Täysistunnon pöytäkirja 141/2004 vp

PTK 141/2004 vp

141. TORSTAINA 16. JOULUKUUTA 2004 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Vanhainkodeissa olevien vanhusten aliravitsemustila

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Lokakuussa julkistettiin Helsingin kaupungin tutkimus, joka käsitteli vanhusten ravitsemustilaa Helsingin vanhainkodeissa. Kävi ilmi, että noin 30 prosenttia vanhuksista kärsi aliravitsemuksesta. Kysymys ei ollut siis heitteillejätetyistä vanhuksista, vaan henkilöistä, jotka olivat vanhainkotihoidossa. Vastaavanlaisia tuloksia on muistakin maista saatu, ja tähän tutkimukseen liittyivät myös uudet ravitsemussuositukset: mitä pitäisi tehdä, jotta vanhukset eivät kärsisi aliravitsemuksesta.

Tiedustelenkin ministeri Hyssälältä, mihin toimiin valtioneuvosto on ryhtynyt, jotta tällaista aliravitsemustilaa ei ilmenisi vanhusten keskuudessa. Onko esimerkiksi hoitosuosituksia uudistettu?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillä ei juuri tähän ravitsemukseen liittyen ole nyt uudistettu hoitosuosituksia. Viimeksi olemme terveyskeskuksiin ja kuntiin ja hoitolaitoksiin jakaneet vanhusten lääkehuoltoa käsittelevän ohjeistuksen, joka perustuu uusimpiin tutkimuksiin. Tämä ravitsemustilanne on tietenkin työntekijöitten koulutuksessa hyvin vahvasti otettu huomioon. Tämän vuodesta saatiin terveydenhuoltoon jatkokoulutusmääräraha ja nyt ensi vuoden alusta tulee sosiaalipuolelle, jolloinka kaikki vanhainkotien ja vanhusten laitoshoidon työntekijöille on mahdollista tämänkin rahan turvin saada lisää koulutusta. Tämä on mitä suurimmassa määrin koulutuksellinen kysymys, mutta myöskin työvoimakysymys, että siellä on riittävästi henkilökuntaa, koska vanhusten syöttäminen, kuten hyvin tiedämme, saattaa kestää hyvin kauan nielemis- ja muitten ongelmien takia. Kansallisen sosiaalihankkeen osaltahan meillä on näitä henkilöstölisäysmahdollisuuksia.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että ministeri nyt suoraan vastaisi, aiotaanko antaa uudet hoitosuositukset, koska nämä Helsingin kaupungin asiantuntijoiden esittämät ohjeet ovat hyvin yksityiskohtaiset ja niistä olisi varmasti hyötyä muillakin paikkakunnilla.

Toinen kysymys liittyy tähän henkilöstökysymykseen, jonka ministeri totesikin. Se, että vanhukset saavat riittävästi ravintoa, edellyttää sitä, että henkilökuntaa on tarpeeksi. Viime vuonna te, ministeri Hyssälä, totesitte, että vanhustenhuoltoon tarvitaan 4 500 uutta virkaa. Mitä on tehty käytännössä, jotta nämä virat saataisiin kuntiin, ihan sinne kentälle?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on sovittu tälle vaalikaudelle määrärahalisäykset, jotka tulevat nimenomaan vanhustenhuollon lisähenkilökuntaan osittain Kansallisen sosiaalihankkeen myötä, ja siinä on muutenkin vanhustenhuoltoon liittyviä kehittämistoimia. Mutta nyt kun ravitsemus nousi täällä esille, niin tämä on hyvä asia, ja lupaan viedä tätä nyt ministeriössä eteenpäin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen itse tehnyt tutkimusta Koskelan sairaalassa ja todennut, että vanhusten huono ravitsemus ei niinkään johdu todellakaan osaamattomuudesta vaan siitä, että henkilökuntaa on niin kauhean vähän. Eli siellä ei ole ravitsemusterapeuttia käytettävissä ja muutenkaan ei ole syöttäjiä näille vanhuksille.

Mitä aiotaan tehdä, jotta kuntien talous saataisiin parempaan kuntoon?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Puhemies! Mehän olemme tehneet laatusuositukset Stakesin kanssa henkilöstömitoituksiin kohdistuen, ja on tietysti siellä kunnissa nyt myöskin kunnanvaltuutettujen asia katsoa, miten oma kunta on näihin laatusuosituksiin suhtautunut ja minkälainen kehitys on menossa ja milloin suositukset aiotaan täyttää näissä hankkeissa, jotka olen maininnut. Kuntaministeri on aiemmin kertonut, miten valtionosuudet tällä vaalikaudella kehittyvät, ja se tiedetään hyvin kyllä eduskunnassa. Näissä puitteissa, näissä taloudellisissa raameissa, on toimittava, mutta vika ei ole siinä, ettei siellä tiedettäisi, mitkä ovat oikeat mitoitukset, joita on tavoiteltava.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Vuonna 77 Suomessa oli kaksi geriatriaa koskevaa kirjaa. Toinen oli Ilmari Ruikan kirja, jonka ministeri tuntee hyvin. Silloin meillä oli myös vain kaksi geriatrian erikoislääkäriä. 27 vuoden kuluttua heitä on 100, Ruotsissa heitä on 600.

Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä geriatrien koulutuksen lisäämiseksi niin, että silloin kun me olemme vanhuksia, me kaksi, te ja minä, olisi edes nämä 600 tai sitä enemmän? Tästä toki tulee kirjallinen kysymys, niin että nyt voi antaa sellaisen pintapuolisen vastauksen ja sitten antaa syvällisen vastauksen siihen kirjalliseen kysymykseen.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on noin 30 lääkäriä nyt erikoistumassa geriatriaan, mutta meillä on työnjaossa muiden erikoislääkärien alueessa geriatria, ja he kentällä myös toimivat geriatrisessa tai vanhustenhoidossa: sisätautilääkärit, neurologit ja yleislääketieteen erikoislääkärit, ja näitten kaikkien koulutuksessa on geriatriaa myöskin, mutta varmasti tässä on parantamisen varaa. Meillä yliopistoissa myöskin tämä opetus, kun ei ole ollut geriatrian professuureja, on vähän ollut niin, ettei se ole ollut niin hyvissä kantimissa kuin sanotaanpa vaikka sisätaudit.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.