Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan tilaama tuore selvitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimista 2010—2014 paljastaa suuria puutteita harmaan talouden torjunnassa.

Kataisen hallitusohjelmaan sisältyi 26 konkreettista toimenpidettä tämän kyseisen ongelman korjaamiseksi. Tästä huolimatta hallitukselta on selvästi puuttunut tahto torjua tehokkaasti harmaata taloutta. Useat hankkeet ovat jääneet aivan viime tinkaan, siirtyneet seuraavalle vaalikaudelle tai jääneet kokonaan toteuttamatta. Harmaa talous aiheuttaa miljardiluokan loven Suomen kansantalouteen, kun se esimerkiksi vaikeuttaa rehellisten yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa epärehellisiä toimijoita vastaan.

Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: aikooko hallitus vielä tämän vaalikauden aikana tuoda eduskunnan käsiteltäväksi esityksiä, joilla puututaan tähän kansantaloudellisesti tuhoisaan ongelmaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä, ja ehkä nyt on hyvä alkuunsa sanoa, että pitkästä aikaa takavuosiin nähden hallitusohjelmassa oli tuhti paketti toimenpiteitä harmaan talouden torjunnaksi, joita täydennettiin vielä tässä matkan varrella. Pääosa tämän voimassa olevan harmaan talouden torjuntaohjelman toimenpiteistä on myös toteutettu, ei kaikkia, mutta pääosa. Tähän torjunnan hoitamiseen panostetaan 20 miljoonaa euroa vuosittain ja toisaalta odotetaan tuloksia noin 300—400 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä kyseinen tarkastusarviohan myös antoi tunnustusta sille, että tässä on saatu monia asioita aikaan, mutta työ on kesken ja matkan varrella. Pitää, totta kai, jatkaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa myös seuraavalla kaudella.

Mutta otan nyt muutaman esimerkin: Rakennusalan tilaajavastuulaki uudistettiin, veronumerojärjestelmä luotiin, tunnistinkortti, joka on erittäin tehokas toimintatapa, palkka tilille eikä pussiin, kuitinantovelvollisuus. Sitten hallituksen veronkierronvastainen toimintaohjelma, tilintarkastajille ilmoitusvelvollisuus talousrikosepäilyistä, joka on nyt täällä eduskunnassa. Tämän lisäksi muun muassa hankintalainsäädäntöä kehitettiin niin, että siellä pitää noudattaa työehtoja. Tilaajavastuulakiin on tehty muitakin muutoksia, että täytyy tilaajan katsoa enempi perään, noudattaako aliurakoitsija palkkoja (Puhemies koputtaa) ja muita yhteiskunnallisia velvoitteita. Tässä nyt muutama esimerkki, mutta totta kai tätä työtä pitää jatkaa. Suomi on kuitenkin maa, joka haluaa torjua harmaata taloutta, ja se on sekä rehellisten yrittäjien että työntekijöitten yhteinen etu.

Arvoisa puhemies! Rakennusalalla harmaan talouden torjunnan hankekokonaisuudella on onnistuttu saavuttamaan osittain varsin hyviäkin tuloksia. Rakennusalalla mainitut käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veronumero ja työmaiden ilmoitusvelvollisuus ovat tuoneet helpotusta tilanteeseen.

Tästä huolimatta kuitenkin yli puolet alan yrityksistä pitää edelleen harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa vähintään kohtalaisena tai merkittävänä. Erityisesti rakennusalalla perälauta vuotaa ulkomaisten yritysten ja näiden työvoiman kohdalla. Verotusneuvos Markku Hirvosen arvion mukaan tämän takia Suomessa menetetään jopa 600—700 miljoonan euron verotulot. Ulkomaisille yrityksille tulisikin asettaa Suomessa samat työnantajavelvoitteet kuin suomalaisille yrityksille. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: aiotteko te nyt viimein puuttua tähän suomalaisia yrittäjiä rasittavaan kilpailuhaittaan ja asettaa samat työnantajavelvoitteet koskemaan myös ulkomaisia yrityksiä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tälläkin saralla on yhtä ja toista tehty. Lähetettyjen työntekijöitten direktiiviä on uudistettu. Sen pohjalta pystytään paremmin valvomaan myöskin lähetettyjen työntekijöitten asioita täällä Suomessa.

Mutta on totta, että nimenomaan täällähän pitää noudattaa suomalaisia työehtoja, suomalaisia pelisääntöjä. Tässä meidän valvonnassa, että se käytännössä tapahtuu, on vielä paljon puutteita ja aukkoja, myönnän sen. Mutta lähtökohta on se, että täällä pitää noudattaa ulkomaisiin työntekijöihin samoja pelisääntöjä, ettei synny kahden kerroksen työmarkkinoita, ulkomaalaisten ja suomalaisten työmarkkinoita.

Tämän lisäksi on hyvä todeta, että työn alla on muitakin asioita, muun muassa se, voidaanko tunnistinkorttia, veronumeroa laajentaa muillekin aloille kuin rakennusalalle. Myös tämä kysymys on nyt valmistelun kohteena. Sitten työmarkkinapöydässä on sellainenkin asia kuin alipalkkaus, joka myöskin on tämmöinen vähän riivaava ongelma Suomessa, että ei noudateta vähimmäisiä työehtoja. Tämäkin on harmaan talouden torjunnan yksi elementti.

Tässä on meillä työmaata jatkossakin, ja mitä isompi työmaa, sen suurempia ongelmia meillä on ollut tässä valvonnassa (Puhemies koputtaa) ja työehtojen hoidossa.

Arvoisa herra puhemies! Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on tilaajavastuulain muutos, joka esitetyssä muodossaan merkitsisi rakennusalan kannalta heikennystä. Lakiin tullaan toivon mukaan tekemään korjauksia ja tarkennuksia ennen kuin se tulee lopullisesti hyväksyttäväksi. Hallitus on tuonut vaalikauden aikana käyttöön jopa ihan toimiviakin keinoja taistelussa harmaata taloutta vastaan, mutta kuitenkin tämän tarkastusvaliokunnan ansiokas selvitys toteaa, että tahto puuttua tähän ongelmaan perinpohjaisesti on uupunut.

Eli kysymys kuuluu, eivätkö kaikki hallituspuolueet haluakaan torjua harmaata taloutta. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Miksei kaikkia konkreettisia toimenpiteitä ole otettu käyttöön? Kuka näitä hallituksen sisällä oikein jarruttaa ja miksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että ei tahdon puutteesta ole kyse. Haluan nyt kerrankin vielä sanoa, että tämän hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjunta on voimakkaammin kuin pitkään aikaan tässä maassa minkään hallituksen ohjelmassa. Kyllä tässä on työtä tehty, mutta matka on kesken, ja tässä mielessä tahtotilan täytyy olla selvä, ja tahtotila on se, että me tarvitsemme sen kolmannen tai neljännen harmaan talouden torjuntaohjelman, ja minä toivon, että olivatpa mitkä puolueet hyvänsä seuraavassa hallituksessa, niin sinne rakennetaan tuhti harmaan talouden torjuntaohjelma, sen seuraavat askeleet.

Arvoisa puhemies! Kesän korvalla tv:ssä tarkasteltiin tätä harmaata taloutta, ja ohjelmista kävi ilmi, että myöskin valtionyhtiöt ovat olleet veroparatiisissa mukana. Mutta nyt on tästä ohjelmasta huolimatta kulunut jo reilu puoli vuotta, ja en ole havainnut mistään mediasta, että valtionyhtiöistä olisi poistettu ylimpää johtoa taikka johtajia sen takia, että he ovat olleet veroparatiisissa mukana, eikä ole laajasti paheksuttukaan.

Kysyisin: eikö tämä vie pohjaa pois tältä hallituksen halulta torjua tätä harmaata taloutta laajasti, jos sallitaan valtionyhtiöittenkin olla siellä mukana?

Kehitysministeri  Sirpa  Paatero

Arvoisa herra puhemies! Asia on sillä lailla otettu vakavasti, että viime syyskuussa on lähetetty kaikille valtionyhtiöille, joissa omistus on yli 50 prosenttia, kirjelmä, että tämän kevään aikana tulee tehdä selvitys kaikista niistä maista, mihinkä veroja on maksettu, elikkä verojalanjälkiselvitys. Tämän jälkeen me tiedämme, onko tämä tilanne näiden joidenkin kohdalla parantunut, ja kaikkien muidenkin yhtiöiden kohdalla tiedämme, mihinkä suomalaiset valtionyhtiöt maksavat veronsa. Tässä kohtaa, kun se selvitys tulee, me voimme sitten käsitellä asiaa ja puuttua ja tiukentaa ohjeita.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Siihen kysymykseen, miten suhtaudutaan nyt eduskunnassa käsiteltävään tilaajavastuulain uudistamiseen, jossa rakennusalalla sekä työnantajapuolella että palkansaajapuolella on herännyt huoli siitä, onko tämä uudistus heidän kannaltaan järkevä: tämä on otettu huomioon. Meidän täytyy yhdessä nyt täällä eduskunnassa katsoa, mitä tältä osin voidaan tehdä, koska ei meillä kenenkään tarkoitus ole, että tämä minkään sektorin osalta heikentää harmaan talouden valvontaa. Mutta itse se perusuudistus on järkevä, ja nyt täällä toivon mukaan päästään eduskunnan puitteissa myös vielä katsomaan, pitäisikö tälle rakennusalan kohdalle tässä suhteessa tehdä jotain.

Arvoisa herra puhemies! Rakennusalalla järjestäytyneet yrittäjät ovat, tietysti yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa, tehneet tosi paljon harmaan talouden torjumiseksi, ja on päästy eteenpäin varsin runsaasti. Kuitenkin täytyy muistaa, että alalla toimii vielä yrityksiä, jotka eivät ole järjestäytyneet, ja tämä asia ei ole vielä täysin kunnossa.

Nyt täytyy muistaa se, että tämä tilanne, kilpailu, on todella vääristynyt. Tässähän on kysymys hyvin pitkälti siitä, miten markkinat toimivat. Monet yrittäjät käyttävät ulkomaista työvoimaa, mutta se palkka ei olekaan sama. Monesti he maksavat vain sen TESin alimman palkan mukaisen palkan. Kun käytäntö kuitenkin osoittaa rakennusalallakin, että käytännön palkat täällä ovat ihan eri tasoa kuin se TESin alin palkka, mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä vääristymä saadaan pois? Tämä on nimittäin kilpailun kannalta aivan kohtuuton asia, koska isänmaallisesti toimivat yritykset tahtovat hävitä markkinoilta.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä hyvin arkiseen ja konkreettiseen huoleen kiinnitettiin huomiota, että taulukkopalkkojen ja käytännön palkkojen välillä on ero. No, tietenkään nyt matalasuhdanteessa se ero ei ole niin suuri kuin joissain muissa, mutta on.

Lähtökohta on tietenkin se, että ulkomaisten toimijoiden, urakoitsijoiden tai lähetettyjen työntekijöitten osalta pitää noudattaa työehtosopimuksen vähimmäistyöehtoja. Siitä perustasta lähdetään. Se on sitten työmarkkinajärjestöjen keskinäisen neuvottelun kysymys, pystytäänkö siellä valvomaan, että niitä TESejä kaikin osin noudatetaan. Siinä meillä on vielä ilman muuta ongelmia, ja se vääristää markkinoita. Se on ihan selvä, että jos suomalaiset yritykset maksavat tunnollisesti, hoitavat velvoitteensa ja jos toinen ei sitä tee, niin siitä syntyy vääristyviä työmarkkinoita, ja kyllä meillä tässä valvonnassa ja TESien valvonnassa on vielä paljon aukkoja.

Arvoisa puhemies! Jos mietitään, missä suuret kalat uivat, niin ne ovat finanssimarkkinoilla. Arviolta 1 000 miljardia euroa joka vuosi EU:n alueella siirtyy veroparatiiseihin. Jotta saa kuvan, miten suuri summa tämä on, tämä vastaa sitä summaa, mitä Euroopassa käytetään terveydenhoitoon.

Ongelma on se, että yritykset eivät näytä voittojaan ja maksa veroja voitoistaan niissä maissa, joissa voitot tehdään, vaan ne erilaisilla yritysjärjestelyillä siirretään veroparatiiseihin. Tästä ovat esimerkiksi yksityiset lääkärifirmat esimerkkinä Suomessa. Tämä on kohtuuton tilanne veronmaksajille, me menetämme valtavan määrän verotuloja, mutta myös yrittäjille, jotka maksavat tunnollisesti veronsa Suomeen. Tämä saataisiin kuriin sillä, että otettaisiin käyttöön maakohtainen kirjanpito, eli voitot pitää näyttää siinä maassa, jossa ne tehdään, ja maksaa niistä verot.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin valtiovarainministeri Rinteeltä: miten hallitus aikoo edistää maakohtaisen kirjanpidon käyttöön ottamista?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan, ja tämä läpinäkyvyys, tietojen vaihto ovat ihan keskiössä tässä tilanteessa. Tätä on nyt edistetty Eurooppa-tasolla monissa eri toimielimissä useamman vuoden ajan, ja pikkuhiljaa alkaa tuloksia tulla. Tällä hetkellä on tulossa käsittelyyn voittojen verottaminen siellä, missä ne syntyvät, semmoinen asetusehdotus, ja uskon, että tämä tilanne sitä kautta parantuu. Tämän maakohtaisen kirjanpidon toteuttaminen on tärkeä asia tässä kokonaisuudessa.

Arvoisa puhemies! On arvokasta, että meidän tarkastusvaliokunnan raportti herätti jo nyt keskustelun. Tarkoitus on, että aivan vaalikauden lopussa se tuodaan vielä tänne saliin, kun asiantuntijakuulemiset ovat loppuneet, ja kovasti arvostaisin, jos kaikki eduskuntaryhmät siinä keskustelussa linjaisivat omat näkemyksensä, mitä seuraavaksi. Tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin kukaan aiemmin, mutta se näytti raportissa olevan, että strateginen johtaminen tälläkin ylisektoriaalisella alalla on vielä vähän hukassa.

Sen strategisen johtamisen yhtenä välineenä eduskunta on itse asiassa jo kaksi vuotta sitten tarkastusvaliokunnan vaatimuksesta hyväksynyt ponnen, että valtiovarainministeriön pitää pystyä kerran vuodessa, myös OECD tätä suosittaa, tuomaan eduskuntaan oman arvionsa verovajeesta: niistä kaikista toimista, joista jo mahdollisesti jopa miljardin verovaje Suomessakin koostuu. Osa niistä ei ole harmaata taloutta mutta merkittävä osa on. Ja kysyisin, kun ministeri Rinne on ollut loistava tässä tarkastusvaliokuntayhteistyössä: missä tämä verovajekartoitus ja valmius tuoda se eduskuntaan kerran vuodessa keskusteltavaksi ovat tällä hetkellä?

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Rehellinen vastaus: Minä en tiedä tällä hetkellä, mikä se tilanne on. Otan selvää ja tuon vastauksen tänne.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä peräänkuulutettiin parempaa strategista koordinaatiota ja johtamista.

Meillähän on nyt, ja sekin on uusi asia hallituspolitiikassa, harmaan talouden torjunnan ministeriryhmä. Siinä on eri ministeriöistä edustajia ja ministereitä, mikä tietysti kertoo siitä, millä vakavuusasteella tätä halutaan käsitellä. Mutta se ei poista sitä, etteikö tätä koordinaatiota pidä parantaa myös harmaan talouden torjunnassa, koska tätä tarvitaan nyt eri sektoreilla, ja tässä meillä on vielä kehittämisen varaa. Mutta on hyvä todeta, miten korkealle poliittiselle vakavuusasteelle me halusimme nostaa tämän torjuntatyön. (Tuija Brax: Pitää myös johtaa!) — Aivan, pitää paikkansa, mutta minä nyt väittäisin, että me olemme aika hyvin valtiovarainministerin johdolla, niin Urpilaisen kuin Rinteenkin johdolla, tätä työtä koordinoineet. Mutta aina on kehittämisen varaa tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Rakennusalalla käyttöönotettu käännetty arvonlisäverovelvollisuus on ennakkoepäilyistä huolimatta toiminut aivan erinomaisella tavalla ja estänyt harmaata taloutta. (Kari Rajamäki: Kokoomus jarrutti monta vuotta!) Käännetty arvonlisäverovelvollisuus toimii jopa niin hyvin, että viimeksi romualan rehelliset toimijat olivat itse aloitteellisia ja eduskunnan verojaostonkin tuella käännetty arvonlisäverovelvollisuus saatiin käyttöön silläkin alalla. Kysyisin valtiovarainministeriltä: voisiko tätä käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta laajentaa edelleen koskemaan esimerkiksi koko kierrätysalaa, jossa harmaa talous on yhä ongelma?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on oikea väline monessa suhteessa näihin harmaan talouden ongelmiin puuttua. Se on tuottanut selkeästi tuloksia, kuten edustaja Kataja totesi, epäilyistä huolimatta, ja tästä näkökulmasta olen valmis harkitsemaan ja viemään eteenpäin ajatuksia siitä, että sitä laajennettaisiin alueille, joissa harmaa talous on selkeä ongelma.

Arvoisa puhemies! Olen aikanani työskennellyt Verohallinnon palveluksessa, aikana, jolloin jokaisen verovelvollisen kansalaisen veroilmoitus luettiin läpi ja tarkastettiin. Joskus kävi niin, että henkilöiden verotettavat tulot olivat hyvin alhaiset tai sitten tuloja ei ollut lainkaan, joita verottajalle ilmoitettiin. Silti oli ostettu autoja, moottoripyöriä, veneitä, kesämökkiä. No, siihen aikaan verottaja lähetti kyselyn verovelvolliselle, että mistä rahoitus on hankittu, ja jos verovelvollinen ei kyennyt selvittämään, että hän on ottanut lainaa tai saanut perinnön tai jotain muuta erityistä, niin sitten hänelle arvioitiin tietynlainen tulo ja siitä määrättiin verot korotuksineen. Olen ymmärtänyt, kun nyt viime aikoina näitä asioita on käsitelty, että näistä työmenetelmistä on luovuttu, vaikka sähköinen järjestelmä mahdollistaisi kaikenlaisia ristiinajoja, esimerkiksi Trafin ja verottajan välillä. (Puhemies koputtaa)

Kysynkin arvoisalta ministeriltä: eikö tilanne ole aika kestämätön, jos verottaja ei enää...

...hoida näitä tarkastustehtäviä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Verohallinto toimii todella tehokkaasti. Suomi on vertailumaitten joukossa erittäin tehokas verottaja, oikealla tavalla verottaja sen lainsäädännön mukaisesti, mikä meillä on voimassa. Tästä näkökulmasta minä en näe kovin isona ongelmana tätä edustaja Ruohonen-Lernerin nostamaa ongelmaa, mutta olen valmis selvittämään myöskin tämän asian, koska en ihan tarkkaan tiedä, onko siellä semmoisia toimia, jotka eivät toimi sillä tavalla, että tämä verovelvollisuus toteutuu lainsäädännön mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous käsitteenä on varmaan nyt katselijoille ja kuulijoille tullut selväksi. Se on siis rikollista verojen maksamatta jättämistä, se on työntekijöiden alipalkkausta.

Minulla oli kunnia toimia hallitusohjelmaneuvotteluissa harmaan talouden työryhmän puheenjohtajana. Teimme hallitusohjelmaan 31 toimenpide-esitystä. Edellisen porvarihallituksen ohjelmassa oli yksi pieni kappale. Tämä oli meille sosialidemokraateille tosi tärkeä, kärkihanke. Kuten nyt keskustelu on osoittanut, niin muun muassa tämä kuvallinen verotunnistekortti, joka rakennusalalla on, on saanut erittäin hyvän vastaanoton ja on kymmeniä miljoonia verotuloja saatu yhteiskunnalle.

Kysyisin vielä työministeri Ihalaiselta: Te jo viittasitte siihen, että on tarkoitus laajentaa tällaista (Puhemies koputtaa) kuvallista tunnistetta esimerkiksi ravintola-alalle. Otatteko tämän nyt ihan tosissanne...

...että vielä keretään tekemään tämän hallituksen aikana?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Valmistelutyötä on tehty. Se nyt lähinnä koskee — jos ottaa näitä vaikeimpia alueita tässä mielessä — hotelli- ja ravintola-alaa, jossain määrin kuljetusalaa. Pystytäänkö ja minkälaisilla pelisäännöillä sinne rakentamaan tämä tunnistin tai veronumero, koska se ala on vähän erilainen kuin rakennusala, ja tätä me nyt valmistelemme. Me toivomme, että me pystymme vielä tämän esityksen tuomaan tämän eduskunnan käsittelyyn, mutta se nyt jää nähtäväksi, mutta vakavasti toivon, että me saamme myöskin tältä osin esityksen tänne eduskuntaan.