Jari Koskinen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokasta
ei kovin paljon tuohon valtiovarainvaliokunnan mietintöön
ole kirjoitettu, mutta on syytä kuitenkin sanoa pari sanaa
siitä.
Se ainoa muutos, mikä budjettiin tehtiin valtiovarainvaliokunnassa
koskien valtiovarainministeriön pääluokkaa,
liittyy erääseen momenttiin. Momentin nimi on
ennalta arvaamattomat menot. Kyseinen momentti oli tarkastelun kohteena
jo vuosi sitten, kun päätettiin tämän
vuoden budjetista. Silloin aikanaan valtiovarainministeri esitti
sille momentille 20 miljoonaa euroa, ja viime vuonna sieltä otettiin
10 miljoonaa pois ja todettiin, että varmaan 10 miljoonaa
euroa riittää näihin ennalta arvaamattomiin
menoihin tälle vuodelle. Tässä syksyn
aikana kävi selville se, että yhtään
euroa näihin ennalta arvaamattomiin menoihin ei ole tarvittu.
Sen jälkeen valtiovarainvaliokunnassa todettiin, että ehkä on syytä poistaa
siitä 10 miljoonaa euroa kokonaan pois. Jos tulee jotain
ennalta arvaamatonta menoa, niin varmaan niihin rahat jostain löytyy,
ja tarvittaessa otetaan käyttöön lisätalousarviot.
Sille momentille on jäänyt kuitenkin edelleen 70
miljoonaa euroa, ja se liittyy eräisiin hankintoihin, joista
käydään paraikaa oikeutta. Vielä ei tiedetä,
joutuuko Suomi maksamaan ehkä noin 70 miljoonaa euroa tullimaksuja
näistä hankinnoista. Sen takia valtiovarainministeriössä on
ollut ajatusta, että Suomi voisi maksaa niitä etukäteen,
jotta ei joutuisi sitten maksamaan sakkokorkoja. Toisaalta voi miettiä,
onko tässä järjestelyssä mitään
järkeä. Siinä ikään
kuin tunnustettaisiin se, että me olemme mahdollisesti
jotain joutumassa maksamaankin. Sen vuoksi me olemme myös
kokoomuksen vastalauseessa todenneet, että kun ei vielä tiedetä tästä 70
miljoonasta eurosta, tarvitaanko sitä vai eikö sitä tarvita,
niin se on syytä jättää budjettiin
merkkaamatta. Jos sen aika joskus tulee, kun tulee aikanaan tuomiotkin, niin
käytetään sitten se raha, ja se löytyy
sieltä kuuluisasta jakamattomasta varauksesta.
Arvoisa puhemies! Toinen asia lyhyesti. Myös Tulli
kuuluu tähän valtiovarainministeriön
pääluokkaan. On ollut paljon palautetta ja paljon tyytymättömiä kansalaisia
johtuen siitä, että autoveropäätökset
kestävät yllättävän
kauan. Se johtuu siitä tietysti, että ulkomailta
tuodaan käytettyjä autoja Suomeen enemmän
kuin aiemmin. Vaikka tietysti asia pikkuhiljaa menee parempaan suuntaan,
niin käsittelyajat on kuitenkin vielä reippaasti
3 viikkoa tai vähän enemmänkin normaalitapauksissa.
Mutta tietysti enemmän syntyy ongelmia siitä,
kun tuodaan vähän harvinaisempia autoja, joitten
arvon määrittely on huomattavasti työläämpää kuin
yleisimpien merkkien. Sen vuoksi tietysti täytyy toivoa,
että Tullilla olisi riittävästi henkilöitä töissä ja
myös saataisiin sellaisia nopeita ja joustavia ratkaisuja aikaiseksi.
Tämä koskee myös erityisen paljon
niin sanottuja museoautoja. Tuodaan vanhempia autoja Suomeen, joista,
voi sanoa, käyvän arvon määritteleminen
on vieläkin vaikeampaa. Kun tiedetään,
että Suomessa on paljon museoautoharrastajia, jotka haluaisivat
tuoda ulkomailta käytettynä hyviä museoautoja,
joita täällä kunnostettaisiin, ja sitä kautta
edistettäisiin hienoa toimintaa, niin toivoo, että ensinnäkin
Tulli pystyy käsittelemään nämäkin
asiat mahdollisimman nopeasti.
Toinen vielä tärkeämpi asia on se,
että aikanaan vuonna 2002, kun päätettiin
uudesta autoverosta, oli myös yksi ponsi, jossa kiirehdittiin sitä,
että museoautojen verotusta ylipäätään
pitäisi tarkistella. Valitettavasti näyttää siltä,
että valtiovarainministeriössä on ollut
muita kiireitä, koska yhtäkään
näistä viidestä autoveroponnesta ei ole
saatu vietyä eteenpäin eikä yhtään
uutta esitystä niitten pohjalta ole tänne tullut.
Toivottavasti keväällä saamme käsiteltäväksi
täällä edes joitakin autoveromuutoksia.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin lähtisin
liikkeelle tästä kollega Jari Koskisen esille
nostamasta kysymyksestä koskien menokohtaa Edeltä arvaamattomat
tarpeet. Näin se on tarkkaan ottaen budjettikirjaan kirjoitettu.
80 miljoonaa euroa on suuri summa. Mielestäni tällä nimikkeellä pitäisi
olla hyvin pienen luvun. Tässä yhdyn ed. Jari
Koskisen näkemyksiin siitä, että hyvä hallintotapa
edellyttäisi sitä, että edeltä arvaamattomat
tarpeet hoidetaan sitten sitä mukaa, kun tulee hallinnollisia
päätöksiä, aivan niin kuin hallinnollinen
kirjanpito edellyttää, että toimenpiteet
perustuvat hallinnollisiin päätöksiin.
Sitten kun ja jos hilut tulevat kinttuihin, niin maksetaan viulut.
Lisäbudjetit ovat sitä varten. Yhtä hyvin
esimerkin vuoksi voisi sanoa, että olisi joku merkittävä määrärahavaraus
vaikkapa tulvavahinkoihin nyt jo tietämättä,
onko ensi vuonna tulvia vai ei.
Sitten eduskunnan tekemiin budjettimuutoksiin. Riippuu vähän
puhujasta, ovatko ne 70 miljoonaa brutto vai 40 miljoonaa euroa
netto. Nimittäin henkilökohtaisesti koen, että kyseessä on 40
miljoonaa netto. Se 30 miljoonaa, jonka hallitus kokee tässä menoksi,
on kuntien rahaa, joka on valtion hallussa. Ne ovat maksamattomia
korvauksia kunnille, jotka olisivat aikanaan kuuluneet kunnille,
jos laskentajärjestelmät olisivat olleet ajan
tasalla. Se on huostassa olevaa pääomaa taseessa.
Sitä ei saa hävittää eikä muutoinkaan huonosti
käyttää, jotenka eihän sitä nyt
voi menoksi kirjata, jos palauttaa asianosaisille heille kuuluvat
rahat. Ei se ole koskaan valtion rahaa ollutkaan. Jos olisi haluttu,
niin tuolta edeltä arvaamattomalta tarvemomentilta olisi
voitu tasapainottaa koko tämä 40 miljoonaa netto.
Vaaka olisi ollut täysin tasapainossa, ja eduskunta ei
olisi silloin lisännyt valtion menoja lainkaan. Siis eduskunnan
budjettimuutoksia voidaan pitää symbolisena sipaisuna,
etenkin jos mittatikkuna käyttää sitä huomattavan
vähäiseksi summaksi luonnehdittua 100:aa miljoonaa,
joka varallisuusvero poistamalla kutistaa pysyvästi valtion budjettipohjaa,
siis tulopohja jää joka vuonna 100 miljoonaa euroa
alamittaiseksi.
Ihmiset joutuvat nykyään hakemaan toimeentulotukea
maksaakseen tuloveronsa, mutta tietojeni mukaan toimeentulotukiluukulla
ei ole käynyt kuitenkaan sellaisia henkilöitä,
jotka olisivat tukea pyytäneet selviytyäkseen
varallisuusveronsa maksamisesta. Eduskunnan muutokset hyvään
hallituksen budjettiesitykseen ovat siis olleet suurten lukujen
valossa symbolisia. Kun budjetin loppusumma miljardeissa ilmoitettuna on
37,855 miljardia, niin eduskunnan budjettimuutokset ovat kohdistuneet
vasta neljänteen numeroon vasemmalta ja toiseen numeroon
desimaalipilkun jälkeen. Muutokset mahtuvat siis marginaalivirheen
marginaaliin.
Herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää arvoisaa
valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeä siitä asiallisesta
tyylistä, millä hän on suhtautunut ongelmien
ja ristiriitaisten näkemysten yhteensovittamiseen ja ratkaisemiseen.
Paitsi että politiikka on paitsi kestävyyslaji,
siinä on syytä myös antaa tyylipisteitä.
Tässä Kalliomäen tyylissä on valtava
ero edellisen valtiovarainministerin käyttämään
tyyliin ja työskentelytapaan, ja tähän Kalliomäen
tyyliin olen selvästi enemmän tykästynyt
ja uskon, että se vaikuttaa kaikkien meidän joulumieleen,
että täältä lähdetään
tänä jouluna hyvällä mielellä,
toisin kuin monena muuna jouluna on jouduttu lähtemään
tosiaan apealla mielellä kotiin johtuen siitä,
että on ollut ristiriitoja ja jännitteitä ja
ratkaisuja on haettu vähän keljullakin tavalla,
mutta nyt lähdetään hyvällä mielellä.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan tukea ed. Koskisen esitystä ja
ajatuksia. Hän kuitenkin tuntee asian hyvin valtiovarainvaliokunnan
verojaoston puheenjohtajana. Toivon, että hallitus tuo
mahdollisimman pian autoveroon liittyviä lakeja ja uudistuksia
meille käsiteltäväksi, koska me olemme
nähneet, mitenkä tavallaan hyvä on ollut,
että autoveroa on alennettu. Vaikka tapa, millä se
toteutettiin, ei ehkä ollut kaikkein tyylikkäin,
kuitenkin on osoittautunut, että autoveron alentaminen
on ollut hyvä ajatus, ja toivon, että ed. Koskisen
toiveet tulevat kuulluiksi hallituksessa.
Yleiskeskustelu päättyy.