Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan Suomen kansalaisuuden saamisen helpottamista. Kielitaitovaatimuksia madalletaan, vaadittua asumisaikaa Suomessa lyhennetään ja rikollistaustaisten nuhteettomuusvaatimuksia lievennetään. Hallituksen esityksen mainitaan tukevan kotoutumista, mutta asialla on myös kääntöpuolensa, sillä edellä luetellut seikat saattavat hyvinkin olla omiaan heikentämään ulkomaalaistaustaisten kotoutumista Suomen yhteiskuntaan.

Riittävä suomen kielen taito on yksi kotoutumisen kulmakivistä. Siksi kielitaitovaatimuksia ei pitäisi höllentää. Huolestuttava on etenkin esityksen kohta, jossa tehdään mahdolliseksi se, että monilapsisten perheiden äitien ja yksinhuoltajien kohdalla kielitaitoedellytyksistä voitaisiin poiketa. Maahanmuuttajajoukossa on paljon perheitä, joten tällainen poikkeamismahdollisuus koskisi hyvin suurta joukkoa. Se toisi myös mukanaan monia ongelmia, sillä ilman asianmukaista kielitaitoa äidit eivät pysty itsenäisesti hoitamaan omia tai lastensa asioita ilman yhteiskunnalle kalliiksi koituvia tulkkauspalveluja. Jo nyt on havaittavissa, että osa maahanmuuttajanaisista ei puolison vastustuksen vuoksi pääse osallistumaan kielikoulutukseen. Poikkeamispykälä heikentäisi maahanmuuttajanaisten tilannetta entisestään, kun se antaisi viestin, että kielen oppiminen ei ole perheenäidille tarpeen. Suomen päivähoitojärjestelmä on kaikkien maassa pysyvästi asuvien käytettävissä, joten lastenhoito ei saisi olla este kielen opiskelulle. Äitien puutteellinen kielitaito ja sitä kautta jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle heikentää myös heidän lastensa kotoutumista. On tasa-arvoa, että myös naiset saavat oppia ja ovat velvollisia oppimaan asuinmaansa kieltä sekä kulttuuria.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen myötä Suomen kansalaisuuspolitiikka kulkee täysin toiseen suuntaan kuin useimmissa muissa EU-maissa. Monissa EU-maissa esimerkiksi asumisaikaedellytys on 10 tai lähes 10 vuotta ja rikollistaustaisille ulkomaalaisille ei pääsääntöisesti myönnetä kansalaisuutta. Kevennetyt kansalaisuuskriteerit tietävät sitä, että kansalaisuuden saavien joukossa on tulevaisuudessa yhä enemmän myös rikollisia henkilöitä, jotka kansalaisuuden nojalla saavat nauttia täysistä kansalaisoikeuksista maassamme. Riskinä on, että tällaiset porsaanreiät ovat omiaan houkuttelemaan maahamme kansainvälisiä terroristiryhmiä ja helpottavat niiden toimintaa täällä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden ei pitäisi olla etukäteislahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan. Sen sijaan kansalaisuuden tulisi olla palkinto ja tunnustus jo tapahtuneesta yhteiskuntaan integroitumisesta. Olisi ollut syytä vatia jonkinlaisen kansalaisuustestin käyttöönottoa, jossa kielitaidon lisäksi tulisi osoittaa jonkinlainen kulttuurin tuntemus. Kansalaisuuskoetta lakiin suositteli myös Maahanmuuttovirasto, mutta tätä suositusta ei ole huomioitu. Hämmästyttävää on myös se, että lakia valmistellessaan hallitus ei ole pyytänyt mietintöä hallintovaliokunnalta, jonka toimialaan ulkomaalaisasiat yleensä kuuluvat.

Kansalaisuuden saamisen helpottamisen sijaan Suomen tulisi harkita niin sanotun ehdollisen kansalaisuuden käyttöönottoa. Se voitaisiin myöntää esimerkiksi 5 vuoden maassaolon jälkeen, mikäli muut ehdot täyttyisivät. Tällaisia ehtoja voisivat olla suomen kielen taito ja se, ettei kansalaisuuden hakijalla ole huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista eikä merkittävää rikoshistoriaa. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat.

Arvoisa puhemies! Edellä kerrotun perusteella perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiesitys hylätään.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta vie lakia mielestäni väärään suuntaan löysätessään kansalaisuuden ehtoja. Hallitus esittää laissaan nuhteettomuusvaatimusten lieventämistä rikollistaustaisilta ulkomaalaisilta, kielitaitovaatimusten madaltamista ja Suomessa vaaditun asumisajan lyhentämistä.

Hallitus ei ole sisällyttänyt esimerkiksi kansalaisuuskoetta uuteen kansalaisuuslakiin, vaikka tämän kaltainen koe on käytössä muun muassa Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa, joissa kansalaisuustestin käyttöönottoon on oltu tyytyväisiä.

Hallitus ei ole kansalaisuuslakia valmistellessaan myöskään kysynyt hallintovaliokunnan näkemystä laista, vaikka ulkomaalaisasiat kuuluvat sen toimialaan.

Hallituksen valitsema linja kansalaisuuden ehtojen löysennyksistä on sikäli outo, että muualla EU:ssa ovat kansalaisuuskriteerit pikemminkin kiristyneet. Suomessa ilmeisesti kuvitellaan, että löysemmillä kansalaisuuskriteereillä ulkomaalaiset saadaan kotoutumaan ja oppimaan kieltä paremmin. Rohkenen epäillä moista.

Lakiin sisällytettyjen löystyvien kansalaisuuskriteerien vuoksi kansalaisuuden saavien joukossa tulee olemaan kasvavassa määrin sellaisia henkilöitä, joilla on taustallaan rikoksia tai joiden kielitaito tai Suomen kulttuurin tuntemus on vakavasti puutteellinen. Löysillä kansalaisuudensaantikriteereillä ei edistetä kenenkään sitoutumista Suomen lakeihin ja kulttuuriin.

Jos laki tulee voimaan, on vain ajan kysymys, koska kansainväliset terroristiryhmät maailman eri kriisialueilla tulevat käyttämään hyväksi Suomen löysää lakia. Suomen passilla on maailmalla hyvä maine, jota myös häikäilemättömät ääriainekset ovat varmasti valmiita hyväksikäyttämään.

Olisi typerää kuvitella, että Suomi, joka on armeijakalustolla mukana muun muassa Afganistanin sodassa ja Afrikan sarven levottomuuksissa, ei voisi toimia "tukikohtana" ääriaineksille löysän kansalaisuuspolitiikkansa ansiosta.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ruohonen-Lernerin tekemää hylkäysesitystä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä myöntää, kuten ensimmäisessä käsittelyssä tein, että tässä on kyllä anteeksiantamattomia lähestymisvirheitä. Ensinnäkin näin olennaisen lainsäädännön olisi pitänyt olla perustuslakivaliokunnan lisäksi ainakin hallintovaliokunnan lausunnolla. Tältä osin nimenomaan turvallisuus- ja maahanmuuttoasioiden erikoisvaliokunta, hallintovaliokunta, on täysin pidetty tästä erillään. Se ei ole oikein, koska laki pitää sisällään nyt juuri sen esimerkiksi kansalaisuustestin käyttöönottoon liittyvän kysymyksen arvioimatta jättämisen tämän olennaisen lain yhteydessä, samoin kuin kotouttamisen edellytysten paremman arvioimisen, jota oikeus- ja sisäasioissa tietysti tehdään — ja hallintovaliokunta erikoisvaliokuntana — ja ei pelkästään ruotsiksi tapahtuvaa kotouttamista. Se sitoo ja rajoittaa tietylle alueelle henkilön, ja se ei ole missään nimessä onnistunut malli.

Sitten tämä useiden taustahenkilöllisyyksien kuittaaminen uuden henkilöllisyyden määräaikaisella rekisterissä ololla pitää sisällään muuttuvassa uhkaavammassa toimintaympäristössä, jossa myös terrorismin uhka kasvaa, vaaran myöskin turvallisuuteen liittyen. Eli tältä osin oli isoja asioita, jotka olisi pitänyt ehdottomasti hallintovaliokunnan käsitellä, ja kuten ensimmäisessä käsittelyssä totesin, niin tämä on hallituspuolueilta kyllä myös edesvastuutonta menettelyä, etteivät puhemiesneuvostossa katso, millä tavalla tällainen lainsäädäntö käsitellään.