Herra puhemies! Tiistaina julkistetut tilastot kertovat, että työttömyys on pahimmillaan 16 vuoteen. Tilanne on erittäin vakava. Keskusta on esittänyt, että tarvitaan uusia toimia vielä ennen vaaleja. Tarvitaan myöskin edellytysten rakentamista tulevan kasvun ja työpaikkojen aikaansaamiseksi. Me näemme, että uusiutuvien luonnonvarojen, biotalouden hyödyntäminen tuo nopeimmin uusia työpaikkoja koko maahan, mutta se edellyttää sitä, että meillä muuttuu suunta yhteiskuntapolitiikassa keskittämispolitiikasta hajautettuun politiikkaan ja koko maan voimavarojen hyödyntämiseen.

Tähän liittyen me esittelimme eilen kuuden kohdan kokonaisohjelman, jonka tavoitteena on työllistämisen ja työllistymisen edellytysten parantaminen, koulutuksen saatavuuden turvaaminen koko maassa, liikenne- ja muitten investointien tekeminen koko maahan, lähipalveluitten turvaaminen koko maassa, kuntien ja maakuntien oman päätöksenteon vahvistaminen ja erilaisten kokeilujen aloittaminen.

Kysyn valtiovarainministeriltä: oletteko te samaa mieltä keskustan kanssa siitä, että me tarvitsemme koko Suomen voimavarat käyttöön, vai oletteko te edelleen kokoomusjohtoisen keskittämispolitiikan, (Puhemies koputtaa) jonka ongelmat näkyvät kaupunkien ja maaseudun arjessa, takuumiehenä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tavoitteena on se, että koko Suomi on kestävällä tavalla tavallisten suomalaisten asuttava maa, jossa palvelut pelaavat oikealla tavalla. Olen tutustunut tuohon keskustapuolueen esittämään ohjelmaan, ja minun mielestäni siellä on paljon hyviä asioita, jotka silloin, kun taloudellinen tila antaa siihen mahdollisuuden, ovat, monet niistä, toteuttamiskelpoisia.

Haluaisin todeta tässä yhteydessä sen, että meillä on taloudellinen tilanne ollut 7 vuotta todella surkeassa jamassa, jos ajattelee kasvun olosuhteita, ja se on vaikuttanut erityisen paljon työttömyyteen ja ihmisten mahdollisuuteen päästä töihin. Tässä maassa on saatava talouskasvu liikkeelle ja uusia työpaikkoja syntymään. Sitä kautta me pääsemme tilanteeseen, jossa meillä on pelivaraa sitten toteuttaa näitä hyviä aikomuksia, joita keskustan esityksessä on — sinällään hyviä, ihan tavallisten ihmisten kannalta hyviä, asioita.

Herra puhemies! Kaikella ystävyydellä, ministeri Rinne, lukekaa vielä se ohjelma uudelleen, koska se tähtää juuri siihen, että sen ohjelman toteuttamisella me saamme Suomeen uusia työpaikkoja, talouden kasvua vahvistettua ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa turvattua.

Puhemies! Suomessa on liikaa keskusteltu viime vuosina vastakkainasettelusta kaupunkien ja maaseudun sekä pääkaupungin ja muun Suomen välillä. Keskusta ei halua tätä vastakkainasettelua. Me olemme esittäneet, että laajan yhteiskuntasopimuksen osana voitaisiin sopia laajalla poliittisella rintamalla myöskin tasapainoisemman aluekehityksen ohjelmasta, jossa ratkottaisiin myöskin haja-asutusalueiden ja koko Suomen ongelmia. Totta kai samassa yhteydessä pitää katsoa pääkaupunkiseudun ongelmia, joittenka yksi konkreettinen syy juontaa siitä, että meidän muuttoliikkeemme ja keskittymiskehityksemme on liian nopea. Se vaikuttaa ihmisten elämään, kustannustasoon ja kaikenlaisiin palveluihin myöskin täällä pääkaupunkiseudulla. Oletteko te, valtiovarainministeri, valmis hyväksymään tämän ja tulemaan mukaan tähän keskustan esittämään laajaan yhteiskuntasopimukseen ja sen osana (Puhemies koputtaa) olevaan laajaan, koko Suomen voimavarat käyttöön ottavaan ohjelmaan?

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että Suomessa on vahvoja kasvukeskuksia Rovaniemeltä Turkuun, eri puolilla Suomea — keskuksia, jotka joka puolella Suomea vetävät kasvuun sillä tavalla, että saadaan asumisen mahdollistavat, hyvät palvelut jokaiselle suomalaiselle riippumatta siitä, missä ihmiset asuvat.

Minusta on tärkeätä, että tätä keskustelua käydään, ja erityisesti nyt seuraavan hallitusohjelman näkökulmasta. Minusta tämä keskustelu, jota edustaja Rantakangas nostaa esille, kuuluu erityisen paljon vaaliohjelmista käytävään keskusteluun eduskuntavaalien alla. Uskon, että sieltä löytyy sitten eväitä koko porukalle.

Herra puhemies! Tämä keskustelu alkoi siitä, että Suomen työttömyys on todellakin pahentunut, ja olemme nyt pahimmassa jamassa 16 vuoteen. Tarvitaan parisataatuhatta uutta lisätyöpaikkaa, jotta voitaisiin monia muita ongelmia ratkaista, ja tästä valtavasta työllistämisurakasta ollaan laajasti yhtä mieltä. Se ei voi onnistua muuta kuin koko maan luontaisten voimavarojen ottamisella hyötykäyttöön uusien työpaikkojen luomiseksi, ja biotalous siinä on aivan keskeisessä asemassa — ehkä puolet tavoitteesta voitaisiin tuonne luonnonvarabiotalouden piiriin uusia työpaikkoja rakentaa.

Arvoisa valtiovarainministeri: valtion rooli on tässä mahdollistajan rooli, ja se ei ole pelkästään vain sitä, eikä voi olla sitä, että lapetaan rahaa tuonne, tuonne, tuonne, tuonne, (Ben Zyskowicz: Sitähän te ehdotatte!) vaan täytyy mahdollistaa uusien työpaikkojen perustaminen koko maahan, eri puolille maata, luontaisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien varaan. Miten te suhtaudutte tällaiseen valtio mahdollistajana -lähestymistapaan (Puhemies koputtaa) Suomen aluepolitiikassa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Kukaan järkevä ihminen ei voi vastustaa sitä, että rakennetaan uusiutuvien luonnonvarojen varaan biotaloutta. Meillä on tällä hetkellä bruttona 8,5 miljardia euroa energian tuonti ulkomailta, ja tämän rahan käyttäminen kotimaan talouteen, kasvun rakentamiseen täällä, on erittäin tärkeää. Tästä näkökulmasta minä uskon, että jokainen tässä salissa arvioi tilannetta ja haluaa rakentaa myös biopolttoaineitten varaan. Valtiolla on siinä rooli mahdollistajana ja ehkä kotimarkkinoitten luojana uusien referenssivientinäkymien vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys käsitteli siis uusia työpaikkoja, ja yhtenä nostettiin esiin uusiutuvan energian ympärille luotavat työpaikat ja mahdollisuudet todellakin luoda aitoja alueellisia työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole yksinomaan ollut keskustan idea. Tästä on koko eduskunta käsittääkseni aika yksimielisesti puhunut, ja myöskin perussuomalaiset ovat tätä varjobudjeteissaan lukuisia kertoja esittäneet.

Mutta biotalouden koti on maakunnissa. Biotalous, etenkin metsäperusteinen biotalous, on maakunnissa. Biotalous vaatii myös osaajia, ja kun nyt hallitus on tehnyt biotalousstrategian, haluaisin kysyä opetusministeriltä: Millä tavalla tämä biotalousstrategia on otettu huomioon myöskin opetussektorilla? Onko meillä tulevaisuudessa niitä biotalouden osaajia, ja onko niitä aloituspaikkoja todellakin maakunnissa tarpeeksi? Niin kuin Pohjois-Pohjanmaalla tiedetään, se on nuorten maakunta, ja se on myös yksi biotalouden maakunta.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta tämä on hyvin oivallinen kysymys sen takia, että koulutuksen tärkein tehtävä on luoda osaamista, joka sitten työmarkkinoita palvelee ja nostaa kasvua ja työllisyyttä omalta osaltaan.

Me tiedämme nyt jo, että metsäteollisuus on aika isoissa vaikeuksissa sen takia, että me emme ole saaneet nuoria innostumaan niin paljon metsäteollisuuden työpaikoista kuin olisi suotavaa. Toinen iso juttu, asiaan liittyvä asia, on se, kuinka me voimme ottaa huomioon uudet kasvun alat, ja nyt vasta olemme heränneet näihin asioihin. Mutta nyt sykähdyttävää liikettä on korkeakoululaitoksen puolella kulussa, mutta myös ammatillisen koulutuksen puolella. Oppisopimuskoulutus taas on rivakasti tarttunut tähän, ja on jo uusia ammattilaisia tulossa.

Arvoisa puhemies! Kaikki täällä, paitsi vihreät, haluavat kasvua ja työllisyyttä. (Vihreiden ryhmästä: Höpö höpö!) Mikä on keskustan kasvun malli? Se on se, että jaetaan tukia omille kannattajille, ja uskotaan, että sillä syntyy työllisyyttä ja työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Kun selviydyttiin vuosien 91—93 lamasta, mitä tehtiin? Leikattiin yritystukia, mutta samalla pidettiin huolta siitä, että yrityksillä on edulliset kustannukset, hyvä toimintaympäristö, mutta ei anneta tukia. Sillä tavalla hyvät yritykset kasvavat, heikot valitettavasti saattavat kaatua, kun niitä ei tueta, mutta sillä saatiin huikea kasvu Suomessa aikaan. Ministeri Rinne, pitäisikö nytkin tätä mallia noudattaa Suomessa?

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Kovin laajasti valtiovarainministeriltä kysytään tässä tilaisuudessa kyselytunnilla asioista.

Haluan todeta sen, että minun mielestäni tässä tilanteessa, missä Suomen talous on ollut jo pitkän aikaa, aika pysähtyneessä kasvun tilassa, niin kuin Eurooppa ylipäätään, me tarvitsemme monenlaisia erilaisia toimenpiteitä, joilla rakennetaan uutta talouskasvua, uutta työllisyyttä Eurooppaan. Euroopasta on hävinnyt 3,8 miljoonaa teollista työpaikkaa. Tämä kertoo sen, että meillä on iso rakennemuutos globaalissa taloudessa tapahtumassa, ja se edellyttää erilaisia toimenpiteitä. En poissulje mitään vaihtoehtoja tässä tilanteessa uuden kasvun, uuden työllisyyden rakentamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Olen todellakin sitä mieltä, että esimerkiksi Äänekosken biolaitos tarvitsee kannustimensa, vaikka kokoomuslaiset ajattelivat, että tällaisia tukia ei tarvitsisi.

Minusta on hyvä, että uutta työtä syntyy eri puolille maata, mutta minusta olisi yhtä tärkeää, että asumisen vapaus eri puolilla maata voisi myös toteutua. On tärkeää, että jokainen suomalainen voi perustaa kotinsa ja elämänsä juuri sinne, minne haluaa. Asuntoministeri on useaan otteeseen todennut olevansa myötämielinen tälle asialle, mutta mitään toimenpiteitä ei ole tainnut tapahtua. Kysyisin ministeriltä: onko konkreettisia toimia, niin että ihmiset voivat maakuntiin ja alueille rakentaa, tehty teidän aikananne?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Herra puhemies! Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että kaikkialla Suomessa on hyvä asua ja elää. Asuntotilannehan on hyvin erilainen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, minne tarvitaan kiireesti lisää kohtuuhintaisia koteja. Kasvukeskuksissa, kuten vaikkapa Tampereella, niin ikään tarvitsemme kohtuuhintaisia koteja. Sitten meillä on pulmia joillain alueilla siitä, että esimerkiksi asuntoja saattaa jäädä tyhjilleen.

Erilaisia asuntopoliittisia toimenpiteitä kohdistetaan kaikille erityyppisille alueille, esimerkiksi senkaltaisia seikkoja kuin se, että kaikkialla eri puolilla maata kehitetään lähiöitä ja tehdään niistä hyviä asuinalueita, annetaan tukea kotien korjaukseen, se kohdistuu ympäri maata. On monia sellaisia toimia, joita tehdään asuntopoliittisesti muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Toki täällä tarvitaan kohtuuhintaisia koteja, ja monet tukitoimet kohdistuvat tänne. Mutta korostan: kaikkialla on oltava ihmisellä hyvä asua, hyvä elää.

Arvoisa puhemies! Palaan siihen alkuperäiseen ajatukseen siitä, että miten luodaan työtä alueille. Sosialidemokraatit kannattavat Suomen tasapuolista kehittämistä ja nimenomaan alueiden omista vahvuuksista lähtien. Sen vuoksi esimerkiksi Itä-Suomesta katsottuna puu, metsät, biotalous ovat niitä keskeisiä kehittämisen kohteita. Puusta voidaan saada paljon sellaista, mitä me emme vielä tällä hetkellä edes tiedä. Tälle alalle on toki koulutusta saatava, mutta on myöskin niitä innovaatiopanoksia ja tutkimuspanoksia. Tässä mielessä on erittäin hyvä, että esimerkiksi aluepolitiikan lähtökohdaksi on otettu nämä Inka-ohjelmat, joissa muun muassa biotalous on yhtenä keskeisenä kehittämisen kohteena nimenomaan tuolla Itä-Suomessa.

Haluaisinkin nyt kysyä, että millä tavalla vahvistetaan nimenomaan sitä alueiden omista vahvuuksista lähtevää kehittämistä. Millä tavalla otetaan huomioon se, että meillä on erilaisia alueita, ja tuetaan nimenomaan näitä alueiden omia vahvuuksia?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, että tunnen hyvin, mitä Pohjois-Karjalassa ajatellaan, mitkä ne teidän vahvuutenne ovat. Keski-Suomessa, eikö niin, edustaja Pekkarinen, se on biotalous, siellä on digitaloutta, siellä on osaamisen maakuntaa ja se on niitä kärkitavoitteita ja sitä kautta luodaan uutta kasvua ja työllisyyttä. Ja tähän biotalouteen liittyen, kun alueellisista keskittymistä puhutaan, sen hieno puoli on se, että se mahdollistaa sillä talousalueella työtä ja kasvua, ei vain tässä tapauksessa Äänekoskella se investointi tule niin kuin me toivomme, se mahdollistaa uusien yrityksien syntymistä siihen jatkojalostamiseen ja se heijastuu hyvin laajalle siihen maakuntaan. Tai energiapuolella saadaan pienituotantoista energiatuotantoa ja sillä on alueellista merkitystä, eikä kaikki (Puhemies koputtaa) keskity niihin maakunnan suuriin asutuskeskuksiin.

Tämä on hieno kehityssuunta, jota meidän pitää tukea. Jokaisen maakunnan pitää hakea omista lähtökohdistaan ne omat vahvuutensa. Valtiovallan pitää luoda edellytyksiä, niin kuin täällä Kääriäinen sanoo, mahdollisuuksia ja tukea sitä vahvuutta, (Puhemies koputtaa) joka näissä maakunnissa on.

Arvoisa puhemies! Ensin on pakko kommentoida edustaja Sasin puheenvuoroa. Hänen väitteensä vihreistä oli kyllä aikamoinen limbo, ja hän tietää sen kyllä itsekin.

Mutta meille Helsinkiin tuli viime vuonna 9 100 asukasta ja muualle pääkaupunkiseudulle yhtä paljon. Kaavoitamme asuntoja noin 200 hengelle per viikko, ja valtiovalta valittaa, että tämä on liian vähäsen.

On hyvä, että meille tulee biotaloutta, erityisesti uusiutuviin lähteisiin perustuvaa, mutta erittäin paljon syntyy myös kaupunkimaisia työpaikkoja. Meiltä puuttuu kaupunkipoliittinen ohjelma, minkä seurauksena kaikki kaupunkimaiset ammatit tällä hetkellä kehittyvät pääkaupunkiseudulle. Sen takia kysyisin: onko mitään aikeita ryhtyä suunnittelemaan urbanisoitumista, vai katsotaanko sitä vain vierestä, kun se tapahtuu?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Valtionhallinto on aika siiloutunut, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä tämmöinen osaoptimointi ja kokonaisuuksien hahmottaminen ontuu joillakin osa-alueilla aika paljon. Totesin, että tämmöinen rakennetun ympäristön kokonaisvaltainen huomioonottaminen päätöksenteossa olisi järkevä malli tulevaisuudessa rakentaa tätä hallintoa, estää sen siiloutumisen vaikutukset kokonaisuuteen nähden.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että sekä ministeri Rinne että ministeri Ihalainen, te puhutte hyvin. Teidän tavoitteenne ovat ihan oikeita, mutta mitä kertovat ne tilastot, jotka teidän, arvoisa työministeri, ministeriöstänne on kerrottu: 363 000 työtöntä. Lisäksi erilaisten toimenpiteitten alla on yli 100 000 ihmistä. Lähes puoli miljoonaa ihmistä on ilman varsinaista normaalia työtä. Teillä on hyviä pyrkimyksiä, mutta ne pyrkimykset eivät riitä, varsinkin kun työttömyydessäkin eri puolilla Suomea on jopa kaksinkertaiset erot. Ei ole pidetty silloin maan kaikkien osien menestyksestä huolta, ei siis myöskään valtiovallan toimesta, ja tähän me vaadimme muutosta.

Ja se kysymys kuuluu nyt. Mihin toimiin te vielä lupaatte ryhtyä, jotta tämä kehitys, kuukaudesta toiseen entistä syvempi työttömyys — työllisyysaste laskee kaiken aikaa — katkaistaan (Puhemies koputtaa) ja kasvu saadaan liikkeelle, koska ilman kasvua Suomi ei tästä nouse?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä marssi on aika pitkä. Se on totta, että meillä on 363 000 työtöntä, meidän tilastojemme mukaan, ja työttömyysaste 8,8 prosenttia, meidän tilastojemme mukaan vielä korkeampi. Keski-Suomessa se on erityisen korkea, sen pohjoisissa osissa, niin kuin kaikki tiedämme.

Ei tässä ole mitään oikotietä. Meidän pitää saada parempaa taloudellista kasvua, ja se taas edellyttää sitä, että me saamme viennin parempaan vetoon, me saamme investointeja tähän maahan, me pidämme osaamisesta huolta. Se on se pitkän aikavälin linja, jota meidän pitää tällä vaalikaudella, tulevalla vaalikaudella hoitaa. 1,2 prosentin talouskasvu ei tule riittämään hoitamaan yksinomaan työllisyyttä, ja sen takia tarvitaan myös näitä kohdennettuja toimenpiteitä, ja niissä tärkein on tänä päivänä se, että puolet kaikista työttömistä on nyt vaikeimmin työllistettäviä. Meidän pitää nostaa nämä ihmiset sen polun päähän, että kun talous lähtee vetämään, heillä on edellytyksiä ylimalkaan tulla työmarkkinoille. Tämä on vakavin syrjäytymisen riski tässä yhteiskunnassa, pitkittyvän työttömyyden kautta aiheutuva syrjäytyminen.