Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta on sisällöltään ja merkitykseltään ensi sijassa vaalitekninen. Saamelaiskäräjistä annetun lain 1 §:n sanontaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että se vastaa perustuslain 17 §:n 3 momenttia ja 121 §:n 4 momenttia.

Valiokunta haluaa muistuttaa siitä ... (Hälinää)

Kiitoksia! — Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon turvaaminen lailla ei sellaisenaan muuta niitä nykyisiä lainsäädäntöjärjestelyjä, joiden mukaan määräytyy, ketkä saavat harjoittaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja perinteisillä saamelaisalueilla. Mahdolliset muutokset näissä suhteissa voidaan toteuttaa vain muuttamalla voimassa olevia lakeja. Valiokunta haluaakin tähdentää sitä, että elinkeino-oikeudellisten muutosesitysten pitää pohjautua pätevään tutkimustietoon saamelaisuudesta sekä omistusoloista ja niiden kehittymisestä kyseisillä alueilla. Yhteispohjoismainen hanke on paraikaa menossa, ja tuossa hankkeessa pyritään selvittämään saamelaisuus-käsitettä ja näitä perinteisiä oikeuksia.

Hallituksen esityksen myöhäisen antamisajankohdan takia on käynyt ilmeiseksi, ettei nyt kysymyksessä olevaa äänioikeuden muutosta ole mahdollista soveltaa vielä ensi vuoden vaaleissa. Lain mukainen uusi sääntö ehtisi nimittäin olla noudatettavana kesken vaaliluetteloon hakeutumisvaiheen vain noin kuukauden ajan siinäkin tapauksessa, että laki saatettaisiin pikaisesti voimaan. Tästä syystä valiokunta on lisännyt lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen uuden 2 momentin lakiehdotuksen 21 §:ään kohdistuvasta siirtymäsäännöksestä. Sen mukaan 21 §:ää ei sovelleta vielä ensimmäisissä lain voimaantulon jälkeen toimitettavissa saamelaiskäräjien vaaleissa. Laki voidaan näin ollen säätää tulevaksi voimaan vuoden 2003 alusta.

Lakiehdotuksen 31 §:n 1 momentin sanamuodosta saa sen käsityksen, että postin välityksellä äänioikeutetuille lähetetyt vaaliasiakirjat voisi henkilökohtaisesti jättää vaalilautakunnalle vielä vaalipäivänä, jos vaalipäivän äänestys järjestetään. Tarkoitus kuitenkin on, että tämä mahdollisuus päättyy vaalipäivän äänestystä edeltävänä perjantaina, ja valiokunta on tämän vuoksi täsmentänyt momentin sanontaa.

Halusin näistä muutoksista kertoa niitten perustelut.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kokkonen jo kuvasi tätä hallituksen esitystä ja siinä ehdotettua muutosta tekniseksi primäärisesti luonteeltaan. Tässä oli siis kysymys saamelaiskäräjien vaalien toteuttamisesta.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä olisi voitu olla myöskin kunnianhimoisempia. Kunnianhimo liittyy siihen, että saamelaiset ovat Suomessa ja itse asiassa Euroopassakin, Euroopan unionin alueella, ainoa alkuperäiskansa, ja luonnollisesti me olemme säädöksin suojanneet ja turvanneet saamelaisten kulttuuriautonomian toteutumisen. Mutta kunnianhimoa olisi voinut viedä eteenpäin siinä suhteessa, että olisi voitu pohtia myöskin sitä vaihtoehtoa, että saamelaisille annettaisiin alkuperäiskansana nimenomaan kiintiöity edustajanpaikka eduskunnassa.

Useissa eurooppalaisissa maissahan on käytäntö, tapa sen kaltainen, että alkuperäiskansoille tai etnisille vähemmistöille, kielellisille vähemmistöille, on turvattu kiintiöityjä edustajanpaikkoja keskeisimmissä lainsäädäntöelimissä, parlamenteissa. Ne on hoidettu joko alueellispohjaisesti tai etnispohjaisesti. Etnispohjaisista järjestelyistä esimerkkinä on muun muassa se, että tanskankielisille vähemmistöille Saksassa on varattu liittopäivillä kiintiöity kansanedustajanpaikka. Samalla tavalla Sloveniassa on italiankieliselle vähemmistölle turvattu kiintiöity paikka. Suomessa on olemassa eduskunnassa, niin kuin hyvin tiedämme, alueellispohjaisesti järjestetty yksi kiintiöity edustaja. Se on Ahvenanmaan edustajanpaikka eduskunnassa.

Tässä suhteessa nyt, kun olemme saamelaisten kulttuuriautonomian kehittäneet siihen muotoon, että heillä on omat saamelaiskäräjät ja myöskin saamelaiset ovat etnisenä vähemmistönä, alkuperäiskansana, rekisteröityneet Suomessa, niin tältä pohjalta olisi voitu lähteä rakentamaan eteenpäin sitä ajattelutapaa, että myöskin eduskunnassa saamelaisten erityistarpeet tulisi paremmin huomioitua, jos heillä olisi kiintiöity kansanedustajanpaikka. Saamelaisiahan laskennallisesti Suomessa tällä hetkellä on 7 500.

Saamelaisten osalta on syytä muistaa hieman historiallista tähän ajatukseen liittyvää taustaa. 1600-luvun alussa, 1602 alkaen 150 vuotta saamelaisilla oli edustus valtiopäivillä maassa, johon myös Suomi silloin kuului eli Ruotsi—Suomessa tai Ruotsissa. Tätä perinnettä tietysti voisi nyt pyrkiä kehittämään myöskin Suomessa uudella tavalla. Tämä uudistus on koskenut saamelaisten kulttuuriautonomiaa, ja saamelaiskäräjien perustamisen kauttahan on mahdollistunut se jo, että kirkolliskokouksessa on saamelaisille varattu kiintiöpaikka ja tässä suhteessa on tavallaan luotu jo malli.

Arvoisa puhemies! Olisin siis ehdottanut sitä, että tässä suhteessa hallitus olisi voinut olla kunnianhimoisempi ja esittänyt sitä ajatustapaa, että saamelaisille olisi varattu tänne kiintiöpaikka.