Johannes Koskinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä perustuslakivaliokunnan mietintö on perusmuotoinen. Kävimme läpi oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin kanssa nämä havainnot, joita kertomuksessa oli, ja totesimme, että on ansiokkaita selvityksiä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuoroissa ja että kanteluiden ratkaisussa on edetty. Mutta pienenä toiveena tulevaisuuteen päin katsomme, että kanteluasioiden mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn Oikeuskanslerinvirastossa pitää jatkossakin kiinnittää huomiota. Emme ole mitään yksittäistä teemaa ottaneet käsiteltäväksi, vaan kokonaisuutena päädyimme sitten lopputulokseen, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! 200 sivua täyttä asiaa on tässä valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksessa. Yhdeksää hallinnonalaa on käsitelty. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä nostan täältä sivulta 122 valtiovarainhallintoa koskevia ja tällä hallinnonalalla tehtyjä ratkaisuja tässä puheenvuorossani, arvoisa puheenjohtaja, lyhyesti esille.

Ensimmäinen koskee Verohallintoa ja Verohallinnon kansalaisten lähettämiin kirjeisiin vastaamista. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota verotoimiston neuvonta- ja tiedusteluihin vastaamisvelvollisuuden sisältöön sellaisena kuin se ilmenee perustuslain 21 §:ssä. Hän toteaa, että viranomaisen ja viranhaltijan on vastattava toimivaltaansa kuuluviin asiallisiin ja riittävästi yksilöityihin tiedusteluihin kohtuullisessa ajassa. Viranomaisen tulee todeta, minkä vuoksi se ei katso tarpeelliseksi vastata tiedusteluihin. Keskeistä on, että hallinnossa asioivalla on joka tapauksessa oikeus saada sopivalla tavalla tieto siitä, että hänen kirjallinen tiedustelunsa on vastaanotettu, sekä siitä, mihin toimenpiteisiin hänen kirjallinen tiedustelunsa on johtanut. Tässä on hieman huolimattomuutta Verohallinnon toimesta, ja apulaisoikeuskansleri on aivan oikein tähän kiinnittänyt huomiota.

Toinen kohta koskee valtiovarainhallinnon tulliosastoa, oikeutta käyttää omaa kieltään. Tästä asiasta on tehty kantelu, ja kyse on asiakkaan perustuslaillisesta oikeudesta käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia. Tulli oli toistuvasti Helsinki—Pietari-välisellä junamatkalla loukannut hänen oikeuttaan käyttää tullaustilanteessa omaa kieltään jokaisessa tapauksessa. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksellään, että virkavelvollisuuksiin kuuluu kaikissa tilanteissa taata henkilölle todellinen mahdollisuus käyttää ja puhua hänen omaa kieltään ja tulla ymmärretyksi sillä. Ruotsin kieli on ainakin toistaiseksi myöskin kouluissa pakollinen, joten minusta tämä huomautus koskien Tullin viranomaista on myöskin paikallaan.

Kolmantena, kun olen entinen tilintarkastaja aluehallintovirastosta: Viivytys erityistarkastusta koskevassa asiassa on sivulla 124. Siinä kantelija oli saattanut aluehallintovirastossa vireille erityistilintarkastusta koskevan hakemuksen. Tämän hakemuksen käsittely vei kokonaista puolitoista vuotta, ja tämän johdosta apulaisoikeuskansleri korosti, että toiminnan tehostamishankkeet tai henkilöstön vähentämistarpeet eivät saa vaikuttaa perustuslaissa perusoikeutena turvattuun oikeuteen saada asia käsitellyksi asianmukaisella tavalla ilman näinkin suurta viivettä. Tästä syystä hän lähetti päätöksen valtiovarainministeriölle tiedoksi edellä todetussa tarkoituksessa huomioon otettavaksi. Eli jos meistä joku vaatii jossakin erityistilanteessa jopa erityistilintarkastusta, siihen on viranomaisen suhtauduttava riittävällä vakavuudella ja hoidettava se vastaus tälle esityksen tekijälle pyyteettömästi ja hyvinkin lyhyessä ajassa ja myöskin vastattava, että asia ei anna aihetta enempään. — Kiitos.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013 on hyvää luettavaa. Kiitos tästä informaatiosta, mitä kirjassa on. Nostan esille muutamia itselleni tärkeitä asioita, joita haluan myös tuoda teidän tietoonne.

Tässä selonteossa otetaan kantaa lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan tarkastamiseen, josta hallitus antoi lakiesityksen, ja laki on astunut voimaan. Perussuomalaiset tekivät myös aiheesta lakialoitteen, jossa esittivät, että todellakin rikostaustat tarkastettaisiin myös heiltä, jotka toimivat vapaaehtoistyössä lasten kanssa.

On hienoa todeta tässä ja lukea myös tästä kirjasta se, että oikeuskanslerin kanta tämän lain sisältöön oli samansuuntainen kuin perussuomalaisten kanta. Me esitimme, että rikostaustan tarkastamisen tulisi olla työnantajalle velvoite, ei ainoastaan oikeus. Oikeuskansleri esittääkin tässä selonteossa sitä, että näin olisi voinut olla.

On hienoa nyt muistaa se, että oikeusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tahoillansa arvioivat tulevaisuudessa tämän voimaan astuneen lain toimivuutta ja mahdollisesti sitten lakia. Lakiin palataan vielä tulevaisuudessa. Tein asiasta keväällä kirjallisen kysymyksen, kun sain tietooni, että lakia ei ole juurikaan sovellettu vielä Suomessa. Se johtunee ehkä siitä, että on uusi laki, siitä ei ole vielä niin paljon tietoutta, ja tietenkään työntekijöitä ei ehkä vapaaehtoistyöhön haeta juuri kesän korvilla. Mutta näitäkin on syytä seurata, että kuinka sitten asiat toteutuvat.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mistä haluan puhua, on riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, joista niistäkin tässä teoksessa mainitaan. Varsinkin nostetaan esille hammashoito ja ylipäänsä suunhoito, että on kohtuutonta, jos joutuu odottamaan kymmenenkin kuukautta päästäksensä julkisen sektorin hoidettavaksi. Aikoja ei ole. Mielestäni niitä ei ole riittävästi. Odotusajat ovat liian pitkät erikoissairaanhoidossa. Edelleenkin voimme miettiä, onko hoitotakuuaikakin liian pitkä. On kohtuutonta odottaa vaikkapa diagnoosia, että pääsee sinne erikoissairaanhoitoon vasta 3—4 kuukauden tai jopa puolen vuoden kuluttua. Se on kohtuutonta sairaalle. Näihin asioihin meidän pitää puuttua.

Voimme myös miettiä, onko kohtuullista ja onko oikein, onko se yhdenvertaista ja onko se jopa sydämetöntä — sydämellistä se ei ole ainakaan — että vaikkapa syöpädiagnoosi annetaan postikirjeellä potilaalle tiedoksi. On hirveää, että sanotaan, että ei ole aikoja, ja siitä syystä annetaan syövästä diagnoosi kirjeellä ihmiselle kotiin. Voitte kuvitella, millainen vastaanotto sillä kirjeellä on. Ihminen putoaa tietämättömyyden loukkuun ja hakee apua ja jopa ottaa yhteyttä kansanedustajaan, että mitä minä teen nyt, kun olen tällaisen diagnoosin saanut. (Pertti Salolainen: Järkyttävää!) — Kyllä, ja näin tapahtuu. Olette aivan oikeassa, edustaja Salolainen. Näin tapahtuu.

Oikeus yksityisyyteen on myös mainittu täällä, äärettömän tärkeä asia. Malmin sairaalassa on juuri otettu käyttöön kameravalvonta potilashuoneessa. Sitä on perusteltu sillä, että sillä ehkäistään muun muassa potilashoitovirheitä, muun muassa sairaalabakteerien leviämistä. Tämähän on ihan hyvä perustelu, ja tietysti myös valvovan silmän alla on hyvä olla. Mutta voimme miettiä, kun laitospaikkoja vähennetään ja hoitajia vähenee ja niin poispäin, meillä on tälläkin hetkellä liian vähän hoitohenkilökuntaa, että millä tavalla tulevaisuudessa vanhuksia valvotaan. On aivan hirveää ajatella, jos tällainen kehityssuunta tulisi olemaan, että kameravalvonnalla.

Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan lasten kohtaamiin seksuaalirikoksiin. Me puhumme myös oikeusprosessien käsittelyajoista, jotka ovat yleensäkin liian pitkiä. Mielestäni lapsiin kohdistuvissa rikoksissa monesti käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, että nuori ehtii kehittyä lapsesta jo hyvin nopeasti. Pari vuotta ihminen kehittyy ja kasvaa, ja edelleen asiat palautetaan hänen mieleensä. Elikkä varsinkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tulisi käsitellä todella nopeasti ja reaaliajassa, että ei yhtään turhaa, liikaa odottelua.

Kiitos tästä selostuksesta. Tämä on hyvä, ja tässä on paljon muutakin, mihin voisi ottaa kantaa. — Kiitoksia.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus, samoin kuin oikeuskanslerin kertomus, on tärkeää luettavaa. Siihen vain pitäisi olla reilusti kaiken muun työn ohella aikaa, mutta niistä kyllä näkee sen, mitkä asiat vaivaavat ja eivät ole kohdallaan tavallisten kansalaisten elämässä tai hallinnossa.

Itse olen joutunut tekemään aika lailla töitä muun muassa sen suhteen, että Kreikka-vakuussopimus aikoinaan lainvastaisella tavalla salattiin. Vieläkään hänen nimeään, joka sen salaamispäätöksen antoi, ei ole tuotu julkisuuteen, ja on ihan varma asia, että virkamiehet tämmöisiä päätöksiä omin päin eivät tee, vaan siihen on ollut aina ministerin valtuutus.

Toinen asia, mikä on myöskin täällä oikeuskanslerin kertomuksessa, on tekemäni kantelu kuntarakennelain valmistelusta, ja ajankohtaisena asiana nyt, mikä panee kyllä peräämään muun muassa kansanedustajien oikeuksia, on tämä Nato-isäntämaasopimus. Siitähän ulkoministeri antoi tässä salissa lupauksen, että se tuodaan asianmukaiseen käsittelyyn eduskunnassa, mutta minusta se, että se lähetetään englanninkielisenä käännöksenä työhuoneeseen, ei ole mikään eduskuntakäsittely. Ainakaan minun silmiini ei ole vielä näkynyt sitä, että tämä sopimus olisi virallisena käännöksenä edes toimitettu kansanedustajille ja muille, joita se koskee, myöskään kansalaisten tietoon, ja en tiedä sitten, miten se käsittely aiotaan täällä talossa hoitaa, jos sitä ylipäätään aiotaan aidolla tavalla tuoda meidän pohdittavaksemme.

Mutta tästä kantelusta, kuntarakennelakiehdotuksen käsittelyaikataulusta ja lausuntokierroksesta: Pyysin oikeuskansleria tutkimaan aikataulun lainmukaisuuden ja kuntien tosiasiallisen mahdollisuuden perehtyä niihin keskeisiin tekijöihin, jotka ovat olennaisia lausunnon antamiseksi ja jotka vaikuttavat kuntien asemaan. Taustallahan oli oikeuskanslerin aiempi päätös vuodelta 2012 liittyen Asikkalan kunnan kanteluun, ja tässä jäljemmässä päätöksessä oikeuskansleri viittaa myöskin siihen.

Itse toin kantelussa juridisia perusteita esille. Ensinnäkään hyvän hallintotavan mukaisia asiantuntija-arviointeja uudistuksen taloudellisista kustannuksista ei ole esitetty, ja selvitysvelvollisuuden osalta tulee määritellä poikkeusmenettelymahdollisuus sellaisissa kunnissa tai sellaisilla alueilla, joissa ollaan samaa kysymystä tai vastaavaa aluejakoselvitystä selvitetty viimeisen neljän vuoden aikana lain voimaantulosta. Ja sitten asetetut määräajat eivät vastanneet asianmukaisen valmistelun ja perehtymisen edellyttämiä määräaikoja. Niin kuin tiedätte, niin kunnallinen itsehallinto on aivan erityisesti määritelty perustuslain 121 §:ssä, ja muun muassa Euroopan neuvosto on antanut paikallisen itsehallinnon peruskirjan, ja se periaate, mikä pitää aina pitää mielessä, on, että kunnallinen itsehallinto ja kuntarajoista päättäminen kuuluvat kunnille itselleen, eivät muille eturyhmille tai tahoille.

Oikeuskansleri teki tästä asiasta päätöksen kiitettävän ripeästi, ja päätöksessään hän sitten toteaa ratkaisussa, että kuulemisen aitous edellyttää ensinnäkin oikeaa ajoitusta, kuuleminen on toteutettava riittävän varhaisessa valmisteluvaiheessa, jossa kuuleminen voi vielä tehokkaasti vaikuttaa valmisteltavan asian sisältöön, mutta toisaalta vasta sitten, kun kuultavilla on käytettävissään riittävät tiedot kantojensa muodostamiseksi. Edelleen oikeuskansleri nostaa esille tärkeitä perustuslaissa mainittuja pointteja: kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuden, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon. Hän lähettää päätöksessään terveisiä valtioneuvoston kanslialle, valtionvarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle, että nämä ehdot eivät jo silloin tehdyssä valmistelussa ja meneillään olevassa valmistelussa ole täyttäneet hyvän hallinnon vaatimuksia eivätkä sitä, että niin eduskunnassa kuin kunnissakin pitää olla käytössä riittävä määrä tosiasiallista tietoa ja riittävän ajoissa, jotta voidaan tehdä perustellut päätökset.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista lukea näitä eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin kertomuksia säännöllisesti. Nyt kiinnitin huomiota sivulla 76 erityisesti siihen, että kun puhutaan oikeuskanslerin havainnoista, jotka koskevat perus- ja ihmisoikeustilannetta, niin siinä on hyvin ylimalkaisesti todettu siitä sillä tavalla, että siinä viitataan perustuslain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen saada tieto julkisesta asiakirjasta niin sanottuja Kreikka-vakuusasiakirjoja koskevien asiakirjapyyntöjen yhteydessä. Tämä aihe on hyvin tärkeä meille perussuomalaisille, sillä me saimme korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä purettua tämän salatun Kreikka-vakuusasiakirjanipun. Olen tyytyväinen, että asia on otettu myös kanteluasiana käsittelyyn ja oikeuskanslerin sivuilta löytyy hyvin tarkka selostus siitä, missä on menetelty virheellisesti. Kiitos siitä!

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oikeuskanslerin kertomus on hyvä työväline meille kansanedustajille tietää siitä, millaisia kipukohtia kansan keskuudessa on erilaisista viranomaispäätöksistä tai -asioista.

On monta asiaa, joista haluaisin nostaa esille muutaman kysymyksen, mutta ajan lyhyyden vuoksi tämän työ- ja elinkeinohallinnon osalta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että tässä kantelija oli saanut työ- ja elinkeinotoimistosta kielteisen starttirahapäätöksen sillä perusteella, että viitattiin, että hänellä mahdollisesti on yrittäjätaustaa, ja viitattiin joihinkin lainkohtiin. Tässä on ihan asianmukaisesti kiinnitetty huomiota siihen, että tällaisia päätöksiä kun tehdään, niin se kantelijan yrittäjätausta pitää arvioida suhteessa työvoimapalveluihin kuuluvan tuen myöntämisen yleisiin edellytyksiin, niiden mukaisesti. Siinä mielessä näitä päätöksiä kun tehdään, niin monesti tulee heitettyä niin sanotusti lapsi pesuveden mukana. Elikkä itse kysymys on... Tai ei tässä kysymyksiä voi esittää varmaankaan vaan huomion siitä, että kuinka yleistä tämä on, että ihan tavallisessa asiassa ihmiselle, joka haluaa päästä eteenpäin elämässä, esimerkiksi työllisyyden puolella, tulevat nämä keinotekoiset rajat vastaan, joita viranomaiset erilaisten säädöksien perusteella, ikävä kyllä, rakentavat. Näistä pitäisi päästä eroon. Kun näitä kaikkia tapauksia lukee, niin täällä on just semmoisia (Puhemies koputtaa) pykäliä nimenomaan, jotka estävät ihmisen onnistumista. Ja voidaanko näitä rakenteita jollakin tavalla saada hallinnossa vähän paremmaksi, se on taas meidän tehtävämme pohtia.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Haluan antaa kiitosta siitä, että koulujen perinteiset juhlat ja niihin liittyvät perinteet suvivirsineen voivat jatkua. Perinteitä pitää voida vaalia myös kansainvälistyvässä Suomessa. Pidän myös hyvänä sitä, että tarkkailuhaalariongelmaan on vankeinhoidossa löytynyt ratkaisu.

Oikeuskanslerin kertomuksessa nousevat esille uudet laitteet, esimerkiksi älypuhelimet opetuksessa, ja ymmärrän sen ongelman, että kaikilla ei ole varaa niihin ja perusopetuksen täytyy olla maksutonta. Toki vanha perinne on ollut myös se, että perusopetuksessa on käytetty aiemminkin omia suksia, omia muita materiaaleja, esimerkiksi liikunnassa hyvin usein. Toivon, että tähän löytyy ratkaisu, jolla voidaan edetä niin, että osittain voidaan hyödyntää myös omia laitteita, mutta niin, että kaikilla on mahdollisuus tietysti tuohon opetukseen.

Puhelimet kiinni -määräys on kouluissa aika yleinen, ja oikeuskansleri on tähän liittyen todennut, että se loukkaa oppilaan oikeutta vastaanottaa viestejä. Minua kiinnostaisi se, kumpi on vakavampi oikeuden rikkominen: se, että ei voi ottaa vastaan viestejä, vai se, että puhelin häiritsee opetusta, että ei voi vastaanottaa hyvää, laadukasta opetusta.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä kertomuksessa sivulla 145 puhutaan Kansaneläkelaitokseen liittyvästä asiasta, ja nostaisin tässä esille sen, mistä juuri äskenkin sain puhelinsoiton, elikkä käsittelyajat. Tässä on ollut sellainen tapaus, että lainsäädäntö on määritellyt ajan, mihin mennessä olisi pitänyt päätös antaa, ja päätöstä ei ole onnistuttu antamaan. Esimerkiksi eläkepäätökset ovat sellaisia, että ihmiset joutuvat kohtuuttoman pitkään niitä odottamaan. Väliaikainen päätös kyllä annetaan, mutta sitten sitä virallista voi joutua odottamaan.

Toinen asia, minkä haluaisin ihan yleisesti nostaa tässä esille, on yleensäkin esteellisyys- ja jääviyskysymykset meidän yhteiskunnassa. Nostan esille nyt vaikkapa viime päivinäkin lehdissä olleet kirjoitukset. Esteellisyyttähän ei pidä turhaan esittää, mutta hyvin varovainen pitää olla. Varsinkin jos henkilöllä on jonkunlaisia taloudellisia sidonnaisuuksia, niin sitten pitää ymmärtää päätöksenteossa itsensä jäävätä. Se on hyvin vakava asia. Pitäisi puhua enemmän siitä etiikasta meillä Suomessa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitän täällä käydystä keskustelusta ja esitetyistä näkökohdista.

Minä vastaan hyvin lyhyesti tähän. Totean perustuslakivaliokunnan esille ottamasta asiasta, kanteluasioiden käsittelystä ja käsittelyajan nopeuttamisesta: Se on meillä ollut tavoitteena, että käsittelyaikoja saataisiin entistä lyhyemmiksi. Meillä on tavoitteena se, että vähintään 90 prosenttia kanteluista ratkaistaan yhdessä vuodessa, ja tähän on myös käytännössä päästy. Osa kanteluista ratkaistaan hyvinkin nopeasti. Kertomusvuonna kanteluitten keskimääräinen käsittelyaika oli 18 viikkoa ja mediaani 4,9 viikkoa, siis noin 5 viikkoa. Edelleen on pyrkimyksenä paitsi ratkaisujen vaikuttavuuteen ja laatuun panostaminen myös se, että kanteluitten käsittelyaikaa saataisiin nipistettyä vielä lyhyemmäksi. — Kiitos.