Arvoisa puhemies! Sisäministeriön työryhmä on esittämässä muutoksia kiinteistöveroon. Veron alarajaa nostetaan ja ylärajoja esitetään osittain jopa poistettavaksi. Muutoksen tarkoitus on parantaa kuntataloutta. Kuitenkin hallitus on jopa räikeästi omien toimiensa avulla, esimerkkinä valtionosuuksien tarkistusten palautusjärjestelmät, tänä vuonna heikentänyt kuntien rahoituspohjaa. Noin 150 kuntaa on pakotettu tämän takia korottamaan kunnallisveroa. Kiinteistöveroa olisi nykyisinkin lain mukaan ollut mahdollista nostaa, jos kunnat olisivat näin päättäneet. Nyt muutoksen myötä 149 kuntaa pakotetaan kiinteistöveron nostoon.

Eikö hallitus koe kuntien itsemääräämisoikeuden olevan uhattuna tämän toimen takia, eikö kunta- ja kiinteistöveron korotus osu kaikkiin kuntalaisiin ja osaltaan tee tyhjiksi hallituksen veronalennustavoitteet?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Jokainen euro, joka kuntien kassaan tulee tänä päivänä, on tietysti hyvin tarpeen kuntien palveluiden rahoittamiseen. Kiinteistöverohan alun perin tuli vuonna 93, jonka jälkeen näitä rajoja on vähitellen muutettu, edellisen kerran vuonna 2000, jolloin hyvin merkittävällä tavalla korotettiin näitä rajoja. Kysymys on hyvin pitkälle myöskin verotuksen rakenteellisesta muuttamisesta, ja tässä uudessakin työryhmän esityksessä, joka on työryhmän esitys tässä vaiheessa, esitetään mahdollisuuksia kunnille, että ne voivat muuttaa nykyistä enemmän tätä verotuksen rakennetta. Sinänsä veroasioiden jatkovalmistelu tapahtuu tietysti hallituksessa neuvotellen ja varsinainen esittelyvastuu kiinteistöveron osalta kuuluu valtiovarainministeriölle.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tähän asti puheissaan ollut kovin huolestunut asumisen kalleudesta. Aravalainaehtoja on muutettu, että yhä suurempi joukko kuntienkin työntekijöitä olisi oikeutettu edullisempaan asumiseen. Pääkaupunkiseudun kuntia ollaan jopa pakottamassa kaavoitusyhteistyöhön, jotta riittävä tonttitarjonta osaltaan alentaisi asumiskuluja. Kiinteistövero tulee koskemaan jokaista kuntien vuokra-asunnossa asuvaa pakollisena vuokrien korotuksena.

Onko tämä kiinteistöveron korotus linjassa hallituksen asumisen kalleutta koskevan huolen kanssa, ja onko päätös mielestänne ryhdikäs keskustapuolueen oman, vaaleja ennen harjoittaman tiukan kiinteistöveron nousua vastustavan linjan kanssa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Totta kai kiinteistövero niin kuin monet muutkin asiat vaikuttaa asunnon vuokrien ja yleensä asumisen kallistumiseen. Mutta jos me katsomme, mitä hallitus on tehnyt asuntopolitiikassa, niin tänä päivänä viimeksi ja, voi sanoa, ainakin yli kymmenen kertaa yhteensä olemme tehneet päätöksiä korkojen alentamisesta, ja niiden yhteisvaikutus on selkeästi suurempi kuin kiinteistöveron mahdollisesti nostava vaikutus. Kysymyshän on siitä, että peruspalvelut, jotka ovat pääosin verorahoitteisia, on rahoitettava veroilla. Sitten on valintakysymys, minkä tyyppisellä verorakenteella ne palvelut rahoitetaan.

Mitä tulee kaavoittamiseen ja muuhun, tuli sellainen käsitys, että on jotakin hirveää, jos kuntien pitää yhdessä tehdä kaavoja. Minusta se on aivan välttämätöntä, että näin pitää tapahtua.

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöveron nosto on suuruusluokaltaan Kuntaliiton arvion mukaan noin 100 miljoonaa kustannusvaikutukseltaan, ja samanaikaisesti hallitus antaa saman suuruisen veronalennuksen kaikista hyväosaisimmille tässä yhteiskunnassa. Kun pääministeri ei ole paikalla täällä, niin minä kysyn valtiovarainministeriltä:

Onko tämä nyt sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu? Köyhimpien ihmisten asumiskustannuksia lisätään ja samanaikaisesti kaikista hyvätuloisimmat yhteiskunnassa päästetään suunnilleen samalla euromäärällä verohelpotuksien piiriin. Mikä johdonmukaisuus tässä hyvinvointinäkökulmasta taas kerran on?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämän opposition kanssa on mielenkiintoista käydä keskustelua, kun yhtenä hetkenä päivästä kokoomus otsa maassa kiittelee hallituksen työn verotuksen keventämisen linjaa, vasemmistoliitto vastustaa sitä voimakkaasti ja nyt mennään yhtäkkiä sitten hallitusta kehumaan molemmin puolin himoverottajaksi. Kiinteistöverokysymys on sellaisessa vaiheessa, että se on työryhmätyön vaihe. Sieltä on tullut omat esityksensä. Hallitusohjelma viittaa vain siihen, että verotuksen puolella kiinteistö- ja energiaverotusta arvioidaan, tarkastellaan ja selvitetään siitä näkökulmasta, jos tarvitaan verotuottoja lisää. Tämä on käsittelyvaihe tällä hetkellä.

Sen voi vielä sanoa, että ed. Hemmingin ensimmäiseen puheenvuoroon sisältyi tukku vääriä väitteitä hallituksen ja kuntien välisestä rahaliikenteestä.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun kuntia moititaan usein siitä, etteivät ne kaavoittaisi riittävästi tontteja asuntorakentamiseen. Kuitenkin Pääkaupunkiseudulla on jo nyt rakentamatonta, kaavoitettua tonttimaata noin 40 000 asunnon verran. Kiinteistöveron nosto on yksi keino kannustaa näiden maiden omistajia hyödyntämään nämä tontit. Kysynkin:

Onko hallitus aikeissa perusteellisemmin muuttaa kiinteistöveron rakennetta siten, että se nykyistä paremmin kannustaisi kaavoitettujen rakennuskelpoisten tonttien omistajia ottamaan nämä tontit käyttöön?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näin pitkällä ei olla, mutta lähtökohta minusta on sinänsä oikea, että verotus on yksi väline, jolla voidaan toimia siihen suuntaan, johon edustaja viittasi. Maan hinta on meillä huomattavan korkea vertailumaihin verrattuna ja ylipäänsä siihen nähden, että Suomessa rakennuskelpoista maata sinänsä on runsaasti sekä Pääkaupunkiseudulla että muualla maassa. Eri välineitä tulee voida käyttää. Kuntien yhteistyö on kyllä tässä aivan keskeinen asia, ja hallitus pyrkii omalta osaltaan vauhdittamaan tätä puolta nyt Pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla laajemminkin. Siitäkin on työryhmätyö valmistunut, ja ministerityöryhmän eilinen päätös lähtee siitä, että vapaaehtoistoimin pyritään nopeasti etenemään.

Värderade talman! Jag vill ställa en fråga till minister Manninen: Delar minister Manninen minister Kalliomäkis uppfattning om fastighetsskattens funktion, att den skall beskatta tilläggsvärde på det här sättet, eller anser ministern att man i enlighet med kommunal självstyrelse borde se till att kommunerna helt får bestämma hur stor fastighetsskatten är? Skulle det inte vara i enlighet med kommunala självbestämmanderätten att fastighetsskatten är likadan som inkomstskatten utan övre eller lägre gränser?

Arvoisa ministeri Manninen, kiteyttäen: Emmekö ole tulleet siihen vaiheeseen, jolloin kiinteistövero voisi olla kunnallisen tuloverotuksen kaltainen — kunnat itse määräävät, minkä suuruinen se on?

Haluaisin lisätä: Jakaako ministeri Manninen ministeri Kalliomäen käsityksen siitä, että arvonnousua tällä tavalla verotettaisiin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Silloin jos verotuksen rakennetta halutaan muuttaa, tuloveroja alennetaan, niin jostakin on sitten osittain peruspalveluihin hankittava muuta veroa. Kiinteistövero on yksi mahdollisuus, jota selvitetään, koska kokonaisrahoitus on tietysti turvattava. Mutta tietenkin on niin, että se, mitkä ovat silloin taas dynaamiset vaikutukset, katsotaan kokonaisuudessa.

Mitä tulee sitten tähän, niin minä en ymmärtänyt kyllä ministeri Kalliomäen ehdotusta tämän tyyppisenä, joten en siihen voi vastata.

Arvoisa puhemies! Vaikka ministerit eivät siitä pidä, niin kuitenkin hieman vertaan varallisuusveroa ja tätä kiinteistöveroa, kun ne nyt samanaikaisesti ovat esillä eli varallisuusveron poistaminen ja kiinteistöveron korottaminen. Kiinteistövero on myös varallisuusvero, ja se maksetaan verotetuilla tuloilla, eli peruste on sillä lailla aika mielenkiintoinen, kun varallisuusveron poistoa tällä perustellaan.

Oletteko te todella sitä mieltä, että nyt on ihan asiallista ja hyvin perusteltavissa, että poistetaan toinen varallisuusvero ja otetaan toisen tyyppinen ja tämä, jonka tasoa nostetaan, on sellainen, joka iskee kaikkein pienituloisimpiin, mökin mummoihinkin, esimerkiksi maaseudulla sellaisiin, jotka eivät saa minkäänlaista vastinetta yhteiskunnalta kiinteistöveron maksamiselle?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Varallisuusveron poistaminen liittyy tuporatkaisuun, joka muuten allekirjoitetaan 15 minuutin kuluttua, (Eduskunnasta: Onneksi olkoon!) ja myöskin ed. Kankaanniemi tulee sitten aikanaan huomaamaan, kuinka tärkeä tämä kokonaisuus, tämä yhdistelmä valtion toimien ja työmarkkinajärjestöjen kesken oli. Se, että edustaja sitten yhdistelee varallisuusverotusta kiinteistöverotukseen tuolla tavalla, on ihan edustajan oma fantasia.

Arvoisa puhemies! Suurin osa meistä täällä on kuntapäättäjiä, ja varmasti meitä kiinnostaa myös kuntien tulevaisuus vuoden 2005 jälkeenkin, kun budjetti on tullut siltä osin hyväksyttyä. Tietysti tupopuolella näitä veroratkaisuja on: valtion ansiotulovähennys tulee kunnallisen ansiotulovähennyksen sijaan. Mutta olisin kysynyt ministeri Manniselta tai valtiovarainministeriltä, kummalle tämä nyt sitten kuuluu:

Onko tämän jälkeen joitain erityisiä veropoliittisia suunnitelmia kunnille, koska tietysti kunnan päättäjien täytyy varautua tulevaisuuteen ja on tiedettävä, mihin suuntaan valtio näitä veroja kehittää?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, tämän työryhmän esityksessä, josta on kysymys — siinähän ei ole poliittisia päätöksiä — on haluttu antaa erilaisia mahdollisuuksia erilaisiin veropoliittisiin toimiin kunnille nimenomaan. Meillä ei ole minun tiedossani muita suunnitelmia tässä yhteydessä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen täällä sanoi, että valmistelu on valtiovarainministeriössä. Jäämme sitten odottelemaan, mitä sieltä esitellään. Mutta kai olisi selkeämpää, että kunnilla olisi itsellään liikkumavaraa tehdä päätöksiä.

Mutta toinen asia, mikä huolestuttaa varsinkin tuolla maaseudulla: kun puhutaan kiinteistöverosta, niin puhutaan myös siitä, ulotetaanko se koskettamaan myös maa- ja metsätalousmaata. Senpä takia kysynkin ministeri Kalliomäeltä:

Onko jotain valmistelua tämän suhteen menossa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ehkä nyt on hyvä todeta myöskin se, että kiinteistövero tässä yhteydessä liittyy työryhmätyöhön, joka tarkoittaa valtionosuuslainsäädännön uudistushanketta, eikä tuon tyyppistä pohdiskelua, mihin ed. Koskinen viittasi, ainakaan vielä ole millään poliittisella tasolla tullut esiin. Sinänsä kyllä ihan mielenkiintoinen asia eikä varsin uusikaan tässä eduskunnassa. Parinkymmenen vuoden aikana, joina itsekin olen täällä ollut, se on silloin tällöin putkahtanut esiin. Tyrmäys on ollut kova muun muassa ed. Koskisen puolueen taholta aina.

Arvoisa puhemies! Tämä valtionosuusuudistus, josta olemme saaneet nyt työryhmän esityksen, näyttää ainakin päällisin puolin tuovan apua kaikkein köyhimpiin maakuntiin, Lappiin ja Kainuuseen. Maakuntien sisälläkin toki näyttää olevan kuntien välillä eroja. On tietysti hyvä, että juuri nämä maakunnat, joissa kunnilla on harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuoksi palvelutuotanto erittäin kallista, näyttävät saavan nyt etua.

Kuitenkin kysyisin ministeri Manniselta, kun tässä nyt näitä kertoimia on suunniteltu, pystyykö mitenkään lyhyessä, minuutin vastauspuheenvuorossa kertomaan, mikä on se filosofia, miltä pohjalta tämä uusi järjestelmä on rakennettu?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Se on rakennettu siltä pohjalta, että on käyty läpi kaikki eri kertoimet, jotka ovat nykyisessä valtionosuuslainsäädännössä, niiden vaikutukset, arvioitu muutostarve, osaan on tehty, osaan ei. Sen lisäksi on otettu eräitä uusia valtionosuuden määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Kokonaisuutena voisi sanoa, että kyse ei ole mistään perustavaa laatua olevista muutoksista, vaan, voi sanoa, tuollaisesta merkittävästä määräaikaishuollosta. Voi sanoa, että nämä muutokset, muutaman euron tai muutaman kymmenen euron muutokset, ovat kuitenkin pienempiä kuin ne muutokset, joita on tapahtunut kuntien tulopohjassa ilman, että on tehty mitään päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseenhän sisältyy myöskin Kuntaliiton eriäviä mielipiteitä. Olisin tiedustellut ministeriltä:

Miten ministeri aikoo nyt sitten kuntien edustajan kanssa tätä jatkotyötä tehdä?

Toisaalta olisin pyytänyt myöskin ministeriltä vastausta siihen, kun te totesitte, että 10 tai 20 euron muutokset per asukas eivät ole merkittäviä. Väittäisin kyllä, että Helsingissä ne ovat aika merkittäviä, jos katsotaan, miten valtio on käynyt — myönnetään, myöskin edellisen hallituksen aikana — Helsingin ja helsinkiläisten kukkarolla. Mitä voidaan nyt vasta helsinkiläisille tämän esityksen perusteella? Vieläkö Helsingiltä kupataan lisää rahaa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ed. Ojala ei ole ehtinyt tutustua esitykseen. Tuo esitys ei vie yhtään senttiä Helsingissä. (Ed. O. Ojala: Onko tämä lupaus?) — Tuo esitys! Minä sanoin, että tuo esitys ei vie yhtään senttiä. — Sitä valmistellaan tietysti yhteistyössä eri ministeriöiden kesken hallituksen sisällä, enkä halua palata aikaisempaan. Kaikki helsinkiläiset tietävät, mitä aiemmin on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Ed. Kasvin ehdotus siitä, että kiinteistöveroa käytettäisiin kunnissa maapolitiikan hoitamiseen, joka ehdotus sai muuten ministeri Kalliomäen tuen, on kyllä todella ehdotus, joka johtaa vaikeuksiin kuntien maapolitiikassa. Ei siitä sen enempää. Siihen ei missään tapauksessa pidä mennä.

Kun kiinteistöverosta puhutaan, pitää muistaa kiinteistöveron historia. Se on aikoinaan perustunut kadun rakentamiseen ja rakennusoikeuksiin tontilla. Se on vaan muuttanut muotoaan ja on tyypillinen omaisuusvero, joka omaisuusvero on jo tänäkin päivänä, tämä kiinteistövero, hyvin epäoikeudenmukainen pieni- ja vähätuloisia ihmisiä kohtaan Suomessa. Jos mennään tämän toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, valtiovalta lainsäädäntöteitse pakottaa kunnat tekemään verotuksellista likaista työtä, kun se haluaa, että kunnat ottavat veroa, ja toisaalta valtio kuppaa kunnilta veroja pois. Tämä on tämän pelin henki eli kielteinen kuntien kannalta, kielteinen kiinteistön omistajien kannalta.

Herra puhemies! Täällä ministeri Kalliomäki sanoi, että varallisuusveron poisto ja kiinteistöveron nostaminen ovat ed. Kankaanniemen fantasiaa. Mutta miten on mahdollista, että teidän ministeriönne eriävässä mielipiteessä toteaa juuri, että varallisuusveron poiston yhteydessä pitäisi selvittää kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan. Siis samassa yhteydessä pitäisi selvittää.

Eikö tämä nyt ole ministeriön fantasiaa ja faktakin?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Totesin, että tapa, jolla ed. Kankaanniemi yhdistää nämä kaksi asiaa, että se on hänen omaa fantasiaansa. Se on minun mielestäni edelleen sitä.