Täysistunnon pöytäkirja 141/2004 vp

PTK 141/2004 vp

141. TORSTAINA 16. JOULUKUUTA 2004 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Wärtsilän dieselmoottoritehtaan irtisanomiset

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Viime maaliskuussa tuli tietoon, että Wärtsilä konserni siirtää dieselmoottoritehtaiden valmistelun Italian Triesteen ja lopettaa Turun dieselmoottoritehtaan. Turun tehtaalta on nyt vuodenvaihteessa jäämässä työttömäksi yli 300 ammattitaitoista ja kokenutta metallialan työntekijää. Viime maaliskuun jälkeen muiden muassa pääministeri Vanhanen kävi Turun tehtaalla jakamassa ymmärtämystä irtisanottaville ja kertoi, että työpaikkoja pyritään järjestämään. Myös työnantaja Wärtsilä ja paikalliset työvoimaviranomaiset ovat markkinoineet, että työpaikkoja kyllä järjestyy. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan ainoastaan 19 työntekijälle on löytynyt työtä muualta ja siten yli 300 työntekijää joutuu työttömäksi.

Ihmettelenkin, eikö hallituksella todellakaan ole tarjota mitään muuta kuin tätä pääministeri Vanhasen ymmärtämystä irtisanottaville työntekijöille. Mitä hallitus aikoo nyt tehdä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuolla Wärtsilässä todellakin on pyritty tuomaan työvoimapalveluita sinne tiloihin jo siinä vaiheessa, kun ihmisillä on irtisanomisaika ollut käynnissä, ja silloin siellä on etsitty niitä ratkaisuja. Osalle tämä työ on jo löytynyt tänä aikana, mutta se suurin osa on ehkä sitä joukkoa, joka koulutuksen kautta löytää itsellensä työn, koska siellä ei suoraan ole aivan saman ammattiosaamisen työpaikkoja vapaana, mutta kuitenkin sellaisia, joissa täydennyskoulutuksella tai osaamisen täydentämisen kautta huomattavasti suurempi joukko voi työtä itselleen löytää kuin se, joka sen nyt jo on löytänyt.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina on ollut paljon keskustelua siitä, että nuoret eivät enää hakeudu metallialan koulutukseen ja metallialan oppilaitoksiin. On ollut huolta myös siitä, että tulevaisuudessa on aito pula osaavista ja ammattitaitoisista metallityöntekijöistä. Itse asiassa nuorten haluttomuus lähteä metallialan koulutukseen ei kylläkään ole ihme. Miksi ihmeessä nuoret hakeutuisivat alalle, jossa työntekijöitä kohdellaan näin huonosti kuin tässä Wärtsilän tapauksessa on tehty? Ammattitaitoiset — vaikka ministeri Filatov yritti väittää, että he eivät sitä ole — ovat kuitenkin ammattitaitoisia, hyvinkoulutettuja työntekijöitä, ja heidät potkitaan nyt pellolle voittoa tuottavasta tehtaasta.

Miten hallitus aikoo nyt tähän ongelmaan reagoida?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En väittänyt, että he olisivat ammattitaidottomia. Tämä on kyllä myös edustajan itsensä tulkintaa. Kyse on siitä, että sille ammattitaidolle, joka heillä on, ei ole suoraan kysyntää tuon alueen työmarkkinoilla, mutta hyvin lähellä olevalle ammattitaidolle on enemmän kysyntää. Silloin on kyse osaamisen täydentämisestä, joka parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Enkä olisi valmis leimaamaan koko metallialaa huonoksi työnantajaksi, koska niin metallialan sisältä kuin kaikkien muidenkin alojen sisältä löytyy sekä hyviä työnantajia että työnantajia, joiden toimissa on parantamisen varaa. Onneksi tällä hetkellä näyttää siltä, että erityisesti metalliteollisuuden vienti on tuon pitkän ja vaikean sukelluksen jälkeen lähtenyt parempiin lukemiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näiden työvoimapoliittisten toimenpiteitten ohella voi kiteyttäen sanoa, että jokaiseen sellaiseen investointihankkeeseen, joka tuolla toimialalla, sillä alueella on syntynyt, jos on yritys, joka on saanut tilauskantaa, sen tilauskannan realisoimiseksi valtio on vastannut maksimaalisesti niillä tuilla, mitkä EU hyväksyy käytettäviksi tuiksi. Valitettavasti vaan tilauskantaa ei ole syntynyt niin paljon kuin tarjolla oleva työvoima olisi antanut myöten.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ongelmahan on se, että teollisuus ja yritykset tällä hetkellä investoivat pääasiassa ulkomaille. Tämä Wärtsilänkin tapaus johtuu nimenomaan siitä, että markkinat ja työvoima on halvempaa Italiassa kuin Suomessa. Kun pääoma karkaa Suomesta ja vasemmisto huutaa täysillä täällä, että varallisuusvero poistettiin jne., niin totta kai, kun pääoma menee sinne, missä on sen tulevaisuus. Se tulevaisuus ei ole Suomessa, jos Suomesta ei poisteta lahja- ja perintöveroa seuraavaksi, niin kuin Ruotsissa tehtiin. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen nyt kiireellisesti tänne Suomeen, että työmies saa töitä Suomessa eikä jää työttömyyskortistoon, niin kuin ministeri Filatov täällä esittelee?

Toinen varapuhemies:

Välittömästi aiheeseen liittymätön kysymys, mutta ministeri Kalliomäki voi vastata.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Verotus on laaja käsite, ja ed. Kuosmanen osaa hyvin käyttää tätä laajan käsitteen raamia. Perintövero liittyy näköjään kaikkeen, kyllä minäkin sen olen huomannut. Sen merkittävin seikka valtion talouden kannalta on se, että sen tuotto on 475 miljoonaa euroa vuositasolla. Sitten pitäisi ed. Kuosmasen kanssa ehkä yhdessä löytää jokin muu vastaava tuottomahdollisuus, jos tästä halutaan lähteä purkamaan tärkeätä veromuotoa. Hallituksella ei siihen ole ollut mahdollisuuksia, ei hallitusohjelmassakaan eikä sen jälkeen. Verotusta katsotaan muuten kyllä tietysti kokonaisuutena, ja jos ongelmakohtia on, niitä pyritään paikkaamaan.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.