Puhemies! Ruotsia ja muutakin maailmaa on viime päivinä kuohuttanut ABB:n entisen pääjohtajan Percy Barnevikin eläke-etuus ja myöskin toimitusjohtaja Göran Lindahlin, joka samoin toimi ABB:ssä.

Suomessa professori Jarmo Leppiniemi, joka toimii Helsingin kauppakorkeakoulussa, esittää, että me tarvitsisimme myös Suomessa lainmuutoksen, joka lisäisi läpinäkyvyyttä. Nythän on käytännössä niin, että yhtiökokous yleensä antaa hallitukselle eväät siitä, minkälaiset eläke-etuudet ja optioetuudet ja palkkaetuudet johtajistolle annetaan. Tässä suhteessa professori Leppiniemen mielestä tämä ei ole riittävän läpinäkyvää, vaan julkisuudella pitäisi olla enemmän sanomista tähän asiaan. Hän sanoo, että näin asia toimii Amerikassa. Kysyisinkin ministeri Niinistöltä, mikä on hänen käsityksensä:

Pitäisikö meidän Suomessa lisätä tätä läpinäkyvyyttä johtajien eläke-etuuksien, palkkaetuuksien ja optioetuuksien suhteen?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Onneksi Suomessa ei ilmeisesti ole aivan vastaavanlaisia ylimittaisuuksia, (Ed. Elo: Sitä ei tiedetä!) mutta minusta ymmärrettävää ainakin olisi se, että yhtiön osakkeenomistajien mahdollisuudet saada tietoja vaikkapa tämän tyyppisistä kysymyksistä otettaisiin tarkasteltavaksi. On vähän eri asia, mitä yhtiön pitää yhtiökokouskutsuissaan valmiiksi kertoa ottaen huomioon, että ne ovat kaikilta osin julkisia. Kyllä meidän kuitenkin pitää muistaa, että yhtiöt ovat osakkaittensa omistamia ja siinä mielessä tavallaan puhtaasti yksityissektoria myöskin.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Niinistö viittasi, osakeyhtiölaki toki mahdollistaa tämän tiedon kysymisen ja yhtiön johdolla on velvollisuuskin informoida osakkaita tämän tyyppisistä kysymyksistä. On sitten yhtiökohtaisesti katsottava, missä tiedon tarkkuuden raja menee. Mutta tosiaan esteitä osakeyhtiölaissa tälle tiedonsaannille ei ole.

Voidaan toki osakeyhtiölain seuraavassa uudistuksessa — kokonaisuudistus on valmisteilla — ottaa huomioon myös se, pitäisikö rakentaa ihan tiettyä velvoitettakin erityisesti pörssiyhtiöiden osalta tämän tyyppisten tietojen antamiseen julkisiksi.

Puhemies! Professori Leppiniemi toteaa tässä haastattelussa, että tämänhetkinen laki velvoittaa yrityksiä informoimaan johdon palkoista könttäsummana, ei, mitä yksittäiset johtajat saavat. Yritykset ilmoittavat myös johtajiensa eläkeiän, jos se poikkeaa nykyisestä, mutta mitään eläkesummia ei ole velvoitetta antaa.

Puhemies! Kun tämän päivän tiedot Ruotsista kertovat, että Ruotsin teollisuuden johdon palkat ovat nousseet 600 prosenttia kymmenessä vuodessa, työntekijöiden 60 prosenttia, ministeri Niinistölle kysymys: Olisiko Suomessakin hyvä selvittää, mitä on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana, kun tällainen yleinen näppituntuma tuntuu olevan, että yritysten johdon palkat ovat päässeet karkuun, ja halutaan verohelpotuksia vielä? Palkansaajat ovat kuitenkin tulosopimuksilla aika tiukasti sidotut vaatimattomiin, pieniin korotuksiin.

Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Ensiksi vielä yhtiöitten avoimuuteen: Luulen, että olemme menossa kyllä kohti sellaista aikaa. Nythän esimerkkinä siitä keskustelunaiheesta on ollut äänivallaltaan painotettujen osakkeiden kieltäminen. Kaikki tämän tyyppiset kysymykset ovat tavallaan myöskin sellaisen positiivisen markkinatahdon alaisia, että olettaisi, että valistunut sijoittaja esimerkiksi vierastaisi sellaisia yhtiöitä, joista hän ei saa joko automaattisesti avoimesti tai edes pyytämällä mielestään riittävää tietoa. Eli toivoisi, että markkinoilla jokainen sijoittaja esimerkiksi kiinnittäisi vähän enemmän huomiota siihen, mitä hänelle ollaan valmiita kertomaan. Luulen, että se voisi aika lailla puhdistaa ilmaa, tämän tyyppinen perusasenne, joka nyt on selvästi nousussa muun muassa Enroninkin tapauksen puitteissa.

Mitä tulee johtajien palkkoihin Suomessa, suosittelen kyllä iltapäivälehtiä. (Puhemies koputtaa) Sieltä ne ovat selvinneet tähänkin asti.

Arvoisa puhemies! Hallitus on huomenna mahdollisesti antamassa esityksen, joka liittyy eläkkeiden pankkisalaisuuteen. Onko ministeri Niinistö nyt huolehtinut siitä, että suurten eläkkeiden saajien pankkitilit voidaan katsoa samalla tavalla kuin voidaan pieneläkeläisten, jotka joutuvat toimeentulotukea hakemaan? Onko asianmukaista, että kerran kuukaudessa vaaditaan toimittamaan tiliote, jotta voi saada edes minimitoimeentulon? Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että myöskin suurituloiset toimittaisivat tiedot siitä, minkälaisilla tuloilla he elävät, kun heidän tulonsa on toisten työllä ansaittu?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni siinä tilanteessa, jos haetaan yhteiskunnan tukea, jokainen on velvollinen selvittämään, niin rikas kuin köyhäkin. Rikas vaan varmasti jää vaille sitä tukea, kun paljastaa rikkautensa.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen ilmeisesti viittaa Kansaneläkelaitoksen tiedonsaanti- ja tiedonvälittämisoikeuksia koskevaan lainsäädäntöön, samoin työeläkelaitosten tiedonsaantioikeuksia koskevaan lainsäädäntöön, joka on tarkoitus saattaa ajan tasalle julkisuuslain perusteella ja myös siitä näkökulmasta, että kun yhtä etuutta haetaan, nämä tiedot ovat asianomaisen sosiaaliturvaviranomaisen saatavissa toista etuutta varten. Tässä, totta kai, niin kuin ministeri Niinistö totesi, kaikkia kansalaisia kohdellaan samalla tavoin.

Arvoisa puhemies! Kun ed. Elo äsken kysyi sitä, kuinka paljon palkat ja muut ovat nousseet, niin pitääkö paikkansa Teollisuuden ja Työnantajien selvitys muutaman kuukauden takaa, jonka mukaan vuodesta 96 lähtien, jolloin tehtiin nämä kaikki taitetut indeksit et cetera, Teollisuuden ja Työnantajien palkat ovat nousseet markkamääräisesti 40 prosenttia ja ostoarvoltaan 26 prosenttia. Hallitus on onnistunut pitämään eläkeläiset nollaprosentissa, paitsi että pari kertaa meinasi mennä pakkasen puolelle.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija Perho

Arvoisa puhemies! — Ed. Stenius-Kaukonen totesi, että kukaan ei osaa vastata. — Nollaprosentit nyt kuitenkin voidaan kumota ilman muuta. Jos ajatellaan eläkeläisten ostovoiman kehitystä, se on kehittynyt myönteisesti erinäisten toimien takia, joita tämän hallituksen aikana on tehty sairausvakuutusmaksun puolella. Indeksijärjestelmä on toiminut sen lainsäädännön pohjalta kuin on toiminut, ja siinähän nimenomaan yhtenä muuttujana on elinkustannusindeksi eli kustannustason nousu.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Se on hyvä juttu, jos palkansaajien ansiotaso on noussut, koska he maksavat yli kaksi kolmasosaa niistä eläkkeistä, jotka parastaikaa maksetaan ulos. Riittääpä sitten siihen eläkkeiden kattamiseen, vaikka se vaativa tehtävä onkin ottaen huomioon, että eläkemaksut yhteensä, palkansaajien ja työnantajan, ovat kyllä olleet aikamoisen nousupaineen edessä.