2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön
ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
muuttamisesta
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
on hyvä. Hallitus on tehnyt hyvää työtä ja
vieläpä nopeasti. Ongelma uusiutuvan energian
edistämisessä pulpahti julkisuuteen viime kesänä,
ja näin valtionhallinnon näkökulmasta
melko nopealla aikataululla hallitus on pystynyt löytämään
siihen mainion ratkaisun. Sen takia haluan aloittaa kiittämällä koko hallitusta
mutta erityisesti valtiovarainministeri Rinnettä, jolla
tässä on ollut keskeinen rooli, sekä myös
silloista ministeriä, nykyistä kansanedustajaa,
Ville Niinistöä, joka auttoi tämän
ongelman julkisuuteen nostamisessa.
Meillähän Tulli muutti verotulkintaansa niin, että aika
pienenkin kokoluokan uusiutuvan energian tuotanto pulpahti yhtäkkiä verotettavaksi,
ja se uhkasi laittaa jäihin merkittäviä investointeja kotimaisen
uusituvan energian tuotantoon. Nyt tällä hallituksen
esityksellä ongelma ratkaistaan. Esityksessä on
kolme hyvää elementtiä: Ensinnäkin
verottoman pientuotannon rajaa nostetaan. Toiseksi, kohtuullisen
isojakin määriä sähköä voi
tuottaa ilman, että on vaaraa verotuksesta sen takia, jos
pienikin sähkömäärä lirahtaa
valtakunnan verkkoon. Ja kolmanneksi, tässä myös
kevennetään yritysten byrokratiaa, kun ne uusiutuvaa
energiaa tuottavat.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että vaikutus
valtion verotuloihin voisi olla enimmillään 2 miljoonan
euron luokkaa, mutta kun pohditaan kustannuksia, pitää katsoa
myös, mitä hyötyjä tämä hallituksen
esitys tuo mukanaan. Tämän avulla todennäköisesti
saadaan merkittäviäkin investointeja liikkeelle
uusiutuvan energian pientuotantoon. Sitä kautta valtio
saa verotuloja arvonlisäverosta, yhteisöverojen
ja myös tuloverojen kautta.
Kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen
parantaa meillä vaihtotasetta. Se luo kotimarkkinoita suomalaisille
cleantech-yrityksille, ponnistaa vientiin. Se luo työpaikkoja uusiutuvan
energian asentamiseen eri puolille maata. Kun erityisesti pk-yritykset
toivottavasti alkavat korvata sähkön ostamista
ulkopuolelta sillä, että ne tuottavat sitä sähköä itse
uusiutuvalla energialla, niin sen avulla voidaan myös leikata
yritysten energiakuluja.
Tämä on siis hyvä hallituksen esitys,
ja hallitus on tehnyt hyvää työtä ja
ansaitsee siitä täyden tunnustuksen ja kiitoksen.
Mutta toki työsarkaa vielä riittää.
Kotimaisessa uusiutuvassa energiassa on valtavat mahdollisuudet,
joihin voidaan tarttua, kun määrätietoisella
politiikalla näin halutaan tehdä.
Mainitsen kolme konkreettista asiaa, joilla uusiutuvan energian
tuotantoa voitaisiin vauhdittaa aika yksinkertaisesti ja nopeasti.
Ensinnäkin nykyisellään meillä on
hyvin vaihtelevia käytäntöjä eri
puolilla Suomea sen suhteen, miten kunnat vaativat rakennuslupia
aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien asentamisesta. Joissakin
kunnissa sama paneeli, jonka asentaminen sujuu ongelmitta ja ilman
lupaa, vaatiikin aika työlään ja kalliin
hallinnollisen prosessin. Tähän pitää puuttua.
Siihen yksinkertaisin ratkaisu on muuttaa maankäyttö-
ja rakennuslakia niin, että selvissä tapauksissa
mitään rakennuslupaa ei kunta voi aurinkopaneelin
asentamisesta edellyttää. Oma lukunsa on tietysti
kaupunkikuvallisesti arvokkaat tai kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuiset
kohteet, mutta valtaosa tapauksista on aika selviä, eikä niissä mitään
tarvetta rakennusluvalle ole. Kun ilahduttavasti asuntoministeri
Viitanen myös tätä keskustelua kuuntelee,
niin esitänkin ministeri Viitaselle vetoomuksen, että tähän
ongelmaan ympäristöministeriössä puututaan
ja määrätietoisesti helpotetaan aurinkoenergian
edistämistä kunnissa.
Toinen merkittävä este tällä hetkellä on
tuulivoimaloille kaavaillut melurajat. Sekä sosiaali- ja
terveysministeriössä että ympäristöministeriössä on
jälleen kerran siellä ministeri Viitasen osastolla
harrastuneisuutta siihen suuntaan, että tuulivoimaloille
asetettaisiin kohtuuttoman tiukanoloiset melurajat. On selvää,
että tuulivoimaloiden meluhaittoja ihmisille pitää määrätietoisesti
vähentää ja ennalta ehkäistä,
mutta ei voi olla myöskään niin, että tuulivoimalle
asetetaan suhteessa kohtuuttoman tiukkoja melurajoja verrattuna
kaikkeen muuhun melua aiheuttavaan toimintaan. Tähänkin
voidaan politiikalla vaikuttaa.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä, kolmantena asiana nostan
esille uusiutuvan energian hajautetun pientuotannon nettolaskutuksen.
Se on käytössä monissa EU-maissa. Se
on käytössä enemmistössä Yhdysvaltain
osavaltioista. Tanskassa sillä saatiin aurinkoenergian
tuotanto vauhdikkaaseen nousuun, ja sen avulla voitaisiin vauhdittaa
uusiutuvan energian hajautettua pientuotantoa myös täällä meillä Suomessa.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Myöskin omalta puoleltani onnittelen
hallitusta erittäin hyvästä esityksestä.
Mielenkiintoista on, että nyt todellakin mahdollistetaan
entistä enempi pientuotantoa ja myöskin mielenkiintoisen pienillä kustannuksilla
ja kustannuksen toisena puolena on myöskin byrokratian
vähentäminen. Niin kuin juuri edustaja Tynkkynen
sanoi, vaikutukset verotuloihin arvioidaan noin 2 miljoonaksi euroksi,
mutta jos ja kun tämä todellakin avaa nyt tällaisen
aurinkopuolen pientuotannon tähän maahan, niin
on mielenkiintoista nähdä tai tehdä myöskin
analyysiä siitä, miten paljon tulevaisuudessa,
jos tämä buumi lähtee liikkeelle, se
todellakin korvaa ulkomailta olevaa sähköntuontia. Aurinkopuolellahan
ei pystytä tekemään vielä kovinkaan
paljoa, mutta se on osoittautunut eri puolilla maailmaa erittäinkin
potentiaaliseksi, ja Suomessa ei ehkä tiedosteta sitä,
että Etelä-Suomessa aurinkoenergiaa saa suunnilleen
saman verran kuin pohjoisessa Saksassa, eli pientuotantomittakaavassa
tämä on ihan mielenkiintoinen kysymys.
Toinen näkökulma on myöskin se, että tällainen
pientuotanto mahdollistaa sen, että kun meillä on älykkäät
sähköverkot ja kun itse tuotetaan osittain sähköä,
niin sen jälkeen lähdetään myöskin
seuraamaan, paljonko sitä aidosti kulutetaan. Jos meidän
nyt on jo mahdollista esimerkiksi omaan kännykkään
saada oma sähkönkulutus ja oma sähköntuotanto
tulevaisuudessa, niin uskon, että aika moni meistä rupeaa
analysoimaan, kuinkas paljon minä itse asiassa käytänkin
sähköä, ja jos minä lisään
hiukan omaa tuotantoa vaikka hankkimalla lisää aurinkopaneeleita,
niin olisiko joskus sellainen hetki, että tietyissä tilanteissa
jopa tuotan enempi sähköä kuin kulutan.
Mutta nämä seuraavat stepit vaativat sen,
että tulee todellakin myöskin sähköverkkojen
tietyllä tavalla vapautuminen siinä suhteessa,
että pystytään tekemään
ja sopimaan nämä tuntimittaukset. Joku puhuu nettomittauksesta,
mutta minä näen, että hyvä ratkaisu
olisi tuntimittaus, joka perustuu jokaisella tunnilla omaan hintaan
per kilowattitunti, jolloin se toimisi markkinaehtoisesti. Mikä on
ollut todella mielenkiintoista myös, on se, että tietyt
edistykselliset sähköyhtiöt jo nyt ovat
ottaneet käyttöön tällaisen
tuntimittaussysteemin, ja se on vielä helpottanut näitten
pientuottajien asemaa siinä suhteessa, että mikäli
he tuottavat joskus enempi kesän aikana kuin kuluttavat,
ne on tietyllä tavalla netotettu sillä tavalla,
että kun syksyllä tuottaa itse vähempi,
niin se vähennetään sähkölaskusta.
Jatkossa voisi kyllä miettiä myöskin
näitten energia- ja sähköverkkojen vapauttamisen
lisäksi myöskin kaasuverkkojen vapauttamista ja
kaukolämpöverkkojen vapauttamista, että sielläkin
olisi monenlaisia eri tuottajia sen sijaan, että on monopoliasema,
ja aina, kun on kilpailua, se myöskin tehostaa tuotantoa
ja laskee hintoja.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä voi
antaa tunnustuksen kyllä hallitukselle. Tämä on
askel ihan oikeaan, välttämättömään
suuntaan, joka olisi pitänyt pystyä ottamaan jo
paljon aikaisemmin, jo edellisenkin hallituksen aikana. Sitä silloin
ei kyetty ottamaan sattuneesta syystä. On hyvä,
että tämän vaalikauden lopulla tämä nyt
kyetään ottamaan. Toki tässä on
otettu myöskin tiettyjä teknisiä tai teknologisia
edistysaskeleita, jotka helpottavat tämän ratkaisun
tekemistä nyt. Yhtä kaikki tämä on
askel ihan oikeaan suuntaan.
Hivenen varovainen askel toki on. Siis tällä hetkellä,
kun generaattorit ovat teholtaan 50 kilovolttiampeeriin saakka,
pientuotanto on täysin verotonta kuluttajalle, kun sen
käyttää. Mutta jos sattuu tuottamaan
vähän enemmän ja pistää ulos verkkoon,
niin se omakin kulutus jo menee tällä hetkellä veronalaiseksi.
Tämä käytännössä tarkoittaa
sitä, että moni sellainen pientuottaja, joka ajattelisi,
että en itse kuitenkaan tarvitse määräänsä enempää ja
että kun panen myllyn pystyyn, mielellään
sitten panen siitä vähän verkkoonkin,
siis annan vähän yleiseen verkkoonkin, ei hevin
tähän lähde, koska verotus kohtelee sitä omaa
tuotantoa äsken kuvatulla tavalla.
Nyt tässä tapahtuu muutos sillä tavalla,
että raja nousee 100 kilovolttiampeeriin ja sitten vielä tulee
sähkön määrään
800 000 kilowattitunnin raja. Nämä ovat
askeleita ihan oikeaan suuntaan. Jos vielä rohkeutta olisi
vähän lisää, niin voisi tietysti
ajatella, että voisiko tuo 100 kilovolttiampeeria olla
vielä vähän suurempi. Käytännössä se tarkoittaa
noin 800 neliömetrin suuruista paneelistoa, tämä määrä,
joka jää tässä kokonaan verotuksen
ulkopuolelle. Tänne eduskuntaan on jätetty aloite,
joka tässä mielessä tarkoittaa vähän rohkeampaa
edistysaskelta 250 kilovolttiampeeriin, mutta nyt tämän
hallituksen esityksen hyvä puoli on se, että sähkö on
kuitenkin 800 000 kilovolttiampeeriin asti ulospantuna
verotonta. Käytännössähän
tämä tarkoittaa sitä, että sitten, kun
se verkkoon laitetaan, niin kyllähän se verolle
mennee. Se mennee verolle sitten siinä vaiheessa, kun se
verkosta edelleen myydään, että verotontahan
se ei tule olemaan silloin, kun se kerran verkkoon menee. Mutta
oman käytön verottomuus tässä laajenee,
ja tämä on tässä mielessä ihan
hyvä.
Mitä tulee vielä etäluettaviin mittareihin
ja uuden teknologian tarjoamiin erilaisiin mahdollisuuksiin, niin
ensinnäkin se mittariuudistus, mikä Suomessa tehtiin
muutama aika sitten: Olen edelleen erittäin tiukasti sitä mieltä,
että se on todella ollut hyvä uudistus ja tarpeen
ja tarkoituksenmukainen oli aikanaan tehdä. Nyt teknologia
paranee kaiken aikaa, ja näitä teknologisia mahdollisuuksia
hyödyntäen on myöskin kuluttajalla mahdollisuus
säännellä jatkossa entistä enemmän
sitä, milloin sähköä kuluttaa.
Kaikilla kuluttajilla ei ole tilaisuus valita, että käytän
nyt vähän enemmän tuolloin ja tuolloin,
mutta jos hän tietää, että tuona
hetkenä sähkö maksaa enemmän
kuin jonain muuna hetkenä, niin monen kuluttajan mahdollisuus
on kuitenkin vähän muuttaa kulutuskäyttäytymistään
sen mukaiseksi, milloin sähköä on enemmän
tarjolla, milloin se on halvempaa. Tässä mielessä sekä edustaja Tynkkysen
että Jaskarin esille tuomat asiat ovat ihan tärkeitä.
Niitä mahdollisuuksia, mitä uusi teknologia tarjoaa,
täytyy kyetä heti käyttämään hyväksi.
Suomessa toimii yksi maailman johtavista tämän
alan yrityksistä. Se ei ole tosin suomalainen, taitaa olla
sveitsiläis-amerikkalaisesti omistettu, nimeltään
Landis+Gyr, joka valmistaa juuri näitä tuotteita,
jotka ovat tässä mielessä niin tavattoman
edistyksellisiä.
Hyvä esitys, arvoisa puhemies, kaiken kaikkinensa.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edelliset edustajat ovat kehuneet,
tämä hallituksen esitys ansaitsee kyllä kiitosta.
Eräs asia, joka kannattaisi ottaa huomioon valiokuntakäsittelyssä,
on, että jos meillä nyt olisi rohkeutta tehdä sellainen
tekstilisäys, joka olisi muotoiltu näin, "Tätäkin
tehokkaammat voimalaitokset saisivat verovapauden, jos niiden vuosituotanto jäisi
alle 800 megawattitunnin", niin tämä voisi avata
uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja antaa uusia työpaikkoja.
Riitta Myller /sd:
Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä tähän
kuoroon, joka kiittää tätä esitystä.
On erittäin tärkeää, että myös
me suomalaisina olemme linjaamassa näitä uusia
mahdollisuuksia energiantuotantoon, nimenomaan uusiutuvan energian
tuotantoon, niin että me kykenemme toimimaan nimenomaan
niin, että hajautettua energiantuotantoa, hajautettua uusiutuvan
energian tuotantoa lisätään ja katsotaan
aina, että siellä, missä energiaa kulutetaan,
myöskin energiaa voidaan tuottaa. Tämä on
hyvä askel tähän suuntaan, ja tämä on
mielestäni myöskin se tulevaisuuden kuva, jota
meidän täytyy aktiivisesti lähteä edistämään.
Meillä on paljon mahdollisuuksia — asuinalueilla,
maataloudessa, teollisuudessa, kaupan lähiympäristössä — aikaansaada
sellaista tuotantoa, joka merkitsee sitä, että se
siellä tuotettu energia eri tavalla, esimerkiksi aurinkoenergialla
tuotettuna, voidaan sitten käyttää kulutukseen
siinä lähialueella.
Olen samaa mieltä, että tässä on
myöskin liiketoimintamahdollisuuksia. Lappeenrannan yliopisto
on tehnyt paljon tutkimusta tällä alalla, ja sieltä on
kerrottu, että esimerkiksi aurinkoenergian varastointi
alkaa olla jo hyvin mahdollista. On erilaisia tekniikoita sen suhteen,
ja näissä meidän pitää olla
aktiivisesti mukana, niin että suomalaista teknologista
osaamista saadaan yhdistettyä sellaiseen tuotantoon, jolla
on aitoa kysyntää maailmalla.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Sähkön hajautettu, pienimuotoinen
tuotanto on varmasti tulevaisuutta, ja siinä mielessä hallituksen
esitys on oikeansuuntainen. Jos sillä 2 miljoonaa on tämä hintalappu
ja se koskee sataa yritystä, niin se aukaisee tien sitten
ja innostaa ehkä enemmänkin viemään
eteenpäin sähkön pienimuotoista tuotantoa.
Viime aikoina varsinkin Itä-Suomessa ovat aika ikävällä tavalla
sääilmiöt aiheuttaneet sähkökatkoksia,
ja minusta tämäkin asia on syytä tuoda
tässä salissa julki, sillä täytyy
nyt miettiä myös lainsäädännössä sitä,
voidaanko näitten johtokatujen vierimetsiin jollakin tavalla,
tietenkin neuvottelujen kautta, lisätä sähköyhtiöitten ennaltaraivaamisoikeutta —
ja
nimenomaan -oikeutta. Sitten voidaan miettiä, mitenkä se
energiapuu käytetään hyväksi
ja mitkä ovat korvaukset, mutta tähän
suuntaan pitäisi nyt mennä, sillä myös
tämä paljon puhuttu maakaapelointi aiheuttaa siinä mielessä ongelmia,
että se lisää aika paljon sähkön
siirtohintoja juuri näillä metsäisillä alueilla,
esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, ja se on aivan
ilmiselvä rasite yritystoiminnalle. Tämä täytyy
nyt vakavasti ottaa huomioon ja pohtia niitä malleja, että voidaanko
jollakin tavalla jopa lähteä tasoittamaan sähkön
siirtohintojen suurta eriytymistä maan eri alueilla, koska
sähkö kuitenkin on — aivan samalla tavalla
kuin maantiet ja rautatiet — tietynnäköinen
perushyödyke ja perusedellytys yrityksille, kun ne harjoittavat
yritystoimintaa. Se tuo viivan alle lisää rasitetta,
ja tätä ei välttämättä pidä aina
hyvällä katsoa.
Sen takia nämä kaksi asiaa, raivausoikeus
ja sitten jollakin tavalla sähkön siirtohintojen
kurissa pitäminen, ovat ihmisten kannalta tärkeitä,
ja ne ovat yritystoiminnan kannalta tärkeitä nimenomaan
Itä-Suomessa ja niillä alueilla, missä nämä sähkölinjat
tällä hetkellä kulkevat metsissä.
Tulevaisuudessahan ne tulevat sitten entistä enemmän
kulkemaan teiden varsilla, sillä eduskunta on tässäkin
suhteessa säätänyt lakia oikeaan suuntaan.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä pienvoimaloiden
vapautus sähköverosta on ilman muuta paikallaan,
edistää alan teknologian kehittymistä,
tuotantoa, ja tässä suhteessa on erinomaisen hyvä esitys.
Puutun myös näihin myrskyvaurioihin ja sähkökatkoksiin,
jotka aika ajoin, eri vuodenaikoina ilmenevät maassamme
laajoilla alueilla ympäri Suomea. Hallituksen tulee omalta
osaltaan pystyä vastaamaan näihin kysymyksiin.
Tämä laki on oma asiansa, mutta sähkönjakeluyhtiöiden kohdallahan
tilanne on se, että jos olisi sellainen mahdollisuus, että verotus
olisi keveämpää haja-asutusalueilla ja
niillä alueilla, joilla noita myrskytuhoja helposti tulee
ja jotka ovat myös laajoja sähkökatkosalueita,
niin tämä omalta osaltaan edistäisi yhtiöiden
mahdollisuutta myös kaapelointiin, jota varmasti tarvitaan.
Esimerkiksi Savon Voiman ja Pohjois-Karjalan Sähkön
alueella nuo kaapelointityöt tulevat kestämään
toistakymmentä vuotta nykyisen lain velvoitteiden mukaisesti,
ja tässä suhteessa se on aivan liian hidasta,
mikä tapahtuu. Nythän on tilanne myös niin,
että siirron korkeammista kustannuksista joutuvat nuo yhtiöt
vastuunsa kantamaan. Tämä olisi sitten myös
vastaantuloa yhteiskunnalta niin, että nuo yhtiöt
pystyisivät toimimaan, jos tätä veropuolta
voitaisiin tarkastella.
Herra puhemies! Vielä tähän se, että tällaisen koko
yhteiskunnan haavoittuvuuden kannalta esimerkiksi puhelinverkkojen
sulkeutuminen sähkökatkosten myötä,
mikä nytkin tapahtui aivan hiljattain, on aivan käsin
kosketeltava asia. Tässäkin suhteessa koko tämä sähkönsiirto
ja siihen liittyvät sekä verotuksen tuki että myös
investointiasiat ovat koko maan turvallisuuden, ihmisten turvallisuuden
kannalta keskeisiä kysymyksiä. Ei voi olla niin,
että verkot pimenevät, puhelimet pimenevät
ja kaikki ihmettelevät, mitä sitten tapahtuu.
Tässä mielessä kyllä nykyhallituksellakin
on vielä toiminta-aikaa.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täytyy vielä palauttaa
nämä mittasuhteet suurin piirtein oikeaan kohtaan.
Elikkä se verottomuuden rajan nousu 50:stä 100
kilovolttiampeeriin, se ei ole kyllä kovin suuri nousu.
Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan, sanotaan
näin, eikä tällä koko sähköhuollon
kannalta kyllä kovin paljon ole merkitystä, enempikin
periaatteessa, askel oikeaan suuntaan, ja ansaitsee siinä tietysti
tunnustuksen.
Mutta edustaja Eestilän puheenvuoron johdosta kuitenkin
haluaisin sanoa vielä, että ihan oikein, näin
juuri niin kuin te tässä sanotte: olisi kyllä erittäin
tärkeä, että huolehdittaisiin nyt siitä,
että sähkönsiirron kustannukset eri puolilla maata
eivät muodostuisi kovin kohtuuttoman erilaisiksi. Se laki,
sähkömarkkinalaki, joka täällä käsiteltiin
vähän aikaa sitten, johtaa nyt käytännössä siihen,
että ne erot tulevat kasvamaan kaksin—kolminkertaiseksi
eri alueiden välillä Suomessa, sähkönsiirron
kustannukset voivat nousta ja niin poispäin.
Keskusta esitti tässä yhteydessä tasausjärjestelyä,
mutta se ei täällä mennyt läpi
tuossa vaiheessa, kun tätä asiaa käsiteltiin.
Kaiken lisäksi tuossa ratkaisussahan kävi niin,
että Helsingin, kanta-Helsingin, Helsinginniemen paikallisverkko,
tosiasiallinen paikallisverkko, sehän liitettiin kantaverkoksi,
niin että Suomussalmella ja Rovaniemellä ja Iissä ja
kaikkialla maksetaan myöskin tämän Helsingin
verkon kustannuksia näiltä osin, kuin se tässä sanotussa
ratkaisussa tällä tavalla määrättiin.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Tästä sähkönsiirrosta
nyt halutaan nostaa keskustelua, mutta täytyy nyt muistuttaa
siitä, että hallitushan sen halusi myydä eteenpäin.
Omistajaohjausministeri ei siihen puuttunut, ja se oli hallituksen mielestä hyvä kauppa.
Kuitenkin Perussuomalaiset jo aikaisemminkin siitä varoitti,
että kuitenkin huoltovarmuuden kannalta tämmöisiä strategisia
ja keskeisiä, valtiolle tärkeitä liiketoimia
ei pitäisi myydä eteenpäin sijoittajien
käsiin. Tokihan me voimme täällä säätää lakeja,
millä tavalla se hinnoittelu tapahtuu, mutta kuitenkin
ne keinot ovat hyvin vähäisiä siihen
nähden, mitä se olisi voinut olla valtion omistuksen
käsissä.
Mutta, arvoisa puhemies, itse asia, mitä halusin sanoa,
oli se, että tulevaisuudessa me tulemme yhä enemmän
niin sanotuksi omavaraiseksi kotitaloudeksi, ja se tarkoittaa silloin
sitä, että pystytään tulevaisuudessa
varmasti tuottamaan kaikki se käytettävä energia,
jopa ruokakin, siellä kotona. Siinä mielessä meidän
täytyisi ottaa vähän rohkeampia askeleita
eteenpäin ja tehdä semmoisia avauksia, joissa
me voisimme edistää tätä uusiutuvan
energian käyttöä ja vaikka bioenergian
käyttöä kotitalouksissa saakka jopa.
Näitähän on paljon tämmöisiä tutkimuksia
tehty jo, ja pilotteja on menossa ympäri maailmaa.
Pelkään kuitenkin pahoin, että kun
esimerkiksi ilmalämpöpumppu nyt saa kannatusta
hyvin paljon kotitalouksien keskuudessa, ja maalämpökin
on saanut, niin tulevaisuudessa voi olla jopa niin, että täällä hallituksessa
halutaan niitä enemmän verottaa. Pitäisi
pyrkiä päinvastaiseen suuntaan ja tukea ennen
kaikkea näitä yksittäisiä kotitalouksia
hankkimaan semmoista teknologiaa ja lämmitysmuotoa ja energiamuotoa,
jossa päästäisiin tämmöiseen
omavaraiseen suuntaan ja ympäristöystävällisempään
kehitykseen.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on sivuttu sähköverkkoja
ja sähkönsiirtoja, jotka eivät suoranaisesti tähän
hallituksen esitykseen liity, sinänsä tärkeä kysymys.
Oikeastaan tarttuisin vain tuohon edustaja Pekkarisen huomioon
siitä, että tällaisella hajautetulla
pientuotannolla ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa
mitään valtavaa roolia meidän energiajärjestelmässä ole,
niin kuin ei varmaan sinänsä olekaan. Sinänsä suhtaudun
ehkä karvan verran toiveikkaammin hajautetumman tuotannon
mahdollisuuksiin kuitenkin, ja siitä on muutamia rohkaisevia
esimerkkejä maailmalta. Tanskassa saatiin aika pitkälle
juuri netotuksen ansiosta liikkeelle investoinnit 400 megawattiin
aurinkosähkökapasiteettia. Se alkaa olla jo ihan kohtuullinen
määrä.
On myös hyvä muistaa se asia, mitä useassa puheenvuorossa
on jo sivuttu, eli kestävät energiaratkaisut kehittyvät
kovaa vauhtia. Usein on käytetty esimerkkiä, että aurinkokennojen
hinta on kuudessa vuodessa laskenut 80 prosenttia, eikä sille
kehitykselle näy vielä mitään
loppua. No, jos vaihtoehtojen hinta tulee vuosi vuodelta kilpailukykyisemmäksi,
niin jossain vaiheessa on sellainen piste, että itse asiassa
melkein jokaisen kynnelle kykenevän kotitalouden ja pk-yrityksen
kannattaa investoida omaan hajautettuun pientuotantoon, ja sitten
jos siihen pisteeseen päästään,
niin siinä vaiheessa myös tällä hajautetulla
pientuotannolla voi alkaa olla jo ihan valtakunnallisesti suurta
merkitystä, ja sitä kai me kaikki myös
tässä tavoittelemme.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen totesi, että hajautettu
tuotanto ja pienimuotoinen sähköntuotanto ja sähkönsiirto
eivät millään tavalla kuulu yhteen. Minun
oman käsitykseni mukaan ne kuuluvat aivan oleellisella
tavalla yhteen. Silloin kun me puhumme pienimuotoisesta, hajautetusta,
pistemäisestä sähköntuotannosta,
niin täytyy aina saman tien puhua sähkönsiirrosta.
Sähkönsiirto on kuitenkin aina asiakkaitten maksamaa,
ja mitä enemmän tulevaisuudessa tulee olemaan
niitä pisteitä, minne siirretään
vähemmän sähköä, niin sitä enemmän
tämän sähkön siirtohintarasitus siirtyy
niille talouksille ja yrityksille, jotka eivät itse tuota
sähköä, eli tämä siirtohinta
kuuluu aivan oleellisena kysymyksenä tähän.
Täytyy rakentavilla neuvotteluilla ratkaista, miten me
tulemme menettelemään.
Arvoisa puhemies! Kun tämä sähkön
pistemäinen tuotanto Suomessa yleistyy ja sähkön
varastointia aletaan kehittää — meillä on
nämä älykkäät sähköverkot
olemassa ja tämä mittarointi, mihin edustaja Pekkarinen
viittasi — niin meidän täytyy pyrkiä siihen,
että kulutuskäyrä tulee olemaan mahdollisimman
tasainen. Nyt sinne tulee valtavan isoja piikkejä, jotka
aiheuttavat kallista sähköä momentaarisesti.
Kun me saamme nämä älykkäät
sähköverkot ja sähkön varastoinnin
ja muut hajautetun sähköntuotannon uudet ajatukset
tavallaan pelaamaan yhteen pooliin, niin me saamme aika tasaisen
sähkön kulutuskäyrän. Se on
kaikkien etu, ja se on myös sähköntuotannon
etu.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikko nosti puheenvuorossaan
hyvin esille uusiutuvan energian ja lämmitysmuodot. On
todellakin niin, että meidän tulisi pyrkiä siihen,
että meillä ei olisi enää öljylämmitettäviä kotitalouksia
Suomessa. Tällä hetkellä tämä lämmitysmuoto
on kuitenkin suosiossa, nimittäin öljyn hinta
on niin alhainen, ja se ei ainakaan ole tällä hetkellä kannustavaa
siten, että ihmiset ajattelisivat siirtymistä muihin
lämmitysmuotoihin. Ilmalämpöpumppu ja
maalämpö ovat niitä hyviä vaihtoehtoja,
ja todellakin voisimme miettiä sitä, millä tavalla
valtio voisi investoida ja kannustaa ihmisiä siirtymään
näihin lämmitysmuotoihin, joskin siinä sitten
on se pelko monella asiantuntijalla ja varmasti myös kuluttajilla,
millä tavalla näiden lämmitysmuotojen
yhä vain yleistyttyä verottaja tulee heitä tulevaisuudessa
kohtelemaan, tullaanko sinne energian päälle laittamaan lisää verotusta
vielä jollakin tavalla.
Mutta kuten sanoin, uusituvan energian käyttö ja
se, että me jokainen omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa
siihen, millä tavalla ilmastomme lämpenee ja niin
poispäin, on hyvin tärkeää.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vain.
Edustaja Tynkkynen on ihan oikeassa siinä, että kaikki
nämä asiantuntijat sanovat, että erityisesti
aurinkosähkön hinta laskee kaikista nopeimmin,
se tulee hyvää vauhtia, kovaa vauhtia alas, ja
että 30-luvulla se voi olla hyvinkin kilpailukykyinen,
voi olla jo sitä ennen, 20-luvulla, mutta varsinkin 30-luvulla
jo hyvinkin kilpailukykyinen. Mutta kuitenkin esimerkiksi ABB:ssä lasketaan
ja katsotaan, ja se on kuitenkin alan yritys, että 3 terawattituntia
on kova luku tuonne 30-luvulle tultaessa, ja jos kokonaiskulutus
on 100 terawattituntia, hivenen vajaa, niin se ei hirveän suuri
määrä ole, ja siinä on sitten
kaikki mahdollinen tuotanto, sekä pientuotanto että sitten
niissä vähän isommissa yksiköissä.
Yritän tällä sanoa, että tämä on
tärkeä, tämä on periaatteellisesti
tärkeä, tällä on jonkun verran
ihan aineellistakin merkitystä, mutta kokonaishuollon kannalta määräänsä suurempi
tämä ei ole. Kaiken uusiutuvan energian kustannukset
laskevat kaiken aikaa, ja ne kyllä haastavat.
Niin kuin täällä ydinvoimahankkeen
yhteydessä sanoin, on erittäin todennäköistä,
että uusista ydinvoimaluvista ei enää Suomessa
tarvitse päätöksiä tehdä.
Siinä niin kovaa vauhtia näiden erilaisten uusiutuvien
energialähteiden hinnat tulevat tällä hetkellä alas.
(Eduskunnasta: Teknologian ansiosta!) — Teknologian ansiosta,
aivan oikein.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tukisin tässä edustaja
Tynkkystä siinä mielessä, että kyllä tässä hallituksen
esityksessä on nyt kyse sähkön tuesta
pientuotannolle, ja se on äärimmäisen
hyvä. Uskon myöskin, kuten edustaja Pekkarinen
totesi, että se on tulevaisuutta. Minä uskon myös
siihen, että pientaloissa ja jopa kerrostaloissa tulevaisuudessa
on omia aurinkopaneeleja ja sillä lailla tuotetaan osa
sähköstä.
Mitä tulee sähkönsiirtoon, niin se
on aivan eri asia ja se ei ole tässä hallituksen
esityksessä, mutta siinä mielessä edustaja
Eestilä on siinä oikeassa, että se on
erittäin tärkeä asia, koska tällä hetkellä,
kun sähkön hinta painuu alas, niin sähköyhtiöt
rahastavat näillä sähkönsiirroilla,
ylirahastavat kuluttajia. Sillä lailla se on varma tulonlähde,
mutta tässä on tosiaan kyseessä nyt pientuotannon
tukiasia.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun kuunteli
ja samalla perehtyi tähän lakiesitykseen, niin
onhan tässä hyvänä puolena tosiaan
se, että nostetaan tuosta 50 kilowatista teho 100 kilowattiin
ja saadaan sillä pyöritettyä, jos tasaisena
tehona lasketaan, vuorokaudessa 2 400 kilowattituntia.
Aika merkittäväähän se on, jos
ajatellaan vaikka omakotitaloa tai jotakin hallitilaa, missä uusiutuvalla
voidaan tuottaa energiaa ja sillä tavalla.
Mutta sitten yli 100 kilowatin tehoisilla vehkeillä tämä 800 000
kilowattituntia. Lähinnä sitä mietin,
olisiko vielä tuossa semmoinen välimuoto olemassa,
että esimerkiksi se, joka pienimuotoista uusiutuvaa energiatuotantoa
maatilalla tai jossakin harjoittaa pienemmällä yksiköllä,
voisi olla myös verovapautettu. 800 000 kilowattituntiin
saakkahan jos tuotetaan, niin yli 100-kilowattisella tuotantolaitoksella
on rekisteröidyttävä tähän
ja tehtävä veroilmoitus tästä sähköntuotosta
vuosittain Tullille.
Tässä saattaisi hyvinkin olla semmoinen uusiutuva,
että kun maatilalla, kuten tiedätte, energian
tarvetta on merkittävästi tai sitten jossakin teollisuushallissa
tai tämäntyyppisessä, niin saattaisi
hyvinkin olla, että se lisäisi sitä ja
tavallaan uusiutuvan kautta vähentäisi sitten
muuta sähköntuotantoa.
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Sähkön pientuotanto
on tulevaisuutta. Monet teknologiset keksinnöt viittaavat
siihen suuntaan, että kohta aletaan enemmänkin
tuottaa kotitalouksissa sitä omaa sähköä omaan
käyttöön. Oikeastaan ainut pullonkaulatekijä,
mikä tämän tilanteen estää,
ovat akkuteknologiat. Ne eivät ole vielä kyllin
kehittyneitä siihen, että sitä sähköä pystyttäisiin
säilömään hyvin edullisesti
ja tehokkaasti.
Kaikkinensa täytyy todeta tästä hallituksen esityksestä:
hyvä esitys, oikeaan suuntaan mennään.
Jari Leppä /kesk:
Puhemies! On ihan selvää, että tämä hallituksen
esitys on hyvä ja pientuotannon edistäminen kaikella
tavalla on koko kansantalouden kannalta merkittävä asia.
Tietysti, niin kuin täällä edustaja Pekkarinen
sanoi, kun sähkönsiirrosta oli äsken
kysymys ja puhe, sen taannoisen lain osalta, joka sähkönsiirtoa
määrittelee, toivoisin kyllä kriittisyyttä,
koska se jakaa tätä maata kahtia aivan selkeästi.
Se on yksi keskittämisen väline, joka silloin
tehtiin. Siksi keskusta sitä vastusti, ja se ei edelleenkään
maistu lainkaan hyvältä.
Sitten toinen asia on se, minkälaisia esityksiä jatkossa
sitten hallitus vielä näinä viimeisinä viikkoinaan
täällä tekee ja minkälaisia
muutoksia se esitettyihin lakiesityksiin sorvaa. Muun muassa tämän
muuttuvahintaisen sähköntuotantotuen osalta, joka
nyt on lausuntokierroksella, lausunnonantajat ovat selkeän
yksimielisiä siitä asiasta, että muutoksia
tarvitaan ja paljon siihen hallituksen esitykseen. Siksi toivonkin,
että kun tätä samaa linjaa kuin tässä nyt
tätä asiaa käsitellessä viedään
eteenpäin, ollaan hyvillä mielin kaikki ja kannatetaan
tätä, niin samalla tavalla ajatellaan myöskin
tuosta lainsäädännöstä,
jotta siitä tulee kunnollinen ja hyvä, ettei se
jää torsoksi ja päinvastoin vaikeuta
sitä meidän isoa tavoitettamme, joka meillä kaikilla
on yhteinen, elikkä suomalaista omavaraista sähköntuotantoa
ja energiantuotantoa kasvatetaan.
Keskustelu päättyi.