Maija-Liisa Lindqvist /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus- ja puolustusjaosto on keskittynyt lausunnossaan muutamaan sellaiseen seikkaan, jotka asiantuntijakuulemisten perusteella nousivat esille.

Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot, jotka vuoteen 2002 saakka sisältyivät valtiovarainministeriön pääluokkaan, ovat täydentävän talousarvioesityksen mukaan 196 684 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt näihin arvonlisämenoihin huomiota sekä kuluvan vaalikauden kehyksiä koskevassa mietinnössään että turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa nimenomaan siitä näkökulmasta, että hallinnonalojen arvonlisäveromenot on sisällytetty kehyksiin ja menosäännön piiriin. Esimerkiksi puolustusministeriön hallinnonalalla tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Arvonlisäveromenojen sisältyminen menosääntöön muuttaa päätöksentekoperusteita oleellisesti, kun oman työn hinta on arvonlisäveroton, mutta ulkopuolelta ostettujen palvelujen hintaan lisätään arvonlisäveron osuus. Arvonlisävero-ongelma tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun nyt pilottivaiheessa olevista kumppanuushankkeista aletaan tehdä päätöksiä. Lähtökohtana tulee valiokunnan mielestä olla, että arvonlisäveromenot katetaan vuotuisissa talousarvioissa täysimääräisinä.

Puolustusmateriaalihankintojen osalta puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään vuonna 2005 ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Kehittämisen mahdollistamiseksi ja Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi noin kolmannes Puolustusvoimien määrärahoista on kohdennettava puolustusmateriaalihankintoihin. Valtaosa eli noin 531,5 miljoonaa euroa momentille esitetyistä 577 129 000 eurosta on sidottu jo aiempina vuosina hyväksyttyjen tilausvaltuuksien toteuttamiseen. Uutena tilausvaltuutena ehdotetaan aloitettavaksi Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus. Täydentävän talousarvioesityksen mukaisesti tilausvaltuuden perusteella tehtävistä sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 109 miljoonaa euroa vuosina 2005—2008. Ensi vuonna maksatukset olisivat 13,2 miljoonaa euroa. Tilausvaltuus pitää sisällään Merivoimien Laivue 2000 -jatkohankintojen aloittamisen, meritorjuntaohjuksen modernisoinnin jatkamisen sekä kertahankintoina pioneerikomppanian ja erikoistoimintaosaston varustuksen hankinnat. Saadun selvityksen mukaan uutta tilausvaltuutta valmisteltaessa on otettu huomioon tilausvaltuuksien suunnitteluprosessin luotettavuuden parantamiseen ja hankintojen toteuttamisen tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet siten, että hankintatilaukset voidaan tehdä valtuuden myöntämisvuonna.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käytön tehostamiseen huomiota viimeksi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä. Lukuperusteluissa esitetyistä puolustusministeriön Puolustusvoimille asettamista tulostavoitteista vuodelle 2005 todetaan, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Valiokunta toteaa, että myös eduskunta on tätä useaan otteeseen edellyttänyt ja että tavoitteesta on syytä pitää kiinni jatkossakin.

Puolustusvaliokunnan lausuntoon 4/2004 yhtyen valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä selventää mahdollisimman nopeasti sellaisen Suomessa tuotannollista toimintaa harjoittavan puolustusmateriaaliteollisuuden asema, jonka pääomistus on ulkomailla. Kuitenkin näissähän työpaikat ovat Suomessa ja puolustustarviketeollisuus on myös itse toivonut tätä selvitystä.

Lausunnossaan puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös lento-onnettomuudessa vuonna 2001 pahoin vaurioituneen Hornet-hävittäjän korjaamiseen. Valiokunta on pitänyt perusteltuna Ilmavoimien tavoitetta saada käyttää Hornet-hankinnasta Yhdysvalloista palautuvia rahoja koneen korjaamiseen. Ilmavoimien tavoitteena on muuntaa kone korjauksen yhteydessä kaksipaikkaiseksi, koulutuskäyttöön soveltuvaksi koneeksi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti näiden niin sanottujen fms-maksujärjestelyyn liittyvien määrärahapalautusten kotimaisuuspainotteiseen käyttöön huomiota kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Puolustusministeriö esitti jo vuoden 2003 ensimmäiseen lisätalousarvioon lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti menetetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta Yhdysvalloista palautuvien rahojen kohdennukselle voisi olla vuoden 2005 ensimmäinen lisätalousarvio.

Haluan tässä yhteydessä vielä todeta, että jaostomme on saanut erinomaisen selvityksen puolustusministeriltä ja puolustusministeriöltä sekä laajaa asiantuntijakuulemista ja ne kipukohdat, jotka ovat näissä todella tulleet esille, ovat myös jatkossa tarkastelun kohteena.

Tähän jaoston mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, vihreiltä ja vasemmistoliitolta, joita he varmasti itse tulevat tarkemmin selvittämään.

Haluan kiittää kaikkia jaoston ja valiokunnan jäseniä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja jo esitteli valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön osalta, on vielä syytä se todeta, että jaostossa sitä voitiin käsitellä hyvin suuren yksimielisyyden vallitessa ja ennen kaikkea myöskin tuoda esille ne ongelmat, mitä tämän hetken Puolustusvoimissamme on, ja niistä, niin kuin kuultiin, mietinnössä myöskin maininnat on.

Herra puhemies! Tämä antaa mahdollisuuden laajemminkin tarkastella toki ensi maanantaina, kun on selonteko täällä käsittelyssä, puolustuspolitiikkaa, mutta myöskin voidaan nyt ihan todeta se, että kyllähän Suomen puolustuspolitiikan keskeiset tavoitteet ovat yleinen asevelvollisuus, alueellinen maanpuolustus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja ennen kaikkea neljäntenä vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Mielestäni näiden neljän keskeisen peruspilarin varassa Suomen oma maanpuolustustyö tänä päivänäkin lepää.

Ennen kaikkea tähän yleiseen asevelvollisuuteen totean, että nyt ovat juuri tulleet taas, niin kuin tiedämme, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kannanotot julki ja niissä on selkeästi todettu se, että asevelvollisuusarmeijaa pidetään parhaana ratkaisuna meille. Sen sijaan ammattiarmeija koetaan täysin vieraaksi vaihtoehdoksi. Tässähän me poikkeamme monesta muusta Euroopan maasta. Minusta tämä on syytä selkeästi tuoda esiin.

Alueellinen maanpuolustus on erittäin tärkeää, ja ennen kaikkea se, mikä vahvistaa alueellista maanpuolustusta, on se, että meillä on varuskunnat ja varikot eri puolilla maata. Mutta me kaikki tiedämme, että tilanne ei ole sama kuin oli vuonna 1950 tai vuonna 1980 tai vuonna 1990. Nyt elämme aivan toisessa tilanteessa. Myöskin asevelvollisten kohdalta on aivan varmaa se, että varuskunta- ja varikkorakenteisiin joudutaan tulevaisuudessa puuttumaan, olipa sitten kuka tahansa puolustusministerinä. Mielestäni ministeri Kääriäinen on tätä asiaakin, kun tiedetään, että tämä on erittäin vaikea kysymys, koska siinä on myös aina aluepoliittiset näkökohdat, erittäin suurella taidolla ja pieteetillä pystynyt ainakin tähän saakka ja uskoakseni myöskin tästä eteenpäin hoitamaan.

Herra puhemies! Tärkeä kysymys on sotilaallinen liittoutumattomuus. Näinhän asia on ja sen pitääkin olla. Nato-kysymys on aivan varmasti vahvasti esillä täällä ensi maanantaina, mutta tiedetään ja sopii tässäkin yhteydessä jo se todeta, että kyllähän silloin, kun tämän salin kautta teimme ratkaisun, että liityimme Euroopan unionin jäsenyyteen, me myöskin liittouduimme Euroopan unioniin eli sitouduimme siihen. Minusta meidän on avoimesti tämä tunnustettava ja elettävä myös tämän tosiasian pohjalta. Se koskee kaikkia toimintoja, myöskin puolustuspolitiikkaa. On turha kuvitella ja muunlaisia käsityksiä ainakaan kovin vahvasti esittää.

Mielenkiintoista on tässä Mts:n selvityksessä, että viimeisen vuoden aikana liittoutumisen kannatus on noussut. Kolmannes suomalaisista haluaa, että Suomi liittoutuu sotilaallisesti. Se ei ole sen enempää, mutta se on kasvanut muutaman prosenttiyksikön. (Ed. Nepponen: Kymmenen!) Ja miksi se on kasvanut? Täällä on parempia asiantuntijoita, jotka tuntevat asian taustat, mutta kyllä varmasti näin ulkopuolisena, vain tiedotusvälineitä ja ympäristöä seuranneena arvioin, että keskeinen kysymys on turvallisuus. Sekä Euroopan että myös maailmanlaajuisesti ajatellen turvallisuuskysymys on niin tärkeä, että tältä pohjalta varmasti myöskin suomalaiset ajattelevat, että on syytä olla mukana semmoisessa yhteisössä, joka takaa pitkällä aikavälillä kansalaisille turvallisuuden, sekä perusturvallisuuden että laajemminkin koko turvallisuuskysymyksen. On aivan totta, että kyllä EU-jäsenyys on lisännyt kansalaisten turvallisuuden tunnetta, vaikka sitten niitä negatiivisia tekijöitä tässä EU-jäsenyydessä on ollut ja on, mutta nimenomaan tätä turvallisuuden tunnetta se on vahvasti lisännyt.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän neljänteen kohtaan eli vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Niin kuin budjetissakin todetaan, siihen osoitetaan määrärahat juuri sen mukaisesti kuin hallitus ja ministeri on ne sinne esittänyt. Minusta on tavattoman tärkeää, että tällä voidaan vahvistaa suomalaisten puolustustahtoa. Suomalaisten puolustustahto tämän selvityksen mukaan on sellainen, että neljä viidestä on valmis myöskin puolustamaan aseellisesti tätä maata, vaikka lopputulos olisikin epävarma. Tämä kuvaa sitä, että meillä on maanpuolustustahtoa tässä maassa.

Herra puhemies! Mielestäni puolustusministeri Kääriäinen on erittäin hyvin hoitanut tehtäväänsä puolustusministerinä, ja tätä osoittaa varmasti myös se, niin kuin täällä kuultiin, että on vain kaksi vastalausetta puolustusministeriön pääluokassa. Niin kuin hyvin ymmärrän, nämä vastalauseet pohjautuvat hyvin vahvasti asenteellisiin näkökohtiin. Mutta ennen kaikkea sille, että suurin oppositiopuolue kokoomus on voinut yhtyä valtiovarainvaliokunnassa tähän yksimieliseen esitykseen, annan suuren arvon.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuunnella ed. Vihriälän ajatukset sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Kyllä terminä se on aikansa elänyt, ja toivon, että vähitellen voitaisiin siirtyä sen osalta aikaan, joka käsittelee nykypäivää ja tulevaisuutta. Kun maanantaina on tilaisuus keskustella asiasta enemmän, en jatka tuota, mutta uskon, että vähitellen päästään siinäkin asiassa eteenpäin.

Haluan muutamaan asiaan kiinnittää huomiota, joista täällä jo jaoston puheenjohtaja nosti esiin vaurioituneen Hornet-hävittäjän korjaamisen, joka toisi työtä ensinnä ja johon rahat löytyisivät niistä Yhdysvalloista palautuvista rahoista, jotka ovat olleet siellä ikään kuin säästössä. Olisi korkea aika tuo tehdä. Siihen on nyt parin vuoden aikana niin valtiovarainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin kiinnittänyt huomiota.

Se, että tässä on yksimielinen budjetti, ei merkitse sitä, ettei huolia olisi. Erityisesti haluan painottaa sitä, että toimintamenovarat ovat erittäin rajalliset ja paineita tulee koko ajan lisää. Se on johtanut jo siihen, että varusmieskoulutuksessa maastovuorokausia on jouduttu vähentämään merkittävästi. Kun ne vielä 2003 olivat 46 vuorokautta, nyt ne ovat vain 40 vuorokautta. Samoin kertausharjoitusten määrä on laskemassa. Se on huono kehityssuunta, ja siihen on kovat paineet edelleenkin, mikä sitten heijastuu rationalisointikysymyksiin, joista maanantaina varmasti myöskin puhutaan.

Erittäin korkealle kohonneet energian ja polttoaineiden hinnat ovat vain lisänneet näitä paineita saada muualta säästöjä.

Yksi merkittävä asia, jonka haluan nostaa esiin, on kiinteistöuudistuksen aiheuttamat lisääntyvät paineet toimintamenoihin. Kun 2006 tarkastellaan tätä nykyistä järjestelmää, niin silloin pitäisi nähdä se, että tuottovaatimus, mikä on asetettu näille Puolustusvoimien kiinteistöille, on kohtuuttoman korkea, 7 prosentin tuottovaatimusta kiinteistöistä, joita ei hyvällä tahdollakaan voitaisi käyttää muuhun tarkoitukseen, pitäisi pystyä aikanaan laskemaan, mikä tuntuisi suurena helpotuksena Puolustusvoimien toiminnassa.

Viimeisenä asiana: Kun nyt rationalisointityöhön liittyen Puolustusvoimat suunnittelee kumppanuushankkeita, jotka ovat varmasti hyvin suunniteltuina erinomainen tapa saada Puolustusvoimat keskittymään ydintoimintoihin, näitä kuitenkin häiritsee arvonlisäveromenettely, joka täysimääräisesti huomioituna merkitsee sitä, että kumppanuushankkeiden kautta ostettu työ tulee merkittävästi kalliimmaksi. Tästä pitäisi saada syntymään ennakoiva päätös, jolloin voitaisiin hyödyntää sitä laaja-alaista osaamista, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on.

Nämä olivat ne muutamat asiat, jotka halusin nostaa esiin ja joihin erityisesti puolustusvaliokunta lausunnossaan on kiinnittänyt huomiota.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Oman maan puolustukseen on turvattava ja varattava riittävät resurssit, mutta kansainvälistä toimintaa on otettava mukaan järkevässä määrin. Mielestäni Suomi on länsimainen demokratia, ja siksi on liityttävä kaikkiin eurooppalaisiin turvallisuus- ja demokratiajärjestelmiin, jotta voidaan turvata vakaa ja yhtenäinen Euroopan kehitys kaikilla turvallisuussektoreilla.

Nyt, kun puhutaan budjetista, haluan tietenkin esittää toivomuksen, että tekemäni lakialoite ainakin jatkossa saisi myötämielisyyttä, että siirtovelvolliset upseerit saisivat verottoman kulukorvauksen, jotta he voivat asua toisella paikkakunnalla, koska heiltä on juuri mennyt pois, kuten ed. Nepponen täällä aikaisemmin sanoi, tämä edullinen asuntomahdollisuus, koska asuntojärjestelyt ovat kehittyneet sen suuntaisesti, että edullisia vuokra-asuntoja ei enää siirtovelvollisilla ole käytettävissä.

Toivon myös, että varusmiehille tulevaisuudessa voidaan järjestää eläke, että heille kertyy eläkettä varusmiespalveluajalta, joka on lakisääteinen. Eläkeuudistuksen myötä opiskelijoille tuli tämä oikeus, samoin kuin alle kolmivuotiasta lasta hoitavalle vanhemmalle. Varmasti kyseessä on epähuomiossa tapahtunut tapaturma, joka voidaan korjata, ja uskon, että puolustusministeri ottaa asian sydämelleen ja hoitaa asian valtiovarainministerin kanssa pikaisesti kuntoon.

Toinen vaihtoehto tietenkin, ja mieluiten tietenkin ottaisin molemmat, on antaa varusmiehille kotiuttamisraha takaisin, joka aikaisemmin oli käytössä.

Haluaisin vielä muutaman sanan puhua toisenlaisesta maanpuolustuksesta, nimittäin sotilasmusiikista. Päijät-Hämeen alue on valtiolle nettomaksaja, ja toivoisin, että Lahdessa toimiva Suomen sotilasmusiikkimuseo saisi 200 000 euroa toimintaansa. Se olisi semmoinen lämmin henkäys hallitukselta meille sinne Päijät-Hämeeseen. Toiminta on kuitenkin maanlaajuista, se ei tue pelkästään Lahtea ja Lahden ympäristöä. Sotilasmusiikkimuseo on tutkiva ja arkistoiva museo, joka tekee uraauurtavaa työtä. Esimerkiksi tällä hetkellä museossa on meneillään sotilasmusiikkiin liittyen nuottien ja nuotistojen arkistointi. Koska tarkoitukseen sopivaa tallennusohjelmaa ei ole ollut olemassa, on tämän museon väki rakentanut sen itse talkootyöläisten avustamana. Tällä hetkellä hallussa on yli 1 000 nuotistoa, joista on tallennettu jo runsaat 700. Samalla tavalla on menetelty soittimien, valokuvien ja muun materiaalin kanssa. Tätä arkistointia ei maassamme ole kukaan aikaisemmin suorittanut. Mielestäni tämä on sellaista toimintaa, jota tulee tukea. Siitä voidaan tietenkin keskustella, tuleeko tämä asia esittää juuri tässä pääluokassa. Aivan yhtä hyvin se voisi olla jossakin muuallakin. Pääasia, että asia hoituu. Mutta toivon, että tämä otetaan sydämen asiaksi hoitaa kuntoon.

Haluan vielä mainita, että Lahdessa toimii myös Puolustusvoimain varusmiessoittokunta, joka on niittänyt kansainvälistä mainetta. Näin ollen tämän museon toiminta tukisi jo Lahdessa olevan varuskunnan toimintaa. Nämä molemmat toimijat toimivat siis valtakunnallisesti eivätkä vain paikallisesti.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomi käyttää maanpuolustukseen 1,4 prosenttia kansantuotteesta. Se on aivan liian paljon, osuutta on pienennettävä, puolustusbudjettia on pienennettävä, rahaa pitää käyttää vähemmän tähän asiaan. Ruotsin tie olkoon meidänkin tiemme.

Varusmiespalveluksen suorittaa yli 80 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta. Se on aivan liian paljon, tätä määrää täytyy pienentää, tämä on eurooppalaisittain paljon. Siihen on monenlaisia keinoja. Itse olen tänä aamuna jättänyt lakialoitteen, jossa tähdätään armeijan koon pienentämiseen muun muassa sillä, että siviilipalvelus tehdään olennaisesti houkuttelevammaksi, armeijan kesto lyhennetään puoleen nykyisestään ja huoltajat saisivat vapautuksen armeijasta.

Lisää maanantaina.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Maanantaina todellakin keskustellaan perusteellisesti Suomen puolustus- ja turvallisuuden perusteista seuraavan viiden—kymmenen—kahdenkymmenen vuoden sihdillä, jonka takia nyt ei ole tarpeen tässä mennä kovin perusteelliseen ikään kuin etukäteiskeskusteluun, varastaa sitä maanantain agendaa. Mutta pariin asiaan tässä lyhyesti kajoan.

Useammassa puheenvuorossa on puhuttu asevelvollisten asemasta ja asevelvollisuuteen perustuvasta sotaväestä. Tämähän on meidän puolustuksemme perusasia, että meillä on voimassa ja hyvin toimiva yleinen asevelvollisuusjärjestelmä. Minun arvioni on, että tästä asiasta kyllä keskustelu tulee joskus tulevaisuudessa ehkä käymään hyvinkin kiihkeänä.

Lähden siitä, että jotta asevelvollisuus voisi säilyttää asemansa tällaisena keskeisenä kulmakivenä, niin asevelvollisten asemaa täytyy parantaa muun muassa niin, että kotiuttamisrahan osalta ja päivärahojen osalta viritetään nyt tulevissa kehyskeskusteluissa pohdintaa siitä, miten voitaisiin mennä vähitellen eteenpäin. Tämä kotiuttamisraha, joka poistettiin kymmenkunta vuotta sitten, on hyvin käyttökelpoinen vastaantulo asevelvollisia kohtaan ja tuntuu olevan heidän tavoitteissaan selvällä ykkössijalla. Mutta ei pidä myöskään unohtaa päivärahoja. Siellähän ei paljon voida tehdä, koska se on kallista puuhaa valtiontalouden näkökulmasta, mutta jotakin pientä pienillä askelilla ajan mittaan kyllä on ilman muuta tehtävissä. Tämä kotiuttamisraha-asiahan vaatii yhteistyötä STM:n kanssa, koska se on nimenomaan täysin sen reviirillä oleva budjettikysymys. Totta kai valtiovarainministeriöllä on siihen oma sanansa sanottavana. Mutta muun muassa näillä keinoilla ja monilla muillakin asevelvollisuuden asemaa myös sen nuoren näkökulmasta on syytä vahvistaa.

Toinen lyhyt näkökohta liittyy meidän puolustusmäärärahojemme tasoon ja siitä käytävään keskusteluun. Se 1,4 prosenttia bruttokansantuotteestahan on Euroopan alhaisimpia. Paljon alemmaksi ei voi käytännössä enää mennä, ja on Suomelta ollut verraton suoritus, kun olemme pystyneet näinkin vaatimattomilla määrärahoilla järjestämään oman puolustuksemme näin hyvin ja näin uskottavasti, luottamusta herättävällä tavalla ja myös kiitosta ja kunnioitusta herättävällä tavalla kriisinhallintatehtävissä.

Kun ed. Meriläinen viittasi siihen, että meidän tiemme on Ruotsin tie, niin kyllähän Ruotsi käyttää rutkasti enemmän määrärahoja puolustukseensa kuin Suomi käyttää. Jos tämän pitäisi olla se Suomen tie, niin voisin lievästi asettua tukemaan sitä, että näitä puolustusmäärärahoja voisi hiukan myös tulevina aikoina nostaa. Mutta tietysti hän ei tätä tarkoittanut. (Ed. Saarinen: Täysin eri taktiikka!) — Täysin eri taktiikka muutenkin. — Mitä tulee Suomen ratkaisuun, sehän on erilainen kuin Ruotsin ratkaisu, se, mitä Suomi nyt ajaa, se on kestävä tie, se ansaitsee myös kansan tuen, niin kuin olemme huomanneet hyvin monelta osalta. Samalla se myös mahdollistaa sen, että me voimme osallistua tällä mallilla aivan riittävässä määrin myös tähän kansainväliseen kriisinhallintaan ja menestyä siellä verrattomalla tavalla.