Täysistunnon pöytäkirja 142/2001 vp

PTK 142/2001 vp

142. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

9) Laki opintotukilain 1 §:n muuttamisesta

 

Anu Vehviläinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että opintotukilain myöntämisperusteita muutettaisiin ulkomailla opintojaan suorittavien Suomen kansalaisten osalta. Suomen kansalaisen on nyt mahdollista saada opintotukea ulkomailla suoritettaviin opintoihin, jos hänellä on ollut vakituinen kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan ennen opintojen aloittamista ja jos opiskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä. Ulkomailla opiskelevan kannalta opintotuen myöntämissäädökset ovat kuitenkin äärimmäisen tiukat ja aiheuttavat opiskelijoiden kannalta pahoja väliinputoamistilanteita.

Otan tässä esimerkiksi nuoren miehen, joka opiskelee kiropraktikoksi Englannissa. Kyseinen henkilö kouluttautui alunperin Suomessa fysioterapeutiksi kymmenisen vuotta sitten. Laman ollessa pahimmillaan hänellä ei ollut kotimaassa työtä, hän oli työttömänä täällä. Henkilö päätti lähteä vähäksi aikaa työn perässä Sveitsiin tavoitteenaan parantaa myöskin kielitaitoaan ja saada yleissivistystä. Sveitsin-jakson jälkeen henkilö päätti hankkia lisäkoulutuksen kiropraktikoksi. Suomessa ei anneta tätä koulutusta, joten henkilö hakeutui opiskelemaan Englantiin. Siellä hänen koulutuksensa maksaa noin 500 000 markkaa. Henkilö ei saa opintoihinsa Suomesta opintotukea, eikä myöskään Englannin opintotukijärjestelmä häntä auta. Tilanne tuntuu hänen kannaltaan todella kohtuuttomalta.

Syynä siihen, ettei henkilö saa Suomesta opintotukea, on se, että hän oli Sveitsissä töissä kaksi vuotta Suomen pahimman laman aikaan. Mikäli hän olisi pysynyt kotimaassa ja nostanut työttömyyskorvausta sekä mahdollisesti asumistukea ja toimeentulotukea, olisi hänen opintotukikelpoisuutensa säilynyt nykyisiin Englannissa suoritettaviin kiropraktikon opintoihin. Nykyiset opintotuen myöntämissäädökset ovat kyseisen henkilön kannalta suorastaan rangaistusluonteiset. Nykysäädökset eväävät henkilöltä opintotuen siksi, ettei kyseinen henkilö suostunut jäämään työttömäksi ja yhteiskunnan elätettäväksi vaan lähti maailmalle töihin ja sivistymään, jos nyt tässä asiaa näin kärjistää.

Kun aloin selvitellä kyseisen esimerkkitapauksen tilannetta, minulle selvisi, että vastaavanlaisia tilanteita on monien muidenkin henkilöiden osalta. On myös monia muita aloja, joihin ei voi saada Suomesta koulutusta. Yhteistä kuitenkin näille kaikille tapauksille, näille yleensä nuorille naisille ja miehille, oli se, että Kela oli ollut erittäin tiukka näitä kohtaan. Muutoksenhaku ei ole yleensä mennyt läpi.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertainen kohtelu on Suomessa ja Euroopan unionin alueella jokaisen oikeus. Kun Suomen kansalainen hankittuaan ammatillista pätevyyttä muualla Euroopassa menettää oikeuden saada opintotukea aloittaessaan koulutuksen toisessa EU:n jäsenmaassa, on kyseessä kohtuuton tilanne opiskelijan kannalta. Kun tiedustelin asiaa kesällä opetusministeriöstä, minulle kerrottiin, ettei lakia aiota muuttaa, vaan hankala tilanne jatkuu ja koskettaa todennäköisesti muutamia kymmeniä ulkomailla opiskelevia henkilöitä vuositasolla. Asiaan on saatava muutos, joten esitän lakialoitteessani, että opintotukilain 1 §:n 4 momenttia muutettaisiin ulkomailla opiskelevien kannalta joustavammaksi. Eli esitän momenttiin lisäystä: "Opintotuen myöntämisen esteenä ei kuitenkaan pidetä oleskelua ulkomailla ennen opintojen alkua, jos siihen on perusteltu syy".

Arvoisa puhemies! Olen pohdiskellut viime kuukausien aikana myös sitä, pitäisikö ehkä Opintotukikeskuksen yhteydessä olla vaikka niin sanottu opintotukiasiamies käsittelemässä erillisesti ulkomaisiin opintoihin saatavaa opintotukea. Ensinnäkin käsittelyajat ovat aivan kohtuuttoman pitkät näiden hakijoiden kannalta. Sitten, kun esitän tässä lakialoitteessa, että perustellusta syystä voisi oleskella ulkomailla myös ennen opintojen aloittamista, olisi hyvä, että nämä olisi keskitetty samalle henkilölle, jolla olisi vertailupohjaa katsoa näitä.

Tämän lakialoitteen merkitys valtiontalouden kannalta on erittäin mitätön, mutta totta kai näiden henkilöiden kannalta, jotka opintoja ulkomailla suorittavat, äärimmäisen tärkeä. Minusta olisi oikeudenmukaista, että heidän tilannettaan parannettaisiin. Kuuluu tähän päivään, että ihmisten olisi entistä helpompi lähteä opiskelemaan myöskin ulkomailla. Kiropraktiikka on yksi esimerkkiala siitä, minkälaisia taitajia ei kouluteta Suomessa, mutta uskon, että tulevaisuudessa näitä henkilöitä kuitenkin meidän työmarkkinoillamme tarvitaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Anu Vehviläinen on tehnyt aloitteen, joka koskettaa erästä opiskelijaryhmää ja on ajankohtainen, koska kansainväliset opinnot lisääntyvät. Eivätkä ne ulkomaat aina niin kaukana edes ole, jos ajatellaan eräitäkin osia Suomea, joten toivon, että tämä aloite etenee ulkomailla opintoihin saatavasta opintotuesta ja että sitä varten ed. Vehviläisen esittämällä tavalla saadaan myös asiantuntevat käsittelijät.

Keskustelu päättyy.