7) Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:n
ja 20 luvun 1 §:n muuttamisesta
Jari Myllykoski /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tarkkanäköisyydestä ja tilanteen
hallinnasta erityismaininta ja mitali, että huomioidaan
edustajan tämmöinen viimetinkaisuus.
Lakialoite luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:n
ja 21 §:n muuttamisesta on olennainen osa sitä prosessia,
jota tässä eduskunnassa on jo muidenkin kansanedustajien
toimesta haluttu edistää. Edustajat Elomaa ja
Tiilikainen ovat tähän asiaan puuttuneet, ja osaltaan lainsäädäntöä on
edistetty. On kuitenkin valitettavasti todettava, että tehdyt
toimet ja lain korjaukset eivät ole edesauttaneet niiden
henkilöiden ja pankkien asiakkaiden, joilla on maksuhäiriömerkintä,
pankkitunnusten saamista.
On tärkeää todeta, että samaan
aikaan e-laskutus ja kaikki teknologinen kehitys ovat edistyneet
Suomessa ja pankit ovat ohjanneet ihmisiä, kuluttamistottumuksien
käyttämistä ja laskun maksamista, nimenomaan
niin, että ne tapahtuvat pankkien nettiyhteyksien varassa.
Nettiyhteyksien käyttäminen pankkien toiminnoissa
on täysin mahdotonta, jos henkilölle ei anneta
tunnuksia.
Esimerkiksi tänä päivänä,
otetaan vaikka Siikainen taikka joku muu pieni paikkakunta, pankit
ilmoittavat, että tänä päivänä tähän
ja tähän kellonlyömän aikaan
on tiettyjen pankkipalveluiden saatavuus niille asiakkaille, jotka
tulevat pankkiin. Pankit ovat supistaneet henkilöasiakkaiden
käyntimahdollisuuksia, asioiden hoitamismahdollisuuksia.
Kaikki on siirtynyt enemmän verkkopalveluiden piiriin.
Henkilökohtainen asiointi on kalliimpaa kuin netin kautta
tehtävä asiointi ja laskujen maksaminen. Tuntuukin jotenkin
mahdottomalta ajatella, että juuri niiden henkilöiden
kohdalla, joilla on maksuhäiriömerkintä ja
jotka oletettavasti ovat juuri niitä henkilöitä,
joilla on maksujensa maksamisen kanssa taloudellisia vaikeuksia,
pankeille mahdollistetaan tällainen oikeus, että olemalla
antamatta näille pankkitunnuksia nämä alistetaan
käymään tiskillä pienenevien
palveluaikojen puitteissa ja maksamaan sen laskun maksamisesta huomattavasti
isompia palvelumaksuja.
Toivon, että tämä eduskunta ja vielä kiireesti hallitus
voisivat muokata jo itse parantamaansa tähän liittyvää lainsäädäntöä niin,
että pankeille muodostetaan seurantaa siten, että Finanssivalvonnan
kautta voidaan langettaa seuraamusmaksuja pankeille tai pankkitoimijoille,
jotka eivät anna pankkitunnuksia maksuhäiriöisille.
Eli erotetaan ne, jotka ovat erittäin painavasta syystä pois
pankkitunnusmaailmasta, ja silloin varmasti tullaan turvallisuuspoliittisiin
sektoreihin, onko meillä terrorismin tukemiseen, rahanpesuun
liittyviä kontakteja. Mutta ne pitää pankin yksilöidä,
jotta voidaan nähdä, onko se erityisen painava
syy todellinen ja sitä kautta estävä,
ettei pankkitunnuksia anneta.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski ja monet muut kollegat
ovat tehneet tärkeästä asiasta lakialoitteen,
ja kun tuossa edustaja Myllykoski painotti nimenomaan tätä erittäin
painavaa perustetta, niin löysin syrjintälautakunnan
päätöksen viime vuodelta, ja siinä todetaan,
että syrjintälautakunta kielsi syrjinnän
etnisen alkuperän perusteella pankkipalveluissa. Eli tässä oli
kyse siitä, että virolaisella passilla yritettiin
saada tunnukset sähköiseen asiointiin pankissa
ja pankki omaan yleiseen ohjeeseensa perustuen kielsi sen. Ja syyksi
mainittiin myöskin riski siihen, että on olemassa
lähtökohtaisesti suurempi riski rahanpesuun ja
terrorismirahoitukseen, mutta kun hän ei kyennyt yksilöimään
tämän hakijan kohdalla sitä, että tällainen
syy oli olemassa, niin syrjintälautakunta antoi langettavan
tuomion ja velvoitti muuttamaan ohjeen.
Nyt haen tähän sitten rinnastusta siihen,
että tässähän, jos ylipäätään
kielletään nykyisen käytännön
mukaan se, että pankkitunnuksia ei saa, näiden
henkilöitten pahin rikos saattaa olla vain se, että heillä kerta
kaikkiaan on ollut niin vaikea taloudellinen tilanne, etteivät
ole kyenneet siitä selviytymään ja siitä on
tullut sitten merkintä viralliseen rekisteriin. Mutta näitä ihmisiä on
kyllä tavattoman paljon. Ja sinällään
se, että on taloudellisissa vaikeuksissa, ei ole kyllä mikään
yksilöity syy epäillä, että juuri
se henkilö syyllistyisi rikolliseen menettelyyn. Siltä osin
tuota syrjintälautakunnan päätöksen
logiikkaa voisi kyllä soveltaa näiden tässä lakialoitteessa
tarkoitettujen henkilöitten osalta.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Kyse on niin sanotuista peruspankkipalveluista. Näihin
lasketaan siis pankkitili ja maksuväline ja maksujen välityspalvelu.
Itse asiassa, kun edellisen kerran tätä peruspankkipalvelulakia
korjattiin, niin silloin hallitus olisi ollut valmis sisällyttämään
niihin myös verkkopankkitunnukset sekä pankkikortit.
Eduskunta kuitenkin päätti silloin rajata niin,
että vain Visa Electron -tyyppinen maksukortti
kuuluu näihin peruspalveluihin. Pankkikortti jätettiin
silloin ulkopuolelle, ja syynä oli, että pankkikorttia
voidaan periaatteessa käyttää niin, että tili
voidaan ylittää tuon pankkikortin kautta.
Eduskunta ei kuitenkaan ottanut kantaa verkkopankkitunnuksien
luonteeseen, ja näin ollen olemme tässä tilanteessa,
jota nyt vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on lakialoitteellaan
korjaamassa. Itse olen samaa mieltä lakialoitteen tekijän
kanssa. Minun mielestäni tänä päivänä on
perusteltua lisätä verkkopankkitunnukset pankin
peruspankkipalveluihin ja etsiä sitten jokin muu keino
rajata sieltä pois esimerkiksi niitä toimintoja,
jotka eivät ole välttämättömiä.
Tällä hetkellä verkkopankin kautta esimerkiksi
tilin avaaminen on mahdollista, ja sitä ei välttämättä ole
syytä tarjota, mutta nämä tietyt palvelut
on syytä löytää. Ehkä suurempana
on sitten se, että näitä verkkopankkitunnuksia
käytetään tänä päivänä myös
tunnistautumiseen muissa palveluissa, esimerkiksi verottajan vero.fi-palveluissa
ja usean yrityksen palveluissa.
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunnassa
kävimme keskustelua sähköisen tunnistamisen
lainsäädännöstä. Se
jossain vaiheessa varmasti osittain tulee tätä tarvetta
helpottamaan, ja toivottavasti meillä syntyy vielä vahvempi
sähköisen tunnistautumisen malli, jolla voidaan
sitten näitä palveluita kaikille tarjota. Mutta
tässä vaiheessa annan tukeni edustaja Myllykosken
lakialoitteelle, jolla verkkopankkitunnukset tulisivat peruspankkipalveluksi.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Kyllä voi kiitellä edustaja
Myllykoskea. Hän on tehnyt erittäin hyvän
lakialoitteen, ja niin kuin hän käytti ensimmäisen
puheenvuoron, perustelut olivat kanssa aivan laajat asiaan. Kun
mietimme, että konttoriverkostoa ollaan haja-asutusalueilla
purkamassa ja noin poispäin ja entistä enemmän
siirrytään verkon kautta tapahtuvaan maksuun,
niin ajatellaan juuri, että jos ihmisellä on luottohäiriömerkintä eikä hän
saa näitä tunnuksia, niin hänen on erittäin
vaikea kyllä asioida. Silläkin perusteella lakiehdotus
on erittäin hyvä.
Täällä on 2010 kirjallisen kysymyksen
tehnyt Annika Lapintie, ja silloin ministeri on vastannut, että lähtökohtaisesti
kaikilla pitää olla verkkopankkioikeus, ja ainoastaan
painavista syistä pankki voi kieltäytyä mutta
luottohäiriömerkintä ei ole tässä niin
painava. Toivotaan, että lakiesitys menee eteenpäin
ja saadaan näille ihmisille, joita on tuhansin määrin
Suomen maassakin, oikeutta näihin asioihin.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! On erittäin aiheellista puhua ja
keskustella tämän aihealueen ympärillä.
Tätähän on tosiaan pidetty yllä jo
pitkän aikaa esimerkiksi edustaja Elomaan toimesta, ja
nyt tätä on onneksi pikkasen helpottanut juuri
tämä vahva sähköinen tunnistaminen,
mikä täällä on aikaisemmin käyty
läpi, eli pankkitunnukset eivät ole enää ainoa
semmoinen keino, millä voidaan päästä näihin
muihin palveluihin, mutta se on vieläkin niin merkittävässä asemassa — ja
oikeastaan tämä muu kehitys on vasta alkusuoralla — että kyllä tämän
pitäisi olla tavallaan semmoinen oikeus, mikä kuuluu
kaikille, että pääsee osaksi tätä yhteiskuntaa.
Pankkiasiointi palvelutiskillä on tosiaan nykypäivänä paitsi
todella vaikeaa, koska konttoreita on vähennetty ja vähennetään
koko ajan, myös kallista. Ja jos on luottohäiriömerkintä lähtökohtaisesti
syynä siihen, ettei saa pankkitunnuksia, niin pankkihan
toiminnallaan aiheuttaa asiakkaalle tämmöisen
kierteen, jolla palveluista peritään isompi maksu,
ja maksuhäiriöitä tulee varmaan entisestäänkin.
Eli tämä pyörii ympyrää,
ja joka tapauksessa pitäisi päästää helpommalla
tai sitten tiputtaa niitä palvelumaksuja huomattavasti
siinä palvelutiskillä. Mutta kyllä tämä sähköinen
asiointi kehittyy ja kasvaa monella muullakin alalla koko ajan,
ja onneksi tämä sähköinen tunnistaminen
jossain vaiheessa tulee olemaan muutakin kautta mahdollista kuin
pelkästään pankkitunnuksilla.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kiitos lakialoitteen lähetekeskusteluun osallistuneille
kansanedustajille erittäin rakentavasta ja hyvästä vuorovaikutuksesta.
On pakko yhtyä edustaja Jalosen puheenvuoron viimeiseen
osaan juuri siinä, että tunnistautuminen etenee.
Tähän asti tämä kuitenkin vielä on hieman
ristiriitaista, että maksullisten palveluiden osalta maksullisiin
palvelujärjestelmiin tunnistautumista ja mahdollisuuksia
palveluiden itselle saamiseen ovat pankit hallinnoineet, ja tässä ovat
nyt menneet varmaan yhteiskunnan omat tavoitteet siirtyä älykkääseen,
nopeampaan digitaaliseen ja internet-aikaan, ja siinä mielessä ehkä nyt
seuraamme sitten Viron esimerkkiä ja koetamme kompata sitä kautta.
Arvoisa puhemies! Kiitoksia asian käsittelyn mahdollistamisesta.
Keskustelu päättyi.