Täysistunnon pöytäkirja 141/2004 vp

PTK 141/2004 vp

141. TORSTAINA 16. JOULUKUUTA 2004 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2005 Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) täydentämisestä Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) toisesta täydentämisestä

 

Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa on ensi vuoden talousarvion käsittely edennyt ripeästi. Valiokunta pysyi hyvin alkusyksystä asettamassaan aikataulussa, vaikka tulopoliittinen neuvotteluratkaisu aikatauluamme kiristikin. Osaltaan tätä edesauttoi se, että hallituspuolueet pääsivät hyvissä ajoin yhteisymmärrykseen talousarvioon tehtävistä euromääräisistä muutoksista. Hyvästä yhteistyöstä haluan tältä paikalta kiittää sekä valiokunnan varapuheenjohtajaa ja jaostojen puheenjohtajia että kaikkia valiokunnan jäseniä, niin hallituspuolueiden kuin erityisesti myös oppositiopuolueiden kansanedustajia, rakentavasta yhteistyöstä. (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Pyydän edustajia rauhoittumaan ja keskittymään tämän päivän asiaan.

Puhuja:

Kiitokset myös valiokunnan osaavalle henkilöstölle sekä valtiovarainministerille ja hänen johtamalleen ministeriölle hyvästä ja rakentavasta toiminnasta syksyn aikana.

Vuoden 2005 talousarvion loppusumma on runsaat 37 855 miljoonaa euroa. Loppusumma kasvoi valiokunnan käsittelyssä vajaalla 70 miljoonalla eurolla. Valtion budjettitalouden alijäämä on vuonna 2005 noin 948 miljoonaa euroa. Jakamaton varaus menosäännön alaisissa menoissa on 307 miljoonaa euroa. Tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen, joka tänään toivottavasti allekirjoitetaan, perusteella voidaan arvioida, että suuruusluokaltaan noin 100 miljoonaa euroa tarvitaan uusien työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotuksiin, mikä pienentää todellisen varauksen ennakoimattomia lisätalousarviotarpeita varten noin 200 miljoonaan euroon.

Tänä vuonna valtion budjettitaloushan on selkeästi ennakoitua paremmassa tasapainossa johtuen muun muassa osinkotulojen ja myöskin valtionyhtiöiden ja osakkeiden myyntitulojen kasvusta sekä ennakoitua pienemmistä korkomenoista sekä myöskin siitä, että menokehys on jossain määrin tänä vuonna alitettu.

Vuonna 2004 jakamatonta varausta käytettiin lisätalousarvioissa kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin aikaisempina vuosina keskimäärin. Vuodelle 2005 jäävää jakamatonta varausta onkin pidettävä niukkana. Vaalikauden jälkipuoliskolla vuosina 2006—2007 kehystilanne tulee olemaan jo tehtyjen päätösten perusteella merkittävästi vuotta 2005 tiukempi. Tilanteen tiukkuutta on lisännyt muun muassa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaatima määrärahojen lisäys sekä vuonna 2005 omaisuuden myyntituloilla aloitettavien tiehankkeiden jatkorahoitus. Tuohon valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon lisäykseen ei ole osattu varautua budjettikehyksiä tehtäessä. Tilanteeseen tuonevat helpotusta valtion omaisuuden myyntitulot.

Maailmantalouden kasvu, joka voimistui vuosi sitten, on nyt tasaantunut. Kehitys on ollut alueellisesti epäyhtenäistä. Yhdysvaltain, Kiinan ja muun muassa Venäjän kasvu on ollut ripeää, mutta euroalueen ja Japanin talouskehitys on heikentynyt kesän ja syksyn aikana. Yksi kasvua hidastaneista tekijöistä on ollut öljyn kallistuminen. Toisaalta öljyn hinnan pysyminen korkeana kertoo voimakkaan kasvun jatkumisesta muun muassa Kiinassa.

Myös Suomen taloudessa ennustetaan suhdannehuipun olevan ohi. Kokonaistuotannon kasvu yltänee tänä vuonna 3,2 prosenttiin ja hidastuu 2,8 prosenttiin vuonna 2005. Talouden kasvu perustuu tulevana vuonna yksityisen kulutuksen sijasta aiempaa enemmän viennin elpymiseen. Erityisesti metalliteollisuuden mutta myös matkapuhelinviennin odotetaan nyt lisääntyvän. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan 8,5 prosenttiin ja työllisten osuuden työikäisestä väestöstä nousevan lähelle 67,5:tä prosenttia vuonna 2005. Ennakoidulla talouden kasvuvauhdilla hallituksen tavoite työllisyyden lisäämisestä 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä vaikuttaa edelleen varsin haasteelliselta. Valtiovarainministeriön uusimman arvion mukaan työllisyysaste vaalikauden lopussa olisi noin 68,6 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat 29.11. neuvottelutuloksen tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, joka tänään toivottavasti voitaneen allekirjoituksilla vahvistaa. Hallitus sitoutui tässä yhteydessä omalta osaltaan veronalennuksiin ja eräisiin talouden kasvukykyä vahvistaviin menopäätöksiin. Ansiotuloverojen kevennys muodostaa keskeisen osan hallituksen päättämistä tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvistä toimenpiteistä. Työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman lisäksi hallitus keventää työn verotusta vuosina 2005—2007 bruttomääräisesti yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Vuonna 2005 ansiotuloverotusta kevennetään noin 350 miljoonalla eurolla, mikä estää muutoin tapahtuvan palkkaverotuksen kiristymisen.

Kuluvan vaalikauden tehtyjen ja nyt ehdotettujen työn verotuksen kevennysten verotuottovaikutukset ilman inflaatiotarkistuksia ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 2 775 miljoonaa euroa. Myöskin osaltaan perhetuen ja sosiaalisten tulonsiirtojen lisääminen vahvistaa ostovoimaa. Hallituksen suunnitelmissa ei ole muita veronkevennyksiä vaalikauden aikana. Voitaneen todeta, että nyt valmistuva budjetti, tänään toivottavasti syntyvä tuloratkaisu ja myös valtiontalouden ennakoitua parempi tilanne luovat kansantalouteemme vakautta tällä hetkellä ja tulevina vuosina.

Puhemies! Suurimmat muutokset valiokuntakäsittelyssä tehtiin opetusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkiin. Lisäyksistä 30 miljoonaa euroa aiheutuu kuntien kustannustenjaon tarkistuksen muuttamisesta hallituksen esittämää etupainotteisemmaksi koskien nimenomaan vuotta 2005. Hallituspuolueiden sopimat muut muutokset talousarvioon olivat nettomääräisesti runsaat 39 miljoonaa euroa.

Opetusministeriön pääluokassa valiokunta kohdentaa lisää määrärahoja kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Samalla kirjastojen valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista kokonaan katettaviksi kahdella vuodella nopeutetussa aikataulussa vuoteen 2010 mennessä. Tässä talousarviossa valiokunta toteuttaa 9,5 miljoonan euron siirron Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen momentilta yleisten budjettivarojen momentille. Lisäksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaisesti eduskunta edellyttää hallituksen viipymättä valmistelevan ja tuovan eduskunnan käsiteltäväksi niin sanotun jakosuhdelain muutoksen. Muutokset vahvistavat samalla Veikkaus Oy:n monopoliasemaa, kun voittovarat menevät varsinaisille edunsaajille eivätkä budjetin yleiskatteeksi.

Veikkausvoittovaramomentilta kirjastojen valtionosuuksista vapautuvasta 9,5 miljoonaa eurosta 4,2 miljoonaa euroa osoitetaan taiteen, 3,1 miljoonaa euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen ja 2,2 miljoonaa euroa nuorisotyön edistämiseen. Teattereiden henkilötyövuosia valiokunta on lisännyt 24:llä hallituksen ehdottamaa enemmän. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteella olevien opiskeluvuorokausien enimmäismäärää lisätään 10 000 vuorokaudella hallituksen ehdottamasta määrästä. Nuorisotyöhön tehdyllä määrärahalisäyksellä tuetaan erityisesti kunnallista nuorisotyötä ja yhteistyötä kunnissa liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen sekä koulutoimen kanssa.

Opiskelijoiden sosiaalista asemaa parannetaan korottamalla asumislisässä huomioon otettava kuukausittainen vuokrakatto vuoden 2005 marraskuun alusta lukien 252 euroon. Tämän toteuttamiseksi valiokunta on lisännyt määrärahoja tarkoitukseen 4,4 miljoonaa euroa.

Valiokunta on lisännyt perustienpidon määrärahoja 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoitettu perustienpidon teemahankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi yksityisteiden valtionapua korotetaan 800 000 eurolla. Tätä lisäystä pidetään yhdessä hallituksen tekemän lisäyksen kanssa tarpeellisena muun muassa sateiden viime kesänä aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.

Joukkoliikenteen palvelujen ja ostojen kehittämiseen lisätään 3 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että työmatkaliikennettä ohjataan enemmän joukkoliikenteeseen. Valiokunta on useita kertoja kiirehtinyt työsuhdelipun verotusarvon alentamista, mutta asia ei ole vieläkään edennyt. Työsuhdelipun avulla voitaisiin aidosti parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Valiokunta kiirehtii edelleen asian valmistelua.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa valiokunta osoitti edelleen, nyt kuudennen kerran, erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Erillismääräraha on nyt ensi vuonna 5 miljoonaa euroa, ja se on tarkoitettu hoidon ja kuntoutuksen ohella myös mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämiseen. Lisäksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen on lisätty 1,2 miljoonaa euroa, jolloin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannukset eivät vähennä lainkaan tutkimukseen osoitettavaa valtion korvausta.

Muista valiokunnan tekemistä määrärahalisäyksistä on syytä todeta erityisesti Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin toisena vuonna peräkkäin tehty 3,4 miljoonan euron lisäys. Sillä turvataan varusmieskoulutuksen jatkuminen Imatralla ja Ivalossa. Määrärahalisäys on tarkoitettu pysyväksi vuoteen 2008 saakka. Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuspaikkakunnat ja niiden määrä vuoden 2008 jälkeen tulee ottaa tarkasteltavaksi koordinoidusti Puolustusvoimien vastaavien ratkaisujen kanssa.

Myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa on tehty tavanomaista enemmän euromääräisiä muutoksia. Osa näistä on toteutettu pääluokan sisäisin määrärahasiirroin. Nettolisäyksiä valiokunta on tehnyt muun muassa vesistö- ja vesihuoltotöihin 1,5 miljoonan euron edestä. Vaikeuksissa olevaa porotaloutta tuetaan mahdollistamalla eläinperusteisen tuen korotus ja tarkoitukseen on varattu 700 000 euroa.

Ympäristöministeriön pääluokkaan valiokuntakäsittelyssä tuli lisäystä 3,5 miljoonaa euroa ympäristötöihin ja vesiensuojelua edistäviin investointeihin.

Ulkoministeriön pääluokassa kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksia on vuodelle 2005 lisätty 60 miljoonalla eurolla. Tällä luodaan edellytyksiä sille, että Suomi voi pysyä kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen hallituksen tuoreessa kehityspoliittisessa ohjelmassa vahvistamalla kasvu-uralla myös tulevalla hallituskaudella.

Muilta osin valiokunnan mietintöön tehdyt muutokset tulevat esitellyiksi pääluokissa jaostojen puheenjohtajien puheenvuorojen kautta.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnön yleisperusteluihin on liitetty tällä kertaa kolme lausumaa. Hallituksen edellytetään arvioivan tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekevän tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Toiseksi hallitukselta edellytetään myös arvioita tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeesta, samoin liikenneväylätyöryhmän esitysten huomioon ottamista. Peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin toteuttamisesta hallitukselta valiokuntamme edellyttää selontekoa.

Valiokunnan mietintöön on liitetty neljä vastalausetta. Kokoomuksen, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja vihreiden valiokuntaryhmät ovat jättäneet vastalauseensa. Vastalauseissa ehdotetaan määrärahalisäyksiä muun muassa kuntatalouteen, työllisyysmäärärahoihin ja perhetukiin. Ryhmäpuheenvuoroissa nämä tulevat tarkemmin esitellyiksi.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puolesta toivon, että ensi vuoden talousarvio ja ajankohtainen talouspoliittinen tilanne saavat aikaan hyödyllisen ja asiallisen keskustelun täällä eduskunnassa tulevaisuuden haasteittemme näkökulmasta.

Ed. Kalevi Lamminen merkitään läsnä olevaksi.

Pekka Nousiainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen toinen budjetti on perheiden, opiskelijoiden, työllisyyden ja kasvun budjetti. Talousarvioesityksessä kohennetaan monen vuoden jälkeen muun muassa kotihoidontukea, minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja sekä opiskelijoiden asemaa.

Talousarvio ja juuri syntymässä oleva työmarkkinaratkaisu veronkevennyksineen luovat talouteen ennustettavuutta, vakautta ja dynamiikkaa. Arvioiden mukaan tulopoliittinen kokonaisratkaisu yhdessä hallituksen päättämien talousratkaisujen ja veronalennusten kanssa lisäisi työllisyyttä 40 000—50 000 hengen verran.

Pääministerin ja valtiovarainministerin kärsivällisesti ajama maltillinen tulopoliittinen sopimus on toteutuessaan talouden ja työllisyyden kannalta onnistunut ratkaisu. (Ed. Zyskowicz: Se on totta!) Tutuksi ja turvalliseksi koetusta "nurmijärveläisyydestä", maltillisuudesta ja yhteistyöhakuisesta asioiden hoidosta on ollut koko maan ja suomalaisten kannalta vain etua. Ei ole tarvittu suurta draamaa ja teatteria. Asiat on hoidettu vastuullisesti ja vakaasti aina päätökseen.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien tekemät lisäykset ja muutokset vahvistavat talousarvion sosiaalista panostusta. Parannukset opiskelijoiden asumislisään sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja veikkausvoittovarojen jakosuhdelain muutos lisäävät rahoitusta kulttuurille, nuorisotyölle ja liikunnalle.

Asumistuen korotus yhdessä ensi vuonna voimaan tulevan lainasubvention kanssa ovat tervetulleita parannuksia opiskelijoiden asemaan ja kannustavat heitä valmistumaan nopeammin. Pitkäaikainen nollalinja opiskelijoita kohtaan on poistumassa.

Kokoomuksen opiskelijoille aikanaan tarjoama kylmä kamreerilinja, jota ministerikaudellaan edustivat edustajat Lindén ja Dromberg, on nyt onneksi vaihtumassa keskustan opiskelijamyönteiseen linjaan. (Hälinää) Opiskelijat eivät myöskään muistele hyvällä kulttuuriministeri Anderssonin aikaa, jolloin opintotukea leikattiin. Vasemmistoliittolaiset toivottavasti tuntevat vieläkin piston sydämessään. (Hälinää)

Matti Vanhasen hallituksen tavoitteena on vakaan ja pitkäjänteisen kuntapolitiikan harjoittaminen, jossa keskeisellä sijalla on toimiva kunta—valtio-suhde. (Ed. Pulliainen: Näinkö siinä Kuntaliiton tiedotteessa sanotaan?) Kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistuksen aikaistaminen lisää kuntien talouden ja toimintaympäristön ennustettavuutta. Talousarvion ja siihen tehtyjen muutoksien tekeminen tapahtui hallitusryhmien toimesta hyvässä yhteistyössä ja hengessä. Tärkeätä on ollut hyvä lopputulos — ei niinkään irtopisteiden keräily. (Ed. Dromberg: Ei niitä kukaan ole keräillyt!)

Talouden toimintaympäristössä on suuria haasteita lähivuosina. Talouskasvu uhkaa edelleen jäädä arvioitua hitaammaksi. Maailmantalouden kasvua hidastavat kallistunut öljy ja heikko dollari, jotka osaltaan vaikuttavat merkittävästi euroalueen talouksiin. Yhdysvaltain talouden ongelmat ja muun muassa Kiinan talouden ylikuumenemisen uhka lisäävät epävarmuutta.

Euroalueella odotetaan ensi vuonna noin kahden prosentin ja vuonna 2006 hieman reippaampaa talouskasvua. Pidemmällä aikavälillä kasvun arvioidaan euroalueella hidastuvan ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Euroalueen ja Suomenkin kasvua hidastavat tunnetut syyt: väestön ikääntyminen ja työllisten määrän vähentyminen.

Pari vuotta sitten emme vielä täysin tiedostaneet globaalin kilpailun kiristymisen ja siihen liittyvien yritystoiminnan muutosten merkitystä ja nopeutta Suomen kannalta.

Tähän ongelmaan hallitus reagoi nopeasti, ja valtioneuvoston kansliaan asetettiin erillinen projekti pohtimaan Suomen asemaa ja pärjäämistä maailmantaloudessa. Globalisaatiotyöryhmän työn avulla hallitus voi tehdä uusia päätöksiä, joilla huolehditaan Suomen kilpailukyvystä myös jatkossa.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että tulevan työmarkkinaratkaisun ja veroratkaisujen ohella vauhditetaan myös muita toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan edistää. Tämä tarkoittaa matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseen tähtäävän ratkaisun tekemistä riittävän mittavana. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus ryhtyy määrätietoisesti toteuttamaan toimivallassaan olevia globalisaatioselvityksen työllisyyttä ja kasvua lisääviä toimenpiteitä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. (Ed. Ala-Nissilä: Aivan oikein!) Uudistuksia toteutettaessa on huolehdittava myös kansalaisten perusturvallisuudesta ja perusturvasta.

Suomen nousu vauraaksi ja hyvinvoivaksi kansakunnaksi on tapahtunut olemalla mukana avoimessa kansainvälisessä taloudessa ja menemällä mukaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. (Ed. Kuoppa: Miksi meillä on puoli miljoonaa köyhää?) Suomen menestys, hyvinvointi ja työllisyys tulevat jatkossa olemaan yhä enemmän kiinni siitä, että löydämme aina uudelleen paikkamme maailman työnjaossa osaamiseemme perustuen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta siitä on syytä pitää kiinni. Hallitus on toteuttanut mittavan määrän työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Näitä ovat muun muassa merkittävät veronkevennykset, joilla on ylläpidetty kotimaista kulutuskysyntää ja työllisyyttä, sekä erityisesti yritysverouudistus, jolla on edistetty yrittäjyyttä tässä maassa. Lisäksi hallitus on edesauttanut tulopoliittisen ratkaisun syntymistä.

Tämän jälkeen on erityisen tärkeää päästä eteenpäin matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämisessä. Mataliin palkkoihin kohdennettu työnantajamaksujen alennus on tapa lisätä työpaikkoja ja yrittäjyyttä etenkin palvelualoilla. Tuki on mitoitettava riittäväksi, jotta saadaan aikaan merkittävä vaikutus työn kysyntään. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että valtion rahoitusosuuden on oltava huomattava.

Välillisten työvoimakustannusten kohdistetusta keventämisestä Suomessa on keskusteltu pitkään. Ennen nykyistä valtiovarainministeriä ei asiasta ollut tehty selvityksiä eikä valmistelua. Aiempi valtiovarainministeripuolue kokoomus ei kaiketi tuolloin kokenut tätä keinoa tärkeäksi työllisyyden hoidossa. (Ed. Ala-Nissilä: Tätäkään!) Sama tilanne oli yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisessa ja pienimpien yritysten alv-alarajan muuttamisessa liukuvaksi.

Kotitaloustyön vähennysjärjestelmä on lisännyt tehokkaasti työllisyyttä palvelualalla, ja sen laajentamisesta on tehty päätös. Kotitaloustyön vähennyksen laajentaminen helpottaa perheiden arkea, mikä osaltaan parantaa perheen ja työelämän yhteensovittamista.

Arvoisa puhemies! Budjetin keskeinen painopiste työllisyyden ohella on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Tämän vuoksi keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä valtiovarainvaliokunnan lausumaa vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamisesta. Tähän toimenpiteitä tulee aikanaan.

Pienimmät äitiys-, sairaus- ja vanhempainrahat nousevat hallitusohjelman mukaisesti. Keskustalle tärkeä korotus pienimpiin äitiys- ja sairauspäivärahoihin toteutuu ensi vuonna. Tämä korotus on merkittävä, ja silläkin voidaan helpottaa vähävaraisimpien lapsiperheiden asemaa.

Myös lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kehittyvät nyt useiden vuosien nollalinjan jälkeen myönteisesti. Näin vahvistetaan merkittävästi perheiden valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä.

Ensi vuoden maaliskuussa voimaan tuleva niin sanottu hoitotakuu on Kansallisen terveyshankkeen keskeisin uudistus. Kansallisen terveys- ja sosiaalihankkeen toteuttamiseen on varattu 92 miljoonaa euroa. Terveyshankkeen toteuttamista helpottaa myös kustannusten jaksotuksen muuttuminen siten, että se tuo noin 96 miljoonaa euroa lisää terveydenhuollon valtionosuuksiin.

Terveydenhuollon menojen kasvaessa nopeasti pelkällä rahalla ongelmia ei saada ratkaistua. Tulevaisuudessa tarvitaan myös uusia rakenteellisia ratkaisuja terveydenhuollon laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Rakenneuudistuksien tekoa varten on varattu määrärahaa liki 60 miljoonaa euroa kehittämisrahana asianomaiseen pääluokkaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi on luotu peruspalveluohjelma ja -budjetti, jolla halutaan varmistaa kuntien rahoituksen riittävyys ja sen oikea suhde kuntien vastuisiin ja tehtäviin. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä menettelyä, jossa hallitus antaa selonteon peruspalveluohjelman ja -budjetin toteuttamisesta. Tämä hallitus ei ole maksattanut veronkevennyksiä kunnilla, ja indeksitarkistusten tasoa on nostettu. Näiden toimien kautta on vakaus ja luottamus kuntakentässä lisääntynyt kuntapolitiikkaa kohtaan.

Hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät tiedostavat kuntien taloudelliset ongelmat, jotka johtuvat hyvin pitkälti menojen kansantaloutta voimakkaammasta kasvusta. Siksi hallitus päätti alusta alkaen korvata kunnille kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistuksen, 502 miljoonaa euroa, jaksotettuna neljälle vuodelle. Tuloratkaisun myötä hallitus nopeutti tasotarkistusta, (Ed. Pulliainen: Onko tulosopimus syntynyt?) ja hallitusryhmien välisen sopimuksen nojalla sitä vielä parannettiin siten, että ensi vuoden tasotarkistusta korotettiin 50 miljoonalla eurolla.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että valtionosuusuudistusta tehtäessä saadaan aikaan toimiva ja ajantasainen, lakisääteinen kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tasotarkistusjärjestelmä sekä oikeudenmukainen verotulojen tasausjärjestelmä.

Kuntien ongelmia ei ratkaista pelkästään rahoituksellisin keinoin. Kuntien tulee pystyä jatkossa selviytymään väestön ikääntymisen mukanaan tuomista kasvavista palvelutarpeista niukkojen voimavarojen oloissa. Tämän vuoksi tarvitaan kuntien toimintatapojen uudistamista, uusia ja tehokkaita palvelujen tuottamismalleja sekä ylikunnallista yhteistyötä, jotka uudistavat sekä palvelun tuotantotapoja että -rakenteita.

Keskustan eduskuntaryhmä kannustaa kuntia rohkeaan yhteistyöhön sekä uudistamaan palvelujen tuotantotapojen laatua ja saatavuutta. Julkisten palveluiden tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti on kaikkien kansalaisten edun mukaista. Vain näin me voimme säilyttää ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan.

Talouden ohella kuntien haaste tulevaisuudessa on saada lähimpien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyvien noin 130 000 henkilön tilalle uudet työntekijät hoitamaan lapsia, vanhuksia ja sairaita sekä kouluttamaan lapsia. Tarvitaan kuntayhteisöjen kehittämistä niin työolosuhteiden kuin johtamisjärjestelmien osalta. On huolehdittava, että julkinen sektori, sekä kunnat että valtio, ovat kilpailukykyisiä työnantajina myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että liikenneinvestointeja toteutetaan vaalikaudella pitkäjänteisesti väylätyöryhmän ehdotusten pohjalta. Tämä edellyttää hallitukselta sitoutumista liikenneinvestointien rahoitusohjelmaan ja merkittävää lisärahoitusta käyttämällä hyväksi valtionyhtiöiden myyntituloja nykyistä enemmän.

Julkisia investointeja ja palveluita on tuotettava entistä enemmän vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla, kuten mietinnössäkin valtiovarainvaliokunnan osalta todetaan. Nykyinen budjettiperusteinen rahoitusjärjestelmämme ei turvaa liikenneverkoston pitkäjänteistä kehittämistä. (Ed. Tulonen: Aivan oikein!)

Eduskunnassa tehdyt noin 11 miljoonan euron lisäykset perustienpidon ja yksityisteiden määrärahoihin ovat perusteltuja, koska tie- ja rataverkon kunnosta on pidettävä huolta ihmisten liikkuvuuden, liikenneturvallisuuden, teollisuuden sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Perustienpidon ja perusradanpidon määrärahat ovat edelleenkin alle niiden todellisen tarpeen.

Eduskunnan tekemä 3 miljoonan euron lisäys joukkoliikenteen ostopalveluihin on tärkeä, koska siten voidaan ylläpitää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Joukkoliikenteen asemaa liikkumismuotona on vahvistettava kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin työssäkäyntialueella.

Arvoisa puhemies! Maatalous ja sen toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksen tilassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuessa ja kansainvälisen maatalouskaupan toimintaympäristön muuttuessa. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallituksen ja tuottajajärjestöjen välinen neuvottelutulos tukimallien toimeenpanosta toteutetaan siten, että alueiden ja tuotantosuuntien väliset erot eivät muutu ja elinkeinon kannattavuus turvataan. Maatalouteen liittyvät arvioinnit ja päätökset tulee tehdä kevään kehysriihen yhteydessä. Tällöin tarkasteluun voisivat tulla esimerkiksi polttoaineveron palautusjärjestelmä ja maatalouslomitusjärjestelmän laajentaminen.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on pitkäjänteistä, ennustettavaa ja vastuullista taloudenhoitoa. Se kannustaa yrittäjyyteen ja luo pohjaa Suomen ja suomalaisten menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hallituksen politiikka on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vastuullista, kuten budjetin perusturvaan tehdyt parannukset osoittavat.

Matti Ahde /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2005 talousarvion käsittely on sujunut eduskunnassa, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja kertoi, varsin hyvässä yhteisymmärryksessä ja vahvistanut hallituspuolueitten yhteistyötä. Hallituksen esitykseen tehdyt muutokset on katsottu monilta osin hyvin perustelluiksi. Kokonaissummaltaan ne jäävät suhteellisen pieniksi eivätkä siten aiheuta vaaraa valtiontaloudelle.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää ensi vuoden talousarvioesitystä ja siitä saavutettua yhteisymmärrystä eduskunnassa hyvänä kokonaisuutena. Palveluiden turvaamisen ja työllisyystavoitteen ohella kyettiin moniin muihin ajankohtaisiin ongelmiin löytämään helpotusta. Paljon huomiota sai köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvien kysymysten käsittely.

Hallituspuolueiden yhteisestä sopimuksesta veikkausvoittovarojen jakosuhdelakiin tehtyjen muutosten jälkeen ensi vuoden talousarviota voidaan hyvällä syyllä kutsua kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön sekä opiskelijoiden budjetiksi. Kokoomukselta tämä ei onnistunut, vaikka puolue piti pääsääntöisesti valtiovarain- ja kulttuuriministeriön salkkuja niinä kymmenenä vuotena, joina eduskunta lukuisia kertoja vaati asian korjausta. Tällä päätöksellä eduskunta halusi lopettaa asian jatkuvan veivaamisen tekemällä lopullisen ja ratkaisevan päätöksen asiassa. Samalla haluttiin osoittaa, että kulttuuripalvelut kuuluvat oleellisena osana hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluihin.

Talousarvion eduskuntakäsittelyssä sosialidemokraatit pitivät yhtenä tärkeimpänä tavoitteena köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. Hallitusohjelmassakin on siihen sitouduttu muun muassa työllisyyttä ja palveluja parantamalla sekä ansioturvaa ja ensisijaisia sosiaalietuuksia kehittämällä. Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä budjettimietinnön lausumaan, joka kannustaa hallitusta tekemään tarvittavat toimenpide-ehdotukset kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi. Meidän poliittisten päätöksentekijöiden on kannettava vastuu yhteiskunnan sosiaalisesta eheydestä, tasa-arvosta ja heikompiosaisista huolehtimisesta. Suomella ei ole varaa unohtaa kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, jotka eivät ole hyötyneet esimerkiksi viime vuosina tehdyistä veroratkaisuista.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmat juontavat juurensa 90-luvun lamavuosiin. Tärkeimpänä syynä on pitkittynyt työttömyys, jonka myötä viimesijaisesta turvasta, toimeentulotuesta, on tullut liian monelle suomalaiselle pysyvä toimeentulolähde. Lisäksi esimerkiksi vähäinen koulutus, määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden yleisyys ja yksinhuoltajuus ovat suuria riskitekijöitä.

Ensi vuoden budjetissa köyhyyttä ja syrjäytymistä vähennetään, kun pitkään työttömänä olleille, vuosina 41—47 syntyneille henkilöille turvataan kertaratkaisuna työttömyyseläkkeen suuruinen toimeentulo eläketukena. Tällä toimella helpotetaan 4 000 pitkäaikaistyöttömän asemaa ja toimeentuloa. Pienituloisten eläkeläisten ja rintamaveteraanien asemaa vahvistetaan nostamalla kansaneläkettä ja muita siihen kytkettyjä etuisuuksia sekä lisäämällä palveluja ja kuntoutusta. Pienten lasten perheiden toimeentuloa parannetaan merkittävästi korottamalla vähimmäistasoista vanhempainpäivärahaa, helpottamalla ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan saantiedellytyksiä sekä nostamalla yksityisen hoidon ja kotihoidon tukea.

Sosialidemokraatit pitävät erittäin tärkeänä, että opiskelijoiden tiukkaa taloutta helpotetaan asumislisän vuokrakattoa korottamalla. Tämä on ollut myös Suomen opiskelijajärjestöjen yksimielinen tavoite. Korotus on perusteltu, sillä opiskelijoiden vuokrat ovat kohonneet muiden vuokrien tavoin, mutta asumislisää ei ole vuosiin korotettu. Myös muihin asumistukiin tulee pieniä parannuksia. Toivon mukaan parannukset eivät johda vuokrien uusiin korotuksiin, vaan tuovat todellista helpotusta opiskelijoiden arjen toimeentuloon. Onnistuneella asuntopolitiikalla on keskeinen sija köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, ja tältä osin meillä on vielä paljon parantamisen varaa ja tarvetta.

Sosiaalietuuksien korotukset eivät poista Suomesta köyhyyttä ja syrjäytymistä. Hyvä työllisyys ja osaamisen kehittäminen sekä laadukkaat peruspalvelut ovat parasta köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.

Työuraa uhkaaviin riskitekijöihin on puututtava varhain. Esimerkiksi nuorten syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua tehokkaasti koulutustakuun ja osallisuushankkeen keinoin. Työhön perustuva, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tärkeä osa köyhyyden ehkäisemistä. Vuoden alusta voimaan tulevalla työeläkeuudistuksella parannetaan pätkätyösuhteissa ja perhevapailla olleiden työeläketurvaa ja luodaan kannustimia jatkaa työuraa ja täydentää puutteellista eläketurvaa. Työurien pidentyminen edellyttää monenlaisia toimia, kuten hyvää työelämän laatua ja työssä jaksamisen tukemista.

Moniammatilliset työvoiman palvelukeskukset parantavat pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia saada hallintorajat ylittäviä, räätälöityjä palveluja ja tukitoimia. Työministeriön johdolla valmistellaan työmarkkinatuen ja työvoimapolitiikan uudistusta sekä kuntien ja Kelan välistä rahoitusmallia. Tavoitteena on vähentää edelleen työllistymisen hallinnollisia esteitä, siirtää tuen painopistettä passiivisesta aktiiviseen tukeen ja kannustaa kuntia yhdessä työhallinnon kanssa entistä tehokkaampaan työllisyyden hoitoon. Tämän valmistelun yhteydessä on tärkeää löytää keinoja myös vähävaraisten ihmisten elämäntilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuntien rahoitustilanne pysyy varsin tiukkana vielä vuonna 2005, mutta paranee asteittain sen jälkeen. Kun lisäksi kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimakkaita paineita erityisesti ensi vuonna esimerkiksi Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen liittyen, etupainotteinen kustannustenjaon tarkistus tulee todella tarpeeseen. Yhteensä kunnat saavat ensi vuonna kompensaatiota kustannusten aiemman nousun vuoksi 136 miljoonaa euroa eli 50 miljoonaa euroa hallituksen esitystä enemmän. Tämä päätös oli eduskunnalta hyvä. Loppuosa puolen miljardin euron korvauksista maksetaan vuosina 2006—2008.

Hyvät ja laadukkaat kunnalliset palvelut ovat yksi Suomen vahvuuksista. Ensi vuoden talousarviossa peruspalveluiden tuottamiseksi kuntien valtionosuuksia lisätään. Kustannustason korvauksen aiennus vahvistaa pitkäjänteisen ja vakaan kuntapolitiikan keskeistä tavoitetta turvata kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu koko maassa kohtuullisilla vero- ja maksurasituksilla. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus valmistelee valtionosuusuudistuksen nopeasti ja tuo esitykset kevään aikana eduskunnalle, jotta ne voisivat astua voimaan vuoden 2006 alusta.

Eduskunnassa on jo pidemmän aikaa oltu huolestuneita liikennemäärärahojen riittävästä tasosta. Ensi vuoden talousarvioon lisättiin määrärahoja jo valmisteluvaiheessa perustien- ja perusradanpitoon. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä esitetään lisäksi kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavia liikenneinvestointipäätöksiä. Nämä päätökset ovat ensiarvoisen tärkeitä ja tulevat kohentamaan maamme liikenneväylien tasoa ja kuntoa, mutta ne eivät poista perusongelmaa.

Liikennepolitiikassa tulisi pyrkiä pitkäjänteisempään suunnitteluun ja toteutukseen. Liikenneväylien ylläpidossa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa suunnitelmat voitaisiin tehdä pitkäjänteisesti hallituskausittain. Tämä tehostaisi väylienpidon kokonaissuunnittelua ja toteutusta sekä laskisi pidemmällä aikavälillä kustannuksia. Pitkäjänteinen liikennepolitiikka ei voi rahoituksen osalta perustua sattumanvaraisiin ja epävarmoihin tuloihin, vaan on pyrittävä pysyviin rahoitusmuotoihin.

Pitkäjänteisyys on tarpeen myös yleisen yhteiskuntakehityksen suunnittelun ja erityisesti väylien käyttäjien ja logistiikan toimijoiden oman toiminnan sekä investointien suunnittelun kannalta. Pitkäjänteisellä investointipolitiikalla voitaisiin saavuttaa paremmin yhteiset yhteiskuntapoliittiset tavoitteet: väestön jokapäiväiset liikkumistarpeet ja yritysten kansainväliset kilpailukykytekijät sekä alueiden tasapainoiset kehitysedellytykset, hyvä ympäristö ja hyvä liikenneturvallisuus.

Veikkausvoittovarojen jakosuhdelain nopeuttaminen on varmasti yksi merkittävimmistä asioista ensi vuoden talousarvioesityksessä. Eduskunnassa tehdyn muutoksen myötä vajaat kymmenen miljoonaa euroa vapautuu joka vuosi käytettäväksi taiteen, urheilun ja nuorisotyön kehittämiseen. Tämän lisäksi vuoteen 2010 mennessä käytettävät varat lisääntyvät noin 50 miljoonalla eurolla. Tämä on suuri asia ja samalla myös kunnioitus näiden alojen kansalaistoiminnalle, joka liian usein on joutunut leikkausten kohteeksi kovien markkinaehtoisten tavoitteiden ja taloudellisten kriteerien perusteella.

Kulttuurille eli teattereille, orkestereille ja museoille valtionosuuksia lisätään 4,2 miljoonalla eurolla. Tämä muutos mahdollistaa esimerkiksi Kajaanin alueteatterin pelastamisen kulttuuriskandaalilta. Urheilun sekä liikuntakasvatuksen osuus nousee 3,5 miljoonaa euroa ja nuorisotyön osuus 2,2 miljoonaa euroa. Määrärahan lisäys hallituksen esittämien korotusten päälle on merkittävä läpimurto suomalaisen kulttuurin rahoituksessa. Erityisesti liikuntaan kohdennetut määrärahalisäykset ovat sopusoinnussa sekä hallituksen politiikka- että hallitusohjelman kanssa, joissa korostetaan liikunnan merkitystä kansalaisyhteiskunnan osallisuuden ja osallistumisen vahvistamisessa sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisen tärkeää on terveyttä edistävän liikunnan merkityksen painottaminen.

Kehitysyhteistyön määrärahojen valtuuksien nostaminen eduskunnassa 60 miljoonalla eurolla on merkittävä ja tärkeä päätös, joka parantaa kehitysyhteistyön pitkäjänteistä toteuttamista.

Arvoisa puhemies! Normaalin talousarviokäsittelyn ohella tämän vuoden budjettikierroksen merkitystä korostivat samanaikaisesti käydyt tulopoliittiset neuvottelut. Yleiset arviot tulopoliittista sopimusta koskevasta neuvottelutuloksesta ja hallituksen panostuksista työllisyyteen sekä talouskasvuun ovat olleet myönteisiä. Verojen ehkä liiankin mittavan keventämisen sekä liikenneinvestointihankkeiden ja innovaatiotoiminnan ohella työntekijöiden asemaa pyritään parantamaan monilla eri toimenpiteillä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tulopoliittista kokonaisratkaisua tärkeänä. Toivottavasti tänään saadaan se lopullisesti myönteiseen päätökseen. Pitkän ja maltillisen tulosopimuksen myötä meillä on hyvät mahdollisuudet saada työttömyys pysyvämmin laskevalle uralle. Kesän jälkeen julkistetut työllisyysluvut ovat olleet myönteisiä. Työttömyys laskee aidosti työllisyyden kasvun seurauksena.

Toisin olisi käynyt, jos olisi menetelty opposition toiveiden mukaan. Kokoomus olisi mitä ilmeisimmin halunnut asettaa kyseenalaiseksi koko meidän kolmikantaisen neuvottelujärjestelmämme, joka on ollut tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Tällä tiellä yhteiskunnan vähäosaiset ja työttömät olisivat ensimmäisinä kärsijöiden joukossa.

Opposition vasemmalla laidalla on sen sijaan ollut vaikeuksia ymmärtää nykyisen työttömyyden poistamisen edellyttämiä toimia. Ilman kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua tukevaa talouspoliittista linjaa työttömyys olisi Suomessa kääntynyt aika päiviä sitten jyrkkään nousuun.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä on päätetty keventää ansiotulojen verotusta varsin tuntuvasti. Toisaalta veronkevennykset luovat pohjaa kokonaisratkaisun syntymiselle ja tukevat osaltaan kotitalouksien ostovoiman kasvua. Se jäänee kuitenkin totuttua pienemmäksi, mutta pitänee silti työllistävää kotimaista kysyntää edelleen yllä.

Yritysten toiminnan pidemmän aikavälin suunnitteluun liittyvää epävarmuutta on tulopoliittisella sopimuksella ja vuoden alusta voimaan astuvalla yritys- ja pääomaverouudistuksella merkittävästi vähennetty. Hetki on otollinen yritysten toimintaa laajentaville ja työllistäville investoinneille. Nyt myös työnantajien olisi kannettava suurempi vastuu työntekijöiden työllistämisestä. Merkkejä investointien elpymisestä onkin olemassa. Kesän ja syksyn kuluessa yksityiset investoinnit ja etenkin kone- ja laiteinvestoinnit ovat lisääntyneet selvästi. Tätä ennen kone- ja laiteinvestoinnit olivat supistuneet kahden vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio antaa hyvät eväät Suomelle menestyä epävarmassa ja monia riskejä sisältävässä kansainvälisessä taloudessa. Suurin yksittäinen riskitekijä on euron ja dollarin välinen kurssi. Tähän mennessä monet kansainvälisen talouden ongelmat ovat heijastuneet suoraan euroon vahvistaen sen arvoa. Toistaiseksi taloutemme on kestänyt tämän kehityksen, koska Suomen talous on ollut hyvässä kunnossa ja kuuluu euroalueen parhaimpien joukkoon. Suomen talous näyttää säilyvän vahvana myös jatkossa. Valtiontalous on tasapainossa, ja työllisyyskehityskin on kulkemassa nyt parempaan suuntaan.

Hallituksen kasvun strategiaan tähtäävä talouspolitiikka on tärkeä työllisyystavoitteen kannalta. Tuposopimus on yksi tärkeä lenkki, mutta se ei tietenkään yksin riitä. Yksityisten investointien vauhdittamisen ohella myös julkisia investointeja pitää edelleen lisätä.

Irja Tulonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään todennäköisesti syntyvä tulopoliittinen ratkaisu luo ennustettavuutta talouteen ja yritystoimintaan, tukee talouden kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Kuluvana vuonna talouskehitys on ollut kohtuullisen reipasta, jopa reilut 3 prosenttia. Tästä huolimatta Suomen viennin kehitys on jäänyt heikoksi. Työllisyyskehityskään ei ole päässyt vauhtiin toivotulla tavalla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 tammi—lokakuussa työllisiä oli keskimäärin 5 000 henkeä vähemmän kuin viime vuonna. Pahemmaksi tilanteen tekee se, että maailmantalouden kasvun arvioidaan olevan heikentymässä, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös Suomeen.

Talouskehityksen kannalta tupo siis helpottaisi tilannetta, sillä se poistaisi epätietoisuuden hallituksen verolinjasta ja ostovoiman kehityksestä loppuvaalikaudella. Hallituksen sitoutuminen 1,7 miljardin euron suuruisiin veronkevennyksiin oli oikea ratkaisu. Veronkevennysten loppusummaksi saadaan täten vähintään noin 3 miljardia euroa koko vaalikaudella. Se on hieno asia meidän kokoomuslaisten mielestä.

Olemme kokoomuksessa ilmaisseet tyytyväisyytemme päähallituspuolueiden täydelliseen linjanmuutokseen työn verotuksen keventämistarpeista. Vielä eduskuntavaalien alla SDP ja keskusta väittivät veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalvelut. (Ed. Ala-Nissilä: Ei pidä paikkaansa!) Sittemmin tupoon liittyneitä veroratkaisuja on perusteltu nimenomaan peruspalvelujen turvaamisena ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisena. Kovin on kokoomuslaista ajatuksenjuoksua, ministeri Kalliomäki. (Ed. Backman: Ei sinnepäinkään!)

Muutenkin hallituksen veropolitiikka sisältää vaihteeksi — siis vaihteeksi yritysveropäätöksen jälkeen — ihan fiksuja elementtejä. Kokoomuksen puheet eivät näytä siis menneen kuuroille korville. Olemme tyytyväisiä valtion veroasteikon tuloluokkien määrän vähentymiseen. Hallituksen tulee varmistaa vain, että muutokset todella myös alentavat korkeimpia marginaaliveroja. Tällä tavoin kannustetaan opiskeluun, työn tekemiseen ja työssä menestymiseen. (Ed. Ala-Nissilä: Ed. Tulonen, kokoomus puhuu, hallitus tekee!)

Varallisuusverotuksen poistamista me esitimme jo tuolloin kevätkesän aikoihin, kun yritysveropäätöksiä tehtiin. Varallisuusveron poistamispäätöstä tehdessään olisi hallitus voinut kyllä samalla pohtia perintö- ja lahjaveronkin olemassaolon oikeutusta. Niistä tuloistahan on verot jo kertaalleen maksettu.

Valitettavaa on, että eläkeläiset jäävät suurelta osin veronkevennyksistä paitsi. Osan eläkeläisistä asemaa parantaa valtionveroasteikon keventyminen. Yhdessä kunnallisverotuksen kiristymisen kanssa tämä johtaa kuitenkin siihen, että eläkeläisten verotus kiristyy. Tilannetta ei todellakaan helpota hallituksen kansaneläkkeisiin tekemä 7 euron korotus. Tällä korotuksella pystytään korvaamaan alkoholin hinnan alenemisen vaikutus kansaneläkeindeksiin, mutta ei parantamaan eläkkeiden ostovoimaa. Kokoomuksen vastalauseessa esitämme, että eduskunta velvoittaisi hallituksen selvittämään pikaisesti, miten eläkeläisten toimeentulo ja eläkkeiden ostovoiman kehitys saadaan jatkossa turvatuksi.

Arvoisa puhemies! Kuntataloudesta on tässä salissa keskusteltu ja väitelty pitkin syksyä, ja on syytäkin. Kuntien talous oli viime vuonna alijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1976. Kuntatalouden heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan koko vaalikauden ajan, toisin kuin täällä edelliset puhujat ovat todistelleet. Ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan nostaa peräti 136 kuntaa eli Suomen kunnista miltei kolmannes.

Kansanedustajina olemme tehneet päätöksiä uusista tehtävistä, jotka ovat kunnille velvoittavia. Kokoomus on ollut ja on edelleen näiden hyvien uudistusten takana. Suurin uudistuksista on hoitotakuu. Viime vaalikaudella hoitotakuusta päätettäessä sovittiin siitä, miten valtio osallistuu hoitotakuun kustannuksiin.

Tehtyjen päätösten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia on kyllä korotettu tänäkin vuonna, mutta samanaikaisesti hallituspuolueet ovat aiemmin tällä viikolla ajaneet läpi leikkauslain, jolla kunnilta otetaan pakkolainaa yhteensä 366 miljoonaa euroa. Valitettavasti tästä lakisääteisesti kunnille kuuluvasta rahasta maksetaan suurin osa takapainotteisesti. Lähes 40 prosenttia koko potista ajoittuu ensi vaalikaudelle. Hallitus toisella kädellä antaa ja toisella se ottaa pois valtionosuuksista. Luuleeko hallitus todella, että Suomen kunnissa ei osata laskea? (Ed. Gustafsson: Hallitus antaa enemmän kuin kokoomus vaaliohjelmassaan lupasi!)

Järkevintä, mitä hallitus olisi voinut tehdä, olisi ollut hoitotakuuseen varattujen määrärahojen maksaminen kunnille etupainotteisesti, kun se olisi ollut mahdollista. Näin olisi varmistettu hoitotakuun toteutuminen kunnissa ajallaan. Vähintä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, olisi ollut valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksaminen samalla kaavalla kuin aikaisemmin on tehty. Tätä esitimme leikkauslistan käsittelyn yhteydessä. Pahimmillaan tilanne johtaa kunnissa siihen, että hoitotakuun toteuttamisen vuoksi kunnissa tingitään muista palveluista. Liipasimella ovat esimerkiksi kulttuuripalvelut, ja olen kuullut, että jopa vanhuksille tarjottavista palveluista säästetään. (Ed. Ala-Nissilä: Ei pidä pelotella!)

Ainoana perusteena leikkauslain läpiviemiselle hallitus toteaa kohentavansa valtion taloutta ja vähentävänsä valtion velkaantumista. Vastuuta siirretään siis suoraan kunnille, joiden tilanne on valtiota paljon heikompi. Kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa nyt heikentyvät. Asiaa ei mitenkään paranna se, ettei indeksitarkistuksia tehdä täysimääräisinä, vaikka se kuntatalouden tilanne huomioon ottaen olisi vähintäänkin perusteltua. Muistutan hallitusta siitä, että hallintovaliokunta kannatti budjettilausunnossaan yksimielisesti täysimääräisen indeksikorotuksen tekemistä. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat, ed. Tulonen?)

Arvoisa puhemies! Uudessa Pisa-tutkimuksessa saadut tulokset olivat hieno asia, ja oli upea kuulla niistä, ja siitä saamme olla ylpeitä. (Ed. Zyskowicz: Se on Nurmijärven kaksikon ansiota!) Suomalaisessa peruskoulussa on hyvät opettajat ja hyvät oppimistulokset. (Ed. Gustafsson: Tehtiin aikanaan peruskoulu-uudistus! Siitä voitaisiin keskustella, mikä oli kokoomuksen linja!) Tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole koko totuus. Lähes neljännes peruskoulun päättäneistä jää vaille kunnollista ammatillista tai muuta koulutusta. Viidennes peruskoulun päättäneistä ei täysin saavuta peruskoulun tavoitteita. Erityisopetuksen tarve on selkeästi lisääntynyt Suomessa, ja olemme tässä suhteessa myös valitettavasti Euroopan kärkimaita.

Peruskoulun toimintaedellytysten parantaminen on tulevaisuuden keskeinen haaste. Peruskoulussa luodaan pohja sille osaamiselle, mitä elämässä tarvitaan. Esitämme kuntien valtionosuuksien lisäämistä, joka parantaa kuntien mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Lisärahaa tarvitaan luokkakokojen pienentämiseen, oppilaanohjaukseen, erityisopetukseen, opetusvälineresursseihin sekä opettajien koulutukseen. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat, ed. Tulonen?) Vähintään ikäluokkien pienentymisestä johtuvat säästöt, ed. Ala-Nissilä, on ohjattava hallitusohjelman mukaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun.

Yliopistoille on hallituksen esityksen mukaan tulossa 20 miljoonan euron lisämääräraha. Puolet tästä lisärahasta kuluu kohonneisiin tilavuokriin. Ei hyvältä näytä, varsinkin kun tiedämme talouskasvun rakentuvan tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiselle. Opiskelijoiden sisäänottomäärien jatkuva kasvu on johtanut yliopistojen ja tutkintojen laadun heikkenemiseen, koska määrärahoihin ei ole vastaavia korotuksia tullut.

Osa yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämisen ongelmista liittyy suoraan nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Tämä järjestelmä suosii määrää, vaan ei laatua. Mikäli haluamme Suomeen maailmanluokan yliopistoja, on järjestelmää muutettava. Tällä hetkellä arvovaltaisella maailman 200 parhaan yliopiston listalla ensimmäinen suomalainen yliopisto on sijalla 129. Kokoomus vaatii, että yliopistojen rahoitusjärjestelmä selvitetään asettamalla tehtävään selvityshenkilö. Selvitystyön periaatteena tulee olla riittävän rahoituksen turvaaminen perusopetukseen ja tutkimukseen siten, että palkitaan laatua ja tuloksia.

Myös aikuiskoulutus on tärkeä asia. Määrärahat aikuiskoulutukseen täytyy kuitenkin kohdentaa oikein. Esimerkiksi Noste-ohjelma ei ole vastannut sille asetettuja tavoitteita. Noste-ohjelman puitteissa oppisopimuksia on syntynyt kaudella 2003—2004 vain 150 tavoitteen ollessa 1 500—1 800 aloittavaa oppisopimusta. (Ed. Gustafsson: Aivan liian lyhyt aika arvioida!) Varsinaisen oppisopimuksen aloituspaikoista sen sijaan on todellista pulaa. Oppisopimuskoulutus on erittäin haluttu sekä nuorten että työnantajien piirissä.

Arvoisa puhemies! Oecd julkaisi syksyllä raportin, jossa arvioitiin kansantaloutemme kasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen prosenttiyksiköllä, ellei tarvittavia rakenteellisia uudistuksia saada aikaiseksi. On aivan selvä, ettei hitaammalla kasvuvauhdilla ole mahdollista ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Työllisyyskehitys on saatava uudelle uralle. Yhteiskuntaa rakentamaan tarvitaan jokainen työikäinen ja työkykyinen.

Tarvittavat toimenpiteet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Niitä on kartoittanut työryhmä toinen toisensa jälkeen viimeisimpänä valtiosihteeri Sailaksen ja ylijohtaja Brunilan johdolla. Heidän esittämiensä muutosten esteenä on poliittinen tahto. Vaikeita päätöksiä ei haluta tehdä, vaikka tiedetään niiden olevan pidemmällä aikavälillä välttämättömiä.

Kokoomus esittää, että eduskunta velvoittaisi hallituksen pikaisesti tuomaan käsittelyyn työllisyysasteen nostamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Olemme luvanneet antaa hallitukselle oman tukemme tällaisten toimenpiteiden läpiviemiselle täällä eduskunnassa. Huomautan, että valtiontalouden lisäksi rakennetyöttömyys heikentää oleellisesti myös kuntien taloutta.

Vastalauseessamme on esitetty konkreettisia, nopealla aikataululla toteutettavissa olevia toimia työllisyyden tukemiseksi. Esitämme 15 miljoonan euron suoraa siirtoa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoista kuntien valtionosuuksiin pätkätyösuhteiden vakinaistamiseksi sairaaloissa, kouluissa ja kirjastoissa esimerkiksi. Kunnissa työskentelee tällä hetkellä yli 100 000 henkilöä määräaikaisissa pätkätöissä, ja heistä on noin 80 prosenttia naisia.

Henkilökunnan pysyvyydellä on suuri merkitys palvelujen käyttäjille, potilaille ja koululaisille. Hoivapalveluissa hoitosuhteen pysyvyys on keskeinen laatutekijä. Sama koskee opetustoimea, oppilasta, opettajaa ja esimerkiksi koulunkäyntiavustajaa. Vakinaistamisella olisi suuri merkitys myös niille suomalaisille, jotka elävät pätkäelämääkin pätkätöiden armoilla. Epävarmuus tulevaisuudesta on todella raskasta näille nuorille. Se koskee erityisesti nuoria juuri siinä elämänvaiheessa, kun heidän olisi aika perustaa perhettä ja rakentaa omaa elämäänsä. Kunnillekin työsuhteiden vakinaistaminen merkitsee parempaa kilpailukykyä työnantajana kuntien henkilöstön eläköityessä nopealla vauhdilla.

Toinen suoraan työllistämiseen ja työllistymiseen vaikuttava esitys vastalauseessamme on vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajille. Tällä hetkellähän lapsen syntymästä ja hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa pääosin äidin työnantaja. Naisvaltaisilla aloilla toimiville naisvaltaisille yrityksille nämä kustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi.

Nykytilanne vaikeuttaa käytännössä nuorten naisten työllistymistä, ylläpitää pätkätyösuhteita sekä pahimmillaan estää kasvuhakuisten yritysten mahdollisuuksia palkata tarpeellista lisätyövoimaa. (Ed. Gustafsson: Mitä kokoomus teki tälle asialle hallituksessa? — Ed. Dromberg: Mitä demarit tekivät?) Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulisikin korvata työnantajille nykyistä kattavammin, niin että mukaan laskettaisiin äitiys- ja vanhempainloma-ajan palkka ja lisäksi myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä lomarahat.

Arvoisa puhemies! Vastalauseessamme tuomme esille kansalaisen perustellun huolen oman ja perheensä arjen turvallisuudesta. Turvallisuuden tunnetta lisää oleellisesti virkavallan näkyvyys ja tieto siitä, että poliisi on nopeasti paikalla tarvittaessa. Tämä kyllä edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Jo tällä hetkellä huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan vuorokaudesta tai koko vuorokauden ainoastaan yhden poliisipartion varassa.

Liikenneturvallisuus on puolestaan kiinni tiestön kunnosta. Perustienpidon määrärahavajaus heikentää käytännössä erityisesti alempiasteisen tiestön kuntoa. Kansallisomaisuutemme rapistuu, ellei perustienpidon rahoja lisätä. Lisäksi rahoitusta tulisi osoittaa erilaisten teemapakettien muodossa esimerkiksi kasvukeskusten tiejärjestelyihin sekä koululaisten koulumatkojen turvallisuuteen rakentamalla kevyen liikenteen väyliä.

Kannatamme myöskin työsuhdematkalipun käyttöönottoa, vaikka asiaa ei tupon yhteydessä saatukaan liikkeelle siitä huolimatta, että ministeri Luhtanen käsittääkseni oli siinä hyvin aktiivinen. Tällä tavoin ohjattaisiin työmatkaliikennettä voimakkaammin joukkoliikenteeseen, vähennettäisiin ruuhkia ja parannettaisiin ilman laatua ja samalla luotaisiin uusia työpaikkoja alan yrityksiin.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Edellä mainittujen muutostarpeitten lisäksi vastalauseemme sisältää välttämättömiksi katsomiamme korjausesityksiä tähän mietintöön. Nostan vielä esiin niitä muutaman:

Esitämme lapsilisien sitomista indeksiin eduskunnan tahdon mukaisesti. Vaihtoehtonahan on se, että todellinen taso lapsilisissä heikkenee vuosi vuodelta.

Esitämme omaishoitajien aseman parantamista selvityshenkilö Elli Aaltosen esityksen mukaisesti jo ensi vuodesta alkaen.

Teattereiden tilannetta tulee parantaa lisäämällä henkilötyövuosia. Esitämme sadan henkilötyövuoden lisäystä teattereille, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäisiin. Todellinen jälkeenjääneisyyshän teattereilla on yli 200 henkilötyövuotta. Ihmettelenkin, että ministeri Karpela on unohtanut teatterit siitä huolimatta, että Veikkauksen kasvaneista tuotoista olisi ollut mahdollista lisätä teattereiden rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen muutosehdotukset ovat vastuullisia, sillä muutokset kokonaisuudessaan eivät lisää valtion velkaa. Tämä linjavalinta on tänäkin vuonna meille tärkeä, sillä hallituksen budjettiesitys johtaa jälleen kerran velan lisääntymiseen.

Ja, puhemies, lopuksi kiitän lämpimästi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa hyvästä yhteistyöstä ja koko valiokuntaa. Mutta lopuksi toteaisin ed. Nousiaiselle, että kiitokset opiskelijoiden opintotuen uudistuksesta mielestäni menivät väärään osoitteeseen.

Ed. Jukka Roos merkitään läsnä olevaksi.

Iivo Polvi /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nykyisissä hallituspuolueissa näytetään kantavan huolta aina kansalaisten tarvitsemista palveluista vaalien edellä. Nyt ne ovat kuitenkin palanneet jo normaaliin järjestykseen. Ja mitä se normaali järjestys on? Se on suuria veronalennuksia, joilla viedään mahdollisuudet tarjota juuri niitä palveluja, joiden säilyttämistä hetki sitten vaadittiin. Kun kunnat on ajettu ahdinkoon, niin mitä muuta se tietää kuin henkilöstösupistuksia ja lisääntyviä pätkätöitä? Ei siihen tarvita edes Naantalin kokoomusta. Sen tekee Nurmijärven voimakaksikko!

Joulukuun alussa julkistettu aluebarometri vahvistaa sen, mikä muutenkin on ollut nähtävissä: tämän hallituksen aikana ei kuntien taloudessa ole odotettavissa edes lievää käännettä parempaan. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo talousongelmien lisääntyvän. Ensimmäinen kunnallisveron korotusaalto on käynnistynyt. 136 kuntaa nostaa veroprosenttia ensi vuodeksi. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuoden 90 jälkeen, ja uusi vyöry tulee vielä seuraavana vuonna. Lisäksi kiinteistöveroa ensi vuonna kiristää 50 kuntaa.

Vanhasen hallituksen asettama kuntien valtionosuusuudistusta selvitellyt työryhmä ei halua lisätä valtion panostusta kuntatalouteen. Työryhmä on asiallisesti ottaen epäonnistunut kokonaan tehtävässään. Suoranainen virhe on se, että työryhmä päätyy esittämään kiinteistöveron tuntuvaa korotusta. Vasemmistoliiton mielestä kiinteistöverossa ollaan kuitenkin jo tällä hetkellä sillä tasolla, että sen nostamiseen ei ole perusteita. Tässä ollaan siirtämässä verotuksen painopistettä yhä enemmän pois maksukyvystä. Asumisesta saa maksaa yhä enemmän veroa, jos nämä hallituksen aikomukset toteutuvat. Saa maksaa lisää, täysin tuloista ja maksukyvystä riippumatta! Oikea reaktio työryhmän esitykseen kiinteistöveron korotuksesta on niiden arkistointi lähimpään roskakoriin.

Hyvät edustajatoverit, näillä kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveron korotuksilla ei edes pelasteta palveluja eikä varjella kuntien henkilöstöä supistuksilta. Vasemmistoliitto on koko Vanhasen—Kalliomäen-hallituksen taipaleen ajan varoittanut ylisuurista veronalennuksista ja niiden turmiollisista seurauksista niin kuntien henkilöstölle kuin kansalaisten mahdollisuuksille saada välttämättömiä ja laadukkaita palveluja niitä tarvitessaan.

Kommentoidessaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisältöä ensimmäisen käsittelyn jälkeen valiokunnassa valtiovarainministeriön edustajat yrittävät väittää todellisuuden vastaisesti: "Kuntatalouden rahoitustasapaino paranee viimeisimpien arvioiden mukaan selvästi jo vuonna 2005. Vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden poistot." Valiokunta ei kuitenkaan niellyt tätä väitettä, sillä sen verran monesta kunnasta valiokunnassa on omakohtaista ja täsmällistä tietoa. Valtiovarainvaliokunnan kanssa samaan lopputulokseen on päätynyt myös hallintovaliokunta mietinnössään valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistamisessa todetessaan yksimielisesti: "Kuntatalouden rahoitustasapainon arvioidaan jäävän vielä vuonna 2005 alijäämäiseksi - -." Niinpä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä näkyykin edelleen koko valiokunnan huoli kuntatalouden heikosta tilanteesta. Valitettavasti valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan halunnut osoittaa kunnille enempää varoja.

Arvoisat edustajat! Jos herra puhemies sallisi suorittaa tiedustelun tässä salissa olevilta, monenko kunnallisen päättäjän kotikunnan rahoitusasema ensi vuonna paranee, olen täysin vakuuttunut siitä, että montakaan kättä ei nousisi, vaikka salissa enemmistö on kuntien päättäjiä. Kunnalliset päättäjät niin tässä salissa kuin maakunnissakin tiedostavat todellisuuden paremmin kuin valtiovarainministeriö tällä hetkellä.

Mitä suuriin veronalennuksiin tulee, niin vasemmistoliitto ei ole voinut niitä hyväksyä esitetyssä muodossa. Valiokuntakäsittelyssä olemme ehdottaneet lisää määrärahoja kunnille, jotta ne voisivat huolehtia perustehtävistään, kansalaisten palveluista. Niiden rahoittaminen on mahdollista luopumalla ylisuurista veronkevennyksistä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa, että kuntien tarjoamat palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä. Sen vuoksi kansalaisilla pitää olla oikeus kattaviin ja kohtuuhintaisiin terveys-, sosiaali-, päivähoito-, koulutus- ja vanhuspalveluihin.

Kunnat eivät kuitenkaan kykene huolehtimaan kuntalaisten palveluista ilman lisäpanostusta. Yksin hoitotakuuseen siirtyminen edellyttää potilasjonojen purun osalta vähintään 120:tä miljoonaa euroa, kun hallitus tarjoaa kunnille vain runsaat 90 miljoonaa euroa koko kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja kansallisen sosiaalihankkeen toteuttamiseen ja edistämiseen. Tämä uhkaa vakavasti koko hoitotakuun toteutumista ja lisää voimakkaasti julkisten terveyspalvelujen yksityistämisen uhkaa ja samalla myös kustannusten kasvua ajan myötä.

Verotuksessa ja veronkevennyksissä on myös toinen näkökulma — oikeudenmukaisuusnäkökulma — eli veroja pitää kantaa ihmisiltä maksukyvyn mukaan. Tästä periaatteesta hallitus on pahasti jo livennyt. Tuloverotuksessa ministeri Kalliomäki tähtää nimenomaan ylimpien tuloluokkien verotuksen keventämiseen. Ylintä marginaaliveroprosenttia alennetaan varsin määrätietoisesti.

Ensi vuonna alin palkkatuloja saava kymmenys saa veronkevennystä keskimäärin pari euroa vuodessa, mutta palkkatuloja saavien ylimpään kymmenykseen kuuluva hyötyy jo keskimäärin 483 euroa ja 100 000 euroa vuodessa ansaitsevalla hyöty on noin 600 euroa vuositasolla. Sen sijaan pääosa eläkeläisistä sekä työttömyysturvan ja muiden vastaavien tulojen varassa elävistä jää kokonaan osattomaksi veronalennuksista ja myös muusta tulonlisästä pääosin. Ja kun varallisuusvero poistetaan seuraavana vuonna, niin ei sekään köyhien verotaakkaa kevennä. Eivätkö juuri Suomen kolmisenkymmentätuhatta äveriäintä olisi se ryhmä, jolta voitaisiin kantaa veroja hieman enemmän kuin tavallisilta kansalaisilta, pienituloisilta kansalaisilta?

Valtiovarainministerin on turha piiloutua työmarkkinajärjestöjen selän taakse tässä kysymyksessä. Hän ja muut hallituskumppanit kantavat vastuun. Tuloratkaisun yhteydessä hallitus kattaa veropöydän, ja siksi myös hallituksen verolinjan arvostelu on oikeutettua ja tässä tapauksessa myös erityisen perusteltua.

Ja jotta tässä ei olisi vielä kylliksi, hallituksen piirissä kaavaillaan perintöverotuksen alentamista. Joissakin tilanteissa nykyistä perintöveroa voi tietysti arvioida. Esimerkiksi pienituloinen leski voi joutua vaikeuksiin puolison kuoltua, kun yhteisestä kodista joutuu maksamaan tuloihin nähden tuntuvan perintöveron, mutta näitä tapauksiahan hallituspuolueet eivät ajattele. Kyllä hallituksen mielessä väikkyy se, että kunhan ensin on vapautettu monimiljoonikot varallisuusverosta, niin seuraavassa vaiheessa pitää vapauttaa myös heidän perillisensä perintöverosta.

Arvoisat hallituspuolueiden kansanedustajat, jos jatkatte tätä äverikköjen suosimista pidempään, tulee Suomesta rikkaille ja suurituloisille veroparatiisi mutta pienituloisille sosiaalinen helvetti. Vasemmistoliitto haluaa varoittaa, että suomalainen yhteiskunta on jakautumassa uudelleen entistä räikeämmin.

EU-määritelmän mukaisesti pienituloisia on Suomessa jo 565 000. Siksi eduskunnan pitää vasemmistoliiton mielestä edellyttää, että hallitus antaa esityksen vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilannetta helpottavasta köyhyyspaketista, johon sisältyy työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, opintorahan sekä alimman sairaus- ja vanhempainrahan tasokorotus samoin kuin asumiskulujen omavastuun poistaminen toimeentulotuesta siten, että muutokset astuvat voimaan viimeistään heinäkuussa. Yhtä perusteltua on tehdä kansaneläkkeeseen toteutuneen viinaveron alennuksen vääristämän indeksioikaisun lisäksi todellinen tasokorotus ensi vuoden aikana.

Varallisuusveron poistaminen näyttää tuottavan tunnontuskia joillekin hallituspuolueiden kansanedustajille. Sitä lievittämään on valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisällytetty lausuma pienituloisista. Se on kuitenkin sanamuodoltaan löysä, ja kun lausumassa arvioidut mahdolliset toimenpiteet sidotaan hallituksen ohjelmaan, on selvää, että mitään todellista parannusta ei ole odotettavissa. Tämä on sellainen tyypillinen pontius pilatus -ponsi, jolla hallituspuolueiden kansanedustajat yrittävät vain pestä kätensä koko asiasta.

Ehdotamme myös lausumaa, joka tyrmää hallituksen hankkeen poistaa rikkaiden varallisuusvero. Sen kohdalla jokaisella edustajalla on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, onko tämä sellainen uudistus, jota kannattaa viedä eteenpäin. Tarjoamme näin joulun edellä mahdollisuuden rauhoittaa omaatuntoa ja lähettää siitä viestin myös hallitukselle.

Muistakaa, että varallisuusveron alennus ja poisto antaa tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna parhaimmillaan yli viisikymmentä kertaa sen, minkä teollisuustyöntekijä ansaitsee bruttona vuodessa. Toinen SanomaWSOY:n suuromistaja hyötyy 1,6 miljoonaa euroa ja toinen vajaan miljoonan. Sampo Pankin suuromistajan verotus taas esimerkiksi vähenee noin 630 000 euroa. Viidenkymmenen rikkaimman hyöty vaihtelee 168 000 euron ja 1,6 miljoonan euron välillä tällä hetkellä vuositasolla.

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäistä kertaa taidamme lähestyä Suomen taloushistoriassa sitä tilannetta, että yritysten menestyminen ei välttämättä kerro koko totuutta Suomen menestymisestä. Tilanne on uusi myös koko Euroopassa. Uudessa tilanteessa yritykset jakavat huippuosinkoja ja investoivat kiihtyvällä tahdilla Suomen ulkopuolelle samaan aikaan, kun moni työntekijä pelkää työpaikkansa menettämistä ja suistumista köyhyyteen. Kuvaavaa on, että samaan aikaan, kun Wärtsilän Turun tehtaan työntekijät tekevät viimeisiä työpäiviään tuotannon siirtyessä Italiaan, yhtiö päättää ylimääräisestä osingosta omistajille.

Yhä useammin yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille tai sitten kiristävät työntekijöiltään myönnytyksiä. Toki on totta, että Itä-Euroopan sekä Kiinan ja Intian entistä tiiviimpi yhdentyminen maailmanmarkkinoihin on tuonut yrityksille paineita kustannusten alentamiseen. Isoissa, maailmanlaajuisesti toimivissa yhtiöissä yritysten menestys on yhä vähemmän kiinni Suomen palkkatasosta ja voitot tulevat yhä enemmän kansainvälisestä toiminnasta.

Maailmanlaajuistuvassa, globalisoituvassa maailmassa suomalainen henkilöstö ei ole omistajien rinnalla enää osallinen yrityksen menestymiseen. Me vasemmistoliitossa katsomme huolestuneina, että yhdentyvässä maailmantaloudessa työntekijöistä tulee huutolaispoikia, ellei vähintään Euroopan unionin puitteissa ja mieluiten laajemminkin kyetä rakentamaan sekä lainsäädäntöä että ay-liikkeen vastavoimaa, joka suitsisi pidäkkeettömiä pääomia. On valitettavaa, että hallituksella näyttää olevan aivan liian myönteinen kuva maailmanlaajuistumisen seurauksista.

Mitä sitten nyt työttöminä oleviin tulee, niin vasemmistoliitto esittää lisää työllisyysmäärärahoja, eikä meitä liioin tyydytä se tylyys, mitä hallitus ja valiokunnan enemmistö osoittavat maakunnan kehitysrahaa kohtaan.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto turvaa opetus-, hoiva- ja terveyspalvelut ja hoitoonpääsyn. Se antaa kunnille rahaa hoitotakuun toteuttamiseen ja myös muihin palveluihin. Vaihtoehtomme parantaa työllisyyttä palvelujen lisäksi muun muassa ympäristö- ja liikennehankkeiden osalta. Työsuhdelipulla olisi myös myönteinen vaikutus joukkoliikenteeseen ja sen käyttämiseen. Vaihtoehtomme parantaa lapsiperheiden, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten asemaa. Valtaosa heistä ei ole hyötynyt tähänastisista veronkevennyksistä eikä hyödy liioin tuloratkaisun tueksi sovituista lisäkevennyksistäkään. Vaihtoehtomme suojelee ympäristöä ja luontoa ja asettaa maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden asevarustelun edelle. Vasemmistoliiton mielestä kuntien palvelut, työllisyys, köyhyyden poistaminen ja tasapainoinen alueellinen kehitys ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä.

Ed. Juha Korkeaoja merkitään läsnä olevaksi.

Janina Andersson /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valitettavasti jälleen kerran on puhe pakko aloittaa moittimalla hallitusta huonosta työllisyyspolitiikasta. Hallitusohjelman kestävyys on rakennettu sen varaan, että tällä vaalikaudella syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoite on nyt karannut käsistä, valitettavasti. Jopa valtiovarainministeriön mukaan tällä vaalikaudella voidaan ehkä päästä 35 000 uuteen työpaikkaan, siis kolmasosaan tavoitteesta. Tämä on aika hälyttävää.

Työministeriön tuore raportti moittii hallituksen työllisyyspolitiikkaa tehottomaksi ja jälkijättöiseksi. Työttömistä suuri osa on tällä hetkellä niin sanottuja vaikeasti työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä, ja siinä juuri on hallituksen työllisyyspolitiikan akilleenkantapää, se, joka on se kaikkein herkin ja vaikein kohta. Pitkäaikaistyöttömyyteen ei raportin mukaan pure keppi tai työttömien nälkävyön kiristäminen — tämä etenkin tälle osalle salia. Se ei todellakaan auta, vaan täytyy perehtyä siihen todelliseen syyhyn, miksi näin on käynyt. Pitkäaikaistyöttömyyteen pitää puuttua varhain ja tehokkaasti ja perimmäiset syyt selvittäen, miksi ihmisillä on niin vaikea saada uutta otetta elämästä ja työpaikasta. Hallitus on tähän asti luottanut siihen, että on aktiivinen työvoimapolitiikka ja voimakkaat veronalennukset, jotka eivät ole vaikuttaneet eivätkä näillä näkymin tule vaikuttamaan toivotulla tavalla. Vihreä eduskuntaryhmä on nyt tullut siihen johtopäätökseen, että hallitus on pahasti epäonnistunut ja jo sen takia olisi syytä se vaihtaa pikaisesti uuteen.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituksen syntilista jatkuu. Täällä on paljon puhuttu veroista. Jotkut iloitsevat hallituksen linjasta, toiset paheksuvat. Me kuulumme kyllä nyt tähän paheksuvaan ryhmään. Ansiotuloverojen kevennykset, yritysverouudistus ja viimeisimpänä — jos nyt tupo syntyy, saa nähdä, me emme ole ihan varmoja, niin varmoja kuin kaikki täällä, mutta toivottavasti — tupoon liittyvä veronalennuspaketti kaikkineen nostavat hallituksen veronalennuksia 3,65 miljardiin euroon. Hallitus on näillä esityksillä alentanut ansiotulojen verotusta 3 miljardilla eurolla eli lähes kolminkertaisesti sen, minkä se lupasi hallitusohjelmassaan, eli he kolminkertaisesti alentavat veroja siihen nähden, mitä he lupasivat. Jos vertaa muihin lupauksiin, niin tämä on aikamoinen lupausten toteuttaminen. Näin on toimittu siitä huolimatta, että yleisen veroalen työllisyyshyöty on tutkitusti osoitettu heikoksi, ja senhän me näemme nyt itsekin. Jotkut ovat varmaan tyytyväisiä, mutta työttömyyteen se ei vaikuta, jos veroja alennetaan kaikille samalla lailla samalla prosentilla. Epäsolidaarinen tulopoliittinen ratkaisu saa nyt rinnalleen sellaisen veroratkaisun, joka ei myöskään vaikuta solidaarisuuteen parantavasti.

Hallituksen veronalennus, jonka nyt sanotaan suosivan pieni- ja keskituloisia, jos katsoo veroasteikkoa, se antaa noin 2 euroa pienimmillä tuloilla oleville ihmisille, noin 2 euroa, ja parhaimmilla tuloilla oleville noin 500 euroa lisää rahaa. Vihreiden esitys, joka käyttää vähemmän rahaa verojen alennuksiin, olisi antanut 60 euroa jokaiselle. Me olisimme antaneet yhtä monta euroa jokaiselle emmekä samaa prosenttia. Tämä prosentti on tällainen huijaava asia. Jollei osaa laskea, mitä se tarkoittaa käytännössä, niin se todella antaa paljon paljon enemmän meille hyvätuloisille kuin niille, joilla on vähemmän. Samalla tämä meidän esityksemme olisi parantanut paitsi pienituloisten asemaa myös eläkkeellä ja työttömyyskorvauksen varassa elävien ihmisten tilannetta.

Ilmeisesti tämä kritiikki on jotenkin sattunut hallituspuolueisiin, ehkä etenkin demareihin, ja tämän takia on valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätty ponsi, joka vaikuttaa oikein hyvältä, että nyt olisi sitten aika perehtyä kaikkein köyhimpien ihmisten tilanteeseen ja puututtava siihen. Meidän huolenaiheemme on vain se, kun nyt rahaa on palanut niin paljon kaikkeen muuhun, mistä riittää rahaa tähän myös erittäin oleelliseen tilanteen muuttamiseen. Lisäksi se tapa, jolla valtio nyt vähentää pienituloisimpien verotusta, rankaisee kuntia, eli kunnat joutuvat siitä vaikeuksiin, kun veronalennukset kohdistuvat kuntiin. Meidän mallissamme näin ei olisi tapahtunut, vaan kaikki rahat olisivat valtion kassasta eikä kunnilta.

Vihreä eduskuntaryhmä on myös sitä mieltä, että veropohjaa ei nyt pidä kaventaa vaan mieluummin laajentaa niin, että meillä on varaa kaikkiin yhteiskuntapalveluihin ja kaikkeen siihen hyvään turvaan, mihin me kaikki luotamme, ja koulutukseen ja terveyteen. Tämän takia veropohjaa tulisi laajentaa nopeasti enemmän ympäristö- ja energiaverojen suuntaan. En usko, että tarvitsee olla mikään suuri ennustajaeukko arvatakseen, että vähitellen hallitus tulee siirtymään tälle meidän vihreälle linjallemme eikä vain kokoomuksen linjalle, sillä muuten tästä voi tulla sellainen tilanne eteen, että Liisan listat on kaivettava taas esiin. Sitä en usko kenenkään haluavan, en edes teidän.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten työmarkkinoiden ongelmat koskevat konkreettisella tavalla etenkin lapsiperheitä. Suomeen tarvittaisiin kipeästi lisää lapsia, mutta lasten tekoon ei ole mikään kannustava ilmapiiri. Tämä meidän kilpailuilmapiirimme, jossa suositaan nopeita, lyhyitä työpätkiä etenkin nuorilla naisilla eikä oteta riskiä palkata naista, joka voi synnyttää lapsia, on nyt asia, joka on kaikille valjennut, samoin se, että kun lapsi syntyy perheeseen, niin siitä tulee työnantajille noin 7 000—10 000 euroa per lapsi kuluja, jotka siis tämä äidin työnantaja yleensä maksaa melko kokonaan itse. Tämähän etenkin aiheuttaa ongelmia naisvaltaisille pienille yrityksille, kampaajille, hoiva-alalle, erityisesti näille aloille, missä on enemmän naisia kuin miehiä, he kantavat tämän taakan yksin. Tässä kohtaa hallituksen vastaantulo, joka on noin 500 euron suuruinen per lapsi, ei ole kyllä kovin häävi, kun vertaa niihin kuluihin, 7 000—10 000 euroon. Vihreä eduskuntaryhmä on ed. Tarja Cronbergin johdolla tehnyt lakialoitteen, joka jakaisi kaikki nämä kulut tasan kaikkien työnantajien kesken, eli he kantaisivat yhdessä tämän vastuun siitä, että Suomeen syntyy lapsia ja siitä tulee kuluja, mutta nämä ovat erittäin rakkaita ja toivottuja kuluja. Muissa Pohjoismaissa tämä on jo hoidettu kauan sitten. Siellä ollaan iloisia siitä, että lapsia tulee.

Meidän suuri ongelmamme on tietenkin myös pätkätyöt, jotka osin johtuvat juuri tästä, että nuorten naisten syrjiminen on tullut erittäin tavalliseksi tästä pelosta. Mutta muutenkin kyllä hämmästyttää tämä kunnallinen ja valtiollinen tapa, miten kohdellaan alle 30-vuotiaita naisia. Heistä vain 10 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa. Tämä ei ole mitenkään rakentava, turvallinen tunne ihmisille juuri siinä vaiheessa, kun haluaisi perustaa perheen, hankkia kodin, uskoa tulevaisuuteen. Vihreiden eduskuntaryhmä haluaisi, että hallitus nyt todella pikaisesti päättäisi määrätietoisesti vähentää näitä pätkätöitä niin kunnallisella kuin valtion puolella ja saada ne vakinaiseksi, ennen kuin tulee se tilanne, että nämä naiset lähtevät jonnekin muualle ja meille tulee erittäin suuri pula työntekijöistä.

Vihreä eduskuntaryhmä jätti tähän budjettiin vaihtoehtoesityksen, joka on kyllä kulunut käsissä aika paljon. Haluaisin mielelläni nähdä muun muassa kokoomuksen vaihtoehtobudjetin kokonaisuutena, että voisimme vähän vertailla, mitä meillä on painopisteinä. (Ed. Pulliainen: Se on niin mustan värinen, ettei se näy!) — Niin. — Meillä on ainakin tämä nyt pitkään kulkenut käsissä. Joitakin asioita on saatu läpi, mutta suurin osa ei ole onnistunut. Jotta se olisi tasapainoinen, että se todella on vaihtoehto eikä vain hurskaita toiveita, niin olemme siihen lisänneet 258 miljoonaa ympäristöenergiaveroja.

Toinen tapa, millä rahoitamme näitä kuluja, on tehokas harmaan talouden torjunta, ja etenkin ed. Pulliainen on tässä monta kertaa meille kertonut, millä tavalla sitä pitäisi hoitaa. Siksi toivommekin, että hallitus tulisi olemaan erittäin aktiivinen, kun tupopöydästä on siirretty työryhmälle tilaajavastuun läpiajaminen. Rakennusurakoiden tilaajavastuun pitäisi olla arvonlisäveron maksua myöten pääurakoitsijalla. Rakennuksilla tulisi olla myös pakollinen kulkulupajärjestelmä. Näin vältyttäisiin urakoiden ketjuttamiseen liittyvältä veronkierrolta. Meidän vaihtoehtobudjettimme kulut, siis menoerät, painottuvat etenkin kehitysyhteistyöhön, josta ed. Sinnemäki myöhemmin puhuu lisää, ja kuntatalouteen, josta ovat molemmat muut oppositiopuolueet myös puhuneet, sekä lapsiperheiden tilanteeseen ja tukemiseen.

Toivon, että ed. Nousiainen, joka on tunnettu täällä kuntaisänä, suurena kuntien puolestapuhujana, todella kuunteli tarkkaavalla korvalla sekä ed. Tulosta että ed. Polvea. Vihreän eduskuntaryhmän kritiikki hallitusta kohtaan on aika lailla samanlaista kuin heillä, siksi en aio sitä toistaa tässä ja nyt. Mutta kuntapuolella meillä on äärimmäisen vakava huolen tunne. Niin kuin myös ed. Tulonen puhui koulusta, sekä peruskoulusta että yliopistoista, tässä kohti myös toivoisimme, että meillä todella olisi sitä laatua eikä pelkästään ongelmia, vaan olisi niitä ihmisiä, jotka jatkossa meidän maata luotsaa oikeaan suuntaan.

Kunnillehan koko ajan tulee lisää hyviä velvoitteita, joita mekin usein kannatamme, mutta niitä myös rahoittaa. Esimerkkinä tästä on hoitotakuu, joka alkuperäisistä suunnitelmista poiketen alkaa nyt kertarysäyksellä, mikä tarkoittaa aikamoisia menoja — noin 100 miljoonaa euroa tulee yhdellä kertaa kuntien kannettavaksi — kun pitää purkaa nämä erittäin hankalat jonot, mitä on äärimmäisen hyvä tehdä, mutta nämä kulut olisi kyllä valtion pitänyt kantaa eikä kuntien. Meidän vaihtoehdossamme tämä 100 miljoonaa euroa tulee valtiolta, niin että kunnat eivät joudu muita menoja supistamaan voidakseen hoitaa tämän tärkeän asian. Lisäksi meillä on kuntia ajatellen 65 miljoonaa euroa erityisesti urbaaneja kaupunkeja varten ja myös niitä kuntia varten, joista muuttaa ihmisiä pois, niiden erityisiä tarpeita varten. Pitäisi muuttaa koko systeemi niin, että näitä kuntia tuettaisiin enemmän.

Näitä urbaaneja ongelmia ovat muun muassa maahanmuuttajalasten koulutus, jossa pitää olla paljon erilaisia äidinkieliä, mikä on äärimmäisen tärkeää meidän yhteiskuntamme kannalta, pitkäaikaistyöttömyys, joka usein kasautuu kaupunkeihin, ja asunnottomuus. Näihin ongelmiin pitää myös löytyä tukea, ettei synny sellaista mielikuvaa, että ongelmia työnnetään aina jostakin kunnasta toiseen, etenkin pienimmistä kunnista suurempien kaupunkien kannettavaksi. Tämä ei ole niin, vaan näiden asioiden hoitaminen on meille kaikille yhteinen, rakas asia, eikä niin, että me yritämme niitä paeta.

Olen tässä jo puhunut lapsiperheistä, mutta aion vielä jatkaa, sillä tässä on nyt ollut niin paljon veronkevennyksiä ja muutoksia, että raha on liikkunut. Samaan aikaan on huomattu, että tutkimusten mukaan juuri lapsiperheet ovat köyhtyneet Suomessa, etenkin monilapsiset perheet ovat köyhtyneet, ja se näkyy lasten arjessa. Ainakin oma kokemukseni on se, että enemmän kuin ennen lasten välillä on suuria eroja, kun vertaa, mitä he puhuvat keskenään koulussa, mitä heillä on kotona ja mihin heillä on mahdollisuus. Varmaan jo lapsilla tuntuu enemmän tämä, että tuolla on ja minulla ei ole. Silloin kun tulee tällaisia tunteita, ne eivät koskaan ole rakentavia ja hyviä meidän yhteiskunnassamme. Tämän takia, kun lapsilisiä leikattiin vuonna 95 eikä ole kyllä paljon tullut sen jälkeen korjausta, meidän vaihtoehdossamme on 20 euroa jokaiselle alle 7-vuotiaalle lapselle lisää lapsilisiä, juuri näille nuorille lapsiperheille, joilla aika usein voi olla aika rankkaa asuntolainojen ynnä muiden kanssa.

Hyvät ystävät, arvoisa puhemies! Me olemme paljon puhuneet opiskelijoista. Nyt tässä on puhuttu siitä, kenelle kuuluu kiitos ym. ym. Ainakin voin sen sanoa, että ilman valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa opiskelijat eivät ole saaneet yhtään mitään. Ainakin itse koen, että tämä kiitos — nyt katselen puheenjohtajaakin täällä suoraan, ja hän ei huomaa yhtään mitään — kuuluu muun muassa äärimmäisen paljon tämän jaoston ihmisille. Muuten se on aika karua ollut. Itse olin jo menettämässä toivoni siitä, että opiskelijat tulevat koskaan saamaan mitään. Se 252 oli kyllä semmoinen hokema jo. Sehän on jo muuttunut jopa tämä luku. Nythän vuokrat ovat sen jälkeen kohonneet. Mutta älkäämme siitä puhuko, älkäämme valittako nyt vaan olkaamme iloisia, että tämä on saatu aikaan. Kyllä tämä on suuri kiitos nyt. On semmoinen olo, että ehkä ei ihan turhaan olla täällä, ehkä nämä kaikki miljoonat puheenvuorot ja muut ovat tuottaneet tulosta. Siitä äärimmäisen iso kiitos. Tämä nousuhan tulee marraskuussa, mutta parempi silloin kuin ei ollenkaan. Muutenkin sivistys- ja tiedejaosto on kyllä kiitoksen ansainnut.

Täällä on puhuttu Veikkauksen rahoista, siis kulttuurista, liikunnasta, nuorisotyöstä, näistä henkisistä voimavaroista meidän maallemme ja etenkin terveysliikunnasta, josta ed. Tuija Brax on erittäin paljon puhunut. Siihen tulee nyt lisää voimavaroja. Elikkä meillä kaikki, sekä lapset että mummot, tulevat liikkumaan enemmän — toivottavasti. Se näkyy siinä, että me voimme paremmin.

Täytyy vähän kuitenkin vetää alas tätä tunnelmaa, sillä kulttuurin kohdalla ei kuitenkaan niin juhlavaa ole, koska on ollut niin ankeata niin kauan. Palkkavertailussa kaikkein huonoimmassa asemassa ovat vapaiden teatteriryhmien ja tanssijoiden ansiotulot, jos pohditaan sitä, kuka todella elää vähällä. Heillä varmaan on antoisa työ, mutta silläkin on aika vaikea elää, vain sillä ilolla, kun rahat eivät tahdo riittää. Yhteiskunnan luovaan potentiaaliin kannattaa panostaa. Esimerkiksi teatterilain ulkopuolisissa ns. vapaissa teatteriryhmissä palkattoman työn osuus produktioissa on noin 66 prosenttia, elikkä äärimmäisen paljon on vapaaehtoistyötä. Siksi meidän eduskuntaryhmämme onkin ehdottanut lisää rahaa näihin vapaisiin ryhmiin ja myös näihin ammattiteattereihin, jotka ovat siis lain sisällä, jotta niissä toimivat pystyvät jatkossakin olemaan luovia ja tekemään suuria asioita.

Sitten tähän vihreään näkökulmaan ympäristöongelmista: minun mielestäni tähän hallituksen esitykseen tuli jonkun verran parannusta kyllä valtiovarainvaliokunnassa, mutta edelleen tämä kohta ei ole niin näkyvästi esillä budjetissa.

Ärade herr talman! Problemet med eutrofieringen, dvs. övergödningen av Östersjön har varit på agendan i det här huset så länge som jag har varit här. Tyvärr är problemet ännu akut, lösningar har vi inte nått fastän många små framsteg har gjorts. Det gäller också att ha tålamod och bit för bit komma åt alla problem.

Just nu är ett av de här problemen i turen, det kan verka litet men när man har många bäckar små blir det en stor å, och det är fritidsbåtarnas septiktankar. Vi har just antagit en lag, eller det är ju inte så just utan för en tid sedan, men den träder i kraft nu 1.1. om att alla båtar som har toalett måste ha en septiktank. Då måste man ju också kunna tömma den här tanken någonstans, annars kan det vara lite svårt för en laglydig medborgare. Hur skall man fungera när man har skaffat den dyra septiktanken, har skött allting, och så blir den full och det blir lite besvärligt. Då måste man kunna tömma den. Förra sommaren visade det sig att sådana ställen där man kan tömma septiktanken fattas på många ställen, om de finns så fungerar de kanske inte, och det finns många, många problem här. Det här är vi helt överens om.

Alla som satt i vår delegation var överens om saken. Också miljöminister Enestam tyckte att vi absolut borde komma åt det här problemet. När vi sedan funderade vad vi skulle göra, så det mest konkreta som ministern tog fram var då organisationen Håll Skärgården Ren. Han sade att ungefär 200 000 euro skulle behövas för att organisationen skulle kunna ta hand om septiktankarna i skärgården. Vi lyckades inte få igenom de här pengarna, men vi kommer att försöka det igen i plenum vid omröstningen.

Det var också tal om att det kan hända att man kan få pengarna från något annat budgetmoment. Vi önskar och hoppas att saken åtgärdas. Det är ingen skillnad varifrån pengarna kommer, hur det görs, bara det görs och helst före sommaren. Det är nog ganska pinsamt sedan när seglarna kommer att märka att saken inte fungerar i praktiken. Jag önskar, hoppas och tror att med samarbete före sommaren har börjat, om inte nu så i någon tilläggsbudget eller på något vis sköter vi problemet tillsammans.

Arvoisa puhemies! Toisena esimerkkinä on ilmastopolitiikka, sillä Suomihan on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, ja tähän vaikuttaa muun muassa myös liikenne, joka vaikuttaa myös Itämereen ja vesistöihin, mutta nyt puhutaan ylipäätään liikenteestä. Liikenteen ilmapäästöt ovat kyllä nyt aikamoinen ongelma. Hallitusohjelman mukaan joukkoliikenteeseen panostetaan ja se tulee nousuun ja kaikkea hienoa, mutta käytännössä, kun pitäisi näkyä toimenpiteitä, nyt on kyllä käynyt vähän päinvastoin. Autoverotuksen muuttumisen takia, tuontiautojen takia, joukkoliikenteen kilpailukyky on ihan EU:n kovimpia Suomessa. Meillä on menossa väärään suuntaan tällä hetkellä trendi. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on vähentynyt. Se on nyt pelkästään 39 prosenttia. Olemme menossa väärään suuntaan, ja jos me vertaamme itseämme EU-maihin ja Keski-Euroopan maihin, niin meillä kaupungit ja kunnat tukevat joukkoliikennettä, niin että voimme olla siitä ihan tyytyväisiä, mutta valtio ei tue isoja kaupunkeja, ei yhtään, ei Helsinkiä, ei Turkua, ei Tamperetta. Tästä on vasemmistoliitolla lausumaehdotus, jota me olemme kannattaneet ja kannatamme uudestaan salissa ja toivomme, että muutkin tähän tulevat mukaan, sillä tämä on kyllä sellainen ehdottomasti korjattava asia. Näissä kaikissa kaupungeissa tämä on äärimmäisen tärkeä asia, joka vaikuttaa ruuhkaan, ilmanlaatuun ja myös vesistöihin. (Puhemies: 20 minuuttia!) — Joo.

Työsuhdematkalipusta voin vielä viitata ed. Tulosen puheeseen. Olemme kannattaneet kokoomuksen lausumaa tästä ja pidämme siitä kiinni.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon:

"Eduskunta toteaa, että koska hallitus on voimakkaasti kaventanut veropohjaa ja samaan aikaan hallituksen toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi eivät ole riittävästi nostaneet työllisyyttä, on hyvinvointipalvelujen rahoituspohja vakavasti uhattu eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta,

ja siirtyy takaisin päiväjärjestykseen."

Ed. Markku Rossi merkitään läsnä olevaksi.

Eva Biaudet /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies, ärade talman! I remissdebatten om nästa års budget betecknade svenska riksdagsgruppen förslaget som en budget för både unga och gamla. Den dekalen tycker vi att fortfarande kan klistras på budgetboken trots att den senaste månadens skattebeslut har gett en viss slagsida på debatten.

Genom de kompletteringar som regeringen och finansutskottet gjort innehåller budgeten nu satsningar på både barn, ungdomar, löntagare och pensionärer. Pensionerna och veterantillägget höjs samtidigt som veteranernas rehabilitering får ökad finansiering.

Barnen uppmärksammas främst genom budgetens familjepolitiska satsningar som regeringen utlovade redan i regeringsprogrammet: moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens minimum höjs en aning, vårdpenningen eller det gamla hemvårdsstödet höjs och stödet för privat vård höjs. Också snuttjobbande kvinnor får ett mer förmånligt uträkningssätt för sin moderskapspenning och vid social- och hälsovårdsministeriet inrättas ett länge efterlängtat, självständigt barnombudsmannakansli.

Svenska riksdagsgruppen vill här poängtera att resurserna för barnens ärenden både beträffande den nya barnombudsmannen och lagberedningen i övrigt vid ministeriet är snäva och hämmar möjligheterna att bevaka barnens rättigheter. FN-konventionen om barnets rätttigheter är bindande och förpliktar regeringen att fördela resurser så att barnens behov prioriteras högst.

Enligt regeringspartiernas överenskommelse här i riksdagen anvisas ett tillägg om 2 miljoner till grundskolan. Vi vill styra pengarna till specialundervisningen samt till fortbildningen av speciallärare i grundskolan. Behovet av specialundervisning växer hela tiden. Problemet blir inte mindre av att det är svårt att få tag på kompetenta speciallärare. Av landets arbetande speciallärare beräknas 31 procent sakna behörighet. Störst är bristen i södra Finland.

Det finns skäl att påminna regeringen om att regeringsprogrammet utlovar att inbesparningar på grund av mindre årsklasser återinvesteras i grundskolan. Här finns rum för förbättring.

I samband med budgetmanglingen och remissdebatten efterlyste svenska riksdagsgruppen att det fortfarande är nödvändigt att öronmärka medel för mentalvårdstjänster för barn. Nu reserveras ett tillägg om 5 miljoner euro för att särskilt stärka barn- och familjerådgivningen samt elevvårdsarbetets roll i kommunerna. Genom ett tidigt ingripande, en låg tröskel för att få stöd kan en anhopning av problemen många gånger förhindras. Tyvärr har barnens rätt till mentalvårdstjänster inte ännu förverkligats lagenligt i alla delar av landet. Det finns fortfarande ett stort behov att bygga ut en fungerande mental- och psykiatrisk vård. Vi hoppas därför att regeringen i nästa års budgetproposition tar detta behov på allvar.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa nopeampaa aikataulua kirjastojen rahoituksen siirtämiseksi pois veikkausvoittovaroista. Tämä merkitsee huomattavasti enemmän varoja kulttuuri-, urheilu- ja nuorisosektorille jo ensi vuonna. Teattereiden tilanne on ollut pitkään todella vaikea. Tuki laahaa jäljessä, ja alueteattereilla on polttavia ongelmia alueellisten tehtäviensä hoitamisessa. Ministeriölle on nyt tarjottu työkalut näihin puuttumiseen. Myös nuorisojärjestöt ovat toimineet samojen määrärahojen varassa jo 90-luvulta saakka. Varojen vapautuminen voi olla myös piristysruiske ruohonjuuritason urheilutoiminnalle.

Opiskelijat ovat pitkään vaatineet toimenpiteitä sosiaalisen tilanteensa parantamiseen. Köyhyystutkimuksissa opiskelijat sijoittuvat kärkeen. Budjetti antaa opiskelijoille opintolainan verovähennysoikeuden, samalla kun opintolainan enimmäismäärä korotetaan. Opiskelijajärjestöjen vaatimus asumistuen enimmäiskaton korottamisesta on perusteltu, koska useimpien vuokrataso on tänään huomattavasti korkeampi todellisuudessa. Valtiovarainvaliokunta esittääkin nyt asumislisässä huomioon otettavan vuokran enimmäismäärän korottamista, mikä on hyvä asia, niin kuin täällä on monesti tänään sanottu. Vaikka korotus tulee voimaan vasta ensi vuoden marraskuusta lähtien, olemme iloisia siitä, että kaivatusta korotuksesta tulee totta.

Puhemies! Vielä palkansaajanäkökulma. Nyt tulopoliittisen ratkaisun ollessa kalkkiviivoilla hallitusta ei voi moittia sitä, että se päätti odottaa veropakettinsa kanssa työmarkkinaosapuolten sopimusta. Hallituksella on nyt kautensa loppuun saakka monivuotinen sopimus talouspolitiikkansa pohjana. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen veropakettiin. Veronalennus on tehty pitkällä tähtäyksellä, ja se ulottuu aina vaalikauden loppuun saakka. Tämä linja vastaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän pitkäaikaista tavoitetta. Eduskuntavaaleissa me lupasimme toimia veroasteen alentamiseksi asteittain, jotta työllisyyttä ja kilpailukykyä voidaan kohentaa. Ensi vuoden puolen prosentin veronalennusta on pidettävä maltillisena, koska pienempi alennus olisi saattanut merkitä itse asiassa veronkiristystä niille, jotka ovat saaneet työmarkkinaratkaisun mukaisen palkankorotuksen.

Olemme useaan otteeseen tänä vuonna kehottaneet hallitusta harkitsemaan, olisiko tuloveron ohella aika käyttää muita verotuksen välineitä. Suomalaisten ostovoima on nimittäin kasvanut yli 5 prosenttia tänä vuonna, ja on syytä kysyä, miten paljon ostovoimaa voidaan kasvattaa, ennen kuin kulutus muuttuu pankkitileille säästämiseksi.

Tämä johdattaakin minut mielestämme ehkä kaikkein myönteisimpään veropäätökseen, nimittäin varallisuusveron poistamiseen. Suomi on jäänyt jälkijunaan kiinteiden investointien osalta. Kuten pääministerin tilaamassa globalisaatioraportissa myös todetaan, Suomi tarvitsee enemmän investointeja, niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin. Ulkomaisia investointeja voi houkutella eri tavoin, mutta varallisuusveron poistaminen on epäilemättä oikea työkalu hyödyntää kotimaista investointipääomaa. Kun varallisuusvero ajaa pääomaa pois maasta, se ei tuota verotuloja eikä ole käytettävissä riskipääomana maassamme tehtäviin investointeihin. Varallisuusvero ehkäisee investointeja, koska se voi nostaa tuotosta maksettavan veron 28 prosentista 66 prosenttiin. Veron poistamisesta tietenkin aiheutuu välitön veronmenetys, mutta se tulee tuottamaan taloudessa huomattavasti suurempia voittoja ja tulee varmasti edistämään työllisyyttä.

Ärade talman! Kommunernas ekonomiska situation ser ut att ljusna efter 2005. Därför var det klokt av regeringen och finansutskottet att förbättra balansen för korrigeringen av statsandelarna så, att den blir mindre baktung och kan förbättra den svåra ekonomin i kommunerna nästa år.

Basservicebudgeten har medfört möjligheter till en långsiktigare planering av kommunernas verksamhet men innehåller ännu allvarliga brister. Den största är att den inte lyckas beakta effekterna i olika kommuner. Till exempel för huvudstadsregionens städer förblir de klara satsningarna på cirka 250 miljoner till kommunerna, på bland annat skola och omsorg, enbart schimära. Tidigare beslut i anslutning till beskattningen verkar i motsatt riktning så att effekterna på verkstadsgolvet, i skolan, ger nedskärningar och större grupper.

Svenska riksdagsgruppen kräver därför att reformen av statsandelssystemet innehåller bestämmelser om att negativa statsandelar inte skall förekomma och att skillnaden mellan de som betalar utjämning och de som erhåller utjämning inte skall bli hos staten, utan skall beta-las tillbaka till de utjämnande kommunerna. Förslaget till statsandelsreform kräver också andra justeringar. För fastighetsskattens del föreslår vi att man kunde avskaffa gränserna helt och hållet. Det behövs varken en undre eller övre gräns. Kommunerna kan själva bedöma på vilket sätt de kan öka sina skatteinkomster.

Budgetens skattepaket har flera positiva konsekvenser för kommunernas ekonomi. Skattesänkningens negativa effekter på kommunekonomin skall kompenseras. Regeringens beslut att ta i bruk den för kommunerna mer exakta, nya skattereduktionsmodellen från 2006 innebär dessutom att kommunernas avdrag inte behöver beröras då staten fattar beslut om att sänka inkomstskatten. Detta kommer att förbättra möjligheterna till att förutspå också den kommunala ekonomin.

Det inkomstpolitiska avtalet har en positiv och stärkande effekt på hela arbetsmarknaden, men jag vill särskilt lyfta fram kommunsektorn. Kommunsektorn har sedan ifjol fram till 2007 ett löneförhöjningsprogram med vilket man hoppas höja lönerna och stärka kommunsektorns konkurrenskraft. Programmet förutsatte att den allmänna lönestegringen inte äter upp allt på det kommunala programmets bekostnad. Med denna arbetsmarknadslösning har vi orsak att se fram emot höjda löner inom kommunsektorn i förhållande även till andra sektorer.

Puhemies! Harvat meistä ovat valmistautuneet siihen, että luonnonkatastrofit tuhoaisivat kotimme. Syksyn lisäbudjetti sisälsi korvauksia kovien sateiden vuoksi yksityisomaisuudelle aiheutuneista vahingoista. Valtiovarainvaliokunta katsookin nyt, että tulvauhka on syytä ottaa huomioon myös ensi vuoden talousarviossa, koska meidän viemärijärjestelmämme eivät pystyneet käsittelemään niin suuria vesimääriä. On myös tärkeää laajentaa vesi- ja viemäriverkostoa vesistöjemme ja meriemme rehevöitymisen estämiseksi. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen tarvitaan, valitettavasti, lisävaroja. Tämän vuoksi on myönteistä, että voitiin sopia 5 miljoonan euron korotuksesta vesi- ja viemäröintitöihin sekä ympäristötöihin.

Maamme liikenne- ja viestintäverkko on tärkeä tekijä kilpailukyvyllemme. Peruskorjaustarpeeseen on suhtauduttava vakavasti. Hallituksen tuleekin seurata infrastruktuuriohjelmaansa. Kaikkia odottavia hankkeita ei ole mahdollista hoitaa eduskunnassa budjettitarkistuksilla.

Teiden kunnossapitoon lisätään nyt eduskunnassa 10 miljoonaa euroa, ja tarkoituksena on ohjata rahat liikenneturvallisuuteen, turvallisiin kouluteihin ja kiireellisiin liikenteen parantamiseksi tehtäviin hankkeisiin taajamissa. Yksityistiet saavat myös lisärahoitusta, kuten julkinen liikennekin. Haluamme erityisesti nostaa esiin saaristoliikenteen, joka saa 200 000 euroa lisää, jotka voidaan käyttää Suomenlahden saaristossa asuvien yhteysliikenteeseen. Samalla voitiin sopia tutkimusalus Arandan korjausten käynnistämisestä. Tänä vuonna ei tarvittu pikaisia toimenpiteitä Merenkurkun liikenteen tai Karjaan ja Hangon välisen junaliikenteen turvaamiseksi, koska nämä panostukset oli jo otettu huomioon talousarvioesityksessä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee suuren ilonsa siitä, että eduskunta lisää kehitysavun myöntämisvaltuuksia 60 miljoonaa euroa ensi vuoden talousarviossa. (Ed. Halme: Diktaattoreille!) Tämä mahdollistaa kasvavien kehitysapuvarojen pitkän tähtäyksen suunnittelun ja takaa sen, että voimme osallistua laajoihin, pitkäaikaisiin kehitysohjelmiin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tätä erityisen tärkeänä YK-järjestöjen tärkeän työn laadun turvaamiseksi.

Ärade talman! Till slut vill svenska riksdagsgruppen uttrycka sin stora glädje över att riksdagen vill lägga till biståndsfullmakter för 60 miljoner i nästa års budget. Detta möjliggör en långsiktig planering av de växande biståndsmedlen och garanterar medverkan i breda, långvariga utvecklingsprogram. Svenska riksdagsgruppen anser att detta är särskilt viktigt beträffande tryggandet av kvaliteten i FN-organisationernas viktiga arbete.

Bjarne Kallis /kd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista kuulla, mitä ryhmäpuheenvuoroissa on todettu tästä budjettikäsittelystä, joka on kestänyt jo useita kuukausia. Valtaosa puhujista on ollut tyytyväisiä siihen, että menoja on lisätty. Käsittelyn aikana yhtäkään menoa, minun tietääkseni, ei ole vähennetty, mutta menoja on kyllä lisätty. Mutta ne menot, mitä on lisätty, tulevat kyllä tarpeeseen. On ollut myös mielenkiintoista todeta, että vähän jokainen haluaa ottaa kunnian siitä. Minä voisin sanoa näin, että onneksi budjettikäsittelyn aikana valiokunnissa tultiin kristillisdemokraattien linjoille, kun lisättiin rahaa niihin kohteisiin, mihin me vaadimme lisää määrärahaa syksyllä, kun hallitus esitti budjettiesityksensä. (Ed. Tulonen: Vaatimattomuus kaunistaa!) — Minä sanoin, että voisi näin sanoa, voisi niin sanoa ja sanoin.

Haluan myöskin antaa tunnustusta ja lupasin valtuuston kokouksessa viime maanantaina, että tulen kyllä toteamaan, että budjetissa näkyy, että hallituskokoonpano on muuttunut. Ei paljon, kyllä päälinja noudattaa vanhaa linjaa, mutta jotain muutoksia näkyy kyllä. Totesin siellä ja totean nytkin, että luulen, ettei kotihoidon tukea olisi lisätty ilman keskustan mukanaoloa hallituksessa. Näin minä julkisesti uskallan sanoa, ja tunnustus teille siitä. (Ed. Hänninen: No niin!) En tiedä, oliko ed. Löv oikeassa, kun hän kolumnissaan kirjoitti, että yksityistiet eivät olisi saaneet lisää rahaa, jos ei Rkp olisi ollut hallituksessa, eivätkä opiskelijatkaan olisi saaneet lisää rahaa. Tämä on hieman ristiriidassa sen kanssa, mitä ed. Andersson totesi. (Ed. Ahde: Ja totuuden kanssa!) Mutta yhteenvetona voisin kuitenkin todeta, että kaikki eduskuntapuolueet ovat näitten hyvin esitysten takana.

Mutta niin kuin totesin, jonkin verran huolestunut olen kyllä siitä, että tulopuoleen ei ole kiinnitetty huomiota, ei ole menoja ollenkaan myöskään vähennetty. Sanoin, että tämä noudattaa kuitenkin pitkälle edellisen hallituksen linjaa. Heikkous on siinä, että tuskinpa työllisyys kovinkaan paljon paranee. Se käykin ilmi budjettimietinnön yleisperusteluista, joissa todetaan, että tämän vaalikauden lopussa työllisyysaste on noussut vain vaatimattomalla 1,1 prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee käytännössä noin 30 000:ta työpaikkaa. Tämä on se suurin heikkous.

Mutta paljon on tietenkin kiinni siitä, miten maailmantalous kehittyy. Joihinkin asioihin me voimme vaikuttaa, joihinkin asioihin emme voi vaikuttaa. Emme voi vaikuttaa siihen, minkälainen kehitys on USA:ssa. Toivoa saa, että presidentti Bush saa alijäämän, niin budjetti- kuin vaihtotasealijäämän, kuntoon nyt, kun hän tietää, että istuu viimeistä kautta.

Minä henkilökohtaisesti uskon, että Irak-tilanne on vuoden kuluttua parempi kuin se on tänä päivänä. Vaalikampanja on jo alkanut ja vaalit toimitetaan pian. Luulen, että tämäkin tulee jonkin verran rauhoittamaan tilannetta ja sillä on myönteinen vaikutus maailmantalouteen.

Öljyn hintaan me emme voi vaikuttaa välittömästi. Välillisesti voimme sen tehdä tekemällä itsemme vähemmän riippuvaisiksi öljystä tukemalla uusia energiamuotoja, ja tähän sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa määräraha.

Kilpailukyvyn säilyttämiseen me voimme huomattavasti vaikuttaa huolehtimalla siitä, että inflaatio todella pysyy alhaalla, pysyy alhaisempana kuin kilpailijamaissamme. Tuporatkaisua on kovasti kehuttu, ja se on varmasti hyvä, mutta kieltämättä se nostaa kyllä työnantajan kustannuksia enemmän kuin työvoimakustannukset kilpailijamaissa nousevat. Mikäli minä en aivan väärin muista, niin palkankorotusvaikutus ja välillisten työvoimakustannusten nousu merkitsevät yhteensä hieman päälle 8 prosenttia, 8,1 prosenttia taitaa olla oikea luku, ja se on suurempi kuin kilpailijamaissa.

Mutta tietenkin kaikki voisi olla paremmin. Kyllä tämä keskustelu on osoittanut, että vaihtoehtoja on aina olemassa. Aivan niin kuin syksyllä totesimme, kristillisdemokraateilla on vaihtoehtobudjetti, ja uskallan väittää, että se on työllistävin kaikista vaihtoehdoista, mitä tässä salissa on esitetty. Se on perheystävällisin. Se on eläkeläismyönteisin. Se on sairaille toivoa antava. Se on opiskelijamyönteisin. (Ed. Pulliainen: Löytyisikö vielä jokin superlatiivi?) Se on keinottelun vastainen. Onko se myönteinen vai kielteinen asia? Se kohtelee tupakoitsijoita jonkin verran ankarammin kuin hallituksen esitys. Se kohtelee väkevien alkoholijuomien ostajia jonkin verran ankarammin kuin hallituksen esitys. Eli kristillisdemokraatit hakevat lisää rahaa valtion kassaan ja käyttävät sitä niihin kohteisiin, mitkä äsken mainitsin. (Ed. Ala-Nissilä: Entäs pörssivero?) — Siinä on pörssivero, se kuuluu juuri näihin keinottelijoihin. (Ed. Ala-Nissilä: Se ei ole realistinen!) — Se ei ole realistinen, sanoo ed. Ala-Nissilä, mutta aloitetaan helpommasta päästä.

Aloitetaan vaikkapa tupakkaverosta. Me esitämme 2 prosentin korotusta veroon, mikä merkitsee sitä, että tupakkarasian hinta nousisi noin 4 sentillä, 4 sentillä yksi rasia. Jos joku on sitä mieltä, että tämä ei ole toteuttamiskelpoista, että voisi nostaa 4 sentillä tupakkarasian hintaa, niin nostakoon kätensä. (Ed. Ala-Nissilä nostaa kätensä) — Huomaan, että yksi henkilö. Kaikki muut ovat sitä mieltä, että se on mahdollista.

Meidän alkoholiveroamme alennettiin huomattavasti viime vuonna, vai oliko se tänä vuonna? Tänä vuonna se taisi olla. Me esitämme, että väkevän pullon hinta nousisi 2 eurolla. Tekisi mieli kädennostoäänestyksellä selvittää, ketkä kaikki ovat samaa mieltä. (Ed. Ala-Nissilä: Se edistää harmaita markkinoita!) Mutta on täysin mahdollista — kukaan teistä ei voi väittää, ettei olisi mahdollista — korottaa tupakkarasian hintaa 4 sentillä ja väkevän pullon hintaa 2 eurolla. Ed. Ala-Nissilä väittää, että se edistää harmaita markkinoita, ja ed. Ala-Nissilä on täysin väärässä. (Ed. Pulliainen: Miten se on mahdollista?)

Sitten kun mennään suurempiin kysymyksiin, keinotteluveroon, josta puhuin, hallitus alensi lyhytaikaisten luovutusvoittojen veroa. Siis oli mahdollista alentaa, ei paljon alentanut, mutta jonkin verran. On yhtä lailla mahdollista nostaa. Minä olen tämän saman esimerkin tältä puhujakorokkeelta monta kertaa aikaisemmin kertonut, mutta olen huomannut, että aina silloin tällöin joutuu kuitenkin edustajille kertomaan, mitä se käytännössä merkitsee, enkä minä muista, että joku edustajista olisi pannut hanttiin ja sanonut, että ei noin voi tehdä. Muistan myöskin, kun ed. Pekkarinen viime kaudella keskustan vaihtoehtobudjettiin otti tämän saman asian ja sanoi ed. Ojalalle, että kun keskusta esittää oman vaihtoehtobudjettinsa, siihen sisältyy kohta, jota kukaan ei voi vastustaa. Tämäkin löytyi, ei ihan sanatarkasti näin mutta suurin piirtein, ed. Pekkarisen puheesta. (Ed. Kuosmanen: Ed. Pekkarinen puhui omiaan!)

Ja mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa juuri sitä, että jos myy jotakin kuuden kuukauden sisällä siitä, kun on hankkinut, niin harvoin kukaan myy kuuden kuukauden sisällä muusta syystä kuin siitä, että on ostanut siinä tarkoituksessa, että tekisi pikavoiton, saisi päivän kuluttua tai viikon kuluttua tai kolmen viikon kuluttua vähän enemmän. (Ed. Ala-Nissilä: Onko ed. Kalliksella kokemuksia?) Nyt sitä voittoa verotetaan tänä vuonna 29-prosenttisesti, ensi vuonna 28-prosenttisesti, mutta miksi ei voitaisi panna sitä veroa 50 prosenttiin? Tehdastyöntekijällä, joka jää ylityöhön, oikeastaan jokaisella, joka ylityöhön jää, on kyllä marginaalivero, joka on 50 prosenttia. On mahdollista kyllä verottaa työtä 50-prosenttisesti, mutta tällaista keinottelutuloa eduskunta ei ainakaan toistaiseksi ole halunnut verottaa 50-prosenttisesti. Tästä tulee huomattava lisä valtion kassaan. Fyysisten henkilöitten luovutusvoitot ovat viime vuosina vaihdelleet vajaan 2 miljardin ja 4 miljardin välillä. Niistä luovutusvoitoista yli puolet on arvopapereista saatuja luovutusvoittoja. Tekisi taas mieli kysyä, onko joku eri mieltä asiasta. Nostakoon kätensä. (Ed. Kuosmanen nostaa kätensä) — Ei tullut monta, tuli tälläkin kertaa vain yksi. — Eli on täysin mahdollista hankkia lisää rahaa valtion kassaan tavalla, jota kristillisdemokraatit ovat esittäneet.

Kun sanoin, että se on työllistävin, niin tänä vuonna kristillisdemokraatit haluavat nimenomaan panostaa työllisyyteen. Meidän 425 miljoonan lisäyksestämme käytämme 210 miljoonaa suoraan työllisyyteen. Se tapahtuu siten, että kunnat saisivat 34 miljoonaa, mikä merkitsee sitä, että inflaatiotarkistus olisi 100-prosenttinen, ja lisäksi 30 miljoonaa niihin kuntiin, missä työttömyysaste on poikkeuksellisen suuri, kuten esimerkiksi Kemijärvellä, Uudessakaupungissa, ja niitä kyllä muitakin löytyy. (Ed. Pulliainen: Ja Kokkolassa!) — Ei ole siellä niin korkea. — Lisäksi tulee 146 miljoonaa korvamerkittyä rahaa opetuspuolelle ja sosiaali- ja terveyspuolelle. Me itkemme ja valitamme ja saamme kuulla, miten vähän on henkilökuntaa sosiaalilaitoksissa, sairaaloissa, vanhustentaloissa, opettajat kertovat, että on liian suuria luokkia, tarvittaisiin nimenomaan ala-asteelle ja yläasteelle enemmän opettajia. Korvamerkityllä rahalla tämä voidaan hoitaa.

Kun sanoin, että se on eläkeläismyönteisin, niin hallitus esittää 7 euroa kuukaudessa lisää, kristillisdemokraatit panevat 13 euroa lisää eli eläkeläiset saisivat 20 euroa kuukaudessa lisää. (Ed. Pulliainen: Tuleeko parempia tarjouksia?) — Tuleeko parempia tarjouksia, kysyi ed. Pulliainen. Voi tulla niiltä, jotka harjoittavat edesvastuutonta politiikkaa, mutta meillä on menot ja tulot tasapainossa.

Viime kaudella vaalien alla kristillisdemokraatit ilmoittivat vaalikampanjan kynnyskysymykset. (Ed. Ala-Nissilä: Vaalit menivät teillä huonosti!) Yksi niistä oli vähimmäispäivärahan nostaminen äideille, vähimmäispäivärahan nostaminen. Muistan, kun salissa esitimme, että tämä on meille kynnyskysymys. Keskusta puhui voimakkaasti sen puolesta. Me kysyimme ja huusimme sieltä, onko se kynnyskysymys. Taas sama ed. Pekkarinen käytti puheenvuoron ja totesi, että se on keskustalle kynnyskysymys. (Ed. Pulliainen: Se oli silloin kynnyskysymys!) Nyt esitetään korotusta, mutta ei sitä korotusta, mitä viime kaudella vaadittiin. Viime kaudella vaadittiin, että korotus olisi niin suuri, että se nousisi samalle tasolle kuin minimipäiväraha, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme me esitämme määrärahan lisäystä, joka tarkoittaa sitä, että nämä saisivat 100 euroa kuukaudessa enemmän.

Lapsilisiin 5 euron korotus, kotihoidon tuki, mainitsin jo, että luulen, ettei se olisi tullut ilman keskustan hallituksessa oloa, eli tunnustus siitä, 42 euroa kuukaudessa. Mutta tämä on kuitenkin kaukana ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Totean puhujalle, että 15 minuuttia on kulunut.

Puhuja:

No niin, mutta kun he haluavat kuulla lisää. (Naurua — Ed. Kuosmanen: Ei haluta!) — Jotta se nousisi sille tasolle, jolla se oli ennen leikkauksia, niin sitä tulisi nostaa 72 eurolla, ja me pysymme lupauksessamme ja esitämme siihen lisäystä.

Lisäksi terveydenhuoltoon noin 50 miljoonaa, ja opiskelijat saisivat sen, minkä me lupasimme, vuositasolla 500 euroa enemmän kuin mitä hallitus esittää. Ja kaiken tämän lisäksi katastrofirahasto perustetaan juuri näitä tulvavahinkoja varten, perustienpitoon lisää rahaa, kyläkaupat saisivat investointeihin rahaa jne. (Ed. Kuosmanen: Ja lopuksi!) Kristillisdemokraattien vaihtoehto on tasapainossa, se on realistinen ja se on, niin kuin totesin, työllistävin ja sosiaalisin kaikista toistaiseksi esitetyistä vaihtoehdoista.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut niin kansainvälisen talouden kuin Suomen talouden kasvun olevan tulevana vuonna varsin epävarmalla pohjalla. Näiden tietojen valossa valiokunta on hallituksen tapaan perussuomalaisten mielestä aivan liian toiveikas maamme kansantalouden kehityksen suhteen. (Ed. Ala-Nissilä: Ei ole!) Kehitys on ollut suhteellisen vaatimatonta huolimatta pitkään jatkuneista alhaisista korkotasoista ja muista elvytystoimista. Mielestämme maailmantaloudessa ei ole näköpiirissä sellaista myönteistä kehitystä, jonka varaan olisi voitu rakentaa esitettyjä kasvulukuja, kuten Suomen osalta ennustettu 2,8 prosentin kasvuoletus. Pikemminkin maailmantaloutta tarkastellessa etualalle nousee useita epävarmuustekijöitä, jotka antavat aihetta olettaa tilanteen kääntyvän päinvastoin heikompaan suuntaan.

Euroopasta eli käytännössä Euroopan unionin alueelta ei ole odotettavissa mitään olennaista vetoapua Suomen kansantaloudelle, sillä talouden ennusmerkit muissa EU-maissa ovat vielä Suomeakin heikommat, vai mitä ed. Ala-Nissilä? (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä! — Ed. Soini: Ne ovat Emu-kunnossa!) EU:n suurimpien kansantalouksien, Saksan ja Ranskan, jatkuva kasvusopimuksista piittaamaton talouspolitiikka johtaa väistämättä ongelmiin koko unionin alueella. Tässä yhteydessä emme voi olla ihmettelemättä sitä leväperäisyyttä, jolla komissio juuri tekemällään päätöksellä suhtautuu tähän kurittomuuteen. Näyttää siltä, että EU:ssa isoilla mailla on omat sääntönsä ja muilla yhteiset säännöt.

Suomen liittyminen Emu-alueeseen on osoittanut oikeaksi sen kritiikin, mitä perussuomalaiset liittymisvaiheessa esittivät, nimittäin sen tosiasian, että maamme kansantalouden reagointitarpeet ja elinkeinoelämän kirjo eivät ole identtiset suurten EU-maiden kanssa. Tästä seurasi se esittämämme looginen johtopäätös, ettei suurten EU-maiden kannalta paras talouspolitiikka ole Suomen kannalta välttämättä parasta talouspolitiikkaa. Voimakkaasti yliarvostettu euro ja yhtä voimakkaasti aliarvostettu dollari ovat luoneet tilanteen, jossa varsinkin Suomen kansantalouden toinen tukipilari, puunjalostusteollisuus, on joutunut merkittäviin vaikeuksiin vientimarkkinoilla johtuen siitä, että kyseinen teollisuudenala on vahvasti dollarikytkentäinen.

USA:n syvenevä budjettivaje, joka oli viime vuonna 3,5 prosenttia ja kuluvana vuonna ennusteiden mukaan tulee olemaan peräti 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, puolestaan pitää huolen siitä, ettei sekään voi toimia lähivuosina maailmantalouden veturina. Mikäli USA aikoo ryhtyä toimenpiteisiin budjettivajeen pienentämiseksi, niin kuin se lähitulevaisuudessa epäilemättä joutuu tekemään, hidastuu maailmantalouden kehitys entisestään. Ja mitä Kaukoitään tulee, etenkin Kiinan edelleen suurina jatkuvat kasvuluvut hyödyttävät vain yritysten isänmaattomia omistajatahoja ja aiheuttavat tavallisille suomalaisille palkansaajille lähinnä kasvavaa pelkoa työpaikkojen Kiinaan siirtymisen jatkumisesta. Kärjistäen sanottuna kasvu Kiinassa on poissa täältä; erityisesti it-valtaisessa Suomessa tämä niin sanottu Kiina-ilmiö aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta.

Arvoisa puhemies! Tupo on tehty, ja hallitus on lyönyt lukkoon tuloverokevennykset vuosiksi 2005—2007 eli koko jäljellä olevaksi vaalikaudeksi. (Ed. Ala-Nissilä: Sehän luo vakautta!) Perussuomalaiset ovat hallituksen kanssa periaatteessa samaa mieltä, että kansalaisten ostovoiman lisääminen on oikea keino turvata kansantaloutemme kasvua. Tosiasia kuitenkin on, ettei pieni- ja keskipalkkaisen suomalaisen ostovoima näiden tupo- ja veropakettien jälkeen tule merkittävästi nousemaan. Esimerkiksi ensi vuonna veronkevennys häviää sosiaaliturvamaksujen nousuun. Näyttääkin siltä, ettei tavallisen suomalaisen palkansaajan verotus tällä vaalikaudella tosiasiassa juurikaan kevene, jos kohta ei kiristykään, (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä kevenee!) kuten muun muassa Veronmaksajain Keskusliitossa tilannetta on arvioitu. (Ed. Ala-Nissilä: Ei ole arvioitu näin!) — Näin minä ymmärsin sen tekstin. (Ed. Ala-Nissilä: Se oli ensi vuodelle!)

Jos odotettavissa olevaa mahdollista nettoansioiden nousua tulevien vajaan kolmen vuoden aikana verrataan siihen, kuinka paljon suurituloisten pääoma- sekä osinkotuloa saavien tulot ovat nousseet viime vuosina ja kuinka ne tulevat entisestään nousemaan tulevina vuosina, niin tämä tuporatkaisu verokylkiäisineen on pieni- ja keskituloisten kannalta katsottuna suorastaan naurettava.

Perussuomalaisten mielestä veronkevennykset olisi tullut kohdistaa täysin eri tavalla kuin hallitus ja eduskunta ovat tehneet. (Ed. Ala-Nissilä: Millä tavalla?) Ihmettelemme edelleen, niin kuin edellisenä vuonnakin, miksi hallituksessa ja hallituspuolueissa ei ymmärretä sitä, että kaikkein pienituloisimpiin suunnattu ostovoiman lisääminen tuo kaikkein nopeimman ja tehokkaimman tuloksen. Jos vaikka ruuan ja välttämättömyyspalvelujen arvonlisäveroja olisi alennettu vaalien alla annettujen lupausten mukaisesti, pienimpiä eläkkeitä nostettu ja lapsiperheiden sosiaalietuuksia korotettu, olisi se välittömästi näkynyt kotimaisen kulutuksen kasvamisena. Nyt jatkettu verolinja ohjaa kuitenkin keskiluokan saamat kevennykset pankkitileille, kestokulutustavaroihin ja muihin vähemmän kotimarkkinoita piristäviin kohteisiin.

Tällä tulopoliittisella kokonaisratkaisulla ja budjetilla ei tulla aikaansaamaan myöskään työllisyystilanteen merkittävää parantumista. Ennustettu talouskasvu, 2,8 prosenttia, tuskin tulee tuottamaan niin paljon uusia työpaikkoja, että sillä olisi ratkaisevaa vaikutusta maamme yhä sangen vaikean työllisyystilanteen mitenkään olennaiseen kohenemiseen. Valtiovarainministeriön laskelma 35 000—40 uudesta työpaikasta tuntuu kovin optimiselta arviolta. (Ed. Pulliainen: 40 000:sta!) — 40 000:sta. — Tehdyn tuporatkaisun ja hallituksen veronalennuspolitiikan merkittävin yhteisvaikutus lieneekin se, että osa-aika-, pätkä- tai yleensä pienipalkkaista työtä tekevien kansalaisten palkkakuilu vakituista, hyväpalkkaista työtä tekeviin kansalaisiin syvenee — puhumattakaan siitä, minkälainen rotko niin sanottuihin raharikkaisiin repeää. Ammattiyhdistysliikekin Suomessa näyttää ajavan nykyisin vain hyväpalkkaisen keskiluokan etuja unohtaen perimmäiset arvonsa ja periaatteensa.

Yllättävä ellei suorastaan käsittämätön veto hallitukselta oli varallisuusveron poiston nivominen osaksi tulosopimusta ilman, että sitä hallitukselta kukaan, ainakaan meidän tietojemme mukaan, oli varsinaisesti vaatinutkaan. (Ed. Ala-Nissilä: Keskusta on esittänyt sitäkin! — Ed. Tulonen: Kokoomus oli vaatinut!) Näillä näkymin varallisuusverosta on tarkoitus luopua vuonna 2006. Veroa on peritty esimerkiksi tänä vuonna noin 40 000 suomalaiselta, ja vero on tuottanut valtiolle noin 125 miljoonaa euroa, joten mistään pikkusummasta ei ole kyse, vaikka toisin on myös väitetty, varsinkin kun samaan aikaan puheena olevassa talousarviossa heikompiosaisten kansalaistemme aseman parantamiseen löytyy nihkeästi paljon pienempiäkään määrärahoja.

Toisin kuin SDP ja porvaripuolueet, perussuomalaiset eivät pidä lainkaan järkevänä varallisuusveron poistamista. Me pidämme sitä täysin tarpeettomana kädenojennuksena raharikkaille eikä suinkaan perheyrittäjille, kuten ministeri Enestam julkisuudessa on kaunistellut. Se ilmeinen tosiasia, että varallisuusveroa on voinut kiertää, ei riitä meille perusteeksi sen poistamiselle, kuten ei ministeri Kalliomäenkään perustelu, jonka mukaan varallisuusvero olisi kansainvälisessä verojärjestelmien vertailussa "jonkinlainen reliikki". Jos muinaisjäännöksellä voidaan ylläpitää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, se on edelleen paikallaan — ainakin meidän mielestämme — ja sen tarve on viime vuosien optiomiljonääriaikakautena jopa entistä suurempi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi puutun muutamaan kohtaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön yksityiskohdista. Valiokunta puhuu mietinnössään kauniisti poliisin toimintaedellytysten puolesta puuttumatta kuitenkaan alimitoitettuun toimintamäärärahojen tasoon huolimatta siitä, että se myöntää kansainvälisen ja talousrikollisuuden sekä Suomen EU-puheenjohtajakauteen valmistautumisen vaativan huomattavia lisäpanostuksia. Perussuomalaisten mielestä valiokunnan olisi tullut tunnustaa itse toteamansa tosiasiat ja lisätä poliisin toimintamäärärahoja, jotta myös syrjä- ja haja-asutusalueiden poliisipalvelut voitaisiin häiriöttömästi turvata. Lisäksi on muistettava, että tänäkin vuonna harmaan talouden johdosta valtiolta jää saamatta noin 2,5 miljardin euron verotulot, jota asiaa täällä salissa on allekirjoittaneen ohella erityisesti esillä pitänyt ed. Pulliainen.

Perustienpidon määrärahoihin esitetään kymmenen miljoonan euron korotusta. Valiokunnan määrärahan lisäys on mielestämme täysin riittämätön, kun otetaan huomioon se kaikkien tietämä tosiasia, että määrärahoissa on ollut vakava alimitoitus jo noin kymmenen vuoden ajan. Mielestämme valiokunnan olisi tullut ottaa tämä merkittävän kansallisomaisuutemme rappeutuminen huomioon nyt esitettyä vakavammin ja tehdä suurempi lisäys perustienpidon määrärahoihin. Vähimmäistasona pidämme sadan miljoonan euron korotusta. Myös perusradanpidon osalta vallitsee sama tilanne, mikä aiheuttaa sen, että jo nyt ollaan suunnittelemassa eräiden vähempiliikenteisten rataosuuksien täydellistä lakkauttamista. Se luo merkittävää lisäkuormitusta raskaan liikenteen osalta heikkokuntoisille teillemme varsinkin puunkuljetusten siirtyessä junista tukkirekoille.

Valiokunta puhuu mietinnössään kauniisti niin kutsutusta hoitotakuujärjestelmästä, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Tätä varten lisätään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,8 prosentilla. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei tule kuitenkaan takaamaan sitä, että kaikilla kansalaisilla asuinpaikastaan riippumatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada terveyspalveluja säädettyjen määräaikojen puitteissa. Valiokunnan olisi tullut ottaa tämä merkittävä epäkohta paremmin huomioon käsitellessään hallituksen talousarvioesitystä ja korottaa mainittuja valtionosuuksia todellista tulevaa tarvetta vastaavaksi. Lapsiperheiden, varsinkin pienituloisten, monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden taloudellisen aseman heikkoutta ei valiokunnan toimesta ole myöskään mielestämme lainkaan otettu huomioon.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on monin kohdin tyytymätön valiokunnan mietinnön linjauksiin ja määrärahaesityksiin. (Ed. Ala-Nissilä: Minkä takia?) — Eriarvoisuus Suomessa tulee tällä linjalla jatkumaan ja syvenemään. Siinä vastaus, ed. Ala-Nissilä. — Korjausesityksiin vastataan aina, etteivät rahat riitä. Ihmetellä vain täytyy, kun valtiolla on varaa tehdä helpotuksia suurituloisten ja raharikkaiden verotukseen. On myös muistettava, että hallituksen mielestä rahaa kyllä riittää täysin perusteettomien ja tarpeettomien suuripalkkaisten valtiosihteereiden virkojen perustamiseen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet valiokunnan mietintöön useita muutosesityksiä, joilla pyrimme omalta osaltamme korjaamaan pahimpia mietinnön ja hallituksen esityksen epäkohtia, ja toivon, että niille löytyy kannatusta myös muista eduskuntaryhmistä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Myönnän puheenvuoron ministeri Kalliomäelle ja sen jälkeen annan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroihin sillä tavalla, että kello 13 istunto keskeytetään.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ensiksi nöyrät kiitokset valtiovarainvaliokunnalle, sen johdolle, eduskuntaryhmille, jotka ovat tukemassa hallitusta, ja myöskin koko eduskunnalle, joka taas kerran on hyvin asiallisella tavalla pyrkinyt käsittelemään hallituksen budjettiesitystä. Kaikesta ei olla samaa mieltä, mutta juna kuitenkin kulkee. En nyt ryhdy (Ed. Ahde: Ja oikeaan suuntaan!) — ja oikeilla kiskoilla, aivan oikein, ed. Ahde — ruotimaan ryhmäpuheenvuoroja sen syvällisemmin. (Ed. Nousiainen: Miksette?) Kyllähän siellä tietysti sellaista kiinnostavaa poliittista pyromaniaa, sen aineksia, oli, mutta en nyt lähde sitä tulta savusukeltamaan. (Ed. Kuosmanen: Eikö kannattaisi sammuttaa kanssa?) Sen sijaan ajattelin, että tässä on paikka oikein perusharmaalle puheenvuorolle, jonka jälkeen varmasti ette totea niin kuin ed. Kallis tuolta puhujakorokkeelta, että tätä tarvitsee saada lisää. (Ed. Pulliainen: Se kuuluu vastauspuheenvuoroissa sitten!) — Totta kai, näin on.

Eduskuntahan on pitkin matkaa, pitkin syksyä keskustellut budjetista, taloudesta ja hyvin paljon sillä tavalla, että se on ollut menotarpeita korostavaa. Menovoitoista on tehty eräitä muutoksia hallituksen esitykseen, lisäyksiä, painotuksia, jotka ovat minustakin ensi vuoden budjettia silmällä pitäen olleet ihan hallituksen linjaan sopivia, perusteltuja, ja laajemminkin varmasti perusteltuja esityksiä on ollut liikkeellä, niinkin, että ne eivät kaikki ole menneet lävitse.

Oikeastaan tästä keskustelun tavasta johtuen haluaisin nyt erikseen mennä tuommoisen ihan perimmäisen totuuden äärelle, sellaisen totuuden äärelle, jossa siis taloudellisesti jokainen suomalainen kotitalous on oikeastaan konkreettisesti joka päivä, siis ihan yksinkertaisesti siihen, että menot on katettava tuloilla, ja kun on kyse pysyvistä menoista, niin ne on katettava mieluummin pysyvillä tuloilla, mikä sinällään ei ole kovin helppo yhtälö, koska menopuoli on itse asiassa helpommin ja tarkemmin arvioitavissa, lakisääteinen sellainen, kuin vastaavasti tulopuoli. Näin on tehtävä. Uskon, että kaikki sen hyväksyvät sen tähden, että toisen tyyppinen politiikka johtaisi väistämättä jatkuvaan kierteenomaiseen alijäämään ja vielä rakenteelliseen alijäämään. Velkakierteen seurauksena on väistämättä se, mikä on nähty meilläkin aikanaan ja tälläkin hetkellä monissa maissa: luottamuksen katoaminen sekä näiltä kirotuilta markkinoilta että niitten kannalta oleelliselta ostovoimalta, kuluttajilta, kotitalouksilta. Tuollaisen kierteen korjaaminen, siitä meillä on laman jälkeinen pitkä kokemus, on sekä hidasta että raastavaa sekä kansalaisten että sitten tätä korjausliikettä, niitten sarjaa, tekevien poliittisten päättäjien kannalta. Toisin sanoen siis menoja vastaavat tulot on turvattava sekä tässä ja nyt keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jos emme kykene tuloja takaamaan, niin silloin menoja on vähennettävä. (Ed. Pulliainen: Liisan lista!) Se on näin yksinkertainen asia. Liisan lista oli yksi historian kokemus siitä, jonka en soisi toistuvan. (Ed. Pulliainen: Sitähän te juuri petaatte tässä!)

Mutta kysymys tietenkin kuuluu, mistä ne tulot sitten otetaan, koska olemme joka tapauksessa lisäämässä tämän hallituksen ohjelmankin mukaan varsin mittavasti ohjelmaperusteisesti jo menoja. Veroja korottamallako? Siihen viitattiin tuolta vasemmistoliiton puolelta. Joissakin tilanteissa, joissakin suhdanteissa, verotushan on joustava väline, minusta veronkorotuksia aivan hyvin voidaan käyttää, mutta kattavana perusratkaisuna se ei nykyisenä globaalin talouskilpailun aikana siinä asetelmassa, jossa Suomi ponnistelee, kyllä ole toimiva ratkaisu, siis kattavana järjestelynä. Se kuluttaisi valtion tulojen kannalta ratkaisevinta kohdetta, ja se ratkaisevin kohde on talouden kasvu ja sen mukana työllisyyden kasvu. Sitä pohjaa ei pidä kuluttaa, eli oikea vastaus kysymykseen, mistä menoja vastaavat tulot saadaan, on: talouden ja työllisyyden kasvusta. Toivon, että siitä ollaan yhtä mieltä, että sitä tarvitaan julkisen talouden tulokehityksen turvaamiseksi.

On siis tehtävä kaikki mahdollinen, millä kasvua voidaan vahvistaa, ja vältettävä kaikkea, mikä sitä voisi nyt tai tulevaisuudessa jäytää. Tässä on katsottava myöskin pitkälle tulevaisuuteen. Uskon, että sallittu virhemarginaali tästä eteenpäin on huomattavasti pienempi kuin meillä on sodan jälkeisessä historiassa kertaakaan ollut. Meillä ei ole varaa tehdä virheitä. Rohkeimpienkaan arvioiden mukaan emme voi varmasti keskipitkällä aikavälillä odottaa parempaa kuin tuollaista kolmosella alkavaa btk:n kasvulukua, kolme piste jotain, pitkällä aikavälillä emme varmasti sitäkään. Ehkä tuommoinen jalat maassa -ennuste pitkälle aikavälille on mieluummin 1,5—2 prosenttia bkt:sta reaalisena kasvuna menoissa. Eli näkymä on erittäin vaativa.

Hallituksen politiikassa nyt tällä hetkellä, juuri tänään, niin uskon, toteutuvassa vaiheessa, oleellista on tuo sopimusyhteiskunnan mallin mukainen eteneminen, jossa työmarkkinaratkaisut ja valtiovallan päätökset sidotaan mahdollisimman toimivalla tavalla yhteen, ja näyttäisi, että se tapa, johon nyt on päädytty, olisi toimiva. Se on minusta ainakin ehdottomasti toimivin, mikä voitiin saada aikaan, ja suhdannepoliittisesti se näyttää pelaavan varsin hyvin.

Mutta tätä asiaa haluan korostaa senkin vuoksi, että täällä on käyty hyvää keskustelua, vuoropuhelua, hallituksen ja eduskunnan välillä lisäpanostuksista, jotka menevät yli hallitusohjelmankin ja menevät hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ennen kaikkea liikenneinfran, miksei muunkin tällaisen perusinfran, osalta. Hallitus on sen mukaisesti myöskin tehnyt lisäpäätöksiä, tunnettuja sellaisia, lisäbudjetissa, jo budjettiriihen yhteydessä ja nyt tässä tupon yhteydessä merkittäviä lisäpanostuksia. Liikenteen sujuvuuteen siis on molemmin puolin, sekä eduskunnassa että hallituksessa, kiinnitetty huomiota, ja hyvä niin. Ei nykyaikainenkaan talouden tuotanto kulje pelkästään laajakaistaverkossa vaan se tarvitsee raiteita, teitä ja vesiväyliä.

Tuottavia investointeja kyllä kannattaa tehdä, ja sitten tehtyjen päätösten rahoituskustannukset on arvioitava tarkoin ja muistettava, kenelle lasku niistä siirtyy. Tämä hallitus sai perintönä, oikeastaan niin kuin pitkän linjan mukaisena perintönä, runsaan miljardin euron, liikenneinvestointeihin liittyvän yli miljardin euron, kuorman kannettavakseen. Se oli tietoisesti asetettu, ja siinä todella perintö on jo parin aikaisemman hallituksen ajalta samalla tasolla liikkuva. Nyt tilanne on se, että olemme menossa tästä perinteisestä liikkumavarasta ylitse jonkin verran jo näillä päätöksillä, jotka olemme nyt tehneet. Se on strateginen linjaus, ja jos sellainen valitaan, niin totta kai pitää sitten katsoa, mitä se tarkoittaa. Ed. Ahde täällä sanoi perustellusti, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikassa ja että siitä on yhteys pitkäjänteiseen yhteiskuntapolitiikkaan. Minusta tämä oli hyvin ja oikein sanottu ja siitä kannattaa pitää kiinni. (Ed. Korhonen: Ministerin kannattaisi käydä joskus tien päällä tuolla Pohjois- ja Itä-Suomessa, niin näkisi, mikä tilanne siellä on!) Siellä on tullut käytyä tämän elämän aikana jotakuinkin yhtä paljon kuin arvoisan edustajakin.

Kyse on minusta siis valinnoista, valinnoista yli yhden vaalikauden. Hallitushan tietenkin noudattaa ohjelmaansa, mutta pohtii näitä asioita nyt alkuvuodesta kehysbudjetin yhteydessä. Se tulee hallitukselle eteen, ja kaikille meille tulee sitten eteen tämä tulojen ja menojen tasapaino pitkällä aikavälillä. Sen mukaan eläminen on kyettävä arvioimaan riittävän tarkasti. Liikenneinvestoinnit, jotka ovat hyviä, ovat kuitenkin sellaiset, että ne ovat peruuttamattomia investointeja. Ei voi ikään kuin korjata, että ahaa, tämä ei mennytkään kohdalleen, vaan pitäisi peruuttaa. Tiet ovat siellä, minne ne on rakennettu, sillat pysyvät, ainakin kymmenen, jopa satoja vuosia. (Ed. Korhonen: Peruuttamallako siellä kuljetaan, kun nopeudet laskee niin hitaiksi?) — Ed. Korhonen, minä yritän tässä käydä asiallisesti ja ihan järkevästi ja nättiä vuoropuhelua etsien asiaa lävitse, ja toivon, että se herättää keskustelua tästä näkökulmasta nimenomaan eduskunnassa. — Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus on katsottava tätä yli yhden vaalikauden ulottuvaa tulevaisuusnäkymää vastaan. Minulla on kaikki valmius jatkossakin pohtia näitä asioita, liikennettä, palveluitten toimivuutta, tulonsiirtojen merkitystä, tätä kokonaisuutta, jolla hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan. Liikenneinvestointien merkitys on siinä dynamiikassa, joka niillä on talouden kasvuun, ja se on minusta merkittävä asia. Sitä pitää pohtia. Mutta niin kuin sanoin, hallitus tulee tätä asiaa arvioimaan pitäen tietenkin hallitusohjelman linjauksesta kiinni, mutta sen velvollisuus on katsoa myöskin sitä näkymää, joka koittaa tämän hallituksen virkakauden jälkeen.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tässä vaiheessa myönnän vastauspuheenvuoroja, joita voi pyytää nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusryhmien puheenvuoroissa oli kohtuullinen määrä heittoja kokoomuksen suuntaan. Sisältöä en niin kehuisi.

Mitä ensinnäkin opintotukeen tulee, niin ei hallitus korottanut sitä asumislisää, vaan nimenomaan eduskunnassa olevat paineet johtivat siihen, että hallitusryhmät eduskunnassa päättivät tästä korotuksesta. Sen sijaan hallitukselta opiskelijat saivat tälläkin kertaa vain kylmää kättä, niin kuin se entinen kannibaali, joka myöhästyi perheillalliselta.

Mitä sitten veroihin tulee, niin oli musiikkia korvilleni kuulla keskustan täällä kehuvan veronalennuksia. Kovin olivat erilaisia puheet viime vaalien alla. Nämä ovat aivan eri planeetalta nyt, mutta hyvä näin. Vaalien alla kuunnellaan gallupeja, vaalien jälkeen kuunnellaan Sailasta, hyvä niin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä väistämättä tulee mieleen, kun kuuntelee ministerien puheita, että tämä hallitus olisi yhdessä lajissa pärjännyt erinomaisen hyvin, ja se on varmaan tämmöinen joku fakiirin ammatti, jossa silmänkääntötemppuja voidaan harrastaa.

Siitä, että talouden pitää olla tasapainossa, olen ministerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Ei siinä ole meillä mitään varmaan linjauksessa eroa, mutta siinä meillä on äärimmäisen iso ero näköjään sosialidemokraattisen ryhmän kanssa ja myös ministerin kanssa, jota puoluetta hän edustaa ja on hallitusryhmän vetäjä, että kyllä te nyt harjoitatte niin armottoman kovaa politiikkaa nimenomaan heikompiosaisia kohtaan. Sehän tässä hirvittää näissä teidän linjauksissanne. Te ajatte nyt kyllä yhteiskuntaa niin eriarvoiseen asemaan, kuin vain on mahdollista, ja tietenkin käytätte häikäilemättä nyt veroja siinä välineenä, ja se on, ministeri Kalliomäki, sitä yhteiskuntapoliittista kovuutta, kun olisin odottanut, että teiltä löytyisi edes pieni ystävällinen silmäys myös heikompiosaisten puoleen.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän vastauspuheenvuoron, koska joudun valtioneuvoston istuntoon lähtemään. Mutta tuo oli hyvä aihe ottaa vastauspuheenvuoro: Mikä on tärkeintä yhteiskunnan heikompiosaisten kannalta? Se on työ. Työn puute tällä hetkellä. Työllisyys ja siitä oleva suora linjaus talouden kasvuun on hallituksen suurin murhe ja tärkein tavoite tästä eteenpäin ja pysyvästi, kunnes tämä ongelma on voitettu. Meidän pitää panostaa tähän asiaan.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäki sanoi, että menot on katettava tuloilla, ja oli huolissaan tuloista. Verotulot ovat erittäin tärkeitä. Hallitusohjelmassa luvattiin alentaa verotuloja, mutta nyt on kolminkertaistettu tämä summa elikkä veroja on alennettu todella reippaasti, kolme kertaa enemmän kuin on luvattu. Uskotteko te, ministeri Kalliomäki, että kokoomuksen verotusopit ovat oikeita, uskotteko te oikeasti, että alentamalla verotusta kaikille, etenkin myös hyvätuloisille, työllisyys nousee tässä maassa? Vai olisiko ehkä aika kallistua vähän vihreämmälle ja laajentaa verotuspohjaa ja sillä tavalla varmistaa, että meillä on rahaa hyvinvointivaltiolle?

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Korostaisin vihreän lukutaidon tärkeyttä tässä yhteydessä. Hallitusohjelmaa kannattaa lukea myöskin eikä vain referoida tietämättä, mitä siinä lukee. Te puhutte 3 miljardista. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus työn verotusta keventää vähintään 1,12 miljardia, ja sen jälkeen todetaan, että puolivälin tarkastelun yhteydessä arvioidaan jatkotarpeet. Me olemme kokeneet tämän puolivälin tarkastelun tähän tupoon liittyväksi vaiheeksi. Se on ainoa järkevä vaihe katsoa näitä asioita. (Ed. Korhonen: Miten se varallisuusvero liittyi tupoon?) — Tässä puhutaan työn verotuksesta nimenomaan.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että valtiovarainministeri korosti sopimusyhteiskuntaa ja pitkäjänteisyyttä. Siitä me olemme kyllä täysin samaa mieltä. Te puhutte niin paljon infrasta ja sijoittamisesta ja tämmöisistä hyvistä sijoituksista, mistä me myöskin olemme samaa mieltä, mutta yhden asian te unohdatte, ja se on kansanterveyden tila. Nyt te sanotte, että siihen on tulossa lisää rahaa. On kyllä tulossa, kyllä me sen tiedämme, mutta ei ole riittävästi. Kyllähän meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kansa voi hyvin. — Mihin ministerillä on nyt noin kiire? — Siis kansanterveyden tila on se kaikkein tärkein, ja siihen eivät riitä ne rahat, mitä hallitus esittää, sori.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on huolehtinut rikkaista paremmin kuin kokoomus olisi pystynyt tai huolehti silloin, kun oli hallituksessa. Virkapaketit se on saanut aikaan, mutta köyhyyspakettia ei. On ennenkuulumatonta, että sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla kaikista rikkaimmat vapautetaan, jotta he voivat huvikuunarilla tuolla saada tekstiviestejä Karibialla, että kuule veli, sulta sossut poisti varallisuusveron. On aikoihin eletty. Ei voi muuta sanoa. Aikoihin on eletty. Meillä toimeentulotukea saa 260 000 taloutta. Mitä sinne tuli? Kylmää kättä ja lausuma.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus on kantanut huolta täällä veronkevennyksistä ja niitten oikeasta suuntautumisesta. Täytyy todeta, että kokoomus on kauan puhunut veronkevennyksistä, ei saanut niitä koskaan aikaisiksi. (Välihuutoja kokoomuksen eduskuntaryhmästä) Nyt hallitus ja hallitusryhmät ovat nämä toteuttaneet, joten näin se asia etenee.

Sitten tästä opintotuen asumislisästä. Käytännössähän sen toimeenpani hallitusryhmien välinen sopimus, jonka toteutti sitten sivistys- ja tiedejaosto. Näin se asia on edennyt.

Sitten ed. Andersson kantoi huolta täällä budjettirahoituksesta. Kuten valtiovarainvaliokunnan jäsenenä te muistatte, sinne on kuitenkin kirjoitettu, että budjettitalous on tasapainossa, elikkä on luotu edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan ja peruspalvelujen rahoittamiselle. Talous ei ole mennyt epätasapainoon. Suuri joukko täällä puhui peruspalvelujen rahoituksesta. Kehitysennuste (Puhemies koputtaa) ei ollut kovin hyvä. (Puhemies: Minuutti!) Käytännössä me odotamme budjettien yhteenvetoja ja tilinpäätöstietoja, joiden perusteella voimme peruspalvelubudjetin puitteissa (Puhemies koputtaa) arvioida tilaa ja vetää (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kuntataloudesta johtopäätökset.

Matti Ahde /sd (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri totesi, että eduskunta on keskustellut menokeskeisesti viime aikoina. Minä sanoisin kuitenkin toisin. Tuskinpa koskaan Suomen yli 80 vuoden historian aikana eduskunta on keskustellut niin paljon tulokeskeisesti kuin tämän eduskunnan toimesta: tuloverouudistukset, yritysverouudistus, varallisuusvero, ajoneuvoverot, kuntien ja valtion keskinäiset suhteet, EU, kehysbudjetti. Suoraan sanottuna ehkä liiankin paljon. Sen takia on ymmärrettävää, että tässäkin keskustelussa myös sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa huolta niiden osalta, joita nämä verohuojennukset ja veroratkaisut eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä auta. Kaikkein pienituloisimmille, opiskelijoille, kulttuurille, joka ei toimi Suomessa markkinaehtoisesti eikä taloudellisten lakien mukaan, tarvitaan menokeskeisyyttä. Niin me olemme toimineet ja tulemme toimimaan myös jatkossa.

Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki puuttui siihen, miksei ole rahaa rakentaa teitä eikä pitää kansallisomaisuudesta hyvää huolta eikä korjata rautateitä. Syy oli se, että kun ennen on tehty niin paljon, niin nyt ei riitä rahaa. Onhan tämä nyt aika käsittämätön lausunto ministeriltä. Tietysti me olemme kaikki täällä käsitelleet sitä, varsinkin valtiovarainvaliokunta, ihan hyvää liikenneinfraselvitystä, väylätyöryhmän selvitystä, joka ministeri Luhtasen johdolla tehtiin, (Ed. Ahde: Siitä uupuu Tampere!) ja se tehtiin ilman — joo — mutta se tehtiin ilman rahaa. Ei ole millekään rahaa. Ei ole yhdellekään tielle rahaa. Se on aika käsittämätön juttu. Olisi tietysti aika mukava tietää, mihin menevät ne valtion omaisuuden myyntitulot nyt, kun niitä ei ole ihan selkeästi osoitettu, että ne laitetaan infraan tai t&k-panostukseen. Mitä hallitus aikoo tehdä nyt niille isoille rahoille, jotka ovat siellä näistä myyntituloista tulleet? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla ministeri Kalliomäeltä, mutta hän nyt poistui (Puhemies koputtaa) täältä paikalta.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka ministeri Kalliomäki ei ole paikalla, on syytä kehua häntä. Hän on aivan oikeassa todetessaan, että menot on katettava tuloilla ja menoja vastaavat tulot on löydettävä. Mutta hän näyttää unohtavan sen, että tuohon kattamismäärään voidaan vaikuttaa niin menojen määrää säätelemällä kuin tulojen määrää säätelemällä. Nyt, kun hallitus työntää tulot veronalennuksina suurituloisille, ajaa se väistämättä siihen, että ennen pitkää joudutaan leikkaamaan menoja. Se tapahtuu erityisen epäsolidaarisella tavalla. 3 miljardin tuloverohelpotushan käytännössä ohjautuu pääosin suurituloisille. Miten esimerkiksi ed. Nousiainen omassa puheenvuorossaan kertoo kuitenkin, että tämä on sosiaalisesti oikeudenmukaista? Minua ihmetyttää, onko (Ed. Zyskowicz: Se on määritelmän mukaan a priori!) näillä muuttunut linja täysin erilaiseksi kuin se on ollut aikaisemmin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri oli aivan oikeassa siinä, että tuloista on uupelo. Nyt jo on nähtävissä, että kun lasketaan yhteen vuosien 2004—2007 valtion tilinpäätökset, niin siinä päädytään negatiiviseen tulokseen, elikkä velalla eletään ja rankimman jälkeen. Kysymys on todella, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, tulojen turvaamisesta. Jäljellä on enää nyt näitten ratkaisujen jälkeen kaksi vaihtoehtoa: toinen, että valtavasti myydään valtion omaisuutta ja sillä katetaan, toinen, että harmaa talous pannaan kuriin. Nyt odotetaan hallitukselta sitä lakipakettia, joka on ministeriöitten yhteistyöryhmästä tullut ehdotuksena, sitä ja satsausta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan aivan toisella tavalla. 2,5 miljardia euroa odottaa siellä pääsyään valtion kassaan.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähemmäs miljoona suomalaista eläkeläistä, työtöntä, opiskelijaa, vähävaraista jää näitten veronkevennysten ulkopuolelle. Nekin, jotka saavat veronkevennyksiä, kaikkien tutkimusten mukaan asettavat toimivat peruspalvelut näitten muutamien eurojen verohelpotuksien edelle. Peruspalvelut yhdessä sosiaaliturvan kanssa muodostavat hyvinvointivaltion perustan. Tätä täytyy varmaan sosialidemokraateille teroittaa. Tuntuu siltä, että he ovat asian unohtaneet. Miksi hallitus ei huomioi tätä kansan syvien rivien näkemystä, vaan on järjestelmällisesti vaarantanut kuntien kyvyn vastata näiden palveluiden tarjonnasta? Keskusta kyllä verhoutuu vaalikentillä hyvin mielellään kuntapuolueimagoon, ihan samalla tavoin kuin demarien kulissina on tällainen kunnallisten peruspalveluitten puolustajan kulissi. Aivan niin kuin ed. Korhonen täällä totesi, tämä hallitus on silmänkääntötemppujen hallitus.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, mitä ed. Ahde totesi, että tässä on tulopuolta myöskin uudistettu tavalla, joka turvaa (Ed. Pulliainen: Ja rahat on männy!) valtiontaloutta. Tänä vuonna valtion budjettitalous on tasapainossa. Tämän eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aikana valtiontalous ei ole repsahtanut eikä repsahda, vaan sitä pidetään kunnossa.

Arvoisa puhemies! Me olemme valtiovarainvaliokunnassa kyllä luonnehtineet tätä budjettia, että se on perhebudjetti, jossa valtiovarainvaliokunta vielä lisäsi sosiaalista luonnetta opiskelijoiden suuntaan muun muassa. Arvoisa puhemies, tämä opiskelijoiden asumislisän korotusasiakin on hoidettu yhteistyössä hallituksen kanssa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella ja hallituksella on pieni nyanssiero: kokoomus puhuu, hallitus tekee.

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jouduin kyllä taas pettymään kokoomuksen ryhmäpuheen osalta. Kuulun niihin optimisteihin, jotka odottavat edelleen tällaista juharihtniemeläistä, vikatmaalaista syvyyttä, yhteiskunnallista analyysia.

Otan yhden esimerkin, koska ei ole aikaa enempään: Kokoomus esittää vähennettäväksi työvoimapoliittista koulutusta, tukityöllistämistä ja on siirtämässä näitä rahoja sitten ikään kuin kuntien palveluksessa olevien ihmisten vakinaistamiseksi. Eihän tämä lisää yhtään työllisyyttä. Kokoomuksen tulisi arvioida se, miten muut hyvinvointivaltiot — Ruotsi, Tanska ja monet muut — käyttävät merkittävästi enemmän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, koulutukseen ja tukityöllistämiseen rahaa. Te leikkaatte peittoa toisesta päästä, eikä tapahdu mitään muutosta. (Ed. Dromberg: Ei leikata — siirretään!) Tämä on kokoomuksen työllisyys- ja yhteiskuntapoliittinen linja.

Kaarina  Dromberg  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todellakin puuttua ed. Nousiaisen keskustan ryhmäpuheenvuoroon, kun hän meitä moitti, Lindéniä ja Drombergia, kamreerilinjaisiksi. Täytyy sanoa, että ministeri Karpelallekaan ei kuulu kiitos, hänkin kuuluu tähän kamreerilinjaan. Hänen priorisoinneissaan ei ollut myöskään tämä asumislisä — hänhän tarjosi ainoastaan lainaa opiskelijoille — eikä myöskään valtiovarainministeri Kalliomäki ollut sitä hallituksessa hyväksymässä. Eli eduskunnalle kuuluu kiitos siitä, eli eduskunta sai hallitukselta ainoastaan kylmän halauksen.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Se, jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, jolta se kokonaan puuttuu. Tämä Joulumiehen opetus on nyt kokonaan unohtunut hallitukselta, joka antaa lisää ihokkaita niille, joilla niitä on jo muutoinkin paljon, mutta vähimmät veljet ja siskot eivät saa mitään, ei kerta kaikkiaan mitään tämän budjetin kautta, paitsi ponnen. Mutta, hyvät ystävät, pontta ei voi köyhä syödä eikä nälkäinen. Kyllä tämä on nyt hyvin epäsosiaalista politiikkaa. Näyttää siltä, että vain täällä vasemmistoliitossa ja joissakin kristillisten ryhmän puheissa on tämä sosiaalisuus jäljellä. Me haluamme, että ne korotukset niihin pieniin tuloihin tehdään tässä ja nyt eikä siirretä niitä ponsien kautta jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos menot kerran on katettava tuloilla, niin on syytä ihmetellä sitä, minkä takia hallitus on suhtautunut niin äärimmäisen huolettomasti tulojen keräämiseen ja jakanut veronalennuksia itse asiassa joka suuntaan. Hallituksen suurin ongelma on siinä, että veronalennuksia ei myöskään ole tehty niin, että niillä olisi saavutettu työllisyyspolitiikassa etenemistä. Tässähän se ongelma on eikä esimerkiksi eduskunnan lisäämissä menoissa.

Arvoisa puhemies! Jos uskallan kehua poissa olevaa, niin haluaisin silti todeta, että pidän siitä, että ministeri Kalliomäki varoittaa eduskuntaa liikenneinvestointien pitkäkestoisuudesta ja siitä, että ne tulevat olemaan menoja myös pitkälle tulevaisuuteen.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä ministerien kiireitä. Siitähän oli puhetta silloin valtiosihteerikeskustelunkin aikana, mutta kyllä pidän tämän eduskunnan varsin tärkeän keskustelun aliarviointina sitä, että tässä vaiheessa salissa ei ole yhtään ainoaa ministeriä.

Harmaa puhe ministeri Kalliomäelle sallittakoon, mutta olisin toivonut, että hän olisi vaivautunut analysoimaan oppositiopuolueiden vaihtoehtoja kokonaisuuksina. (Ed. Kallis: Ei olisi pärjännyt siinä!) Kaikki oppositiopuolueet esittivät omat vastalauseensa, ja kolme oppositiopuoluetta on jo hyvissä ajoin esittänyt omat tasapainotetut vaihtoehtobudjettinsa, kristillisdemokraatit jo alkusyksystä, joten aikaa niihin paneutumiseen olisi kyllä ollut.

Totean, että kristillisdemokraattien vaihtoehto toisi lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vastuullisemman alkoholipolitiikan, sillä tavoin pitkälläkin tähtäimellä (Puhemies koputtaa) parantaisi kansanterveyttä ja edistäisi tehokkaammin työllisyyttä ja parantaisi vielä kunnallisia palveluja.

Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruin puheenvuoroni, koska ministeri lähti pois, mutta haluan kyllä todeta tässä, mitä olisin hänelle sitten sanonut.

Varmasti me kaikki tiedostamme sen, että Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen ja yritysten menestyminen on ainut kestävä hyvinvoinnin perusta. Sen tähden olen hiukan ihmetellyt, että kokoomuksen taholta tulee niin paljon arvostelua, koska tämä hallitus on panostanut nimenomaan osaamiseen, innovaatioiden tuotteistamiseen ja sitä kautta yritysten menestymiseen ja työllisyyden parantamiseen.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelin juuri hetki sitten ennen ed. Räsäsen puheenvuoroa, olenko todella ainoa, joka hämmästelee, ettei paikalla ole yhtään hallituksen jäsentä. Täällä me vaan nahistelemme keskenämme.

Antavaa budjettia voi pääsääntöisesti pitää hyvänä, mutta täytyy sanoa, että oli hyvä, että saimme aikaan vähempiosaisia koskevan ponnen. Olisin kysynyt ministeriltä, jos hän olisi ollut paikalla, eikö hallitusta kiinnosta sen kaikkein pienituloisimman joukon ostovoiman kehitys ja sen vaikutus suomalaiseen kulutuskysyntään.

Tietysti sitten — alkaa jo muistuttaa farssia — mutta täytyy nostaa esiin Tampereen läntisen kehätien jatkorahoitus. Se on kuitenkin näissä hyvin merkittävissä hyötykustannusluvuissa ykköshanke, ja ikävä kyllä se ei näy missään hankekoreissa. Kun tässä ministerikin mietti, ettei tehdä turhia teitä, niin hyötykustannusluvut ovat lahjomattomia.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ministeri Kalliomäki puheessaan totesi, menot ja tulot eivät tule olemaan tällä vaalikaudella tasapainossa. Ensi vuonna alijäämä kasvaa ja velka sitä kautta lisääntyy. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa kuultiin se, että kuntakenttä kokonaisuudessaan on alijäämäinen tällä vaalikaudella, koska kuntakenttä kohtaa muun muassa terveysmenojen rasitteet heti ensimmäisenä.

Mutta se, mikä on huolestuttavinta, on se, että hallitus markkinoi tupoa, joka on sinänsä hyvä asia, mutta tuntuu, että tämä hyvä olo, että sanotaan, että syntyy 40 000—50 000 uutta työpaikkaa, hyvät ystävät, se ei riitä. Se on vain puolet siitä tavoitteesta ja käytännössä johtaa voimakkaisiin leikkauksiin tällä vaalikaudella, eli pitää muistaa, että jos ei tule uusia päätöksiä, uusia päätöksiä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, tämä hallitus vaalikauden loppupuolella joutuu leikkaamaan voimakkaasti.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan kyselytunnin jälkeen.