Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen 11 959 900 euron määrärahaa, josta 8 prosenttia on käytettävä naisten poliittiseen toimintaan ja samoin 8 prosenttia puolueiden piirijärjestöjen toimintaan.

1990-luvun lamasta lähtien puolueiden työntekijämäärät ovat pienentyneet huomattavasti. Suurinta henkilöstön vähennys on ollut puolueiden sekä niiden naisjärjestöjen piiritason toiminnassa. Näin siitä huolimatta, että poliittisten piirijärjestöjen ja puolueiden paikallisyhdistysten toiminta on lähempänä kansalaista kuin puolueiden keskustoimistojen rooli.

Tätä kansalaista lähempänä olevaa poliittista toimintaa tulisi tukea ja kannustaa siten, että puolueet palauttaisivat piirijärjestölleen edes osan sen lamaa edeltävistä toimintaresursseista. Parhaiten tämä toteutuu siten, että puolueiden piirijärjestöjen ja naisjärjestöjen avustusosuus korotetaan 8 prosentista 12 prosenttiin. Näin toimien puoluetukeen ehdotettu määräraha ei nousisi, vaan se pysyisi hallituksen esittämällä tasolla. Samalla kuitenkin puolueiden piiri- ja naisjärjestöille maakuntaan saataisiin vuosittain ohjattua tarpeellista toimintarahaa 956 792 euroa nykyistä enemmän ilman puoluetuen korotusta.

Sen perusteella ehdotankin, että eduskunta lisää vuoden 2005 talousarvion momentin 23.27.50 perusteluihin maininnan, että puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta 12 prosenttia on tarkoitettu käytettäväksi puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 12 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton vastalauseessa puutumme vielä palkkausten osalta valtiosihteerikysymykseen ja toteamme, että poliittiset valtiosihteerit ovat tulleet hyväksytyiksi valtioneuvostosta annetun lain muutoksen yhteydessä. Nämä virathan on nyt tarkoitus sitten perustaa talousarviossa tehtävällä päätöksellä. Pysymme kuitenkin edelleen kannassamme, ja mielestämme virkoja ei tule perustaa eikä myöntää niiden perustamiseen määrärahoja. Eli kun tämä lakimuutoskeskustelussa täällä käsiteltiin, asia ei ole vielä loppuun käsitelty, vaan eduskunnan käsissä on edelleen se, tulevatko valtiosihteerit käyttöön vai eivät.

Ehdotamme, että momentin 23.01.01 perusteluista poistetaan toteamus yhdeksän valtiosihteerin viran perustamisesta ja että momentin määrärahasta vähennetään valtiosihteereiden virkojen ja heidän sihteereidensä virkojen palkkaukseen varattu 1 500 euron määräraha. Tämä ehdotus tehdään pääluokkakohtaisen yleiskeskustelun päätyttyä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Samalla asialla alkuun kuin ed. Uotila: tarpeettomien valtiosihteereiden määrärahat. Eikö täällä nyt hyväosaisia ole tarpeeksi suosittu jo varallisuusveron puitteissa, ja sitten tehdään vielä näitä isopalkkaisia herravirkoja? (Ed. Ala-Nissilän välihuuto) — Kyllä politiikkaa pitää, ed. Ala-Nissilä, tehdä rehelliseltä, asialliselta pohjalta, ei sitä kansan pidä maksaa, vaan se pitää maksaa ihmisten vapaaehtoisen toiminnan puolelta.

Arvoisa herra puhemies! Puoluetuki paisuu kuin pullataikina, kun tuli punamultahallitus. Vielä Niinistön aikaan oli jotain ryhtiä tässä sentään, että se polki paikallaan. Kokoomushan ei tietysti puoluetukea sinänsä paljon tarvitse, kun siellä on rahamiehiä, jotka maksavat laskunsa itse, eikö niin, ed. Sjöblom? Näin varmaankin on. Mutta jokaisena vuonna punamultahallitus on esittänyt nostettavaksi puoluetukea ja vielä hommannut erityistukia. Eurovaalit — eikö se Euroopan unioni käy jo meille liian kalliiksi muutenkin? Mutta annettiin vielä eurovaaliin erikseen tukea eli käytiin nämä eurovaalit kansan tuella, samoin kunnallisvaaleihin tuli esipotti.

Aivan lopuksi, herra puhemies, ed. Risikko puhui naisten tukemisesta ja prosenteista. Koska meitä miehiä tuettaisiin, pistettäisiin miestukea? (Ed. Dromberg: Koko ajan!) Eihän sellaisia ole. Miehet maksavat ja miehiä haukutaan, mutta ei tukea ainakaan missään näissä momenteissa näy. En minä nyt sitä esitä, kun sinänsä vastustan koko rappeuttavaa puoluetukea. Teemme sitten, arvoisa puhemies, keskustelussa nämä esitykset.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansanedustaja, kokoomuksen naisten puheenjohtaja Risikko nosti esille sen kysymyksen, että budjetin perusteluissa "Poliittisen toiminnan avustaminen" lisättäisiin naisjärjestöille maksettavaa osuutta 8 prosentista 12 prosenttiin. Periaatteessa olen sitä mieltä, että tämän tyyppistä valmistelutyötä toivon hallituksen jatkossa tekevän, koska kun me kaiken aikaa haluamme tasa-arvoa, hallituksenkin ohjelmassa on hyvin selkeät tasa-arvotavoitteet, jotta sitä tasa-arvotyötä voidaan todella tehdä, kyllä se myöskin edellyttää sen, että naisille on osoitettuna puoluetuesta riittävä osuus naisten toimintaan. 8 prosenttia on varsin vaatimaton osuus, 12 prosenttia olisi paljon parempi, ja niinpä tällä puheenvuorollani haluankin evästää hallitusta vuoden 2006 budjetin teossa ottamaan tämän asian todella harkintaan ja korottamaan sitä osuutta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Täällä näyttää olevan kolmekin esitystä valtiosihteerien ja heidän sihteeriensä virkojen perustamiseen tarkoitetun määrärahan poistamisesta. Yksi on omissa nimissäni. Perustelulausumaa, johon ed. Uotila viittasi, ei ole voitu tuoda näköjään äänestykseen asti. Mutta se riittää, kun määräraha poistetaan, koska lakihan antaa oikeuden palkata nämä valtiosihteerit, mutta jos eduskunta ei anna määrärahaa, ei heitä palkata. Nyt on syytä harkita sitä todella kaikkien tarkkaan, onko järkevää käyttää tällaiseen tarkoitukseen tämä 1,5 miljoonaa euroa, valtiosihteerien ja heidän sihteeriensä palkkaamiseen. Varmasti pian tulee esitys, että autonkuljettajat ja autot tarvitaan myös jne., eli byrokratia kasvaa ja hukkaan menee.

Vielä kaikki muistamme viime viikon lain käsittelyn jälkeen, että siitä laista tuli torso: ne ovat erityisavustajia, joilla on huomattavasti korkeampi palkka ja hienompi titteli, mutta mitään muuta ei tapahdu. On siis nyt ollut viikonloppu ja viikko aikaa miettiä asiaa, ja on syytä hylätä tämä määräraha, ja silloin voidaan lähteä rakentamaan sitä järjestelmää uudelleen alusta lähtien ja tehdä kunnon järjestelmä, jos sellaista kerran tarvitaan. Eräiltä osin saatetaan tarvita, mutta tällaista järjestelmää ei tarvita lainkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näen tämän asian vähän semmoisena puheitten tsekkauspaikkana. Kun tässä yhteydessä on todettu, että neuvottelevien virkamiesten jnp. vakanssit taikka tehtävät lakkautetaan, niin tehokkain tapa päästä tähän suoraan tulokseen on se, että tämä 1,5 miljoonaa euroa poistetaan budjetista, minkä jälkeen, jos ne valtiosihteerit sitten todella otetaan käyttöön, neuvottelevien virkamiesten vakanssit välittömästi lakkautetaan, jolloin niistä vapautuu varat tähän tarkoitukseen. Sillä tavalla katsotaan, onko näissä puheissa mitään totta. Tässä on luotettavuuden ja uskottavuuden tsekkauspaikka, ja sen mukaisesti ehkä kaikki ovat mukana tässä operaatiossa, koska haluavat näyttää, että olemme olleet uskottavia, myöskin hallituspuolueitten kansanedustajat.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minua häiritsee tämä populistinen, etten sanoisi pölhöpopulistinen, politiikanvastaisuus. Valtiovarainministeri Niinistön aikana elettiin puoluetoiminnan alasajon aikaa, itse asiassa piiritoimistoissa, puoluetoimistoissa väki suurin piirtein puolittui. Samaan aikaan eduskuntaan tuli (Ed. Pulliainen: Mutta työttömyys ei puolitu!) avustajajärjestelmät ja sihteerivoimaa hyvin runsaasti. Etujärjestöt ovat koko ajan massiivisen verotuen — minä en sitä vastusta — voimin lisänneet voimavarojaan. Samaan aikaan puoluejärjestelmä on ajettu alas. (Ed. Kuosmanen: Propagandaa!) Nyt on tärkeätä, että edes vähän puoluetukea voidaan tarkistaa. On myöskin tärkeätä, että poliittista ohjausta valtiosihteereiden kautta tehdään avoimesti. Minusta ei meidän puolueiden, yhteiskunnallisten toimijoiden, kannata olla näin populistisesti yhteiskuntavaikuttamista vastaan, niin kuin täällä erityisesti oppositiossa tänään ollaan.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli nyt vähän kritiikkiä esitykseeni. Haluan kiittää ed. Sirkka-Liisa Anttilaa siitä, että hän on ymmärtänyt tämän, mistä tässä on kysymys. Halutaan nimenomaan sitä, että naisten toiminta pystyisi kehittymään poliittisella puolella.

Ed. Soinille sanoisin, että ei tässä nyt ole kysymys ainoastaan naisista, kun puhutaan piirijärjestöistä. Ymmärtääkseni siellä on sekä naisia että miehiä, eli kyllä tämä ihan tasa-arvoinen esitys on.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En omalta osaltani käy pitkittämään keskustelua mutta haluan silti tuoda oman kantani julki. Viittaan ed. Kankaanniemen ja ed. Pulliaisen puheenvuoroihin ja heidän perusteluihinsa asioihin, eli lyhyesti: vaikka laki valtiosihteereistä onkin hyväksytty, meidän ei tarvitse hyväksyä 1,5 miljoonan euron määrärahaa tähän, ja esitän sitä myös samalla tavalla oman näkökulmani pohjalta poistettavaksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä puoluetukea on korotettu edellisillä kausilla. Kyllä Niinistön aikana korotettiin puoluetukea myöskin. Oli aivan oikein, että korotettiin, koska puolueet olivat vaikeuksissa, ja se korotuspäätös tehtiin lähes yksimielisesti.

Mitä tulee korvamerkittyihin rahoihin, niin kyllä niin keskustassa kuin kokoomuksessakin puolueella on mahdollisuus antaa lähes niin paljon kuin haluaa piireille ja naisjärjestöille. Tämä 8 prosentin sääntö on hieman löysästikin kirjoitettu mutta tulkittu niin, että vähintään 8 prosenttia. Mutta mitään esteitä ei ole antaa 15 prosenttia tai 20 prosenttia. Antakaa nyt puolueitten itse harkita, mihin niitä rahoja käytetään ja mikä on kaikkein tehokkain tapa. Eduskunnan ei pidä sitoa puolueiden käsiä niin, että niin paljon tuohon tarkoitukseen, niin paljon tähän tarkoitukseen. Minä luulen, että puolueet tietävät parhaiten, miten niitä käytetään. Ainakin tämmöinen kyky ja tieto on kristillisdemokraateilla.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko on tehnyt aloitteen, että poliittisen toiminnan tukeen tarkoitetusta määrärahasta 8 prosentin sijaan menisi 12 prosenttia naisten toimintaan ja 12 prosenttia piirijärjestöjen miesten toimintaan. Ed. Risikko ei nosta puoluetuen kokonaissummaa. Tällä on tarkoitus nimenomaan edesauttaa sitä, että naisia koulutetaan myös poliittiseen toimintaan ja vastuun ottamiseen. Tosiasia on se, että jos ei naisia voida tavalla tai toisella nostaa eteenpäin ja viedä eteenpäin koulutuksen puitteissa, niin eiväthän naiset myöskään niitä tehtäviä saa. Tämä on ihan tilastojen valossa osoitettu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä ihmettelen tätä asetelmaa mies—nais-kysymys. Joillakin alueilla, joissakin piireissä, joissakin maakunnissa, voisi sanoa, myöskin joissakin puolueissa on selvästi älykkäämpiä naisia kuin miehet ovat olemassa. (Naurua) Näin katsottuna ei eduskunta voi siitä päättää, paljonko jaetaan ja paljonko tehdään, vaan se pitää tehdä niiden kykyjen ja toimintojen mukaan. Kyllä naisilla on poliittista silmää monissa asioissa enemmän kuin miehillä. Täytyy kyllä sanoa, että erittäin taitavia miehiä on muun muassa täällä eduskunnassakin olemassa. (Naurua)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti mielestäni oikeaan asiaan huomiota. Nimittäin kun luen tätä budjettikirjaa, täältä käy ilmi, että tämä määräraha on mitoitettu yhdeksän valtiosihteerin mukaan ja ymmärtääkseni heidän sihteeripalvelujensa mukaan. Kuitenkin kun täällä valtiosihteerijärjestelmästä kiisteltiin, hallituksen rintamasta ministeri Pekkarinen muun muassa kertoi, että valtiosihteerijärjestelmän luominen johtaa siihen, että eräällä tavoin harmaalla alueella liikkuvat poliittisin perustein valitut neuvottelevat virkamiehet lakkaavat. Tästä herää kysymys, eikö tämän neton pitäisi olla pienempi kuin yhdeksän mukaan mitoitettu. Jos tulee yhdeksän uutta sihteereineen mutta lakkautetaan — montako niitä teillä nyt siellä käytävillä on — neljä viisi sihteereineen, niin luulisi, että rahaa ei tarvita yhdeksälle vaan rahaa tarvitaan vähemmälle.

Näin ollen, herra puhemies, kysyn nyt valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta, ed. Ala-Nissilältä: Miten tämä on ajateltu, miten tämä on laskettu, ja miten tämä pitää ymmärtää? Pitääkö tämä ymmärtää niin, että ne puheet, mitä te olette täällä esittänyt, että poliittisten valtiosihteereiden tulon myötä nämä poliittisluonteiset neuvottelevat virkamiehet häviävät tästä systeemistä, eivät välttämättä loppuun saakka pitäisikään paikkaansa?

Herra puhemies! Suora kysymys valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilälle: miksi nettona on yhdeksän, vaikka väitätte, että nettona on paljon vähemmän kuin yhdeksän?

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä kyllä harjoittaa tällä kertaa taas kerran puhdasta pölhöpopulismia. Te vastustitte viime kaudella näitä kaikin mahdollisin keinoin. Te käytitte kaikki mahdolliset perustelut keskustapuolueena, jotta ei valtiosihteeriasia lähtisi eteenpäin menemään, ja nyt te puolustelette sitä ja pölhöpopulistisesti vielä puolustelette demokratian nimissä sitä. Ei tämä tuki kohdistu kuin hallituspuolueisiin. Ei tässä tule oppositiopuolueille mitään, vai miten olen tämän ymmärtänyt? Kyllä pitää sanoa, että tämä on puhdas puoluetuki. Kun keskusta tuli hallitukseen, niin puolue palasi päiväjärjestykseen ja tekee niin kuin on tehnyt aina, kotiinpäinvetoa puhtaammillaan, puhdasoppisimmillaan, ja oman kannatuksen näkökulmasta asioita viedään eteenpäin, jotta saadaan lisävoimaa sinne.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan ryhmä ei tehnyt esitystä puoluetuen 12 prosentista, esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Valitettavasti on tietysti niin, että, ed. Risikko, teidän puolueenne ja meidänkin puolueemme olivat hallituksessa mutta valitettavasti emme silloin saaneet tällaista muutosta aikaiseksi, mutta toivottavasti saamme jatkossa.

Ed. Vistbackalle vain toteaisin sen, että on aika löyhää väittää kyllä, että puolueet voivat antaa niin paljon kuin haluavat. Totta kai voivat antaa, mutta meillä on valitettavasti ... — Anteeksi, ed. Lahtelako se oli, joka totesi? Anteeksi, ed. Vistbacka, korjaan tämän. — Ed. Seppo Lahtela totesi, että puolueet voivat antaa niin paljon kuin haluavat, mutta meillä on selvästi nähtävissä, että puolueet eivät vaan anna. Tässä suhteessa keskustapuolue ei muodosta yhtään poikkeusta puolueista, joten ilmeisesti meidän on tehtävä se niin, että oikein eduskunnan päätöksellä 12 prosenttia tulee käyttää puolueen naistoimintaan. Jos me todella vakavissamme haluamme lisää naisia päätöksentekotasolle joka puolella, niin tätä on nostettava.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On aika ihmeellistä, että vanhat puolueet ja niiden edustajat täällä suu vaahdossa puhuvat näistä tasa-arvoasioista. Eivätkö teidän puolueessa asiat hoidu? Meidän puolueessa hoituvat. (Naurua) Naiset saavat niin paljon tukea kuin voivat saada. Eihän siinä ole mitään erikoista. Meillä naisia kohdellaan hyvin, arvostetaan ja kunnioitetaan ja puoluehallitus myöntää rahaa ilman, että eduskunnan täytyy tämmöisiä naurettavia kiintiöitä ruveta määräämään. Siinä ei ole päätä eikä häntää. Ehdottomasti vastustamme tällaisia.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä todella sanoi populismiksi sitä, että vastustetaan poliittisten valtiosihteereitten vakanssien perustamista. Hän unohti sen, että keskusta on vastustanut tähän saakka niitä aina. Tässä mennään väärin päin. Ensinnä pitäisi miettiä, mitä tehtäviä on ministeriöillä, kertoa se meille, ja minkälaisen organisaation ministeriö tarvitsee, minkälaisia vakansseja ministeriössä tarvitaan, sen jälkeen perustaa tai poistaa vakansseja sieltä. Uskon, jos tällainen selvitys tehdään, meiltä löytyy ministeriöitä, joista voidaan vähentää väkeä. Henkilökohtainen kuva tältä kansanedustaja-ajaltani on se, että esimerkiksi ympäristöministeriössä voitaisiin panna ovet auki neljään suuntaan ja joka ovesta mieluummin lähtisi ihmisiä kuin sinne tulisi.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan itsekin ottaa osaa tähän naisille tulevan 12 prosentin ehdotukseen. Itse pitkään naisjärjestötyössä toimineena tiedän aivan tarkkaan sen, että jos sinne on kirjattu vähintään 8 prosenttia, niin se on myös enintään 8 prosenttia. Siinä mielessä pidän erittäin hyvänä tätä ehdotusta. Jos nyt esimerkiksi kristillisdemokraattisissa naiset saavat näitä rahoja enemmän kuin se 8 prosenttia, niin olisi aika kiva tehdä kaikista puolueista vertailu, mikä se todellinen tilanne on, ennen kuin täällä puhutaan ja keskustellaan näin tärkeästä asiasta. Naisten koulutus, tieto, taito ja kyky olla poliittisessa elämässä on niilläkin pienillä resursseilla saatu hoidettua. Siihen tarvitaan lisää tulevaisuuden tietoja ja osaamista. Siinä mielessä pidän erittäin tärkeänä tätä esitystä, minkä ed. Risikko on tehnyt, ja kannatan sitä, että tulevaisuudessa tämä 12 prosenttia tulisi olla vähintään 12 prosenttia.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtion budjetti on nyt käsittelyssä, mutta maamme kuntien tulevan vuoden budjetit on pääasiassa eri kunnissa jo hyväksytty. Uskon, että jokainen kunta on paininut sen kanssa, miten rahoittaa kuntien perustehtävä, palveluiden tuottaminen kuntalaisille.

Anteeksi, puhemies! Minä tulin saliin myöhästyneenä, ja joku sanoi, että puheenvuoroni meni ohi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä talousarviossahan köyhät eivät saaneet nyt muuta kuin ponnen. Sen takia minusta tämä valtiosihteerikysymys pitää kytkeä tähän niin kuin tästä näkökulmasta, koska sillä ponnella ei paljon lämmitellä. Tässä voisi eduskunta näyttää tahtoa siinä, jotta tämä 1,5 miljoonaa euroa, joka nyt valtiosihteereihin laitetaan, pannaan jemmaan ensi vuodelle siihen köyhyyspakettiin, vai mikä se mahtaa ollakaan. Nyt voisi muuttaa sitä. Tehdään niin kuin täällä jotkut edustajat ovat todenneet, jotta poistetaan nyt neuvottelevia virkamiehiä ja käytetään ne rahat tähän valtiosihteerikysymykseen, jos tarvitsisi laittaa pystyyn tämmöinen järjestelmä. Sen verran tätä byrokratiaa vähennetään. Nimittäin tavallinen kansalainen ei ymmärrä ollenkaan sitä, miten paisutetaan jatkuvasti tätä systeemiä, niin kuin jotkut täällä kuvasivat, mitä on tapahtunut menneinä aikoina tässä hallinnon paisuttamisessa. Kyllä tästä pitää jotenkin tehdä loppu ja lähteä päinvastoin purkamaan tätä systeemiä.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa tasa-arvotavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Väitän, että tämän hallituksen hallitusohjelma on tasa-arvopolitiikan näkökulmasta täydellisin, mitä Suomessa koskaan on ollut. Minusta tästä kyllä luonnollisesti seuraa se, että vuoden 2006 budjettia tehtäessä toivon, että hallituksen piirissä kiinnitetään erityistä huomiota nimenomaan tähän naisjärjestöjen toiminnan rahoituksen turvaamiseen, koska siihen minusta velvoittaa hallitusta suoraan se, että hallituksen tasa-arvo-ohjelma ei voi toteutua muuten, jos ei myöskin käytännön työssä naisjärjestöille turvata mahdollisuutta tehdä järjestötyötä ja huolehtia siitä, että jatkossakin on osaavia ja aktiivisia naisia osallistumassa poliittiseen päätöksentekoon. Haluan tällä vain muistuttaa sitä, että hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja eduskunnassa oleva tasa-arvolaki edistävät merkittävästi sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja siihen yhtenä hyvänä keinona tarvitaan vähintään 12 prosentin osuus vuoden 2006 budjettiin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Poliittisten valtiosihteerien järjestelmän luominen on todellakin tämän punamullan sulle—mulle-politiikan, virkanimityspolitiikan, helmiä. Kun täällä todettiin, että keskustahan viime vaalikaudella vastusti poliittisia valtiosihteereitä, niin keskustan riveistä välihuudettiin, että ei vastustanut. Totta onkin, että esimerkiksi ministeri Pekkarinen, silloinen ryhmänjohtaja Pekkarinen, on pitänyt linjansa ja oli järjestelmän kannalla jo viime vaalikaudella. Mutta kyllä kai keskustan linjaukset ja keskustan kannat viime kädessä lausui ja ne heijasti julkisuuteen puheenjohtaja, ja silloinen puolueen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki vastusti, ainakin televisiossa vastusti mutta käsittääkseni myös muuallakin kuin televisiossa, poliittisia valtiosihteereitä, eli voi sanoa, että keskusta puolueena vastusti tätä järjestelmää.

Kun täällä muistutellaan — sivumennen sanoen — puheenjohtaja Jäätteenmäen kannanotoista niin poliittisiin valtiosihteereihin kuin esimerkiksi viime päivinä veroihin, kun hän vastusti veronalennuksia ja sanoi, että ne uhkaavat hyvinvointipalveluja, niin keskustan riveistä melkein kysytään, kuka on Anneli Jäätteenmäki. Näin sitä unohdetaan, mitä vaalien alla on edustettu.

Kysyin edellisessä puheenvuorossani, että kun yhdeksän uutta virkaa perustetaan ja yhdeksän uutta sihteerin virkaa perustetaan, niin miten se on sopusoinnussa sen kanssa, että täällä on sanottu, että samalla useita virkoja lakkautetaan. Jos tämä pitää paikkansa, miksi budjetissa on rahat yhdeksälle valtiosihteerille ja yhdeksälle sihteerille? Miksi ei ole otettu huomioon sitä, että samalla lakkautetaan näitä neuvottelevia virkamiehiä ja ilmeisesti heidän sihteereitään voisi siirtyä näiden valtiosihteereiden sihteereiksi? Tästä mielestäni voidaan aiheellisesti kysyä, onko tarkoitus lakkauttaa näitä (Puhemies koputtaa) vakansseja.

Herra puhemies! Tästä voidaan mielestäni aiheellisesti kysyä, onko tarkoitus todella lakkauttaa näitä poliittisperusteisia neuvottelevien virkamiesten virkoja, kun budjettikirjan mukaan tätä muutosta ei ole nähtävissä, vaan päinvastoin, kuten totesin, budjettikirjan mukaan nettomääräisestikin on tulossa yhdeksän uutta valtiosihteeriä ja yhdeksän uutta valtiosihteerin sihteeriä. Ed. Ala-Nissilä, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kysyin teiltä, miten tämä on ajateltu, mutta te ette kysymykseeni ole vielä vastannut ja ainakaan äsken ette ollut myöskään pyytänyt puheenvuoroa tähän keskusteluun, mutta hyvä, että nyt olette puheenvuoron pyytänyt ja kuulemme vastauksen — ajattelin, että teiltä ei vastausta tule. Ehkä toinen vastaus voidaan kuulla ministeri Kalliomäeltä, joka hänkin on paikalla ja joka on budjettikirjaan tämän rahoituksen esittänyt.

Herra puhemies! Kuten sanoin, mielenkiinnolla jään kuuntelemaan, missä budjettikirjasta löytyy se, että on tarkoitus lakkauttaa näitä poliittisia neuvottelevia virkamiehiä valtiosihteereiden järjestelmän luomisen myötä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soini kertoi, että heidän puolueessaan naiset hoidetaan ja heillä ei ole ongelmia. Näyttäkää esimerkkiä puolueessanne ja nostakaa nainen puolueenne johtoon, niin sitten nähdään, että ei tällä rintamalla ole ongelmia. Ei riitä, että tarvitsemme naisille suunnattua koulutustoimintaa; ei riitä, että kansalaiset antavat naisille tukensa. Poliittisissa järjestöissä tarvitaan tukea tähän toimintaan, että nimenomaan naisia koulutetaan ottamaan vastuuta. Ed. Kallis kertoi, että heidän puolueessaan tämä 8 prosenttia on ihan hyvä ja onnistunut prosenttimäärä ja naiset ovat heillä mukana, niin kuin on esimerkillisesti osoitettu, että puolueen johdossa ja eduskuntaryhmän johdossa on nainen, mutta eihän teillä ole silloin mitään syytä vastustaa tätä 8:aa prosenttia, kun teillä se on jo yli, joten annetaan muille puolueille tukea tässä yhteydessä.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on varmaan syytä todeta tässäkin yhteydessä se, että kaikki merkittävät puolueet, jotka ovat olleet hallituksessa vuoden 95 jälkeen, ovat olleet hallituksen kautta tuomassa tätä valtiosihteeriasiaa eduskunnan käsittelyyn. Jotta ed. Zyskowiczin ei tarvitse vastata, niin totean, että kokoomus ei ollut yksimielinen, mutta oli kuitenkin hallituspuolueena tuomassa tätä tänne mukaan. Siltä osin toisten puolueitten syyttely on koko lailla turhaa.

Herra puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa ja myöskin perustuslakivaliokunnan mietinnössä on selvästi sanottu, mitä tapahtuu tällä harmaalla alueella oleville avustajille, tiedottajille, mitä niissä ministeriöissä onkaan. Niistä luovutaan tässä yhteydessä, ja siitä tietysti eduskunnan tulee pitää kiinni, että näin todella tapahtuu, kun se on kahdessa osassa sanottu.

Erityisen mielenkiinnolla minä tässä kuuntelin ed. Soinin puhetta näistä poliittisista avustajista ja politiikan tukemisesta. Hän on nimittäin tässäkin eduskunnassa varmasti tämän poliittisen tukijärjestelmän ja avustajajärjestelmän puhtain tuote.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta pitäisi aika asiallisesti ja vakavasti puhua tästä kiintiöstä, kuinka paljon puoluetuesta on annettava siihen ja siihen tarkoitukseen. Jos nämä kiintiöt ovat suuria, niin silloinhan se on aina jostakin muusta pois. Kun tiedän, miten hankalaa on saada nuo budjetit tasapainoon, niin olen täysin vakuuttunut siitä, että jos yhä suurempi määrä korvamerkitään, niin vaikeuksia tulee lisää.

Kun ed. Matikainen-Kallström totesi, että pitäisi järjestää näitä koulutustilaisuuksia naisille, jotta naisia saataisiin mukaan, niin miksei koulutustilaisuudessa saisi olla sitten miehiäkin? Ja pitääkö olla vain koulutustilaisuuksia naisille? Kyllä minä luulen, että naiset tulevat mieluummin sellaiseen koulutustilaisuuteen, missä on myöskin miehiä. (Naurua) Näin ollen todella toivon, että puolueet saisivat itse päättää, miten niitä rahoja käytetään, jotta ne käyttäisivät niitä rahoja mahdollisimman tehokkaasti. Kun katselen kokoomusta — teillä puoluevaltuuston johdossa on nainen — niin kyllä naisilla on hyvin merkittävä asema teidän puolueessanne. Jos puolueessa on annettu liian vähän rahaa naisille, niin vaatikaa miehiltä muutosta, että antaisivat enemmän. Käyttäkää valtaanne, niin kuin meillä. Meillä se on ehkä taas mennyt vähän liian pitkälle. (Naurua)

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän naisjärjestöjen kiintiökeskusteluun haluan todeta — en nyt miellä olevani puoluetoiminnan asiantuntija, ehkä vielä vähemmän naispiirijärjestötoiminnan — että kun ajattelen sitä asiaa noin käytännön kannalta näkövinkkelistä Pirkanmaa—Tampere, kyllä sosialidemokraattisessa liikkeessä tällä hetkellä jo valtavirtaus on se, että nuoret naiset toimivat tasaveroisesti, rinnakkain miesten kanssa puolueyhdistyksissä ja ehkä sitten kuitenkin ikään kuin tämä naisten oma toiminta on jossain määrin jäämässä vähemmälle. Sitä kiistatta varmaan vielä tarvitaan, ja sitä pitää tukea varmaan niistä syistä, jotka ovat tulleet esille. Arvostamani kokoomuksen kansanedustajan Risikon ehdotus on varmaan sillä tavalla vakavasti tehty ja perusteltu ja varmaan hyväkin, mutta halusin nyt tämän näkökulman kuitenkin tähän keskusteluun tuoda. Kun tätä keskustelua työhuoneessa seurasin, niin ajattelin, että pitää tähän tärkeään keskusteluun nyt sanansa sanoa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Sehän on selvä, että näistä poliittisluonteisista neuvottelevista virkamiehistä luovutaan. Se on selvästi todettu eri yhteyksissä. Ed. Zyskowicz sen tietää. Budjetti on tehty varmasti oikein täydellisyys- ja bruttoperiaatetta noudattaen.

Puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, että tänne eduskuntaan on tullut 200 avustajaa ja 100 virkamiestä ainakin lisää. Me tuemme lisää koko ajan urheilujärjestöjä, kulttuuria, taidetta ja tiedettä, muuta kansalaistoimintaa, ja etujärjestöjen verotuki on kai joku 300 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan puoluetoimiston väki tässä 80—90-luvulla puolittui. (Ed. Korhonen: Ei tässä siitä ole kyse!) — Siitä tässä puoluetoiminnassa on kysymys. — Minä puhun siitä, että tämä politiikkavastaisuus on johtanut siihen, että me ajamme yhteiskunnallista vaikuttamista, sen tukemista, alas samaan aikaan kun massiivisesti tuetaan kaikkea muuta kansalaisjärjestötoimintaa. Minusta tämä politiikan vastaisuus on mennyt liian pitkälle. Se on mennyt, ed. Korhonen, teilläkin sinne pölhöpopulismin puolelle.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuntuu, etteivät nyt ihan kaikki oikein ymmärrä, mitä tässä ehdotuksessani esitetään. Minä luulen, ettei ole sellaista puoluetta, missä ei tarvittaisi piirijärjestöille lisää taloudellista tukea. Siellähän se työ tehdään, ja sieltä on koko ajan otettu rahoja pois. Toivoisin, että sinne voitaisiin laittaa lisää.

Ed. Kallis täällä totesi, että pitäisi olla niin, että sen saa puolue itse päättää. Totta kai sen pitäisi olla niin, mutta tällä hetkellä kun ne prosentit on määritelty, niitä sitten noudatetaan, ja koska se on nyt tällä hetkellä niin, toivotaan niin, että se nostetaan tuo prosentti.

Minä haluaisin kiittää ed. Sirkka-Liisa Anttilaa, ed. Outi Ojalaa ja ed. Gustafssonia siitä, että he ovat nostaneet, eri puolueiden jäsenet, tämän asian tärkeäksi asiaksi. Se on erittäin hyvä, ja onhan täällä valitettavasti tullut sellaisiakin puheenvuoroja, joissa taas on kehuttu naisia, ylistämällä alistettu, ja ajateltu, että kyllä kissa kiitoksella elää. Ei pidä paikkaansa, tarvitaan rahaa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tässä on huomiota kiinnitetty siihen, miten puolueet jakavat varansa puoluetuen, tällaisen valtakunnallisen toiminnan ja sitten piireissä tapahtuvan toiminnan välillä. Tämä on yksi kysymyksistä, joita ministeri Pertti Paasion vetämä Kansanvalta 2007 -toimikunta selvittelee, ja toivottavasti se löytää myös uusia ratkaisumalleja ensi keväällä valmistuvaan ehdotukseensa.

Meillä on ollut uuden tyyppinen ilmiö, että on tällaisia tavallaan lipaspuolueita, jotka kokoavat isot puoluetukirahat vaalikauden aikana käyttääkseen ne aika lailla puhtaasti sitten mainontaan, vaalityöhön aivan vaalien alla, eikä kauheasti välitetä siitä, minkälaista kenttäorganisaatiota pidetään yllä, eikä siitä, että se varsinainen poliittinen toiminta, jatkuva poliittinen toiminta, vaikuttaminen vaalien välilläkin, olisi mahdollisimman kattavaa koko maassa. Tätä pitää miettiä, kun puoluetoiminnan tukea tulevaisuuteen päin rakennetaan, niin että se mahdollisimman vahvasti — tämmöistä kansanliiketyyppistä toimintaa — koko maan kattavaa ja laajasti kansalaispiirejä aktivoivaa toimintaa tukee ja pitää yllä.

Tässä vaiheessa ei varmaan tällaisia yksittäisiä muutoksia tarvita, joita ed. Risikko esittää, mutta tämän suuntaisia hankkeita pitää juuri jatkossa miettiä: miten pystytään varmistamaan se, että puoluetuki mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa siihen koko kansan aktivoimiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Matikainen-Kallströmille voisin sanoa, että meillä perussuomalaisilla valitaan aina paras henkilö myös puheenjohtajaksi, (Naurua) ja näin tapahtuu myös jatkossa. Voisin sanoa, että jos te liittyisitte perussuomalaisiin, niin voitaisiin saada vaikka naispuheenjohtaja. Sekin olisi aivan mahdollista.

Ed. Ojalalle: Perille tuntuu menevän. Te haluatte rahaa puolueelle ja te haluatte myös herroille, valtiosihteereille ja suurrikkaille, varallisuusveron poiston myötä. Jos te sanotte, että minä olen paras ja pystyvin tuote, mitä tämä järjestelmä on pystynyt tuottamaan, niin silloinhan teidän rahanne eivät ole menneet hukkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin minäkin ed. Reino Ojalan puheenvuoroon huomiota. Hänhän niin ehdottomasti totesi sen, että nyt nämä neuvottelevat virkamiehet jnp. poistuvat ministeriöistä, jotenka hän perusteli erinomaisen hyvin sen, että tämä 1,5 miljoonaa euroa täällä budjetissa on aivan jonninjoutavaa. Se on niin sanottu lapsus elikkä kielen luiskahdus, joka on tuonne mennyt.

Sitten ystävälleni ed. Kallikselle: Kovinpa nopeasti te terävänä miehenä päädyitte tuohon johtopäätökseen, että joku voi mennä överiksi. Ajatelkaapa, minkälainen kokemusgalleria minulla saattaa olla asiasta. (Naurua)

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Risikon esityksellä on sinänsä hyvä tarkoitus: tuen osoittaminen sinne, missä työtä tehdään ja myös sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Vaikka itsekin olen ollut aktiivinen muun muassa eduskunnan naisverkoston toiminnassa, niin silti vierastan kyllä tätä esitystä. On aika surullista, jos vielä tänä aikana naisten saamiseksi poliittiseen toimintaan joissakin puolueissa tarvitaan nykyistä suurempi kiintiöitetty raha. Jokainen järkevä ja kannatuksen laajentamista tavoitteleva puolue ymmärtää sen, että molempia sukupuolia tarvitaan päättäville paikoille. Kyllä naisia saadaan puolueitten johtoelimiin ilman sitä, että eduskunta erityisesti määrää puolueiden rahankäytöstä. Väitän, että paljon enemmän naisten asemaan vaikuttavat asenteet kuin se raha. Korostan vielä sitä, että olen ollut tätä mieltä tästä kysymyksestä jo ennen valintaani puoluejohtoon.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirkka-Liisa Anttila totesi, että hallitusohjelma tasa-arvon osalta on lähes täydellinen. Sitä minä vaan ihmettelen, mihin tarvitaan tämmöisiä erinäköisiä kiintiöprosentteja, joita tässä esitetään. Kun itse olen tasa-arvovaliokunnan jäsen, niin minusta tässähän pitäisi tehdä semmoinen juttu, jos ihan mennään tasa-arvon mukaan, että 12 naisille, 12 miehille ja sitten loppu jaetaan 50/50. Se on täydellistä tasa-arvoa, elikkä koko potti pannaan puoliksi miehille ja naisille. Eikös tämä ole se oikea tasa-arvo? Sitten vaan ihmettelen, onko tämä tullut kokoomuksen ongelmaksi. Ovatko kokoomuksessa miehet jyränneet sitten naiset kokonaan, kun sieltä nousee tuommoinen haloo tästä kysymyksestä. Tämänhän pitää hoitua ihan luonnostaan. Ainakaan demarileirissä en ole kuullut semmoista ongelmaa olevan olemassa, ja niin kuin näkyy, meillä on naisia yllättävän paljon kansanedustajinakin. Se näkyy ihan oikeasti työssä, ja ihmisethän loppujen lopuksi päättävät tämän koko jutun.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valiokuntakäsittelyssä ei tullut kyllä ilmi, että tästä määrärahasta olisi mitään vähennetty, vaan päinvastoin täällä budjetin perusteluissa todetaan: "Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa valtiosihteerin virkojen ja heidän sihteeriensä virkojen perustamiseen". Siis tämä on aivan selvää tekstiä. Jos kerta jotain on tarkoitus vähentää, niin on tietenkin selvää, että se olisi näkynyt myöskin tässä budjetissa. Mielenkiintoista on tässä se kyllä, että kun herrojen virkoja perustetaan, silloin löytyy aina rahaa. Silloin 1,5 miljoonaa euroa on tavattoman pieni raha, mutta sitten kun jaetaan esimerkiksi työmarkkinatuen korotusta, joka on 8 senttiä, se on tavattoman suuri raha ja siihen lisää ei löydy mistään.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Näihin valtiosihteereihin sen verran vielä, että kyllä ed. Ala-Nissilän perustelut ovat todella tätä pölhöpopulismiluokkaa. Hän perustelee niin, että kevennetään jotakin muuta organisaatiota ja tuodaan sitten kansanvallan nimissä valtiosihteerit sisään ja kansanvalta sitten yhtäkkiä vahvistuu. Ensinnäkin pitäisi miettiä, ed. Ala-Nissilä, että jossakin vaiheessa katsottaisiin sitä tehtäväkuvaa, joka näille valtiosihteereille tulee. Nehän tehtävät riisuttiin itse asiassa siihen tasoon, että eihän se olennaisesti muuta heidän asemaansa, näillä muutoksilla, mitä siihen alkuperäiseen esitykseen tuli.

Toisekseen, jos sieltä viedään pois neuvottelevat virkamiehet, niin lukumääränhän pitäisi pysyä silloin samana. Ei siinä kansanvalta ymmärtääkseni kasva ollenkaan, vaan kyllä kansanvallan ja demokratian näkökulmasta se, mitä ministeri Koskinen tuossa toi esille, on sitä, mitä voidaan viedä eteenpäin ja sen kautta kasvattaa tätä osallistumisen mahdollisuutta, demokratian eteenpäinmenemistä. Ei tätä tällä kasvateta, ei pätkääkään. Tämä on puhdas puoluepoliittinen operaatio, jotta sinne saadaan omia ihmisiä sisälle korkealla palkalla valtion kustannuksella. (Ed. Sirkka-Liisa Anttila: Edustaja oli toista mieltä viime vaalikaudella! — Ed. Korhonen: Ei ollut!)

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Ensinnäkin tämäkin keskustelu kyllä vastaansanomattomalla tavalla kertoo siitä, että tämä järjestelmä, jota nyt tuodaan sisälle, on selkeästi heikompi kuin apulaisministerijärjestelmä. Tästä asiasta ei pääse yli eikä ympäri. Valitan, että hallitukselta puuttui kantti tahi näkemys viedä paljon järkevämpi ja perustellumpi systeemi läpi ja tuodaan tällä tavalla torso ja monella tapaa huono järjestelmä, jossa myöskin on näitä rahallisia vaikutuksia, joita tässä on nyt tullut esille.

Puhemies! Kavahdan erittäin vahvasti sitä, mihin erityisesti ministeri Koskinen omassa puheenvuorossaan viittasi, että valtiovallan puolesta tullaan määräämään se, millä tavalla puolueitten sisäinen elämä järjestetään. Avoimessa, moniarvoisessa yhteiskunnassa valtio ei voi tulla määräämään kansalaisjärjestöjen sisäisestä päätöksenteosta. Se on erittäin takaperoinen ajatus, ja kaikissa muissakin kansalaisjärjestöissä on vastustettava sitä, että ministeriöt tulevat pitkällä kädellä, olkoon se oikeusministeriö tahi mikä muu ministeriö hyvänsä, että ministeriöt tulevat pitkällä kädellä sormeilemaan ja määräämään kansalaisjärjestöjen sisäisestä päätöksenteosta. Silloin me emme elä normaalissa länsimaisessa yhteiskunnassa, avoimessa, moniarvoisessa systeemissä, vaan sellaisessa, jossa yritettäisiin jopa puolueita panna toimimaan sisäisesti valtiovallan määräämällä tavalla. Silloin isäntä ja renki ovat vaihtaneet paikkaa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Puhemies! Kokenut valtiopäivämies ed. Kanerva pystyi näemmä vielä käsittämään täysin väärin puheen vuosikymmenten jälkeen. Puhuin siitä, että puoluetoiminnassa oleellista siinä, minkä takia puoluetuki on rakennettu, on se kenttätoiminta: että se vahvistaa kansanvallan rakenteita. Silloin pitää myös edes miettiä niitä keinoja, millä pystytään jotenkin ohjeistamaan, miten sitä rahaa käytetään, tai jakaa sieltä eri siivuja sitten siihen, mikä on opintotoimintaa kentällä, mikä koskee kaikkia kuntia. Meillähän on erilaisia tuutteja, joista yhteiskunnallista toimintaa aktivoidaan, ja niillä on erilaisia tarkoitusperiä. (Ed. Kanerva: Kuka ohjeistaa? — Ed. Dromberg: Valtio!)

Urheiluelämässä voi olla kysymys siitä, että aikoinaan on tarkoitettu, että tällä massiivisella tuella kannustetaan mahdollisimman isoa osaa kansasta liikkumaan. Tuetaan heidän urheiluharrastustaan, heidän järjestöjään kautta maan, ja sitten siitä on ehkä jossakin kohtaa kasattu isompi osa pelkästään huippu-urheilun tukemiseen. Tämän kaltaisia harkintoja pitää kaikessa järjestötoiminnassa miettiä, että tämä yhteiskunnan varoin veronmaksajien kalliisti maksama tuki kanavoidaan siihen tarkoitukseen, mihin se on perustettu, eikä siitä tehdä tällaisia isoja ilmaispotteja vähän ehkä kyseenalaisiinkin tarkoituksiin. Tästä vain oli kysymys, että myös puoluetuki kohdistuu siihen, mihin se on tarkoitettu.

Marjaana Koskinen /sd:

Herra puhemies! Tässä ovat nyt esillä nämä poliittiset valtiosihteerit, ja hämmästyttää tämä keskustelu sen suhteen, että ed. Reino Ojala toi esille sen, että vähennetään myös virkamieskuntaa samanaikaisesti. Minkä takia tästä ei ole poistettu tätä 1,5:tä miljoonaa euroa, jos todellisuudessa tilanne on se, että tosiaan ollaan nollasummapelissä? Ihmettelenkin sitä, että jos me teemme budjettia ja samanaikaisesti todetaan, että on vähennystarve, niin kai meillä on mekanismi, millä me myös osaamme poistaa tämän samaisen summan. Täällä on tehty esityksiä siitä, että tämä 1,5 miljoonaa euroa poistetaan, ja kannatan niitä lämpimästi. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että vaikka nämä poliittiset valtiosihteerit ovat olleet monta vuotta täällä esillä, minun mielestäni mitään parlamentarismin vahvistamista se ei todellakaan ole.

Meillä on myös ollut toisia toimenpiteitä, millä koko ajan on meidän kansanedustajien valtaa tavallaan heikennetty. Meillä on tullut esimerkiksi semmoinen tilanne, että parlamentaarisia komiteoita ei enää juurikaan ole, kun on valmistelutyötä, ja sitä kautta kuitenkin kansanedustajat pystyisivät vaikuttamaan siihen, miten lainsäädäntöä tehdään, ja me olemme virkamiehille entistä enemmän valtaa siirtäneet. Eli minä näen asian myös semmoisena, onko ministerien kohdalla sellainen heikkous, että halutaan avuksi poliittisia valtiosihteereitä, ja toisaalta onko meidän kansanedustajien kohdalla myös heikkous siinä, että me emme halua älyllisesti toimia täällä eduskunnassa ja käyttää omaa päätämme. Kaipaan parlamentaarisia komiteoita ja toisaalta en hyväksy tätä poliittista valtiosihteerijärjestelmää.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun on kuunnellut tätä keskustelua valtiosihteereistä nyt jo moneen eri otteeseen, niin kyllä itse asiassa käyttäisin sitä sanaa, jota ed. Korhonen käytti valtiosihteerijärjestelmän vastustajista: Kyllä ed. Korhonen nyt edustaa tätä pölhöpopulismia monen muun kanssa, jotka vastustavat valtiosihteereitä. Kyllä valtiosihteerit vahvistavat poliittista järjestelmää. Kysymys ei ole minkään puolueen tukemisesta. Jos ed. Korhosen puolue joskus pääsee hallitukseen, niin varmasti ed. Korhosenkin puolueen ministerit tulevat saamaan valtiosihteereitä tai ainakin osa heistä.

Mitä sitten tulee puoluetukeen, niin minusta Suomessa kannattaisi tehdä vertailuja esimerkiksi muihin EU-maihin ja yleensä Euroopan maihin. Esimerkiksi Ranskassa puolueita tuetaan myös vaaleissa eli puolueet saavat vaalitukea, jotta saataisiin mahdollisimman tasavertaisia kampanjoita. (Ed. Soini: Niin ne saavat nytkin Suomessa!) Meillä täällä Suomessa minun mielestäni esimerkiksi vaalirahoitukseen kannattaisi voimakkaasti kiinnittää huomiota, miten vaalirahoitus järjestyy. Me tarvitsemme poliittisen järjestelmän vahvistamista, ja valtiosihteerijärjestelmä on osa sitä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Varapuhemies Kanervan puheenvuoro oli hyvin mielenkiintoinen. Minä muotoilisin asian sillä tavalla, että tunnistan aivan oikein: apulaisministerijärjestelmä olisi vastannut paremmin niihin pitkäjänteisiin tarpeisiin, mitkä meillä on pyrkiä lisäämään poliittista ohjausta ministeriöissä mukaan lukien myöskin se, että unionin päätöksentekoon pystytään rakentamaan luonteva kansanvaltainen poliittinen ohjausjärjestelmä.

Mutta minä en ymmärrä sitä kohtaa ed. Kanervan puheenvuorossa, jossa hän pohti — kokoomuksessa pohditaan ehkä vähän laajemminkin — ja kyseenalaisti valtiosihteeriajattelutavan. Eikö asiaa voitaisi lähestyä tällä tavalla, että nyt näissä olevissa oloissa juuri tällä hetkellä ilman perustuslakimuutosta me voimme valtiosihteerijärjestelmän kautta avata ja vahvistaa poliittisen ohjaavuuden ylösrakennusta ministeriöiden korkeimpaan johtoon, joka järjestelmä sitten jatkossa mahdollistaa sen, että nämä valtiosihteerit todella muutetaan myöskin apulaisministereiksi, eli tämä on juuri se linjaus, josta näyttää olevan myöskin kokoomus samaa mieltä? Eikö tässä suhteessa tämän valtiosihteerijärjestelmän perustaminen ole juuri ovenavaus oikeaan suuntaan, ja sitten vain otamme aikanaan sen seuraavan askeleen, joka olisi apulaisministerijärjestelmä?

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kommentoisin ed. Kiljusen puheenvuoroa siitä näkökulmasta, että ei tätä poliittista valtiosihteerijärjestelmää voi nähdä ikään kuin ensimmäisenä askeleena kohti apulaisministerijärjestelmää, koska se on aivan olennaisesti erilainen asia. Apulaisministerijärjestelmä koostuisi käytännössä poliittisesti valituista henkilöistä, joilla olisi poliittinen mandaatti kansalta ja jotka myöskin vastaisivat teoistaan täällä eduskunnan edessä, kun poliittinen valtiosihteeri jää harmaaksi eminenssiksi, jonka virka täytetään puoluepoliittisin perustein ja puoluepoliittisin ansioin. Se on se keskeinen syy, minkä takia ainakin itse olen vastustanut tätä poliittista valtiosihteerijärjestelmää.

Sen verran totean vielä näistä neuvottelevista virkamiehistä, että silloin kun perustuslakivaliokunnassa tätä keskustelua käytiin ja erityisesti sen jälkeen, kun siitä asiasta tiedotettiin, hallitusryhmien edustajat hyvin voimakkaasti toivat sen esille, että neuvottelevat virkamiehet tulevat poistumaan. Jos näin ei tule käymään, niin voitte olla varmoja, että tätä asiaa tullaan täällä kyselemään vielä monta kertaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt tehdään päätös valtiosihteereitten palkkauksesta, ja vasemmistoliitto on tehnyt siitä budjettialoitteen, että se raha poistetaan.

Virkamiehiä ministeriöissä on mielestäni, jos sanoisin vähän karrikoiden, niin, että päät kolisevat yhteen, mutta nyt näkyy olevan ongelmana, että he eivät tottele ministerin käskyjä, vaan siellä on melko vallaton meno. En usko, että valtiosihteerit tuovat sinne sen kummempaa lisäarvoa kuin esimerkiksi erityisavustajat. Kyllä sieltä sana menee erityisavustajankin kautta ministerille, minkälainen meno ministeriössä on. Jos joku ministeriön virkamies ei tottele esimiestä, silloin pitää tehdä johtopäätökset. Eihän siellä voi elää niin kuin pellossa.

Keskusta vastusti jyrkästi edellisessä eduskunnassa näitä, ja ihmettelen suuresti, kun nyt ovat aivan erilaiset ajatukset päässä — näin ne takit kääntyvät.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jotain mättää tässä meidän politiikassamme ja politiikan rahoitusjärjestelmässä. Ei se tietenkään aivan näin yksiselitteinen ole, mutta kyllä sietäisi harkita, että sitä mukaa kun on valtion rahoitusta puolueille, puoluetukisysteemiä, kehitetty ja rahaa lisätty, niin samassa suhteessa suurin piirtein on äänestysprosentti ja politiikan kiinnostavuus vähentynyt.

Toinen asia, mihin pitäisi kyllä kiinnittää vakavasti huomiota, oli demokratiahäiriötila, mitä kesti kahdeksan vuotta tässä maassa. Oli liika laaja hallituspohja, ja sinä aikana ministeriöt ottivat hyvin selkeästi valtaa pois eduskunnalta, käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen sitä tilannetta, kun tiesivät, että eduskunta ei tule kyseenalaistamaan ministeriön tekemiä päätöksiä.

Jos tällä valtiosihteerijärjestelmällä, joka on kyllä kummajainen ja jota minä en oikein millään ymmärrä — me olemme tehneet päätöksen valtiosihteerijärjestelmästä, ja ehdoton vähemmistö tässä huoneessa kuitenkin pitää sitä hommaa hyvänä, mutta siitä huolimatta se tehtiin — saadaan palautettua valtaa politiikalle, silloin se on hyvä. Mutta todella numeraalisestihan sen teki enemmistö, mutta kun täällä käytävillä puhuu, niin juuri kukaan ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ed. Vilkuna, ja voisi sanoa, että pukki kaalimaan vartijana, hyvä näin, viisaita sanoja. Puhukaapa myöskin kanssatovereillenne siitä, että äänestävät sitten näitä määrärahoja vastaan.

Nähtävästi ministeri Koskinen arveli, että puhun jotain hänen kauniista sanoistaan. Hän puhui puoluetuesta hyvinkin kauniisti demokratian kasvattajana. Minä elin elämässäni 52 vuotta kuulumatta mihinkään puolueeseen. Nyt olen ollut jäsenenä vuoden. Saan varmaan sapiskaa näistä sanoistani, mutta olisin vain halunnut ministeri Koskiselle sanoa, että tuokaapas esitys tänne myöskin, että maksettaisiin sille suurimmalle kansanosalle, joka ei kuulu mihinkään puolueisiin, puolueettomuuden tukea.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elolle, joka puhui eurooppalaisesta kehityksestä: Kyllähän me juuri siihen suuntaan olemme menossa. Tämän eduskuntakauden aikana ensimmäistä kertaa on annettu lisäpottia eurovaaleihin ja lisäpottia kunnallisvaaleihin eli vaalitukea. Mutta jos te ette sitä saanut eurovaalikampanjaanne, niin sehän on tietysti teidän puolueenne sisäisen rahanjaon vika sitten.

Sitten kun tämä menee päänuppiluvun mukaan — teitä sosialisteja ja kepulaisia on täällä kansan tahdosta jo ihan kohtuullinen määrä — nyt teille vielä pitäisi antaa 20 kertaa enemmän rahallista tukea kuin perussuomalaisille. Se on teidän mielestänne reilua peliä. (Ed. Elo: Sitä se on!)

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun jotakin esittää, silloin pitäisi myöskin pystyä uskottavasti perustelemaan, minkä takia esitetään näin. Olen kuullut, kun hallituspuolueitten edustajat ovat sanoneet, että ei tämä valtiosihteerien virkojen perustaminen merkitse sitä, että tulee lisää virkoja, kun vähennetään näitä tämän päivän erityisavustajia. No, hyvä on, jos se noin todella olisi, mutta kun katsoo sitä rahamäärää, 1,5 miljoonaa, joka tekee 166 000 euroa per valtiosihteeri, niin herää kyllä kysymys, missä on se säästö, missä on se säästö. Aivan niin kuin ed. Zyskowicz kysyi, onko totta, että vähennetään, ja jos vähennetään, niin miksei se näy missään. Onko se jollakin toisella momentilla? Ei varmasti voi olla, koska nyt käsitellään valtioneuvoston pääluokkaa.

Uskokaa tai älkää, kyllähän tällaista meiltä kansanedustajilta kysytään ja kyllä on aina noloa sanoa, että en minä tiedä. Sen takia olisi hyvä, kun kertoisitte, kuinka monta virkaa ja erityisavustajaa lakkautetaan ja mikä on se nettolisäys. Tämän budjettikirjan mukaan nettolisäys on kiistatta 1,5 miljoonaa euroa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin sukupuolikeskustelua tässä niin, että innostuin pyytämään puheenvuoron. Jos katsoo eduskuntaa, mikä jonkinlainen demokratian ikkuna Suomessa toki on, niin naisten poliittinen tulevaisuus näyttää aika lailla valoisalta. Erityisesti nuorempia ikäluokkia katsoessa taitaa olla neljä viisi kertaa enemmän nuorehkoja naisia täällä kuin nuoria miehiä. Ehkä hyvä näin, mutta en usko, että nuoret naiset ihan niin paljon nuoria miehiä parempia ovat. Varmasti ovat erittäin hyviä, erityisesti kaikki, jotka tänne on valittu. Kyllä tuolla kentällä on hyviä veljiä, jotka jostain syystä ovat rannalle jääneet.

Tässä mielessä kyllä sanoisin sen, että on hyvä, että sukupuolikiintiöitä aikanaan päätettiin, on 40 prosentin raja ja on 8 prosentin raja ja ehkä 12. Hyvä, että ne on aikanaan tehty, mutta toivoisin näkeväni sen päivän, että näistä kiintiöistä pääsisimme eroon. Ei todellinen tasa-arvo, arvoisa puhemies, voi perustua pitkällä tähtäimellä tällaisiin kiintiöihin vaan siihen, että ihmisiä arvostetaan ihmisinä, heidän osaamisensa ja ihmisarvonsa perusteella eikä vain sukupuolen perusteella.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Vaikka rupeaa jo vaikuttamaan jankuttamiselta, niin oli, herra puhemies, pakko vielä kerran palata (Ed. Elo: Se on jankuttamista!) kysymykseen valtiosihteereistä ja poliittisista neuvottelevista virkamiehistä.

Olen siis kysynyt, miksi täällä budjetissa on rahat 9 poliittisen valtiosihteerin ja 9 valtiosihteerin sihteerin virkojen perustamiseen, vaikka on vakuutettu, että nettomääräisesti tällaisia rahoja ei tarvita, koska tämän järjestelmän käyttöönoton myötä lakkaavat ne eri ministeriöissä vähän epämääräisesti olevat, poliittisin perustein rekrytoidut neuvottelevat virkamiehet, ja saattaa olla, että niitä on myös joillakin tiedottajan titteleillä rekrytoitu ministeriöihin. Täällä on vakuutettu ja saattaa olla, että suomalainen media pitää huolen siitä, että nämä vakuutukset toteutuvat, että kun poliittiset valtiosihteerit tulevat, niin nämä poliittisin perustein rekrytoidut neuvottelevat virkamiehet, tiedottajat ja vastaavat ministeriöistä katoavat.

Mutta, herra puhemies, jos ja kun näin olisi, niin sen pitäisi näkyä tässä budjettikirjassa, siis tässä budjettikirjassa. Kun olen melkein kannesta kanteen tätä tällä mielellä vähän tässä tarkastellut, niin tässä budjettikirjassa pitäisi näkyä, jos ei valtioneuvoston kohdalla, niin ministeriöiden kohdalla, näiden palkkamenojen vähentyminen, joilla menoilla on tähän saakka katettu näiden neuvottelevien virkamiesten palkkausta.

Jos joku väittää, että ei kai siellä nyt yksittäisiä virkamiehiä ja niiden palkkauksia näy, niin se väite ei pidä paikkaansa. Ihan sattumanvaraisesti otan tästä esimerkin sivulta 515, STM:n kohdalla kerrotaan esimerkiksi näin: "Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhden henkilön palkkaus- ja muina menoina 64 000 euroa" jne. Seuraava kappale: "Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 125 000 euroa kahden viran perustamiseen" jne. Eli kyllä tässä budjettikirjassa yhdenkin viran tarkkuudella on laskettu määrärahatarpeita.

Jos ja kun jossakin täällä on nyt rahat ollut näiden poliittisten neuvottelevien virkamiesten palkkaukseen, niin miten on mahdollista, että ensi vuoden budjetissa ei näy se, että ne rahat sieltä poistetaan tai niitä rahoja ei tarvita? Miten se on mahdollista? Olen joskus harrastanut perustuslakikysymyksiä ja siltä ajalta muistan esimerkiksi budjetin täydellisyysperiaatteen eli budjettikirjaan pitää laittaa kaikki tiedossa olevat tulot ja menot. Ja jos on tiedossa, että poliittisten neuvottelevien virkamiesten palkkausta ei jatketa, niin tässä kirjassa pitäisi näkyä määrärahojen vähentymisenä asianomaisten ministeriöiden kohdalla tämä asia.

Jos ja kun se ei täällä näy, niin se tarkoittaa sitä, minun ymmärrykseni mukaan, että ministeriöt edelleen saavat käyttöönsä ne rahat, vaikka siellä ei ole niitä vakansseja, näitä neuvottelevia virkamiehiä ja vastaavia. Silloin tietysti herää kysymys, mihinkäs niitä rahoja käytetään. Yksi aika valistunut arvaus voisi olla se, että niissä ministeriöissä, joissa neuvottelevasta virkamiehestä ei tule valtiosihteeriä, tästä neuvottelevasta virkamiehestä tulee sen ministeriön virkamies. Esitän tällaisen arvauksen. Voidaan aikanaan tähän arvauksen osumiseen palata myöhemmin.

Ed. Ala-Nissilä ja muut valtiovarainvaliokunnan ja hallituspuolueiden edustajat, vielä kerran kysymys: missä tässä kirjassa näkyy se, että neuvottelevista virkamiehistä luovutaan?

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Zyskowicz, viisaista sanoista. Muistutan mieliin vielä, mitä ministeri Pekkarinen sanoi, oliko tämän viikon alussa tai viime viikon lopussa, ministerin aitiosta. Hän sanoi, että uusia rekrytointejahan ei tule tapahtumaan, vaan ministeriöt ovat pullollaan kykeneviä henkilöitä, joista tehdään valtiosihteereitä, joten ne rahat ovat siinäkin mielessä olemassa siellä sisällä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Jos pätevät nämä vakuuttelut, mitä hallituksen taholta on esitetty, että valtiosihteerien perustaminen ei merkitse lisää rahaa, niin eiköhän yksimielisesti voitaisi poistaa tämä määräraha ja sitten katsoa myöhemmin, tuleeko muilta ministeriön hallinnonaloilta säästöä. Mutta niin kauan kuin te väitätte, että tämä ei merkitse lisää rahaa, lisää menoja, mutta kuitenkin vaaditaan lisää rahaa, niin jossakin on jotakin, mitä kukaan ei ymmärrä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczilla ovat nyt ympyrät menneet tosi pieniksi. Totta kai budjetti tehdään täydellisyys- ja bruttoperiaatetta noudattaen, mutta eivät kai nämä poliittisluontoiset, neuvottelevat virkamiehet, joista hallitus ilmoitti, että niistä luovutaan, uudenvuodenyönä olemattomiin häivy. Ihmisillä on tietyt irtisanomisajat ja työsuhteen jatkuvuus olemassa. (Ed. Pulliainen: Vuoden irtisanomisaika!) On selvä, että niistä luovutaan, se on ilmoitettu, mutta eiväthän budjettikirjassa voi olla sillä tavalla yksittäisten ihmisten virat budjetoituina. Minusta tämä on ihan oikein tehty ja niistä ilmoitetuista luovutaan. Kyllä teillä on mennyt tosi pieneksi tuo oppositiopolitiikka. (Ed. Zyskowicz: Meillä on sekä suuria että pieniä asioita!) — Pienten asioitten asioita.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä jäin vielä kiinni ed. Zyskowiczin sanoihin, kun hän puhui siitä, että luovutaan neuvottelevista virkamiehistä ja sitä ei näy budjetissa. Minä ihmettelen tätä tapaa lähestyä asiaa. Minusta te lähestytte sitä väärin päin. Eikö ole niin, että tarpeet määräävät virat? Meillä on tiettyjä tarpeita olemassa, ja niihin me perustamme virkoja tai virkamiehet hoitavat niitä asioita, eikä niin päin, että virat määräävät tarpeet. Nyt te lähestytte tätä tästä toisesta näkökulmasta. Jos neuvottelevia virkamiehiä tarvitaan jatkossa, kun tätä poliittista ohjausta tarvitaan jatkossa, mistä toivoisin kokoomuksen olevan samaa mieltä meidän kanssamme, silloin me mahdollisesti tarvitsemme sekä valtiosihteereitä, aikanaan apulaisministereitä että neuvottelevia virkamiehiä. Näiden tarpeidenhan tässä täytyy olla peruslähtökohtana eikä viroilla kikkailun, jota te harrastatte parhaillaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olin jo omalta osaltani päättänyt lopettaa keskustelun, mutta ed. Kiljunen pakotti vielä tarttumaan sanaan.

Jos tarpeet määräisivät virat, niin poliittisia valtiosihteereitä ei perustettaisi. Se on ensimmäinen vastaväite. Toinen, oleellisempi huomautus on se, että ed. Kiljunen puhuu aivan muuta kuin mitä hallituspuolueet ovat täällä vakuuttaneet. Tähän saakka on vakuutettu, että tämän poliittisen valtiosihteerijärjestelmän yksi hyvä puoli on se, että se on läpinäkyvä, hyvin ja selkeästi perusteltu, ja kun se otetaan käyttöön, niin tällaisista vähän epämääräisistä, poliittisperusteisista neuvottelevista virkamiehistä, tiedottajista ja vastaavista avustajista voidaan luopua ja tullaan luopumaan. Nyt ed. Kiljunen sanoo, että eihän näin ole missään päätetty, vaan perustetaan poliittiset valtiosihteerit ja jos on tarvetta, että siinä ohella säilytetään nämä neuvottelevat virkamiehet, niin säilytetään ne. No, totta kai on tarvetta, jos tarve määritellään samalla tavalla punamullan poliittisista tarkoitusperistä lähtien kuin poliittiset valtiosihteerit on perusteltu.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Minä toivon todella, että tämä keskustelu jatkuisi, koska näyttää siltä kuin totuus pikkuhiljaa selviäisi. Hallitus on perustellut ja väittänyt, että virkoja lakkautetaan, ja ed. Kiljunen sanoi, ettei niitä lakkauteta, katsotaan myöhemmin.

Miten on, valtiovarainministeri Kalliomäki, kyllä te kuulette, mitä minä nyt kysyn: Lopetetaanko niitä virkoja, mitä on luvattu, lopetetaanko vai eikö lopeteta? Vastatkaa tähän ihan lyhyesti kyllä tai ei.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Päinvastoin kuin ed. Kallis haluaisin, että tämä keskustelu loppuisi nyt. Toivon, että minun puheenvuoroni olisi viimeinen tässä asiassa. (Ed. Kallis: Nyt totuus selviää!) Kyllä tämä on kerta kaikkiaan sen tasoista keskustelua, että tällä ei myöskään kokoomuksen kannatus lisäänny. (Ed. Laakso: Kannatus voi vähentyä!) Ed. Zyskowicz, te olette itse sanonut, että tämä on jo jankuttamista. Tämä on jankuttamista. Niin kuin totesin, toivon, että tämä olisi viimeinen puheenvuoro, mutta ei näytä olevan. (Naurua)

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Minä kiinnitän yhteen asiaan huomiota Ben Zyskowiczin toistuvissa puheissa. Kokoomus on selkeästi vastalauseessa ilmaissut olevansa mieluummin apulaisministerijärjestelmän kannalla. Se on jotakuinkin sama kuin tämä valtiosihteerijärjestelmä kolmen vuoden kuluttua. Tämä on väliaika, ja te varsin hyvin tiedätte tämän ettekä puhu totuutta, vaan lievästi kaarrellen lähestytte sitä.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin nyt provosoiduin, kun provosoidaan. Ed. Taipale, minä kyllä tiedän, että te ette ollut tämän järjestelmän vankkumaton kannattaja, mutta niin kuin useasti käy, hallituspuolueiden kesken tehtiin kompromissi ja päädyttiin nyt tähän torsoon järjestelmään. Valitettavasti me emme voi olla varmoja siitä, että tämä hallitus lähtee viemään varaministerijärjestelmää eteenpäin. Kyllä me todellakin toivoisimme, että näin tapahtuisi, hallitus ryhtyisi selkeästi valmistelemaan perustuslain muutosta, toisi tänne varaministerijärjestelmän. Sellaista te hallituspuolueet ette ole kuitenkaan lupauksena meille antaneet. Olisitte tehneet nyt ihmeessä tähän edes ponnen, joka olisi velvoittanut. (Ed. Taipale: Seuraava hallitus tekee!) — Minä en usko seuraaviin hallituksiin, ed. Taipale. Te tiedätte, että sellaiset ovat aivan tyhjiä lupauksia. — Jos te olisitte olleet vakavasti sitä mieltä, te olisitte huolehtineet, että tähän tulee selkeä ponsi myöskin valiokunnan mietinnössä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljusen puheenvuoro herätti todellakin suuren huolen ainakin minulle siitä kysymyksestä, eikö todellakaan sitten ollut tarkoitus poliittisista neuvottelevista virkamiehistä luopua tässä yhteydessä, kun poliittisten valtiosihteerien virkoja perustetaan. Uskon, että monet ovat taipuneet kannattamaan tätä valtiosihteerijärjestelmää nimenomaan sillä perusteella, että on luvattu, että toisaalla poliittista virkamieskuntaa karsitaan. Toivoisin nyt todella, että valtiovarainministeri Kalliomäki vastaisi tähän ed. Kalliksen kysymykseen, koska on aika huolestuttavaa, että joudumme äänestämään tästä kysymyksestä ilman, että saamme selvää vastausta. Aikooko hallitus hoitaa asiat niin, että neuvottelevista virkamiehistä karsitaan, aivan niin kuin täällä keskustelussa on aiemmin selviä lupauksia annettu? (Ed. Kallis: Ja jos ei tiedä, niin sanoo, ettei tiedä!)

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Taipaleen äskeisestä puheenvuorosta kävi ilmi, että hän ei todellakaan ole ollut kuuntelemassa oman puolueensa tämän asian valmistelussa mukana olleitten naiskansanedustajien perusteluja, joissa kävi täällä salissa harvinaisen selvästi esille se, että he eivät löydä mitään muuta kuin ongelmia ongelmien jälkeen apulaisministerijärjestelmässä. He eivät antaneet sille hankkeelle minkäänlaista tukea. He käyttivät varsinaisesti puolueen puhevaltaa tässä asiassa silloin, kun tätä lakimuutosta käsiteltiin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä on moneen kertaan aiemminkin sanottu, mutta toistetaan nyt vielä. Tässä yhteydessä poliittisten neuvottelevien virkamiesten järjestelmä päätettiin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Alkuun, kun puhuttiin näistä valtiosihteereistä, siellä oli tämä EU eli Euroopan unioni, ei uutta auringon alla, eli kun se vie meidän rahamme ja se on vienyt meiltä vaikutusvaltaa, niin sen takia, että ministerit pystyvät siellä jotenkin toimimaan, pistetään tämä valtiosihteeri välistä Pyrsselin-koneeseen ohentamaan otsonikerrosta. Siitä kai tässä oli kysymys. Eikö tämä ole EU:n vika, että meille tällaisia herroja ja rouvia tulee lisää? Siitähän tämä alkoi, vai mitä ed. Kiljunen?

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Kalliomäelle selkeästä vastauksesta. Nyt vielä haluaisimme kuulla sen, missä kohtaa tässä budjettikirjan sivulla näkyy tämä, että olemme luopumassa näistä neuvottelevista virkamiehistä. Saisimmeko siihen vielä vastauksen? Sitten olemme tyytyväisiä ja valmiita äänestämään.

Miapetra Kumpula /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä menee nyt lillukanvarsiin, koska tuntuu, että kaikki eivät ole aivan tarkkaan lukeneet edes hallituksen esitystä saati perustuslakivaliokunnan mietintöä. Täällä sanotaan selvästi, että tällä hetkellä on 27 erityisavustajaa ja lisäksi ministereiden poliittiseen avustajakuntaan on nimetty muita virkamiehiä ja toimihenkilöitä. Tällä hetkellä heitä on neljä ja näistä kaikista tullaan luopumaan. Lisäksi meillä on täällä sanallisesti varapääministerin terveiset. Ollaankohan vähän liian pienissä asioissa, jos tästä ed. Räsänen kantaa suurta huolta, niin että ed. Zyskowicz oikein innostuu?

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoroon on todettava, että kun olen puhunut apulaisministerijärjestelmään liittyvistä ongelmista, olen tuonut esiin vain sen, että tämä järjestelmä edellyttäisi eduskunnan toimintaan muutoksia varakansanedustajajärjestelmän luomisen muodossa, jos kaikille ministereille tulisi apulaisministerit, ja perustuslain muutoksia ja muita lainsäädännön muutoksia. Tämän olen todennut, ja tarkoitin sillä sitä, että tässä vaiheessa tällaisiin muutoksiin ei ole ollut valmiutta. Valtiosihteerijärjestelmä toteuttaa mielestäni nämä tarpeet aivan hyvin tässä tilanteessa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi, että poliittisten neuvottelevien virkamiesten viroista luovutaan. Onko valtiovarainministeriössä kuinka monta muuta, jääkö sinne esimerkiksi näitä muita ja muualle näitä ei-poliittisia neuvottelevia virkamiehiä? Eli heitä on vain neljä, näytitte sormellanne, mutta sitten on muita. Tässä on nyt sitten syytä tietää, kuinka paljon niitä sitten jää muita vielä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ah, kuinka ilahduinkaan, kun kuulin, että ed. Rahkonen sanoi jotain varakansanedustajista! Kun tuolla työskentelee valiokunnissa, täytyy kyllä sanoa, että sekin olisi tarpeen. Mikäli täältä joku jää pitkälle sairauslomalle tai äitiyslomalle, kannatan lämpimästi sitä, että näille henkilöille tulee silloin varaedustaja tilalle. Se on hyvä asia.