Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, että tällainen hallituksen esitys on mennyt yksimielisesti läpi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. En tiedä, onko työpaine ollut niin kova vai mistä johtuu näin kevyt asiantuntijakuuleminen ja tärkeästä asiasta tehty hyvin suppea mietintö. Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä, ja se kyllä näkyy sisällössä ja hallituksen esityksen perusteluissa. Neljä asiantuntijalausuntoa, joista kolme on viran puolesta annettuja ja yksi tosiasiallisilta asianosaisilta eli työttömiltä ja heidän kattojärjestöltään Työttömien Valtakunnalliselta Yhteistyöjärjestöltä.

Esityksessä on monta ristiriitaa. Ajatteleeko hallinto niin, että kuntouttava työtoiminta on niin huono työkalu tavoitteitten saavuttamiseksi, että sen vaikuttavuus on parempi, jos niin sanottuja aktiivipäiviä on viikossa viiden sijaan neljä? Jos tätä ajatuskulkua jatkaa, niin eikö silloin niitä päiviä viikossa pitäisi pudottaa kolmeen tai jopa kahteen, niin vaikuttavuus paranisi entisestään, vai kuinka tämä maaginen vaikutus keskittyy juuri siihen neljän ja viiden päivän väliin? Sen lisäksi painotetaan sitä, että raja työmarkkinoille pystyvien kuntoutettavien ja niiden välillä, jotka ovat työhallinnon normaalien toimien ulottuvissa, täytyy pitää selkeänä. Minä taas ajattelen juuri päinvastoin: kuntouttavalla työtoiminnalla parannetaan työttömän työkykyä, työelämävalmiuksia ja elämänhallintaa niin paljon, että ero niin sanottujen normaalitoimenpiteiden ja työelämän välillä poistuu. Silloinhan kuntouttava työtoiminta on toiminut juuri niin kuin on ajateltu. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että tavoitteena lain mukaan on vaikuttaa henkilön työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintakykyä lisäävästi sekä syrjäytymistä ja sitä kautta aiheutuvia ongelmia ennalta ehkäisevästi. Noiden sanojen jälkeen hallituksen esityksessä viitataan hyvinkin epämääräisesti kuntouttavan työtoiminnan uudenlaiseen profiloitumiseen. Minulle ei selvinnyt esityksestä eikä sen perusteluista eikä asiantuntijalausunnosta, mitä tällä uudenlaisella profiloitumisella tarkoitetaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan, että esitys on sopusoinnussa kuntouttavan työtoiminnan alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Sumea logiikka kulkee kai niin, että jos henkilö kykenee osallistumaan viitenä päivänä viikossa kuntouttavaan työtoimintaan, on hän kykenevä osallistumaan työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin. Mitä ne muut palvelut sitten ovat, ja mitkä ovat te-toimiston pelimerkit järjestää niitä palveluita? Sekä valiokunnan mietinnössä että ministerin lausunnossa edellytetään, että työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnon palvelut toimivat tarkoitetulla tavalla. Epäilys siitä, etteivät kuitenkaan toimi, on ilmiselvästi vahva, ja kun näin on omankin kokemukseni perusteella, niin silloinhan tämä vaikeasti työllistyvä kohderyhmä jää entistä enemmän oman onnensa varaan. Sain tuoreeltaan palautetta työ- ja elinkeinotoimistojen väeltä, ja he kyllä kertoivat, että erilaisin määräyksin, lainsäädäntömuutoksin ja pysyvällä henkilöstöresurssivajeella on estetty riittävän laadukas asiakkaitten lähipalvelu. Itse asiassa tällä tapaa on kielletty asiakkaitten liian hyvä palveleminen.

Jo ensimmäiseen asiakaspalvelutilanteeseen riittävästi panostamalla voitaisiin selvittää asiakkaan kanssa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä se, kuinka toimia byrokratiaviidakossa. Sillä kyettäisiin säästämään paljon työaikaa myöhemmissä palvelutilanteissa, välttämään väärinkäytöksiä ja kohdentamaan hallinnon palvelut niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Paljon mainostetut puhelin- ja sähköiset palvelut eivät korvaa oikeaa asiakaspalvelua ja asiakaspalvelijaa, ja mitä vaikeammassa tilanteessa työtön työnhakija on, niin sitä enemmän hän tarvitsee kunnollista, kasvoista kasvoihin tapahtuvaa asiakaspalvelua.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Esityksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana henkilö voisi osallistua työtoimintaan enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa nykyisen enintään viiden päivän sijaan.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään työttömyyden johdosta pitkään työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneiden henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa parantamaan tarkoitetun aktivointisuunnitelman laadinnassa ja siihen sisältyvien niin sanottujen aktivointitoimenpiteiden toteuttamisesta. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että tämmöistä toimintaa on tarjolla, mutta aika usein tulee myös palautetta, että se työ, mitä tarjotaan, ei ole mielekästä ja se ei itse asiassa toimi tämän nimen mukaisesti kuntouttavana työtoimintana. Minun mielestäni tähän on syytä kiinnittää isompaa huomiota kaikissa niissä toimijoissa, jotka kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat. Sen pitäisi olla mielekästä, joka toisi elämänrytmiä, elämänhallintaa, mutta myös olisi tietyllä tavalla tie sitten vaikkapa ensin määräaikaiseen työsuhteeseen ja sitä kautta toivottavasti jossain vaiheessa pysyvään työsuhteeseen ja normaaliin arkeen ja arjen hallintaan.

Arvoisa puhemies! Ehdotetulla muutoksella voidaan lisäksi arvioida olevan vaikutusta asiakkaalle siten, että osallistuessaan kuntouttavaan työtoimintaan enintään neljänä päivänä viikossa ihmiselle jäisi viikossa yksi sellainen vapaa arkipäivä, jolloin hänen on mahdollista esimerkiksi hoitaa henkilökohtaisia asioitaan tai osallistua kokopäiväisesti johonkin muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluun ilman, että se vaikeuttaa hänen osallistumistaan täysipainoisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä on hyvä ja perusteltu ratkaisu. (Markus Mustajärvi: Tulot pienenevät!) — Tulot pienenevät, mutta itse uskon siihen, että tällä ratkaisulla ehkä tuo tavoite löytää se pysyvä työpaikka vahvistuu.

Arvoisa puhemies! Kuntalakiin kirjattiin viime syksynä kohta, jonka mukaan kilpailutilanteessa oleva kunnallinen toiminta tulee muuttaa osakeyhtiön, säätiön, osuuskunnan tai yhdistyksen muotoon viime vuoden loppuun mennessä. Kirjaus on aiheuttanut ongelmatilanteita palvelutuottajien keskuudessa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä toimiva Tuoterengas-kuntayhtymä on tuottanut kuntouttavaa työtoimintaa Lahden kaupungille monivuotisella sopimuksella. Tuoterengas olisi järkevintä uuden kuntalain kirjauksen vaatimana muuttaa osakeyhtiömuotoon, mutta kuntouttavaa työtoimintaa ei voida taasen järjestää osakeyhtiössä. Tämä on yksi esimerkki kuntakentältä tilanteesta, jossa kuntalain uusi kirjaus ja toimintaan liittyvä muu lainsäädäntö, tässä tapauksessa laki kuntouttavasta työtoiminnasta, johtavat kuntakoneistoa rasittavaan päällekkäisyyteen ja lisäävät byrokratiaa.

Pystyäksemme takaamaan jatkossakin laadukkaat palvelut kunnille tulisi minun mielestäni lakia kuntouttavasta työtoiminnasta muuttaa niin, että tämän kaltaisilta palveluntarjoajan työtä hankaloittavilta ongelmatilanteilta vältyttäisiin. Näillä perusteluilla lakia tulisi muuttaa niin, että kuntouttavaa työtoimintaa voi tarjota myös esimerkiksi kunnan täydellisesti omistama yhtiö. Olen tästä asiasta tehnyt lakialoitteen viime vuonna ja toivon, että se myös etenee. Se olisi turhaa päällekkäistä hallintoa helpottava ratkaisu, ja uskon, että tekisi hyvää myös tälle kuntouttavalle työtoiminnalle.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Lakimuutoksen tavoitteena on rajata kuntouttava työtoiminta aikaisempaa selkeämmin niille henkilöille, jotka nimenomaan tarvitsevat ja hyötyvät tästä palvelusta. Lain avulla kirkastetaan kuntouttavan työtoiminnan alkuperäistä roolia. Tämänhetkisen lain mukaan henkilö voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan viitenä päivänä viikossa, ja nyt tämä aika rajataan neljään päivään. Jos henkilö kykenee viitenä päivänä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, voidaan ajatella, että hän pystyy myös käyttämään julkisia työvoimapalveluita ja käymään myöskin tavallisessa työssä.

Periaatteessa tämä laki on siis erittäin perusteltu. On nimittäin väärin käyttää kuntouttavaa työtoimintaa työkaluna, jos henkilö ei juuri tätä työkalua tarvitse tai ei siitä hyödy. Ongelmana kuitenkin on se, että jos te-hallinnon palvelut eivät toimi eikä sieltä löydy resursseja tai osaamista palvella ja auttaa vaikeasti työllistyviä ja tarjota heille räätälöityjä palveluja, tämän lakimuutoksen ainoa seuraus on se, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat jäävät yhtenä päivänä viikossa vaille mahdollisuutta osallistua tähän työtoimintaan.

Kun vielä huomioidaan se, että Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojakin on vähennetty ja vaikeasti työllistyvien kuntoutus on useimmiten järjestetty juuri harkinnanvaraisena kuntoutuksena, on te-toimistolla todella suuri haaste saada tämän lain periaatteessa myönteiset tavoitteet toteutumaan.

Arvoisa puhemies! Onkin tärkeää, että lakimuutoksen vaikutuksia vaikeasti työllistyvien elämäntilanteeseen kokonaisuutena seurataan tarkasti.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tosiaan toivoa, että tämä te-toimistojen palvelu tulisi sitten myös lähemmäksi näitä palveluja tarvitsevia, koska näitä te-toimistojahan on kuitenkin vähennetty. Jos tällainen kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö esimerkiksi kotipaikkakunnallani Kurikassa nyt sitten sinä yhtenä uutena vapaapäivänä haluaa niitä te-toimiston palveluita, niin hänen pitää mennä sinne Seinäjoelle. Aika harvoin näillä ihmisillä on mitään omaa kulkupeliä, ja tämä rahakin, mitä heillä on, tämä päivittäinen 9 euron tulo sen muun tuen päälle, on aika pieni, niin ettei siinä paljon lähdetä kyllä maakuntaa kiertämään ja töitä etsimään.

Toinen asia, mitä minä hieman haluan myös tähän yhteyteen liittää, on se, että minä toivoisin, että tuolla kuntakentällä ei jatkossa yhdisteltäisi tätä kuntouttavaa työtoimintaa ja kehitysvammaisten työtoimintaa, koska nyt on vähän niin kuin näkyvissä sellaistakin ilmiötä, että ikään kuin sillä varjolla, että nyt nämä kehitysvammaiset henkilöt sitten saisivat joitain sosiaalisia kontakteja, näitä henkilöitä, jotka ovat kehitysvammaisia ohjaamassa, käytetään jatkossa yhä enemmän näitten ei-kehitysvammaisten henkilöitten kuntouttavaan työtoimintaan ja toimintoja ikään kuin yhdistetään ilman, että resursseja lisätään. Toivottavasti tämä lakimuutos ei ole askel siihen suuntaan, että mennään tähän, koska minä olen sitä mieltä, että ainakaan näiltä kehitysvammaisilta henkilöiltä ei pidä vähentää sitä ohjausresurssia, mitä heillä on tällä hetkellä käytössään.

Kyllä minä aika kriittisesti tähän suhtaudun, mutta kun tämä on valiokunnassa mennyt yksimielisesti eteenpäin, niin kai se sitten pitää meidän hyväksyä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys kuntouttavan työtoiminnan päivien vähentämisestä viidestä neljään on tietenkin aivan selvä heikennys. Se on myöskin säästö: kunnille 5 miljoonaa, valtiolle 3 miljoonaa. Kyse on kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista työttömistä, joilla on monia elämänhallintaan ja terveyteen liittyviä ongelmia ja tietenkin krooninen rahapula ja talousvaikeudet.

Harvoin — eipä juuri koskaan ennen — oman puolueeni, vasemmistoliiton, eduskuntaryhmän kanta on ollut ristiriidassa työttömien etujärjestön, Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön näkemyksen kanssa. Mutta nyt se on.

Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien työehtoja nyt heikennetään. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään yksimielinen. Tätä on minun täällä ääneen hämmästeltävä.

Työttömän näkökulmasta voidaan todeta, että päivien vähentäminen on selkeä heikennys nykyiseen käytäntöön, koska asiakas voi nyt itse valita, haluaako lisätä päiviä. Nykyinen järjestelmä on hyvä niille, jotka oikeasti ovat kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa. Kun kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan sellaisia henkilöitä, jotka kykenevät palkkatukityöhön, niin saattaa syntyä rajanvedon tarve suhteessa esimerkiksi palkkatukityöpaikkoihin. Tämän ongelman voisi korjata tekemällä alkukartoituksen paremmin ja suorittamalla tiukempaa valvontaa, ettei käytetä kuntouttavaa työtoimintaa esimerkiksi lainvastaisesti elinkeinotoimintaan, palkattomalla pakkotyöllä keinotteluun. Näitä esimerkkejä on eri kunnista huolestuttavalla tavalla tullut esille useita.

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö pitää kuntouttavan työtoiminnan päivien lyhentämistä lailla tarpeettomana, mikäli halutaan valvoa kuntouttavan työtoiminnan käyttöä. Työttömän kannalta muutos on selkeä heikennys. Näistä syistä työttömien etujärjestö pitää lakiehdotusta epäonnistuneena. Vasenryhmä yhtyy kaikilta osin työttömien etujärjestön arvioon ja kantaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen osalta olen todella surullinen. Tässä maassa on virallisesti työttömiä, vailla työtä olevia ihmisiä, noin 500 000, noin puoli miljoonaa. Sen päälle ovat ne ihmiset, jotka ovat jo syrjäytyneet, joita ei enää edes kuntouttava työtoiminta pysty auttamaan. Meillä alkaa olla ihmisiä kohta yli 600 000 vailla työtä; aikuisia ihmisiä, ihmisiä, joiden pitäisi päästä elämään ja pitäisi päästä elämässä eteenpäin. Meidän työttömistä iso osa on henkilöitä, joiden sairauspäiväajat ovat jo menneet umpeen. He ovat ihmisiä, jotka ovat masentuneita tai joilla on mahdollisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Nämä ovat sellaisia sairauksia, joita sairastetaan useita vuosia — vuosi, puolitoista, kaksi vuotta — ja kun sieltä halutaan palata takaisin työelämään, se ei varmasti käy niin, että kävellään työpaikkaan ja ryhdytään tekemään töitä. Tarvitaan kuntouttavaa toimintaa.

Tällä hetkellä, jos tämä lakiesitys menee läpi, niin kuin se kaiketi tulee menemään läpi, se tulee tarkoittamaan sitä, että vuositasolla 169 000 työpäivää heitetään noilta osin nurkkaan. Se tarkoittaa rahassa 1,5 miljoonaa, ja se otetaan niiltä kaikkein vähäväkisimmiltä ihmisiltä, jotka yrittävät työelämässä olla ja työelämään päästä takaisin. Henkilötasolla leikkaus tarkoittaa viikkotasolla 9:ää euroa. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksetaan tällaista toimintaanosallistumislisää 9 euroa per päivä, ja jos siellä ollaan neljä päivää viikossa, niin se on 9 euroa per päivä. Kuukausitasolla se on 36—45 euroon riippuen siitä, onko kuukaudessa neljä vai viisi viikkoa. Tämä on ensinnäkin iso raha niille ihmisille, jotka ovat kuntouttavassa työtoiminnassa, joilla ei muita tuloja ole olemassa. 45 eurolla saa nyt, kun kaupat ovat laskeneet ruoan hintaa, hyvinkin ison muovipussillisen, ja kun oikean kaupan valitsee, niin jopa kaksi muovipussillista ruokaa, ja sillä elää jo jonkin kokoinen perhe jopa viikon.

Tämä on vähän semmoinen asia, että tässä ikään kuin taas, jälleen kerran, syyllistetään työtön ja syyllistetään henkilö, joka on sairas. Tällä kaudella, jonka olen ollut nyt eduskunnassa, valitettavasti tällaista toimintaa on ollut aika paljon. Tuntuu siltä, että tässä salissa ollaan sitä mieltä, että työttömyys on työttömän vika, ja koska se on työttömän vika, hänen on maksettava siitä, että hän on työtön. Esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan päivien leikkaaminen on minun mielestäni törkeää. Aikaisemmin ansiosidonnaista sai 500 päivää, nyt sitä saa 500, 300 tai 200 päivää. Sen lisäksi tuon päivärahan määrää leikattiin, ja jos siinä on korotusosa, niin korotusosaa leikattiin. Voisin vakuuttaa, että olipa työpaikka mikä tahansa muu kuin työttömän työpaikka, elikkä se koti, puistonpenkki tai katu, niin pylly menisi penkkiin, jos sanottaisiin, että tästä eteenpäin sinulta leikataan 280 euroa kuukaudessa. Tai vaikka otettaisiin vain se pikkujuttu, se yhdeksänkymppiä kuussa, niin ei työssä oleva väestö, työssä käyvä väestö sitä hyväksyisi, mutta työttömän on hyväksyttävä, koska eduskunta on näin päättänyt.

Eli tämä on tosiaankin lakiesitys, josta toivoisin, että sitä ei koskaan, ei koskaan hyväksytä. Ainakin ennen kuin tämä hyväksytään, siihen pitäisi saada tiedot siitä, kuinka paljon menetetään sitten tuloja siitä, kun menetetään nämä yhdeksät eurot. Kuinka paljon siitä menee verotuloja, ja sen lisäksi, kuinka paljon se tekee, kun tämä varmasti tulee aiheuttamaan sitä, että kuntien sakkomaksut pysyvät ylhäällä. Mitä vähemmän työllistetään, mitä vähemmän annetaan toimenpiteitä työttömille, sitä enemmän kunnat maksavat ja sitä huonommassa jamassa kunnat tulevat olemaan. Kunnilla tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana todella tiukat paikat. Joka ikinen heikennys kuntatalouteen tietää heikennystä jokaisen kuntalaisen tilipussiin ja jokaisen kuntalaisen elämään ja elämisen laatuun.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustajat Saarakkala ja Tolppanen ovat puhuneet täyttä asiaa. Täytyy sanoa, että tätä hallituksen esitystä, sen vaikutuksia on puntaroitu sangen vajavaisesti.

Kunnat säästävät 5 miljoonaa, valtio 3, yhteensä 8 miljoonaa euroa, mutta kyllä kovin mitättömistä säästöistä on uhrattu vaikeimmin työllistettävien työttömien etuja. Sen voi suhteuttaa kyllä siihen, että mitä tuo 5 miljoonaa on koko tulevan kuntakonkurssin rinnalla.

Mitkä nämä vaikutukset ovat sitten työttömille? Jos oletetaan, että henkilöitten lukumäärä ei muutu ja toimintajaksojen pituus on entinen, niin toimintapäivät vähenevät kaikkiaan 170 000 kappaletta, ja se kaikki on pois vaikeimmin työllistyviltä, ja edustaja Tolppanen laski sen euromäärän aivan oikein. Mitä se tekee yksittäisen henkilön kannalta? Kuukausittainen tulo putoaa 9 euroa per viikko, noin 40 euroa kuukaudessa.

Edelleen, kun luin Kuntaliiton lausuntoa, ja siinä on arvioitu kunnille koituvia säästöjä, niin perin outo on lause, jossa todetaan: "Koska kuntouttava työtoiminta on kunnan palveluista ainoa, jolla kunta pystyy itse vaikuttamaan työmarkkinatuen maksuvastuun pienenemiseen, on nykyisessä työttömyys- ja taloustilanteessa epärealistista odottaa, että palveluun ohjautuvien lukumäärä lähivuosina pienenisi." No, tämä loppuosa on oikein, mutta onko todella niin, että kunta voi harjoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa vasta sitten, kun työtön on kuntouttavan työtoiminnan piirissä, eikä yhtään sitä ennen?

Te, jotka puolustatte tätä hallituksen esitystä — huomaan, että on pyydetty lisää puheenvuoroja — avatkaa tämä logiikka, että kuinka se päivän vähennys parantaa kuntoutettavan työelämävalmiuksia.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pakko jatkaa tuohon kysymykseen, ei hallituksen näkemyksen mukaan, vaan mitä edustaja Mustajärvi toi esille, että mitkä ovat ne välineet, että pitäisi jotakin avata.

Edustaja Heinonen otti kyllä oikean asian esille, että henkilöllä pitää olla mahdollisuus — jos on jonkun niin sanotun toimenpiteen sitoutunut osallistuja, eli tässä kohtaa te-toimisto on tehnyt henkilön kanssa suunnitelman, kuinka tämä kuntouttava työtoiminta hänen kohdallaan tulee — hoitaa omia asioitaan myös niin, että tämä toimenpide ei sido häntä sen ulkopuolelle, etteikö hänellä olisi mahdollisuus hakea töitä, hoitaa pankkiasioita ja niin edelleen.

Mutta ilman lainsäädäntöä tämä olisi ollut mahdollista siten, että oltaisiin säädetty lailla se, että tähän toimenpiteeseen sitoutunut tai sitoutettu kuntoutuja voi itse määritellä halutessaan — koska hänellä on sellainen tarve, että hän tarvitsee sen päivän — ettei hän ole tässä ohjelmassa mukana ja vaikkapa jonkun toiminnan piirissä, että hän tarvitsee 21. päivä sellaisen mahdollisuuden, että hän ei ole tämän piirissä ja hänen tarvitsee oman työllistämistahtonsa mukaiseen työhaastatteluun tai johonkin muuhun päästä. Eli aktiivisuutta ruokitaan vain siten, että annetaan tälle kuntoutujalle itseohjautuvasti mahdollisuus käyttää ne päivät. Nyt tämä selkeästi tarkoittaa sitä, että te-toimistoilla ei kerta kaikkiaan ole riittävästi resursseja huolehtia velvollisuudesta siten, että kaikille annetaan ne mahdollisuudet kunnon ja omien toimintaedellytysten mukaiseen henkilökohtaiseen suunnitteluun, mitenkä tätä asiaa viedään eteenpäin.

Edustaja Yrttiaho nosti oikein esille juuri ne seikat, mitenkä kuntouttavan työtoiminnan osalta tässä maassa toimitaan erittäin, voisiko sanoa, epäeettisesti. Voisiko sanoa, että luulisin, että tuolta oikealta siiveltä, kokoomuksestakin, oltaisiin huolissaan markkinahäiriöistä, joita meillä te-keskusten vajaitten resurssien osalta ja kuntien pyrkiessä nopeasti täyttämään velvoitteensa voi esiintyä. Meillä on tällaista orjakauppaa, huutolaismentaliteettia: tarjotaan yrityksille mahdollisuus 10 euron päiväkorvauksella ottaa työtön, ja nimenomaan tältä sektorilta eli kuntoutuva henkilö, yritykseen töihin, ja tämä tuottaa sellaista kilpailuetuutta tällaista työvoimaa käyttävälle yritykselle, joka sitten haittaa muiden yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Esillä oleva esitys ei todellakaan ole sellainen, että siihen voisin yhtyä. Tässä ei ole huomioitu riittävästi juuri sitä asiakaskuntaa — no, asiakaskunta on varmasti liian hieno sana — mutta juuri sitä ryhmää, joka on tämän lakimuutoksen kohteena. Pitäisi enemmän olla taustaa juuri sille, että ne henkilöt, se taho olisi tässä lainsäädännössä mukana enemmän kuin tähän asti. Siinä mielessä hämmästelen myös esityksen yksimielisyyttä, enkä päädy sanomaan, että no, kai se sitten siltä osin on hyväksyttävissä. Henkilökohtaisesti pidän tätä huonona esityksenä ja toivon, että jostain tulisi vielä apua asiaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline silloin, kun normaali työ ei vielä onnistu, mutta se pitää kohdentaa heille, jotka siitä todella hyötyvät. Onkin väärin ohjata kuntouttavaan työtoimintaan ihmisiä, jotka eivät siitä hyödy, vain siksi, että te-toimiston palvelut eivät toimi. Oikea toimenpide onkin kehittää te-toimistojen palveluita palvelemaan paremmin vaikeasti työllistettäviä. Tavoitteenahan tulee olla, että ihmiset pääsevät tavalliseen työhön, ja se tapahtuu te-toimistojen kautta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hallinnon vahva näkemys tämän hallituksen esityksen perusteluissa näkyy myös siinä, että sanotaan, että tällaisten selvittelyjen tarve vähenee. No, sitäkään minä en kyllä ymmärrä enkä hyväksy, koska ne henkilöt, jotka ovat työttömien tukena kuntouttavassa työtoiminnassa, ovat nimenomaan sitä varten, että he selvittelevät tarpeita.

Toinen asia, mikä on sanottu, on se, että maksajan taakka kevenee. No, ei ole niin ylivoimainen taakka, etteikö siitä selviäisi, jos ajatellaan, mitä siitä saadaan vastineeksi, elikkä tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön lausunnossa on kyllä hyvin eritelty sitä, mistä on kyse. Ensinnäkin he toteavat, että elämänhallinnan näkökulmasta päivän vähentäminen on ongelma. Monet kaipaavat selkeää päivärytmiä. Tässä sivutaan lisäksi tämä euromääräinen vähennys, mikä tulee työttömille, ja muun muassa se, että monissa yhdistyksissä ilmainen tai subventoitu ruoka kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle jäisi pois.

Kaiken kaikkiaan: Kyllä myöskin on niin, että kun sanotaan, että työ- ja elinkeinotoimistojen pitää pystyä parempaan palveluun, niin on täysin selvä asia, että eivät pysty. Esimerkiksi Lapissa — kolmasosa Suomen pinta-alasta — on tällä hetkellä enää yksi työvoimatoimisto. On toki palvelupisteitä, mutta itsenäisiä työvoimatoimistoja ei ole enää kuin yksi.

Sen lisäksi, jos puhutaan, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat pystyisivät tekemään paljon muutakin, vaativampia tehtäviä, olemaan jopa palkkatyösuhteessa, niin silloin pitää kysyä, että mihin perustuu se, että pahimpana vuonna työhallinnon ja eduskunnan myöntämiä määrärahoja jätetään käyttämättä jopa 95 miljoonaa euroa, joka viides euro niistä, mitkä eduskunta on edellyttänyt käytettäväksi nimenomaan näiden henkilöitten työllistämiseen ja koulutukseen.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tuotu esille myöskin työvoimahallinnon palvelukyvyn suuret haasteet. Ei ole ihme, että haasteita riittää. Työvoimatoimistojen määrä on pudonnut 74:stä 15 alueelliseen toimistoon valtion saneerausohjelman myötä.

Mietinnössä kyllä hämmästyttää se, että nyt, kun olisi kuntouttavaa työtoimintaa voitu laajemminkin tämän hallituksen esityksen pohjalta käsitellä ja valiokunnan toimesta luodata, ei millään tavalla puututa niihin karkeisiin väärinkäytöksiin, joita maassa tältä osin on. Suomessa tarvittaisiin ehdottomasti palkattoman pakollisen työn ja pakkotyön eri muotojen perusteellista perkaamista. Ne ovat monelta osin työttömien sosiaalisten oikeuksien ja kansainvälisten sopimustenkin vastaisia.

Arvoisa herra puhemies! On varmaa, että vasenryhmä tulee toisessa käsittelyssä esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on olemassa vielä yksi sellainen kohta. Vuonna 2012 on hyväksytty laki, missä tätä kuntouttavaa työtoimintaa voitaisiin antaa vain ihmisille, jotka ovat olleet 500 päivää työttömänä. Sehän asettaa aikamoisen rajan tähän.

Sen lisäksi täällä on nyt puhuttu siitä niin, että tämä neljä päivää viikossa olisi hyvä sen takia, että sitten kuntoutuja saattaisi käydä pankissa tai hakea töihin. Voi hyvänen aika! Kyllä pankkiin pääsee, vaikka olisi kaikki päivät 7,5 tuntia kuntouttavassa työtoiminnassa. (Välihuuto) — Kyllä, niin, niillä ei edes ole pankkitunnuksia. — Kyllä pankkiin pääsee.

Siksi toisekseen, kuntouttava työtoiminta ei tarkoita sitä, että siellä ollaan 7,5 tuntia päivässä. Siellä voidaan olla 4:stä 7,5:een tai 8:aan tuntia päivässä. Siellä voidaan nytkin olla päivästä viiteen päivään. Mutta miksi heiltä, jotka kykenevät olemaan viisi päivää, täytyy leikata pois? Se on täysin käsittämätöntä, koska heitä, jotka ovat siellä sen viisi päivää nyt kuntoutumassa työelämään, tämä todennäköisesti auttaa kaikkein eniten. Heillä on siitä sutjakka tie, sikäli mikäli työpaikka on olemassa, siirtyä työelämään siten, että he tietävät jo, että työhön täytyy mennä tiettyyn kellonaikaan ja sieltä pääsee tiettynä kellonaikana pois. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on esimerkiksi kertoa tietyille ihmisille, että silloin, jos olet tehnyt jonkun kontrahtin, jonkun sopimuksen, tulet tiettyyn kellonaikaan tiettyyn paikkaan, niin silloin sinä tulet. On olemassa erilaisia, esimerkiksi meillä Vaasassa on semmoinen kuin Jupiter, niin sinne voidaan tulla tekemään kuntouttavan työtoiminnan tehtävää ja opetellaan siihen, että säännöt koskevat kaikkia ja pitää ottaa vastuuta itsestään.

Sen takia tätä lakiesitystä ei missään nimessä saisi tässä vaiheessa hylätä, varsinkin kun työttömyys on edelleenkin näin kova.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Häpeän tunnustaa, mutta nyt taisi mennä hieman alku ohi, mitä edustaja Tolppanen sanoi, mutta jos viittasitte aiempaan puheenvuoroon, siihen, että pitää olla mahdollisuus, niin hyvä näin. Anteeksi, että en kuunnellut, olin niin syventynyt tähän tulevaan puheenvuorooni. Juuri näin, oikea suunta on arvostelulle, ja pitää nähdä tässä se oleellinen asia: niiden mahdollisuuksien osallistaa ihmisiä kuntoutumaan pitää olla mahdollisimman tehokkaat, ja siinä mielessä päivän vähentäminen tarkoittaa vain sitä, että hallitus säästääkseen kuntien, säästääkseen valtion menoja sulkee silmänsä siltä tosiasialta, että se säästö tarkoittaa tervehtymisen ja kuntoutumisen mahdollisuuksien leikkaamista. Sellaiseen ei missään tapauksessa pidä ryhtyä, vaan kaikin mahdollisin tavoin pitää luoda edellytyksiä kuntoutumiseen ja työmarkkinoille ohjaamiseen.

On totta kai selvää, että jos te-toimistojen resurssit eivät enää riitä, niin johonkin on tarvinnut puuttua, ja silloin sitä tehdään lainsäädännön kautta. Tie on väärä varsinkin tässä hetkessä, kun meillä on nuoria, mutta myös keski-ikäisiä, vanhempia työstä pudokkaita, joille ei ole mahdollista eikä näköpiirissä uutta työpaikkaa, varsinkin kun hallitus on linjannut myös sen osalta, että korkeammin koulutetuilla ei enää ole opintorahamahdollisuutta seuraavaan tutkintoon. Hallitus koko ajan sulkee mahdollisuuksia siirtyä työstä työhön ja työttömien työhön.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä itsellänikin on tämä käsitys, että siellä kuntouttavan työtoiminnan piirissä voidaan sopia näistä asiointiajoista, ja aivan kuten edustaja Tolppanen toi esille, niin käsittääkseni myös nämä työtoiminta-ajat vaihtelevat yksilöittäin.

Mielestäni tämä on hyvä käytäntö, mutta olen tietenkin vähän huolestunut nyt tässä, kun tämä on tullut yksimielisenä valiokunnasta ja hallitusten edustajat nimenomaan tällä uudella asiointiaikapäivällä perustelivat tätä, että ei kai tässä nyt vain käynyt niin, että tämä on jostakin syystä — onko ollut vähän kiire, vai minkä takia — mennyt näin, koska minä en oikeastaan ole kuullut mitään muuta relevanttia perustetta näitten kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien osalta. Kun tämä peruste todettiin tässä keskustelussa virheelliseksi, niin ainoa perustelu taitaa olla vain tämä säästö valtion ja kuntien osalta, ja sehän nyt on eräänlainen pään pensaaseen laittaminen, koska toista kautta helposti nämä kustannukset kuitenkin tulevat sosiaalimenoina sitten. Kyllä tämä aines ja tämä porukka, nämä ihmiset, jotka siellä ovat, tarvitsevat näitä, ja siellä ei varmaan montaakaan sellaista henkilöä ole, jotka pärjäisivät jossain muussa toiminnassa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Pitää nähdä myös se, että poliittisia tahtotiloja on kovasti osallistavaan sosiaaliturvaan. Nyt niiden tahtojien, siihen suuntaan kulkevien tahojen, osalta tuleekin aivan erilainen signaali siitä, että vähennetään päiviä, mikä kuitenkin koetaan huonona siellä ryhmässä, joka haluaa tätä osallisuutta ja sitä kautta myöskin tulojen karttumista. Tämä on hyvin ristiriitainen hallituksen esitys, ja todella hämmästelen myös sitä, kuinka tämä on voinut tulla yksimielisenä, mutta ehkä pitää läksyt lukea vielä paremmin.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Minusta olisi hyvä muistaa myöskin se asia, että hyvin monet näistä ihmisistä, jotka tulevat kuntouttavaan työtoimintaan — ettei ole niin, että kaikkien pitää olla — ovat sellaisia, jotka ovat nauttineet työmarkkinatukea sitä ennen useampia kuukausia, ei ihan vuotta, mutta useampia kuukausia, ja työmarkkinatuki on reippaasti alle tuhat euroa kuukaudessa miinus verot. Sillä pitäisi tulla toimeen. Jos he pääsevät kuntouttavaan työtoimintaan, niin se tuo ihan oikeasti 9 euroa per viikko lisää rahaa. Se tuntuu meistä pieneltä rahalta, mutta kun se pannaan kuukaudessa yhteen, niin se on tosiaankin 36—45 euroa per kuukausi. Sillä ostetaan jo ihan oikeasti ruokaa tai sillä saadaan jotain lapselle tai itselle, jotain sellaista, mikä pikkuisen antaa sitä elämänintoa ja elämänhalua eteenpäin. Kyllä meidän täytyy tämmöiset inhimilliset asiat ottaa huomioon.

Toivoisin todella — en tiedä, pystyykö se tapahtumaan, vaikka tätä asiaa nyt käsitellään — että tätä ei nuijita pöytään ja sanota, että näin tämä asia on, vaan tälle asialle on tehtävä jotakin. On kerrottava koko eduskunnalle, mitä täällä takana on ja mitä se merkitsee niille ihmisille. Tämä on tyypillinen asia, missä pitäisi uskaltaa kääntää lantti toisin päin ja katsoa, mitä sen lantin takana lukee. Silloin me tiedämme, mitä se tarkoittaa. Tämä on asia, joka näyttää paperilla hyvältä, mutta kun paperin takana on aina ihminen ja sen paperin vaikutukset kohdistuvat ihmiseen, niin pitäisi ottaa myöskin ne huomioon. Me olemme kansanedustajia, meidän pitää ottaa kansan hyvinvointi huomioon myös tässä talossa, ja joskus on kyllä mentävä ihminen edellä, eikä aina se euro edellä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Otan omalta osaltani piikkiin sen, että lähetekeskustelun aikana en herätellyt edustajia siihen, mitä tämän pitää sisältää, mutta ihan kaikkeen ei kahden edustajan eduskuntaryhmällä ehdi, vaikka me tavallista aktiivisempia ja ahkerampia olemmekin ja erityisen kiinnostuneita työelämäkysymyksistä. Kuitenkin itse olen ollut kahdeksan vuotta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, ja edustaja Yrttiahokin oli siellä viime kaudella.

Mutta tämä asetelma on aika mielenkiintoinen. Jos palaan siihen hallituksen muodostamisaikaan, niin suurin yksittäinen tekijä, millä vasemmistoliiton osallistumista hallitukseen perusteltiin, oli se, että saatiin 100 euroa lisää työttömyysturvaan. No, se päätös piti paikkansa, ja se oli hyvä ja aivan oikea ratkaisu ja oikeaan kohdistunut. Liian pitkään oli odotettu työttömille tasokorotusta kaiken kaikkiaan. Tosin sitä 100 euron korotusta ollaan välillisillä veroratkaisuilla ja työttömyysturvaa pirstomalla koko ajan syöty.

Mutta nyt jos asetetaan tämän kohderyhmän kohdalla se 100 euroa plus 100 euroa tätä esitystä vastaan, niin siitä 100 eurosta vähennetään yhdellä ainoalla päätöksellä näiden henkilöiden osalta se 36 euroa tai 45 euroa: melkein puolet lähtee tällä päätöksellä pois. Ihmettelen kyllä, jos vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole tämän esityksen hylkäämisen kannalla.