja ravintola-alan seminaarissa omalta osaltaan totesi, että hallitus laittaa välittömästi valmisteluun eräitä sellaisia harmaan talouden torjuntakeinoja, joita tuossa seminaarissa työntekijä- ja työnantajapuoli yhdessä asettuivat tukemaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz omalla puheenvuorollaan osoitti, ettei hänkään ole aina oikeassa.

On selvää, että nykyhallitus ei ole tehnyt todellakaan käytännössä juuri mitään, joka olisi muuttanut sitä tilannetta, että noin 4 000 miljoonaa euroa menee ulkopuolelle valtion tulojen sen takia, että meillä on tämä harmaa talous.

Hallintarekisteri, jonka kautta voidaan sijoittaa anonyymisti, on huono asia, ed. Zyskowicz. Se olisi asia, jossa hallituksen olisi pitänyt pystyä toimimaan toisin.

Ed. Pulliainen puhui nenänvalkaisusta. Sitä ehkä nyt hallitukselta todellakin tässä asiassa tarvitaan. Aikaa on vähän. Mutta yhdyn siihen, että eivät kyllä aikaisemmatkaan hallitukset ole tässä asiassa olleet juuri sen parempia, ei tässä siitä ole kysymys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan vielä tästä, onko hallitus toiminut siis yleisesti harmaan talouden torjunnan hyväksi: On, todellakin. Tämä 17—18 kohdan ohjelma on ihan pelkkää rautaa, kun se vaan viedään läpi eikä vaan meinata. Elikkä tässä suhteessa tämä yleisarvio, minkä ed. Tiusanen esitti, on pikkuisen alakanttiin, eikä ihan vähän alakanttiin olekaan. Mutta tässä on se pointti, näissä asioissa, missä liikutaan valtavan suurissa rahamäärissä. Ajatellaan, että niin sanotun salkkuvakuutussysteemin — jossa saadaan täydellinen hyöty itselleen — sijoituspääoma on 1,5 miljardia, jonka kaikki sijoitustuotto on verotonta saajilleen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! En ollenkaan väitä, että ed. Pulliaisen puheet ja teot ovat eri linjassa, mutta hallituksen toiminnassa on ollut kyllä lava- ja lumeshowta. Kolme vuotta oli täysin pysähtyneenä edellisen hallituksen neljäs talousrikostorjuntaohjelma, joka hyväksyttiin vuoden 2006 syksyllä. (Ed. Ollila: Tekikö edellinen hallitus jotain?) Siellä oli käännetty arvonlisävero, siellä olivat työ- ja elinkeinoministeriölle tarkoitetut valtion tukia saaneiden yritysten verotustiedot, jotka vieläkin puuttuvat — mielenkiintoinen ala, eikö niin — ja monta muuta. Tältä osin edellinen hallitus perusti muun muassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan 81 uutta talousrikostutkijan vakanssia. Ministeri Itälän jäljiltä oli kymmenesosa viroista täyttämättä. Ne täytettiin heti ja perustettiin uusia ja myöskin voimavaroja annettiin.

Tältä osin täytyy sanoa, että nyt kolmen vuoden vehtaamisen jälkeen käynnistetään kovasti ohjelmia mutta tekoja ei ole. Samaan aikaan heikennetään tuottavuusohjelmalla turvallisuusviranomaisten toimintakykyä. Keskusrikospoliisin vakavan rikollisuuden, talousrikollisuuden, torjuntaa heikennetään samaan aikaan, kun harmaa raha pureutuu hallinnon ja politiikan rakenteisiin tässä maassa. Tämä on vakava kysymys. Sisäministeri ei vastannut, kun kysyin täällä budjetin käsittelyssä, mikä on keskusrikospoliisin toimintakyky. Samoin sisäministeri ei ollut kiinnostunut Saksan puuttuessa näihin veroparatiiseihin ym. veronkiertäjiin. Suomen hallitus ei tehnyt mitään näissä asioissa. Tältä osin on kyllä vakava kysymys halpatyömarkkinoiden ja laittomien työmarkkinoiden osalta myös se, että viranomaisilla ei ole tosiasiallisesti ollut kykyä vaan viranomaisia on heikennetty.

Kyllä teiltä paperia ja ohjelmaa nyt tulee, kolmen vuoden ihmettelyn jälkeen. Ehkä vaalit on helpompi sillä tavalla selittää, mutta ei siinä tuloksia vielä näy.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä veroasioita koskeva tietojen vaihto Liechtensteinin kanssa — kun sen hallituksen esityksenä tässä läpi käy — on sinänsä, voisi sanoa, hyvä asia. On tärkeätä, että me tällaisten veroparatiisivaltioiden kanssa teemme verotietojen vaihtosopimuksia.

Mutta kuten näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa, viitaten ed. Rajamäkeen ja ed. Pulliaiseen, on tuotu jo selkeästi esille, tosiasiassa, kun me olemme täällä eduskunnassa nyt viimeisen vuoden aikana käyneet näitä verotietojen vaihtosopimusjärjestelyjä eri valtioiden kanssa, nämä valtiot ovat seuraavan kaltaisia, kuten hyvin tiedätte. Siellä on San Marino, siellä on Andorra, siellä on Caymansaaret, ja siellä on tämmöisiä pieniä veroparatiisivaltioita, ja kuten ed. Pulliainen sanoi, näiden tietojenvaihtosopimusten realisointi ei kuitenkaan ole ollut arkipäivää. Ne eivät ole johtaneet konkreettisiin asioihin. Ongelma piilee siinä, että näitä tietojenvaihtosopimuksia ei tehdä ensisijaisesti Suomen tai Pohjoismaiden aloitteesta. Näitä tehdään näiden veroparatiisivaltioiden aloitteesta. Tavoitteena on päästä pois Oecd-maiden mustilta listoilta, ja silloin tällaiset pienet Pohjoismaat toimivat hyvinä sopimusreferenssivaltioina, jotta tuolta Oecd:n mustalta listalta päästäisiin pois.

Siis sinänsä on ihan hyvä, että näitä tietojenvaihtosopimuksia tehdään. Tärkeämpää on, että ne pannaan täytäntöön ja ne johtavat myöskin konkreettisiin toimiin, ja vielä tärkeämpää on, että tämä avoimuus, joka tässä kohdassa ikään kuin näyttäytyy nyt Liechtensteinin kanssa, tulisi osaksi koko finanssijärjestelmää globaalisti.

Arvoisa puhemies! Me olemme täällä viime viikkoina, viime kuukausina, käyneet vakavaa, vakavaa keskustelua siitä, missä kansallinen finanssijärjestelmä on — ennen kaikkea, kun täällä on puhuttu Irlannista, Portugalista viimeksi ja aikaisemmin Kreikasta. Me olemme Euroopan unionin tasolla joutuneet tarttumaan asioihin. Julkista taloutta joudutaan tasapainottamaan, joudutaan tekemään sopeutusohjelmia. Harvat ovat käyneet syihin kiinni.

Missä ne syyt ovat? Syyt ovat luonnollisesti finanssijärjestelmän poikkeavissa pelisäännöissä, kun me puhumme yleensä markkinataloudesta. Kolmessa eri kohdassa finanssisektori toimii muilla pelisäännöillä kuin mikään muu talouden lohko.

Ensinnäkin finanssisektorilla on se ongelma, että siellä ei viime kädessä merkittäviä pankkeja päästetä konkurssiin. Syynä on tietenkin koko rahajärjestelmän vakauden varmistaminen pitkässä juoksussa. Tämä on johtunut siitä, mistä oppositio on monesti käyttänyt muotoilua: voitot ovat yksityisiä, riskit, tappiot julkisia. Finanssisektori on täysin poikkeava lohko talouden muista lohkoista.

Toinen finanssisektorin merkittävä erikoispiirre, joka heijastuu sitten tähän kriisitilanteeseen, on se, että rahalla käytävällä kaupalla ei ole välillisiä veroja. Kaikessa muussa kaupankäynnissä on, mutta kun arvopapereita vaihdetaan, velkakirja ostetaan, johdannaisia myydään ja vaihdetaan, valuuttakauppaa käydään, siinä ei ole arvonlisäveroa mukana. Nythän sosialidemokraatit ajavat tätä Euroopan laajuisesti.

Puhemies! Kolmantena seikkana, joka on tämän päivän aihe, on luonnollisesti se, että finanssisektori on poikkeuksellisen suojattua ja salattua, poikkeuksellisen suojattua ja salattua. Täällä ed. Pulliainen jo viittasi siihen, että meillä on pörssissä hallintarekisteri, jonka piilossa 50 prosenttia kaupankäynnistä tapahtuu. Me emme tiedä, ketkä tosiasiassa myyvät ja ostavat osakkeita. 70 prosenttia Helsingin pörssissä käytävästä Nokian osakkeiden myynnistä tapahtuu hallintarekisterissä piilossa. Täysin poikkeava kaupankäynnin lohko tapahtuu siis piilossa.

Toinen ilmiö, joka on piilottelun keskeinen muoto, ovat nämä veroparatiisit, joista juuri parhaillaan puhumme. Ne ovat itse asiassa myöskin harmaan talouden kätköpaikkoja ja kuvaavat sitä salailukulttuuria.

Ja kolmantena asiana, jossa sitten toivoisin nyt hallitukselta toimia, kun kerran tehdään nyt Liechtensteinin kanssa verotietoja koskeva tietojenvaihtosopimus: Miksi me emme tee tätä Suomessa? Miksi emme tee tätä Suomessa? Meillä pankkien sisäiset rahoitussiirrot eivät ole verottajalla tiedossa. Meillä ei ole vertailutietojen vaihdettavuutta olemassa samalla tavalla kuin vastaava lainsäädäntö on Ruotsissa. Tässä suhteessa, kuten täällä tuotiin esille, Suomi on omanlaisensa veroparatiisi. Meillä on poikkeuksellinen käytäntö pörssissä. Hallintarekisterissä tapahtuu piilossa kaupankäyntiä. Meillä ei ole vertailutietojen vaihdettavuutta olemassa, kun omassa pankkisektorissamme tapahtuu rahoitussiirtoja.

Nämä olisivat niitä asioita, joissa toivoisi hallituksen olevan aktiivinen, tarttuvan asioihin. Silloin me saisimme tästä finanssijärjestelmästä avoimemman, ja silloin nämä ongelmat, joiden kanssa me juuri nyt painimme, eivät olisi samassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On totta, että veroparatiisimaitten ehdoilla on nämä sopimukset tehty. Mutta sopimushan on aina kaksipuolinen: yksipuolista sopimusta ei voi tehdä. Meidän pitää aina käydä näitä neuvotteluja, ja minä olen ymmärtänyt, että parempaan tulokseen kuin siihen, mikä pöydällä on, ei ole päästy. Onko se hyvä? Onko se riittävä? Siitä varmasti vallitsee erilaisia mielipiteitä, mutta joka tapauksessa se on askel oikeaan suuntaan.

On myöskin totta, niin kuin ed. Kimmo Kiljunen sanoi, että näillä veroparatiiseilla on suurempi halu tehdä näitä sopimuksia, jotta ne pääsisivät niin sanotulta mustalta listalta. On myöskin totta se, mitä on sanottu, että tällä kaudella on kyllä harmaaseen talouteen monella tavalla puututtu. On jopa syntynyt päätöksiä. Kyllä viime kaudella ja sitä edellisellä kaudella puhuttiin paljon, mutta ei päästy oikeastaan mihinkään suurempaan tulokseen.

Ed. Pulliainen mainitsi hallintarekisterin. Se oli aika laajassa keskustelussa viime kaudella. Oppositiosta käsin esitimme, että hallintarekisteriä jonkin verran avattaisiin, avattaisiin enemmän kuin hallitus esitti, mutta hallituspuolueet sitä vastustivat, ja tiedätte, ketkä silloin hallituksessa istuivat. Eli kyllä se on ollut esillä, ja kyllä jokainen edustaja, joka on vähänkään keskustelua seurannut, tietää, mitä hallintarekisterin osittainen avaaminen olisi merkinnyt.

On myöskin hyvä, että puhutaan finanssiveroista ja transaktioveroista tänä päivänä. Niistäkin on tässä talossa, voin sanoa, lähes 20 vuotta puhuttu, ja varmasti on toimitettu kymmeniä äänestyksiä siitä, otetaanko käyttöön vai eikö oteta käyttöön. Nyt me tiedämme, että tällainen finanssivero tulee tietyssä laajuudessa käyttöön Ruotsissa ja Englannissa ja että monessa, monessa muussa maassa sitä valmistellaan.

Kyselytunnilla sama asia on ollut monta kertaa esillä. Hallitus on antanut ymmärtää, että asiaa selvitetään ja ollaan kyllä tällaisen finanssiveron takana, kunhan löydetään oikea muoto. Minä olen melko varma siitä, että yhteistä ja samansisältöistä finanssiveroa ei taida syntyä EU:n puitteissa, mutta on todella hyvä, että jotkut maat ovat ottaneet sen käyttöön. Suomi voisi kyllä lähteä seuraamaan joko Englannin mallia tai Ruotsin mallia. Molemmat ovat kuitenkin sellaisia, jotka tuottavat jonkin verran.

Myöskin transaktioverosta on puhuttu, ja ymmärrän kyllä, että voisi kyllä liittyä pieni riski siihen, että se otettaisiin käyttöön ainoastaan Suomessa. Me olemme maininneet ja todenneet, että Englannissa on tällainen transaktiovero, pörssivero, 0,5 prosenttia. Kun me olemme sitten omilta virkamiehiltämme kysyneet, minkälainen merkitys tällä on Englannissa, niin muistan hyvin, kun suullisesti sanottiin, että no, ei sillä ole oikeastaan mitään merkitystä, ainoastaan vanhatpiiat Englannissa maksavat tuon veron. Kun pyydettiin sitten kirjallista selvitystä siitä, kuinka paljon se tuottaa, niin yllätyin kyllä, kun näin, kuinka monta prosenttia se muodostaa bkt:stä, ja suhteutettuna Suomeen sellainen vero tuottaisi kyllä satoja miljoonia euroja. On myöskin todettava, että voi ainakin esimerkin muodossa todeta, kuinka paljon se tuottaisi suhteutettuna Suomeen, mutta käytäntö on sitten varmasti jokin toinen. Mutta joka tapauksessa se jotain tuottaisi ja saattaisi myöskin jonkin verran hillitä keinottelua. Kyllä minusta on äärettömän tärkeää, että teemme yhteistyötä eri maitten kanssa, jotta me pääsisimme yhtenäisiin sopimuksiin ei ainoastaan näitten tietojen vaihtamisessa vaan myöskin veroratkaisuissa.

Haluan vielä todeta, että on ollut tässäkin salissa keskustelua erisisältöisistä verosopimuksista, mitä meillä on, ja on moitittu sellaista sopimusta, missä Suomella ei ole minkäänlaista vero-oikeutta, vaikka rahat menevät kokonaisuudessaan Suomesta. Muilla mailla on ihan samanlaisia huonoja kokemuksia, mutta ne muut maat ovat irtisanoneet nuo huonot sopimukset. Tanska on sen tehnyt. Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä minulla on ollut mahdollisuus tehdä kirjallinen kysymys Tanskan hallitukselle, johon sen veroministeri vastasi ja totesi, että kun he irtisanoivat sen huippuepäedullisen sopimuksen, siitä ei ole seurannut minkäänlaisia kielteisiä seuraamuksia. Herääkin kysymys, miksi Suomi ei voisi menetellä samalla lailla, ottaa mallia siitä, varsinkin kun myöskin muissa maissa on samasta asiasta keskusteltu. Yhteistyöllä saattaisimme kyllä päästä ihan hyvään lopputulokseen, sellaiseen tulokseen, joka on oikeudenmukainen, kohtuullinen ja myöskin tuottaa valtion kassaan rahaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En halua missään nimessä pistää välejäni poikki ed. Kalliksen kanssa, joka on mainio ystävä, mutta minä nyt kuitenkin äskeisen puheenvuoron kuultuani kysyn teiltä seuraavalla tavalla: Jos Assange julkaisee tämän 2 000 henkilön tai instituution tiedoston ja siellä on suomalaisia toimijoita — siellähän voi olla hyvin merkittäviä suomalaisia toimijoita, muun muassa viime vaalien rahoituksia tuli Caymansaarilta, oliko se Mekaanikontalo, vai mikä, joka oli yksi semmoinen putiikki, joka on lehdistössä ja yhdessä kirjassakin ollut esillä — niin onko teillä kanttia siinä tapauksessa vaatia Suomen viranomaisilta, että näitä yksityiskohtatietoja pyydetään sieltä?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis pohdiskeli, kuinka paljon Englannin pörssin kaltainen leimavero Suomessa tuottaisi ja arveli sen tuottavan satoja miljoonia. Jos tarkasti sen laskee, niin Helsingin Pörssin kaupankäynnin vuotuinen arvo on noin 300 miljardia euroa, meidän kansantuotteemme on 170 miljardia, että näemme, missä volyymeissä osakekaupassa liikutaan. Jos siinä olisi 0,5 prosentin leimavero tai varainsiirtovero, sen tuotto olisi 1,5 miljardia. Te toteatte, että osa tuosta kaupankäynnistä siirtyisi mahdollisesti muualle, jos se toteutettaisiin vain Suomessa. Mahdollisesti näin. Mutta se olennaisin seikka tällä varainsiirtoverolla, transaktioverolla, ei olekaan välttämättä ne tulot, mitä saadaan, vaan se valvontajärjestelmä, joka siihen syntyy. Sen takia jokainen kioskikin meillä on tietyn tyyppisessä valvonnassa, kun ne maksavat alvinsa. Tästä on kysymys, että finanssisektorista vastaava valvonta puuttuu.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä ymmärrä, minkä takia välit voisivat mennä ed. Pulliaisen kanssa poikki tuon kysymyksen takia. On ilman muuta selvä asia, että jos on menetelty väärin, silloin pitää vaatia korjausta siihen. Ja jos on tiedossa, että näin on tapahtunut, niin kuin väitätte, niin totta kai meidän pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin.

Olen todella tyytyväinen, että ed. Kimmo Kiljunen, joka on ehkä kymmeniä kertoja äänestänyt transaktioveroa vastaan (Ed. Kimmo Kiljunen: Milloin?) ja vastustanut myöskin hallintarekisterin avaamista, on nyt tällä linjalla. Minä en hetkeäkään epäile, ettettekö te vilpittömästi olisi tällä linjalla, mutta en tiedä, olitteko te vilpittömästi sitä mieltä, mitä te olette aikaisemmin äänestänyt.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minusta on outoa, että ed. Kallis täällä julkisessa tilassa sanoo jotain sellaista, joka ei pidä paikkaansa. Minä toivon, että käytte nyt eduskunnan pöytäkirjat lävitse ja katsotte minun äänestyskäyttäytymiseni näissä asioissa. Tämä oli nyt väärä todistus, minkä te tässä äsken annoitte.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Varmasti ne pöytäkirjat osoittavat, miten te olette äänestänyt. Kyllä te olette hallituspuolueen edustajana aina vastustaneet sitä, mitä kristillisdemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan esittäneet, aivan niin kuin hallintarekisterissä olitte toista mieltä. Lyödäänkö vetoa? (Ed. Kimmo Kiljunen: Lyödään vetoa!)

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen ja ed. Kalliksen puheenvuorot tässä keskustelussa antavat kyllä aiheen tehdä yhden tarkentavan kysymyksen: Onko todellakin niin, että jos "varkaudella" saa tietoja, niin "varkautta" ei voi tutkia? Eihän näin voi olla. Jos Wikileaks julkaisisi veroparatiisitiedot ja siellä olisi, ketä nyt olisi, niin totta kai niihin täytyisi puuttua. Eihän mikään yhteiskunta voi olla puuttumatta, jos se yrittää olla jotenkin oikeudenmukainen kaikkia jäseniään kohtaan. Ja jos tätä ei sallita, sitten se täytyy sallia. On ihan sama, miten ne tiedot tulevat, tärkeintä on, että ne tiedot tulevat.

Minä olen ihan varma yhdestä asiasta: Tämä koko yhteiskunta niin Amerikassa, Ruotsissa, Suomessa kuin muuallakin on tietynlaisessa kulminaatiopisteessä. Jatkossa yhteiskunnat tulevat olemaan avoimempia kuin tällä hetkellä. Me olemme säätäneet niin rahoitukseen kuin muuallekin sellaisia lakeja, joilla asioita voi salata. Jatkossa, toivottavasti, niitä ei voi salata. Jos tämmöinen mahdollisuus olisi, me tietäisimme, että ehkä Putin todella on Euroopan rikkain mies, joka on sijoittanut ja vienyt kaikki rahansa pieniin eurooppalaisiin maihin turvaan Venäjältä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Keskustelu Liechtensteinin kanssa tehdystä verosopimuksesta on laajentunut kovasti, mutta on varmasti perusteltua tämän keskustelun käyminen siitä näkökulmasta, että Suomessa etsitään erilaisia leikkauksia ihmisten sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, kuntien rahoitukseen, mihinkä muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen on viitannut julkisuudessa. Tehdään siis ensi vaalikaudelle jo nyt leikkauslistoja, siitä vähän puhutaan. Veroja ja maksuja ollaan nostamassa nimenomaan niin, että pienituloisimmille ihmisille saattaa elämä olla entistä hankalampaa. Siinä tilanteessa tämä harmaan talouden jättäminen edelleenkin verotuksen ulkopuolelle on todella vaikea ongelma. Eli harmaa talous pitäisi poistaa, ottaa ne varat, ne 4 000 miljoonaa euroa, yhteiskunnan käyttöön. Se on vaikeata, se ei ole helppoa, siihen tarvitaan enemmän kuin vain nämä ohjelmat.

Tässä mainittiin, että hallitus on aikaansaanut raudanlujan 17—18 kohdan ohjelman, mutta sen ohjelman täytäntöön paneminen on tietysti se keskeinen kysymys. Se puuttuu vielä.

Samoin tämä kysymys hallintarekistereistä. Hallituksella on mahdollisuus asiaan puuttua. Ei ole puuttunut. Asia on edelleenkin auki. Nämäkin asiat ja ne konkreettiset toimenpiteet pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Veroparatiisit on ollu tapeetilla, voidaan sanoa, jo kymmeniä vuosia. Kaikki on tuominnu ne toiminnat, mutta tumput suorina on seurattu. Eilen illalla sattumalta kattoin niitä uutisia, kun se Wikileaks-paljastus tuli, taikka sieltä tuloo se paljastus, ja näin, kun siinä johtaja otti vastahan niin kuin Naantalin aurinko kultamitalia konsanaan, ja mä väitän ja uskon ja toivon, että tästä lähtöö vyhti pyörimähän paljastuksien suhteen. Siellä tosiaan annettiin kaks levyllistä tavaraa nimiä, eli 2 000 nimeä, ja mä luulen, että mä oon oikeassa tässä, että nyt saarahan nämä kerrankin kurihin. Jostakin sen vyhyrin pitää tärkeytyä, ja tämä, joka sen anto, oli vähän häntä koipien välis. Oli tullu ilimeisesti pikkusin syntihin syvihin. Hän on ollu näissä pankeissa töissä.

Toivoisin, että tästä myös olis hyvä opetus harmaan talouren suhteen täällä Suomessakin. Nimittäin, kyllä pohojalaaset yrittäjäkkin on tumput suorana seurannu, kun ei oo yhtäkään tilausta saanut täällä Helsingin pääs toimitettua sen takia, jotta ei oo pystyneet eres sillä, millä on tarjonnu töitä tekemähän, pääseen eres neuvotteluhun sisään.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Jatkan suoraan samasta, että eilen oli uutisissa ilon päivä. Assange verotusasioissa, ja sitten ihme kyllä paljastettiin, että meidän sähköveroista alkaa olla jo huolestuttavan suuri osa pelkkää valtion verotusta. Toki ei vielä paljastettu, kuinka paljon ne siirtomaksut todella ovat. Siinä oli vain joku 29 prosenttia, vaikka todellisuudessa nämä kiinteät maksut mukaan luettuna se on jo yli 50 prosenttia näistä.

Mutta tosiaan, ed. Kallistakin jatkaen, kun puhutaan tästä transaktiosta ja transaktioverosta, niin meillä oli aikoinaan psykologiassa erittäin tärkeä, vieläkin voimissaan oleva transaktioanalyysi. Sitä, jos käyttäisi ed. Pulliaisen kieltä ja vähän ed. Kiljuseenkin viittaisi, varmaan nämä roistot pelkäävät, että tulisi näkymään siellä, että nyt näkisimme, ketä pitääkin valvoa tai ketä voi valvoa ja mitä tehdään. Eli tämä läpinäkyvyys tässä on, että se saisi kasvot, se olisi pelättävää. Koska kyllähän me kaikki tiedämme, että ns. roistot, arvoisa puhemies, ovat hyvin ovelia ja heillä on varaa palkata oikein todella hyvät asiantuntijat hoitamaan kaiken näköistä kätkemis-, vero- ja muuta politiikkaa. Ei tarvitse kuin amerikkalaisia elokuvia katsella, niin sen voi jo todeta.

Ja vielä yhden todistuksen antaisin, vaikka ed. Zyskowicz onkin jo häipynyt täältä, mutta aina, kun kokoomuksen porukasta ed. Ben Zyskowicz nousee esiin, niin olen oppinut sen, että aina se asia, josta kokoomus haluaa puhua ja toitottaa, että me hoidetaan tämä, niin sille asialle ei ole tehty yhtikäs mitään. On sitten maahanmuuttopolitiikasta tai mistä tahansa kyse, näpertelyä, näpertelyä. Tämänkin lain ongelma on justiin siinä, että se on toteutettava, tuotava kouriin tuntuvasti tähän todellisuuteen ja sitä on hyödynnettävä, avattava tämä pää, aivan kuin ed. Mietokin sanoi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että Liechtensteinin kanssa tehdään verotietojen vaihtoa koskeva sopimus. Näihin asioihin kyllä yleensä aloite tulee Suomelta ja yleensä Pohjoismailta yhdessä, etteivät vain Suomi ja Pohjoismaat yhdessä halua tehdä näitä sopimuksia. On tärkeätä, että niitä myöskin hyödynnetään, että tieto kulkee ja sillä tavalla kyetään estämään veron välttämistä tai suoranaista veronkiertoa. On tärkeätä, että tämmöinen sopimus on kaikkien eurooppalaisten maitten kanssa. Tässä suhteessa Liechtenstein-sopimus on tärkeä.

Sitten kuitenkin täytyy muistaa se, että jokainen maa suvereenisti päättää siitä, mikä on verotuksen taso kussakin maassa. Me emme voi päättää Irlannin tai Argentiinan tai Bahamasaarten puolesta, mikä verotuksen taso näissä maissa on. Se kuuluu jokaisen maan suvereniteetin piiriin. Valitettavasti tältä osin meidän päätäntämahdollisuutemme ovat rajoitettuja.

Mitä sitten tulee näihin transaktioveroihin, joita täällä on tuotu esille, niin tietysti pelko on se, että jos esimerkiksi Eurooppa ottaa jonkun transaktioveron käyttöön, niin helposti se houkuttelee näitä sijoituksia nimenomaan näihin verokeidasmaihin. Tässä suhteessa pitää olla aika varovainen, koska on käynyt selväksi, että me emme kykene estämään sitä, etteikö silloin sijoittaminen tapahdu verokeidasmaihin ja pääomat siirry sinne entistä enemmän, mikä on tietysti haitallista meille.

Myöskin, mitä tulee näihin erilaisiin veroihin, esimerkiksi pankeille asetettava vero, jos sellainen laitetaan ja halutaan sillä kerätä rahoja, pitää muistaa se, että jokuhan nämä verot aina maksaa. Silloin jos pankeille laitetaan jonkinlaisia talletukseen, transaktioihin liittyviä veroja, niin viime kädessä se on aina nimenomaan se velanottaja, joka pankista ottaa velkaa, eli se köyhä, joka sen maksaa. Eli kyseessä ei ole pelkästään siirtyminen tasaveroon, mitä demarit tässä asiassa ovat kovasti halunneet, vaan tässä on kyseessä nimenomaan siirtyminen regressiiviseen veroon: köyhiä verotetaan enemmän kuin rikkaita.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran vaan, ettei unohtuisi näistä transaktioista ja muista veroista. Ed. Sasi tietää hyvin, ja tietysti monet muutkin ja ed. Kallis, että ne ovat aivan mikrotasoa, ne ovat hyvin mitättömiä summia. Kun katsoo pörssin vaihtelua päivässä tai viikossa, niin jos sieltä otettaisiin tämmöisiä summia, niin ne eivät vaikuttaisi tippaakaan siihen pääoman muodostukseen, mitä nämä keinottelijat tai ihan oikeatkin osakesäästäjät ja pienyrittäjätkin yrittäisivät näillä jutuillaan. Minä vielä korostan, että kyse on ennen kaikkea siitä, että ne tulisivat julkisemmiksi ja että niitä voisi valvoa ja että tiedettäisiin, ketkä ovat nyt esimerkiksi ihan täällä meidän Suomen virallisissa jutuissa. Koska jos ei näkyisi Suomessa missään eikä näissä osakejutuissa eikä vaihdoissa jonkun nimiä eikä rahoja, niin silloinhan voisi päätellä, että ne ovat paenneet veroparatiiseihin ja maksavat kaikki nämä juttunsa nyt vähänsäkin vielä ulkomaille.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tähän keskusteluun tästä transaktioverosta: Itse asiassa tein itse muutama vuosi sitten semmoisen toimenpidealoitteen, että Suomi edistäisi kansainvälisissä neuvotteluissa valuutanvaihtoveron käyttöönottoa tai transaktioveron käyttöönottoa. Sen aloitteen perusteluissa nimenomaan tuotiin esille sitä, että valuutanvaihtovero kannattaisi olla eri maiden välinen juuri siitä syystä, että siihen on helpompi kaikkien ryhtyä, jos siinä on muitakin mukana. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sillä tavalla, että siinä olisivat maailman suurimmat pörssikeskukset noin alkuun mukana.

Sitten toiseksi, mikään ei estä säätämästä todellakin tätä transaktioveroa niin pieneksi, että se ei sinänsä haittaa markkinoiden toimimista. Tästähän on erilaisia malleja olemassa, että transaktiovero voisi olla juuri esimerkiksi sellainen, että se sitten kiristyy, kun tulee tämmöistä äkillistä valuuttakeinottelua. Siinä mielessä se ennalta ehkäisisi valuuttakeinottelua. Siihen on erilaisia malleja, joten siinä mielessä todellakin Suomen kannattaa olla jatkossakin, niin kuin nyt on oltu, aktiivinen nimenomaan näissä kansainvälisissä neuvottelupöydissä tuomassa esille tätä transaktioveroa.

Mutta mitä tulee tähän pankkimaksuun, niin olen kyllä ed. Sasin kanssa siinä eri mieltä, että se nimenomaan rokottaisi köyhiä pankin asiakkaita, koska sen ideanahan on nimenomaan se, että myös pankkisektori joutuisi osallistumaan näihin tuleviin rahoituskriiseihin tai finanssikriiseihin. Eli tällä hetkellähän on tilanne kuitenkin se, että pääasiassa siis valtiot, veronmaksajat, tulevat hätiin, jos yksityiset pankit uhkaavat mennä nurin. Tavallaan se velvoittaisi myös pankit vastuulliseen toimintaan ja siinä mielessä sitten myös ennalta ehkäisisi jossakin määrin näitä tulevia kriisejä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tarkoituksena oli kommentoida ed. Sasille niin, että hän olisi kuulemassa, mutta hän kerkisi jo livistää täältä. Mutta totean vaan, että se pointtihan on siinä, että sen hallintarekisterin ja sen laajennuksen tämä eduskunta meni hyväksymään hallituksen esityksen pohjalta anonyyminä sijoitusmekanismina. Sehän se tässä on, kun ed. Sasi vetosi siihen, että jokainen maa harrastaa omanlaistansa veropolitiikkaa. Niin harrastaa. Tässä tapauksessa on kysymys Suomen eduskunnan Suomessa asuville suomalaisille tarkoitetusta verotuksesta. Ja sen voi hallintarekisterin takana piilossa tehdä nyt vielä laajennetun version kautta anonyyminä niin, ettei maksa yhtään mitään Suomelle eikä millekään muullekaan valtiolle veroja.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tuosta pankkiverosta pitää muistaa, että vielä 15 vuotta sitten lainanottaja maksoi aina varainsiirtoveroa 1,6 prosenttia lainaa ottaessaan. Oli käytössä myöskin luotonvarausprovisio, minkä pankit perivät. Ei oikeastaan kovin moni valittanut sitä. Se kuului lainan hintaan. Ehkä se jonkin verran jarrutti ylivelkaantumista, ja ihan samaan pyritään nyt tällä pankkiverolla. Minä en näe, että siitä olisi niin suurta haittaa tai ainakaan sellaista haittaa, mitä vastustajat, tämmöisen veron vastustajat, esittävät. Se on selvä asia, että se menee sille viimeiselle kuluttajalle maksettavaksi, mutta niinhän kaikki verot menevät. Kun ajattelemme niitä verotuksen periaatteita, niin kyllähän se on ihan oikein, että verotetaan nyt sellaista, mikä ei niin äärettömän tärkeä ole ihmiselle, vähän ankarammin kuin sellaista, mitä ihminen joka päivä tarvitsee.

Mitä tulee sitten transaktioveroihin, niin kyllähän Suomen pörssissä, niin kuin kaikissa pörsseissä, on ihan sellaista tavallista pörssikauppaa, ihmiset ostavat arvopaperin 5 vuodeksi, 3 vuodeksi. Mutta sitten on myöskin ihan puhdasta keinottelua. Sama paperi ostetaan aamulla, myydään muutaman minuutin kuluttua, ostetaan takaisin jne., jne. Ja esiintyy jopa ammattitermiä käyttäen, shorttausta, joka tarkoittaa sitä, että ostetaan tai myydään sellaista, mitä ei edes omisteta. Ostetaan sellaista, mitä ei omisteta, toivossa, että kurssi muuttuisi ja tekisi pienen voiton. Kyllä tämmöisiin pitäisi voida puuttua.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tämä nyt rönsyillyt on, niin vielä tuosta itse esityksestä, että se on hyvä, ja vielä kerran totean, että toivottavasti se nyt toteutuisi siis eri lailla kuin yleensä tämmöiset hallituksen ne esitykset ja lait, joihin sitten ed. Zyskowicz on sanonut, että tämä on hyvä ja tämä varmasti hoidetaan.

Toki sen verran vielä ed. Kallista jatkaen, että hän kun kertoi tästä mekanismista, niin jokainen tajuaa sen, että siellä hukkuu koko ajan näitä pikku-, mikro-, pieniä rahasummia, joista kukaan ei välitä yhtään. Nämä shorttaajat ja keinottelijat ja ketkä tahansa siellä ovatkaan eivät kerta kaikkiaan edes itse pysty laskennallisesti tajuamaan, kuinka paljon siellä ... Mutta kun valtio nappaisi siitä koko ajan välistä, niin se olisi jatkuva rahasampo ja ennen kaikkea se palautuisi sinne, mistä ... Kun tämä EU:kin ja meidän systeemimme kumartavat nykyään vaan pääomalle ja pankeille, niin nyt niitten huono omatunto alkaisi helpottaa jollain inhimillisellä tasolla, kun ne palauttaisivat sitä sinne, mistä niitten hyvinvointi kumpuaa, eli ihmisille, yhteiskunnalle, verottajille, ja tajuaisivat, että se heidän pärjäämisensäkin on siitä kiinni. Nythän tämä meininki näyttää siltä, että on joku Harmageddon tulossa ja jotkut niin kuin hööpöttävät median kauttakin kansaa ja yrittävät vetää viimeiset voitot kotiin, että selkeästi tämmöistä paniikkia on ilmassa.

Pentti  Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Liechtensteinin kanssa tehtävä verosopimus on yksi niistä monista. Mutta niin kuin olemme kuulleet tänäänkin, niin näitä ei ole käytetty, käytännössä niitä ei ole toimeenpantu, tietoja ei ole juurikaan vaihdettu. Ongelma on se, että taas toisaalta niitä vaikuttavia toimenpiteitä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, ei ole suoritettu. Etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa ne olisivat tuiki tarpeellisia. Sitten on tehty päinvastaisia toimia kuten tämä hallintarekisterin laajentaminen, joka johtaa taas, lainausmerkeissä, pieneen veroparatiisivaltioon Suomeen, ja se on meidän oma päätöksemme niin kuin täällä on todettu. Näin ollen tämä keskustelu aina toistuu. Mutta toisin kuin mielestäni ed. Zyskowicz aikaisemmin täällä sanoi, hallitus ei ole todellakaan ollut aktiivinen näissä asioissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy ed. Tiusaselle sanoa aika napakasti, että jos olisitte kuunnellut minun puheenvuoroni, siinä olivat varastaminen ja varastaminen vastakkain, ja kysymys on siitä, että "tietoa" olisi ollut, siis varastettua tietoa laillisuusvalvojan mielestä, mutta sitä ei ole katsottu voitavan käyttää, ja se minun puheeni ydin oli siinä, että nyt todennäköisesti Assangen ja tämän entisen pankinjohtajan ansiosta sitä tietoa saattaa olla käytettävissä ja siinä se peli voi aueta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle totean vain sen, että esimerkiksi hallintarekisterin laajennus oli virhe. Muistan sen keskustelun. Valtiovarainministeri perusteli sitä. Ed. Pulliainenkin kritisoi sen toteuttamista. Meillä on nyt tietoa, niin kuin sanotte, mutta siitä huolimatta on mielestäni tosiasia se, että ei nykyhallituksen aikana, kuten ei edellisenkään aikana, ole tehty kyllin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä harmaan talouden vähentämiseksi ja poistamiseksi ja resurssikysymys on vielä tämän muun lisäksi, onko ollut kylliksi käytettävissä resursseja.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, kun ed. Kallis mainitsi aiemmin, että aikanaan, 10—15 vuotta takaperin, lainanottoon pieni vero ei vaikuttanut mitään, mutta tilanne on tietysti myös silloin, kun lainaa haettiin, ollut se, että kaiken kaikkiaankin raha oli kallista, ja silloin kun rahaa tarvitaan, pieni vero ei ole enää varmastikaan ollut ratkaisevaa.