Arvoisa puhemies! Ensi viikolla vietetään kansainvälistä juutalaisvainojen eli holokaustin 70:ttä muistopäivää. Euroopan juutalaisvastaisuus syntyi vähitellen, perustuen ennakkoluulojen lietsomiseen ja siihen, että tilanteen vaarallisuuden ymmärtäneet olivat hiljaa. Keskellä sivistynyttä Eurooppaa surmattiin tuhoamisleireillä jopa 6 miljoonaa juutalaista. Olemme tottuneet ajattelemaan, että juutalaisiin kohdistuva vaino Euroopassa on historiaa eikä se tule koskaan toistumaan.

Viimeaikaiset tapahtumat muun muassa Pariisissa ovat kuitenkin osoittaneet, että antisemitismi ei ole valitettavasti Euroopasta kuollut. EU:n komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans huomauttikin äskettäin, että merkittävä määrä Euroopan juutalaisia harkitsee tulevaisuuden turvallisuusuhkien vuoksi muuttoa pois Euroopasta.

Kysyn ministeriltä: miten Suomen hallitus aikoo vahvistaa EU:ssa niitä toimenpiteitä, joilla puututaan tämän uuden antisemitismin ilmenemismuotoihin ja turvataan juutalaisten oikeus elää turvattuina Euroopassa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä on erittäin vakava asia, ja Euroopan täytyy olla sellainen maanosa, jonka jokaisessa maassa jokainen ihminen voi elää turvallisesti, ilman että hänen tarvitsee pelätä minkäänlaista vihapuhetta, vihatekoja tai väkivaltaa. Tämä koskee kaikkia, siitä riippumatta, mihinkä uskonnolliseen tai etniseen tai muuhun ryhmään kuuluu, mutta aivan erityisesti on ymmärrettävää ja perusteltua, että juutalaisyhteisöt monissa maissa kokevat tällä hetkellä näistä antisemitistisistä ilmiöistä erittäin suurta huolta, ja niin meidän kaikkien on tämä sama huoli jaettava. Sen vuoksi Suomen hallituksen linjauksissa, niin ihmisoikeusselonteossa kuin muissakin asiakirjoissa, on aina ollut erittäin selkeä ja yksiselitteinen kanta kaikenlaiseen syrjintään: antisemitismiin ja muihin sen muotoihin.

Tässä suhteessa me tietysti tuemme niitä toimenpiteitä, joita komissio on tehnyt: komission varapuheenjohtaja, joka kysymyksessä mainittiin, samaten kuin korkea edustaja Mogherini ovat ihan viime päivinä kiinnittäneet asiaan huomiota ja tavanneet juutalaisyhteisön edustajia, ja katsoimme yhdessä, mitä on se, jota Eurooppa unioninakin voisi asiassa tehdä. Luonnollisesti jokainen jäsenvaltio on ensisijaisessa vastuussa asiasta, mutta me emme voi katsoa läpi sormien minkäänlaista vihapuhetta tai vihatekoja missään eurooppalaisessa maassa.

Arvoisa puhemies! Viime aikojen tutkimuksissa on todettu, että juutalaisyhteisön piirissä Euroopassa koetaan antisemitismin selkeästi lisääntyneen. Erityisesti tilanne on heikentynyt Unkarissa ja Ranskassa. Onko hallitus valmistautunut tukemaan EU:n yhteisiä antisemitismin vastaisia toimia sekä painottamaan kahdenkeskisissä keskusteluissa antisemitismin vastaisten toimien tarpeellisuutta erityisesti näissä maissa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ilman muuta olemme valmiita tähän, ja teemme tämän kaikkien niiden maiden kanssa, joissa tällaista ongelmaa esiintyy. Ranskan osalta on todettava, että Ranskan hallitus ja Ranskan viranomaiset hyvin yksiselitteisesti ovat puuttuneet ja puuttumassa kaikenlaiseen tällaiseen antisemitismiin ja muuhun vihapuheeseen. Siinä suhteessa me voimme vain tukea hallituksen toimia. Mutta on valitettavasti, ehkä Euroopassakin, muitakin sellaisia maita, joissa me emme ole nähneet ihan yhtä vahvaa sitoutumista hallituksen puolelta, ja näihin täytyy silloin puuttua erittäin selkeästi.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava ja tärkeä asia, ja ulkoasiainvaliokunta tällä vaalikaudella vieraili muun muassa Israelissa, Jerusalemissa holokaust-museossa. Voin vakuuttaa, että se jää pysyvästi mieleen. Tämä ei saa koskaan enää toistua, ei missään päin eikä ketään kohtaan.

Olen ollut hyvilläni siitä, että Suomessa nämä tuomittavat lieveilmiöt ovat olleet vielä varsin pieniä, mutta näissä pitää ehdottomasti olla nollatoleranssi, ja toivon, että jatkossa Suomi niin YK:ssa, EU:ssa kuin täällä Suomessa pitää huolen, että ketään ei vainota ja ettei tämä holokausti missään muodossa, ketään kohtaan, saa enää toistua.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Olen myös käynyt tuossa holokaust-museossa, ja voin yhtyä siihen, että se on erittäin vaikuttava kokemus. On aivan selvää, että meillä täytyy olla täydellinen nollatoleranssi kaikenlaiseen vihaan ja väkivaltaan, kohdistuu se mihin ryhmään tahansa.

Mutta haluaisin myöskin erikseen painottaa vihapuhetta, koska vihapuhe on selvästikin yleistynyt. Myös tekninen kehitys on tehnyt helpommaksi sen anonyyminä esittämisen ja levittämisen, ja vihapuheesta voi olla vain lyhyt askel vihatekoihin, ja siksi siihenkin täytyy suhtautua äärimmäisen vakavasti.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman paras maa, ja sen vuoksi tässäkin asiassa Suomessa tilanne on hyvä.

Kuitenkin Suomessakin juutalaiseen yhdyskuntaan kohdistuu uhkauksia, vahingontekoja, vihapuheesta tietysti puhumattakaan. Helsingin juutalaisen seurakunnan johto on lähettänyt pääministeri Stubbille avoimen kirjeen, jossa pyydetään tukea juutalaisen seurakunnan ja synagogan turvallisuuden parantamiseen ja vahvistamiseen.

Kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä: Voisitteko ajatella, että yhteiskunta osallistuisi tämän synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden vahvistamiseen? Tällä hetkellähän tuo turvallisuuden vartiointi tapahtuu seurakunnan omin voimin, kun esimerkiksi muissa Skandinavian maissa yhteiskunta osallistuu tähän työhön.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Lähinnä kai on sisäministerin toimialaan kuuluvia asioita vastata tähän kysymykseen. Mutta totean pääministerin sijaisena sen, että kaikilla kansalaisilla riippumatta taustasta, riippumatta etnisestä lähtökohdasta pitää olla Suomessa turvallista elää, asua ja toimia, harjoittaa uskontoa myös.

Tästä näkökulmasta uskon, että sisäministeriön hallinnonalalla turvallisuusviranomaisten toimin ylläpidetään turvallisuutta myös juutalaisten yhteisön osalta Helsingissä. Jos se edellyttää joitakin erityisiä toimenpiteitä, niin kuin nyt ymmärsin tästä pääministerille lähetetystä kirjeestä, että tarve on olemassa, niin minun mielestä hallituksella ei ole mitään estettä arvioida tilannetta turvallisuuden näkökulmasta niin, että se parantuu.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että yhdessä tuomitsemme kaiken antisemitismin, juutalaisvastaisuuden, niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmassa. Myöskin on hyvin tärkeää, että juutalaiset voivat elää rauhassa omassa valtiossaan Israelissa. Olemme nähneet viime aikoinakin puukotustapauksia tai Gazasta ammuttuja ohjuksia, jotka ovat täysin tuomittavia.

Mutta olisin kysynyt ministeri Tuomiojalta vähän laajempaa kuvaa Lähi-idän rauhanprosessista, koska se liittyy myöskin juutalaisvaltion turvallisuuteen. Mitkä olisivat ne keinot, joilla Eurooppa ja Suomi voisivat edistää Lähi-idän rauhanprosessia? Viime aikoina on nähty muun muassa Ruotsin tunnustus palestiinalaisvaltiolle. Onko se tie, jota pitäisi tässä tilanteessa kulkea eteenpäin? Ja voisiko ylipäätään Eurooppa olla aktiivisempi tänä päivänä Lähi-idän rauhanpyrkimyksissä? Tuntuu, että Yhdysvalloista ei nyt tähän tilanteeseen Obaman toisella kaudella niin paljon ole. Jotain uutta tarvittaisiin tässä rauhanprosessissa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Lähi-idän rauhanprosessin pysähtyneisyys on yksi niitä tekijöitä, jotka ruokkivat erilaista ekstremismiä hyvin monenlaisia ryhmiä kohtaan eri puolilla maailmaa. Me olemme olleet hyvin huolissamme siitä, että tämä prosessi on pysähtynyt sen John Kerryn johdolla tehdyn yrityksen jälkeen, jota mekin Euroopan unionissa olimme tukemassa.

Olemme myöskin halunneet, että Eurooppa ei ainoastaan voi vaan sen pitää ottaa tässä aktiivisempi ote. Olen itse esittänyt, että tämä pitää nyt nostaa Euroopan unionin ulkoministerikokouksessa keskeiseksi strategiseksi kysymykseksi: mikä on se Euroopan unionin politiikka, jolla pystymme parhaiten edistämään paluuta rauhanprosessiin? Nyt viimeisen tiedon mukaan tämä on menossa ehkä huhtikuun neuvoston kokoukseen. Tässä odotetaan Israelin vaalien tuloksia. Mutta aina on eri puolilla maailmaa vaaleja tai muita tilanteita, ja kun tilanne päivittäin itse paikan päällä pahenee sillä tavoin, että edellytykset tämän kahden valtion mallin toteutumiselle vaikeutuvat, niin tässä ei pitäisi viivytellä.