Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että tunnistuspalvelun tarjoajan ja sähköisiä allekirjoituksia tarjoavan toimijan tulisi jatkossa vaatia henkilötunnus henkilön tunnistamiseksi. Nytten, kun tämä sähköinen palvelu lisääntyy, siinä halutaan ottaa harppaus eteenpäin.

Siinä mielessä tämä hallituksen esitys ei nyt tuo kovin paljoa uusia asioita sähköiseen tunnistamiseen, vaan toivoisin, että hallitus ottaisi mallia esimerkiksi Virosta, missä on selkeästi päästy jo noin 10 vuotta sitten paljon pidemmälle kuin Suomessa. Siellähän yhdellä tunnistehenkilökortilla pääsee kaikki asiat hoitamaan verkon kautta kirjautumalla. Suomessa kuitenkin on vielä monia alueita, joilla sähköistä henkilökorttia ei pystytä hyödyntämään siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Toivonkin, että hallitus vielä näin viime töikseen jollakin tavalla piirtää jonkunnäköistä suuntaviivaa siihen, kuinka nopealla aikavälillä helpotetaan ihmisten asiointia verkossa sähköisen tunnistamisen avulla.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Sähköisen tunnistamisen palvelujen markkinoiden kehittäminen on ollut Suomessa pankkisektoria lukuun ottamatta suhteellisen hidasta. Pankkisektorihan meillä on todella edistyksellinen tässä mielessä. Vahvan sähköisen tunnistamisen palveluja tarjoavat tosiaan pankit, Väestörekisterikeskus ja teleyritykset.

Tosiaan nyt ehdotetaan muutettavaksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annettua lakia, ja sääntely on siinä mielessä tunnistuspalvelun tarjoajille vapaaehtoista, että sääntely koskisi ainoastaan Viestintävirastolle ilmoituksen tehneitä vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajia. Esityksessä olisi tässä vaiheessa kyse vain yksityishenkilöiden sähköisestä tunnistamisesta.

Joka tapauksessa tässä mennään eteenpäin, ja niin kuin tuossa edustaja Niikko mainitsi, Virossa ollaan huomattavasti pidemmällä tässä teknisessä kehityksessä.

Sen verran täytyy kuitenkin sanoa, että meillä on Suomessa iso määrä ihmisiä, jotka eivät ole netin käyttäjiä, ja heille täytyy tasa-arvon nimissä suoda mahdollisuus myös toimia edelleen vanhoilla menetelmillä ja paperein. Sitten on lisäksi vielä se, että jos ihmiseltä ovat menneet luottotiedot, niin tämä on vakava ongelma, että monesti tällainen ihminen ei pääse tunnistautumaan mihinkään näihin järjestelmiin, ja se aiheuttaa epätasa-arvoa.

Sen verran vielä sanoisin, että yksi, mikä on tulevaisuudessa valitettava vaara, on nämä identiteettivarkaudet, ja sen takia tästä teknisestä turvallisuudesta täytyy verkossa pitää huolta, että näitä identiteettivarkauksia ei tehdä ja sillä tavalla aiheuteta vahinkoa toisille ihmisille.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sähköisen tunnistamisen sääntelyn tulee mahdollistaa uusien palvelujen kehittäminen ja edistää siten liiketoimintamahdollisuuksia myöskin tälle alueelle. Tosiasia on kuitenkin, että tämä esitys ei ratkaise kaikkia kehityksen tiellä olevia ongelmia, ja siksi jatkotyölle on paljonkin tarvetta. Mutta olkoon tämä ensiaskeleita hyvälle tielle.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On suorastaan häpeä Suomen kannalta, että tässä sähköisessä allekirjoittamisessa ei ole päästy pidemmälle. Koko tämä sähköinen tunnistaminen ja siihen liittyvät asiat ovat kyllä jääneet Suomessa, uskallanko nyt sanoa, 20 tai 30 vuotta jälkeen siitä, miten meillä olisi ollut mahdollisuus toimia asiassa. Ja kun Suomi tässä takavuosina kertoi olevansa oikein Nokia-valtio, niin todellisuudessa tällä sektorilla me kyllä jäimme paikallemme. Ne valtiot, jotka siirtyivät, sitaateissa sanottuna, helmitaulusta suoraan sähköiseen muotoon, ovat astuneet askeleen pidemmälle, ja tämä on hyvä asia.

Keskusta on omalta osaltaan myös tehnyt lakialoitteen, jossa velvoitettaisiin pankit antamaan asiakkaalle verkkopankkitunnukset, jotta hän voi maksaa niillä laskuja. Tämä on todellinen ongelma — eihän se näin voi olla, että yhteiskunnassa ihminen, joka joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, tipahtaa sitten tavallaan kehityksenkin ulkopuolelle. Sähköinen tunnistaminen, sähköinen allekirjoitus ovat yhteiskunnan tätä päivää. Tässä suhteessa tuo velvoite, että valtio omalta osaltaan luo järjestelmän, jossa se myöntäisi verkkotunnukset niille kansalaisille, jotka eivät saa verkkopankkitunnuksia, on juuri oikea lähtökohta.

Pankkien tietyllä lailla täytyisi tässä kyllä toimia, mutta jos näin ei käy, niin sitten valtion kyllä pitää tämä asia tehdä. Emmehän me sitäkään arvo, kuka saa kävellä maantietä tai kuka saa kulkea katua myöten. Yhteisen infran ja yhteisten järjestelmien on oltava meille kaikille samanlaisia, ja tässä mielessä sekä tämä Kimmo Tiilikaisen lakialoite, keskustan lakialoite että osaltaan tämäkin esitys, jota nyt käsitellään, vievät tätä asiaa eteenpäin, mutta nyt on kyllä valtiovallan syytä myös toimia.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Me tulimme monessa tällä sektorilla ensimmäisenä, mutta se toki tarkoitti sitä, että myöhemmin vastaavia toimintoja, esimerkiksi matkapuhelinjärjestelmiä ja muita, käyttöön ottaneet maat ajoivat ohi, niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut. On hyvä, että sähköisessä tunnistamisessa nyt edetään. Se avaa uusia palveluita, uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin julkisellekin puolelle.

Tässä keskustelussa esille nousi myös luottotieto-ongelma ja se, että pankit eivät anna pankkitunnuksia, ja se on aiheellinen huoli. Pitää löytyä jokin toinen malli, jos pankit eivät verkkotunnuksia anna, ja silloin on hyvä, että on olemassa myös joku rinnakkainen järjestelmä, ja siinä tämä sähköinen tunnistaminen toivottavasti tulee toimimaan.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, joka esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa on aiheuttanut keskustelua, on ulkomailla asuvien suomalaisten äänestäminen. Aika monet jättävät äänestämättä sen takia, että äänestäminen on vaikeaa ja vaatii matkustamista monessa maanosassa taikka valtiossa erittäin kauaksi. Silloin sähköinen tunnistaminen voisi tulla yhdeksi keinoksi, postiäänestys tietysti toisena vaihtoehtona. Mutta ehkä tätä päivää olisi, jos emme Suomessa uskalla sähköiseen äänestämiseen vielä mennä, että menisimme ainakin niiden ihmisten osalta, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla.

Mikael Jungner /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tervetullut ja tärkeä esitys.

Voisi sanoa, että kun joitakin vuosikymmeniä sitten tavaraliikenteessä konttistandardi mahdollisti tavaran liikutuksen kustannusten tiputtamisen noin 93 prosentilla, niin se mullisti globalisaation. Vastaavasti tämä TCP/IP-protokolla, joka mahdollistaa tiedon liikkumisen verkoissa niin, että vastapää tunnistaa, mistä on kysymys, on mullistanut tiedonvälityksen, josta internet kaikkine palveluineen on paras esimerkki.

Nyt kolmantena aaltona tätä samaa kehitystä on ihmisen identiteetin käyttäminen niin, että ihmisen identiteetti on mukana siinä tekemisessä, joka verkossa tapahtuu, ja se tulee olemaan todella paljon maailmaa mullistava asia. Sen takia tässä on syytä, aivan niin kuin edellisessä puheenvuorossa todettiin, kiinnittää huomiota paitsi siihen, että jokainen ihminen on tunnistettavissa ja hänellä on tunnistautumismahdollisuus, myös siihen, että mahdollisimman paljon palveluita olisi käytettävissä, jotta tästä tulisi arkipäivän toimintaa.