Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ilmastokysymys on noussut yhdeksi aikamme suurimmista haasteista. Kuluvan talven säät saattavat hyvinkin olla konkreettinen viesti ilmastonmuutoksesta. Samaan suuntaan todistaa myös tiede. Ihmisellä on ilmiselvä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Tämän vahvisti myös Ison-Britannian hallituksen tieteellinen neuvonantaja Sir Nicholas Stern raportissaan aivan äskettäin.

Koko maailman yhteinen velvollisuus ja intressi on ryhtyä entistä tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tämän näkemyksen jakaa myös EU:n komissio tuoreessa ehdotuksessaan keskeisiksi tavoitteiksi ja toimiksi energia- ja ilmastopolitiikassa. Ilmastokysymyksen hoitaminen määritellään siinä suunnannäyttäjäksi muun ohessa myös energiapolitiikassa tehtäville ratkaisuille. Komissio on asettanut erittäin kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuodelle 2020 ja sen jälkeiselle ajalle.

Arvoisa puhemies! Hallitus tukee komission päälinjauksia. Jo tässä vaiheessa hallitus korostaa, että päästöjen vähentämistoimiin on sitoutettava koko teollinen maailma ja kaikki suuret päästäjät.

Suomen hallitus on sitoutunut osaltaan koko maailmanyhteisön ja EU:n jo lähivuosillekin asettamiin tavoitteisiin. Toimeenpanemme parhaillaan Kioton sopimuksen pohjalta EU:n taakanjaossa vuonna 1998 meille vuosille 2008—2012 määrättyjä velvoitteita. Päästöjen pudottaminen noina mainittuina vuosina vuoden 1990 tasolle eli 71 miljoonaan CO₂-tonniin on moniin muihin maihin verrattuna kova velvoite. Osa siitä voidaan saavuttaa päästökaupalla ja muilla energiapoliittisilla toimilla, toinen osa teollisuuden ja energiateollisuuden omin ratkaisuin. Myös jätehuollon ratkaisut edesauttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Hallitus on ollut ohjelmansa mukaisesti aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteisössä ilmastokysymyksen tulevienkin ratkaisujen valmistelussa. Tähtäimessä on ollut Kioton ensimmäisen kauden jälkeinen aika vuodesta 2013 eteenpäin.

Puheenjohtajakaudella vastuumme oli luonnollisesti erityisen suuri. Ilmastokysymykset olivat yksi hallituksen keskeisiä prioriteetteja.

Ministerineuvosto hyväksyi lokakuussa päätelmät, joilla linjattiin EU:n tavoitteet Nairobin ilmastokokouksiin, ja joulukuussa päätelmät, joissa määriteltiin EU:n tavoiteaikataulu sekä lähtökohtia tulevalle sopimukselle. EU on ollut varsin tyytyväinen Nairobin istuntojen tuloksiin, ja jäsenmaat ovat kiitelleet Suomea hyvästä toiminnasta. Suomi nosti ilmasto- ja energiakysymykset myös kaikkien kolmansien maiden kanssa toteutettujen huippukokouksien asialistalle. EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa tehtiin Suomen johdolla uusi avaus Helsingissä, nimenomaan Helsingissä. Täällä järjestettiin myös EU:n ja Venäjän ympäristöalan ensimmäinen PPC-kokous. Hallitus ei siis suinkaan ole ollut toimeton ilmastokysymyksen hoitamisessa maailmalla.

Arvoisa puhemies! Ilmastokysymyksessä energiapolitiikka siis näyttelee tärkeintä roolia myös Suomessa. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy näet meilläkin energiantuotannossa. Välikysymyksen tekijät väittävät, että energiapolitiikka on päättämätöntä ja että kansalaisten epätietoisuus energian saatavuudesta ja hintakehityksestä on kasvanut. Kysymyksessä vaaditaan myös ilmastoon ja energiaan vedoten ydinenergiaratkaisujen välitöntä valmistelua ja mahdollisimman suurta energiaomavaraisuutta. Puhutaanpa kysymyksessä myös, kylläkin vähän niin kuin pakon sanelemana, uusiutuvasta ja bioenergiasta.

Arvoisa puhemies! Väitän, että niin aktiivista energiapoliittisten toimien ajanjaksoa on Suomen lähihistoriasta vaikeaa löytää kuin on ollut tämän hallituksen toimikausi vuodesta 2003 lähtien.

Olemme toimeenpanneet 2000-luvun alkuvuosina valmistellun EU:n päästökauppadirektiivin. Uudistimme sähkömarkkinalain ja paransimme energiajärjestelmän toimivuutta. Olemme parantaneet monin keinoin energiatehokkuutta ja energiansäästöjä.

Hallitus on sijoittanut rahassa runsaammin ja tukikohteissa mitaten enemmän kuin koskaan ennen Suomen historian aikaa uusiutuviin ja biopohjaisiin energialähteisiin ja edistänyt sitä tietä energiaomavaraisuutta. Olemme jo veroratkaisuin vahvistamassa kotimaisen turpeen kilpailuasemaa kisassa kivihiilen kanssa. Suomi tukee EU:n parlamentin pyrkimyksiä saada turve määritellyksi YK:n ilmastopaneelissa hitaasti uusiutuvaksi energia-aineeksi. (Ed. Dromberg: Saastuttavia energiamuotoja!)

Olemme luoneet lakisääteisen ja historiamme ensimmäisen, siis historiamme ensimmäisen varavoimajärjestelmän, jolla varmistetaan sähkön riittävyys erilaisissa, myös erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ja olemmepa saattaneet, vaikka oppositio sitä ei kysynyt tietystikään, eduskunnan käsittelyyn lain, jolla myös liikenteessä siirrytään asteittain öljyriippuvuutta vähentäviin biopohjaisiin polttoaineisiin.

Tätä listaa, arvoisa puhemies, voisi jatkaa. Päämäärä näissä toimissa on ollut selvä. Energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta on parannettu, biopohjaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin on panostettu, säästöä ja päästöjen vähentämistä on vauhditettu.

Verrattuna muuhun maailmaan toimet ovat meillä myös tepsineet aika hyvin. Vaikka esimerkiksi sähkö on meidän kaikkien mielestä tietysti edelleenkin liian kallista, me kaikki toisaalta tiedämme toivon mukaan vähintään tämän päivän jälkeen, että suomalainen kuluttaja maksaa sähköstään halvemman hinnan kuin missään muussa läntisen Euroopan maassa, Kreikkaa lukuun ottamatta. Ja sen jälkeen, kun sähköveroa ollaan madallettu, myöskin teollisuus saa sähkönsä erinomaisen kilpailukykyiseen hintaan. (Ed. Dromberg: Nousee koko ajan!)

Kokoomuksen vaatimukselle ydinvoiman lisärakentamisen "valmistelujen aloittamisesta" hallituksen energiastrategian, jonka myöskin käsittelyssä kokoomus oli mukana, sanoma on selvä: Hallitus ei rakenna ydinvoimaa, mutta sen puolesta ovi on myös ydinvoiman lisärakentamiselle auki.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotuista toimista eräät ansaitsevat hieman lähempää tarkastelua vielä:

Hallitus tähtää toimillaan energiatehokkuuden radikaaliin parantamiseen. Hallitus jakaa komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassakin esitetyn 20 prosentin koko EU:n säästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Tähän asti energiatehokkuutta on edistetty lähinnä kannustimilla, kuten investointiavustuksilla, koulutuksella, informaatiolla ja vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla. Arvion mukaan päästöjä on vähennetty näillä toimin noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Säästetty energia vastaa 360 000 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

Hallitus on edistänyt säästötoimia tukemalla energiakatselmuksia ja -investointeja. Vuosina 2003—2006 säästöinvestointeja ja -selvityksiä on tuettu 26 miljoonalla eurolla.

Laitteiden ja rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat pari esimerkkiä niistä EU:n toimista, joissa Suomi on ollut hyvin aktiivisesti mukana.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma asetti tavoitteeksi uusiutuvien ja biopohjaisten energialähteiden käytön edistämisen. Hallituksen energiastrategia, jonka eduskunta käsitteli, täsmensi näitä tavoitteita.

Uusiutuvien energialähteitten osalta tavoite on kasvattaa niiden osuutta vuoteen 2025 mennessä 40 prosentilla ja nostaa uusiutuvien ja biopohjaisten osuus kokonaisenergiasta tämän päivän 25 prosentista 2025 mennessä kolmannekseen. Nousu ei yhtäkkiä tunnu kovin suurelta, nämä lukemat, mutta käytännössä se tietää erittäin suuressa määrin uusiutuvan ja biopohjaisen energian käytön lisäämistä.

Metsähakkeen, peltobiomassan, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun osuus primäärienergiasta ainakin kolminkertaistetaan, siis ainakin kolminkertaistetaan näiden sanottujen vuosien aikaan.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus on tarkoitus nostaa 31,5 prosenttiin.

Kotimaisen energian kasvutavoitteena on siis neljänneksen lisäys vuodesta 2003 vuoteen 2025 mennessä. Muun muassa näiden toimien tavoitteena on öljy- ja hiiliriippuvuuden radikaali vähentäminen edessä olevien vuosien aikana. Kuinka pian kokonaan voidaan näistä luopua, jää nähtäväksi. Radikaali vähentäminen on hallituksen selvä ja hyvin voimallinen tavoite.

Käytännön toimet tukevat hallituksen tätä linjaa. Muutama esimerkki siitä, mitä jo tehty on sanottujen strategisten tavoitteitten tavoittelemiseksi.

Tähän mennessä vaalikauden aikana valtion energiatuella on vaikutettu 443:n uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan hankkeen eteenpäinviemiseen, lähinnä investointeihin ja jossakin määrin myöskin säästötoimiin rahaa on silloin käytetty. Hankkeiden määrä on suurempi, jälleen kerran suurempi, kuin millään vaalikaudella tätä ennen.

Valtion rahaa myönnettiin viime vuonna energiainvestointeihin ja vastaavaan 43,7 miljoonaa euroa. Sekin on yhtenä vuonna enemmän kuin koskaan ennen Suomessa. Vaalikauden heikoimmankin vuoden, vuoden 2003 lukema oli 32,5 miljoonaa euroa.

Investointitukien pääasiallisina kohteina ovat olleet puuta käyttävät hankkeet. Mutta myös tuulienergiainvestointeja on tuettu vaalikaudella ennätysmäärin, 23,2 miljoonalla eurolla. Tämä taitaa olla enemmän kuin koko Suomen historian aikana tähän saakka tuulivoimaa on yhteensä tuettu, eli tämän hallituskauden aikaan sanottu luku arvioni mukaan ylittää sen.

Erityisesti haluan mainita, että vuoden 2002 ydinvoimaratkaisun yhteydessä asetetut niin sanotut risupakettitavoitteet, joihin niin mielellään aina viitataan, ne tullaan saavuttamaan nykyvauhdilla etuajassa. (Ed. Tiusanen: Energiansäästölaki!) Vielä vähän aikaa sitten puhuttiin siitä, että risupakettitavoitteet on jätetty unholaan ja niitä ei saavuteta. Arvoisa puhemies, kerron teille, että ne saavutetaan etuajassa, ja todistus siitä, että näin tulee tapahtumaan, tulee seuraavassa: Kun vuonna 2002 metsätähteen ja -hakkeen käyttö oli noin 1,7 miljoonaa kuutiota, oli se jo viime vuonna keskimäärin 3,8 miljoonaa kuutiota ja loppuvuodesta vauhti oli tuota korkeammalla tasolla. 5 miljoonan kuution taso, se tavoite täyttyy. Ei 2010, joka oli sen loppu, se tavoitetähtäin, vaan jo vuoden 2009 aikaan reilusti tätä menoa.

Käyttöön otetut energiapuun korjuu- ja haketustuki sekä energiakasvituki lisäävät biopohjaisten energiaraaka-aineiden tarjontaa. Viime vuonna voimaan tullut pientalojen lämmitystavan muutostuki lisää puolestaan bioenergian käyttöä.

Hallitus on ponnistellut myös monilta muilta osin välikysymyksessä keksittyä enemmän energiaomavaraisuuden kohentamiseksi. Vielä kerran, eduskunnan käsissä on parhaillaan hallituksen lakiesitys, jolla käyttövelvoitteen keinoin siirrytään siis liikenteessä asteittain biopohjaisten polttoaineiden käyttöön. Tämä vähentää, ja se on tämän startin tärkein asia, alkuvaiheessa nimenomaan liikenteen öljyriippuvuutta. Vähentää öljyriippuvuutta on, ei vain meidän, vaan se on myös Euroopan unionin, meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja tämä askel, jonka eduskunta toivon mukaan kohta ottaa hyväksyessään muutaman päivän päästä tämän lakiesityksen, toivon mukaan, on tärkeä askel tässä. Jatkossa tämä tie merkitsee myöskin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, alkuvaiheessa huomattavan paljon vähemmän, mutta jatkossa huomattavan paljon enemmän. Uskon esimerkiksi, että biodieselin osalta jo ensimmäisessä vaiheessa, kun sitä aletaan käyttää, se nimenomaan merkitsee samalla myöskin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Etanolin kohdalla, jossa teknologia ei ole ihan niin pitkällä, tuo tavoite on ehkä vähän kauempana.

Välikysymyksen tekijät sanovat, arvoisa puhemies, että Vanhasen hallituksen olisi tullut olla energiapolitiikan suunnannäyttäjä Euroopassa. Tietämättä tarkalleen siis mitä suuntaa kokoomus sanomallaan painottaa, Vanhasen hallitus on todellakin ollut suunnannäyttäjä erityisesti bioenergian ja uusiutuvan energian edistämisessä. Tässä tuo tehtävä on hoidettu hyvin. Jos sitä tarkoitettiin, vastaus tulee tässä.

Järjestimme EU-puheenjohtajakauden aikana muun muassa korkean tason työryhmän kokouksen, jossa käsiteltiin ja valmisteltiin EU:n energiapakettia muun muassa uusiutuvasta ja bioenergiasta. Tällä työllä, mikä täällä meillä sai merkittävää lisävauhtia, on Saksan itsensäkin kertoman mukaan tärkeä sija siinä suuren energiareformin valmistelussa, joka Saksan puheenjohtajakaudella ja Saksan toimesta viime kädessä toteutetaan.

Miksikäs emme olisi olleet sitten suunnannäyttäjiä? Bioenergiassa olemme tänään Euroopan ykkönen sähkön hankinnassa ja kakkonen primäärienergiassa. Se on meidän asema Euroopan unionin 27:n jäsenvaltion välisessä kisassa. Olemme kiistatta myös suunnannäyttäjiä energiatehokkuudessa: Suomalainen energiankäyttöteknologia on tänään, niin kuin tässä salissa tiedetään, hyvin kysyttyä maailmalla. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme maailman johtavia maita. Myös ydinjätepolitiikassa olemme näyttäneet muulle maailmalle mallia.

Suomen puheenjohtajakauden aikana järjestettiin Lahdessa EU:n huippukokous, johon myös presidentti Putin osallistui, ja jossa edettiin EU:n ja Venäjän energiasuhteissa. Puheenjohtajakaudella kyettiin myös järjestämään Moskovassa Venäjän ja EU:n PPC-kokous, jossa linjattiin tuon energiayhteistyön konkreettisia asioita. Ensimmäisen kerran työryhmäraporttien valmistelun pohjalta saatettiin tunnistaa monella osa-alueella niitä tehtäväalueita, joilla myös konkreettisin toimin tätä yhteistyötä edistetään. Huippukokous on tärkeä siinä, että siinä määritellään tahtotila ja määritellään päälinjat. Nämä PPC-kokoukset pyrkivät antamaan sisältöä sille, mitä tuon sateenvarjon alla pitää tehdä, ja me onnistuimme pitämään sen kokouksen hyvin tuloksin.

Arvoisa puhemies! Välikysyjät sanovat, että kansalaiset ovat epätietoisia energian hinnan kehityksestä.

Suomi on — ja nyt, kiitos muiden ohessa myös kokoomukselle — siirtynyt jo vuosia sitten kilpailtuihin, yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, ja siellä hinnat vaihtelevat. (Ed. Kuosmanen: Siellä on monopoli!) — Ed. Kuosmanen, käytännössä se tarkoitti sitä, että me luovuimme sähkönhinnan sääntelystä jo aikoja sitten, ja ehkä sittenkin onneksi näin teimme, että luovuimme. Vain siirtohinnat eivät ole tällä hetkellä kilpailun piirissä, sekä tuotanto että kauppa ovat kilpailun piirissä.

Sähkömarkkinoiden toimivuudessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa, ilman muuta näin. Nämä selvitysmiehet, jotka ovat työtä tehneet, he ovat todistaneet sen, että parantamisen varaa on, ja pohjoismaisessa yhteistyössä moniin toimiin, muun muassa Mikko Karan raportin pohjalta, on ryhdyttykin. Yhteiset sähkömarkkinat: Tarvitaan yhteisiä toimia niiden markkinoiden toimivuuden parantamiseksi, (Ed. Kuosmanen: Niitä me tarvitsemme!) ja niihin toimiin on ryhdytty. Mutta myös omilla toimilla voidaan eräin osin yhtä ja toista parannusta saada aikaan. Suositusten vauhdittamana, näiden mitä on tehty, täällä kotimaassa on luotu eduskunnan myötävaikutuksella tehoreservijärjestelmä sähkökapasiteetin turvaamiseksi. Siihen aikaisemmin jo viittasin. Siinä idea on se, että jos tulee ongelmia Ruotsista tai tuolta Venäjältä Suomeen tuotavan sähkön suhteen tai joitain muita ongelmia, meillä on nyt ensimmäisen kerran tehoreservijärjestelmä, jossa on 600—800 megaa sellaista tavaraa, joka voidaan nopeasti 12 tunnin kuluessa ottaa käyttöön, siltä varalta, jos joku hätä jostakin syystä tulee.

Arvoisa puhemies! Huolehtimalla yhteisin pohjoismaisin toimin sähköntarjonnan riittävyydestä Pohjolassa, parantamalla sähkömarkkinoiden toimivuutta monin eri tavoin voidaan muun muassa päästökaupan ja kansainvälisten paineiden aiheuttamaa sähkönhinnan nousua hillitä. Selvitysmies Purasjoen raportti esitteli edessä olevia hallitusneuvotteluja varten näitä koskevia monia, radikaalejakin ehdotuksia. Ne ehdotukset ovat tallella, ja niitä sietää varmasti katsella. Täällä välikysyjät viittaavat myöskin selvitysmies Karan raporttiin. Minulle jäi vähän epäselväksi, että vaadittiinko sen raportin kaikkia esityksiä toteutettavaksi vai ei. Jos vaadittiin, minun täytyy muistuttaa, että kun Mikko Kara esitti, että muun muassa windfall-voitot pitää leikata, olen havainnut monen kokoomuksen johtavan poliitikon jyrkästi vastustavan tällaista esitystä, että näitten windfall-voittojen leikkaamiseen tässä nyt sitten käytäisiin.

Arvoisa puhemies! Toisaalta selvitysmiesten raportit, joihinka viittaan, ovat osoittaneet, niin kuin selvitysmies Purasjokikin sanoi, että vaikka me täällä Suomessa ja Pohjolassa toteamme, että sähkömarkkinoiden toimivuudessa on parantamisen sijaa, meillä on maailman parhaiten toimivat sähkömarkkinat. Ja se osaltaan selittää ymmärtääkseni sitä, mikä on sähkönhinta meillä. Vaikka, vielä kertaalleen, se on meidän kaikkien mielestä tavattoman korkea, kannattaa muistaa yksi asia. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkönhinta maanantaina oli aika tarkkaan reaalisesti samalla tasolla kuin se oli vuonna 1997. (Ed. Kuosmanen: Mutta lauha sää!) Se on välillä ollut selvästi alempana. — Ed. Kuosmanen, se on niin, että se vaihtelee. — Se on välillä alempana ja välillä ylempänä. Tuo esimerkki puhuu puolestaan. Suomessa, arvoisa puhemies, kulutussähkön hinta siirtoineen päivineen oli maanantaina, toissa päivänä, mistä minulla on viimeinen tilastotieto, 11 senttiä kilowattitunnilta. Se on läntisen Euroopan toiseksi halvin, niin kuin sanoin. Verrattakoon tätä hintaa esimerkiksi Saksan hintaan. Saksalainen kotitalous maksoi maanantaina omasta sähköstään 20 senttiä kilowattitunnilta. Meillä 11, Saksassa 20. Tämä kertoo jotain siitä sittenkin, mikä suhteellisesti on tilanne.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut kotimaisen energiantuotannon selkeästi etusijalle tuontienergiaan nähden. Tämä linjaus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että kauppa- ja teollisuusministeri hylkäsi hakemuksen rakentaa 1 000 megan merikaapeli sähkön tuomiseksi Venäjältä Suomeen. Päätöksen taustalla oli myös tarve vauhdittaa investointeja kotimaiseen sähkökapasiteettiin.

Kuluttajan oikeusturvan kannalta kannattaa lisäksi mainita, että hallituskauden alussa uudistettiin sähkö- ja kaasuverkkojen valvontaa, velvoitettiin verkonhaltijat palauttamaan liikaa perityt maksut automaattisesti asiakkaalle ilman pitkäaikaista ja epävarmaa oikeusprosessia, mikä oli tilanne sitä ennen. Samalla parannettiin verkonhaltijoiden oikeusturvaa. Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoonpääsyn helpottamisesta, joka sekin toivon mukaan käsitellään täällä kohta.

Kaikkien näiden mainittujen toimien tavoitteena on turvata kapasiteetin riittävyys, toimitusvarmuus ja kohtuullinen sähkönhinta. Sähkönsaannin varmuus on siis meillä hyvällä tolalla. Näin pitää olla. Esimerkit Ruotsista osoittavat, kuinka tärkeää toimiva ja turvallinen jakelujärjestelmä on.

Arvoisa puhemies! Suomesta on hyvää vauhtia tulossa energiateknologian mahtimaa. Hallitus on panostanut ja panostaa voimallisesti, hyvin voimallisesti energiateknologian tutkimukseen, teknologian kehittämistyöhön, tähän työhön, ja jäljet näkyvät jo. Alan vienti on ollut, ja on tänäänkin, ennätyksellisessä kasvussa.

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat voivat olla toki eri mieltä tämän välikysymyksen tarpeellisuudesta. Asian positiivinen puoli tässä välikysymyksessä kuitenkin mielestäni on siinä, että tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden rakentavaan energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun. Kiitän siitä.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että välikysymysvastauksen ruotsinkielinen käännös lisätään pöytäkirjaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen esittämä valtioneuvoston vastaus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Klimatfrågan har blivit en av vår tids allra största utmaningar. Vädret under denna vinter kan mycket väl vara ett konkret budskap om klimatförändring. Också vetenskapen vittnar i samma riktning. Mänskan har en solklar roll som upphovet till klimatförändringen. Detta bestyrktes nyligen också av den brittiska regeringens vetenskapliga rådgivare Sir Nicholas Stern i hans rapport.

Hela världens gemensamma plikt och intresse är att vidta allt effektivare åtgärder för att dämpa klimatförändringen och för att minska utsläppen av växthusgaser. Denna syn delas också av EU:s kommission i kommissionens färska förslag till centrala mål och åtgärder inom energi- och klimatpolitiken. Skötseln av klimatfrågan framställs där som en vägvisare för bland annat de avgöranden som görs också i energipolitiken. Kommissionen har ställt mycket ambitiösa krav för att minska utsläppen av växthusgaser till år 2020 och även därefter.

Regeringen stöder kommissionens huvudlinjedragningar. Regeringen understryker redan i detta skede att hela den industriella världen och de stora utsläpparna bör förankras i ansträngningarna för att minska utsläppen.

Finlands regering har förbundit sig till de mål som EU och världssamfundet har ställt redan för de närmaste åren. Vi verkställer som bäst de förpliktelser för åren 2008—2012 som Finland på basis av Kyotoavtalet ålades år 1998 i EU:s interna fördelning av bördan. En minskning av utsläppen under dessa år till nivån för år 1990 dvs. 71 miljoner CO₂-ton är en relativt hård förpliktelse jämfört med många andra länder. En del av målet kan uppnås med utsläppshandel och andra energipolitiska åtgärder, en annan del med industrins och energiindustrins egna avgöranden. Lösningarna inom avfallshanteringen bidrar också till att uppnå målet.

Regeringen har i enlighet med sitt program tillsammans med det internationella samfundet aktivt deltagit i beredningen av kommande lösningar på klimatfrågan. Regeringen har siktet ställt i synnerhet på tiden efter Kyoto I efter år 2013.

Under ordförandeperioden hade vi givetvis ett speciellt stort ansvar. Klimatfrågorna hörde till regeringens centrala prioriteter.

Ministerrådet godkände i oktober de slutsatser, med vilka man utstakade EU:s mål för klimatmötet i Nairobi, i december de slutsatser i vilka man definierade EU:s måltidtabell samt utgångspunkter för det kommande avtalet. EU har varit rätt nöjd med resultaten av mötet i Nairobi och medlemsländerna har tackat Finland för ett bra arbete. Finland lyfte klimat- och energifrågorna på agendan också för alla de toppmöten som hölls med tredje länder. Under Finlands ledning gjordes i Helsingfors en ny öppning i relationerna mellan EU och Förenta Staterna. Här ordnades också miljöbranschens första PPC-möte mellan EU och Ryssland. Regeringen har ingalunda varit sysslolös när det gällt att sköta klimatfrågan ute i världen.

Energipolitiken spelar den allra viktigaste rollen i klimatfrågan. Lejonparten av utsläppen av växthusgaser i Finland uppstår nämligen vid energiproduktion. Framställarna av interpellationen hävdar att energipolitiken är obeslutsam och att medborgarnas ovisshet om energins tillgänglighet och om prisutvecklingen har ökat. Med en hänvisning till klimat- och energistrategin kräver man också omedelbar beredning av utsläppsfria energilösningar och en så hög energisjälvförsörjning som möjligt. I interpellationen talar man rentav som av ett tvång också om förnybar och bioenergi.

Jag hävdar att det är svårt att finna i Finlands närhistoria en lika aktiv period av energipolitiska åtgärder som under den här regeringens mandatperiod sedan 2003.

Vi har verkställt EU:s direktiv om utsläppshandel som bereddes i början av 2000-talet. Vi förnyade elmarknadslagen och förbättrade energisystemets funktionsduglighet. Vi har på flera olika sätt förbättrat energieffektiviteten och energisparandet.

Regeringen har satsat mera pengar och mätt med stödobjekt mer än någonsin tidigare på förnybara och biobaserade energikällor och därmed främjat energisjälvförsörjningen. Med skatteavgöranden har vi redan stärkt och med den lag som för närvarande är i riksdagen fortsätter vi att stärka den inhemska torvens konkurrenskraft i kampen med kol. Finland stöder EU-parlamentets strävanden att få torv definierad i FN:s klimatpanel som en långsamt förnybar energiråvara.

Vi har skapat ett lagstadgat och i vår historia det första reservkraftsystemet som tryggar elens tillräcklighet i olika exceptionella situationer. Vi har rentav fört till behandling i riksdagen en lag med vilken man också i trafiken gradvis övergår till biobaserade bränslen som minskar beroendet av olja. Man kunde fortsätta listan. Målsättningen har alltså varit klar. Energisjälvförsörjningen har förbättrats, satsningar har gjorts på biobaserade och förnybara energikällor, man har påskyndat sparandet och minskningen av utsläppen.

Jämfört med den övriga världen har åtgärderna bitit rätt bra, trots att vi alla tycker att exempelvis elen fortsättningsvis är alltför dyr. Däremot är vi alla, som jag hoppas, från och med i dag medvetna om att i inget annat land i Västeuropa, med undantag av Grekland, köper konsumenten sin el billigare än den finländska konsumenten. Också industrins elpris är konkurrenskraftigt efter sänkningen av elskatten.

Som svar på samlingspartiets krav att "inleda förberedelser" för utbyggnad av kärnkraft har regeringens energistrategi ett klart budskap. Det är inte regeringen som bygger kärnkraft, men den håller dörren öppen också för utbyggnad av kärnkraft.

Vissa av de ovannämnda åtgärderna tarvar en närmare granskning: Regeringen siktar med sina åtgärder på att förbättra energieffektiviteten radikalt. Det sparmål på 20 procent för hela EU som har presenterats också i kommissionens handlingsplan för energieffektivitet fördelar regeringen fram till år 2020. Hittills har man främjat energieffektiviteten närmast med sporrar såsom investeringsbidrag, utbildning, information och frivilliga energisparavtal. Med dessa åtgärder har utsläppen minskat med uppskattningsvis cirka två miljoner ton per år. Den insparade energin motsvarar den årliga förbrukningen för cirka 360 000 egnahemshus.

Regeringen har främjat sparåtgärderna genom att stöda energikartläggningar och investeringar. Åren 2003—2006 har sparinvesteringar och -utredningar understötts med cirka 26 miljoner euro.

Energieffektivitetskraven på anordningar och byggnader är ett par exempel på EU:s åtgärder i fråga om energieffektivitet. Finland stöder dem.

Regeringsprogrammet ställde som mål att främja användningen av förnybara och biobaserade energikällor. Regeringens energistrategi, som riksdagen behandlade, preciserade målen.

I fråga om förnybara energikällor är tillväxtmålet fram till 2005 40 procent, alltså 40 procent samt en höjning av andelen förnybar och biobaserad energi av den totala energin från 25 procent i dag till cirka en tredjedel 2025. På det hela taget förefaller inte ökningen angiven i dessa tal så särskilt stor, men i praktiken innebär de att användningen av förnybar och biobaserad energi ökat i avsevärd omfattning.

Andelen skogsflis, åkerbiomassa, återanvändningsbränslen och biogas av primärenergin kommer att åtminstone trefaldigas under 15—20 år.

Andelen el som produceras med förnybara energikällor höjs till 31,5 procent av den totala elförbrukningen.

Tillväxtmålet för inhemsk energi är att öka den med en fjärdedel från år 2003 till år 2025. Syftet med bland annat dessa åtgärder är att radikalt minska beroendet av olja och kol. Hur snabbt man kan frångå dessa helt återstår att se. En radikal minskning är en av regeringens klara och strategiska målsättningar.

Regeringens konkreta åtgärder har stött denna linje. Under denna valperiod har man med statligt energistöd hittills påverkat 443 projekt som stöder användningen av förnybar energi, främst investeringar och en del sparåtgärder. Antalet projekt är större än under någon tidigare valperiod.

Staten beviljade i fjol 43,7 miljoner euro för energiinvesteringar och motsvarande. Också det är på ett år mera än någonsin tidigare i Finland. Till och med under valperiodens sämsta år, år 2003 var noteringen 32,5 miljoner euro.

Investeringsstöden har främst satsats på projekt som använder trä. Men också investeringar i vindenergi har under valperioden understötts med ett rekordbelopp, 23,2 miljoner euro. Detta torde vara mera än någonsin i Finlands historia. Jämfört med hur mycket vindkraften totalt har understötts hittills överstiger beloppet under denna regeringsperiod enligt min uppskattning tidigare stöd.

Jag vill särskilt nämna att de mål angående hyggesrester som ställdes i samband med kärnkraftverkslösningen år 2002 kommer med nuvarande takt att uppnås i förtid. När användningen av hyggesrester och skogsflis år 2002 var cirka 1,7 miljoner m³, var den i fjol cirka 3,8 miljoner m³. Målet om 5 miljoner m³ torde uppnås redan år 2009 och inte 2010 som planerat.

De stöd för drivning och flisning av energived som tagits i bruk samt stödet för energiväxter ökar utbudet av biobaserad energiråvara. Stödet för ändring av uppvärmningen i småhus, som togs i bruk i fjol ökar för sin del användningen av bioenergi.

Regeringen har också till många andra delar kämpat mer än vad man kommit på i interpellationen för att höja energisjälvförsörjningen. Jag erinrar ännu en gång om att riksdagen som bäst behandlar regeringens proposition, enligt vilken man med hjälp av ett användningsåläggande i trafiken gradvis övergår till att använda biobaserade bränslen. Tillika med Europeiska unionen är det vår gemensamma målsättning att minska beroendet av olja. Detta steg, som riksdagen förhoppningsvis tar genom att anta ett lagförslag inom några dagar, är viktigt. I fortsättningen innebär det också att utsläppen av växthusgaser minskar, till en början avsevärt mindre, men i längden betydlig mer. Jag tror när det gäller exempelvis ibruktagande av biodiesel att redan det första skedet uttryckligen bidrar till att reducera växthusgasutsläppen, främst i fråga om etanol, där teknologin ännu inte avancerat så långt. Vi har lite kvar till målet.

Framställarna av interpellationen säger att regeringen Vanhanen borde ha varit en vägvisare för energipolitiken i Europa. Utan att vara helt säker på vilken riktning samlingspartiet avser med sitt budskap, har regeringen Vanhanen faktiskt varit en vägvisare framför allt när det gällt att främja bioenergi och förnybar energi. Uppgiften har blivit väl skött, om det var det som avsågs kommer svaret här.

Under EU-ordförandeperioden ordnade vi bland annat ett möte för en arbetsgrupp på hög nivå, där man behandlade och beredde EU:s energipaket bl.a. om förnybar och bioenergi. Detta arbete, som avancerade avsevärt hos oss, var enligt uppgift från Tysklands sida ytterst viktigt med tanke på den stora energireform som under Tysklands ordförandeperiod förs vidare och som Tyskland i sista hand bereder.

Och varför skulle vi inte ha varit en vägvisare? Inom bioenergi går vi i spetsen för EU i fråga om anskaffning av el och kommer som god tvåa i fråga om primärenergi. Vi är otvivelaktigt vägvisare också i energieffektivitet: den finländska driftsteknologin för energi är efterfrågad ute i världen. Vi hör till de ledande länderna i fråga om kombinerad produktion av el och värme. Vi har också i vår kärnavfallspolitik utgjort ett föredöme för den övriga världen både i fråga om beslutsfattandets långsiktighet och i fråga om politiken för hantering av avfall.

I Lahtis arrangerades under Finlands ordförandeperiod ett toppmöte, vid vilket också president Putin deltog, och där energirelationerna mellan EU och Ryssland avancerade. Under ordförandeperioden lyckades man också ordna i Moskva ett PPC-möte mellan Ryssland och EU. Mötet stakade ut linjer för konkreta samarbetsfrågor. På basis av den beredning arbetsgrupperna redovisade för i sina rapporter blev det för första gången möjligt att inom ett flertal sektorer precisera uppgiftsområdena för ett breddat samarbete med konkreta åtgärder. Toppmötets betydelse framgår av att det utgör det forum som formulerar de strategiska avsikterna och riktlinjerna. Dessa PPC-möten strävar att samla arbetsuppgifterna under samma paraply och vi lyckades genomföra mötet med goda resultat.

Framställarna av interpellationen säger att medborgarna svävar i ovisshet om hur priset på energi utvecklas.

Finland har, också tack vare samlingspartiet, redan för flera år sedan övergått till en konkurrensutsatt, samnordisk elmarknad. Och där varierar priserna. Redan för flera år sedan avstod man från att reglera priset på el. Endast överföringspriserna berörs inte av konkurrens.

Elmarknadens funktionsduglighet kan fortsättningsvis bli bättre, det är klart. De utredningsmän som handlade på uppdrag av mig kom i sina bedömningar till samma slutsats. De presenterade flera förslag för att förbättra den nordiska elmarknadens funktionsduglighet. Detta arbete har förts vidare inom det nordiska energisamarbetet, bl.a. på basis av Mikko Karas rapport. Påskyndat av rekommendationerna har man i hemlandet skapat ett effektreservsystem för att trygga elkapaciteten, som jag hänvisade till redan tidigare. Idén med systemet är att om det exempelvis uppstår problem med elen som importeras från Sverige eller Ryssland så har vi för första gången ett effektreservsystem, som omfattar 600—800 MW och som snabbt kan tas i bruk inom 12 timmar, om det av någon orsak uppstår en nödsituation.

Genom att med gemensamma nordiska åtgärder sörja för ett tillräckligt utbud av el i Norden, genom att på många olika sätt förbättra elmarknadens funktionsduglighet kan man i viss utsträckning dämpa den höjning av elpriset som bl.a. utsläppshandeln och internationellt tryck har skapat. Utredningsman Purasjokis rapport presenterade för de stundande regeringsförhandlingarna många, också radikala förslag om detta. Förslagen är fortsättningsvis aktuella och tål säkert att titta på. Interpellanterna hänvisar här också till utredningsman Karas rapport. Det blev lite oklart för mig huruvida man krävde att samtliga förslag i rapporten skulle genomföras eller inte. Om man krävde det är jag tvungen att påminna om att när Mikko Kara föreslog att bl.a. windfall-vinsterna skall reduceras så har jag märkt att mången ledande politiker inom samlingspartiet bestämt motsätter sig ett dylikt förslag att man skulle börja skära i windfall-vinsterna.

Å andra sidan har utredningsmännens rapporter visat att på det hela taget fungerar elmarknaden hos oss bättre än kanske någon annanstans i världen. Det förklarar för sin del varför vårt elpris är vad det är. Också om vi tycker att det är oskäligt högt bör vi komma ihåg en sak. Enligt Energimarknadsverkets statistik är priset på el i dag reellt på samma nivå som år 1997! För värme har prisutvecklingen också pekat uppåt, men har varit stabilare än för el. I Finland var priset på konsumtionsel med överföring och allt på måndag 11 c/kWh. Det är nästbilligast i Västeuropa. Exempelvis i Tyskland är motsvarande pris nästan 20 c/kWh, och det beskriver situationen kanske bäst.

Regeringen har klart ställt inhemsk energiproduktion i främsta rummet framom importenergi. Denna linjedragning bidrog till handels- och industriministeriets beslut att avslå den ansökan som gällde byggandet av en 1 000 MW:s havskabel för införsel av el från Ryssland till Finland. Bakom beslutet fanns också ett behov att påskynda investeringar i inhemsk elkapacitet.

Med avseende på konsumentens rättsskydd lönar det sig att nämna att i början av regeringsperioden förnyades övervakningen av el- och gasnäten, nätinnehavarna förpliktades att automatiskt och utan en långvarig och oviss rättsprocess returnera till kunder de avgifter som uppburits för mycket. Samtidigt förbättrades nätinnehavarnas rättsskydd. Dessutom har regeringen överlåtit till riksdagen en proposition om att göra det lättare för småskalig elproduktion att komma med i nätet.

Samtliga ovannämnda åtgärder syftar till att trygga kapacitetens tillräcklighet, leverenstrygghet och ett rimligt pris på el. Vi har det bra ställt vad gäller elleveranssäkerheten. Så skall det vara. Exemplen från Sverige visar hur viktigt det är med ett fungerande och tryggt distributionssystem.

Finland håller i en rask takt på att bli en energiteknologisk stormakt. Regeringen har satsat och satsar kraftfullt på att utveckla energiteknologin. Och spåren märks. Branschens export växer rekordartat.

Riksdagsledamöterna kan ha olika åsikter om denna interpellations behövlighet. Det positiva i saken är dock att den erbjuder ett utmärkt tillfälle att föra en konstruktiv energi- och klimatpolitisk diskussion.

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toisinaan, kun poliitikko arvioi omia toimiaan, niin saavutukset voivat kohota huikeisiin mittasuhteisiin, ja tästä me juuri kuulimme oikein mestarinäytteen, ja mikä parasta, lähestulkoon liikuttumatta. Ministeri Pekkarisen itsetunto on kyllä hyvällä tasolla. Niin pitää ministerillä tietysti ollakin. Kun Suomen etua ajetaan, ministerin itsetunnon täytyy olla hyvällä tasolla. (Ed. Ahde: Totuus ei pala tulessakaan!)

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista koko maapalloa koskevista uhkista. (Ed. Pulliainen: Nytkös se kokoomus sen hoksasi?) Arvioiden mukaan maapallon lämpötila nousee viidellä asteella seuraavien sadan vuoden aikana. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat muuttamaan merenpinnan kohoamisen ja kuivuuden vuoksi. Taudit leviävät, eliölajit kuolevat sukupuuttoon ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä. Kilpailu puhtaasta vedestä ja elinkelpoisesta maasta johtaa lähes väistämättä valtioiden välisiin konflikteihin. Suomessa mietitään, ehtiikö 40 miljoonaa vuotta kestänyt mänty sopeutua ilmastonmuutokseen tai miten Helsingissä varaudutaan puolentoista metrin tulviin. Kotoiset joulun ja tammikuun vesikelit ovat pieniä murheita verrattuna esimerkiksi hurrikaani Katrinan New Orleansissa tekemiin valtaviin tuhoihin. On aivan selvä, että asia on tärkeä kaikkien hyvinvoinnin kannalta.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta tilastojen mukaan teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöt kasvavat silti edelleen. Ihmiset kaikkialla maailmassa haluavat parantaa hyvinvointiaan ja omia elinolojaan, eikä tästä voi tietenkään syyttää ketään. Kehitysmaissa kyse voi olla alkeellisista elinolojen parannuksista ja kehittyneissä maissa esimerkiksi terveydenhuollon viimeisten uudistusten käyttöönotosta. Elintason nousu tarkoittaa kuitenkin väistämättä maailman energiantarpeen kasvua ja valitettavasti myös lisääntyviä päästöjä.

EU:n komission tuoreen energia- ja ilmastopaketin mukaan unionin jäsenmaiden on sitouduttava yksipuolisesti leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. EU on ottamassa edelläkävijän roolin päästöjen leikkaamisessa, ja hyvä näin. Komission kaavailut vähähiilidioksidisesta taloudesta tai esimerkiksi ministeri Heinäluoman puheet öljyttömästä Suomesta ovat kauniita ajatuksia, mutta vaativat toteutuakseen suunnattoman määrän ponnisteluja sekä selkeää, vahvaa poliittista tahtoa. Jotta uudistuksilla olisi todellista merkitystä, on ilmastotalkoisiin saatava mukaan niin Kiina kuin Intiakin ja monet muut kasvavat talousalueet.

Parhaassakin tapauksessa pystymme vain rajoittamaan tulevan muutoksen rajuutta ja sen vaikutuksia. Kun tarkastellaan koko maailmaa, ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa vähemmän kuin se, että ei tehtäisi yhtään mitään. Uusien selvitysten mukaan Pohjola ja Suomi kuuluvat ilmastonmuutoksen hyötyjiin erityisesti metsätalouden ja turismin tuodessa meille lisätuloja. Tällaisten laskelmien lopputulokset riippuvat kuitenkin siitä, mikä kaikki huomioidaan, mitä arvostetaan ja kuinka korkealle. Jo pelkästään suomalaisen luonnon monimuotoisuuden ja ominaispiirteiden säilyminen edellyttää, että teemme kaiken sen, mitä tehtävissä on.

Arvoisa herra puhemies! Suomen mahdollisuudet vaikuttaa suoraan maailman kokonaispäästöihin ovat kiistatta pienet. Osuutemme koko maailman päästöistä on alle 0,3 prosenttia, ja kaiken lisäksi teollisuutemme on jo nyt puhtaudessaan huippuluokkaa. Tämän ymmärrämme erittäin hyvin. Kokoomus ei välikysymyksessä väitäkään, että yksi Suomen hallitus ja sen toimet voisivat kääntää muutoksen suunnan. Ei sellaista usko kukaan. Mielestämme hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt selkeitä linjanvetoja eikä osoittanut selkeää poliittista tahtoa eikä tehnyt valintoja oman leiviskänsä hoitamiseksi.

Suomi voi omalla panostuksellaan, esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttaa niin EU:ssa kuin laajemminkin kansainvälisillä foorumeilla. Suomen tulee lunastaa oma roolinsa myös uusien turvallisten ja mahdollisimman puhtaiden teknologioiden kansainvälisenä edelläkävijänä ja tehdä meiltä löytyvästä energia-alan osaamisesta uusi vientituote.

Kuluvan vaalikauden aikana ihmisten tietoisuus energiasta ja ilmastosta on kasvanut. Näistä asioista on tullut jokapäiväisiä puheenaiheita kodeissa ja työpaikoilla. Suomalaisten epätietoisuus energian saatavuudesta kaikissa olosuhteissa ja sähkön hintakehityksestä on lisääntynyt. Punamultahallitus ei ole kyennyt vastaamaan valitettavasti tähän huutoon. Sen energia- ja ilmastopolitiikkaa on leimannut päämäärättömyys ja päättämättömyys. Suomella olisi viimeistään puheenjohtajamaana ollut mahdollisuus nousta EU:n energiapolitiikan suunnannäyttäjäksi, mutta tähän ei joko ollut halua tai hallituksella riittävää yhteistä tahtoa, yhteistä näkemystä toimenpiteistä. Hallitukselta on puuttunut ja puuttuu edelleen selkeä ja määrätietoinen ohjelma, jolla huolehdittaisiin tulevaisuuden energiantarpeista sekä vastattaisiin ilmastonmuutoksen väistämättä aiheuttamiin ongelmiin. Vuosikymmenien ennakoiminen eteenpäin on toki aina hankalaa ja epävarmaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta menemään siitä, mistä aita on matalin. Vastuu pitää kantaa, ei siirtää tuleville vuosille ja tuleville hallituksille.

Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn energia- ja ilmastopoliittisen selontekonsa reilu vuosi sitten. Selonteko ei sisältänyt kovin montaa uutta päätöstä, vaan se perustui pitkälti jo viime vaalikaudella linjattuihin periaatteisiin. Ympäripyöreää kantaa avoimesta suhtautumisesta kaikkiin vähäpäästöisiin tai päästöttömiin sekä kustannustehokkaisiin energiantuotantomuotoihin tuskin voidaan pitää uutena innovatiivisena avauksena. Myös uusiutuvien energialähteiden tukeminen — niin hyviä ja tarpeellisia kuin nuo toimet ovatkin — on käytännössä jatkoa jo aiemmin tehdyille linjauksille. Selonteko myös kohdentui vahvoilla laseilla lähiajan tarkasteluun, niin kuin energiapolitiikassa ei olisi jo opittu tähän mennessä, että esimerkiksi uuden kapasiteetin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto vievät vuosia.

Hallituksen haparoivaa energia- ja ilmastopolitiikkaa voisi kuvata talon rakentamiseksi tiili kerrallaan, ilman piirustuksia tai kokonaiskäsitystä lopputuloksesta. Hallitus on toisaalta kunnostautunut teettämällä useita eri aihealueita käsitteleviä tutkimuksia, joista esimerkkeinä voidaan mainita vaikka kaksi erillistä sähkömarkkinoiden toimintaa koskevaa selvitystä. Nämä raportit ovat olleet laadukkaita, mutta niiden osalta poliittinen yhteenveto ja toteutettavista toimista päättäminen ovat jääneet kokonaan tekemättä. Olemme kyllä kuulleet kauppa- ja teollisuusministerin omat kommentit näistä suosituksista, ja siitä ministerille suuret kiitokset. Emme kuitenkaan ole edelleenkään kuulleet, että hallitus olisi useiden ansiokkaiden raporttien pohjalta muodostanut mitään yhtenäistä kantaa tai ryhtymässä mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin.

Energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 2006 eduskunta hyväksyi kahdeksan lausumaa, joissa velvoitettiin hallitusta aktiivisiin toimiin ilmasto- ja energiapolitiikassa. Näiden painavien lausumien liittäminen talousvaliokunnan mietintöön oli yksimielinen päätös. Tämä yksituumaisuus kuvastaa hyvin sitä, että kyseessä on kansallinen ja yhteinen haaste hallitus—oppositio-asemasta riippumatta.

Eduskunta muun muassa velvoitti hallituksen ryhtymään toimiin kohtuuhintaisen energian saannin turvaamiseksi sekä huolehtimaan energiantuotannon monipuolisuudesta ja mahdollisimman suuresta omavaraisuudesta. Eduskunta myös edellytti hallituksen ryhtyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella aktiivisiin toimenpiteisiin kansainvälisen ilmastopolitiikan aikaansaamiseksi. Silti mitään laajempia uusia toimia ei ainakaan opposition korviin ole näiden velvoittavien lausumien tiimoilta kuulunut. Uutena toimena ei voida pitää merikaapelihankkeen torjumista, vaikka periaatteellisella tasolla kyse onkin omavaraisuudesta kiinnipitämisestä. Hyvä kysymys on, miksi Suomen teollisuus halusi merikaapelia ja lisää tuontienergiaa.

Uutena toimena ei voida myöskään pitää esitystä biopolttonesteiden käyttövelvoitteen asettamisesta, sillä siihen hallituksen ajoivat EU-taholta tulleet ukaasit. Tässä kysymyksessä kokoomuksen piti vaatia moneen kertaan hallitusta täyttämään edes EU:n määrittämä 5,75 prosentin taso, kun alun perin hallitus suunnitteli tyytyvänsä 3 prosentin tasoon vuoteen 2010 mennessä. (Ed. Bryggare: Näinköhän se meni?)

Asioita edistääkseen ja patistellakseen kokoomus vaati jo marraskuun lopulla pääministeriltä eduskunnalle annettavaa energia-asioita koskevaa ilmoitusta. Sellaista ei eduskuntaan saapunut, joten kokoomukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asiasta välikysymys. Energia- ja ilmastopolitiikka koskettaa jokaista suomalaista. Se on aihealue, josta tarvitaan keskustelua ja myös päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Sähkön saannista ja omavaraisuudesta on huolehdittava. Yritysten ja kotitalouksien ei pidä joutua murehtimaan sitä, että kylmänä talvipäivänä sähkönpuute johtaisi säännöstelyyn ja tolkuttomiin hintapiikkeihin. Kuluttajien on pystyttävä vaikuttamaan energian tuotantoon ja käyttöön omilla valinnoillaan. Energiaa on tuotettava mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja turvallisesti hyödyntämällä kaikkein uusimpia teknologioita ja kaikkein uusinta tietämystä.

Kokoomuksen ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa kotimaisen, turvallisen ja monipuolisen energiantuotannon rakenteen saavuttaminen, tieliikenteen päästöjen vähentäminen, alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sekä EU:n päästökaupan uudistaminen.

Kaikkein keskeisintä ilmastonmuutoksen ja maapallon lisääntyvän energiantarpeen yhdistelmän kannalta on, että Kioton ilmastosopimuksen jälkeen saadaan aidosti globaali ilmastosopimus, jossa ovat mukana kaikki saastuttajat. Ei ole mitään järkeä, että maailma etenee kaksilla tai useammilla eri rattailla ja eri ehdoilla ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Euroopassa EU:n sisäisen päästökaupan ongelmiin on puututtava pikaisesti. Nyt päästökauppa on aiheuttanut eurooppalaiselle teollisuudelle kilpailuhaittoja sekä siirtänyt teollisuutta pienempien päästörajoitusten maihin. Järjestelmää on välttämätöntä uudistaa.

Suomen omaa tilannetta voidaan kuvata muutamalla faktalla. Sekä energian että sähkön kulutus tulevat kaikissa todennäköisissä arvioissa kasvamaan tulevien vuosien aikana. Myös päästömme ovat nykyisillä energiaratkaisuilla kasvussa. Kasvihuonekaasujen vähentämiskustannukset ovat kuitenkin meillä kolmanneksi suurimmat Euroopassa.

Samanaikaisesti elämme yhä enemmän tuontienergian varassa. Sähkön nettotuonti on viimeisten 12 kuukauden aikana ollut reilut 13 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Venäjän osuus tuontisähköstä on jo nyt 70 prosenttia. Tuonnin osuus näyttäisi tulevaisuudessa kasvavan, ellei uutta tuotantokapasiteettia saada rakennettua oman maan rajojen sisälle. Uutta kapasiteettia tarvitaan sekä lisääntyvän sähköntarpeen tyydyttämiseen että korvaamaan käytöstä nopealla tahdilla poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Haasteet eivät ole mitenkään yksinkertaiset.

Suomen riippuvuus energiantuonnista ei saa enää kasvaa nykyisestä. Energiankulutuksen nopea kasvu, ilmastonmuutos ja energiavarojen keskittyminen tietyille alueille ovat tehneet energian toimitusvarmuudesta ja hintakehityksestä entistä haavoittuvamman. Energia on siirtynyt pysyväksi osaksi ulkopolitiikan agendaa. Lähi-idän öljyntuottaja-alueiden poliittinen epävakaus on edelleen uhka energiamarkkinoille. Kilpa energiasta näkyy myös EU:n ja Suomen lähialueilla poliittisten jännitteiden lisääntymisenä. Öljyn ja kaasun siirtäminen valtioiden läpi tai merten ali on noussut polttavaksi puheenaiheeksi. Venäjän sisäinen kehitys — talouden riippuvuus energian myynnistä, suurvalta-aseman tavoittelu ja sisäpoliittisen epävakauden mahdollisuus — tuo oman arvaamattomuutensa naapurimaamme energiapolitiikkaan. Muuttuvassa maailmassa Suomen energiansaanti ei saa olla liian riippuvainen maan rajojen ulkopuolella tapahtuvasta kehityksestä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi jo selontekoa antaessaan pitänyt vähintään aloittaa pidemmän aikavälin strategian valmistelu. Tuolloin oli jo aivan yleisesti tiedossa, että päästöjä on vähennettävä Kioton tasosta. Tarvitsemme juuri sitä, mitä eduskunta hallitukselta edellytti, siis lisää kotimaista, ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta energiantuotantoa.

Jotkut ovat väittäneet, ettei kokoomuksella olisi omaa energia- tai ilmastopoliittista linjaa tai että se perustuisi yksinomaan ydinvoiman lisärakentamiselle. (Ed. Pulliainen: Niinhän se on!) Molemmat väitteet ovat tyystin perättömiä. Kokoomuksen mielestä kotimaisten päästöttömien polttoaineiden ja energialähteiden osuutta energiantuotannossa on lisättävä määrätietoisesti. Suomen on käytettävä hyväksi kaikki uusiutuvien energialähteiden, erityisesti vesivoiman ja bioenergian, mahdollisuudet. On panostettava energiansäästöön ja hajautettuun energiantuotantoon. Myös jäte on hyödynnettävä energialähteenä, eikä annettava sen vain maatuessaan lisätä metaanipäästöillään kasvihuoneilmiötä. Suomen on pysyttävä kehityksen kärjessä bioenergian kehittämisessä, oli kyse sitten puusta, peltoenergiasta tai teollisuuden sivutuotteista tai mistä hyvänsä. Kokoomus ei kuitenkaan hyväksy sellaista bioenergian tuottamisvimmaa, jossa raaka-aineen tuottamisesta tehdään pääasia ja lopputuloksesta sivuasia. Uusista ratkaisuista on kehitettävä yhä toimivampia ja ympäristöystävällisempiä. Bioenergia vaatii mittavia satsauksia alan tutkimukseen ja kehitykseen sekä ennakkoluulotonta mieltä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Tavoitteeksi on siis asetettava Suomi uusiutuvien energialähteiden kehittelyn ja osaamisen suurvaltana.

Vaikka kaikki tämä toteutetaan täysimääräisesti, ei se vielä riitä kokonaistarpeen tyydyttämiseen. Lopulta joudumme vastaamaan kysymykseen perusvoimamme tuotannon ratkaisusta. Kokoomuksen mielestä perusvoimaratkaisuna puhdas ja turvallinen kotimainen ydinvoima on parempi vaihtoehto kuin kivihiili tai sähkön tuominen Venäjän ydinvoimaloista. Nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 vähentää vuosittaisia päästöjämme pyöreästi arvioituna 10 miljoonalla tonnilla. Ei ole siis ihme, että ammattiyhdistysliike on jo herännyt vaatimaan seuraavaan hallitusohjelmaan kirjausta kuudennesta ydinvoimalayksiköstä. Kyse on paitsi ympäristöystävällisyydestä myös kohtuuhintaisen energian saatavuudesta ja tätä kautta luonnollisesti työllisyydestä.

Jos ydinvoiman lisärakentamispäätös ei olisi Matti Vanhasen alullepanemana lykkääntynyt 1990-luvun alkuvuosina, olisi tuo nyt vasta rakenteilla oleva laitos jo käynnissä ja mahdollisesti kuudetta yksikköä jo rakennettaisiin. Tilanne olisi siis aivan erilainen kuin tänä päivänä. (Ed. Tiusanen: Se on prototyyppilaitos!) Keskustan energia- ja ilmastopolitiikan opiskelun tuntihinta on tullut erittäin kalliiksi suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Mitä tämä tarkoittaa kuluttajan kannalta? Energia lohkaisee jo nykyisellään tuntuvan osan suomalaisten kukkaroista. Kesällä kauhisteltiin bensan ja dieselin huippuhintoja. Vaikka hinnat nyt ovat laskeneet, on viime vuoden keskiarvohinta ennätysluokkaa, korkeimmillaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen. (Ed. Tiusanen: Keksikää ydinvoima-auto!) Loppuvuodesta hämmennystä herätti Fortumin päätös ensin korottaa ja sitten perua korotus sähkön kuluttajahinnoilta. Tämä episodi lisäsi meidän kaikkien tietoisuutta sähkön hintakehityksestä ja omista valinnoistamme. Ei siis ihme, että hinnankorotusilmoituksen jälkeen kuluttajien tekemät sähkön hintavertailut kymmenkertaistuivat, ja hyvä näin.

Tehokkaasti toimivat markkinat ovat paras tae sähkönhinnan pysymisestä kuluttajille edullisena ja uuden kapasiteetin rakentamisesta silloin, kun sitä tarvitaan. Markkinoiden tehokasta toimintaa ei kuitenkaan lisätä asettamalla velvoitteita tai rakentamalla valtionyhtiöitä. Markkinoiden toiminta tarkoittaa reilun kilpailun lisäämistä ja sitä, että kuluttajasta tulee myös energiamarkkinoilla aidosti kuningas.

Suomalaiset eivät voi mitään sille, että täällä on kylmää tai että välimatkat ovat pitkiä. Kotitalous voi tästä huolimatta tehdä paljon sekä omalle energialaskulleen että itse aiheuttamilleen päästöille. Rakennusten lämmitys aiheuttaa kolmanneksen Suomen päästöistä ja puolet kotien energiankäytöstä. Esimerkiksi uusittaessa vanhaa öljylämmitystä kannattaa tarkkaan harkita pelletteihin tai maalämpöön siirtymistä. (Ed. Andersson: Siis vain harkita?)

Liikkumista on ohjattava päästöttömämpään suuntaan. Liikenteen päästöt yltävät Suomessa noin 20 prosenttiin kaikista päästöistä. Tästä puolet aiheutuu henkilöautoista. Joukkoliikenteen toimivuuden turvaamisen ohella kotitalouksille on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet siirtyä käyttämään uudempia, turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä autoja.

Tehokkaan energiankäytön ja energiansäästön lisääminen vaatii paljon sekä yrityksiltä että kotitalouksilta. Energiansäästöstä pitäisi meille kaikille tulla itsestäänselvyys, ihan samanlainen itsestäänselvyys kuin se, että jätepaperi kerätään erilleen ja kierrätetään. Suurimmat sähkönsäästömahdollisuudet löytyvät helpoista paikoista, kuten television virtanapista ja lampun katkaisijasta.

Poliittisin päätöksin voidaan luoda toimivia kannusteita valintojen tekemiseen. Kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa energiansäästön keinoista helposti ja nopeasti. On lisättävä kuluttajien mahdollisuutta vaikuttaa suoraan omilla valinnoillaan esimerkiksi sähkön tuotantomuotoon. Kokoomus kannattaa muun muassa auto-verotuksen uudistamista tukemaan siirtymistä vähäpäästöisempiin autoihin ja biopolttonesteiden käytön tukemista keventämällä niiden verotusta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaus välikysymykseemme tuo hyvin konkreettisella tavalla esille sen, että hallitukselta on puuttunut ja edelleen puuttuu määrätietoinen ohjelma, jolla huolehdittaisiin tulevaisuuden energiantarpeista ja torjuttaisiin ilmastonmuutosta. Hallituksen toimet kansainvälisen ilmastoyhteistyön tiivistämiseksi ovat olleet riittämättömiä, ja kansalliset energiapoliittiset ratkaisut ovat jatkaneet samalla vanhalla kaavalla toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Tämän vuoksi esitän seuraavaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole aloittanut riittävässä määrin eduskunnan jo viime kesänä hyväksymien energia- ja ilmastopoliittisten velvoitteiden toteuttamista ja ettei hallitus siten ole tehnyt tarvittavia toimia Suomen energiantuotannon monipuolisuuden ja mahdollisimman suuren omavaraisuuden sekä kuluttajien kohtuuhintaisen sähkön turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä,

ja siirtyy täten päiväjärjestykseen."

Keskustelu välikysymyksen johdosta:

Timo Kalli  /kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki olemme sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään tulevat olemaan voimakkaita ja hyvin arvaamattomia. (Ed. Pulliainen: Lisää ydinvoimaa, sehän se ratkaisee!) — Hetken perästä. — Merkittävin ja tehokkain keino vähentää kasvihuonepäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta on käyttöönottaa maailmanlaajuisesti uutta päästötöntä tai päästöjä vähentävää teknologiaa, (Ed. Pulliainen: Elikkä ydinvoimaa!) kuten uusiutuvaa energiaa ja sähkön sekä lämmön yhteistuotantoa.

Kokoomus syyllistää välikysymyksessään erityisesti keskustaa. Kerrataanpa muutamia tosiasioita lähivuosien energiapolitiikastamme. (Ed. Ollila: Ei kun tehdään porvariyhteistyötä!) Vuodesta 1992 lähtien ydinvoimatehoa parannusinvestoinneilla on tullut kuitenkin lisää yli 300 megawattia ja biosähkötehoa on tullut lisää yli 1 000 megawattia, yhteensä yhden uuden ydinvoimalan verran. Uusiutuvan energian käyttö on siis lisääntynyt yli 70 prosenttia vuodesta 1992. Erityisesti puun ja turpeen käyttö on lisääntynyt.

Vuoden 2002 äänestyksessä osa keskustalaisista oli ratkaisijan paikalla, kun tehtiin päätös viidennestä ydinvoimalasta. Kokoomuksen syytökset keskustaa kohtaan ovat turhaa poliittista uhoa. Peruutuspeiliin katsominen tai menneiden muistelu ei tulevaisuutta kuitenkaan rakenna. Tälläkään keskustelulla ei varmaan rakenneta yhtään uutta kapasiteettia, jolla turvattaisiin suomalaisen teollisuuden, elinkeinoelämän sekä kansalaisten sähköntarve. (Ed. Petri Salo: Mutta lämpöä siinä on!)

Mitä muuta tämä hallitus on tehnyt? Olkiluoto 3 -ydinvoimahankkeen lupakäsittely toteutettiin viipymättä. Eduskunnan lausumien tuloksena syntynyt risupaketti on toteutunut lähes kokonaan. Eri energiahankkeiden investointitukia on korotettu yli 60 prosenttia. Metsähakkeen verotukia nostettiin myös yli 60 prosenttia. Edelleen hallitus päätti haketustuesta, biokaasukäyttöisten autojen vero vapautettiin, ruokohelpi saatiin tukikelpoisten kasvien listalle. Hallitus päätti käyttää myös yli 100 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä Kioto-mekanismien käyttöön eli päästöoikeuksien hankintaan. Myös kotimaisen turpeen asemaa on tuettu uusilla varastointi- ja tasausmaksuilla. Lisäksi turpeen kohtelun parantamiseksi jatketaan tutkimusta, jossa selvitetään turpeen käytön ilmastovaikutuksia. Hallitus myönsi kokeilurahoituksen Suomen suurimman merituulipuiston rakentamiseksi, ja kotitalouksille alettiin myöntää energia-avustuksia. Suomi sitoutui lisäämään liikenteen biopolttoaineita EU:n ohjeellisen tavoitteen mukaisesti. Venäjän merikaapelianomus hylättiin. Tämäkin oli selkeä signaali kotimaisten investointihankkeiden vauhdittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Meidän metsiemme kasvu on noussut liki 100 miljoonaan kuutiometriin vuosittain. Metsävarat kasvavat jatkuvasti, jolloin metsät toimivat tehokkaasti myös nieluna. Tämä on osaltaan valtion budjetista tulevien varojen ansiota, joiden avulla metsänhoito on jatkuvasti tehostunut. Uusiutuvat energialähteemme, vesivoima, tuulivoima, ympäristön lämpö ja aurinkoenergia sekä bioenergia, puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat ja biokaasu, nämä kaikki ovat merkittävässä kasvussa. Uusiutuvan energian lisäyksen pääpaino on tulevaisuudessa siis bioenergiassa. Metsien kasvun hyödyntämisen ja peltoenergian lisäämisen avulla voimme lisätä uusiutuvan energian käyttöä edelleen nyt ja pitkässä juoksussa.

Metsäteollisuus hankkii ja tuottaa noin 80 prosenttia Suomen bioenergiasta. Siksi metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen varmistaa siis samalla sen, että bioenergian lisäystavoitteet voidaan saavuttaa. Keskusta on omassa energialinjauksessaan todennut, että myös ydinvoima on tasapainoisen energiapaletin yksi osa. Keskusta ei siis sulje pois mitään tuotantovaihtoehtoa. Meille sopivat tasapainoisesti kaikki tuotantomuodot. Erityisesti kuitenkin haluamme toteuttaa bioenergiaa kaikissa eri muodoissaan.

Energiapolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Hallituksen politiikassa ja eduskunnan yksimielisesti hyväksymässä energia- ja ilmastostrategiassa korostetaan uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimakasta hyödyntämistä sekä energiankäytön tehokkuuden lisäämistä ja myös säästötoimia. Suomi on energiatehokkuudessaan johtavia maita maailmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus on Suomessa korkea. Olemme toteuttaneet jo pitkään energiakatselmuksia ja energiansäästösopimuksia elinkeinoelämän kanssa. Tätä linjaa on jatkettava.

Arvoisa puhemies! Lipposen hallitukset sopivat aikoinaan EU:n taakanjakosopimuksen ja hyväksyivät silloin Kioton sopimuksen. Samat hallitukset eivät kyenneet arvioimaan realistisesti, miten kalliiksi nuo velvoitteet käyvät Suomelle. Kokoomuskin oli mukana näitä päätöksiä tekemässä. (Ed. Tiusanen: Ne olivat ihan minimipäätöksiä!) Päästökaupan vaikutus Suomen sähkön hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn on merkittävä. Kohonnut sähkönhinta on kuluttajan kannalta tietenkin ikävä asia. Kuitenkin on tärkeää huolehtia toimivista ja kilpailluista sähkömarkkinoista, ne ovat kuluttajan ja myös teollisuuden etu.

Arvoisa puhemies! Vesivoiman rakentamista rajoittavat 1980-luvulta peräisin olevat suojelusäädökset. Vesirakentamista rajoittavaa lainsäädäntöä tulisikin tarkastella uudelleen ottaen huomioon ympäristönäkökohdat kokonaisuutena sekä uusiutuvan energian lisäämiseen asetetut kansainväliset ja kansalliset tavoitteet. (Ed. Brax: Tulevista sukupolvista viis!) Olisiko nyt korkea aika ryhtyä keskustelemaan risupaketin rinnalla vesipaketista. (Ed. Pulliainen: Ei missään nimessä!) Ovatko muut puolueet siihen valmiita? (Ed. Pulliainen: Ei!) Keskusta on. Vesivoima ja allasrakentaminen helpottaisi tilannetta monella tavalla. Se vähentäisi kasvihuonepäästöjä ja ulkomailta ostettavien päästöoikeuksien määrää, korvaisi sähköntuontia, (Ed. Brax: Terveisiä seuraavalle sukupolvelle!) poistaisi tulvaongelmaa ja antaisi käyttöön säätövoimaa. (Ed. Pulliainen: Kaikki vaan hukutetaan!) Kyse on kymmenien miljoonien eurojen vuositason hyödystä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt veroratkaisuja, jotka ovat parantaneet turpeen kilpailukykyä. Turve on kotimainen polttoaine, jota tulee suosia suhteessa erityisesti kivihiileen. Turpeella on suuri merkitys tietyille alueille alan työllisyyden ja laajan yrittäjyystoiminnan johdosta. Hallitus edistää biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa määrätietoisesti myös liikenteen osalta. Samassa yhteydessä tulee tarkastella autoverotuksen uudistamista.

Pientalojen lämmityksessä muun muassa pelletti on kilpailukykyinen polttoaine. Kymmenettuhannet omakotitalot lämmitetään kalliilla ja saastuttavalla öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä. Omakotitalojen öljy- ja sähkölämmitysjärjestelmien muuttaminen esimerkiksi pelleteillä tai maalämmöllä toimiviksi on kuitenkin iso kustannus ja jarruttaa muutosta. Näitä ympäristöä suosivia investointeja tulee tukea. Keskustan mielestä tukea lämmitystapamuutoksiin tulee jatkossa nykyisestään korottaa. (Ed. Sinnemäki: Olisipa näkynyt tämän vuoden budjetissa!)

Suomessa ei ole onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Onnistuneella jätepolitiikalla olisimme tilanteessa, jossa jopa miljoona tonnia pääasiassa puuperäistä jätettä ohjautuisi kaatopaikan sijasta energiantuotantoon. Jätteen energiakäyttö on jumiutunut valitusprosessien takia. Lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että aiheettomat valitukset ja valitusmahdollisuuksien väärinkäyttö voidaan estää. (Ed. Laukkanen: Erittäin tärkeä asia!)

Myös tuulivoiman merkitys vientisektorin työllistäjänä on suurempi kuin sen merkitys sähköntuottajana. Tuulivoiman käytöllä kotimaassa voidaan samalla tukea tuulivoimasektorin tuotekehitystä ja vientitoimintaa, joka kaikkiaan on positiivista Suomen kansantaloudelle.

Arvoisa puhemies! EU-maatalousuudistus ja päästökaupan käynnistyminen paransivat energiakasvien kannattavuutta Suomessa. Ruokohelpi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi tuottaa energiaa, ja pinta-alat ovat lähteneet erittäin nopeaan kasvuun. Helpi lisää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää polttolaitosten hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta sen viljely pelloilla turvaa peltomaan säilymisen tuotantokuntoisena.

Arvoisa puhemies! Toivon, että pikkuriikkisen tämä keskustelu tänään lisää sitä kapasiteettia, jolla energian saatavuutta turvataan.

Miapetra  Kumpula-Natri  /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yhteinen huolenaihe. Viimeistään tämän talven poikkeukselliset säät ovat tehneet asian tunnetuksi kaikille ja nyt vihdoin myös kokoomukselle. Vai aiheuttiko havahtumisen vaalien läheisyys?

Ensiksi, sosialidemokraatit näkevät hyvänä sen, että vaalien alla voimme yhdessä keskustella ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista. Jokaisen maan, jokaisen kuluttajan ja puolueenkin sitoutuminen tarvitaan talkoisiin.

Toiseksi, keskusteleminen ja tietoisuus ovat vasta alku. Tärkeää on, että tulevakin hallitus jatkaa määrätietoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sosialidemokraatit ovat ylpeitä muun muassa siitä, miten EU-puheenjohtajuuskaudella onnistuimme nostamaan ilmastokysymysten tärkeyttä. Me tuomme hallitusneuvotteluihin kunnianhimoisia tavoitteita, joilla kasvihuonepäästöjen kasvua voidaan hillitä.

Kolmanneksi, ilmastonmuutos on yli vaalikausien ulottuva asia. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti me sosialidemokraatit olemme huomioineet aina ympäristön ja sen rinnalla työllisyyden ja kilpailukyvyn. Tarvitaan vastuullista politiikkaa tavoitteiden yhteensovittamisessa. Sosialidemokraatit tulevat jatkamaan kunnianhimoisella linjalla ja olemaan aloitteellisia. Eikä näin pelkästään Suomessa, vaan myös me sosialidemokraatit Euroopassa, viittasihan ministeri Pekkarinenkin tässä jo Britannian työväenpuolueeseen ja sen käyttämään labour-hallituksen neuvonantajan Sternin arvostusta herättäneeseen raporttiin. Samoin kuin olemme eduskunnassa yhdessä sitoutuneet Kioton kauden strategiaan, toivomme, että myös laajaa sitoutumista löytyy tavoitteeseen öljystä riippumattomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä.

Arvoisa puhemies! EU:n osuus maailman päästöistä on kohta enää noin 14 prosenttia. Komission esittämä 20—30 prosentin päästöjen vähentäminen vaikuttaisi alle 2 prosenttia maailman päästötasoon. Vaikuttavien toimenpiteiden saavuttamiseksi laajempi sitoutuminen on välttämätöntä, koska:

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa koko ihmiskunnan hyvinvointiin, ruuan ja veden saatavuuteen, terveyteen. Se lisää hyvinvointieroja kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ja lisää pakolaisuutta. Erityisesti pohjoisten maa-alueiden talviset lämpötilat kohoavat ja säiden ääri-ilmiöt yleistyvät. Suomessa perinteinen vuodenaikojen vaihtelu uhkaa muuttua, kuten ikkunasta näkyy.

Jo nyt muutos näkyy pohjoisimmilla alueilla, joilla arktiset luonnonjärjestelmät ja eliöt ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Maailmaa uhkaa ennennäkemätön sukupuuttoaalto uhanalaisten kasvien ja eläinten määrän kasvaessa. Päästöjen vähentämisen ohella on väistämätöntä ja välttämätöntä yhteiskunnan turvallisuuden vuoksi myös varautua säämuutoksiin, myrskyihin ja tulviin.

Nyt on käynnissä valmistautuminen vuonna 2012 päättyvän Kioton sopimuskauden jälkeiseen aikaan. Suomi toimi EU-puheenjohtajana erinomaisesti koko maapallon hyvän eteen. Oli tärkeä saavutus avata neuvotteluyhteys ilmastonmuutoksen torjumisesta myös Yhdysvaltoihin. Nairobin ilmastoistunnot marraskuussa veivät tavoitetta laajemmasta sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eteenpäin.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii edelleen aktiivisesti, jotta kaikki merkittävät maat saadaan mukaan sitoviin päästövähennystavoitteisiin uudella sopimuskaudella, jonka tulisi ulottua vuoteen 2030 asti.

Arvoisa puhemies! Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on oltava edelleen kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen ja päästöttömään tai vähäpäästöiseen energiaan perustuvan energiaomavaraisuuden merkittävä lisääminen kilpailukykyämme heikentämättä. Hallituksen energiapolitiikka on noudattanut johdonmukaisesti tätä linjaa.

Kokoomus, peräänkuulutitte Suomesta mallimaata. Me olemme! Kerron teille. Suomi on EU:n kärkisijoilla uusiutuvan energian käytössä. Komissio esittää 20 prosentin tavoitetta 13 vuoden päähän. Meillä uusiutuvista lähteistä saadaan jo nyt 25 prosenttia.Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme edelläkävijöitä. Ydinvoiman rakentamisen lupamenettelyn demokraattisuus sekä ydinjätteen käsittely ovat meillä toimineet mallina jo muille. Energiahukka on meillä rakennuksissa jo alhainen, ja teollisuutemme on omassa vertailuluokassaan energiatehokasta. Parannusten tie ei toki ole loppuun kuljettu. (Ed. Sasi: Nämä kaikki hyvät asiat tehtiin Lipposen hallitusten aikana!)

Suomen energiantuotanto pohjautuu jo tällä hetkellä monipuolisiin raaka-aineisiin. Uusiutuvan energian suuri osuus perustuu suurelta osin metsäteollisuuden sivutuotteisiin. Niin sanottujen uusien uusiutuvien, kuten tuulivoiman, biokaasun ja lämpöpumppujen, hyödyntämisessä Suomi on edennyt toistaiseksi hitaammin — tässä on mahdollisuutta kiriä. Päivitetty tuuliatlas voisi lisätä investointikiinnostusta. Liian usein tuulivoimainvestointien esteenä ovat paikalliset luvat ja maakuntakaavat. Maakuntakaavat valmistellaan maakuntaliitoissa ympäristöministeriön ja valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Tavoitteellisuutta tulee kaavoihin lisätä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen energiapolitiikkaa olosuhteisiin nähden onnistuneena. Olemme onnistuneet katkaisemaan bkt:n kasvun ja työllisyyden sidoksen energiankulutuksen kasvamiseen, mutta sähkönkulutus seuraa yhä talouskasvua ja työllisyyttä. Tietoyhteiskunta ja moderni yhteiskunta kuluttaa paljon sähköä. Siksi sähkönsäästöön, puhtaaseen tuotantoon ja terveisiin markkinoihin kannattaa keskittyä.

Sähköntuotannon monipuolisuudesta ja kapasiteetin riittävyydestä on huolehdittava. Mitään vähäpäästöistä ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Energiapolitiikan avulla on kannustettava bioenergiaa ja muita uusiutuvia energialähteitä markkinoille ja kehitettävä energian säästöä sekä energiatehokkuutta. Ydinvoima on osa hallituksen ja eduskunnan hyväksymää energiapoliittista linjaa, ja näin on oltava jatkossakin. Emme ole mitään kautta saaneet korviimme, että investointihalukkuuteen Suomessa olisi hallituksen politiikka ollut hidasteena.

Arvoisa puhemies! Kun vielä 1970-luvulla Suomen energiankulutuksesta 60 prosenttia tuli öljystä, on osuus nykyisin noin 25 prosenttia. Meillä sosialidemokraateilla on tavoite öljystä riippumattomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tähän päästään taloudellisesti kestävällä tavalla ja myös ympäristöä vahingoittamatta, Suomen on panostettava aikaisempaakin voimakkaammin energian käytön ja tuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaan. Energiansäästö ja kotimaisten energiavarojen aikaisempaa tehokkaampi hyödyntäminen vähentää riippuvuuttamme tuontiöljystä.

Kun ilmastonmuutokseen ja energiansäästöön haluaa tosissaan puuttua, ei voi unohtaa liikennettä tai rakennuksia. Kokoomus ei välikysymystekstissään mainitse kummastakaan näistä sanallakaan. Liikenteen ja rakennusten päästöt vastaavat noin puolta Suomen päästöistä ja niiden energiankulutus 40:ää prosenttia.

Viidennes hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Hallituksen esitys biopolttoaineen käyttöönotosta bensiinin sekaan on eduskunnassa käsittelyssä. Liikennepolttoaineiden täydellisempi korvaaminen ilmastopolitiikan kannalta kestävällä tavalla edellyttää toisen polven biopolttoaineiden kehittämistä. Suomen puunjalostusosaaminen on valtaisa mahdollisuus. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan lisää alan koulutusta ja laajan osaamiskeskittymän muodostamista.

Kuntien kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu vaikuttavat liikenteen määriin. Joukkoliikenteen kehittäminen työssäkäyntialueilla sekä sen vaatima maapolitiikka ovat keskeisiä energia- ja ilmastopoliittisia työkaluja. Väljä ja viihtyisä kaupunkirakentaminen voidaan ja se tulee yhdistää toimivaan joukkoliikenteeseen.

Vihdoin täällä Pääkaupunkiseudulla on saatu aikaiseksi hyviä liikennepäätöksiä. Hallitus on antanut niihin kannusteensa. Näitä ovat metrolinjan jatkaminen Espooseen ja Vantaan kehäradan eteneminen. Yksinomaan nämä ratkaisut saattavat jopa 200 000 ihmistä joukkoliikenteen pariin.

Raideliikennettä tulee suosia. Sähköisen junan energiankulutus ja päästöt ovat vain viidennes verrattuna autoon henkilökilometriä kohden. Sähkövetoisen junan päästöt dieselvetoiseen verrattuna jäävät neljäsosaan. Ratojen sähköistämistä on jatkettava. Kokonaisuudessaan sosialidemokraatit tavoittelevat liikennepäästöjen puolittamista seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Hallitus on jo antanut tukea omakotitalojen lämmitysjärjestelmien uudistamiseen. Rakennusmääräyksillä on jo edistetty tehokasta asuin- ja liikerakentamista. Odotan markkinoille kuluttajaystävällistä ratkaisua, joka mahdollistaisi kotien sähkönkulutuksen keskitetyn säätämisen ja samalla asumismukavuuden parantamisen eli napin painalluksella hukkasähkö pois. Tällaisia innovaatioita tulee yhteiskunnan julkisista varoistakin tukea. Energiansäästön edistämiseksi tarvitaan helppoja käyttöratkaisuja, tiedotustoimintaa, ympäristökasvatusta ja kuluttajajärjestöjen panosta.

Arvoisa puhemies! Öljyn ja sähkön kohonneiden hintojen vuoksi myös bioenergian muodot ovat muuttumassa kannattaviksi. Suomen energiahuolto ei voi perustua korkeisiin tukiin, vaan bioenergiankin tuotannon kannattavuus on varmistettava sen tuottavuutta parantamalla. Tukipolitiikkaa kestävämpi ratkaisu syntyy panostamalla uusien tuotantoteknologioiden ja -ketjujen luomiseen. Täytyy kuitenkin välttää tilanne, jossa etanolituotanto johtaisi vaikka ruoan hinnan kallistumiseen, kuten nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa näyttää käyvän.

Edelleenkin on pidettävä kiinni siitä, että metsistä saatava puuraaka-aine jalostetaan mahdollisimman pitkälle jättäen vain vähempiarvoiset puukomponentit energiaksi polttoon. Puuenergian käyttöä voidaan parhaimmin edistää osana puunjalostusprosessia. Kotimainen bioenergian tuotantotuki ei saa johtaa teollisuuden puuraaka-aineen saatavuusongelmiin.

Energiaintensiivisyys vaatii Suomelta yhä parempaa energiaosaamista. Suomen teollisuuden energiatehokkuus on maailman huippuluokkaa. Sitä voidaan yhä parantaa muun muassa taajuusmuuntajien avulla. Ilmastonsuojelu on mahdollisuus suomalaiselle teknologiaosaamiselle, hyvä niin. Suomella on energia-, metsä- ja ympäristöteknologian osalta merkittävää kansainvälistä osaamista, jota tulee kehittää edelleen.

Välikysymyksessään kokoomus lainaa vanhaa ympäristönsuojeluslogaania "think globally — act locally". Sosialidemokraateilla globalisoitumisen aikana on ohjenuoranaan "think and act locally and globally" — ajattelemme ja toimimme siis paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Martin Saarikangas /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Energia, ympäristö ja hyvinvointi muodostavat tänä päivänä kiinteän kokonaisuuden. Yhtä tästä kolmikosta ei voi käsitellä ottamatta huomioon kahta muuta. Erityisen merkillepantavaa on ympäristötietoisuuden leviäminen. Tämä on näkynyt muun muassa lisääntyneinä pyrkimyksinä tehostaa energian käyttöä ja säästää energiaa. Tehokkaasta energian käytöstä ja energian säästöstä on yrityksissä ja kotitalouksissa tehtävä yhtä itsestäänselvää kuin lasipullojen kierrätyksestä. Tästä huolimatta energian ja varsinkin sähkön käyttö lisääntyy. Hallituksen energia- ja ilmastopoliittisessa strategiassa arvioitiin, että sähkön kokonaiskulutus kasvaisi lähes viidenneksen vuoteen 2015 mennessä.

Energiansaannin turvaaminen on hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Nykyajan pitkälle teknistynyt yhteiskunta on täysin riippuvainen häiriöttömästä energiansaannista. Samaan aikaan yllämme on ilmastonmuutoksen uhka, joka pakottaa meidät olemaan kaukaa viisaita. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat toteutuessaan todella katastrofaaliset. Tämä on haaste poliittiselle päätöksenteolle, jossa mielestäni näkökulma on harvoin vaalikautta pitempi.

Ensimmäinen ehto energiatarpeen tyydyttämiseksi on energiamuotojen ympäristöystävällisyys, mutta Suomessa myös energian hinta, sillä maamme pitkät etäisyydet ja ainakin tähän saakka pitkä, pimeä ja kylmä talvi vaativat paljon energiaa. Energian hinnalla on merkitystä paitsi Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle myös tavallisille suomalaisille. Tässä hiljattain ilmestynyt selvitys totesi, että nelihenkinen lapsiperhe maksaa energiastaan vuosittain yli 7 400 euroa, josta vajaa 2 000 on lämmitykseen.

Kokoomuksen energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä ovat jo pitkään olleet suomalaisten energiansaannin turvaaminen tulevaisuudessa ympäristön ja ilmaston kannalta parhailla ratkaisuilla. Tulevaisuudessa siintää useita houkuttelevia vaihtoehtoja ilmastomyönteisen perusvoiman tuottamiseksi. Suomen on voimakkaasti tuettava näitä Euroopan unionin innovaatiopolitiikkaan luontevasti kuuluvia hankkeita. Laajuutensa ja kalleutensa vuoksi esimerkiksi fuusioenergian tutkimus ja kehittäminen kuuluu luontevasti kansainvälisen yhteistyön piiriin. Arkeen hankkeet vaikuttavat vasta vuosikymmenten päästä — jos kaikki menee nappiin.

Kokoomuksen mielestä tarvitaan merkittäviä panostuksia uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, niin kuin EU viimeisimmässä ehdotuksessaan vaatii. Suomessa on tehty ja tulee jatkaa bioenergian eri muotojen kehitystyötä entistä kovemmin. Nyt vauhti on liian hidasta. Tarvitaan paljon mittavampia toimia, sillä kehittäminen vie paljon aikaa. Tällä sektorilla me suomalaiset voimme hyvinkin olla ja olemme edelläkävijöitä uusien energiaratkaisujen innovaatiotoiminnassa, mutta ei siihen saa tyytyä. Meidän tavoitteemme pitää olla korkeammalla.

Turve on kotimainen raaka-aine, ja Suomen turvevaranto vastaa Pohjanmeren öljyvarantoja. Yhdistettynä puun käyttöön se on varteenotettava raaka-aine, kun pyritään irtaantumaan tuonnin varassa olevan raakaöljyn käytöstä. Turve on ehkä yksi merkittävimmistä siinä. Tuulivoiman ja aurinkoenergian hyväksikäyttö laajamittaisesti on vielä kaukana, koska energian varastointi on vielä alhaisella kehitysasteella.

Pientalojen laiteinvestointien kokeiluluontoinen 15 prosentin energia-avustus ei vielä kehitä Suomesta sitä edelläkävijämarkkinaa, jossa innostuttaisiin ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämisestä myös kotitalouksien tarpeisiin. Avustusta ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille. Länsinaapurimme Ruotsi on onnistunut paremmin. Siellä on jo noin viidennes pientaloista, noin 200 000 taloa, varustettu maalämpöpumpulla. Suomessa vastaava luku on alle viisi prosenttia, josta yksi pieni osa on minulla. Samoin ilmalämpöpumppujen käyttö on hyvä vaihtoehto esimerkiksi vapaa-ajan asumusten yhteydessä. Tiedän, koska minulla on sellainen. Energiansäästöohjelmia on aika-ajoin myös KTM:n taholta väläytelty. Sanon väläytelty, koska selkeitä toimenpideohjelmia aivan kansalaisten käyttöön ei ole annettu.

Kysymystä ydinvoimasta ei voi välttää pohdittaessa lähitulevaisuuden sähkönsaannin varmistamista. Tarvitsemme tulevan tarpeen tyydyttämiseksi ja sillaksi energiantuotannon ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen, joskus kauempana tulevaisuudessa, kasvihuonekaasujen päästöjen suhteen parasta vaihtoehtoa eli ydinvoimaa. Jos Matti Vanhanen ei vuonna 1992 olisi estänyt ydinvoiman lisärakentamista eduskuntaponnellaan, niin Suomessa pärjättäisiin tänään päästökaupassa lähes ilman ostotarpeita, lähes ilman ostotarpeita. (Ed. Vielma: Ja lama olisi ollut nopeammin ohitse!) Voisimme silloin keskittyä Kioton sopimuksen uusiin haasteisiin toiselta lähtökohdalta.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen kanta on selkeä. Puhdas ja turvallinen kotimainen ydinvoima on parempi vaihtoehto perusvoiman tuottamiseksi kuin kivihiili tai sähköntuonnin lisääminen esimerkiksi Venäjältä. (Ed. Kuoppa: Mistä se polttoaine tuodaan?) — Polttoainetta meidän pitää olla myös valmis tuottamaan, jos olemme valmis ydinvoimaan, siellä missä se ei häiritse asumista. (Ed. Laakso: Askolan uraanikaivoksesta!) — Nyt on viipymättä toimittava kuudennen ydinvoimalan rakennuspäätöksen aikaansaamiseksi, jotta vuonna 2015 olisimme omavaraisia sähköntuotannon suhteen ja voisimme korvata runsaspäästöistä sähköntuotantoa puhtaalla ydinvoimalla sekä turvata meille kohtuullinen sähkönhinta.

SDP:n ja keskustan punamultahallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa ovat leimanneet, niin kuin täällä on todettu aikaisemmin, päämäärättömyys ja päättämättömyys ja ennen kaikkea mielestäni ohjelmattomuus. Ei ole selkeitä ohjelmia. Selvityksiä on teetetty, johtopäätökset puuttuvat. (Ed. Korhonen: Suunnitelmatalous!) Viimeisimpiä selvityksiä on Matti Purasjoen raportti Suomen sähkömarkkinoista, jonka mukaan sähkömarkkinat eivät Suomessa toimi ja siksi sähkön hinta on korkealla. Korkea hinta selittyy ennen kaikkea sillä, että tuotantoa on liian vähän. Tarve tuotannon lisäämiseen on hänenkin mukaansa selkeä. Se on teollisuuden mukaan selkeä, se on kaikkien muiden mukaan selkeä, toivottavasti myös kauppa- ja teollisuusministeriölle ja koko hallitukselle.

Hallituksen keskeiset ministerit ovat kyllä tietoisia ongelmasta, niin kuin täällä on kuultu, mutta eivät pysty muuhun kuin esittämään arkailevia uhkauksia teollisuudelle. Viimeisin esimerkki tässä pari päivää sitten oli valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, joka nettikolumnissaan puhuu siitä, että "valtiolla pitää olla valmius väliintuloon". Valmius ei riitä, teillä pitää olla selkeät toimenpiteet: näin tehdään. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on tosiaan paneutunut asiaan ja tuonut esiin paljon hyviä ajatuksia, kuten täällä kuulimme. Minun on kuitenkin todettava, että ajatukset eivät yksin riitä eivätkä kauniit puheet, vaikka te puhuttekin kauniisti. Tarvitaan selkeä suunnitelma sisältäen tavoitteet, keinot, millä tavoite saavutetaan ja selkeä aikataulu toimenpiteille. Näin ainakin minä olen tottunut yritystoiminnassa tekemään. Toivottavasti se tarttuu täällä eduskunnassa.

Tämä hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt sellaisiin toimiin, vaikka eduskunta kesäkuisessa ilmasto-ja energiaselonteossa ilmaisi kahdeksassa ponnessa, jotka täällä aikaisemmin todettiin, vaatimuksensa pikaisiin toimenpiteisiin. Vuoden 2007 talousarvio vietiin läpi ilman sanottavia lisäpanostuksia edelliseen vuoteen verrattuna ja näihin kohteisiin ei juuri mitään. Ei riitä, että verrataan 10 vuotta sitten tai 5 vuotta sitten tehtyihin panoksiin. Puhukaamme reaaliajasta ja tulevaisuudesta ja niistä tarpeista, mitä tulevaisuus vaatii. Jos näin jatketaan, niin tulevaisuudessa tarvitaan todella paljon. Nyt viimeistään on aika toimia. Kauniit puheet, kahvihetket ja näiden hoitaminen energiantoimittajien kanssa ei ratkaise asioita.

Suomessa on esimerkiksi voitava rakentaa lisää päästötöntä vesivoimaa. Lisää vesivoimaa tarvitaan jo senkin takia, että sillä säädetään tehokkaimmin kulutusta vastaava tehontuotanto. Valtion taholta vesivoiman lisärakentaminen ei edellytä esimerkiksi Fortumin pilkkomista, vaan hallituksen on tuotava eduskuntaan vesilain uusiminen. Nykyiset luonnolliset vesistöt tulisi jättää rauhaan. Hyvään lopputulokseen päästäisiin jo yksistään sallimalla Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen.

Lupakäsittelyjä ja valitusprosesseja on nopeutettava ja selkeytettävä myös jätteenpolton osalta. Jätteenpolton lisääminen on myönteinen asia niin energiantuotannon kuin ympäristönkin kannalta. Miksi annetaan jätteiden mädäntyä?

Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman, että kaikki päästöiltään merkittävät maat ovat mukana. Euroopan unionin käyttöön ottama päästökauppajärjestelmä ei tuo ratkaisua ilmasto-ongelmaan. Se saattaa jopa pahentaa tilannetta vääristämällä Euroopan unionin kilpailuasemaa.

Ilmastopolitiikan on jatkossa aidosti oltava globaalia. Haaste on erilaisten etujen ristipaineessa. Yksistään teollisuuden vahtiminen ei kuitenkaan riitä, niin kuin on todettu, vaan tarvitsemme muitakin, elämän kaikille osa-alueille, kuten liikenteeseen ja maatalouteen, kuuluvia toimenpiteitä. Milloin saamme nämä ehdotukset?

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kataisen ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerin puheesta ja aiemmin viime vuonna käsitellystä selonteosta jäi pari päällimmäistä huomiota. Ensinnäkin ne kumpikin ovat kohtuullisen kapeita sektoreittain. Nämä olennaiset asiat elikkä kuluttajasektorin palvelut, liikenne, kotitaloudet jäivät erinomaisen vähälle huomiolle nyt puheessa ja myös siellä selonteossa, mihin silloin aiemmin jo viitattiin. Olisin odottanut niitä nyt. Ne kumminkin edustavat noin puolta päästöistä, ja energiankulutuksestakin noin puolet on tällä sektorilla. Lisäksi selonteosta ja nyt myös puheesta puuttui, mihin tässä jo aiemminkin viitattiin, pitkän aikavälin linjaus ja konkreettiset tavoitteet. Tämä osoittaa tulevaisuuden näkökulmasta kyllä huolestuttavaa ajattelun puutetta tai tahtotilan puutetta. Tunnustan sen, että kyllähän tehty on. Ei siinä ole sinänsä mitään, mutta nythän pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Turha pelätä itse asiassa tässä keskustelussa sitä, että eduskunta päättäisi nyt ennakkoluvasta uudelle ydinvoimalalle, tai turha sitä on myös toivoa. Siihen nähden minusta viimeviikkoinen kahden kilpailevan välikysymyksen asetelma ei ollut aivan vaivan arvoinen ja itse asiassa ei välikysymyksen arvoinen ollenkaan. Sen sijaan on selvää, että vaalien jälkeen alkavalla uudella eduskuntakaudella on tehtävä todella merkittäviä päätöksiä energiapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ilmastonmuutos, niin kuin me kaikki varmaan sen jo ainakin nyt viimeistään tiedämme, on vakava uhka koko ihmiskunnalle. Sen torjumista ei pidä viivytellä pätkääkään eikä hetkeäkään eikä itse asiassa saa.

Vasemmistoliitto on pitänyt ja on aiemmin nostanut monta kertaa esille sen, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista tulevaisuuden uhkista, joka on torjuttava ja joka on torjuttavissa, jos siihen halutaan panostaa. EU:n komissio ennakoi ilmaston lämpenemisen lisäävän köyhyyttä ja nälänhätää ja johtavan alueellisiin konflikteihin ja väestön joukkomuuttoihin.

Aivan tuore Sternin raportti puolestaan toteaa, että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen haitat voivat nousta jopa 20 prosenttiin maailman bkt:sta, jos päästöjen kasvu jatkuu nykyisellä tasolla. Torjunnan Sternin raportti arvioi maksavan 1 prosentin maailman bkt:sta, jos toimissa ei viivytellä, joten luulisi nyt jo talouden näkökulmastakin olevan tarvetta puuttua. Teollisuusmaiden on päästöjä leikattava 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, jos tavoite halutaan toteuttaa ja ilmastonmuutos saada käännökseen. Huolestuttavinta tällä hetkellä on hiilidioksidipäästöjen kasvuvauhdin lisääntyminen. Kun kasvu 1990-luvulla oli erään arvion mukaan alle prosentin vuodessa, niin vuodesta 2000 vuoteen 2005 päästöt kasvoivat yli 2,5 prosenttia. Suomen kohdalta voi sanoa sellaisen yhden pienen asian, että jos suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin päästöt kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin bruttokansantuote suhteessa.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen edellyttävät maailmanlaajuista sääntelyä ja sopimista. Jokaisen on myös yksilönä tehtävä luonnon ja ympäristön kannalta oikeita valintoja. Suomen ja suomalaisten on oltava näissä talkoissa ja tässä työssä edelläkävijöitä.

On valitettavaa, että juuri päättynyt Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ei merkinnyt edistysaskelta maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa. Muistammehan, että parin vuoden takaisessa energia- ja ilmastoselonteossa eduskunta edellytti, että hallitus aktiivisesti jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella edistää EU:n toimia globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi tavoitteena, että sopimus kattaa kaikki valtiot.

Yhdysvallat pysyy edelleen Kioton prosessin ulkopuolella, eikä myöskään uusia teollisuusmaita ole saatu mukaan. EU:n ja Yhdysvaltain vuoropuhelun ja Nairobin konferenssin tulokset eivät näin ollen olleet tyydyttäviä. On ilmeisesti niin, että vasta Bushin hallinnon jälkeen on toiveita Yhdysvaltain liittymisestä Kioton prosessiin ja päästöjen vähentämiseen. Bushin hallinto tällä hetkellä jahtaa mieluummin asevoimin ja monien miljardien dollarien kustannuksin todellisia ja kuviteltuja terroristeja ympäri maailmaa ennemmin kuin ottaa todesta ilmastonmuutoksen uhkan, joka on sentään paljon vakavampi uhka kaiken kaikkiaan myös maailman näkökulmasta. Jos sotaa pitää käydä, eikö kannattaisi julistaa sota ilmastonmuutosta vastaan? Siinä sodassa me olisimme kaikki voittajia.

Samalla kun EU:n itse pitää tavoitella huomattavaa päästöjen vähentämistä, niin on syytä pohtia päästöjen vähentämisen kauppapoliittisia yhteyksiä. Tällä tarkoitan sitä, että vähentämisestä kieltäytyviä ulkopuolisia maita on arvioitava myös polkumyynnin näkökulmasta. Sellaiset maat syyllistyvät aivan ilmeiseen ekologiseen dumppaukseen, kun niiden teollisuuden ei tarvitse kantaa ympäristövahinkojen kustannuksia. EU on iso toimija maailmankaupassa, niin iso toimija, että tätä näkökohtaa muut eivät voi täysin sivuuttaa, vaikka onkin myönnettävä, että ei EU kykene pelkästään sanelemaan ehtoja muille.

EU:n tai Suomen ei missään tapauksessa pidä tinkiä omista toimenpiteistään vaan molempien on toimittava entistä aktiivisemmin ulkopuolisten saamiseksi päästöjen vähennystalkoisiin. Ensinnäkin tulokset ilman ulkopuolisten mukaantuloa ovat aivan täysin riittämättömät. Esimerkiksi Kiinan hiilidioksidipäästöjen on lähivuosina ennakoitu ylittävän Yhdysvaltain päästöt, vaikkakin henkeä kohti laskien tilanne on tietenkin toinen. Toiseksi vähennysten kustannukset asettavat eurooppalaiset yritykset maailmanlaajuisessa kilpailussa vaikeaan asemaan.

EU-tason päätöksiä tarvitaan myös silloin, jos nykyiseen liikennepolttoaineiden järjestelmään halutaan radikaaleja muutoksia. Esimerkiksi siirtyminen vetytalouteen, jota on pidetty lupaavana tulevaisuuden mahdollisuutena, edellyttäisi vähintäänkin EU-tason päätöstä. Yksittäisen kansallisen päätöksen perusteella ei ajoneuvoteollisuus kehitä eikä se tuo markkinoille sellaisia ajoneuvoja eikä liioin synny kattavaa uuden polttoaineen jakeluverkkoa. Vasemmistoliiton mielestä on liikenteen käyttämän energian osalta päästävä nopeasti sellaisiin EU-tason ratkaisuihin, jotka vähentävät päästöjä.

Suomessa tulee tavoitella matalaenergiayhteiskuntaa yhdyskuntarakenteen oikealla suunnittelulla ja niitä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella. Suomessa pitää edistää lämpöpumppujen käyttöönottoa, sillä se on tehokkaimpia yksittäisiä keinoja lisätä energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. On parannettava joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia. On myös otettava käyttöön toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kuitenkaan saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.

Sähköenergia on keskeinen tuotannontekijä maamme raskaalle teollisuudelle. Suomalaiset ovat riippuvaisia energiasta myös siksi, että ilmastomme on, niin kuin tiedämme, hyvin kylmä ja etäisyydet ovat maassamme pitkiä. Energiantuotannolla on kuitenkin haitallisia ilmasto- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, ja siksi energiankulutusta on vähennettävä ja tuotantoa ohjattava ympäristön kannalta vähemmän haitallisiin muotoihin.

Vasemmistoliitto haluaa, että Suomi panostaa voimakkaasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Energiaa käyttävää teollisuutta on kannustettava ja ohjattava energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin muun muassa verotuksellisin keinoin.

Suomi ei saa rakentaa energiapolitiikkaansa tuontienergian varaan, vaan perusvoiman tuotantokapasiteettia tulee olla kotimaassa riittävästi. Energia-alan investointi-ilmapiiriä on parannettava ja kotimaisessa energiantuotannossa on panostettava päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin.

Vasemmistoliiton mielestä tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen tai Vuotoksen altaan rakentamiseen, vaan energian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa pitää tavoitella ennen muuta tehostetulla energiansäästöllä. Kansalaisten turvallisen elämän kannalta välttämätöntä lämpö- ja muun energian tuotantoa on kehitettävä panostamalla paikallisiin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantolaitoksiin.

Vasemmistoliitto katsoo, että sähkömarkkinoiden toimintaa on edelleen kehitettävä. On etsittävä yhteispohjoismaisia ratkaisuja sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähkön toimitusten ja tuotannon perusrakenteen heikkoudet on pystyttävä poistamaan.

Ei ole mitään ristiriitaa siinä, että edellytämme energiantuotannon toimivan kustannustehokkaasti ja tarjoavan sitä kuluttajille edullisesti. Valtiovallan on siten määriteltävä, miten energiaa missäkin tapauksessa verotetaan ja miten tuon veron tuotto käytetään. Energiantuottajia ei pidä päästää verottajan asemaan, vaan niiltä on edellytettävä alhaista tuottaja- hintaa.

Fortum on jo ehtinyt ilmoittamaan kiinnostuksestaan seuraavaan uuteen ydinvoimalaan. Minusta ei kuitenkaan ole kilpailutilanteen kannalta sopivaa, että Fortumille suotaisiin mahdollisuus uuteen energian suurtuotantoyksikköön ilman, että perusteellisesti selvitetään muut ratkaisuvaihtoehdot. Sähköntuotanto on nyt jo niin keskittynyttä, että on perusteltua hakea muita ratkaisuja. Nykyiset suurtuottajat on pidettävä kerrankin tämän ulkopuolella.

Me suomalaiset tuhlaamme, toisin sanoen tuotamme hyvinvointiamme energiatehottomasti. Kehityksen kokonaisvastuu on hallituksella. Se ei ole sitä tällä hetkellä kantanut riittävästi. Tehtyjä laiminlyöntejä ei voida korjata vannomalla kuudennen ydinvoimalan nimeen.

Irtautuminen fossiilisista polttoaineista on aloitettava heti. Suomen on leikattava kasvihuonepäästöjään edistyksellisimpien EU-maiden rintamassa. Samalla on aktiivisella sopeutumisohjelmalla tuettava ihmisten turvallisuutta ja kestävän talouden edellytyksiä.

Hallituksen tehtävänä on pikaisesti laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma päästöjen vähentämisestä ja siirtymisestä uusiin ja uusiutuviin energiantuotantotapoihin kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta. Tästä hallituksesta ei siihen tehtävään ole, eikä se siksi enää nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Ehdotan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan tehokkaita toimenpiteitä kansallisesti ja kansainvälisesti ja edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin sellaisen pitkän ajan energia- ja ilmastostrategian laatimiseksi, jossa lähtökohtana on energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisääminen ja päästöjen vähentäminen kestävälle tasolle ynnä energiaomavaraisuuden olennainen parantaminen,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkijoiden raporteissa ja vihreiden ohjelmissa lämpenemisen haitoista on varoitettu jo kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina myös muut kuin vihreät poliitikot ovat havahtuneet ilmastokriisiin, nyt vain odotamme malttamattomina, että sana tulee lihaksi. Odotamme, että yhteistyössä puheet käännetään konkreettisiksi teoiksi. Valitettavasti vielä toistaiseksi sanojen ja tekojen välillä ammottaa valtava juopa.

Hallitus puhuu ilmastonsuojelusta lämpimiä, mutta on haaskannut neljä vuotta toimettomuuteen. Neljän vuoden aikana ei ole otettu käyttöön juuri ainuttakaan uutta toimenpidettä energiansäästön ja uusiutuvien edistämiseksi. Ministerin luettelo sisälsi monia sinänsä ihan hyödyllisiä mutta kokonaisuuden kannalta vähäpätöisiä toimenpiteitä. Hallitus on pettänyt räikeästi lupauksensa ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta ja päinvastoin toteuttanut anti-ekologisen verouudistuksen. Hallitus on heikentänyt ilmastonsuojelun mahdollisuuksia muun muassa puolittamalla teollisuuden sähköveron ja tukemalla maatilojen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Syöttötariffit polkaistiin pystyyn kyllä turvelauhteelle, mutta ei uusiutuville energianlähteille. (Ed. Hoskonen: Kivihiiltä vaan lisää!)

Ministeri Pekkarinen, teidät tunnetaan kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden tarmokkaana puolestapuhujana, mutta te olette jäämässä historiaan, ette vuolailla ja kauniilla puheillanne, vaan tekemättömyydellänne. Hallitukselta on siis puuttunut sekä tahto että kyky taistella tosissaan ilmastonmuutosta vastaan. Hallituksella ei selvästikään ole visiota siitä, miten päästömme tuotaisiin kestävälle tasolle.

Kokoomuksen kunniaksi on laskettava, että sillä on visio. Valitettavasti vain tuo visio on kestämätön ja väärä. Ilmasto-otsikolla markkinoitu kokoomuksen välikysymys on tosiasiallisesti vain heikosti hunnutettu yritys kaupitella lisäydinvoimaa. (Ed. Hemming: Se ei pidä paikkaansa!) Siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Tunnetusti kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikan ainoa sisältö on: ydinvoimaa, ydinvoimaa, enemmän ydinvoimaa.

Yllättävää sen sijaan on, että keskusta säikähti kokoomuksen läpinäkyvää vaalijippoa niin pahoin, että se kiirehti kääntämään takkinsa ja hyväksymään ydinvoiman lisärakentamisen. (Ed. Sarkomaa: Vihreät käänsivät takkinsa ennen kepua!) Demokratian kannalta on toki hyvä, että keskustan linja on tullut selväksi juuri ennen vaaleja. Äänestäjät maaseudulla tietävät nyt, että keskusta on valmis valitsemaan ulkomaisen ydinvoiman. Tämä on tärkeä tieto vaalikentillä. (Ed. Kuosmanen: Porvarihallitus tulee!) Äänestäjät tietävät myös, että keskusta rakastaa puhua kotimaisesta energiasta, mutta kun pitäisi tehdä hallituksessa konkreettisia päätöksiä, uusiutuva energia valitettavasti unohtuu. (Ed. Vielma: Vihreät seuraavaan hallitukseen ydinvoimaa rakentamaan!)

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa hyväksikäyttää kansalaisten ilmastohuolta ajaakseen omaa näennäisratkaisuaan. Ydinvoima ei kuitenkaan ole ratkaisu vaan ongelma.

Toisin kuin kokoomus välikysymyksessään väittää, ydinvoima ei ole puhdasta. Yhtä uraanikiloa kohti syntyy 2 000 kiloa radioaktiivista jätettä. (Ed. Ollila: Entä hiilidioksidia?) Kukaan ei voi täysin taata ydinvoiman turvallisuutta kaikissa oloissa. Viime kesänä Forsmarkin kaksi reaktoria Ruotsissa jouduttiin sulkemaan vakavan läheltä piti -tilanteen takia. Meillä Suomessa viidennen ydinvoimalan työmaalta Säteilyturvakeskus löysi 700 turvallisuuspuutetta. Ja toisin kuin kokoomus väittää, ydinvoima ei ole kotimaista. Viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla Ranskan valtion vientituilla, käyttää japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua ja puolalaista työvoimaa. (Ed. Kuosmanen: Olisiko se venäläinen asema parempi?) Vaikka kokoomuslaiset ja keskustalaiset kuinka haluaisivat uraanilouhoksia uusmaalaisten ja pohjoiskarjalaisten kotien takapihoille, ei ydinpolttoaineestakaan tule kotimaista, sillä uraani pitää aina jalostaa ulkomailla.

Ydinvoima vie voimavaroja ja poliittista huomiota pois säästöiltä ja uusiutuvalta energialta, niin kuin keskustelussa on monesti nähty. Reaalimaailmassa ydinvoima ja kestävät energiaratkaisut ovatkin toistensa vastakohtia. (Ed. Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!)

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön Iea:n kaikkein ydinvoimamyönteisimmässäkin skenaariossa energiansäästö ja uusiutuvat vähentävät päästöjä yhdeksän kertaa niin paljon kuin ydinvoima. (Ed. Vielma: Aurinko on muuten ydinvoimaa!) Kun viides ydinvoimala joskus aikanaan valmistuu, maamme ilmastopäästöt syntyvät lähes yksinomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä ja muilla sellaisilla sektoreilla, joilla ydinsähköstä ei ole apua. Miten kuudes ydinvoimala siis vähentäisi päästöjä käytännössä? Me tarvitsemme kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa, joka tunnustaa sen tosiasian, että neljä viidesosaa kuluttamastamme energiasta on muuta kuin sähköä.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että Suomella voi olla kokoaan suurempi vaikutus maailman energiatalouteen. Näin on. Mutta käsi sydämelle, kokoomuslaiset: Minkälaisen jäljen te haluatte maailmaan jättää? Haluatteko todella, että Suomen esimerkin innoittamana ydinvoimaa rakennetaan Pakistanin ja Iranin kaltaisiin maihin? (Ed. Ollila: Nehän seuraavat meitä koko ajan!) Vimmaisimmankin ydinvoimaintoilijan sydänalaa luulisi korventavan tiedon siitä, että Lähi-idässä kuusi maata harkitsee ydinvoiman käyttöönottoa. (Ed. Kuosmanen: Vihreät pystyvät varmaan estämään Iranin ydinvoiman rakentamisen!) Suomen ratkaisua seurataan maailmalla herkällä silmällä. Öljyntuottajamaiden motivaationa on tuskin ainakaan pula halvasta energiasta. Ydinenergia ja ydinaseiden leviäminen ovatkin siamilaiset kaksoset, joita ei pysty käytännössä erottamaan toisistaan. (Ed. Ollila: Pelottelupolitiikkaa!) Ydinvoimalla voi siis maailmanlaajuisesti olla ilmastonsuojelussa korkeintaan marginaalinen rooli, mutta hintana olisi ydinjäteongelman pahentuminen, onnettomuusriskin kasvaminen, ydinaseiden leviäminen ja kestävämpien ratkaisujen käyttöönoton hidastuminen. Ei järin järkevää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös energiapolitiikassa. Olemme jättämässä pysyvästi taaksemme puoli-ilmaisen energian ajan, halusimmepa sitä tai emme. 2000-luvulla Suomi voi menestyä vain satsaamalla siirtymiseen kohti energiatehokasta, vähähiilistä taloutta. On maamme teollisuuden ja kilpailukyvyn tappio, jos päättäjät kokoomuksen tavoin sulkevat silmänsä tältä tosiasialta.

Kokoomuslaiset ja jopa ministeri Pekkarinen uskottelevat kansalaisille, että uusiutuvat energianlähteet ja energiansäästö ovat ihan kivoja, mutta ne eivät riittäisi kattamaan tarvettamme tulevaisuudessa. He ovat väärässä. Kestävien energiaratkaisujen potentiaali Suomessa on valtava. Meillä on lukemattomia tapoja tehostaa energiankäyttöä ja samalla säästää rahaa ja lisätä työllisyyttä. Esimerkiksi teollisuudessa puolet jo tunnistetuista liiketaloudellisesti kannattavista säästöhankkeista on vielä toteuttamatta. Vtt:n mukaan uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa matalaenergiatekniikoilla hyvin edullisesti vain kolmasosaan nykytasosta.

Otetaan hyvin arkinen esimerkki: Jopa kymmenesosa kotitalouksien sähköstä kuluu laitteiden lepotilan kulutukseen, siis ihan hukkaan. Omassa työhuoneessani tuolla lisärakennuksen puolella laitteiden lepotiloihin kului kellon ja kalenterin ympäri noin kolmen energiansäästölampun kulutuksen verran, ennen kuin puutuin tähän asiaan. Julkisella sektorilla lepokulutusta leikkaamalla voitaisiin säästää 9 miljoonaa euroa vuodessa, ja esimerkkejä riittää.

Aivan yhtä mittavia mahdollisuuksia on uusiutuvassa energiassa. Jyväskylän yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan maatiloista voisi tulla energiaomavaraisia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puolivälissä ne voisivat jo myydä sähköä Olkiluodon toisen reaktorin vuosituotannon verran. Ruotsissa lämpöpumput tuottavat energiaa jo usean ydinvoimalan vuosituotannon verran, meillä pumppuja on vasta ehkä noin kymmenesosa länsinaapurin määristä. Vattenfall Ruotsissa aikoo tuottaa ensi vuosikymmenellä tuulivoimalasähköä yhtä paljon kuin meillä Loviisan kaksi reaktoria tuottavat vuodessa yhteensä. Metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä, niin kuin hyvin tiedetään. Tätä listaa olisi helppo jatkaa pitkään. Raportti ja tutkimuslaitos toisensa jälkeen kertoo meille fantastisista kestävän energian mahdollisuuksista, jotka vain odottavat toteuttamistaan. Jos ne olisi kuluneiden neljän vuoden aikana otettu tosissaan, meidän ei tarvitsisi tänään jankuttaa ydinvoimasta. (Ed. Häkämies: Kuka siitä jankuttaa?) — Kokoomus on tainnut siitä aika paljon puhua.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen silmänkääntäjät yrittävät luoda vaihtoehdottomuuden illuusion. He haluavat pakottaa suomalaiset valitsemaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman väliltä. Kokoomuksen vaihtoehdot ovat kuitenkin kuin rutto ja syöpä. Kahden huonon vaihtoehdon sijaan meidän pitää valita kolmas, se on kestävän energian tie. Me voimme satsata kunnianhimoisesti energiankäytön tehostamiseen, me voimme kattaa energiantarpeemme hyödyntämällä kotimaisia, uusiutuvia energianlähteitä ja modernia teknologiaa.

Pahoittelen, ministeri Pekkarinen, että hallituksen kritisoiminen jäi tällä kertaa vähän vähemmälle, mutta edellä todetun perusteella kuitenkin esitän seuraavaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus on osaltaan epäonnistunut aikamme vakavimman haasteen, ilmastonmuutoksen, torjumisessa, kestävien energiaratkaisujen edistämisessä ja näin eduskunnan energia- ja ilmastoselonteon yhteydessä esittämän yksimielisen tahdon toteuttamisessa eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Roger Jansson /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det är mycket bra att samlingspartiet visar intresse för den pågående och skrämmande klimatförändringen. Klimatförändringen har pågått i decennier. Samlingspartiet väljer nu att kraftigt kritisera regeringen för dess miljöpolitik och energipolitik då det återstår fyra arbetsveckor av den här regeringsperioden. Visst luktar det lite valpolitik, men det är väl förståeligt. Det är bara två månader kvar till riksdagsvalet.

I den svenska riksdagsgruppen finns flera medlemmar som givit sig in i politiken primärt för deras starka oro för att miljön runt omkring oss så snabbt och tydligt försämras. För oss känns det därför extra bra att miljöpolitiken äntligen har fått den tyngd i samhällsdebatten som den förtjänar. Amerikanska skräckscenariefilmer och massmediers temaserier och reportage kommer att sätta sina spår på samhällspolitiken.

Alla partier tvingas allt mer att vara miljöpartier, men fortfarande är det oklart hur långt respektive parti är berett att ta på sig fullt ansvar för att få till stånd verkliga förändringar som också kortsiktigt drabbar deras väljare och dessas plånböcker. För förändringarna kommer att kosta och kosta mycket för både samhälle och enskilda, om vi skall lyckas rädda vår närmiljö och vår planets miljö.

För oss som miljöpolitiker känns det slitsamt att samtidigt som oron för klimatförändringen blir större ökar stödet för en utbyggnad av kärnkraften. Vi kommer ändå inte ifrån att kärnkraften är vår enda möjlighet att nå Kyotoavtalets nivå på minskade koldioxidutsläpp före 2020. Svenska riksdagsgruppen ser ändå kärnkraften som en övergångsform för ett antal decennier för energibehovet fram tills att vi utvecklat mera miljövänliga alternativ. Vi har nämligen ännu inte funnit slutliga lösningar på vare sig avfallslagringen eller brytningen av uran på finsk mark.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö, Svensk Ungdom, julkaisi Suomen ensimmäisen poliittisen ympäristöohjelman jo 1960-luvun lopulla. Siitä lähtien ruotsalainen eduskuntaryhmä ja Rkp ovat säännöllisesti esitelleet omia ympäristö- ja energia-poliittisia mallejaan. Niin teemme nytkin. Ainoa tapa saada ilmastonmuutos hallintaan on hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla, ei ainoastaan energiantuotannossa ja teollisuudessa vaan myös liikenteessä ja muussa inhimillisessä toiminnassa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän tavoitteena on tehdä Suomesta maailman kärkimaa energiantuotannossa käyttämällä uusiutuvia, päästöttömiä vaihtoehtoja ja kehittämällä uutta ympäristöteknologiaa. Kansainvälisesti katsottuna olemme Suomessa jo päässeet hyvin pitkälle tutkimuksessa näillä aloilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa tietenkin, kuten kaikki muut, vähentää öljy- ja hiiliriippuvuutta ja jopa lopettaa sen. Sen vuoksi meidän on tehtävä suurempia panostuksia bioenergian kehittämiseksi kaikissa muodoissa. Tämän vuoksi haluamme Suomen luovan bioenergian kansainvälisen tutkimus- ja kehitysklusterin Suomeen, (Ed. Pulliainen: Hyvä!) jonka piirissä sekä yritykset, yliopistot että tutkimuslaitokset voisivat tehdä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi edellytämme seuraavan hallituksen tekevän bioenergian politiikkaohjelman, jossa ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö tekisivät poikkihallinnollista yhteistyötä koordinoinnin parantamiseksi.

Inom trafiksektorn är det nödvändigt att snabbt öka användningen av biobränslen. Genom skattelättnader för hybrid- och bränslesnåla bilar kunde man minska vår energikonsumtion och samtidigt förnya vår ålderstigna bilpark. Som en del av en ekologisk skatteväxling vill vi reformera trafikbeskattningen så att kollektivtrafiken och mindre miljöbelastande bilar gynnas. Kollektivtrafiken måste göras mera lockande ur privatekonomisk synvinkel.

Biodieselklustret kunde också omfatta en stor del av det inhemska jordbruket. Det beräknas att upp till 500 000 hektar odlingsmark kunde användas för olika energigrödor utan att hota den inhemska livsmedelsproduktionen. Genom att dessutom återbära bränsleaccisen kan man göra det ekonomiskt lönsamt för jordbruk att producera egen biodiesel av till exempel rybs för lokalt bruk. Men vi behöver otvetydigt investeringsstöd och andra skattelättnader för att försnabba ibruktagandet av nya inhemska förnybara energialternativ.

Från flera håll hörs nu krav på att än en gång öppna behandlingen av Vuotosbassängen i Lappland. Bästa kolleger, högsta domstolen har redan två gånger satt punkt för det kapitlet. I rättsstaten Finland får vi lov att respektera sådana slutgiltiga beslut, också under valkampanjer. (Ed. Brax: Precis!)

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että myös tuulivoimalla on Suomessa kehityspotentiaalia erityisesti huomioiden edessämme olevan sähkönhinnan kehityksen. Meillä on toistaiseksi vain muutama meren ääreen sijoitettu tuulivoimapuisto. Meillä on myös suuria tunturialueita, jotka soveltuvat tällaiseen kehitykseen. Ympäri luontoamme sijoitetut tuulimyllyt antavat selvän viestin siitä, että emme vain ajattele, vaan myös toimimme kestävästi ja ympäristöystävällisesti.

Myös lämpöpumput, jotka ilman toimintakustannuksia hyödyntävät lämpötilaeroja maassa, kallioissa, vedessä ja ilmassa ovat kehittämisen arvoisia huolimatta nykyhetken korkeista investointikustannuksista. Uusi ydinvoimakeskustelu rakentuu väittämälle, että tulevaisuudessa tarvitaan enemmän energiaa. Vaikka energiantarve tulee kyllä kasvamaan, haluamme peräänkuuluttaa suurempaa kiinnostusta energiankulutuksen vähentämiseksi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa, että panostamme enemmän energiatehokkaan teknologian kehittämiseen. Ekotehokkuutta on lisättävä koko yhteiskunnassa. Tämä koskee muun muassa rakennusalaa, liikenneverotusta ja yhteiskuntasuunnittelua. Panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja energiatehokkaan teknologian soveltamiseen Suomen kilpailukyky tulee vahvistumaan.

Talman! Utöver satsningarna på de så kallade nya energiformerna, som inte längre är så hemskt nya, så kan vi också utnyttja de traditionella energiformerna i vår klimatpolitik. Efter hand som flis- och pelletpannor blir allt vanligare i husuppvärmningen ökar också intresset för lokala skogsägare att ta ut all nytta ur skogen. Vi har redan samhällen som är helt självförsörjande med denna energiform.

Det höga oljepriset har också lett till att efterfrågan på naturgas ökar. Trots att naturgasen är ett fossilt bränsle som ökar koldioxidsutsläppen, är det ändå ett renare alternativ än både kol och olja.

I de flesta andra länder är sopbränning en växande energiform, miljömässigt motiverad. Så bör det också bli i Finland. Norges och Sveriges stora outnyttjade vattenkraftresurser i redan utbyggda älvar borde också utvecklas på den nordiska energimarknaden.

Trots att torven är ett fossilt bränsle, men långsamt förnyelsebart, finns det en stor potential i torven som andra generationens biobränsle. Genom att ta ut etanol ur torven kunde vi utveckla trafikens energiförsörjning. Det här är något som Finland måste satsa mera på.

Herr talman! Som minister Pekkarinen redan framfört och som minister Wallin strax kommer att komplettera, har denna regering på allvar arbetat för att påverka energi- och klimatpolitiken både nationellt och internationellt. På basis av det stöder jag förslagen att riksdagen övergår till normal dagordning och fortsätter sitt arbete fram över riksdagsvalet.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeri Stefan Wallin totesi nimityspäivänään, että ympäristöpolitiikalla ei tule vaaleissa politikoida. En ole samaa mieltä, kyllä vaalikeskusteluissa puolueiden tulee esittää omat poliittiset linjauksensa ja käydä niistä keskustelua. Mutta välikysymyksen pitäisi kohdistua hallituksen harjoittaman politiikan arviointiin, ei puolueiden erilaisten kantojen esiin lypsämiseen. Kokoomus halusi profiloitua välikysymyksen kautta ydinvoiman innokkaaksi kannattajaksi, vihreät taas olisivat halunneet kilpailevan tekstin kautta kunnostautua ydinvoiman vastustajiksi. (Ed. Heidi Hautala: Ei ollut meidän tekstissä!) Tähän kilpalauluun kristillisdemokraatit eivät halunneet lähteä mukaan; Vanhasen hallituksella ei ole ollut edes tarvetta muodostaa mitään kantaa ydinvoiman lisäämiseen, sillä kuudennen ydinvoimalan hakemusta ei ole jätetty.

Puhemies Lipponen on lauantaisessa kannanotossaan oikeassa siinä, että energiapolitiikkaa ei tulisi tehdä eturyhmäintressien pohjalta. Valitettavasti sekä yksioikoisen ydinvoimahuuman että bioenergiahuuman taustalta löytyy lyhytnäköisiä taloudellisen voiton tavoitteita. Erilaisten energiantuotantomuotojen lobbarit ovat liikkeellä, ja näiden ääni kuuluu poliittisten puheenvuorojen läpi. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa, aivan kuten puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, on ohjattava edelleenkin mielestäni selontekomenettelyn kautta etsien hallituksen ja opposition rajat ylittävää yhteistyötä. Neljän vuoden vaaliperiodit ovat aivan liian lyhyitä tarkasteluaikoja ilmastopoliittisille ratkaisuille. Hedelmiä kannetaan vasta vuosikymmenien päästä.

Populistisinkaan oppositiopuolue ei voi vakavissaan sälyttää Vanhasen hallituksen harteille vastuuta ilmasto- ja energiapolitiikan uhkakuvista. Tämän hetken ilmaston lämpeneminen on seurausta menneiden vuosikymmenien ahneudesta ei pelkästään Suomessa vaan myös muissa elintasomaissa. Silti hallitusta voidaan mielestäni moittia velttoudesta ryhtyä toteuttamaan näitä eduskunnan yksimielisiä lausumia, jotka esitettiin energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. Harmittavin epäonnistuminen tapahtui, kun hallitus ei onnistunut käyttämään EU-puheenjohtajuuskautta eduskunnan edellyttämällä tavalla globaalin ilmastosopimuksen valmistelemiseksi. (Ed. Pulliainen: Mutta ei missään muussakaan asiassa!)

Maapallon väestön kasvu ja elintason nousu lisäävät huimaa vauhtia energian tarvetta — 30 vuoden sisällä jopa kolminkertaiseksi nykytasoon verrattuna, ja 70 prosenttia tästä kasvusta syntyy kehitysmaissa — mutta samaan aikaan päästöt tulisi painaa rajusti alas, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa. Tätä yhtälöä ei ratkaista ilman ennennäkemätöntä yhteistyötä valtioiden, poliitikkojen, yritysten ja tutkijoiden kesken. EU:n komission tuore vaatimus unionin päästöjen leikkaamisesta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä on ilahduttava. Ympäristönsuojelun huomioiva kehitysyhteistyö on myös rikkaiden maiden etu, ja tämä pitäisi ymmärtää myös Suomen päätöksenteossa.

Maapallon fossiiliset tai energiavarannot eivät riitä tyydyttämään kasvavaa tarvetta, eikä uraaniakaan riitä loputtomiin, ja sen louhimiseen liittyy merkittäviä haittoja. Mielestäni ydinvoima tulee nähdä vain tilapäiseksi, ylimenovaiheen energialähteeksi.

Energiapolitiikassa tulee herkällä korvalla kuunnella tutkijoita. Tieteen haaste on ratkaista kasvavan energiatarpeen ja ilmastonmuutosuhan yhtälö tehokkailla ja ympäristöä säästävillä keinoilla. Toiveet kohdistuvat biopolttoaineisiin ja aurinkoenergian tehokkaaseen hyödyntämiseen yhdistettynä vetytalouteen. Tällaiseen tutkimukseen tulisi nyt sijoittaa hyvin voimakkaasti.

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulee pyrkiä määrätietoisesti eroon. Suomen tavoite öljyriippumattomuudesta vuonna 2030 on kannatettava, mutta se on myös erittäin kova, jos samalla aiotaan rajoittaa riippuvuutta muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Suomessa kulutetusta energiasta peräti neljännes tulee nyt öljystä ja noin puolet kaiken kaikkiaan fossiilisista polttoaineista, öljystä, maakaasusta ja hiilestä, ja näiden osalta olemme todellakin täysin riippuvaisia tuonnista.

Autoverotusta tulisi nopeasti uudistaa niin, että verotuksen painopiste siirtyisi auton hankinnasta käyttöön ja ennen muuta päästöihin. Ihmettelen sosialidemokraattien vastustusta biopolttoaineen valmisteveron poistamiseen. Ehdotan, että verotuki otettaisiin käyttöön muutamaksi vuodeksi määräaikaisesti hyvin pian. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdotti vaihtoehtobudjetissaan myös dieselveron puolittamista jo tämän vuoden alusta. Hallitus on laiminlyönyt joukkoliikenteen, ennen muuta raideliikenteen kehittämisen. Tässä tilanteessa on kestämätöntä, että junalippu tulee useimmiten kalliimmaksi kuin oman auton käyttö.

Venäjään painottuvaa energian tuontiriippuvuutta tulee vähentää. Tämä on tärkeää myös huoltovarmuuden vuoksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaisu Venäjän merikaapelista oli oikea. Energiahuollosta, kuten sähköverkosta, vastaavien keskeisten yritysten kohdalla on huolehdittava siitä, että päätösvalta säilyy suomalaisilla.

Energiansäästötoimia on lisättävä entisestään. Teollisuudessa vuosina 1998—2004 tehtyjen energiakatselmusten kannattaviksi arvioiduista säästötoimista on tehty vain puolet. Energiansäästö on perustunut vapaaehtoisiin sopimuksiin, joista on mielestäni edettävä tiukempaan ja kannustavampaan sääntelyyn. Asuinrakennuksissa on korjaus- ja investointiavustuksin edistettävä maa- ja ilmalämpöpumppuja, lämmönvaihtimia, öljy- ja sähkölämmityksen korvaamista pelletillä, aurinkoenergiaa ja puurakentamista, ja uudisrakennuksilta on määräyksin edellytettävä entistä parempaa lämmöneristystä.

Jätteenpolttolaitoksia on vastustettu sillä perusteella, että jätteen käyttö energiaksi ei kannusta vähentämään jätteen tuottamista. Mielestäni tämä perustelu on heikko. Jätteen tuottamisen vähentämistä tulee edistää muilla tavoin. Jätelaki ei nykyisellään kannusta kierrättämiseen ja jätteen omatoimiseen hyödyntämiseen. Nykyinen kiinteistökohtainen jätemaksu ohjaa nurinkurisesti lisäämään jätemäärää, jotta rahalle saa vastinetta. Tehokkainta olisi uudistaa koko jätevero niin, että vero perittäisiin jo alkutuotteesta, silloin olisi kannattavaa suunnitella tuotteet alun perin sellaisiksi, että jätteen määrä vähenisi. Jätekuormituksen hyödyntämistä, kierrätystä ja energiakäyttöä tulee myös edistää.

Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden, erityisesti bioenergian käytössä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Tässä ministeri Pekkarinen on aivan oikeassa. Tätä vahvuutta tulee edelleen kehittää. Koko elinkaaren päästötaseelta heikkoihin bioenergiaratkaisuihin ei tule sortua, sen sijaan investoida lupaavien toisen polven biopolttoaineiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Turpeen käyttö on järkevää, kun se kohdennetaan ekologisesti oikein ja hyödynnetään puuhakkeen yhteydessä pienpolttolaitoksissa. Puun energiakäyttöä on lisättävä, mutta kyllä samalla tulee huolehtia, ettei vaaranneta puunjalostusteollisuuden raaka-aineen saantia. Biokaasun tuotantoa maatiloilla ja jätelaitoksissa on tuettava investointiavustuksilla ja vapauttamalla se verosta kulkuvälineiden polttoaineena.

Pienille sähköntuottajille on turvattava edullinen pääsy kantaverkkoon. Hajautetun sähköntuotannon verkko- ja siirtomaksuja tulee alentaa. Vihreiden sertifikaattien tai syöttötariffien käyttö on useissa maissa edistänyt uusiutuvan energian käyttöastetta, miksei myös Suomessa.

Arvoisa puhemies! Mikäli energiansäästön ja uusiutuvien energiavarojen lisäämisellä ei pystytä tuontiriippuvuutta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämään, mielestäni siinä tapauksessa kotimaista lisäydinvoimaa voidaan harkita. On parempi tuottaa tarvittava sähkö kotimaassa kuin ostaa se Venäjän ydinvoimaloista.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä tarkoittavan lausuman:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole ryhtynyt nopeasti ja ponnekkaasti toteuttamaan eduskunnan yksimielisesti 6.6.2006 hyväksymiä ilmasto- ja energiapoliittisia lausumia,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Timo Soini /ps (ryhmäpuheenvuoro):

(Ed. Pulliainen: Kirves on puun juurella! — Eduskunnasta: Tuleeko EU:sta mitään!) Arvoisa herra puhemies! — Kyllä EU:stakin tulee.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta olennaisinta on valtioiden sisäinen ja rajat ylittävä toiminta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Koska fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu jatkuu edelleen, eikä öljy ole loppumassa vielä kymmeniin vuosiin eikä kivihiili satoihin vuosiin, niin tarvitaan rohkeita toimia ja muutoksia energian tuottamis- ja käyttötavoissa.

Kansainvälinen toiminta ja sopimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat toki tärkeitä keinoja yhteisen elinympäristömme säilyttämiseksi, mutta tällä hetkellä riittävän kattavan ilmastosopimuksen puute heikentää onnistumisen mahdollisuuksia selvästi. Yhdysvallat on koko ilmastosopimushankkeen aikana vastustanut kansainvälisoikeudellisia päästöjen rajoitustoimia. USA:n edellisen presidentin Clintonin hallinto antoi asian edetä ikään kuin omalla painollaan, mutta presidentti Bush Jr. on ottanut esikuntineen selkeän kielteisen kannan koko Kioton hankkeeseen ja ilmoittanut, ettei USA tule välittämään omalta osaltaan sopimuksesta tuon taivaallista, eikä ole välittänytkään. Astetta lievempää välinpitämättömyyttä ovat osoittaneet monet muut maat, joiden mukaansaaminen Kioton sopimukseen olisi maapallon kasvihuoneilmiön pysäyttämisen kannalta olennaisen tärkeää. Näitä nihkeitä maita ovat Venäjä, Kiina, Brasilia, Indonesia jne. Kun näiden sopimukseen jyrkästi kielteisesti tai välinpitämättömästi suhtautuvien maiden osuus kaikista maapallon ilmakehään tulevista kasvihuonekaasuista otetaan huomioon, voidaan todeta, että koko sopimukselta katoaa uskottavuus ja vaikuttavuus lähes täysin.

Arvoisa puhemies! Muutama sana kollegoille siitä EU:sta, kun aina niin odotatte, niin annetaan nyt lievää myönteisyyttä objektiivisen arvioinnin vastapainoksi.

EU:n komission energia- ja ilmastopaketissa julistettu tavoite jäsenmaiden yksipuolisesta kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamisesta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä on yksi esimerkki hyvästä ajatuksesta, joka kuitenkin tarvitsisi, saadakseen aikaan globaalia vaikutusta, seurakseen muidenkin maiden sitoumuksia. Tulevina vuosikymmeninä EU-maiden osuus päästöistä putoaa alle kymmenen prosentin, samalla kun kehitysmaat kasvattavat osuuttaan merkittävästi. Jollei rintamaa saada laajemmaksi, EU:n ponnisteluilla ei ole merkitystä, eli tästäkin tulisi tyypillinen EU-ponnistus. Tarvitaankin keinoja saada kaikki maat mukaan Kioton sopimuksen tinkimättömään noudattamiseen.

Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien sopimusten mahdollisimman laajan voimaansaattamisen edistäminen erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä on hallituksen tehtävä. Sen lisäksi hallituksen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti niihin keinoihin, joilla Suomessa voidaan tarvittava määrä energiaa tuottaa samalla ilmastoamme säästäen. Istuvan ja tulevan hallituksen tulisi keskittää voimavaransa juuri uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden käytön edistämiseen. Lisäydinvoimaa rakentamalla ei perussuomalaisten mielestä voida ilmastonmuutoksen haasteisiin vastata. Ydinvoiman kohdalla tulee ottaa huomioon myös se, ettei se varsinaisesti lisää energiantuotannon omavaraisuutta, koska voimaloiden raaka-aine joudutaan kuitenkin hankkimaan ulkomailta.

Ydinvoima on noussut vanhoissa puolueissa suureen suosioon. Ne ovat innoissaan kuin vauva varpaistaan (Naurua) löydettyään jotain mukamas uutta, kun ovat löytäneet vanhan kankean tavan tuottaa energiaa. On hupaisaa katsoa ja kuunnella tuulipuvun suhinaa, kun takit kääntyvät. (Naurua) Vanhojen puolueiden kansanedustajaehdokkaat kuitenkin kulkevat innolla vastustamassa uraanikaivoshankkeita eri puolilla Suomea. Eikö olisi rehellistä, että mikäli on lisäydinvoiman kannattaja, huolehtisi myös mahdollisuuksien mukaan raaka-aineen saatavuudesta. Vai mikä oikeus meillä on louhia uraanit intiaanien mailta?

Arvoisa puhemies! Energian hankinnan turvaaminen, öljyn saatavuuden varmistaminen ja maakaasun tuonnin saatavuus ovat keskeisiä huomion kohteita tulevaisuudessakin. Monipuolinen energian tuonti on todettu Suomessa hyväksi ja tällä tavoin energian saatavuus on varmistettu. Osana monipuolista energiajärjestelmää tulisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulevaisuudessa lisätä. Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä ja tuotantoa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja huolehtimalla tuotannossa syntyvien päästöjen puhdistuksesta.

Kestävän energiajärjestelmän käyttämisessä on myös biopolttoaineiden käytöllä tärkeä osa. Suomessa esimerkiksi hakkuutähteistä tehtävän metsähakkeen käyttö voitaisiin moninkertaistaa. Hakkuutähdehake on lisäämässä merkitystään lämpö- ja voimalaitospolttoaineena ja kansallisena tavoitteena onkin lisätä metsähakkeen vuosikäyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2010. Niin sanotun risupaketin edellyttämät lisävarat ja Kemera-lain muutokset eivät ole kuitenkaan toteutuneet, ja suurin osa tähteistä jää tällä hetkellä vähäisten valtion tukien vuoksi käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Tieliikenteen osuus Euroopan hiilidioksidipäästöistä on lähes viidennes. Euroopan ympäristötoimiston mukaan päästökaupan ulkopuolella oleva liikenne on päästöjen vähentämisessä vaikein sektori. Liikenteen merkitys ilmastostrategiassa on kuitenkin merkittävä, ja sen osuus tulee vielä kasvamaan, kun muita päästökauppasektorin päästöjä saadaan vähennettyä. Ajoneuvoverotusta onkin tulevaisuudessa kehitettävä niin, että se kannustaisi vähäpäästöisen tekniikan käyttöön. Tässä pitää vanhojen autojen osalta olla kuitenkin siirtymäaika, jottei kohtuuttomuuksia tapahdu.

Koska suurin osa liikenteestä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu yksityisautoilusta eli henkilöautolla ajettavista matkoista, on päätöksiä tehtäessä ajateltava myös esimerkiksi harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenteen säilyttämistä sekä kaluston uusimista nykyaikaisiksi linja-autoiksi eikä suinkaan kehittämisen lopettamista, niin kuin valtioneuvosto aikaisemmin on esittänyt. Esimerkiksi kun rautatieliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain 2 prosenttia, niin tuntuu ihmeelliseltä, että valtio ei halua kehittää joukkoliikennettä monipuolisempaan ja vähäpäästöisempään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Koska tulevaisuutta ei pystytä tarkasti ennustamaan on ensisijaisen tärkeää hankkia lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen sekä sen talouteen. Taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on kuitenkin pyrittävä säilyttämään, eikä talouden kasvua saisi näillä toimilla olennaisesti hidastaa.

Hiilidioksidipäästöt maailmassa aiheutuvat valtaosin energiantuotannosta, kuten öljyn polttamisesta ja liikenteestä, ja ovat suurin syy ilmiön etenemiseen. Suomessa pitäisikin käynnistää tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena olisi vaihtoehtoisten bioenergiamuotojen käyttöön ottaminen ja tuotannon järjestäminen energiaa säästävällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Suomen perustuslakiin tehtiin vuonna 1995 muutos, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, siis myös valtiolle. Mutta, arvoisa puhemies, hallituksen suurimmat laiminlyönnit eivät ole energiapolitiikassa, vaikka niitä kosolti siinäkin on, kuten tämän hakeasian laiminlyönti, vaan lapsiköyhyyden lisääntymisessä, vähävaraisten ja pieneläkeläisten aseman kurjistamisessa sekä ökyrikkaiden suosimisessa varallisuusveron poistamisen myötä. Nämä ovat hallituksen näytöt ja ne ovat näkösällä ja kansa saa näihin ottaa toivottavasti kantaa ja napauttaa hallitusta sen ansaitsemalla tavalla. (Eduskunnasta: Aina sama puhe!)

Ympäristöministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen uhka on vakava ja todellinen, ja täälläkin nyt käytävä keskustelu osoittaa mielestäni varsin hyvällä tavalla, että kaikki vastuulliset yhteiskunnalliset voimat tietävät juuri tämän. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen suurimmat välittömät riskit eivät kohdistu Suomeen. Mutta olisin kuitenkin valmis väittämään, että puoli vuotta kestävä pimeä, myrskyinen ja sateinen marraskuu on useimpien suomalaisten mielestä jo sinänsä aivan riittävä uhka. (Ed. Pulliainen: Vieläkin samaa mieltä!)

Myös tutkimustiedot ovat lisänneet huolta. Nyt hieman taustaa, ehkä vähän toistoakin. Hallitusten välisen ilmastopaneelin Ipcc:n neljännen arviointiraportin osat valmistuvat lähikuukausina. Niihin on koottu uusin tutkimustieto sekä ilmastonmuutoksesta itsestään ja sen arvioidusta etenemisestä että sen vaikutuksista ja keinoista hillitä sitä. Ipcc:n raporttia odotellessamme meillä on kuitenkin jo käytössämme Ison-Britannian arvovaltaisen ekonomistin Sir Nicholas Sternin viime syksynä ilmestynyt raportti, johon ministeri Pekkarinenkin ja muutamat edustajat ovat tässä keskustelussa jo viitanneet. Tässä arvioidaan ennennäkemättömän laajasti ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan kustannuksia.

Sternin näkökulma on uusi, kuten tiedämme. Vaikutusten keskimääräisten arvioiden sijaan huomio kiinnitetään tuleviin riskeihin ja niiden todennäköisyyteen. Kyse on siitä, millaisen riskin haluamme ottaa ja mitä olemme valmiit maksamaan, sijoittamaan riskin torjumiseksi. (Ed. Korhonen: Riskin minimointi on kannatettavaa!) — Kyllä! Useimmat meistä eivät ole valmiita lähtemään esimerkiksi lennolle, jolla olisi vain 50 prosentin todennäköisyys pysyä ilmassa, ja useimmat ovat myös valmiit sijoittamaan varoja palovakuutukseen, vaikka kodin tulipaloriski ei ole kovinkaan suuri. Riskin pohjalta Stern päätyy arvioon, että ilmastonmuutoksella voi olla hyvin vakavia vaikutuksia talouskasvuun ja kehitykseen. Mutta Sternillä on myös myönteinen viesti. Vielä on aikaa välttää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset, jos ryhdymme vahvoihin toimiin heti.

Sternin viesti näkyy onneksi nyt poliittisessa keskustelussa. Viime viikolla saatu komission ilmastopoliittinen tiedonanto esittää, että konkreettisia tavoitteita sisältävän maailmanlaajuisen sopimuksen saanti Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden jälkeisestä toimista tulisi asettaa EU:n keskeiseksi prioriteetiksi. Tämä on hyvin tärkeä viesti. Komissio on Sternin tavoin arvioinut, että ilmastopolitiikan hinta ei ole ylivoimainen, toimimattomuuden hinta sen sijaan on. Komissio asettaa EU:n tavoitteeksi uuden teollisen vallankumouksen. Meidän ja muun maailman on siirryttävä vähäpäästöiseen ja lopulta päästöttömään teknologiaan. Olemassa on jo paljon esimerkiksi energiatehokkuutta lisäävää ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää teknologiaa, jolla pääsemme alkuun. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin aivan uudenlaista teknologiaa, joka on vasta kehitteillä.

Arvoisa puhemies! Teknologia on siis avainasemassa, ja haaste on valtava. Kansainvälisen energiajärjestön Iea:n mukaan vuoteen 2030 mennessä maailmassa on tarpeen investoida 20 triljoonaa dollaria — siinä on paljon nollia — energiainfrastruktuuriin ja puolet tästä kehitysmaissa. Näiden investointien toteutustapa tulee olemaan ratkaisevan tärkeä ilmastopolitiikan kannalta. Valtaosa investoinneista tapahtuu yksityisen sektorin toimesta, ja valtaosa kehitysmaidenkin investointivaroista on peräisin niiden kansallisista rahoituslähteistä.

Ministeri Pekkarinen tähdensi vastauksessaan hallituksen keskeistä tavoitetta edistää maailmanlaajuista ja kunnianhimoista sopimusta ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Seuraava, velvoitteita sisältävä sopimus on keskeinen keino, jolla uudelle teknologialle luodaan kysyntä. Laajapohjainen sopimus on myös välttämätön varmistamaan toimien ympäristövaikuttavuus ja torjumaan pelkoja kilpailuhäiriöistä. Kioton pöytäkirja on jo toiminut näin, ja odotukset jatkosta näyttävät myös toimivan juuri näin. Sopimusten toimeenpanon keinovalikoimassa markkinapohjaiset instrumentit ovat keskeisiä, koska niillä luodaan päästöille hinta.

Ärade herr talman! Regeringen har satsat mycket på utvecklandet av miljöteknologi och den är också en av våra framgångshistorier. Regeringen har även inkluderat åtgärder som rör miljöteknologin i den energi- och klimatstrategi som styr verksamheten under de närmaste åren. Det är klart att den här verksamheten måste fortsätta och ytterligare givetvis förstärkas under nästa valperiod. Vi kan här också använda oss av våra nationella metoder och styrkor, vår innovativitet, vår höga teknologiska nivå och vårt, skall vi säga, praktiska sinnelag. Den privata sektorn är i nyckelposition, men statsmaktens stöd är givetvis oundvikligt såväl i basforskningen som för att hjälpa nästan färdiga lösningar fram till mållinjen, lösningar som till sin prissättning ännu vacklar i konkurrensen. Sammantaget är det givetvis så att Finland måste sätta ribban högt, vi kunde gott och väl bli världsledande när det gäller utvecklandet av miljöteknologin. Klimatförändringen är ett hot och hot skall alltid tas på allvar. Men hot innehåller också möjligheter och det är möjligheter som vi givetvis inte skall missa att ta.

Käydyssä keskustelussa ed. Korhonen totesi, että USA pysyi Kioton prosessin ulkopuolella Suomen EU-puheenjohtajuuskauden jälkeenkin, ja tämä on tietysti aivan totta. Mutta en nyt uskalla ihan suoraan ottaa sitä Suomen hallituksen niskoille. Sen sijaan totean, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella USA ja EU tapasivat ensimmäisen kerran ilmasto- ja energiapöydän ääressä neljään vuoteen. Samalla sovittiin myöskin seuraavasta kokouksesta ja dialogi, vuoropuhelu, on siis avattu. Tämä ei ole mielestäni huono saavutus.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tilaisuudesta! Olin kyllä äskenkin paikalla. Oli sovittu näin, että menetellään tässä järjestyksessä ministeri Wallinin kanssa, ja kiitos, että puhemies antoi nyt tilaisuuden muutamaan lyhyeen kommenttiin.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minun täytyy sanoa, että kun kuuntelee näiden puheenvuorojen pääsanomaa ja -sisältöä, hallitus voi olla kyllä erittäin suuressa osassa täällä sanotun kanssa samaa mieltä. Harvoinpa on näin samanmielistä oppositiota ja hallitusta jossakin sellaisessa asiassa, josta joku on tehnyt välikysymyksen, kuin tässä asiassa nyt minä ainakin tunnen. Voi olla, että minun silmälasini ovat nyt sen näköiset ja tuntoiset, että niillä näkee asian näin, mutta olen havainnut kyllä jonkun muunkin myös tämän salin ulkopuolella tulkitsevan tätä keskustelua samalla tavalla. Minusta se on arvokas asia ja se antaa hyvät eväät ajatellen jatkoa, seuraavia vaalikausia.

Muutama kommentti ensinnäkin ed. Tynkkysen puheenvuoron johdosta. Ed. Tynkkynen on erinomainen kansanedustaja ja puhuu myös hyvin silloin, kun hän puhuu ryhmän asiassa, kyllä näin. Ed. Tynkkynen puhuu bioenergiasta, uusiutuvasta energiasta. Hän puhuu tuulivoimasta. Hän puhuu siitä, että liikenteessäkin näitä uusiutuvia, kaikkia näitä, pitäisi edistää. Juuri niin, ja minä olen aivan varma, että ed. Tynkkynen on hyvin vilpitön tässä kaikessa vaateessaan ja sanomassaan. Sitten hän vähän moittii hallitusta siitä, että se ei ole kuitenkaan saanut riittävästi aikaan. No, siitäkin voi olla monta mieltä, onko saatu riittävästi aikaan, mutta minun on pakko sanoa, ed. Tynkkynen — toivottavasti ette pahoita mieltänne siitä — että seitsemän pitkän vuoden aikana, mitkä te olitte hallituksessa, näissä asioissa, joita te äsken alleviivasitte täällä, te ette ole saaneet likimainkaan yhteensä niin paljon aikaiseksi kuin tämä hallitus näiden vajaan neljän vuoden aikana on aikaansaanut. (Ed. Pulliainen: Kun kokoomuksen kanssa oltiin hallituksessa!) Voidaan millä mittarilla mitaten tahansa käydä näitä asioita läpi, näitä vaateita läpi, mitä te tässä esitätte. Uskallan väittää, että äsken väittämäni, sanomani pitää paikkansa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ed. Kataisen puheenvuoroon, siinä ja eräissä muissakin puheenvuoroissa viitattiin monta kertaa näihin selvitysmiehiin. Ensinnäkin selvitysmies Karalla todellakin oli ihan hyvä esitys ja hänen esityksiään on monessa kohdassa, niin kuin täällä esimerkeinkin kerroin. Tehoreservi oli hänen esityksensä. Me olemme toteuttaneet sen, kiitos myöskin opposition. Te olette olleet tukemassa sitä. No, sitten Kara oli hivenen eri mieltä teidän kanssanne tuon ydinvoiman kanssa. Oletteko te sitä mieltä, mitä Kara esitti, ettei tarvita ydinvoimaa? Hänhän tuli siihen johtopäätökseen. Tai windfall-voitot, niiden leikkaaminen? Te olette näköjään käytännössä ihan eri mieltä niitten raporttien kanssa, joidenka nimiin te vannotte täällä omissa puheenvuoroissanne.

Tai selvitysmies Purasjoki, mitä hän sanoi? Te olette sanonut kerta toisensa jälkeen, myös ed. Saarikangas omassa puheenvuorossaan, että ei ole pantu toimeksi niitä Purasjoen raportin esityksiä. Muistakaa, mitä Purasjoki sanoi ensimmäisessä virkkeessään luovuttaessaan tämän mietinnön. Hänen sanomansa oli, että hänen raporttinsa ei sisällä ensimmäistäkään sellaista esitystä, jonka hän katsoo voitavan toteuttaa tämän vaalikauden aikana, että hänen esityksensä tähtäävät käytännössä siihen, että se raportti luo pohjan ja perustan seuraavan hallituksen hallitusneuvotteluihin valmistautumista varten. Toisekseen hänellä oli raportissaan muutama esitys: Fortumin pilkkominen, valtion energiayhtiön perustaminen, kantaverkkoyhtiön ottaminen valtion haltuun jnp. Minä olen havainnut, että te olette niissä asioissa hänen kanssaan ollut eri mieltä. Nyt kannattaisi miettiä ja päättää se, mitä mieltä te olette. Kun te nostatte nämä raportit esille, oletteko te samaa mieltä niitten esitysten kanssa ja poikkeatteko te siinä, että esimerkiksi Purasjoen esityksiä ei toteuteta seuraavalla vaalikaudella, niin kuin Purasjoki esitti, vaan että ne olisi pitänyt toteuttaa, muun muassa äsken sanotut, nyt jo tällä vaalikaudella?

Arvoisa puhemies! (Ed. Hemmilä: Tämä on välikysymys hallitukselle!) Aivan lyhyesti joudun käymään vielä nämä ponnet, kun niihin on viitattu niin monta kertaa. Aivan lyhyesti yritän käydä ne läpi, mitä kesällä täällä aivan äskettäin hyväksyttiin.

Vaadittiin aktiivisia toimenpiteitä EU:n puheenjohtajakaudella. Onko tullut maailmalta moitteita siitä, että me emme olisi äsken jo täällä kerrottujen esimerkkien, ministeri Wallinin ja minun kertomieni esimerkkien, pohjalta suorittaneet tehtäväämme niin ilmasto- kuin energiakysymyksen kannalta?

Toinen vaade: energian saatavuus ja kohtuuhintaisuus on turvattava. En toista enempää, mutta sanon vielä kertaalleen, että saksalaiset maksavat lähes kaksinkertaisen hinnan sähköstä verrattuna Suomeen. Mitä on ollut ongelmia meillä saatavuudessa, verratkaa tilannetta siihen, mikä on tilanne vaikkapa Ruotsissa. Suomalaisen sähköverkon toimivuus esimerkiksi: Mistä löytyy paremmin toimiva verkko menneitten vuosien aikaan kuin meillä on ollut? Saatavuus on ollut erinomaista ja toimitusvarmuus sitä myöskin ja hintataso. No, Kreikka on meitä vähän edellä. Niillä on vähän halvempi hinta, mutta oikean suuntainen on kehitys myöskin meillä.

Edelleen vaaditaan strategiaa vuodelle 2050. Sen myönnän, että siinä valmistelutyö on lähtenyt liikkeelle vasta muutamien menneitten viikkojen aikaan, ei heti seuraavana päivänä. On ollut vähän muutakin duunia energia-asioissa ja ilmastoasiassa hallituksella, mutta kun 2050:een on kumminkin vähän aikaa, niin annettiin vähän nyt ajan kulua muutaman viikon verran.

Edelleen täällä vaaditaan toimia energiansäästöön. Minä kerroin äsken, että nämä toimijat näitten säästösopimusten ja vastaavien ansiosta väittävät, että 360 kotitalouden energiankäytön verran on se säästöjen määrä, mitä on tähän saakka teollisuuden, julkisen sektorin ja muiden säästösopimukseen mukaantulijoiden yhteistoimin saatu viime vuosien aikaan. Aika hyvä määrä sekin!

Edelleen viides asia: vaikutettava Nord Pooliin, että markkinat toimisivat paremmin. Näin on yritetty tehdä. No, myönnän, että vielä enemmän pitäisi voida. No, siellä on muutama muukin kaveri: norjalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset. Meidän intressimme ovat paljossa yhteiset mutta ovat myöskin eräin osin erilaiset. Norjalaisilla on vesi, ruotsalaisilla on vettä ja vähän muutakin, ja meillä on ylivoimaisesti vähemmän vettä kuin näillä kumppaneilla täällä muissa Pohjoismaissa. Jo tämä tuo hivenen erilaisen näkökulman, todellisuuden Nord Poolinkin toimintaan, mutta me yritämme tehdä voitavamme, ja uskon, että hyvä yhteinen pohjoismainen yhteistyö tässä auttaa.

Liikenteen bioenergiaratkaisua vaadittiin. Kun nämä ponnet kirjattiin täällä, puolitoista vuotta sitä ennen käynnistin valmistelutyön liikenteen biopolttoaineiden käyttöön ottamisesta. Oli hyvä, että ne kirjattiin tänne ponsiin, mutta muistakaapa nyt kuitenkin se, että paljon ennen kuin tämä keksittiin tänne kirjoittaa, toimet olivat asiassa liikkeellä olleet jo pitkään ja lakiesityskin siinä vaiheessa kutakuinkin valmis.

Edelleen vaadittiin t&k-rahojen lisäämistä — hyvä vaade. Näin on menetelty. Viime vuonna käytettiin noin 70 miljoonaa, 69 miljoonaa euroa, tutkimukseen ja teknologian kehittämistyöhön. Sitä pitää edelleen lisätä, mutta aika hyvä lukema sekin ja ylivoimaisesti enemmän, jos nyt sallitte näitä ennätyksiä tässä kertoa, ylivoimaisesti enemmän kuin koskaan ennen tämäkin lukema.

Arvoisa puhemies! Minä yritin näillä muutamilla sanoilla vastata — täällä on monta muuta hyvää puheenvuoroa käytetty, joita tekee mieli kommentoida, mutta kun puhemies ystävällisesti antoi tämän lyhyehkön puheenvuoron, niin en niihin enempää. Minä en tällä väheksy käytettyjä muita ryhmäpuheenvuoroja ja pyrin saamaan tilaisuuden vastata niihin hivenen myöhemmin.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitoksia ministerin vastauksista!

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että kokoomuksen välikysymyksessä kärki suunnataan keskustaan. Kärki suunnattiin hallitukseen ja siihen, että on teetetty lukuisia selvityksiä, mutta hallitus ei ole tehnyt omia johtopäätöksiään näistä selvityksistä. Kokoomus ei missään vaiheessa sitonut itseään näihin selvityksiin vaan peräänkuulutti, että koska tehdään selvityksiä, niin kai pitäisi osata tehdä myös poliittiset johtopäätökset niistä. Mutta jos te koette syyllisyyttä, niin ehkä siinä sitten hieman aihetta on. Teillä todettiin, että autoverouudistus ensi vaalikaudella, jätteiden hyötykäyttö ensi vaalikaudella, kotitalouksien lämmitysratkaisujen investointituet ensi vaalikaudella. Se, mitä tämä hallitus on saanut aikaan, on se, että metsien kasvu on lisääntynyt — kovaa itsetuntoa!

Arvoisa kauppa- ja teollisuusministeri, te sanoitte, että hallituksella on ollut selkeä linja, hyvin johdonmukainen ja yksiselitteinen linja muun muassa energiaratkaisuissa. Vuosi sitten me kuulimme pääministerin suusta, että hän vastusti jyrkästi muun muassa ydinvoimaa. Presidentinvaaleissa näin hän totesi. Mikä on teidän tulkintanne pääministerin kannasta tänä päivänä? Pitääkö se vielä paikkansa, että hän on ydinvoimaa vastaan, vai pitääkö se paikkansa, että hän on muuttanut kantaansa? Entä teidän hallituskumppaninne? Se on ilmoittanut vastustavansa vesivoiman rakentamista. Siis mikä on nyt hallituksen keskeisin linjaus keskeisissä energiamuodoissa?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä retoriikan puolella tapahtuu ja keskustan puolella tietenkin linjan käännöksiä tapahtuu ydinvoiman kannalle tai ydinvoimaa vastaan vähän vaalikausittain. Mutta olennaisinta kai tässä nyt on, että ei tämmöistä juupas—eipäs-keskustelua hyvin pitkään ainakaan jatketa vaan katsotaan, mitä siellä voisi oikeasti tehdä. Kyllä tässä tietenkin herää kysymyksiä, kun luetellaan, valtavasti.

Minä otan nyt esimerkiksi vesivoiman esille. Miksi valtio ei ole sitten tehnyt mitään vesivoiman osalla? Meillä on rakennetuissa joissa tällä hetkellä noin 600 megawattia käyttämätöntä tehoreserviä olemassa. Puhutaan uudesta teknologiasta, uuden teknologian käyttöönotosta. Minä tiedän jo vastauksen kyllä etukäteen, mutta valtio on niissä yhtiöissä myös omistajana. Kyllä silloin pelkästään jo vanhaakin käyttämällä pystytään hyödyntämään sitä, energiatehokkuutta hakemaan lisää. Meillä on teräsyhtiöissä masuunikaasu tällä hetkellä käyttämättä, joten otetaan nyt ihan oikeasti ja aletaan tehdä ja tuottaa. Valtio voisi tässä olla hyvä esimerkki, jos nyt uudesta teknologiasta taas pitää puhua — esimerkiksi led-valaistuksen käyttö. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että siellä on valtava kapasiteetti pelkästään sitten sitä uutta teknologiaa konkreettisesti käyttöön ottamalla.

Tämä teoriatason viisastelu — kyllä tämä teoria osataan ja Helsingin herrat osaavat tämän teorian, mutta pitäisi päästä ihan konkreettisiin toimiin, mikä edelleenkin, ministeri Pekkarinen, puuttui selonteosta ja puuttuu tietyllä lailla teidänkin puheistanne liittyen tulevaisuuteen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aiemmin täällä salissa on syytetty vihreitä Kioton pöytäkirjasta ja EU:n päästökaupasta, jotka ovat ihmiskunnan historian merkittävimpiä ympäristöpoliittisia saavutuksia. Nyt kannattaa päättää, mikä on vihreiden ansiota ja mikä ei, onko saatu hallituksessa aikaan vai ei. (Ed. Hemming: Ei mikään!) Joku logiikka tässä kai pitää olla.

Mutta, arvoisa puhemies, väitin, että hallitus ei neljän vuoden aikana ole tehnyt juuri mitään uusia toimia uusiutuvien ja energiansäästön edistämiseksi. Näin valitettavasti on. Voisin luetella sen listan, jos olisi aikaa enemmän kuin minuutti. Seulan pohjalle jää oikeastaan sähkömarkkinalain uudistus, joka on tänään ollut talousvaliokunnan käsittelyssä. Se on hyvä, mutta se on pieni uudistus, joka lisää KTM:n oman arvion mukaan muutamia kymmeniä megawatteja pientuotantoa. Missä ovat kaikki ne muut toimenpiteet?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan kyllä tunnustaa, että Vanhasen hallitus on eräiltä osin tehnyt myös myönteisiä energia- ja ilmastopoliittisia ratkaisuja. Mielestäni se, että viime kesänä me yksimielisesti hyväksyimme tämän hallituksen selonteon ja siihen liitetyt ponnet, on omalta osaltaan osoitus siitä.

Mutta toki on myös moitteen aiheita. Toivon, että, ministeri Pekkarinen, vastaisitte, miksi hallitus ei ole ryhtynyt voimakkaammin edistämään biopolttoaineen käyttöä esimerkiksi verotuen avulla. Olette kyllä myönteisesti siitä puhunut, mutta miksi hallitus ei ole antanut sellaista esitystä? Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti myös omassa vaihtoehtobudjetissaan, että dieselvero pikaisesti puolitettaisiin nimenomaan näistä ympäristösyistä. Miksi hallitus ei ole tähän tarttunut?

Jäin vielä ihmettelemään sitä, miten vuolaasti, mielestäni kyllä ylisanoin, ministeri Pekkarinen kehui Nairobin kokouksen tuloksia. Kyllä nuo tulokset voidaan nähdä aika lailla vaisuina ja Suomenkin onnistumisesta EU:n puheenjohtajamaana tuossa yhteydessä on esitetty erilaisia arvioita.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen luetteli todella hienon listan aikaansaannoksista, mutta niin kuin täällä todettiin, aika paljon näitä on aloitettu ennen teidän aikakauttanne hallituksessa.

Sitten, mikä on tärkeintä, nyt 2007 budjetissa ei näy jälkeäkään siitä, että te haluaisitte lisätä sitä panostusta, mikä on tarpeen. Näillä panostuksilla ei riitä, että ollaan tyytyväisiä siihen, mitä on saavutettu. Mitä tulee tähän sähkönhintaan, me olemme saaneet sitä halvalla, mutta lyhyessä ajassa sähkönhinta on kaksinkertaistunut. Tällä vauhdilla me tulemme liittymään Keski-Euroopan sähkönhintoihin, ja se on katastrofaalista, jos emme rakenna lisää omaa kapasiteettia, jolla me voimme estää sen.

Sitten pääministeri Vanhanen totesi tässä viikonvaihteen aikana kahdestikin, että ydinvoima ei ole ratkaisu, sillä ei voi lämmittää eikä kuljettaa autoa. Kertokaa pääministerille, että sillä sähköllä, tuli se sitten ydinvoimasta tai muusta töpselin kautta, voidaan myös lämmittää, sillä voidaan myös ladata akkuja ja kuljettaa autoa. (Naurua)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kioton sopimuksen päästövaatimukset seuraavalle vaalikaudelle sekä metalli- että metsäteollisuudelle merkitsevät satojen miljoonien lisälaskua, useiden tuhansien työpaikkojen verran. (Ed. Kuosmanen: Sen takia ydinvoimaa lisää!) Edellisessä hallituksessa olleet kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät vastaavat siitä, ja nyt te täällä vähättelette ja heittelette visioita ja unelmia, ette hyväksy mitään konkreettista, jos puhutaan jätteen poltosta, jätteen hyväksikäytöstä, vesivoimasta (Ed. Pulliainen: Järkevillä pelisäännöillä tietenkin!) tai bioenergiaan satsaamisesta, vähättelette näitä kaikkia. Kuitenkin olette luoneet pohjan, jonka tämä hallitus on joutunut putsaamaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi mukavaa olla vaikka tässä keskustelussakin yhden asian liikkeenä ja katsoa energiapolitiikkaakin vain esimerkiksi ympäristön näkökulmasta. No, toki myös monet demarit toimivat ympäristöjärjestöissäkin, mutta poliittisena puolueena ja erityisesti hallitusvastuussa on katsottava jokaisen kolikon toistakin puolta. Vaikka kuinka toivomme ja tiedämmekin uusienkin energialähteiden käyttöönoton työllistävän, emme voi mitenkään väheksyä nykyisiä työpaikkoja, emme niitäkään, jotka ovat energiaa paljon vaativissa tehtaissa. Ilmasto ei parane ollenkaan, jos Aasiassa väkeä työllistyy ja meillä väkeä joutuu työttömäksi. Siksi vauhti ei ehkä ole uudistuviin siirtymisessä ollut tätä nopeampi. Tavoitteiden yhteen sovittaminen on sitä vastuullista politiikkaa, ja siihen tulee hallituksen kuin hallituksen sitoutua.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin itsearviointi, jonka kuulimme, jossa turhalta vaatimattomuudelta oli ansiokkaasti vältytty, päätyi johtopäätökseen, että tämä on hohdokkain hallituksen taival energiapolitiikassa. Väittäisin kyllä toisin. Viime vaalikaudella tehtiin merkittävimmät päätökset, yhtäältä kunnianhimoinen Kioto-sitoutuminen ja ydinvoimapäätös sekä siihen liitetyt bioenergiapanostukset. Eli kyllähän ne olivat niitä merkittäviä ja ennustettavia, pitkäjänteisiä päätöksiä.

Jos asiat olisivat niin kuin te, ministeri Pekkarinen, väitätte, niin miksi sitten suomalainen teollisuus halusi merikaapelia Venäjältä? Eikö se juuri kerro siitä, että se ei luottanut kohtuuhintaisen sähkön saantiin? Miksi markkinat eivät riittävällä tavalla toimi, tukkuhinta laskee, vähittäishinnat nousevat? Eli tämä on markkinoitten toimimattomuudesta esimerkki.

Tai miksi tuo ympäristöministerin peräänkuuluttama ekologinen autoverouudistus on pelkkä toive keskustan tavoitteissa ensi vaalikaudelle? Miksi esimerkiksi autoverotuksessa ei tällä vaalikaudella ole siirrytty auton hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ja näin siirrytty selkeästi ympäristöystävällisempään suuntaan?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomuksen välikysymys ilmastonmuutoksesta sinänsä on hyvin hyvin tärkeä, mutta kyllä siellä taustalla haiskahtaa aika pahalta. Tässä nyt on yritetty tämän illan aikana sitä hajua tuulettaa pois ja osittain ehkä onnistuttukin niin, että ei se myrkyllinen häkä sieltä haise eikä näykään. Kuitenkin nimenomaan kokoomuksen puheenvuoroista kävi selvästi ilmi, että kysymyksessä on pelkästään oman energiamission eli ydinvoimamission eteenpäin ajaminen.

Sitten tässä sekä kokoomuksen että myös keskustan puheenvuoroissa tuodaan esille vaihtoehtoja. Puhutaan kauniisti vaihtoehtoisesta energiasta ja säästämisestä, mutta kyllä tässä varmasti on samanlainen risupaketti kyseessä kuin yleensä aina ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä. Se kirjataan kauniisti ja kirjataan papereihin ja ollaan tyytyväisiä, mutta kun päätös on tehty, niin sen jälkeen tällä risupaketilla ei ole sen enempää arvoa kuin ekologisella vessapaperilla.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen totesi, että tehokkailla markkinoilla kuluttaja on kuningas. Näin voi olla joillakin toimialoilla, mutta se ei toimi sähkömarkkinoilla, niin kuin olemme nähneet, ja suomalai-sille annetaan väärä mielikuva asiasta. Ydinvoima tosin on tuotantokustannuksiltaan alhainen, mutta jos — ja toivon, että ei — kuudes ydinvoimala joskus rakennetaan, niin silloin EU:n yhteiset sähkömarkkinat ovat jo todellisuutta. Lisäkapasiteetti, ed. Saarikangas, ei ole riittävä syy pysyä näiden markkinoiden ulkopuolella. Fortumkin ajaa tätä asiaa. Tämä merkitsee, että sähkönhinta tulee nousemaan eikä laskemaan huolimatta lisäkapasiteetista. (Ed. Kuosmanen: Se ei pidä paikkaansa!) Ainoa, joka on tuloksena, on se, että sähköyhtiöt, erikoisesti Fortum, tekevät lisää voittoja. Tässä mielestäni täytyy olla rehellinen suomalaisille.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! När man lyssnar till oppositionens inlägg och särskilt till samlingspartiets, så kommer man att tänka på "det frågtes blott men gavs ej svar". Situationen påminner om den debatt som vi har fört om till exempel budgeten. Man frågar sig om samlingspartiet verkligen accepterar de skyldigheter som Kyotoprotokollet medför. Ni attackerar EU:s handel med utsläppsrättigheter, men har ni presenterat ett bättre alternativ? Är ni redo — vi måste skrida till åtgärder, det är vår skyldighet. Eller är det så att samlingspartiet tänker vänta på att att man får en global uppgörelse innan man skall göra någonting internt inom EU?

Det var också lite underligt att höra, jag trodde visst nationella samlingspartiet skymtade fram när ni betonade den egna självförsörjningen, den nationella energipolitiken. Åtminstone vi i regeringen vill verka för den inre marknaden inom energipolitiken, en äkta nordisk marknad, en äkta europeisk marknad, och inte bara se till självförsörjningen.

Arvoisa puhemies! Kysyttiin, mutta vastauksia ei annettu. Muistuttaa vähän keskustelua, mitä on käyty talousarvion yhteydessä. Tuli mieleen, onko kokoomus todella valmis hyväksymään velvoitteita, joita meille ja EU:lle, eurooppalaisille maille, tulee Kioton taholta, vai pitäisikö odottaa, että saadaan globaali sopimus aikaan? Silloin kyllä menetetään hyvin paljon aikaa.

Mitä tulee kansalliseen kokoomukseen, niin se nousi jälleen esiin, että päinvastoin kuin hallitukselle, joka painottaa EU:n sisämarkkinoita ja pohjoismaista yhteistyötä, niin teille oli omavaraisuus ja vain omavaraisuus erittäin tärkeätä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sähkönhinta on ollut viime aikoina varsin korkealla, ja syy on se, että meillä ei investoida riittävästi, ja syy on se, että ydinvoimassa on erittäin pitkä ja vaikea luvitusprosessi; vesivoimaan ei saa investoida; hiileen ja turpeeseen ei pidä investoida; kaasuun ei uskalla — tiedämme Venäjästä — investoida; biomassa: sen saatavuus on ongelma; jäte: siihen ei voi investoida; ja tuuli: sen kannattavuus on ongelma.

Ministeri Pekkarinen, edellisen hallituksen aikana sentään tehtiin päätös siitä, että voidaan rakentaa viides ydinvoimala. Mitä tämä hallitus on tehnyt, jotta olisi helpompi rakentaa lisää sähköntuotantoa ja sitä kautta pitää huolta siitä, että hinnat voisivat olla alempana?

Mitä tulee energian globaaliin kasvuun, kulutus tulee kasvamaan 1,6 prosenttia, 70 prosenttia siitä kehitysmaissa, 30 prosenttia yksinomaan jo Kiinassa, ja näillä näkymillä 83 prosenttia siitä tullaan täyttämään fossiilisilla polttoaineilla. Eikö nyt olisi, ministeri Wallin, syytä muuttaa Kioton sopimusta niin, että tukea annettaisiin sille, että kehitysmaissa, siellä missä kasvu on voimakasta, voitaisiin rakentaa meidän tuellamme turvallista ydinvoimaa?

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toimet ovat olleet varsin johdonmukaisia energian rakentamisen osalta. Täällä on risupakettia arvosteltu, että se ei ole mennyt eteenpäin. Siinä on nimenomaan viranomaistahot, jotka ovat vastaan hanganneet yhdyskuntajätteiden polttolaitosten rakentamista. Se on iso yhteiskunnallinen ongelma. Se on myöskin kansantaloudellinen vahinko, koska sitä kautta jää aika paljon vuositasolla saamatta yhdistelmätuotannosta tulevaa sähköä ja lämpöä. Toivonkin, että nyt, kun käydään keskustelua näistä tulevista haasteista, tämä asia otetaan ykköshaasteeksi ja hoidetaan se alta pois, koska sillä kuitenkin puolen ydinvoimalaitoksen verran saadaan tehoja, kun tämä asia hoidetaan. Sen täytyy olla eduskunnan yhteinen tahto, koska se on yhteinen ponsi.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy tunnustaa, että olen aidosti ihmetellyt kokoomuksen välikysymystaktiikkaa. Tuntuu siltä, että kokoomus kritisoi välikysymyksillä erityisesti sellaisia asioita, joissa hallituksen työ on edennyt erityisen hyvin, kuten ilmasto- ja energia-asioita. Tämä hallitus on tarttunut vahvasti biopolttoaineiden ja bioenergian kehitystyöhön. Se on myös toiminut aloitteellisesti toimivien energiamarkkinoiden aikaansaamiseksi ja edistänyt näin kohtuuhintaisen sähkön turvaamista. Kun kokoomus viime viikolla arvosteli täällä transatlanttisten suhteiden hoitoa, niin täytyy todeta, että Suomi on toiminut aloitteellisesti myös sen hyväksi, että Yhdysvallat ja Aasian maat osallistuisivat jatkossa ilmastopoliittisen taakan kantamiseen. EU—USA-ilmastodialogi ja Asem-huippukokous olivat tältä osin tärkeitä keskustelun avauksia. Haluankin ymmärtää tämän kokoomuksen välikysymyksen siten, että kokoomus haluaa näin vaalien alla itse asiassa näkyvästi osoittaa tukensa hallituksen aktiivisen ilmasto- ja energiapolitiikan jatkamiselle.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Astrid Thors tuossa juuri mainitsi siitä, että kokoomus haluaa vain omavaraisuutta lisätä eikä tähtää ollenkaan EU:n markkinoille. EU:n markkinathan on sitä, että on laskettu, että vuonna 2020 ne ovat siinä asemassa kuin Suomi on nyt eli tuontienergian varassa, Venäjältä tuodun energian varassa. Kyllä meidän täytyy nostaa sitä omavaraisuutta. Tässä suhteessa juuri jätteenpoltto olisi myös yksi tärkeä asia. Miksi se ei liikahda mihinkään suuntaan? Miksi ei näitä valitusprosesseja ja ympäristöprosesseja helpoteta ja konkreettisia toimia tule hallitukselta, että me saamme nämä jätteet poltettua energiaksi ja hyötykäyttöön sen sijaan että hukumme jätteisiin?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on valettu pessimismiä ilmastopolitiikan suhteen sen takia, että esimerkiksi Yhdysvallat on siitä poissa. Oma käsitykseni on, ettei ole poissa pitkään. Voi olla, että se vie seuraaviin presidentinvaaleihin, mutta mielenkiintoista on esimerkiksi, että viime sunnuntaina The Observer -lehti, joka aika hyvin tuntee Yhdysvaltain politiikkaa, ennusti, että jo tässä kuussa Bushin hallinto kääntää kelkkansa tässä kysymyksessä täysin, (Ed. Saarikangas: On jo kääntänyt!) ja sen jälkeen muut tulevat mukaan tai itkevät ja tulevat mukaan, koska on aivan selvää, että jos Oecd-maiden enemmistö on ilmastopolitiikassa mukana, niin vapaakauppaan ei ole tulemista ilman, että liittyy ilmastopolitiikkaan. Sen jälkeen Suomessa pitää alkaa sopeutua paitsi ilmastonmuutokseen myös siihen, että ilmastopolitiikka muuttuu.

Tältä osin ne tavoitteet, mitä kokoomuksen välikysymyksessä oli — siinähän ennen kaikkea tähdättiin halpaan sähköön ja halpaan energiaan — muuttuvat täysin mahdottomiksi, koska muu maailma pakottaa. Nimittäin puhdasta energiaa, vaikka se kokoomuksen ydinvoimakin laskettaisiin mukaan, ei maailmassa ole tarpeeksi, ja se johtaa siihen, että energian hinta kaikkialla maailmassa kuluttajille ja tuottajille tulee nousemaan. (Puhemies koputtaa) Samalla on täysin mahdotonta ajatella, että pysäytettäisiin se Euroopan sähkömarkkinoitten integrointi. Silloinhan se tarkoittaa, että sähkönhinta on kaikkialla Euroopassa sama, (Puhemies koputtaa) ja jos tehdään halpaa ydinvoimaa Suomessa, sitä pitäisi riittää Gibraltariin asti. Se ei tule koskaan onnistumaan.

Mikko Immonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Räsänen mainitsi siitä, että täytyy tunnustusta antaa hallitukselle mutta myös eduskunnalle tämän energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä ja sen kiinni lyömisessä. Se oli todella vastuullinen asia tulevaisuudenpäivien osalta Suomen kannalta, merkittävä siksikin, että siinä otetaan kaikki energiavaihtoehdot huomioon asianmukaisella tavalla. Tästä asiasta kysynkin, riittääkö tämä jatkossa vai onko, ministeri Pekkarinen, niin, että meillä on takataskussa jo suunnitelmia sitten pohjoismaisen sähköverkon kiinteämmästä tilanteesta. Kiinteämmällä tarkoitan sitä, onko näkyvissä, että rakennetaan yhtenäisiä kantaverkkoja sitten tänne. Tiedän, että tässä asiassa ollaan herkillä vesillä syystä, että kun sähkönhinta on muutenkin jo tämmöinen herkkä ja hintavaihtelut ovat suuria, niin onko niin, että me menemme rakentamaan muihin pohjoismaihin hyvät verkot silloin, kun lyödään ensin kiinni tämä yhtenäinen ja maksatetaan suomalaisilla ihmisillä, sähkönkuluttajilla, nämä hinnat.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä tällä kaudella hallitus on toiminut erityisen aktiivisesti, ja ministeri Pekkariselle voi kyllä osoittaa erityisen kiitoksen siitä toimien määrästä, mitä tässä on tehty. Tämä on ollut hyvää toimintaa, eikä ministeri Wallininkaan toimissa moittimista ole. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Selvää on, että tässä aika monesta purosta joet syntyvät tässäkin ja tarvitaan paljon erilaisia toimenpiteitä. Oikeastaan meillä tulevaisuudessa varmasti tarvitaan vielä paljon enemmän, mitä tähän mennessä on tehty, elikkä tässä todella iso savotta on edessä, lukuisia erilaisia toimia. Ihan vain yhden yksityiskohdan tässä ajattelin poimia. Kun meillä on hyvä esimerkki tämä pientalojen energiatuki tässä näin, joka on otettu innostuneesti kentällä vastaan ja johon moni on lähtenyt mukaan, niin miten sen jatkon laita on, ministeri Pekkarinen? Onko sille jatkoa suunnitteilla? Voisiko sitä kenties laajentaa? Mikä teidän mielipiteenne on tästä, miten tässä asiassa pitäisi edetä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos aloitan asiasta, johonka hivenen eri kulmalta kajosi ed. Saarikangas ja toiselta kulmalta ed. Immonen. On erittäin tärkeä kysymys tämä, mitä tapahtuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla nimenomaan suhteessa keskisen Euroopan sähkömarkkinoihin. Suomi on edellyttänyt Euroopan unionin energianeuvostossa ja muissa yhteyksissä sitä, että eurooppalaisten sähkömarkkinoitten integroitumisen ehto pitää olla se, että myös muut panevat — siis muut alueet, keskinen Eurooppa, Etelä-Eurooppa jnp. — omat sähkömarkkinansa ensin kuntoon, ennen kuin täydellinen integroituminen voi tapahtua. Elleivät ne sitä tee, yhtyvien astioitten laki toimii tässäkin. Vielä muistutan, Saksassa 20 senttiä kilowattitunti ja meillä 11 senttiä kilowattitunti tänään. Jos tämä olisi täydellisesti integroitunut nykyehdoilla, niin hinnat olisivat nyt ainakin aika lähellä toisiaan.

Muistakaa, että kovin suuret eivät ole erot Pohjoismaitten sähkön hinnassa tällä hetkellä. Ne erot kuluttajalle, mitkä ovat tällä hetkellä Pohjoismaitten välillä, lähinnä johtuvat siitä, mikä on kunkin maan kansallinen veropolitiikka. Verotuksella voidaan vaikuttaa, niin kuin on vaikutettu meillä niinpäin, että se hinta on vähän halvempi kuin muissa Pohjoismaissa. Elikkä on erittäin tärkeää jatkossakin huolehtia seuraavienkin hallitusten mielestäni siitä, että tämä eurooppalainen yhteinen sähkömarkkina todella kehittyy tavalla, jossa kaikki panevat ensin kotipesänsä kuntoon ja sitten mennään yhteen. Näinhän eurossakin aikanaan oli. Pantiin omat normit, Emu-ehdot, jotka piti eri maiden toteuttaa ja täyttää ja sen jälkeen katsottiin, onko edellytyksiä. Vähän samasta asiasta on kysymys tässä asiassa. Tämä ihan lyhyesti.

Sitten ed. Kataisen puheenvuoron johdosta vielä muutama sana. Minusta on hivenen erikoista, on perin oudoksuttavaa, että näihin selvitysmiesten selvityksiin tässä nyt nojataan. Minulle se kyllä sopii. Ehkä minä nyt voisin sitten vielä retoriikalla heittää teille, että sanokaapa nyt, mitä niistä ja kumpi ehdotuksista, Karan vaiko Purasjoen ehdotus, pitäisi vielä tällä vaalikaudella, tai olisi pitänyt esimerkiksi viime kesästä lähtien tällä vaalikaudella panna toimeen? (Ed. Vielma: Hallituksen pitää tehdä oma ehdotus!) — Mutta te olette itse eri mieltä. Me olemme omat päätöksemme hallituksen sisällä tehneet monista asioista sekä näistä raporteista. Eivät nämä nyt ole ihan kuin Korkeimman sanaa nämä raportitkaan. Hallitus on tehnyt omat linjaukset, energiapolitiikan linjaukset. Se näkyy bioenergiassa, näkyy uusiutuvassa energiassa. Se näkyy energiatehokkuuden, energiansäästön ja monissa muissa toimissa. Se näkyy tämän biovaihtoehdon mönkimisestä myös tänne liikennesektorille. Nämä ovat meidän omia ratkaisujamme, eikä niin, että hallitus menee kysymään selvitysmieheltä, että sanokaa nyt, laatikaa hallitukselle strategia. Ei niin. Vaan nämä selvitysmiehet pantiin tiettyä nimenomaista limiittiä, tiettyä nimenomaista erityistä tehtävää varten. Minä tiedän, kun minä laitoin heidät, ja minä tiedän, kun minä sain heidän kysymyksensä ja vastauksensa, ja vielä kertaalleen: Purasjoki esitti ne seuraavaa vaalikautta varten.

Mitä tulee tähän vesivoimaan, joka tuli sekä ed. Kataisen että ed. Korhosen puheenvuoroissa esille, hallituksella on se kanta, että se edistää kaikkia niitä toimia, jotka tähtäävät rakennetun vesistön tehojen parantamiseen. Mutta valitan, ed. Korhonen, nyt meillä on erilaiset tiedot. Ei ole 600:ta megaa se uudisrakentamisen limiitti, se mahdollisuus, se on huomattavan paljon vähemmän. Minun asiantuntijani ovat puhuneet 200—300:sta. Sitten jos otetaan joku Vuotos ja sen alapuolinen vesistö käyttöön, silloin tullaan 600:aan, kenties 700:aankin. Sitten jos mennään Kollajalle ja muualle, sitten tulee enemmän tavaraa. Mutta ne kysymykset, mitä äsken sanottujen vesistöjen osalta tehdään, tämä hallitus ei ole niistä aikanaan hallitusohjelman yhteydessä päässyt yhteisymmärrykseen, ja seuraava hallitus, uskon näin, arvioi tämän. Nyt tiedetään jo, että eri puolueilla on erilaisia kantoja siihen, miten vesivoimaan suhtaudutaan seuraavalla vaalikaudella. Mutta nyt me tässä puhumme siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt. Meidän ohjelmamme on se, mitä sanoin: ei näitä äsken sanottuja riidanalaisia alueita, vesistöjä käyttöön. Mutta seuraava hallitus päättää, mitä näiltä osin tekee.

Ed. Tynkkynen, te äsken sanoitte, että meillä ei ole uusia avauksia. Niitä on paljon. Minä luettelen tässä nyt ainoastaan neljä.

Sähkömarkkinalaki toi paljon uutta. Se oli iso uudistus. Nyt te puhutte siitä sähkömarkkinalaista, mikä on täällä tällä hetkellä. Te ette ollut silloin vielä eduskunnassa 2004, kun uudistettiin sähkömarkkinalaki perusteellisesti, ja se oli iso asia. Muun muassa siirtohintakysymys, jossa oli todella suuria ongelmia aikaisemmin, korjattiin siinä.

Toinen esimerkki on verkkoonpääsy, pienvoiman verkkoonpääsy, josta ed. Räsänen täällä puhui. Se on nyt meidän toimestamme esitetty ja täällä eduskunta sitä vie eteenpäin. Tai tehoreservi, jonka mainitsin moneen kertaan, taikka jos nyt vielä mainitsen, liikenne, tämä bioliikenne, jota kokoomus on kuulemma monta kertaa vaatinut jo vuosien ajan. (Puhemies koputtaa) En ole kuullut enkä ole nähnyt.

Arvoisa puhemies! Täällä oli monta muuta, mutta jos puhemies sallii, oikaisen yhden semmoisen väärinkäsityksen mielellään vielä ed. Häkämiehen puheenvuorosta, kun hän sanoi, että on niin väärin, kun nämä tukkuhinnat sähkössä ja vähittäishinnat eivät kulje ihan yks yhteen. Ed. Häkämies, te olette siinä aivan oikeassa. Mutta uskon, että pohjimmiltaan sen tiedätte, miten nämä markkinat toimivat: Kun tukkumarkkinoilla syntyy tietty hintataso, niin eihän se muutos mene seuraavana päivänä vähittäismarkkinoille. Meillä on sellaisia jaksoja, jolloin vähittäismarkkinoissa on ihan erilaiset hinnat, siinä on kuukauden limiitti, aikalimiitti, jonka verran pitää etukäteen ilmoittaa, eikö niin, ed. Häkämies? Ja tämä kai nyt selittää sitä aika paljolti, että tukkumarkkinat ja vähittäismarkkinat (Puhemies koputtaa) eivät voi kulkea päiväkohtaisesti käsi kädessä.

Arvoisa puhemies! Valitan sekä teille että niille edustajille, joille en kerennyt enkä pystynyt vastaamaan.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, teidän kiistaton ansionne on siinä, että te jämerästi asetitte selvitysmiehen, joka teki toimenpide-ehdotukset lisäkapasiteetin rakentamisesta ensi vaalikaudella. Tästä ansio kuuluu teille. Mutta entä lisäkapasiteetin rakentaminen tällä vaalikaudella tai edes sen perusperiaatteen linjaaminen, mitä tämä hallitus edellyttää ilmaston kannalta järkevän energiapolitiikan aikaansaamiseksi? Jokaiselle meille on selvä, mikä on ollut keskustan kanta perusvoimaratkaisussa — tai siis välttämättä ei ole ollut selvä: Puolustusministeri Kääriäisestä nyt ei ihan tämän päivän tilannetta tiedä. Pääministeri todennäköisesti on muuttanut kantaansa ja tekin olette muuttanut kantanne, elikkä kyllä epätietoisuus on ollut erittäin suurta. Samoin teidän mainitsemanne autovero. Minkä takia sitä ei valmisteltu tämän hallituksen aikana sen mukaisesti kuin täällä on mainittu tai sitten kannustettu kotitalouksia muuttamaan lämmitysmuotojaan investointiavustuksen suhteen?

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen varmasti edellyttää suuria muutoksia niin energiantuotanto- kuin käyttötavoissa, mutta myöskin energiansäästössä tarvitaan edentymistä. Te olette luetelleet tässä hajanaisia toimenpiteitä, mitä on tehty eri yhteiskunnan sektoreilla, jotta päästäisiin energiansäästössä ja energiatehokkuudessa eteenpäin. Mutta tässä yhteisessä paperissa, jonka eduskunta hyväksyi ja jossa talousvaliokunta mietinnössään toteaa, että ilmasto- ja energiapolitiikassa tämä 4. ponsi edellyttää, että hallitus esittää toimenpideohjelman, laajan toimenpideohjelman energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi, niin ainakin itse ymmärrän, että se on silloin sellainen toimenpideohjelma, joka kattaa laajasti eri yhteiskunnan sektorit. Me otamme täällä tämän sähkönkäytön, kulutuksen lisääntymisen ikään kuin annettuna faktana, mutta emme aseta kunnianhimoisia tavoitteita sille, kuinka paljon voisimme säästää energiaa esimerkiksi liikenteessä, asumisessa, yhteiskuntarakenteen muutoksilla. Milloin me saamme tällaisen esityksen tällaisesta laajasta toimenpideohjelmasta, johon kansalaiset voivat sitten myöskin sitoutua muun muassa omissa rakentamisratkaisuissaan ja liikkumisratkaisuja valitessaan?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki päästöttömät energiantuotantovaihtoehdot on oltava käytettävissä, ja muun muassa tämä jätteenpoltto ja sen hyödyntäminen energiantuotannossa on otettava samalla tavalla huomioon kuin muun muassa Ruotsissa tehdään.

Mutta, ministeri Pekkarinen, korostitte kotimaisen energiantuotannon etusijaa ja halusitte luoda paineita kotimaisille investoinneille ja tässä yhteydessä totesitte, että tällä perusteella muun muassa KTM hylkäsi tämän sähkökaapelin Venäjältä.

Kun Virosta 350 megan sähkökaapeli on kuitenkin otettu käyttöön ja käsitykseni mukaan sitä kaapelia pitkin tuotetaan sähköä, joka tulee Ignalinan ydinvoimalasta, vai tuleeko se peräti palavan kiven poltosta Viron puolelta, niin mikä tekee tästä sähkökaapelista niin kovin paljon suositumman ja paremman vaihtoehdon kuin tuo hylätty kaapeli, jonka hylkääminen sinällään, kuten kauppa- ja teollisuusministeriö teki, varmaan oli perusteltu ratkaisu?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan tärkeä kysymys. Sanon ainoastaan kaksi asiaa.

Ensimmäinen on se, että Viro on osa Euroopan unionia. Se on sitoutunut siihen energiapolitiikkaan, jota me unionissa noudatamme, ja toimitusvarmuus, uskon näin, kun se on mukana tässä yhteisessä perheessä, on kohtuullisen varma ja hyvä.

Toisekseen Suomi edellyttää kyllä mieluusti sitä jatkossa erityisesti, että silloin kun piuhoja rakennetaan Suomesta muualle, ne piuhat ovat vastavuoroisessa liikenteessä. Viron 350 megan kaapeli ei vielä toimi tällä tavalla, mutta minä uskon, että se tulee toimimaan tällä tavalla vastavuoroisuuden periaatteella. Mutta meillä ei ole kolmansien maiden kanssa, ainakaan vielä tällä hetkellä, ei myöskään Venäjän kanssa, sellaisia menettelytapoja, sellaisia sopimuksia, jotka turvaisivat tämän sähkönkulun vastavuoroisuuden, siis sen, (Puhemies koputtaa) jos joku päivä meillä on viedä, että me myös voisimme viedä.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ed. Sasin puheenvuoroa, niin se oikeastaan paljasti nyt kaikkein selkeimmin sen, mistä kokoomuksen välikysymyksessä on kysymys: Ydinvoimaa hinnalla millä hyvänsä, jopa valtion tuella ja Kiinaan asti. Samaan aikaan, kun Kiina on esimerkiksi kopioinut Euroopan unionin direktiivejä uusiutuvista energialähteistä, niin teidän riveistänne lähtee tällainen täysin ekologisesti lukutaidoton ehdotus. (Ed. Vielma: Kiina rakentaa 50 ydinvoimalaa!)

Haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta — jaa, ministeri Pekkarinen taisi lähteä, mutta hän on eilen ottanut esiin yhden erittäin tärkeän seikan, joka on se, että kuudennen ydinvoimalan sijoittaminen energiapalettiin saisi aikaan sen, että kukaan ei uskalla ryhtyä bioenergian vaatimiin suuriin investointeihin, kun markkinoille yhtäkkiä putkahtaa ydinvoimalan verran uutta sähköä. Olisi mielenkiintoista kuulla tästä, koska minusta on erittäin tärkeää, että te, ministeri Pekkarinen, olette ottanut esille tämän näkökohdan, joka todellakin on suuri ongelma, jos halutaan ylipäätänsä edistää kestäviä vaihtoehtoja.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen tässä joku aika sitten tyytyväisenä muistutti kokoomusta siitä, että selvitysmies Kara vastusti ydinvoimaa. Mutta niin kuin ministeri Pekkarinen varmasti muistaa, niin syy oli se yksiselitteisesti, että selvitysmies Karan mukaan teollisuustuotanto pienenee Suomessa eikä sähköä enää jatkossa tarvita, eli siis meillä työpaikkoja tullaan menettämään. Onko tämä sitten hallituksen tavoite? Sitä pitäisin hyvin kyseenalaisena.

Kysyn samalla, miksi näitä autoverotuspäätöksiä on lykätty. Kysyin nimittäin 30. marraskuuta 2005 tämän autoverotuksen perään, kyselin dieselautoista, hybridiautoista. Sain ministeri Pekkariselta suorastaan irvailevan vastauksen, joka päättyi siihen, että ed. Hemming, teillä on erittäin hyvä tavoite, mutta ajantasallaolon suhteen kyllä on pieniä puutteita. Kysyisinkin, mikä on näin tammikuussa 2007 ministeri Pekkarisen ajantasallaolo.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulostaa kyllä siltä, että kokoomus puhuu suulla suuremmalla, vaikka tarvittaisiin korvia viitaten ministeri Pekkarisen toimenpideluetteloon. Jos tällä hetkellä pysäyttäisimme kaikki toiminnot täältä maapallolta, niin parinkymmenen vuoden päästä olisimme siinä tilanteessa, että muutoksia jonkun verran näkyisi. Elikkä se osoittaa mielestäni sen, että meillä on kaikilla puolueilla yhteisesti todella suuret haasteet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energiantuotannossa sinänsä. Tässä yhteisessä tavoitteessa toivoisin, että voisimme yhdessä rintamassa edetä myöskin tämän loppuvaalikauden.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä on nostettu tällä hallituskaudella oikein agendalle. On lähdetty liikkeelle voimakkaammin kuin aiemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta selvää on, että jatkossa tarvitaan entistä aktiivisempia ja pontevampia toimia. Energiansäästö on ehdottomasti ensisijainen ja tärkein keino ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja onkin valitettavaa, että välikysymyksen jättänyt kokoomus ei tartu tähän varsinaiseen asian ytimeen eli energiansäästöön.

Kokoomus esittää ratkaisuksi lähinnä vain ydinvoimaa ja vesivoimaa. Nämä eivät todella ole ratkaisuja. Voi todeta, että ei riitä, että on nämä korvat, vaan muutoksen tulee tapahtua korvien välissä. Tarvitaan välttämättä energiansäästöä, energiankulutuksen kasvun hillintää ja energian tehokkaampaa käyttöä. Energiansäästösopimuksissa on päästy viime vuosina myönteisesti eteenpäin, mutta ei vielä riittävästi. Kysyisinkin ministereiltä: Mitkä ovat ne keinot, joilla hallitus aikoo todella tarttua energiansäästön välttämättömyyteen jatkossa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja pitäisikö asettaa joku (Puhemies koputtaa) konkreettinen tavoitevuosi sille, milloin energian kasvu saataisiin taittumaan?

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taiveaholle ja ed. Kerolalle totean, että meillä on kyllä korvat, kuuntelemme, mutta kehottaisin teitä poistamaan ne tulpat omistanne, että te tosiaan kuulisitte, mitä me olemme täällä päivän mittaan sanoneet. Tai sitten teillä on erittäin selektiivinen kuulo.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, ensimmäinen kysymys tästä kertomuksenne ponnesta Suomelta EU:lle: Onko EU hyväksymässä tämän ponnen ja millä aikataululla? Sitten viittasitte täällä näihin selvityksiin. Minä viittasin puheessani eduskunnan kannanottoon kesäkuun 6. päivänä, niihin kahdeksaan ponteen, joihin sisältyi toivomuksia, ja ne toivomukset myös luettelin: tavoitteet, keinot, millä toteuttaa, ja aikataulu. Tätä me haluamme teiltä tämän hallituksen aikana. Olkoon sitten, että ne toteuttaa seuraava tai sitä seuraava hallitus. Näin menetellään silloin, kun toimitaan järkevästi.

Ihan kommenttina vaan tässä: Tänään klo 10.45 oli sähkötilanne Suomessa se, että kulutus oli 11 600 (Puhemies koputtaa) eli 3 000 alle sen, mitä me teemme, ja silti me toimme täyden määrän (Puhemies koputtaa) sähköä Venäjältä ja Eestistä. Tämä on Fingridin tuloste. Minun mielestäni tämä on oikein. Voitteko kommentoida tätä?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikankaalle: Joo, mekin kysyimme tätä ja sanottiin, että halvinta otetaan ja sillä siisti. (Ed. Saarikangas: Sen minäkin ymmärrän!)

Arvoisa kauppa- ja teollisuusministeri! Tämä sama keskustelu käytiin joulun alla tässä samassa tilassa, ja silloin keskustelun kohteena oli se, että biokaasulla tuotetaan yhdistettynä sähköä ja lämpöä. Nyt sitten hallitus oli suuressa viisaudessaan päättänyt, että jos lämpöä tuotetaan yksin, niin saa 70 prosenttia investointitukea, mutta jos laitetaan sinne sähköntuotantoa, niin ei tule latiakaan.

Silloin, arvoisa ministeri, lupasitte, että tämä homma tulee kuntoon. Nyt kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehet julistavat — kun ihmiset ovat internetistä asiasta lukeneet, niin soittavat sinne — Eskola ja keitähän ne nyt ovat, julistavat, että ei missään nimessä tätä tule. Milloinka te aiotte ryhtyä toimenpiteisiin, että asiat etenevät?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen todellakin vaatii nyt tekoja ja vähemmän puheita kuin mitä täällä on kuultu tänäänkin, erityisesti ministeri Pekkarisen suulla. Hän on suorastaan innostuneesti kertonut, mitä kaikkea hyvää hallitus on saanut aikaiseksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Suomen energiatilanteen vakauttamiseksi ja kuluttajien energiansaannin turvaamiseksi. Ihmetyttää kyllä, miten suorastaan pihalla ministeri taitaa olla elävästä arkitodellisuudesta, kun nimittäin vastauksessaan välikysymykseen ministeri totesi, että sähkönsaannin varmuus on meillä hyvällä tolalla. Onko, ministeri Pekkarinen, sähkönsaannin varmuus hyvällä tolalla, jos suomalaiset kuluttajat joutuvat jopa yli 40 tuntia odottamaan, että valo lamppuun syttyisi myrskyn jäljiltä? Itse olen nimittäin kokenut sen reilut kaksi vuotta sitten joulun aatonaattona: jouluaattona klo 17 (Puhemies koputtaa) vasta valo syttyi kotona. 40 tuntia oli sähköt pois, kun tuli pienoinen myrsky ja sattui pyyhkäisemään yli Suomen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Työväenpuolue" kokoo- mushan teki välikysymyksen naisten alipalk- kauksesta. Nyt "ympäristöpuolue" kokoomus tekee tämän ilmasto- ja energiavälikysymyksen, joka paljastuu ihan ydinvoimavälikysymykseksi. Mutta mielestäni vielä riman alittaa kyllä keskustapuolueen ryhmäpuheenvuoro, joka esittää käytännössä, että koskiensuojelulaki olisi avattava. Se on todella surullista kuultavaa.

Täällä paljon paremmin kyllä menestyi ministeri Wallin, ja hän teki vain käsittääkseni yhden tuhatkertaisen erehdyksen tässä biljoona—triljoona-kysymyksessä, mutta se nyt ehkei ole niin vakava asia, (Ed. Korhonen: Pikku raha!) vaan nämä ovat todella vakavia asioita, jos ei nähdä kokonaisuutta, millä tavalla globaalisti lämpenemiseen voidaan vastata. Se ei ole todellakaan ydinvoima.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusaselle: Ei se ole säälittävää, se on realistista, se koskiensuojelu-laki.

Mutta kyllä minua säälittää vanhana porvarina pääoppositiopuolueen tilanne tänä päivänä, kun ei kerta kaikkiaan näytä löytyvän vipua, mistä pystyisi vääntämään näin vaalien alla. Tämä on hyvin selkeä esimerkki siitä.

Silloin kun perusvoimaratkaisua tehtiin viime vaalikaudella, niin te ilkuitte meitä, jotka vaadimme bioenergian, uusiutuvan energian käyttöä tehostettavaksi, risupakettimiehiksi ja millä nimillä puhuittekaan, ja nyt te olette itse vaatimassa juuri samaa. Sama poliittinen muistin lyhyys ihmetyttää täällä, kun niin kokoomuslaiset kuin sosialidemokraatitkin väittävät, että he sen ydinvoiman tekivät. Kyllähän se on ihan vissi asia, että ellei silloinen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli olisi pyörinyt kuin kärppä kepulaisten keskuudessa valamassa uutta uskoa ydinvoimaan, se olisi jäänyt iäksi tekemättä. Kyllä se on Timo Kalli, joka siinä teki suurimman työn.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikko Vennamo sanoi aikoinaan televisiossa, kun häneltä kysyttiin ydinvoimasta kantaa, että Smp vastustaa ydinpommia ja ydinvoimaa. (Ed. Pulliainen: Eikö olekin fiksu juttu?) Samanlaiseen populismiin, ed. Pulliainen, täällä syyllistyi ed. Tynkkynen, vetäessään tällaisen suoran ketjun Suomen ydinvoimaratkaisusta Irakin ja Pakistanin ydinpommiin. Vielä viime kesän korvilla ydinvoima oli koko eduskunnalle ja myös vihreille yhdenvertainen energiaratkaisu muiden kanssa. Nyt on vaalitakki päällä ja vaalien jälkeen hingutaan taas hallitukseen ja takki kääntyy jälleen. (Ed. Seppo Lahtela: Ovatko vihreät jäämässä oppositioon?) Kysynkin puheenjohtaja Cronbergilta, lähdettekö te sellaiseen hallitukseen, jonka ohjelmassa mahdollistetaan ydinvoiman rakentaminen?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Pekkarinen, tai voi sanoa, että molemmat ministerit, nostivat esille hyvin hallituksen saavutuksia ja eri sopimuksia, bioenergiaa, veroratkaisuja ja muita. Edessäni on taulukkoja, joissa on osoitettu, että sademetsien ja myös muiden metsien osuus ilmastonmuutoksen estämisessä on erittäin merkittävä. Eli metsäkadon estäminen ja nielujen lisääminen ovat kustannuksiltaan edullisia tapoja vähentää maailman päästöjä. Nyt olisin kysynyt kummaltakin ministeriltä, vai olisiko ehkä uudempi ministeri sopiva vastaamaan tähän, mitä tämän asian eteen on tehty ja onko tästä olemassa suunnitelmia, koska tämä on erittäin edullinen vaihtoehto.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Wallin on niin vähän aikaa ollut tehtävässään, että häntä ei voi syyttää tekemättömyydestä tai vanhoista tekemisistään. Mutta minä kysyisin jätteenpoltosta nyt ihan tosissaan, että voisimmeko saada nämä ympäristöluvat nopeammin näille jätteenpolttolaitoksille, kun Ruotsissa on 30 jätteenpolttolaitosta ja Suomessa ei ole yhtään, muuta kuin niitä teollisuuden laitoksia. Sitten tämä Ämmässuo, sehän on todella Pohjois-Euroopan suurin jätekasa, joka haisee ja aiheuttaa suuria ympäristöongelmia. Miten nopeasti me saamme jätteenpolttolaitoksia Suomeen?

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on todella ollut aktiivinen energiapoliittisten toimien suhteen, ja ministeri Pekkarinen on siinä ollut esimerkillisesti vetämässä tätä prosessia. Minusta suomalaiset aina ovat olleet yksimielisiä energiapolitiikan osalta. Me arvostamme monipuolista tuotantorakennetta, omavaraisuutta, toimintavarmuutta. Nyt kiristyvissä päästörajoituksissa me emme pelkillä vanhoilla keinoilla pärjää, vaan me joudumme myöskin ydinvoiman ottamaan käyttöön, myöskin kuudennen yksikön osalta, huomioiden sen, että suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut hyvin voimakkaasti globaalisti ja myöskin Euroopan sisällä.

Katsoin tuossa metsäteollisuuden tulevaisuusraporttia, ja täällä ministeri Pekkarinen totesi, miten risupaketin osalta on edistytty. Metsäteollisuus ja metsätalous on varautunut myöskin siihen, että metsähakkeen käyttö voi olla vuonna 2015 jopa 8 miljoonaa kuutiota ja jopa 3—5 miljoonaa kuutiota (Puhemies koputtaa) enemmän, jos kilpailukyky sallii. (Puhemies koputtaa) Elikkä tätä laajaa palettia me tulemme käyttämään, ja biopolttoaineet ovat keskeisessä roolissa tässä kysymyksessä huomioiden myöskin peltoenergian.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kioton sopimus on tärkeä sopimus, mutta siihen pitäisi saada Kiina, Intia, Brasilia ja USA. Tämä on erittäin merkittävää suomalaiselle teollisuudelle. Nyt sellaisten maitten teollisuuslaitokset, jotka eivät tällaisessa ilmastopäästösopimuksessa ole, ovat markkinakuninkaita ja pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Kumminkin pitäisi tuotteet tehdä niissä maissa, missä ne parhaiten osataan. Tällä hetkellä näin ei ole, sillä esimerkiksi teräksentuotannosta 60 prosenttia sekä paperin- ja kartongintuotannosta yli 50 prosenttia valmistetaan maissa, joilla ei ole sitovia päästötavoitteita. Ne ovat meille erittäin tärkeitä teollisuudenaloja.

Nyt on nähtävissä, että tiukat ilmastotavoitteet saattavat johtaa siihen, että yrityksillä ei ole jatkossa edellytyksiä investoida ja toimia Suomessa, jossa kustannustaso on muutenkin korkea. Mitä hallitus aikoo nyt tehdä, että teollisuus investoi Suomeen eikä täältä lähde teollisuuslaitokset pois, niin kuin nyt on lopetettu ja lähdetty meidän keskeisiltä teollisuudenaloilta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä on monta tärkeätä asiaa, mutta muutama erityisen tärkeä asia. Ensimmäinen niistä liittyy jälleen kerran ed. Saarikankaan puheenvuoroon. Ed. Saarikangas ihmetteli sitä, että kun niin ja niin paljon kulutetaan ja niin ja niin paljon tällä hetkellä Suomeen tuodaan sitten sähköä. Minusta on erittäin tärkeää, että me täällä tiedostamme, että mitä se on tämä yhteispohjoismainen sähkömarkkina. (Ed. Saarikangas: Joka tulee Venäjältä!) — Ei tule, kun Venäjältä tulee jatkuvasti se sama määrä, vähän yli 1 000 megawattia, koska siirtojohtoa ei ole olemassa, sen enemmän sieltä ei voi tulla, tai joku tuo sitten varkain sitä sieltä, enkä usko, että sellaista tapahtuu. — Sitä tulee, arvoisa puhemies, sitä tulee Pohjolasta, muista Pohjoismaista tulee.

Miten se tapahtuu, miten tämä juttu toimii? Mennäänpä historiaan taaksepäin: 2003—2004 mitä tapahtui? Pohjolassa oli ollut edellisenä talvena huono vesivuosi, huono lumivuosi, altaat olivat tyhjät. Mitä tapahtui noina vuosina sitten pohjoismaisilla markkinoilla? Suomi tuotti lauhdesähköä, kallista, päästöjä aiheuttavaa lauhdesähköä, ja meiltä vietiin sähköä Ruotsiin ja Norjaan. (Ed. Saarikangas: Näin juuri tehdään tänään!) — Aivan oikein, näin toimii tämä markkina. Ed. Saarikangas, nyt sen teidän listanne mukaan, nyt, kun Pohjolassa, Norjassa ennen kaikkea, sitten kuitenkin on vähän vettä enemmän kuin näytti tässä välillä, tai Ruotsissakin, niin meille voidaan tuoda. On aikoja, jolloin meille tuodaan, ja pääasiassa tuodaan kumminkin Norjasta ja Ruotsista enemmän ajallisesti mitattuna, suurempi aika tuodaan sähköä, mutta joskus sitä meiltä myöskin viedään Ruotsiin ja Norjaan.

Esimerkiksi eurooppalaisessa päästökauppajärjestelmässä tämä on meille vissi ongelma. Sikäläiset Brysselin herrat eivät tahdo niin kuin ymmärtää, miten tämä markkina toimii. Elikkä itse asiassa meillä aiheutuu CO₂-päästöjä silloin, kun nämä meidän naapurit eivät pysty itse tuottamaan sähköä omaan tarpeeseensa. Näinhän tämä systeemi toimii. Nyt me olemme yrittäneet opettaa näille Brysselin herroille, miten tämä systeemi menee. Vielä kertaalleen: Se, että nyt tuodaan, johtuu tästä.

Toinen asia liittyy tähän ed. Hautalan esille ottamaan kysymykseen. Nyt kun minä käytin henkilökohtaisen puheenvuoron, en hallituksen nimissä, ja sitä kumminkin siteeraatte, niin jos puhemies sen sallii, nyt sanoisin sitten myöskin henkilökohtaisesti vastauksen tuohon, koska nyt tähän kysymykseen ei ole olemassa hallituksen kantaa. Lyhyesti se on se, että minä todella olen sitä mieltä, että jos yhtäkkiä tulee huikean suuri määrä sähköä markkinoille, jos ja kun nyt esimerkiksi ydinlaitos valmistuu vuonna 2011, ja sitten kenties jos kohta tulee suuri määrä yhtäkkiä taas lisää sähköä markkinoille, niin se 1 600 megawattia ei kysy, saanko tulla verkkoon. Se tulee, se ottaa sijansa sieltä, ja ne lähtevät, joille ei kysyntää ole. Ei ydinvoima toimi niin, että se panee 800 megaa verkkoon ja 800 jää reserviin, ei, vaan kaikki tulee taatusti markkinoille. Ja niin kauan kuin me emme ole siinä tilanteessa, mistä me äsken vaarana puhuimme, että meiltä piuhoja olisi todella paljon etelään ja keskiseen Eurooppaan, niin kaikelle yhtäkkiä lisää tulevalle ei välttämättä ole kysyntää. Jos me haluamme, että me samanaikaisesti todella toimimme, niin kuin nyt näköjään kaikki täällä puhuvat, että okei, vähän ydinvoimaa voidaan lisää vielä rakentaa, mutta kaikki haluamme puhua myöskin uusiutuvasta ja bioenergiasta, niin meidän on jollakin tavalla varmistettava tämän uusiutuvan ja bion verkkoon ja markkinoille pääsy.

Silloin minun mielestäni — nyt minä puhun henkilökohtaisesta kannasta — on kyllä pakko katsella ja ajatella näitten syöttötariffien ja vihreitten sertifikaattien käyttöön ottamista. Minä ainakin seuraavissa hallitusneuvotteluissa, jos kansa jostain syystä minut valitsee ja pääsen neuvottelijaksi, kyllä pidän tätä vaihtoehtoa esillä. Tämä mahdollisuus vähintäänkin pitää selvittää, pitääkö sertifikaattien tai syöttötariffien kautta varmistaa ja turvata. Ellei jotain tehdä, niin en todellakaan usko, että yhtä aikaa kaksi isoa juttua, kenties kaksi isoa uutta ydinvoimalaa ja sitten suuri määrä vihreätä tai uusiutuvaa sähköä saadaan markkinoille.

Tässä oli monta muuta jälleen kerran, mutta ehkä ed. Pulliaiselle vaan sanon lyhyesti, silloin taisi olla teidän kanssanne puhetta, että helmikuun aikaan tämä asia pyritään hoitamaan, ja nyt yritän tehdä kaikkeni, jotta näin käytännössä myöskin tapahtuu.

Energiakysymyksen vuoksi, ed. Kangas, en usko, että täältä nämä yritykset ovat lähteneet pois. (Ed. Kangas: Kyllä kertovat, että ovat!) — Eivät ole, kyllä se on tässä esimerkiksi Perloksen tapauksessa, kyllä se on oma logiikkansa. (Ed. Kangas: Paperissa!) — Myöskin paperissa. Minä olin tänä päivänä vihkimässä tällaista laitosta tuolla Kuusankoskella (Puhemies koputtaa) ja tapasin UPM:n johdon, ei todellakaan energia ollut se pääsyy.

Ympäristöministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin jätteidenpoltosta, joka tietysti on jätehierarkiassa ikään kuin se viimeinen askel kierrätyksen ja lajittelun jälkeen. On aivan totta, että näitä lupia joutuu odottamaan pitkään johtuen osittain valituksista, mutta osittain myös siitä, että kysymys on yleensä hyvinkin vaikeista hankkeista, varsinkin kun ne sijoitetaan sitten kaupunkien keskustojen tuntumaan, niin kuin on tapahtunut muun muassa. Mutta tähänkin yritetään saada ratkaisua aikaiseksi parhaillaan menossa olevan ympäristölupaverkostoselvityksen kautta, jonka päämääränä on kuitenkin lupaprosessien yhdenmukaistaminen ja myöskin lyhentäminen ajallisesti. Tästä tulee todennäköisesti vielä tämän kuun aikana väliraportti, ja sen pohjalta sitten edetään, mutta tämä on kuitenkin ihan selkeästi tähtäimessä: verkoston yhdenmukaistaminen, yhden lupaviraston perustaminen haarakonttoreineen ja käsittelyaikojen lyhentäminen.

Sitten tähän autoverotukseen, joka kuuluu kyllä tähän ekologiseen verouudistuskokonaisuuteen hyvinkin olennaisena osana, mutta vaatii kyllä erittäin perusteellista selvitystyötä johtuen muun muassa Autorekisterikeskuksen toiminnoista ja myöskin autorekistereiden yhdenmukaistamisesta. Tietysti nämä kohtuullisuusnäkökulmat myöskin vanhojen ja uusien autojen suhteen, joista ed. Soini puhui aikaisemmin, kuuluvat myöskin itse asiassa tähän kokonaisuuteen. On kuitenkin varmaa, että myöskin EU-paineitten johdosta tämä autoverotusasia joudutaan katsomaan uudelleen. Sitä katsotaan parhaillaan tietysti, kuten edustajat hyvinkin tietävät, ja tämä prosessi tulee varmaan jatkumaan.

Ed. Tiusaselle: nämä biljoonat ja triljoonat. Joskus tämä lyhyt koulumatematiikka kostautuu, niin pakollista kuin se olikin.

Seppo Lahtela /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu näyttää siltä, että on ollut kyllä melko viisasta tämä hallituksen elämä, mutta en väittäisi, että salissa oli vielä enemmän viisautta. Ajan on syytä uudistua, ja kun otsikkona on kuitenkin ilmastonmuutos ja siihen liittyvät aiheet, niin kun vanhaa lukemaa tässä muistelen, niin Suomen päästöt näistä maailman päästöistä ovat jotakin 0,02 promillea — ed. Tynkkynen, ei 0,015, niin kuin viime viikolla väitin — ja säästöt 0,05. Miten on tämä teollisuuden kilpailukyky, ettemme säästä nyt itseämme näitten päästöjen kanssa hengiltä, niin että emme pysty kilpailemaan ja olemaan markkinoilla, niin kuin täällä nyt ed. Kangas sanoi, että teollisuus valuu, niin kuin valuukin?

Tältä osin myöskin tähän liittyen monta kertaa on vaadittu täältä salista, että jätteenpoltto pitäisi mahdollistaa paremmin ja helpommin. En väitä, että siitä tulisi vähemmän päästöjä, mutta se olisi kuitenkin kansantaloudellisesti paljon järkevämpää kuin nykyinen hautaaminen, vaikka se suureksi penkaksi haudataankin.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ollilalle, joka ei enää ole täällä, haluaisin todeta, että suomalainen ydinvoima on todellakin liitoksissa Iranin ydinasekehittelyyn. Nimenomaan ydinvoima siviilikäytössä ja joukkotuhoaseet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. On arvioitu, että vuonna 2050, jos ilmastonmuutos ratkaistaan ydinvoimalla, on 16 000 ydinvoimalaa käytössä maailmassa, tänään 450. Tämä merkitsee erittäin suurta joukkotuhoaseiden leviämisen riskiä. Jätteet ovat joukkotuhoaseiden raaka-ainetta. Tästä syystä USA on ehdottanut, että maailmassa olisi ainoastaan viisi maata, jotka voivat rikastaa uraania, ja tämä merkitsee myös sitä, että uraanin liikkeet tulevat olemaan erittäin tarkkaan kontrolloituja tulevaisuudessa, myös Suomen ydinvoimaloissa.

Haluaisin myös todeta, että vihreiden kanta ydinvoimaan on selkeästi kielteinen. Me haluamme panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, ja näemme, aivan kuten ministeri Pekkarinen tässä totesi, avoimilla markkinoilla näiden kahden olevan vaihtoehtoja.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ministeri Pekkarinen ja hallituspuolueiden muut edustajat ovat antaneet ymmärtää, että kaikki hyvä, mitä neljänä vuotena on tapahtunut, on tämän hallituksen ansiota ja kaikki kielteiset puolet, mitä on kerrottu, ovat menneiden hallitusten ja vuosien syytä. Minä haluan nyt vielä kerrata muutaman tosiasian.

Kun 1990-luvun alussa tässä salissa kaadettiin viidennen ydinvoimalan rakentaminen, kaatajina olivat nykyinen pääministeri Vanhanen, ja, kaikella ystävyydellä, eräs meidän parhaista ministereistämme Mauri Pekkarinen oli kaatamassa silloin viidettä ydinvoimalaa. Se kaadettiin aikana, jolloin Suomi oli sukeltanut sota-ajan jälkeiseen pahimpaan lamaan, jolloin esimerkiksi Jyväskylässä oli työttömyys noin 30 prosenttia pahimmilla alueilla, enemmän kuin kaatuneessa DDR:ssä. Me puhuimme silloin ministereille, kaikille päättäjille: Nyt on korkea aika tehdä julkisia investointeja, suuria investointeja, ydinvoimala, Nelostie ym. ym. maakuntiin. Mitään emme saaneet silloin läpi, ja tänä päivänä tämän istuvan hallituksen (Puhemies koputtaa) asenne on täysin samanlainen tulevaisuutta ajatellen.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Surullista tässä keskustelussa on se, että taas kerran puhutaan sähköstä. Tuossa omassa puheenvuorossani viittasin siihen, että sähkö on kumminkin energiankulutuksesta vaan pelkästään puolet. Kaikki muu jää nyt keskustelussa kokonaan ulkopuolelle. Minä nyt ympäristöministeriltä lähinnä odotin, että hän puuttuu näihin rakennusmääräyksiin, matalaenergiatasoisten rakennusten saavuttamiseen jne., koska siellähän sitä valtavaa mahdollisuutta meillä on olemassa ja sinne meidän myös pitäisi kohdentaa niitä omia huoliamme ja omia mahdollisuuksiamme.

Liikennejärjestelyjen kehittäminen, puhutaan raideliikenteestä, mutta mitä tämän hallituksen aikana tosiasiallisesti raideliikenteelle on tapahtunut? Ne edellytykset, mitä sinne yritettiin saada, ne menetetään. Otetaan nyt yksinkertaisesti esimerkiksi yhteys Helsinki—Oulu. Koko ajan asiakasvirtaa menee pois sieltä, kun raideliikenne ei toimi. Raideliikenteeltä on kumipyörille taas siirtymässä tavaraa. Ei se riitä, että puhuu kauniita ja lupaa hyviä, pitää myös tehdä toimia. Kemijärvi on esimerkki, Kajaanin yöjunayhteyksien katkaiseminen. Puhutaan nyt välillä tästä muustakin kuin pelkästään sähköstä. Sähkö on tärkeä, mutta se on vaan pelkästään puolet.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Energia-asioissa pitää sanoa, että kokoomus on kyllä näitä myöhäisherännäisiä tahoja varsinkin bioenergian osalla. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Hyvä tietysti, kun nytkin.

Vielä kerran, puhemies: Tämä hallitus on toiminut todella aktiivisesti energia-asioissa. Se on vastannut ilmastopoliittiseen haasteeseen, se on lisännyt energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja bioenergian tuotantoa, ja siihen kuuluu myöskin, täällä vasemmalla puolella, siihen kuuluu myöskin vesivoimapohdinta.

Mutta se vielä kerran kokoomuksesta myöskin: Onkohan nyt teidän kuulolaitteestanne, joka sijaitsee korvassa, virta loppunut, kun te ette ole kuulleet tai ymmärtäneet näitä teitä ja tehtäviä, mitä täällä on tehty tämän asian eteen, energiapolitiikkamme eteen? Ihmetellä täytyy, että te ette pysty nyt tätä uskomaan ja näkemään. Tämänkin kysymyksen aikana ministeri Pekkarinen vikkelänä miehenä olisi kyllä yhden esityksen bioenergian edistämisestä tehnyt. Nyt hän joutuu istumaan täällä. Tosin energiaa hänessä kyllä riittää.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen välikysymys on osunut oikeaan. Kyllä tämä Vanhasen hallituksen kausi on ollut ilmastopolitiikan kannalta hukattujen mahdollisuuksien kausi. Ed. Leppä, olitte itse talousvaliokunnassa, kun pettyneenä saimme vihdoin ja viimein vesitetyn, torson ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon ja sitä usealla ponnella, poikkeuksellisen usealla ponnella, jouduimme paikkaamaan ja vaatimaan näitä asioita, joita täällä on noussut esille: energian säästöä, selkeää linjausta energiapolitiikkaan, monia asioita, jotta me saisimme kestävät tavat asua ja elää, tehdä työtä ja liikkua täällä Suomessa, jotta todelliseen uhkaan, ilmastonmuutokseen, voisimme vastata.

Mutta ministeri Pekkarinen, te ette ole edes vaivautunut vastaamaan täällä, miksi te ette ole ryhtynyt toimiin niiden ponsien johdosta, joita eduskunta on teille osoittanut. Te olette useaan kertaan nostanut joitakin yksittäisiä toimia täällä esille, mutta ette ole kertonut esimerkiksi sitä, mitä täällä on kymmenen kertaa lähestulkoon kysytty, että miksei ole esimerkiksi verotusta uudistettu niin, että autokanta olisi ympäristöystävällisempää. (Puhemies koputtaa) Toivon, että todella vastaatte nyt näihin asioihin. Jos te ette vastaa, niin voimme ottaa sen johtopäätöksen totena, että te ette ota ilmastonmuutosta tosissaan. Toivon, että vastaatte.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Cronberg ehätti jo ed. Ollilalle toteamaan, ydinenergialla ja ydinmateriaalin sotilaskäytöllä on yhteys eikä sen esiin tuominen ole mitään populismia, vaan itse asiassa erittäin tärkeä kysymys. Ydinaseuhka on noussut ilmastonmuutoksen ohelle yhdeksi ihmiskuntaa eniten uhkaavaksi vaaraksi. Haluaisinkin kokoomuksen ja muidenkin puolueiden ydinvoimaintoilijoilta tiedustella, välittävätkö he mitään siitä, että Suomen esimerkki vaikuttaa myös Euroopan ulkopuolelle. Esimerkiksi kuusi arabivaltiota kiirehtii parhaillaan ydinohjelmiaan, ja on ollut epäilyksiä, että niillä voi olla myös sotilaallisia tarkoitusperiä. Onko Suomi valmis kantamaan osavastuunsa siitä, että ydinvoiman lisäämistä käytetään esimerkkinä myös sellaisilla alueilla, joiden turvallisuustilanne ei ole niin vakaa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus väittää, että keskusta esti ydinvoiman lisärakentamisen vuonna 1992. Otan sen kiitoksena. Nimittäin olisiko Suomeen syntynyt 1 000:ta megawattia uutta biosähkön tuotantopotentiaalia tai olisiko Suomi nyt bioenergian suurvalta, mitä tekin peräänkuulutatte, jos olisi toimittu toisin?

SDP:n ryhmäpuheessa hoettiin kunnianhimoisia tavoitteita. Konkreettisesti SDP on luvannut lopettaa öljynpolton 2030 ja tupakanpolton 2040. Puhemies Lipponen syytti viime viikolla keskustaa siitä, että haluamme voimakkaasti edistää bioenergiaa. Miten Heinäluoman öljytön Suomi saavutetaan, jos Lipponen kieltää bioenergian käytön? Mikä on SDP:n linja?

Keskusta esitti oman energiapoliittisen ohjelmansa viime viikolla. Se on konkreettinen toimenpidelistaus, millä mennään vuoteen 2020. (Puhemies koputtaa) Tulevissa hallitusneuvotteluissa on mielenkiintoista katsoa, ketkä ovat valmiita niitä toimia toteuttamaan.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tätä hämmästelyä kun on puolin ja toisin, niin tuosta SDP:n ryhmäpuheenvuorosta täytyy kyllä hämmästellä ed. Kumpula-Natrin esiin ottamaa näkemystä, että hallitus on onnistunut panostuksissaan raideliiken- teen kehittämisessä. Tuntui hurjalta kuulla hänen sanomaansa, sillä Vanhasen hallituksen aikana rataverkon kehittäminen on ajettu aivan retuperälle, ja mikä pahinta, junien käyttömahdollisuus on heikentynyt kansalaisilta useilla paikkakunnilla. En tiedä, onko ed. Kumpula-Natri matkustanut esimerkiksi Vaasasta junalla ja nähnyt sitä ongelmaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tainnut antaa hallitukselle isoa kiitosta raideliikenteestä, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, koska vielä on kaikki mahdollisuudet. Sitä ei ole ajettu alas, mutta tahti, jolla on sähköistetty, on ollut liian hidas. Sen takia ei vielä anneta raippaa, koska mahdollisuudet ovat tästä eteenpäin jatkaa sitä 60-luvulta aloitettua sähköistämistä.

Bioenergiasta tahtoisin kertoa kysyjille: Jos vain arvailen puhemies Lipposen kantoja, voin osua lähelle SDP:n yleistä kantaa siinä, että me emme näe sitä järkevänä, että kotimainen energia perustuu tukiaisiin. Sitä ei voida lähteä sille pohjalle rakentamaan, että vain tuettuna puun polttaminen tai tuettuna peltoenergian polttaminen olisi järkevää. Me näemme suuret tarpeet teknologiapuolella, jotta niistä ketjuista tulee niin kestäviä, jotta me saamme tuotannosta niin kestävää, että se on ihan aidosti meillä suomalaisilla käytössä markkinaehtoisesti, (Puhemies koputtaa) ja sinne puolelle niitä panoksia tarvitaan. Emme myöskään halua nähdä vesistöjen pilaamisia ja muita ympäristöarvoja uhrattavan tälle yhdelle maataloustukiaisten rinnalle rakennettavalle tukiaisjärjestelmälle. (Puhemies koputtaa) Mutta tavoitteet meillä on yhtenäiset keskustan kanssa, bioenergiaa tarvitaan lisää.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 9.11.2004 Reykjavikissa Arktinen neuvosto julkisti Arctic Climate Impact Assessment -nimisen raportin. Järjestimme myöhemmin täällä eduskunnassa amerikkalaisten tiedemiesten kanssa seminaarin. Kuvaavaa on, ettei se silloin kyllä tuntunut kiinnostavan juuri ketään vielä. Siitä ei ole kuin vähän yli kaksi vuotta aikaa. Ei kokoomuskaan hirvittävästi kyllä tuntunut silloin olevan kiinnostunut näistä kysymyksistä. Nyt kun on ollut yksi lauha talvi ja sen päätteeksi tulossa vaalit, niin sitten joudutaan suoranaiseen paniikkiin. Tässä mielessä tämä kokoomuksen lähestymistapa ei minusta herätä luottamusta eikä ota huomioon tämän asian todellista vakavuutta.

Nimittäin näissä oloissahan on vaikea tuottaa kestävällä tavalla uusiutuvia energialähteitä. Halutaan perustaa ydinvoimala; kukaan ei halua lähiympäristöönsä uraanikaivosta. Meillä olisi vesivoimassa paljon mahdollisuuksia; (Puhemies koputtaa) tulee hirvittävä vastustus sen lisäkäytöstä. Tuulivoimaa voitaisiin käyttää, ja se on hyvä juttu, mutta se pilaa maiseman, tulee tällainen kritiikki jne. Kyllä minusta hallitus on toiminut tässä pitkäjänteisesti, osoittanut nöyryyttäkin tässä, (Puhemies koputtaa) kun puhun saavutuksista, ja toiminut vastuullisesti, mutta tämä kokoomuksen lähestymiskulma minusta on kyllä liian kevyt tähän kysymykseen.

Merikukka Forsius /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suora sähkölämmitys on Suomessa 500 000 omakotitalossa, ja se valitaan edelleen hyvin yleisesti uusien pientalojen lämmitysjärjestelmäksi. Suora sähkölämmitys on kuitenkin erittäin huono vaihtoehto, kun se tuhlaa niin paljon energiaa ja kun sen hyötysuhde on niin huono. Lämmitysjärjestelmän vaihtoon tarkoitettuja investointitukia tuleekin korottaa, mutta myös uusien talojen asuntolainojen korkojen verovähennykset tulisi porrastaa lämmitysmuodon mukaani niin, ettei enää korkojen verovähennyksellä tuettaisi suoraa sähkölämmitystä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu alkaa edetessään tuntua johtavan oppositiopuolueen, kokoomuksen, lievältä kiitokselta hallitukselle, mikä tyytyväisyydellä merkille pantakoon.

Mutta yhtä asiaa suuresti kyllä ihmettelen tässä keskustelussa: vihreiden puheenvuoroja. Niistä on käynyt ilmi, että ydinvoimaa ei saa rakentaa; metsäenergian lisääminen on kyseenalaista; metsien kaataminen on kamala synti — jos hakataan ja todella halutaan lisätä metsäenergian käyttöä, niin sehän tarkoittaa selkeästi metsätalouden tehon nostamista, jolloin syntyy esimerkiksi uudistusalue, jolla voidaan hakkuutähteitä ja kantoja hyödyntää — suolle meneminen on kielletty muuten kuin vain ja ainoastaan kumikengissä silloin, kun vihreät tutkijat ovat liikenteessä; vesivoimaa ei missään tapauksessa saa rakentaa; ja jätteet pitää ajaa Ämmässuon kaatopaikalle.

Tuli mieleen, että kun ed. Cronberg käytti vihreiden puheenvuoron ydinvoimakeskustelussa, hän oli ydinvoimaa vastaan. Viime syksynä hän oli maakunnan lehdessä ja hänen kantansa oli, että hän minimoi ydinvoiman rakentamisen. Ilmeisesti pienet reaktorit ovat hänelle sallittuja, joten kyllä takki on kääntynyt 28 kertaa. En ole laskuissa pysynyt enää mukana.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kumpula-Natri otti esiin tämän peltoenergiakysymyksen, ja ymmärsin, että SDP ei olisi tukemassa peltoenergian tuottoa. Nyt vaan on niin, että peltoviljelyä tuetaan ja peltojen viljelyssäpitämistä tuetaan ja Suomessa peltojen tuet ovat pienempiä kuin Etelä-Euroopassa. Pidän ihan järkevänä, että meillä pellonkäyttöä käytetään bioenergian tuotantoon, ja on luonnollista, että myös meillä maksetaan tukea tästä. Pidän paljon järkevämpänä tuottaa bioenergiaa kuin viljellä kesantoja ja niittää niitä peltoon. Tässä asiassa olemme kyllä eri mieltä. Ylipäätään kyllä ihmettelen, että kokoomus tästä aiheesta teki välikysymyksen. Minusta tämä hallitus ja ministeri Pekkarinen ovat energia-asiat hoitaneet erinomaisesti tässä valtakunnassa ja toimenpiteitä on tehty valtava luettelo, niin kuin ministeri Pekkarisen puheenvuorosta kävi ilmi.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä vihreät ovat pyrkineet sotkemaan ydinvoiman sotilaskäytön ja rauhanomaisen käytön. Mitä Suomeen tulee, meillähän ei ole mitään tarkoituksia Suomessa sotilaskäyttöön käyttää ydinvoimaa, vaan rauhanomaiseen sähköntuotantoon. Mielestäni on aivan oikein, että pyritään keskittämään tuo rikastaminen vain joihinkin maihin, turvallisiin laitoksiin, tiukkaan kontrolliin, ja on täysin selvää, että myöskin kuljetusten täytyy olla erittäin tehokkaasti valvottuja, millä voidaan minimoida riskit.

Olen myöskin sitä mieltä, että alueille, joissa on valtion hajoamisen vaara tai konfliktin vaara, ei pitäisi rakentaa ydinvoimaloita, eli muun muassa Arabian niemimaalle mielestäni ei pitäisi, mutta vakaisiin maihin siellä, joihin myöskin Kiinan lasken. Ydinvoima on erittäin tarkoituksenmukainen keino päästöjen vähentämiseksi ja tämän yhteisen maailmamme pelastamiseksi.

Vielä vihreät aikoinaan väittivät, että ydinvoima pilaa Suomen maineen ja meidän vientimme vaikeutuu. Tänä päivänä Suomea käytetään hyvänä referenssinä maailmalla. Euroopassa, Ranskassa aletaan rakentaa, Englannissa todennäköisesti rakennetaan, Yhdysvalloissa viitataan Suomen esimerkkiin. Muualla maailmassa (Puhemies koputtaa) Suomesta on tullut tässä suhteessa hyvä esimerkki, ja meidän vientimme vain kasvaa siitä syystä, että me olemme rakentamassa lisää ydinvoimaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ollila oli lukenut talousvaliokunnan mietintöä ydinvoimasilmälasien läpi. Siellä lausumassa suunnilleen sanotaan niin, että kaikkia energiavaihtoehtoja, kestäviä sellaisia tulee selvittää. Ei minulla ole mitään sitä vastaan vihreänä, että ydinvoimaa myös selvitetään. Voin ehkä arvata, mitkä ne selvityksen tulokset ovat. Se on kestämätön ratkaisu.

Mutta ministeri Pekkarinen, minä kahteen otteeseen sanoin, että hallitus ei ole neljän vuoden aikana ottanut käyttöön juuri mitään uusia toimenpiteitä uusiutuvien ja energiansäästön edistämiseksi, ja te vastaatte puhumalla sähkömarkkinalaista ja tehoreserveistä. Minä olin käsittelemässä sähkömarkkinalakia talousvaliokunnassa, se ei liity tähän. Se ei auta uusiutuvien edistämisessä eikä energiansäästön edistämisessä. Mitkä ovat ne keinot, joilla uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä on edistetty neljän vuoden aikana? Ne ovat vähäiset. Pystytte vastaamaan sen viidessä sekunnissa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ed. Vielma, ydinvoimarakentaminen 90-luvulla: Täällä edustajatoverini vastasi erinomaisen hyvin siihen vielä kertaalleen, tavallaan jatkan siitä. Toistan jo kertaalleen sanomani, että vähintään jos me vain rakennamme ydinvoimaa ja samaan aikaan toivomme, että kotimaiselle uusiutuvalle jäisi tilaa ja sijaa, niin ei se toimi sillä tavalla, että vähintäänkin silloin jos rakennetaan ydinvoimaa, tarvitaan mekanismia, joilla uudistuvat ja biopohjaiset energialähteet saadaan käyttöön. (Ed. Vielma: En minä niin sanonut!)

Mitä tulee ed. Saarikankaan puheenvuoroon, vielä täsmennän sitä äsken sanomaani. Minä uskon, että me olemme pohjimmiltaan ihan samaa mieltä ed. Saarikankaan kanssa. Mutta tämä on erittäin tärkeä asia, että ymmärretään se, että silloin kun Norjassa ja Ruotsissa on vettä paljon, niin silloin sieltä tuodaan meille ja silloin kun siellä on vettä vähän, niin silloin viedään meiltä heille. Tämä on tämä yhteisen pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintamalli.

Mitä vielä, ed. Sarkomaa, tulee niihin ponsiin jnp., te puhuitte ponsien yhteydessä autoverosta. En minä ainakaan löytänyt niistä ponsista erityisesti autoveroon sellaista konkreettia. Kävin äsken ponnet läpi ja en käy toistamiseen. Ehkä olitte tämän salin ulkopuolella. Jokaisessa niissä toimessa on tehty tämän hallituskauden aikaan jo ennen niitten ponsien kirjoittamista, joista lievästi sanottuna huvittavin oli se, että vaadittiin liikenteessä liikkeelle lähtöä, kun oli liikkeelle lähdetty puolitoista vuotta aikaisemmin jnp., mutta se siitä. Minä aina arvostan toisaalta tietysti eduskunnan ponsia jnp. Kaikissa niissä kohdissa oli lähdetty liikkeelle.

Ainoa, missä ei ole toimittu juuri sillä mallilla, on energiatehokkuusohjelma, mistä ed. Essayah puhui aivan oikeutetusti. Emme ole julkistaneet erillistä ohjelmaa, mutta meillä on monia toimia, joita on tehty ja jotka ovat siinä suunnassa ja erittäin tehokkaita. Mitä tulee näihin energiatukiin, liittyen täällä hallituspuolueiden sisällä käytyyn debattiin, aivan lyhyesti sanon vaan, hallituksella on näihin energiatukiin yksi ainoa kanta: Hallitus tukee, hallitus sallii, että Euroopan unioni tukee näitten energiakasvien viljelyä. Höpöjähän me olisimme, ellemme ottaisi tukea vastaan, kun Euroopan unioni käyttää hurjan määrän rahaa näihin tarpeisiin. Miksei myöskin meillä? Toisekseen me olemme lähteneet myöskin siitä, että näitä investointeja tuetaan. Ei tässä ole hallituksen sisällä kahta puhetta. Hivenen ihmettelen minäkin julkisuudessa olleita kommentteja siitä, että on vähän paha, kun tuetaan.

Mitä tulee vielä ed. Tynkkysen puheenvuoroon niistä toimista, mitä on tehty: En käy nyt toistamaan niitä määriä, mitä äsken sanoin, mutta se, että onko joku uusi tapa, (Puhemies koputtaa) jota aikaisemmin ei ole käytetty, niitä tapoja ei välttämättä kovin paljoa ole. Mutta on nyt ainakin näitten pientalojen lämmityssysteemi ja on monta muutakin. Olennaista on se, että bioenergiaa on lisätty, uusiutuvaa energiaa on lisätty.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen jo tässä kertoi hallituksen kannan, ja olisin sitä täsmentänyt. Tietenkin tukia maksetaan. Meillä oli tarkoitus katsoa, ja mitä halusin sanoa, oli se, että minkä on tästä tarkoitus mennä eteenpäin. Me emme toivo, että tukiratkaisut ovat ne, jotka antavat ratkaisun vaan se, että kehittyy ihan tosissaan teknologia. Nykyisin innovaatiot tehdään hyvin pienissä yksiköissä. Minä pohjalaisena tunnen niitä. Ne ovat hyvin pieniä innovaatioita, ja kun sinne saadaan kunnolliset tukirahat, niin löytyy koko ketjusta paljon enemmän irtisaatavaa.

Myös ratakommenttini jäi äsken vähän vajavaiseksi. Juuri vasta ennen joulua juhlittiin Lahti-oikoradan avaamista ja sitä kautta taas joukkoliikenteen edistymistä, ja myös sitten Tampere—Oulu-välinen rataosuus etenee, niin että hyviäkin päätöksiä hallitus on tehnyt, ei voi näitä jättää mainitsematta. Ja ilman muuta myös nämä Pääkaupunkiseudun hankkeet, joissa nyt vihdoin, kiitos kääntyneen Espoon kokoomuksenkin, on päästy vähän eteenpäin saamaan satoja tuhansia ihmisiä joukkoliikenteen pariin.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua monesta asiasta, mutta tämä etanolikeskustelu on jäänyt kokonaan käymättä. Hallitus on tehnyt linjauksen, että sekoitusvelvoite on 5,75 prosenttia tulevaisuudessa. Nyt kun nähdään maailmanmarkkinatilanne, esimerkiksi USA:ssa maissin kysyntä ja maissin hinta ovat nousseet aivan pilviin, ja myöskin ruuan hinta tulee nousemaan. Nyt meillä Suomessakin pitäisi miettiä entistä tarkemmin, mitkä ovat ne lähteet, joista me tuotamme sitä etanolia, jotta tämä sekoitusvelvoite kyetään toteuttamaan tulevina vuosina.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata niihin populistisiin pelotteluihin ydinaseen ja ydinpolttoaineen yhteneväisyyksistä. Ydinpolttoaine ei sovellu ydinaseisiin. Sen sijaan maailmalla on muutama ydinvoimalaitos, joissa voidaan käyttää käytöstä poistetuista tai puretuista ydinaseista peräisin olevaa polttoainetta. Sitä voidaan käyttää.

Ed. Cronberg perusteli sillä, että uraanin ja ydinpolttoaineen liikkeet Suomessa eivät ole kontrolloituja. Päinvastoin, Stuk kontrolloi ja dokumentoi joka ikisen heilahduksen ja liikkeen, joka meidän ydinpolttoaineelle tapahtuu ennen ja jälkeen maahantulon.

Ministeri Wallin, edelleen jatkan näistä lupa- ja valitusprosesseista, jotka liittyvät jätteen polttoon. Aiotteko tuoda näistä konkreettiset esitykset seuraavaan hallitusohjelmaan, koska ilmeisesti tämän ministeripestinne aikana ette ehdi konkreettisia esityksiä enää tehdä?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin, että pitäisi tehdä paljon muunkin kuin sähkön osalta. Totean vain, että kun energiatuki ulotettiin pientaloihin, valtiovarainministeriö asetti ehdoksi, että korjausavustuksia leikataan 20 miljoonalla tämän vuoden budjetista. Tämä oli konkreettinen hallituksen teko, elikkä sallittiin myönteinen liikahdus pientalojen osalta energiatuen muodossa, mutta ehdoksi asetettiin se, että otettiin tuki pois kerrostalojen korjausavustuksista 20 miljoonalla. Sehän ei voi olla linja, mutta se liittyy tietenkin VM:n tiukkaan linjaan. Tämä koskee varmaan kaikkia muitakin tukijärjestelmiä, elikkä jos menokehykset ovat liian kireät, niin sitten joudutaan tekemään tällaisia kompromisseja, koska myöskin kerrostalojen korjaustoiminta on energiatehokkuutta ja energiasäästöä tuovaa toimintaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että te, ministeri Pekkarinen, vihdoin myönsitte, että hallituskaudella ei ole otettu käyttöön juuri lainkaan uusia toimenpiteitä uusiutuvien energiansäästöjen edistämiseksi, vaikka ilmastonmuutoksen uhka konkretisoituu päivä päivältä.

Mutta, ministeri Pekkarinen, te puhuitte, että energiatehokkuuden radikaali parantaminen on hallituksen tavoitteena. Mitä on tehty? Meillä on energiansäästösopimuksia, jotka ovat olleet käytössä jo aiempien hallitusten aikana, vapaaehtoinen toimi siis. Rakennusten energianormeja tarkistettiin viimeksi ministeri Siimeksen aikana. Pientalojen energia-avustuksissa, aivan kuten ed. Uotila sanoi tässä, on käynyt niin, että ne otettiin rivi- ja kerrostaloilta, ja EU-tasolla yhteisiä toimia, sitovia tavoitteita, Suomi on päinvastoin vastustanut energiankäytön tehostamisessa.

Eli kyllä ne näytöt jäävät erittäin vähiin, valitettavasti.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Wallinille lyhyt kysymys: Te lausuitte virkaanastujaispuheessanne, että te tulette tuomaan jätteenpolttokysymykset käsittelyyn. Nyt toivonkin, että te vielä tämän hallituskauden aikana osoitatte, että te tässä hallituksessa istuvana ministerinä ette vain puhu vaan myös toimitte.

Mitä tulee ministeri Pekkarisen ja minun väliseen keskusteluun energiasta, se piste tässä on se, että me tuomme ja tuotamme nyt lauhdevoimalla 1 200 megawattia, josta me maksamme päästöoikeuksia. Sitten me viemme Ruotsiin. Tämä ei mielestäni ole oikein. Me tulemme jatkuvasti maksamaan päästöistä, ja nopea tapa päästä niistä, nopein, on ydinvoiman rakentaminen. Rakentamalla lisää ydinvoimaa, hyvät ystävät, me takaamme sen, että samalla myös löytyy pontta bioenergian ja muiden kehittämiseen, sillä silloin vapautuu kaikenlaisia tutkimus- ja kehittämistoimia. (Puhemies koputtaa) Vuonna 1982 aloitin ensimmäiset kokeet biokaasun käytöstä voimalaitoksessa, ja se on paljon aikaisemmin kuin täällä eduskunnassa oli puhuttu sanaakaan.

Ympäristöministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! Tähän ed. Saarikankaan kysymykseen: Itse asiassa samana päivänä, kun minut nimitettiin, taisin todeta tai vastata suoraan kysymykseen, joka koski jätteiden polttoa, suurin piirtein näin, että katson, että jätteiden poltto on osa jätteiden käsittelyä, mutta tuomisia ja viemisiä, mitä aikatauluun tulee, en kyllä ainakaan siihen saumaan esittänyt ollenkaan. Mutta tämä ehkä liittyy sitten myöskin ed. Matikainen-Kallströmin kysymykseen tästä lupavirastoasiasta. Kun väliraportti valmistuu, niin ainakin suunta on uskoakseni aika selkeä, ja se on kyllä ollut jo tiedossa pidemmän aikaa, että yhden lupaviraston perustaminen on tähtäimessä kuitenkin sillä tavalla, että siihen sisältyy myös tämmöisiä paikallisia toimintoja eri puolilla Suomea. En uskalla vielä sanoa, että tämä paketti olisi niin valmis, että se voitaisiin ihan hallitusneuvotteluihin tuoda, ja kuka sen sitten sinne tuo, riippuu tietysti vaalituloksesta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhe-mies! Suomen energiahuolto perustuu oma-varaisuuteen, uusiutuvien ja biopolttoaineiden lisäämiseen sekä vakaaseen perusvoimaratkaisuun. Istuvan hallituksen hallituskaudella on ilmaston eteen urakoitu enemmän kuin koskaan aiemmin, mikä on monta kertaa tullut täällä todetuksi. Tosin täytynee myöntää, että kaksi edellistä hallitusta kyllä sitoivat Suomen päästörajoituksilla, mutta toteuttamistasolle ne eivät koskaan päässeet. Siksi saattaa olla, että menneet teot kaihertavat.

Toimenpiteitä viimeisen neljän vuoden ajalta voisi luetella vaikka kuinka: uusiutuvan energian edistämisohjelma laadittu; nykyisen energian kustannusrakenteen voi sanoa tukevan puuenergian käyttöä; ympäristöä tukevan teknologian kehittämiseen on sijoitettu; verotuet uusiutuvan energiankäytön lisäämiseksi otettu käyttöön; ja ennen kaikkea tuettu panostuksia toisen sukupolven polttoaineratkaisuihin. Kaikki siis puhtaamman ilmaston tavoitetta tukevia toimia. Sekä lyhytkestoiset että pitkävaikutteiset toimet ovat paikallaan. Maapallomme kaikkien toimijoiden, ketään tai mitään pois sulkematta, on otettava huolehdittavakseen oma siivunsa yhteisestä ilmastostamme.

Miten sitten saamme energiankulutuksen pidettyä kurissa? Sehän lienee meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Kun käsittelimme ilmastopoliittisia suuntaviivoja edellisen kerran, täytyy todeta, että ihmisen opettaminen näissä asioissa lienee vaikein tehtävä. Haluamme yhä enemmän kasvua, rihkamaa ja roinaa ympärillemme. Eikö yksistään tämä kerro siitä, missä on perusvika? Jos emme tavoittelekaan täydellisesti Pentti Linkolan jalanjälkiä, jotakin niistä voi ottaa opikseen. Teollisuus on pistetty aisoihin energiankulutuksessaan kohtuullisen hyvin, vaikkakin vapaaehtoisilla kaupoilla. Uskon malliin, jossa pakottamisen sijaan annetaan porkkanoita ja etsitään erilaisia malleja sovittaa vapaaehtoiset ratkaisut kullekin teollisuuden saralle.

Mutta entäpä kotitaloudet? Niiden saaminen kuriin onkin jo toinen juttu. Niin kauan kuin Suomessa ei tunnisteta esimerkiksi jätteenpolton merkityksellisyyttä kaksijakoisena menettelynä, energiantuotantotapana sekä jätteen hyödyntämisenä, ei löydy jätteen hyödyntämisen diggaajia. Maassamme on käynnistettävä välittömästi systemaattinen ympäristökasvatus, suosittava asennekasvatusta kotitalouksille, suunnattava varoja ympäristöteknologian kehittämiseen entistä enemmän ja keskitetymmin, haettava optioratkaisuja kaupunkikeskuksissa Ruotsin mallin mukaisesti biopolttoainetta suosiville sekä etsittävä liikenteeseen dieselpolttoainehuojennuksia vaikuttavimpina täsmätoimina. Energiansäästöön kotitalouksissa on aivan varmasti sijansa. Tähän tuoteketjuun on sidottava myös kaupan ja teollisuuden materiaalivirrat.

Arvoisa puhemies! Aivan oma lukunsa ovat materiaalien hyödyntäminen, uusiokäyttö ja uudelleenkäyttö, kaikki ihmisen kokoisia konsteja vähemmän saastuttamisen eliminoimiseksi.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteet ilmastopolitiikassa ovat edenneet aikataulun mukaisesti, ja saavutukset ovat olleet hyvin esillä myös täällä keskustelussa. Vuosi sitten käsitellyssä valtioneuvoston selonteossa on selkeästi selvitetty hallituksen toimenpiteitä muiden muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Suomi on osana EU:ta sitoutunut täyttämään Kioton sopimuksen velvoitteet kasvihuonepäästöistä vuoteen 2012 mennessä. EU on asettanut päästökaupan ilmastonmuutoksen hillinnän yhdeksi keinoksi. EU:n yhtenä tavoitteena on Kioton mekanismien mahdollisimman laaja käyttö ja jo muiden muassa vuonna 2013 alkavalle kaudelle kiintiöiden jako maksullisena. Suomi on ollut vahvasti mukana myös tässä.

Usean asiantuntijan mukaan ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään on kuudennen ydinvoimalan rakentaminen, ja se on tullut täälläkin useassa puheenvuorossa esille. Myönteisyys ydinvoiman lisärakentamista kohtaan tuntuu lisääntyneen viime vuosien aikana. Toisaalta on myös joukko asiantuntijoita, jotka näkevät energiaratkaisuna muitakin vaihtoehtoja. Fuusioenergian tuotantoa on pidetty tulevaisuuden ratkaisuna ongelmiin, mutta sen aika ei ole vielä. Kokeilureaktoria rakennetaan Ranskaan.

Bioenergiasta on puhuttu täällä myös paljon. Se on Suomessa vahvassa asemassa, ja myös sen kehitys on vahvaa metsäteollisuuden ansiosta, ja energiatehokkuutta on jouduttu kehittämään juuri paljon energiaa käyttävän metsäteollisuuden tarpeisiin. Bioenergian entistä laajempia käyttömahdollisuuksia tulee edelleen tutkia, ja muun muassa Tekes tekee tässä myös uutteraa työtä. Bioenergian kohdalla Suomi on jo nyt EU:n kärkimaa sähkönhankinnassa ja toisella sijalla primäärienergiassa. Lisäksi eduskunnassa käsitellään parasta aikaa hallituksen esitystä, jolla käyttövelvoitteen keinoin liikenteessä siirrytään asteittain biopohjaiseen polttoaineiden käyttöön. Tämä osaltaan vähentää meidän öljyriippuvuutta ja merkitsee myös kasvihuonepäästöjen vähentymistä.

Tuuli- ja aurinkoenergia ovat energiamuotoja, joiden käyttöä tulee lisätä entisestään. Tuulienergian markkinat olivat vuonna 2004 noin 8 miljardia euroa, ja kasvu on ollut jatkuvaa. Usein kuitenkin hymähdetään, niin kuin täälläkin aiemmassa debatissa huomasi, kun tuulienergiasta puhutaan, vaikkakin näkisin, että joillain alueilla maailmaa ja meilläkin se on varteenotettava vaihtoehto, tietysti osana ratkaisua.

Suomi on ollut omalla politiikallaan todella aktiivinen ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä, ja valtio on tukenut vähäpäästöistä teknologiaa. Kasvihuoneilmiöitä aiheuttavien päästöjen kasvu on kyettävä pysäyttämään ja päästöjä asteittain vähentämään. Tässä tarvitaan edelleen vähäpäästöisen teknologian suosimista taloudellisin keinoin eli tukea. Näkisin, että fossiilisten polttoaineiden ja myös muiden runsaspäästöisten energiamuotojen päästöjä vähentävän teknologian kehittämisessä on vielä todella paljon mahdollisuuksia. Niitä ei ole käytetty kaikkia.

Vesivoimastakin täällä jo käytiin keskustelua. Minä näen sen yhtenä vaihtoehtona, jonka lisäysmahdollisuudet tulee selvittää, ja myös vesienergia tulee ottaa uudelleen varteenotettavaksi yhdeksi vaihtoehdoksi. Eilen kun yöllä tuota merta katseli, niin huomasi, mikä voima sielläkin näyttää jylläävän. En tiedä, siinäkin varmaan löytyisi mahdollisuuksia käyttää meren voimaa hyväksi energian tuotannossa.

Suomessa on upeita innovatiivisia ideoita jätteen energiakäytön lisäämiseksi. Näitäkin tulisi tukea, ja uskon, että niistä voi tulevaisuudessa kasvaa merkittävä osa energiatuotantoa.

Arvoisa puhemies! Voiko Suomi toteuttaa Kioton sopimuksen tulevat tavoitteet omalta kohdaltaan, ellei kuudetta ydinvoimalaa rakenneta? Luotan niihin asiantuntijoihin, jotka väittävät, että tulevaisuudessa voi, jos muita energiamuotoja kehitetään täysipainoisesti. Mutta pystytäänkö se tulevaisuus rakentamaan liian myöhään? Näkisin, että osaaminen, teknologia ja innovaatiot olisi nostettava myös ilmastopolitiikan kulmakiviksi.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä keskustelu on viimeistään osoittanut sen, että tämä välikysymys oli perusteltu. Olen erityisen sydämistynyt täällä ministeri Pekkarisen puheenvuorosta. Vaikka hän ei ole paikalla, niin otan kyllä luvan kommentoida tätä puheenvuoroa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus uudistaa ilmastopoliittisen strategian, ja pitkän keskustelun, monien kiistojen jälkeen se tuli torsona ja vesitettynä eduskuntaan. Talousvaliokunta ja monet valiokunnat antoivat siihen sitten lausuntoja. Me teimme todella kovan työn siellä — täällä on ed. Leppä paikalla — ja ansiokkaasti ponsitimme sitä sen takia, että se todellakin oli kovin torso. Siitä puuttui selkeitä näkemyksiä, mitä tänä päivänä pitäisi tehdä, ja myöskin se visio tulevaisuuteen oli puutteellinen.

Nyt kun me, eduskunta, kysyimme täällä, kun eduskunta sen yksimielisesti hyväksyi, että miksi hallitus ei ole ryhtynyt niihin toimiin, niin mitä ministeri Pekkarinen vastaa? Jotakuinkin nonsaleeraa ja ihmettelee niitä ponsia ja piti niitä vähäpätöisinä. Olen kovin hämmästynyt ja toivon todellakin, että hallitus ottaa nämä asiat onkeensa ja viimeistään seuraava hallitus ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.

Mutta ehkä suuri virhe tässä keskustelussa on ollut, arvoisa herra puhemies, se, että puhutaan tulevaisuudesta, seuraavasta vaalikaudesta, kun ilmastonmuutos on tosiasia. Me tiedämme, että viimeisen 30 vuoden aikana kasvukausi esimerkiksi Suomessa on jo pidentynyt kymmenellä päivällä, eli ilmasto lämpenee koko ajan ja ilmasto muuttuu koko ajan. Meidän täytyy tehdä koko ajan toimia. On todella vastuutonta puhua tulevaisuudesta. Sen takia olisinkin toivonut uudelta ympäristöministeriltä jotain muita vastauksia kuin vain selvityksiä ja sitä, että asiat ovat monimutkaisia. Me tiedämme sen, että esimerkiksi autoverotuksen uudistaminen ympäristöystävälliseksi on monimutkainen asia, mutta jotakin täytyy tehdä. Kaikkea ei ehkä voi uudistaa kerralla, mutta toivon todellakin, että nyt ryhdistäydytte ja käytätte puheenvuoroja ympäristön puolesta, että tehdään jotakin eikä vain selvitetä.

Kyllä kun referoin vielä ministeri Pekkarisen puheenvuoroja, niin hän useaan kertaan toisti samoja pieniä toimenpiteitä, kun tässä oli tarkoitus vakavasti keskustella siitä, millä tavalla me löydämme kestävät tavat asua ja elää, liikkua ja tehdä työtä Suomessa, eikä vain näistä pienistä toimenpiteistä, jotka sinänsä ovat olleet ihan tervetulleita. Me talousvaliokunnassa olemme käsitelleet ne, mutta kysymys on myöskin liikenteestä ja asumisesta ja monesta muusta asiasta. Toivon, että näihin tässä keskustelussa olisi voitu pureutua. Kyllä tämä keskustelu puoltaa sitä, että tämä välikysymys on monin tavoin perusteltu, ja kyllä se pureutui Vanhasen hallituksen politiikan ilmiselviin ja ammottaviin puutteisiin.

Energiapolitiikasta on paljon puhuttu, ja kiitos vihreiden, että juutuimme vain ydinvoimakeskusteluun. Se ei todellakaan ollut tarkoitus, mutta selvästi näkee, että ydinvoima on vihreille erityinen ongelma. Selkeästi tässä tuli esille, että hallitukselta kyllä se energiapoliittinen linja puuttuu, ja se on tullut kovin kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Kyllä valtiovallalla on velvollisuus tehdä ilmastoystävällistä, puhtaaseen energiaan kohdistuviin investointeihin kannustavaa politiikkaa, ja kyllä tämä linja tältä hallitukselta on puuttunut. Se kuvaa sitä, että täällä jopa keskustan edustajat kysyvät, mikä on oman puolueen linja. Me emme vieläkään tiedä, mitä mieltä pääministeri on tietyistä energiamuodoista. Eli kyllä tämä linjan puuttuminen on todella vakava asia. Aivan välttämätöntä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, meidän työllisyydelle ja tulevaisuudelle on se, että seuraavalla hallituksella on selkeä ilmasto- ja energiapoliittinen linja. On tärkeää, että puolueet tuovat nämä näkemykset ennen vaaleja selkeästi esille.

Kansallinen kokoomus jo viime kesänä selkeästi nosti esille ilmastopoliittiset tavoitteet, energiapoliittiset tavoitteet, ja vielä tuossa seuraavan kuun puoluevaltuustossa nostamme selkeästi esille ilmastopoliittisia asioita. Eli meillä linjat ovat selvänä.

Jos hallitukselta puuttuu linja, niin kyllä vihreiden linja meni täysin metsään. Täällä Cronbergin johdolla puhutaan, että meidän pitää valita joko ydinvoima tai bioenergia. Siinä vihreät ovat täysin väärässä. Molempia tarvitaan. Siitä on jo eduskunnan linjaukset. Vihreät saattoivat olla vähemmistössä, mutta molempia tarvitaan. Vihreiden pitäisi rehellisesti myöntää, mihin heidän linjansa johtaa. Se johtaa Venäjä-riippuvuuteen ja vaurioittaa monin tavoin tavallisten suomalaisten elämää ja työllisyyttä, ja näistä asioista heidän pitäisi rehellisesti puhua.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on todellakin tosiasia, ja aikaa ei ole odotella strategioita. Helsinki on ollut edelläkävijä. Me olimme ensimmäinen kaupunki, joka teki energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Meillä on ilmastopoliittinen strategia. Me todella toivomme valtiovallan tukea tämän meidän strategian toteuttamiseksi, ja erityisesti joukkoliikenne on sellainen asia, jossa me toivomme, että valtiovalta ryhdistäytyy. Meillä on eduskunnan yksimielinen kanta siitä, että myöskin eduskunnan voimavaroin valtion budjetissa tuettaisiin suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Tästä on yksimielinen kanta tällä vaalikaudella, ja hallitus ei näihin toimiin ole ryhtynyt.

Toivon todellakin, että uusi ympäristöministeri tutustuu Ytv-alueen, Pääkaupunkiseudun, ilmastostrategiaan. Toivoisin, että hän kuuntelisi täällä edustajien puheenvuoroja ja jossain vaiheessa toisi näkemyksensä siihen, onko uusi hallitus ja uusi ympäristöministeri valmis sitoutumaan niihin linjauksiin, mitä kaupunkien tasolla jo tehdään. Eli ilmastonmuutos on todellista ja toivomme Helsingissä valtiovallan tukea joukkoliikenteeseen ja moniin muihin asioihin, jotka ovat meidän ilmastostrategiassamme.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! On hämmentävää, että Suomen suhteellisen hyvin sujuneen puheenjohtajuuskauden jälkeen olen pelkästään iloinen siitä, että EU-nuijan on ottanut saksalainen oikeistokonservatiivi Angela Merkel. Nyt vihdoinkin edes keskustellaan ilmastonmuutoksesta. Olen kuitenkin eri mieltä Merkelin ja komission ratkaisumalleista eli ydinvoiman käytöstä. Silti olen iloinen siitä, että vihdoinkin EU ottaa itselleen sille kuuluvan paikan tärkeässä ilmastonmuutoksen torjunnassa eli EU:sta tulee tiennäyttäjä.

Kokoomuksen välikysymys on aiheeltaan tärkeä mutta taustaltaan haiskahtaa pahalta. Sitä on vaikea havaita, mutta siellä se myrkyllinen häkä ei haise eikä näy mutta on kuitenkin. Kokoomus käyttää koko maailmaa uhkaavaa ilmastonmuutosta hyväkseen häikäilemättä vain ajaakseen omaa ydinvoimamissiotaan. Ilmastonmuutosta ei torjuta rakentamalla lisää ydinvoimaa, sillä ydinvoiman lisärakentaminen on sama kuin turkulaisittain sanoen "tulipalon sammuttaminen pruuttaamalla bensaa tuleen".

Aito ilmastonmuutoksen torjunta lähtee siitä, että olemme valmiita myöntämään itse aiheuttaneemme tämän uhkaavan tilanteen. Me ihmiset olemme yksinkertaisesti kuluttaneet ja kulutamme enemmän kuin maapallolla on kantokykyä. Ilmastonmuutoksen torjunnan on perustuttava siihen, että on yksinkertaisesti kulutettava vähemmän kuin nyt ja tuotettava kasvihuonekaasuja vähemmän kuin nyt.

Erilaiset teknologiset keksinnöt ovat näennäisesti muuttaneet elämäämme ekologisemmaksi. Tosiasiassa kehitys on ollut päinvastaista. Vähemmän kuluttavien autonmoottoreiden hyöty on valunut hiekkaan, kun ihmiset ostavat aina vain suurempia ja saastuttavampia autoja. Kodinkoneiden tehokkuus lämmittää vain ilmastoa, sillä monissa rikkaissa perheissä jokaisella perheenjäsenellä on oma televisionsa ja tietokoneensa yhden yhteisen sijaan. Kokoomus tarjoaa nyt mallia, jossa jatkamme kerskaavaa kulutusta mutta yritämme haudata kulutuksemme jäljet syvälle peruskallion uumeniin. Hyvät ystävät, viipeellä nuo peruskallioon haudatut ydinjätteet ovat maapallon olemassaololle yhtä vakava uhka kuin saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttäminenkin. Suomella on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Meillä on aitoja mahdollisuuksia tehdä elämässämme ekologisia valintoja.

On harmittavaa, että kokoomus välikysymyksellään ja ydinvoimakannanotollaan hämärtää asian todellisen luonteen. Kyse on siitä, että kulutusta on hillittävä ja meidän on siirryttävä käyttämään aidosti puhtaita energiamuotoja. Niin kauan kun rakennamme uutta ydinvoimaa, jäävät oikeasti ympäristöystävälliset vaihtoehdot syrjään. Välikysymyksessään kokoomus toteaa, että on "panostettava energian säästöön, hajautettuun energiantuotantoon, uusiutuviin energialähteisiin sekä uusien energiantuotantomuotojen tutkimukseen ja kehitykseen". Samalla kuitenkin todetaan, että tämä ei riitä, vaan ydinvoimaa on saatava lisää. Tässä on taas valitettavasti kyse yhdestä risupaketista, joka liitetään aina ydinvoimaloiden kylkiäiseksi. Risupaketit kirjataan kauniisti päätöksiin, mutta ydinvoimaluvan allekirjoittamisen jälkeen niillä ei ole edes ekologisen vessapaperin arvoa.

Suomi on yksi maailman teknologisimmista maista. Suomalainen tuulivoimateknologia on maailmankuulua. Poliittisella tahdolla Suomi voi muuttaa oman energiantuotantonsa ja -kulutuksensa ympäristöystävälliseksi ja kestäväksi. Olisi mieluista nähdä, että EU:n ollessa maailman veturi ilmastonmuutoksen torjunnassa, Suomi ei olisi hiilivaunu tai ylikierroksilla käyvä räjähdysaltis turbomoottori.

Herra puhemies! Kannatan ed. Martti Korhosen tekemää esitystä perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! On ollut hienoa seurata viime kuukausina sitä tajunnan tilan muutosta, joka on levinnyt suorastaan maailmanlaajuisesti. (Ed. Tiusanen: Epidemia!) — Se on epidemia, ed. Tiusanen, te olette kirurgi, te tiedätte, mistä te puhutte, mutta te olette myös ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. — Meidän kaikkien, jotka olemme vuosikausia puhuneet siitä, että ympäristönmuutos on aikamme vakavin uhka ja että se on myös vakavin osoitus talousjärjestelmän epäonnistumisesta, mitä on nähty, niin meillä on nyt mahdollisuus yhdessä olla mukana laatimassa ohjelmaa, jolla voidaan vähintäänkin hillitä, toivottavasti myös pysäyttää, vaarallinen ilmastonmuutos. Me olemme myös päässeet yksimielisyyteen siitä, että sen vaarallisen ilmastonmuutoksen raja nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan on keskilämpötilan noin 2 asteen nousu planeetalla. Mutta niin kuin esimerkiksi ed. Rundgren on täällä todistanut, niin arktisilla alueilla tämä ilmastonmuutos on itse asiassa jo vaarallisella asteella.

Nicholas Stern, joka laati Britannian hallitukselle raportin ja joka on ollut osa tätä tajunnan muutosta viime kuukausina, kirjoittaa, että ilmastonmuutos on ainutlaatuinen haaste taloustieteelle. Se on suurin ja laajamittaisin markkinahäiriö, markkinavirhe, mitä on koskaan nähty. Sen takia taloudellisen analyysin tästä täytyy olla maailmanlaajuista, sen täytyy koskea pitkiä aikajänteitä ja sen täytyy koskettaa myös riskin taloudellisia vaikutuksia, ottaa huomioon tietty epävarmuus, joka tähän ilmiöön liittyy jne. Tästä juuri on kysymys.

Kun täällä on perätty uusia ohjauskeinoja, joilla voitaisiin saada niin tuotanto kuin kulutuskin kestävälle tavalle, niin juuri siitä on kyse, että meidän täytyy nyt päätöksentekijöinä ottaa vastuu siitä, että yhä useammat kansalaiset, ihmiset, haluavat muuttaa omia kulutustapojaan, jotta he voisivat olla osa tätä myönteistä muutosta, joka sitten saa aikaan loppujen lopuksi suuren suunnanmuutoksen. Pienistä tuhansista puroista, miljoonista puroista, on saatava yksi suuri virta. Eduskunta ja hallitus ovat avainasemassa toimiessaan Euroopan unionissa mutta myös monin kansallisesti päätettävin toimin, joilla näitä pieniä puroja ohjataan samaan suuntaan.

Olin hyvin tyytyväinen kuullessani, että kauppa- ja teollisuusministeri, joka on yksi avainministeri näissä asioissa, henkilökohtaisesti alkaa jo epäillä hallituksen linjaa, ja uskallan olla melko varma siitä, että myöskin ympäristöministeri olisi nähnyt mielellään voimakkaampia toimenpiteitä. Esimerkiksi ympäristöministeri kuitenkin on jatkuvasti korostanut sitä, että ilmastonmuutos on laajamittainen haaste. Sitä ei voida ratkaista vain yhdellä suuren mittakaavan ratkaisulla, joka tuntuu olevan juuri välikysymyksen tehneen kokoomuspuolueen linja: yksi ainoa ratkaisu, ydinvoima, se on siinä, ja mielellään vielä maailmanlaajuisesti. Tämä on epärealistista, tämä on utopiaa.

Meillä on olemassa kaikki tieto siitä, että ohjauskeinoja voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Kun toivottavasti ministeri Pekkarinen saa vielä tässä hallituksen toiminnan loppuvaiheessa pöytälaatikosta esille tämän uusiutuvan energian syöttötariffiesityksen, niin se olisi mielestäni jo loistava osoitus siitä, että tämä eduskuntakeskustelu — jossa on onnistuttu laajentamaan alkuperäistä tarkoitusperää siitä, mihin kokoomus sen tähtäsi — olisi otettu vakavasti, koska se, mitä tämän keskustelun kuitenkin täytyy kuvastaa, on se kansalaisten huoli tästä valtavasta ilmastonmuutok-sesta.

Aivan samalla tavalla pitää muistaa, että Suomi on ollut etulinjan maa, kun on tehty ohjelmia kestävien tuotanto- ja kulutustapojen ohjelmasta. Nyt olisi aika kuulla ja olisi mielenkiintoista kuulla ympäristöministeri Wallinilta, minkälaisia käytännön toimenpiteitä esimerkiksi tämän ohjelman puitteissa on tehty; miten voidaan saada aikaan se, että käytämme luonnonvaroja tehokkaammin, tuotamme nykyisen tuotantomme vähemmillä luonnonvaroilla ja ennen kaikkea vähemmällä energialla ja siten vähemmillä päästöillä. Samalla tavalla on ollut myöskin valmiina jonkin aikaa jo kansallinen kestävän kehityksen strategia, joka on hyvin laajapohjainen paketti. Olisi mielenkiintoista kuulla, millä tavalla hallitus on ottanut nämä konkreettiset toimet valmisteluun, jotka siinä laajapohjaisessa strategiassa on esitetty.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Maassamme energian, erityisesti sähköenergian, kulutus on jatkanut edelleenkin kasvuaan. Siinä mielessä kokoomuksen välikysymys on tarpeellinen, että pääsemme keskustelemaan tästä jatkuvasta energiankasvusta ja siitä, minkälaisilla energiantuotantotavoilla voisimme vastata tähän haasteeseen, mutta muussa mielessä puolueitten erilaisten energiakantojen esiin kaivamisessa välikysymys ei ole oikea ase vaan pikemminkin ajankohtaiskeskustelu.

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kannattaa ed. Räsäsen esitystä perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Täällä on jo useassa puheenvuorossa viitattu talousvaliokunnan mietintöön, joka oli yksimielinen ja jonka, voisiko sanoa, kiteytys on siinä alkupuolella, kun todetaan, että kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Energiapaletti, monipuolinen sellainen, on Suomen kaltaisessa maassa oltava, ja sen lisäksi talousvaliokunnan mietinnössä tuotiin myöskin ponnekkaasti esille tämä energian säästämisen tarve.

Ministeri Pekkarinen myönsi täällä debatissa, että näistä ponsista nimenomaan tässä energiansäästössä ei ole edetty tällä tavoin toimenpideohjelman mukaisesti niin kuin talousvaliokunta edellytti. On ollut hajanaisia, erilaisia energiatehokkuuteen, sen tehostamiseen ja energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä, mutta varsinaista yhteiskunnan eri sektoreita kattavaa toimenpideohjelmaa ei hallituksen toimesta ole esitetty. Tämä olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeätä, jotta kansalaiset voisivat suunnata omissa ratkaisuissaan myöskin näihin energiatehokkaisiin ja energiansäästöä edistäviin valintoihin. Tällainen toimenpideohjelma tarvittaisiin, jotta se kattaisi mahdollisimman laajasti erilaiset yhteiskunnan sektorit, missä energiaa tarvitaan.

Kansainvälisen ilmastopaneelin Ipcc:n arvion mukaan maapallon keskilämpötilan kohoamisen pysäyttäminen 2 asteeseen edellyttää, että koko maailmassa päästöt kääntyvät laskuun 20 vuoden kuluessa ja 15—50 prosentin vähennyksiä saadaan aikaan vuoteen 2050 mennessä. Täytyy sanoa, että nämä ovat kyllä hyvin haasteellisia näkymiä. Suomessa todellakin tämä energia- ja ilmastopoliittinen strategia korostaa uusiutuvien energianlähteitten käyttöönottoa ja energiansäästöä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä, mutta tosiasiallisesti päästötaso on meillä karkaamassa, jos tavoitteena on, niin kuin pitäisi olla, tuo vuoden 90 taso Kioton sopimuksen mukaisesti.

Suomella erityispiirteenä on se, että olemme vielä erityisen riippuvaisia energian suhteen Venäjästä, ja tavoitteena tulisi myöskin olla tehokas energiantuotanto, jossa kotimaisen raaka-aineen ja työn osuus olisi mahdollisimman suuri. Kokoomus tulkitsee täällä sitä niin, että se tarkoittaa ydinvoimaa, ja sitten taas vihreät esittelivät, kuinka ydinvoimaa tällä hetkellä viidennen ydinvoimalan kohdalla rakennetaan saksalaisella pääomalla ja japanilaisella tekniikalla ja intialaisella insinööritaidolla ja kyseenalaistivat tämän ydinenergian kotimaisuuden.

On tärkeää myöskin huoltovarmuuden kannalta, että meidän energiaomavaraisuutemme olisi parempi. Keskeisten energianhuollosta kuten sähköverkosta vastaavien yritysten kohdalla on huolehdittava aina siitä, että päätösvalta säilyy suomalaisilla. Tutkimustyö, tuotekehitystyö ovat avainasemassa silloin, kun biopolttoaineita kehitetään, koska parhaita teknisiä ratkaisuja ei varmasti ole vielä todennettu ja ympäristötehokkaan tekniikan vientiä on hyvät edellytykset kasvattaa, kun kansainväliset ympäristövelvoitteet lisääntyvät ja fossiilisten polttoaineitten hinta pysyy edelleenkin korkealla.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti. Kristillisdemokraatit pitävät kiinni tästä liikenteen biopolttoaineitten osuuden lisäämisestä tuohon EU:n tavoitteeseen, 5,75 prosenttiin. Meillähän on tällä hetkellä talousvaliokunnassa sisällä lakiesitys tästä käyttövelvoitteesta, mutta olemme moneen kertaan kysyneet, minkä tähden ministeri Heinäluoma on torjunut ehdotukset biopolttoaineen valmisteveron poistamisesta vedoten siihen, että öljyn kohoava hinta hoitaa ongelman. Kuitenkin hän samanaikaisesti on esittänyt tuon hyvin haasteellisen tavoitteen öljyriippuvuudesta pääsemiseksi vuoteen 2030. Sen tähden meidän mielestämme ehdottomasti tarvittaisiin ainakin lyhytaikaista verotukea, jotta pääsisimme tähän biopolttoainetavoitteeseen.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Energiapolitiikka on noussut, ja hetkessä, yhdeksi tärkeimmistä kansainvälisen politiikan osa-alueista. Maailmanlaajuinen energian kysynnän kasvu, ilmastonmuutos, öljyn ja kaasun hinnannousut, energiavarojen keskittyminen ja Euroopan kasvava riippuvuus tuontienergiasta ovat haasteita, joihin Suomen on vastaus löydettävä. Eduskunta edellytti hyväksyessään energia- ja ilmastoselonteon vahvempaa panostusta uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen kehitykseen ja käyttöönottoon. Näin on myöskin tapahtunut. Hallituksen linja on mielestäni ollut aivan selvä ja myöskin tehokas. Siitä puhuvat puolestaan ne lukuisat erilaiset lakiuudistukset ja -muutokset, jotka tässä talossa on jo tehty ja jotka ovat edelleenkin kesken.

Voidaan aivan hyvällä syyllä sanoa, että tämä hallitus on paneutunut ja pureutunut näihin kysymyksiin paljon aktiivisemmin kuin mikään muu hallitus tätä ennen. Tässä en jaksa olla ymmärtämättä sitä, miten ihmeen lailla kokoomus on tämän asian tulkinnut aivan toisella tavalla. Kokoomuksen pääasiallinen viime hallituskaudellaan ollut päätös, iso sellainen, oli luvan myöntäminen uudelle ydinvoimalalle. Mutta ainoastaan yksi, mitään muuta ei sitten tapahtunutkaan. Sen sijaan Vanhasen hallitus on määrätietoisesti lähtenyt kehittämään niitä muita tuotantomuotoja ja energialähteitä, joita silloisessa päätöksessä useilla ponsilla edellytettiin. Niitä ei aikaisemmin ole aikaansaatu eikä toimeksipantu.

Tähän hallituksen toimeliaisuuteen ja aktiivisuuteen on myös tarttunut elinkeinoelämä. Sen tavoitteet bioenergian lisäämiseksi niin sähköntuotannossa kuin liikenteessäkin ovat itse asiassa suuremmat kuin mitä poliittisen järjestelmän tavoitteet ovat, niin täällä Suomessa kuin ennen kaikkea Euroopan unionin alueella. Tämä jos mikä, arvoisat kokoomuslaiset, on kestävää talouspolitiikkaa ja kestävää elinkeinopolitiikkaa ja kestävää energiapolitiikkaa, kun elinkeinopolitiikka ja teollisuus on tähän tarttunut.

Hyvät kokoomuslaiset, viimeinen viesti tästä on tämän päivän Sisu Dieselin ilmoitus siitä, että se rakentaa 2 miljoonan euron moottorilaboratorion, jossa se lähtee tutkimaan biopolttoaineiden soveltumista omiin moottoreihinsa ja sitä kautta valmistamaan uutta teknologiaa. Tämä on osoitus siitä, että hallituksen toimet on havaittu hyviksi ja niihin myöskin uskotaan, toisin kuin te. Te myöskin väititte, että bioenergian tuotannossa — jota en ymmärtänyt, toivon saavani siihen selityksen — tehdään pääasiasta sivuasia ja sivuasiasta pääasia. En ymmärtänyt, mitä tarkoititte. Toivottavasti tämä selviää. Tämä oli sanatarkka lainaus.

Puhemies! Energiapolitiikassa riittää jarrumiehiä. Niitä on aina riittänyt ja tulee riittämään. Viime viikonvaihteessa puhemies Lipponen käytti erikoisen puheenvuoron. Hän totesi ja sanatarkka lainaus: "Peltojen panossa energiatuotantoon ei puolestaan ole mitään järkeä, sillä kotimaisuus ei voi mennä taloudellisuuden edelle." Ja toinen sitaatti alkaa: "Puhdasotsainen kotimaisella ja biopolttoaineilla intoilu voi kätkeä eturyhmäintressien karvaiset kädet." Käsittämätöntä puhetta. Täysin vastoin sitä, mitä suomalainen teollisuus, mitä suomalainen elinkeinopolitiikka haluaa. Tällaisista puheista pitää joutua vastuuseen, ja nämä eivät saa muodostaa myöskään sitä käsitystä, mikä kokoomuksella hallituksen linjasta on. Tämä puhemies Lipposen ajatus ei ole hallituksen linjan mukainen ajatus, ei lähelläkään sitä.

Haluan tässä yhteydessä sanoa, että täällä on moneen kertaan myöskin pääministerin linjasta sanottu, että se ei ole selkeä. Pääministeri erittäin selkosanaisesti totesi viime viikon loppupuolella oman energiapoliittisen kantansa. Hyvin analyyttisellä tavalla hän esitteli samalla myöskin keskustan energiapoliittisen linjan, ja se on nimenomaan se, että uusiutuviin panostetaan entistä rajummin ja mitään tuotantomuotoa ei poissuljeta energiantuotannosta ja nimenomaan niinpäin, että uudella puhtaalla tuotannolla korvataan saastuttavinta vanhaa tekniikkaa. Mielestäni tämä on perusteltu, kestävä linja, joka ottaa vahvasti huomioon ilmastonmuutoksen.

Puhemies! Seuraavallekin hallitukselle riittää tehtävää. Töitä riittää ilmastonmuutoksen ja energiatalouden tasapainottamisessa tämän hallituksen viitoittamalla tiellä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastopolitiikka on muun teollisuuden ohella pitkälti energiapolitiikkaa, mutta emme saa myöskään unohtaa liikennettä. Maailman päästöt vähenevät toimintatapoja muuttamalla, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja kehittämällä uutta osaamista. Päästöt vähenevät maailmanlaajuisesti vain, jos kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrityksillä on tasapuoliset päästövelvoitteet. Vähäpäästöinen energiantuotanto ja energiankäytön tehostaminen ovat keskeisiä asioita jatkossakin. Energia- ja ilmasto-osaamisesta on kehitettävä Suomelle entistä vahvempi osaamisalue. Osaaminen, teknologia ja innovaatiot on nostettava ilmastopolitiikan kulmakiviksi sekä uuden teknologian tutkimukseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen on panostettava pitkäjänteisesti.

Pitkällä aikavälillä ilmastopolitiikassa ja maailman energiansaannin turvaamisessa tarvitaan täysin uusia ratkaisuja. Näihin liittyvässä teknologiassa tutkimuksen ja kehityksen on saatava aikaisempaa keskeisempi rooli kaikkialla maailmassa. Tehostamalla energiankäyttöä rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa voitaisiin näillä näkymin vähentää maailman sähkönkulutusta kolmanneksella. Suomessa suurin potentiaali on korjausrakentamisessa, mutta myös niin sanottua matalaenergiarakentamista pitää lisätä. Ajoneuvojen kehittämisessä potentiaalia on erityisesti dieselteknologiassa ja hybridiautoissa. Teollisuuden tehostamismahdollisuuksia on muun muassa moottoreissa, pumpuissa ja lämmitysjärjestelmissä. Kaikkien päästöiltään merkittävien maiden välinen ilmastosopimus taas varmistaisi maailmanlaajuisen kysynnän vähäpäästöiselle teknologialle. Yksinomaan EU:n tasolla asetetut velvoitteet ja tavoitteet eivät välttämättä edistä yhteisössä kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoa.

Suomi on uusiutuvien energialähteiden käytössä ja yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa johtavia maita maailmassa. Sen sijaan esimerkiksi pientalojen maa- ja ilmalämpöpumppujen käytössä olemme vasta lapsenkengissä verrattuna Ruotsiin. Pien- ja kerrostalojen ilmanvaihdossa tapahtuvan lämmönhukan talteenotossa olisi paljon tehostamisen varaa. Jätteenpoltto, mikä täällä on ollut paljon nyt puhuttuna, ei myöskään tunnu edistyvän kuin muutamalla harvalla paikkakunnalla, ei sitten ei millään. Lupa- ja valitusprosessit ovat niin mahtavat, että mieluummin hukumme jätteisiin kuin polttaisimme ne energiaksi. Hyvä, että hallituskauden viimeisten viikkojen aikana tehdään edes selvitys, vaikka jätteenpolttoasia on ollut esillä koko tämän eduskuntakauden. Täytyy muistaa, että selvitys ei kuitenkaan välttämättä johda toimenpiteisiin, mutta niitä toimenpiteitä jään odottamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen päätös kehittää toimintoja ja investoida on mahdollisuus uudelle, vähäpäästöiselle teknologialle. Yritykset kyllä kehittävät toimintojaan ja investoivat uuteen, mikäli toimintaympäristö on kannustava ja houkutteleva. On siis löydettävä kansainvälinen etenemismalli, joka turvaa yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. EU:n sisäinen päästökauppa ei ole tätä. Tarvitaan maailmanlaajuinen. Tarvitaan pitkän tähtäimen maailmanlaajuisia päätöksiä, ei kansallisesti eikä kansainvälisesti haahuilevaa ilmastopolitiikkaa. Sitä emme tarvitse.

Pelisääntöjen tasapuolisuus on tärkeää. Peräänkuulutan edelleen listaa niistä toimenpiteistä — ei pelkkää strategiaa — joiden hallitus katsoo edistävän uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Yllätyin kehuista, joita ministeri Pekkarinen jakoi ilmeisesti hallitukselle suomalaisen sähkön hänen mielestään matalasta hinnasta. Toki Suomessa sähkönhinta on kansainvälisesti vertaillen matalanpuoleinen, mutta on se silti Suomessa viidessä vuodessa kaksinkertaistunut, ja se on minusta oleellinen kysymys. Eikä sähkönhinnan kohoamisessa kyse ole uusinvestointien maksamisesta vaan pohjoismaisessa sähköpörssissä vallitsevasta tilasta, eli siellähän on muutaman suurtuottajan oligopoli, joka voi manipuloida sähkön tukkuhintaa.

Kun tähän liittyy EU:n päästökauppa, niin tuloksena on se, että ydinvoiman ja vesivoiman tuottajien taskuun on kertynyt valtavasti ylivoittoja. Pörssissähän hinnan määrää kalleimmalla tuottava eli päästölupia maksava sähköntuottaja. Nämä seikat selvitysmies Matti Purasjoki tuo raportissaan hyvin vahvasti esille. Hänellä on myös esityksiä, joista keskeisin Suomen osalta on sähköpörssissä suuressa roolissa olevan säätösähkön eli vesivoiman poisottaminen Fortumilta ja sen siirtäminen uudelle valtionyhtiölle. Näistä asioista tässä salissa on keskusteltu vähän. Vain vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa puututtiin tähän ydinkysymykseen. Mutta jollei tähän kysymykseen puututa, niin sähkönhinta tulee jatkamaan nousuaan, ja mitä pitemmälle Euroopan sähkömarkkinat integroituvat, sitä kovempaa se nousu tulee tällä rakenteella olemaan, sillä tottahan se on, että esimerkiksi Saksassa sähkö on selvästi kalliimpaa. Varmasti näitten suurtuottajien silmissä siinteleekin se, että pääsevät myymään sinnepäin, mistä sitten seuraa se, että sähkönhinta nousee myös täällä, vaikka se tuotantohinta ei siitä ole noussut.

Sen sijaan että Fortumilta otettaisiin pois vesivoima, niin kuin Purasjoki esittää, sille tosiasiassa halutaan antaa vain lisää säätövoimaa niiden taholta, jotka kannattavat Vuotoksen altaan kysymyksen uudelleen esiin ottamista. Fortumhan on Kemijoki Oy:n pääomistaja ja saisi siis vielä tuotakin kautta, siis altaan tekemällä, juuri arvokasta säätösähköä lisää käyttöönsä ja siten voisi lisätä edelleen voittoja. Tilannehan on Lapin näkökulmasta se, että Fortum saa Kemijoen sähkön itselleen nyt hintaan 0,8 senttiä kilowattitunti, mutta kun se sitä tukkumyyjänä edelleen myy, hinta on jotakin ihan muuta eli moninkertainen. Me Lapissa näemme, että tässä on kysymys tietynlaisesta kolonialismista, joka meidän maakuntaamme kohdistuu. Haitat ovat jääneet meille, ja suurvoitot menevät muiden taskuun.

Vuotoksesta käytävä keskustelu on muutenkin mielenkiintoinen. Allastahan halutaan, jotta voitaisiin vähentää kielteisiä ilmastovaikutuksia. Näin ainakin sanotaan. Kuitenkin korkein hallinto-oikeus kielsi Vuotoksen altaan teon ympäristöperustein vesilain mukaisesti, siis siksi, että allas olisi aiheuttanut mittavaa vahinkoa luonnolle. Tämä oli se peruste. Ilmastonmuutoksen torjuminen ympäristövahinkoja tehden ei järin loogiselta kuulosta. Oikeuspoliittisestikin kysymys on mielenkiintoinen. Jos päätös ei miellytä, niin muutetaan lakia. Onkohan tämä tällainen mahdollista?

Arvoisa puhemies! Kiihdytettyyn ydinvoimakeskusteluun liittyy vielä sekin puolensa, että mittavat ja aidosti vaikuttavat toimet puun energiakäytön lisäämiseksi jäävät tämän keskustelun vuoksi jo yksistään tekemättä. Kukapa pikkutuottaja arvaisi hankkia pikkubussin, jos näköalana on se, että samoille markkinoille ilmaantuu pikapuoliin jättijuna samaan kilpailuun, ja tämähän se asetelma suunnilleen on. Investointeja ei arvata tänne vähäteltyyn pikkutuotantoon laittaa, koska sitä isoa koko ajan havitellaan. Kuitenkin nuo pienet paikalliset puuta ja turvetta käyttävät energiantuottajat työllistävät Lapissakin jo nyt pysyvästi ihmisiä ja voisivat tehdä sen vielä paljon laajemmin, jos tähän puuenergian käyttöön ja siinä rinnalla turpeen käyttöön todella satsattaisiin mittavassa määrin.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Aluksi, jotten olisi yhtä huonomuistinen kuin ed. Heidi Hautala, niin tässä vaiheessa jo kannatan ed. Oras Tynkkysen ponsiehdotusta. (Ed. Heidi Hautala: Olette suorapuheinen!)

Arvoisa puhemies! Tähän Vuotos-keskusteluun haluaisin esittää sen huomautuksen, että minua ihmetyttää, miten vesivoimaa halajavat ovat niin hirvittävän kiinnostuneita Vuotoksesta mutta niin tavattoman vähän kiinnostuneita siitä teknisestä mahdollisuudesta, joka meillä on. Yksinkertaisesti vaan uudistamalla turbiineja nykyisissä olemassa olevissa voimalaitoksissa saadaan huomattavasti enemmän energiaa ilman sen suurempia allasrakentamisia. Mutta miksi tämä näin saatava sähköenergia on niin paljon vähemmän haluttua kuin se sähköenergia, joka saataisiin upottamalla valtavia alueita veden alle?

Arvoisa puhemies! Tilastotieteen professori Leo Törnqvist varoitti jo 1970-luvulla, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia, koska koskaan ei ole sopiva aika puuttua niihin. Aina on akuutteja kysymyksiä, jotka pitää hoitaa ensin. Esimerkkinä hän otti ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutoksesta siis tiedettiin jo 30 vuotta sitten aivan hyvin. Tiedettiin, että se on vakava uhka. Ei tiedetty tietenkään varmuudella mutta tiedettiin, että kysymys on venäläisestä ruletista, jossa on ehkä neljä, ehkä viisi panosta ja ehkä kaksi, ehkä yksi tyhjä. Ei sellaista peliä kannata pelata. Jos ilmastonmuutoksen uhka on tiedetty, niin miksi siihen ei ole puututtu aikaisemmin? Tässä olisi sekä psykologian että politiikan tutkijoilla aika paljon työnsarkaa, koska kyllähän tässä tilanteessa maailma on toiminut aivan järjettömästi.

Nyt sen sijaan on kyllä tapahtumassa. Viimeisen vuoden aikana ovat mielipiteet hyvin nopeasti ja radikaalisti muuttuneet. Tähän asti Bushin Yhdysvallat on ollut tulppana ilmastopolitiikassa, mutta Yhdysvallat muuttaa linjaansa viimeistään ensi presidentinvaaleissa. Mielenkiintoinen artikkeli viime sunnuntaina oli The Observer -lehdessä, joka väitti tämän linjamuutoksen tapahtuvan jo tässä kuussa valtakunnan tilaa koskevassa presidentin puheessa. Se onkin ehkä viimeinen tilaisuus, jossa istuvalla presidentillä on mahdollisuus suuntaansa muuttaa. Kun Yhdysvallat jossakin vaiheessa tulee mukaan, muutkin maat tulevat tai itkevät ja tulevat. Vapaakaupan piiriin ei nimittäin todellakaan pitäisi olla asiaa mailla, jotka yrittävät saada epäreilua kilpailuetua ilmaston kustannuksella.

Pian alkaa siis tapahtua. Tämä pitäisi myös suomalaisen elinkeinoelämän ymmärtää ja ottaa huomioon tulevaisuuden suunnitelmissaan. Yritysjohtajamme ovat aivan oikeassa siinä, ettei ole mitään järkeä siirrellä tuotantoa maasta toiseen sen perusteella, missä maassa voi välttyä ilmastopolitiikan asettamilta rasitteilta. Mutta samaan hengenvetoon nuo samat yritysjohtajat sanovat, että koska raskas teollisuus on Suomessa logistisesti vähän hölmössä paikassa, tämä haitta on kompensoitava sillä, että Suomessa energia on muuta maailmaa halvempaa ja ilmeisesti siis ilmastopolitiikan velvoitteet muuta maailmaa kevyempiä. Tällaiseen tulevaisuuden visioon nojaavasta yhtiöstä en kyllä ostaisi osakkeita, koska ei tulevaisuus tämmöinen tule olemaan.

Arvoisa puhemies! Paljon on vedetty Sternin raporttia siihen, kuinka kalliiksi ilmastonmuutos tämän raportin mukaan tulee. On pitkään tiedetty, että rannikkokaupungit jäävät veden alle, että viljavat seudut kuivuvat yhtäältä ja tulvat tuhoavat niitä toisaalta jne. Kun joku sitten sanoo, että tämä kaikki on paitsi ikävää tulee myös hyvin kalliiksi, niin sitten herätään. No hyvä, että edes silloin. Sternin raportin ansio ei ole siinä, että se osoittaa ilmastonmuutoksen tulevan kalliiksi, koska kyllä tuon nyt pitäisi selvitä ilman sen suurempia laskelmiakin, vaan siinä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei maksaisi juuri mitään: prosentti bruttokansantuotteesta, prosentti! Bruttokansantuote nousee 2 prosentilla vuosittain. 1 prosentin uhraaminen tarkoittaa, että olemme vasta heinäkuussa yhtä rikkaita kuin olisimme muuten jo tammikuussa. Ehkä meillä tähän voisi olla varaa.

Arvoisa puhemies! Poliittisen demokratian vaarallisimpia lainalaisuuksia on, etteivät poliitikot uskalla puhua epämiellyttävistä vaihtoehdoista. Se valitettavasti koskee vähän kaikkia ryhmiä. Esimerkiksi autojen muodostamiin päästöongelmiin tarjotaan ratkaisuksi biopolttoaineita. Tämä on itsepetosta. Enkä tarkoita tällä sitä, että eräät peltoenergiamuodot ovat energiatehokkuudeltaan niin surkeita, etteivät ne vähennä hiilidioksidipäästöjä juuri lainkaan, sillä eivät kaikki peltoenergiamuodot ole näin surkeita. En kehottaisi kyllä ketään sen kaltaisiin tuotantosuuntiin investoimaan. Tarkoitan sitä, että vaikka ihmiset lakkaisivat kokonaan syömästä ja koko maailman peltoala valjastettaisiin biopolttoaineiden tuotantoon, nykyistä liikennepolttoaineiden kulutusta se ei pystyisi tyydyttämään.

Yhdysvallat aikoo syöttää autoille maissia etanoliksi muutettuna määrän, jolla ruokkisi 200 miljoonaa ihmistä, siis 200 miljoonaa ihmistä. Heidän ruokansa uhrataan autojen polttoaineisiin, ja mitä sillä saadaan? Näin bensiinistä korvautuisi 8 prosenttia. Kun tunnemme amerikkalaista liikennekulttuuria, niin voisi todeta, että samaan päästäisiin, kun käytettäisiin vähän pienempiä autoja, ja paljon suurempiin säästöihin päästäisiin paremmalla liikennepolitiikalla.

On uskallettava sanoa, että tulevaisuudessa autoillaan paljon nykyistä vähemmän, koska ei ole mitään ympäristöpoliittisesti hyväksyttävää tapaa tuottaa autoihin sitä polttoainetta, mitä sinne tarvitaan, ja tämä pitäisi uskaltaa sanoa myös kaikille niille, jotka nyt rakentavat omakotitalojaan kauas pitkin savipeltoja. Olen tässä asiassa vähän toisinajatteleva, sillä minä en näe mitään järkeä siinä, että biomassaa, hyvää polttoainetta, haaskataan jalostamalla se huonolla hyötysuhteella etanoliksi, kun sillä voitaisiin tuottaa hyvällä hyötysuhteella sähköä ja lämpöä.

Puheenjohtaja Kataisen puheenvuorossa oli asiantuntevia fraaseja ilmastonmuutoksen vaaroista, mutta sitten johtopäätös olikin, että hallituksen pitää luvata kansalle halpaa energiaa. Yhdistelmä on kertakaikkisesti mahdoton. Jos ottaa ilmastopolitiikan tosissaan, ei voi luvata halpaa energiaa. Maailmassa ei nimittäin riitä puhdasta energiaa tarpeeksi, ei vaikka kokoomuksen tavoin uskoisi ydinenergian haitattomuuteen. Kun ei-fossiilista energiaa on liian vähän, sitä on käytettävä säästeliäästi, ja markkinataloudessa se tarkoittaa, että hinnan on oltava riittävän kallis. Sen on oltava selvästi kalliimpi kuin nyt. Jos kokoomus olisi tosissaan torjumassa ilmastonmuutosta ydinenergialla — ja näinhän voi tietysti ajatella, vaikka itse ajattelen toisin — se ei tuhlaisi uraania Olkiluoto-tyyppisissä voimaloissa eikä ainakaan hautaisi jätteitä syvälle maan alle eikä kokoomus silloin yrittäisi pitää sähkön hintaa halpana.

Nykymuotoinen ydinvoima ei nimittäin ole mikään ehtymätön runsaudensarvi vaan globaalissa mittakaavassa hyvin pieni energiamuoto. Maailman tunnetut uraanivarat vastaavat alle neljän vuoden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kaikkea uraania ei tietenkään ole löydetty, mutta ei sitä nyt ole paljon myöskään löytämättä, koska uraanin etsiminen on suurin piirtein yhtä helppoa kuin löytää rokkibändi tyynestä suviyöstä. Se kyllä ilmoittaa itsensä radioaktiivisuudella.Kaiken kaikkiaan maailmassa arvioidaan hyödynnettävissä olevaa uraania olevan määrä, joka vastaa kymmenen vuoden fossiilisten polttoaineiden kulutusta maailmassa. Teoriassa nykytyyppisillä ydinvoimaloilla voidaan siis lykätä ilmastonmuutosta korkeintaan kymmenellä vuodella.

Jos ydinvoimaa kuitenkin käytetään sähkön hinnan alentamiseen, siitä ei ole ilmastonmuutoksen kannalta hyötyä lainkaan, ei sitä kymmentä vuotta eikä mitään. Itse asiassa siitä on haittaa, koska silloin halpa energia suosii vääränlaisia investointeja, etenemistä kohden yhteiskuntaa, jossa ollaan yhä riippuvaisempia korkeasta energiankulutuksen määrästä, ja silloin tämä tie on ollut virheellinen. Se tietää tehotonta yhdyskuntarakennetta. Se tietää niitä omakotitaloja, joita rakennetaan 50 kilometrin automatkan päähän, ja se tietää huonoja kulutustottumuksia ja väärän tyyppisiä teknologisia ratkaisuja. Jos ydinvoimalla haluttaisiin saada tuo kymmenen vuoden lisäaika, se yhdistettäisiin korkeisiin energiaveroihin, mutta luulen, että tuo kymmenen vuotta olisi saatavissa kyllä yksinkertaisemminkin toimin.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa tulee selvästi ilmi, että ilmastonmuutoksen torjuntaan on laajasti herätty. Myös EU:n jäsenmaat ovat ilmoittaneet sitoumuksensa siihen, että maapallon keskilämpötila ei saisi kohota kahta astetta enempää. Komission hiljattain julkistamat päästövähennystavoitteet vuodelle 2020 ovat ensimmäinen askel tähän suuntaan. Jatkossa tarvitaan vielä kovempia keinoja. Hallitus esitti omassa ilmasto- ja energiaselonteossaan viime vuonna ainoastaan Kioto-kautta koskevat tavoitteet, koska sen pitemmälle menevästä toimintaympäristöstä ei itse asiassa ollut juurikaan tietoa. Mutta nyt ja viimeistään tulevan eduskuntakauden aikana on syytä paljon pitemmälle meneviä tavoitteita alkaa asettaa.

Arvoisa puhemies! Tulevassa energiapolitiikassa on kolme pääkohtaa. Ensimmäinen on kokonaiskulutuksen kasvun rajoittaminen. Toinen yhtä tärkeä tavoite on omavaraisuuden nosto ja kolmas uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Kokonaiskulutuksen kasvun rajoittaminen on sikäli ehkä tavoitteista tärkein, että ainoastaan sillä tavalla pystytään pitemmälle katsoen turvaamaan energiansaanti. Ellei siinä tavoitteessa onnistuta, ei ole kovin paljon mieltä kiistellä, millä tuotantomuodolla nyt sitten sitä energiaa tuotetaan, koska käytännössä, jos kulutuksen kasvu karkaa alta, joudutaan käyttämään kaikki mahdolliset tunnettavissa olevat tekniikat. Sen takia kokonaiskulutuksen rajoittaminen on tärkeä tehtävä.Siinä, millä tavalla sitä pystytään rajoittamaan, täytyy tarkastella yhteiskuntaa hyvin laajasti: teollisuutta, liikennettä, maataloutta, asumista, yhdyskuntia.

Toisaalta usein sanotaan, että meillä Suomessa on paljon tehty energiansäästössä, kulutuksen rajoittamisessa, energiatehokkuudessa. Toki näin onkin, mutta kaikki se, mitä on tehty, on perustunut vallitsevaan, suhteellisen matalaan energian hintaan ja siihen, että tehdyt investoinnit ovat olleet matalan energian oloissa kannattavia. Kun nyt halvan energian aika on todennäköisesti peruuttamattomasti ohi, on huomattava se, että energiansäästön, energiatehokkuuden parantamiseen tehtävien investointien kannattavuus paranee samalla ja silloin tullaan uuteen vaiheeseen siinä, että pystytään energiatehokkuutta nostamaan myös teollisuudessa ja miksei kaikkialla muuallakin kannattavasti.

Tässä on aivan oikeutetusti peräänkuulutettu uutta tekniikkaa. Esimerkiksi ed. Matikainen-Kallström omassa puheenvuorossaan analysoi näitä eri sektoreita ja niitä mahdollisuuksia, mitä sieltä löytyy. Uutta tekniikkaa arvioitaessa monta kertaa esitetään toiveita, että olisipa meillä se aurinkoenergian talteenottoon soveltuva tekniikka. Itse asiassa meillä on olemassa se, nimittäin fotosynteesissä viherhiukkaset ottavat auringon energiaa talteen, sitovat sen biomassaan. Se on itse asiassa sitä ainoaa tuottavaa työtä, mitä tällä maapallolla on. Kaikki muu elää sitten sen reaktion varassa. Tuo biomassaan sitoutunut energia on kiinteässä muodossa olevaa aurinkoenergiaa, mitä pystytään varastoimaan. Se on reservi ja uusiutuva vara, johon kannattaa suhteellisen paljon satsata ja investoida, nimenomaan sen hyödyntämisen tekniikan kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Peltoenergiasta on jonkun verran kiistelty, onko siinä järkeä vai ei. Siinä on järkeä juuri sen verran kuin meillä on ruuan tuotannosta yli olevaa peltoreserviä Suomenmaassa olemassa, ja tämä on myös eduskunnan linjausten mukainen, tai tällä pohjalla ovat myös eduskunnan kannanotot asiassa. Sen sijaan metsissä meillä on käyttämätöntä potentiaalia. Siinä on se hyvä puoli, että sitä puubiomassaa pystytään hyödyntämään lämpönä, sähkönä näitten yhteistuotannossa mutta myös sitten (Puhemies koputtaa) uuden kehittyvän tekniikan sukupolvilla kaasuna, polttonesteenä liikenteessä. Geoterminen energia, maalämpö, vesilämpö (Puhemies koputtaa) on aivan turhan vähän käytetty meillä, kuten myös jätteitten energiasisältö.

Arvoisa puhemies! Tässä päällimmäiset.

Merikukka Forsius /vihr:

Arvoisa puhemies! Ruoho vihertää ja perhosia on liikkeellä tammikuussa. Meneillään oleva talvi on poikkeuksellisen lämmin. Sadan vuoden päästä ei tällainen talvi ole poikkeus. Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän vuosisadan loppuun mennessä 3,5—7 astetta, vaikka päästöjen kasvu olisi maltillista. Pahimmissa maapalloa koskevissa skenaarioissa miljoonia eliölajeja kuolee sukupuuttoon ja sadat miljoonat ihmiset menettävät asuma-alueensa meriveden nousun takia. Who:n mukaan ilmastonmuutos tappaa jo nykyisin 150 000 ihmistä joka vuosi.

Tässä tilanteessa jokaisen vastuullista politiikkaa noudattavan hallituksen odottaisi toteuttavan ilmastonsuojelutoimenpiteitä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi ripeät toimet säästävät rahaa ja luovat työllisyyden ja vientitulojen muodossa uutta hyvinvointia.

Vaan näin ei ole. Suomen nykyhallitus on suojellut ilmastoa puheissaan, ei teoissaan. Kuvaavaa on, että kun hallituksen piti esittää ilmasto- ja energiastrategia, se esittikin strategian Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Niinpä päästöjen todellisen vähentämisen sijaan päämääräksi asetettiin kansainvälisten velvoitteiden täyttäminen. Näkemyksen puutetta kuvastaen paperin tarkasteluperspektiivi ulottui ainoastaan kymmenen vuoden päähän.

On vaikea ymmärtää, miksi energiansäästöä ja uusiutuvia energiamuotoja edistäviä toimenpiteitä ei ole käytetty. Miksi Suomessa ei monien muiden EU-maiden tapaan ole käytössä uusiutuvilla tuotetun sähkön tuottajalle lisähinnan takaavia syöttötariffeja? Turpeelle, joka on hiilidioksidipäästöiltään paljon kivihiiltä vahingollisempi, tariffit kuitenkin toteutetaan. Miksi matalaenergiarakentamista ei ole edistetty uudisrakentamisessa? Miksi raideliikenteen kehittämiseen suunnatut määrärahat ovat pienemmät kuin tieliikenteen? Missä viipyvät Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut, joiden tuotolla voitaisiin kehittää joukkoliikennettä? Miksi autoilun verotusta ei ole porrastettu päästötason mukaan? Listaa voisi jatkaa vielä kymmenillä kysymyksillä. Paitsi laiminlyönyt toimia päästöjen vähentämiseksi hallitus on teoillaan kasvattanut päästöjä ja näin heikentänyt ilmastonsuojelun mahdollisuuksia.

Hallituksen politiikka tulee kalliiksi, sillä ratkaisujen lykkääminen nostaa niiden kustannuksia. Myös ilmastonsuojelun tarjoamat mahdollisuudet työllisyydelle ja uusille vientimahdollisuuksille on jätetty käyttämättä. Kun Suomi on vielä tällä hallituskaudella toiminut EU:ssa energia- ja ilmastoasioissa pikemminkin jarrumiehen kuin suunnannäyttäjän roolissa, ei nykyhallitusta voi ilmasto- ja energia-asioissa kiitellä.

Nyt kun ilmastonmuutoksen merkit alkavat näkyä kaikille, on kokoomus ottanut ilmastonmuutoksen torjunnan keppihevosekseen ydinvoiman lisärakentamiselle. Kokoomus esittää olevansa ympäristön asialla, mutta todellisuudessa se on liikkeellä pikemminkin EK:n asiamiehenä. Perustelut ydinvoimasta ilmastonmuutoksen ratkaisijana eivät ole kestäviä. Ydinvoima ei missään tapauksessa ole maailmanlaajuinen ratkaisu päästöjen vähennyksille.

Siksi on vastuullista tehdä sellaisia investointeja, joilla energiansäästöön ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa teknologiaa saadaan globaalisti käyttöön. Juuri teknologian kehittäjänä ja viejänä meillä voi olla kokoamme suurempi rooli. Jos rakennamme ydinvoimaa, satsaukset uusiutuviin ja säästöön pysähtyvät, emmekä ratkaisullamme tue globaalia päästöjen vähentämistä. Uraanikiloa kohti syntyvä 2 000 kilon radioaktiivinen jäte vie perusteen väittää, että ydinvoima on puhdasta. Uusiutuviin energiamuotoihin nähden työllisyysvaikutukset ovat olemattomat. Ydinvoimaan sisältyy aina riski suurkatastrofista. Turvallisuusongelmia on esiintynyt kaikkialla, myös länsimaisissa laitoksissa. Lisäksi ydinjätteen sälyttäminen tuleville sukupolville on hyvin epäreilua.

Arvoisa puhemies! Viimeistään nyt, kun näemme, mihin ilmaston lämpeneminen johtaa, Suomen tulee energiapolitiikassaan siirtyä vihreiden jo vuosikymmeniä esittämälle tielle. Meidän tulee päästä irti öljyriippuvuudesta ja vähitellen luopua ydinvoimasta. Niin luonnon kestokyvyn kuin ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän tulee suunnata energiatehokkaaseen ja uusiutuvaa energiaa käyttävään yhteiskuntaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Soininvaara arvosteli koko ihmiskuntaa siitä, että emme ole huomanneet, että ilmasto lämpenee. Mutta kyllä minun mielestäni myös Vihreä liitto on eräällä tavalla syyllistynyt siihen, että joitakin asioita ei ole hoidettu niin kuin olisi pitänyt hoitaa. (Ed. Pulliainen: Eikä ole totta!) — Kyllä on. Te olette moneen kertaan sanoneet, että voidaan energiaa säästämällä, jätteitä lajittelemalla ja sillä tavalla hoitaa koko tämä saastumis- ja energiaongelma. Näin ei asia kyllä ole. (Ed. Pulliainen: Muistakaa kokonaisuus ja yksityiskohdat oikein!) — Nyt puhun yhdestä asiasta, ja se on:

Suomalaisessa energiahuollossa on unohtunut eräs energiamuoto, joka on uusiutuva. Se vähentää kasvihuonepäästöjä ja maaperän saastumista, ja sitä ei meidän maassamme käytetä. Mikähän se on, edustajat vihreät siellä? Se on jätteenpoltto. Vihreä uskomushan ei ole antanut meillä rakentaa jätteenpolttolaitoksia, vaikka niitä Ruotsissa on lähes 30. Meillä taas kasataan jätteet kaatopaikoille, esimerkiksi Ämmässuolle, ed. Saarikangas hyvin tietää, siellä Espoossa. Se on Pohjois-Euroopan suurin kaatopaikka, jossa on erittäin suuret metaanikaasuongelmat ja hajuhaitat. Meidän olisi kauan sitten pitänyt rakentaa jätteenpolttolaitokset, joissa talousjäte olisi poltettu. Esimerkiksi Göteborgin polttolaitoksessa hinnoittelu on puolet siitä, mitä meillä maksaa, kun viedään kaatopaikalle, eli se on myös edullista niille, jotka jätteitä sinne vievät.

Me perheenäidit kyllä kiltisti lajittelemme biojätteen hajoaviin pusseihin ja uskomme, että saamme hyvää kasvumultaa. Näin ei käy, sillä jo kompostointikulut ovat 183 euroa tonnilta. Kaupungit subventoivat kompostijätettä. Jäte ei kompostoidu, vaan aiheuttaa hygieniaongelmia, metaanipäästöjä ja terveyshaittoja. Kukaan ei halua kompostoitua biomoskaa, jota syntyy kymmeniä tonneja vuodessa. Lisäksi tässä osittain hajonneessa biojätteessä on runsaasti myrkkyjä ja metalleja, jotka eivät hajoa kompostoitaessa. Jos jäte olisi poltettu, siitä olisi muodostunut tuhkaa, josta voi tehdä esimerkiksi teiden päällysteitä.

Suomessa on ainoastaan muutama teollisuuden ylläpitämä jätepolttolaitos. Useita anomuksia on ympäristökeskuksissa vireillä, mutta käsittelyt kestävät. Ympäristöministeri, uusi ministerimme, on nyt luvannut hoitaa asiaa. Tietääkseni vain Kotka on saanut ympäristöluvan jätteenpoltolle, mutta sitä laitosta ei vielä ole.

Ytv on päättänyt, että Pääkaupunkiseudun jätteitä varten rakennetaan polttolaitos, mutta paikkaa ei ole löytynyt. Aivan outoa on — en tiedä, kuka sitä vastustaa — että määrätyt kunnat eivät halua tätä laitosta. Olen katsonut kuvia ja nähnyt jätteenpolttolaitoksia esimerkiksi Wienin keskustassa, erittäin tyylikkäitä, hienoja rakennuksia. Kyllä mekin mielellämme otamme Helsingin Kivikkoon tämmöisen modernin jätteenpolttolaitoksen.

Arinapolttolaitos, jota nyt käytetään, tuottaa energiasta 25 prosenttia sähköä ja loput lämpöä. Jätteenpoltto on erittäin ympäristöystävällistä. Sen palokaasut eivät saastuta. Laitokset ovat siis huipputyylikkään näköisiä. Miksi Suomeen ei ole saatu jätteenpolttolaitoksia nopeammin? Kuka on jarruttanut jätteenpolttoa tässä maassa?

Lopuksi vielä näistä tuulimyllyistä. Tuulivoima voi olla hieno asia, mutta tuulimyllyjä ei todellakaan pidä kylvää Suomen saaristoon sinne tänne, vaan järjestää niille semmoiset paikat, missä on jo jotain muita rakennuksia, kuten satamat tai tehdaslaitokset. Nimittäin meillä on esimerkiksi Saaristomeren kansallispuiston viereen rakenteilla tämmöiset 130 metriä korkeat tuulivoimalat, jotka todella näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Se ei ole kyllä järkevää maisemanhoitoa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen seuraa tätä keskustelua. Hän on hyvällä linjalla aina ollut olemalla läsnä, kun eduskunta hänen toimialueensa asioista puhuu. Myös ympäristöministeri Wallin on ollut paljon tänään läsnä.

Yleensä suomalaiseen suhtautumiseen mielestäni kuuluu se, että me olemme niin tavattoman hyviä. Suomalaiset mieshiihtäjätkin olivat tunnetusti maailman parhaita, kunnes sitten ilmeni syy siihen, miksi näin oli, ja sen jälkeen tilanne oli vähän toinen. Mutta tämän energian suhteen me aina ajattelemme, että olemme kaikkein tehokkaimpia, olemme tehneet eniten maailmassa ja meille on sälytetty Kiotossa kaikkein kovimmat rasitteet, mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa.

Euroopan unionin kuplan sisällä me olemme saaneet aika helpon aseman. Euroopan unionin ja muiden Oecd-maiden, myös Yhdysvaltojen, vuonna 1997 Kiotossa neuvottelema sopimus Suomen osalta oli kyllä koko silloisen hallituksen ja, voi sanoa, koko yhteiskunnan saavutus, sanon "Saavutus" isolla S:llä. Vaikka sisällöllisesti tietysti se oli vain pieni askel, se oli suuri saavutus kuitenkin. Kioton sopimus on kaikkein suurin kansainvälinen sopimus, mikä yleensä on elossa ja toimii, tämä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen pääosa.

No, ratifiointi ei onnistunut myöskään demokraattisen kongressin aikana — demokraateilla oli siellä silloin enemmistö — ja sen jälkeen paljon on ehtinyt tapahtua. Ennen muuta ilmastonmuutos on edennyt kovaa vauhtia, siis paljon kovempaa vauhtia kuin pessimistisimmätkään ilmastonmuutoksesta huolestuneet osasivat olettaa. Tästä huolimatta olisi voitu tehdä paljon jo vuosien aikana. Tässä mielessä mikään hallitus ei ole ansainnut synninpäästöä, mutta erityisesti mielestäni nykyhallitus ei, koska tieto on koko ajan lisääntynyt, mahdollisuuksia olisi ollut.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, tiedämme teidät bioenergian puolestapuhujaksi, ja tänään tästä on puhuttu paljon. Mutta kyllä se energia- ja ilmastostrategia oli melkoinen rimanalitus. Jos sen avulla yritettiin viedä eteenpäin ilmastonmuutoksen hillintää ja hallintaa Suomen osalta, tältä pieneltä osalta, mikä meille on mahdollista, siinä ei onnistuttu. Ja yleensäkin koko prosessi, kun ensiksikin se oli ilmasto- ja energiastrategia ja sitten se tuupattiin puoliväkivalloin jo sieltä valtioneuvoston suunnasta talousvaliokunnan ihmeteltäväksi, ja jos sitä seuraa ja vertaa edelliseen ilmastostrategiaan, niin se on aivan kääpiöitynyt.

Vuonna 2001 eduskunta yksimielisesti hyväksyi ilmastostrategian. Siinä oli kaksi osaa: KIO1 ja KIO2, Kansallinen ilmasto-ohjelma 1 ja 2. Ykkösvaihtoehto lähti siitä, ettei rakenneta ydinvoimaa, vaan mennään Kioton tasoon, Kioton velvoitteisiin, ilman ydinvoiman rakentamista. Kakkosvaihtoehdossa se oli mukana. Ykkösessä oli se oleellinen osa, että mikäli se olisi silloin hyväksytty, niin hiilellä tuotettu sähkö olisi ajettu alas vähitellen hallitusti. Nyt me olemme viime vuosina, kun on saatu huonoja hiilidioksidimäärälukuja Suomen puolelle, nimenomaan polttaneet paljon hiiltä, tuottaneet hiililauhdevoimaa. Suomi siis on kovasti jäljessä nimenomaan voisi sanoa, että Ruotsista monella tavalla, mutta myös muuten. Meillä olisi ollut ja on mahdollisuuksia parempaan.

Lopuksi, puhemies, täytyy sanoa, että kokoomus on kiusannut hallitusta tässä ydinvoima-asiassa ja kyllä keskusta on antanut kovasti periksi. Onko se sitten vaalikuume vai mikä oire, mutta kovasti on menty retkuun, koska julkisuus on tämän käyttänyt erittäin hyvin hyväkseen. Kyllä sitten täällä keskustan eduskuntaryhmän puheenvuorossa nostettu koskiensuojelulain aukirepiminen on erittäin turmiollista kokonaisyhteiskunnallisesti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt kävi sillä tavalla, että peräti kirjoitin viiden minuutin puheenvuoron, mutta joudun käyttämään tämän vastauspuheenvuorona eräisiin kuulemiini asioihin liittyen.

Ensinnäkin totean vaan lyhyesti, että kyllä kokoomukselta oli varsinainen temppu juoksuttaa kepua tällä tavalla ydinvoimalla, sinänsä taitavaa politikointia ja täysin luvallista. (Ed. Saarikangas: No, tehän yrititte samaa! Harmittaako nyt?) Siis tämän poskettomampaa ajatusta hoitaa maapallon energiaongelmat päiväjärjestyksestä pois kuin tämä teidän ydinvoimamallinne on, ei voi kuvitellakaan. Että noin järkevät ihmiset voivat päätyä noin ihmeelliseen lopputulokseen!

Täällä eduskunnassa käytiin vuonna 2002 asiasta hyvin mielenkiintoinen keskustelu ja erikoisesti asiantuntijakuuleminen, jossa kysyttiin kaikilta mahdollisilta asiantuntijoilta, paljonko sitä uraania on nyt tarjolla olemassa, ja vastaukset olivat akateemikko Jauhoa myöten, että maksimissaan 70 vuotta, kun viimeisetkin tiristetään ulos, ja se tarkoittaa sitä, että niitä ydinmyllyjä on 450. Kun nyt se ohjelma, mihin kansallinen kokoomus on lähtenyt mukaan, otetaan huomioon, niin sehän tarkoittaa sitä, että itseään syöttävällä tarvejärjestelmällä tarve on 16 000 ydinmyllyä, joka tarkoittaa tästä eteenpäin vuoteen 2050, että joka ikinen päivä yksi ydinvoimamylly pitää saada valmiiksi. Tälle määrälle ei löydy kyllä uraania, ei sitten millään, puhumattakaan siitä, että siinä tulee sitten sitä muuta niin paljon, että niitten ongelmien kanssa tämä elollinen luonto käpertyy sitten lopullisesti. Että se siitä.

Hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta oli ed. Soininvaaran äsken käyttämä puheenvuoro, kun hän kuvasi Yhdysvaltain tilannetta. Kun nyt oli tilaisuus paikan päällä asiantuntijoitten kanssa tästä asiasta keskustella, niin minä ymmärsin tämän peltoalan käyttämisen ja peltoenergian käyttämisen Yhdysvalloissa aivan kokonaan toisella tavalla. Minä ymmärsin sen nimenomaan sillä tavalla, että johtuen Bushin hallinnon kykenemättömyydestä tällä hetkellä hoitaa energiahuoltoasiaa siellä ovat maanviljelijät, huom. maanviljelijät, ottaneet asian omaan haltuunsa nimenomaan tuottaakseen omille työkoneilleen omilla pelloillaan energian, niin että se tuotanto on varmaa, enempään ei ole tarvettakaan. Ja aivan samalla tavalla suomalaisella pellolla — tämä vaan tiedoksi Kansallisen Kokoomuksen vuorineuvoskansanedustajille (Ed. Saarikangas: Ei meitä ole kuin yksi täällä!) täällä eduskunnassa, jonka päätöksentekoon te olette itse osallistuneet — ainoastaan valkuaistuotannon kannalta sitä tuotetaan ja siinä sivutuotteena tulee biodieseliä ja bioetanolia eikä mitään muuta.

Sitten tästä fossiilisesta energiasta. Sehän on fotosynteesin kautta syntynyttä massaa tänne maapallolle, jota nyt sitten käytetään sellaisella vauhdilla, että miljoonan vuoden kertymä fotosynteesiä käytetään yhdessä vuodessa. Se on se kulutusvauhti tällä hetkellä. Ainut uusiutuva ja järkevä energiamuoto on auringonvalon kaikkinensa hyväksi käyttäminen energiatalouden hyväksi. Mitään muuta järkevää vaihtoehtoa ei ole, ja se on luotava nimenomaan nyt käytössä olevilla energiajärjestelmillä. Mitä enemmän ydinvoimaa, sitä enemmän se ratkaisu siirretään tulevaisuuteen, jolloin se on asiallisesti mahdoton.

On äärimmäisen mielenkiintoista se, että nyt yritetään löytää ratkaisut sille, millä eri tavoilla se auringonvalo pystyttäisiin, uusiutuva järjestelmä kun on, hyödyntämään vetytalouden kautta, fotosynteesin kautta jnp. Kaikkein mielenkiintoisin vaihtoehto, joka teknisesti tuntuu utopistiselta, on se, että mikrobien avulla irrotetaan vety vesimolekyylistä ja sillä tavalla saadaan vetykennoihin materiaalia käytettäväksi. Tämä on tosi hieno homma, siihen on valjastettu maapallon etevimmät tutkijat. Jännittävää oli todeta se, että Helsingin Sanomat kertoi, että tässä on geenimuuntelulla jotakin tekemistä. Ei yhtään mitään.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee keskusteluun Yhdysvalloista, minäkin kävin muutama viikko sitten Yhdysvalloissa ja tapasin paitsi asianomaisen ministerikollegani myöskin erilaisia energiantuottajien intressitahoja. Amerikassa on vajaa 100 etanolitehdasta tällä hetkellä ja rakenteilla oli noin kuukausi sitten 49 etanolitehdasta. Amerikkalaiset rakentavat näitä kahdesta syystä. Ensisijaisesti siitä syystä, että he haluavat vähentää öljyriippuvuutta, ja toissijaisesti siitä syystä, että he katsovat, että kyllä se myöskin merkitsee päästöjen vähenemistä. Siellä taas dieseliä ei juuri käytetä, niin kuin me kaikki varmaan hyvin tiedämmekin. Kyllä amerikkalaisetkin katsovat Suomeen, tänne nyt tänään, kun he tietävät, että meillä on paras teknologia maailmassa siis biodieselin osalta.

Minä olen ihan varma, että Suomessa silloin 2010, kun tämän uuden lain mukaan meillä pitää olla biodieseliä tietty määrä, olen ihan varma, että kaikki se määrä tuotetaan 2010 nimenomaan biodieselillä. Suomi on maailmassa tässä asiassa selvä ykkönen. Kun amerikkalaiset ympäristö- ja energiateknologit tulivat tänne, he halusivat käydä nimenomaan Nesteen Porvoon jalostamolla, kuulla sikäläisten tutkijoitten, tiedemiesten, näkemystä siitä, mitä tämä juttu on.

Mitä tulee vielä tähän toiseen asiaan, että kokoomus keskustaa tässä ydinvoimassa olisi jotenkin juoksuttanut. Jos tämä välikysymys jollakin tavalla liitetään siihen, niin, ed. Pulliainen, keskustan strategiavalmistelu — nyt puhun yksittäisenä kansanedustajana — oli kyllä käynnistetty erittäin paljon aikaisemmin kuin meillä oli kellään mitään haisua tästä välikysymyksestä. Taikka toinen asia, silloin kun hallituksen sisällä hyväksyttiin ilmasto- ja energiastrategia, siinähän sanottiin se, mitä minä täällä ääneen sanoin, siinä avattiin ovi myös sille mahdollisuudelle, että ydinvoimaa rakennettaisiin lisää. Miksi? Biolla ja muilla uusiutuvilla me pystymme vastaamaan siihen lisätarpeeseen, mutta kun samaan aikaan pitää ajaa kivihiili kokonaan alas ja öljy kokonaan alas, sitä kautta häviää kapasiteettia, niin valitettavasti (Puhemies koputtaa) emme usko, että myöskin se pystytään biolla ja uusiutuvilla täyttämään.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tähän kokoomuksen suuntaan on ammuttu vähän nuolia, joten ajattelin kommentoida niitäkin, vaikka ... (Ed. Seppo Lahtela: Mutta tylppiä ovat olleet!) — Tosi tylppiä!

Ed. Leppä totesi, että Sisu on julkaissut tänään suuren uutisen siitä, että alkavat kokeilla biopolttoaineita. Itse käynnistin, niin kuin täällä aikaisemmin sanoin, vuonna 1983 Wärtsilä Dieselin tuotannon yhteydessä Vaasassa biopolttoaineella kokeilun, jossa sikäläisessä voimalaitoksessa poltettiin puujätettä ja jätettä. Se toimii siellä vieläkin ja on erittäin hyvä. Kyllä meillä Suomessa teollisuus ja talous on ollut tässä edelläkävijänä, niin kuin monessa muussa.

Täällä viitattiin parissa kohtaa presidentti Bushiin ja Yhdysvaltoihin. Vajaa vuosi sitten Bush tosiaan käänsi kelkkansa. Hän teki sopimuksen Australian ja muiden maiden kanssa siitä, että he eivät lähde päästökauppaan mukaan, vaan lähtevät (Puhemies koputtaa) panostamaan teknologioihin, joilla nimenomaan voidaan vaikuttaa tuleviin päästöihin. (Puhemies: Minuutti!) Tämä päätös siitä, että nyt tätä biopolttoainetta tehdään maanviljelyllä, on sen seurausta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisalle ministerille kommenttina vaan, että tässä bioenergiassa on yksi semmoinen jännittävä piirre silloin, kun käytetään biokaasua välineenä: Päästään 90 prosentin hyötysuhteeseen ja nimenomaan sillä tavalla, että kierrätetään sitä samaa ravinnemäärää näin sen laitteen kautta. Otetaan se sähkö ja se lämpöhyöty sieltä ja taas kierrätetään sitä. Vielä kaiken lisäksi sillä operaatiolla sen maaperän laatu saadaan paremmaksi, jolloinka se voidaan siirtää taas uuteen paikkaan se tuotanto jne., elikkä käyttää se fotosynteesi todella tehokkaasti, energiatehokkaasti, tuotantotehokkaasti, joka suhteessa, ja sillä alueella, missä tarvitaan sitä sähköä, ei tarvita siirtokustannuksia eikä häviöitä eikä mitään.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas puhui harhaanjohtavasti Yhdysvaltain ja Tyynen valtameren maiden sopimuksesta. Kyse ei ole sopimuksesta, vaan julistuksesta, jossa nimenomaisesti todetaan, että se ei johda mihinkään juridisesti sitoviin sitoumuksiin tai toimenpiteisiin. (Ed. Saarikangas: Se on pilkun pyöritystä!) Myöskin siinä käytetyt tai siihen sidotut rahasummat ovat varsin vaatimattomia suhteessa siihen tarpeeseen, mitä tarvitaan, jotta saadaan kestäviä energiateknologioita kehitettyä.

Lisäksi pitää myös esittää se kysymys, miten niitä tekniikoita saadaan käytännössä sovellettua käytäntöön, jos ei ole mitään päästötavoitteita, jos ei ole päästöille hintaa. Uskotaanko todella kokoomuksessa siihen, että tutkijan kammiossa kehitetään tekniikkaa ja sitten yhtäkkiä se on markkinoilla ja se vähentää päästöjä? Ei se taida ihan niin mennä.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tästä, koska nimenomaan heitetään tällaisia päämäärättömiä väitteitä minun suuntaani.

Kyllä, ed. Tynkkynen, muillakin on tietoa siitä, mitä tapahtuu, kuin mahdollisesti ed. Tynkkysellä. Tämä niin sanottu sopimus on deklaraatio, jossa yhdistyneet mielipiteet tuodaan julki. Sen seurauksena tapahtuu suurta kehitystä näissä maissa. Siihen uhrataan miljarditasolla dollareita, niin kuin Yhdysvalloissa on aina tehty. Kun 1970-luvulla siirryttiin lyijyttömään bensiiniin, se tapahtui presidentin mahtikäskyllä kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen siinä maassa ei ole ... Näin tulee nytkin tapahtumaan. Siellä panostaa teollisuus suunnattomia määriä. Tiedän sen, kun olen hyvin lähellä niitä teollisuuspiirejä, mitä te mahdollisesti ette ole.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että ed. Saarikangas tuntee Yhdysvaltain tilanteen, ja tuo on tietysti mielenkiintoinen ja ihan oikea huomio, että tuollaisia mahtikäskyjä annetaan. Mutta nämä kuusi valtiota, joihin tässä viitattiin, Australia, Yhdysvallat, Japani, Korea, Kiina ja Intia, niin todellakin aika usein on esitetty, että ne olisivat joku Kioton sopimuksen vaihtoehto, ja näin ei ole. Aivan oikein, on deklaraatio, lähinnä tahdonilmaus, ja Japani esimerkiksi on halunnut siihen julistuksen alkuosaan maininnan, että tällä deklaraatiojoukolla ei ole tarkoitus millään lailla toiminnallaan heikentää Kioton sopimuksen toimeenpanemista.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Etanolista tehdään USA:ssa biopolttoaineita, mutta siellä on käynyt niin, että kun samoista raaka-aineista tehdään, joista ruokaa tuotetaan, niin ruuan hinta on noussut. Ei ole mitään mieltä Suomessakaan nyt sitten samoilla raaka-aineilla ruveta kilpailemaan keskenään, se nostaa meidän ruokamme hintaa ja voi olla uhka maataloudelle.

Samaten taas tuntuu hullulta, että jos ruvetaan sademetsiä hakkaamaan ja palmuöljyä ja ruokosokeria tänne tuomaan ja siitä tekemään biopolttoainetta. Se nyt on globaalissa mittakaavassa tuho, jos sademetsät häviävät ja taas palmuöljymetsät tuolta Aasiasta. Kyllä tässä on tarkat paikat.

Yksi, mitä Vapo on esittänyt: Koska turvetta Suomessa on valtavat määrät, enemmän kuin Norjassa öljyä ja kaasua, niin siitä ruvettaisiin tekemään öljyä ja biopolttoaineita, sitä on niin paljon. Se voisi olla semmoinen ihan ratkaiseva ehdotus, ja kyseessä on kotimainen firma ja kotimainen raaka-aine.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, mikä on saanut keskustan muuttamaan omaa ydinvoimalinjaustaan, onko se ollut kokoomuksen ansiota vai jonkun muun. Oli kenen hyvänsä, niin pakko on todeta kyllä, aivan kuten puheenjohtaja Katainen tältä samalta paikalta, että kyllä tämä keskustan opiskelujakso on tullut Suomen kansalle hyvin kalliiksi. Nimittäin jos surullisen kuuluisaa Vanhasen pontta vuonna 1992 ei olisi ollut, niin se viides ydinvoimala olisi jo rakennettu, kuudetta rakennettaisiin ja seitsemäs olisi suunnitteilla, sähkönhinta olisi olennaisesti alhaisempi ja päästötavoitteiden normit olisi pystytty helpommin täyttämään.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin tuoda tähän ehkä vähän enemmän vielä globaalia näkökulmaa, mitä tässä on tähän mennessä ollut esillä, ja tuoda niitä muutamia havaintoja, jotka tähän asiaan liittyvät. Nämä luvut, jotka tässä mainitsen, ovat International Energy Agencyn arvioita tulevaisuudesta vuoteen 2030.

Ensimmäinen hätkähdyttävä tieto on se, että kun maailmassa vuonna 2004 oli 6,4 miljardia ihmistä, niin silloin vuonna 2030 meitä on 8,1 miljardia. Vastaavasti primäärienergian kasvu vuoteen 2030 mennessä on yhteensä 53 prosenttia, ja tästä yli 70 prosenttia aiheutuu kehitysmaista ja Kiinasta pelkästään 30 prosenttia. Samassa ajassa vuoteen 2030 myöskin sähkönkulutus kaksinkertaistuu.

Mistä maista nämä uudet päästöt lähinnä tulevat? Tässäkin on hyvä huomioida se, että kehitysmaiden osuus globaalista hiilidioksidipäästöjen lisäyksestä on kolme neljäsosaa. Vuonna 2010 kehitysmaat ylittävät jo Oecd-maiden päästöt, ja vuonna 2030 puolet kaikista päästöistä tulee kehitysmaista. Kun muistetaan, että meidän osuutemme on se 3 promillea, niin tässä on hyvä kysyä, mikä on se Suomen rooli tässä keskustelussa.

Erittäin huolestuttavaa on myöskin se, että suuri osa myyntikelpoisista globaaleista energiavaroista on poliittisesti epävakaiden maiden hallinnassa. Kuka esimerkiksi voi luottaa johonkin Chávezin hallitukseen tai muuhun vastaavaan, että me voimme sieltä saada energiaa? Kuten tiedetään, jopa Venäjän osalta Valko-Venäjän ja Ukrainan tapauksissa on ollut toimitushäiriöitä, joten on itsestäänselvää, että Euroopan unionin pitää ottaa isompi vastuu omasta energiapolitiikastaan.

Haluan tässä antaa tunnustusta puhemies Lipposen Varsovassa käyttämälle merkittävälle puheenvuorolle, jossa hän linjasi Euroopan unionin energiapolitiikan tavoitteita todeten, että paitsi, kuten komissio ehdottaa, että bioenergian osuus pitää nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, joka on aivan oikea tavoite, myöskin ydinvoiman osuus pitää nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Eli näillä eväillä meidän tulee lähteä eteenpäin. Sen lisäksi Venäjä tulee tarvitsemaan ja toivottavasti on valmis ottamaan vastaan länsimaista teknologista apua omien energiavarojensa hyödyntämiseen, koska se toimii meidän kaikkien eduksi.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi siitä, mitä Suomen tässä tulisi tehdä. On itsestäänselvää, että näihin uusiutuviin energiamuotoihin, niiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava. Sen lisäksi me tarvitsemme uutta ydinvoimaa. Vain ja ainoastaan nämä asiat yhdistämällä — ne eivät ole toistensa vastakohtia — me voimme taata sen, että me täytämme päästörajoitteet, kannamme siis oman vastuumme ilmastonmuutoksesta, pidämme energiaintensiivisen teollisuutemme hengissä ja turvaamme ne työpaikat, jotka sille sektorille liittyvät, ja takaamme kuluttajille kohtuuhintaisen sähkön. Vain näin se tapahtuu.

Tässä yhteydessä, kun täällä joku puhuja viittasi hiihtäjään, niin minusta tuntuu, että tämä vihreiden energiapolitiikka, mitä he esittävät Suomen noudatettavaksi — korostan nyt, Suomen noudatettavaksi — on sellaista kuin meillä on hiihtäjä, jolla on latu edessään, siinä ladussa on ydinvoima, siinä on jätteenpolttolaitokset, siinä on käyttökelpoinen latu edessä, mutta sen sijaan että hiihdettäisiin sitä latua, niin koetetaan rämpiä umpihangessa, ja siitä ei päästä mihinkään, eli tässä suhteessa toivon, että se linja ei tule voittamaan.

Mikko Immonen /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi kommentti vihreitten ryhmäpuheenvuoron osaan, joka koski rakenteilla olevan ydinvoimalan epäkohtia. On totta, että sieltä on paljon Säteilyturvakeskus löytänyt seikkoja, joihinka on täytynyt puuttua ja mielestäni hyvä niin, että on tarkistettu ja epäkohdat korjattu. On paljon parempi, että epäkohdat korjataan kuin että kiristetään aikataulua, ja se on ollut aikanaan meidän vaatimuksemmekin, kun sitä ydinvoimapäätöstä eduskunnasta haettiin. (Ed. Saarikangas: Se on ihan oikein!) Vielä palaan siihen sen verran, että sitten kun tapahtuu tuulivoimalaonnettomuus, siipi lähtee ja lentelee sinne tänne, kuten Uudessakaupungissa kävi, niin se ei juuri kiinnosta. Yksi ja sama, ovatko siellä ihmiset vaarassa vaiko eivät. Siihen ei myöskään Säteilyturvakeskus puutu.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät Kioton seurantajaksolla 2008—2012 sitoumuksemme mukaisen tason vuosiarvona noin 12 miljoonalla tonnilla. Tämä siitä huolimatta, että rakenteilla olevan ydinvoimalan päästöjä vähentävä vaikutus on otettu huomioon. Ilman lisätoimenpiteitä kasvu jatkuu myös seurantajakson jälkeen. Suomen on katkaistava päästöjen kasvukehitys siten, ettei vaaranneta talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä merkitsee kaikkien keinojen samanaikaista ja tehokasta käyttöä, energiansäästöä sekä uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämistä. Omien toimien lisäksi on aktiivisesti hyödynnettävä niin sanottujen joustomekanismien avulla hankittavia päästöoikeuksia. Energiansäästön tehostamista on jatkettava ja edelleen kehitettävä eri alojen energiasäästösopimuksia. Voimavaroja on suunnattava energiaa säästävän tekniikan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä energiakatselmuksiin. Erityisesti kotitalouksien neuvontaan ja tiedotukseen on kiinnitettävä huomiota, eikä vain neuvontaan ja tiedotukseen, vaan sinne on suunnattava rahaa. Taajamien kaukolämpöverkkoja on järkevää laajentaa siellä, missä ne ovat kustannustehokkaita. Yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa voidaan hyödyntää lisää.

Yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä erillisessä kaukolämmöntuotannossa on perusteltua käyttää kotimaisia polttoaineita. Erityisesti puu- ja peltopolttoaineet tarjoavat merkittävän lisäpotentiaalin. Sen hyödyntäminen edellyttää turpeen käytön jatkamista puun tukipolttoaineena. Perusvoiman tuotannossa ydinvoima tarjoaa päästöttömän vaihtoehdon ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Päästöt vähenevät myös, kun biopolttoaineiden ja maakaasun käyttöä lisätään erityisesti yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa. Huoltovarmuuden ja riittävän omavaraisuuden takia on välttämätöntä säilyttää kivihiili- ja myös öljyvoimalaitokset toimintakunnossa erityisesti huonojen vesivuosien ja kylmien talvien varalle. Tekniikan kehittymisen myötä on mahdollista, että hiilidioksidipäästöt voidaan tulevaisuudessa erottaa savukaasuista. Vesivoimaa kannattaa rakentaa lisää niissä vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu. Tärkeää olisi toteuttaa uusia vesialtaita, jotka mahdollistavat uudet voimalaitokset ja sähköntuotannon lisäämisen olemassa olevilla voimalaitoksilla. Nykyisin pelkästään tulva-aikaisissa ohitusjuoksutuksissa menetetään lähes yksi terawattitunti energiasähköä. Sillä tyydytettäisiin monen, monen, monen omakotitalon lämmöntarve.

Yhdyskuntajätteiden energiahyötykäyttöä voidaan lisätä paljonkin. On tärkeää, ettei kaato paikoille kuljeteta biohajoavaa jätettä, koska syntyvät metaanipäästöt ovat monin verroin haitallisempia kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidi. Jätteiden energiakäytöllä on suuri merkitys yhdyskuntien jätehuollolle, mutta niillä korvataan myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmön- ja sähköntuotannossa. Tuulivoiman rakentaminen on järkevä keskittää sinne, missä on suotuisat tuuliolosuhteet. Suuret tukisummat tuulivoimalle jättävät ison kysymysmerkin. Eikö sitä rahaa voisi käyttää esimerkiksi vanhustenhuoltoon aikana, jolloinka vanhustenhuolto on todella huonossa kunnossa? Tässä on puntit olemassa.

Uudet peltobiomassat tarjoavat merkittävän lisän kotimaisten polttoaineiden käyttöön. Erityisen lupaavaa on ruokohelven käyttö seospolttoaineena yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa. Myös biokaasujen käyttöä on syytä kehittää. Liikenteessä on lisättävä asteittain biopolttonesteiden käyttöä. Suomen tavoitteena on saavuttaa 5,75 prosentin taso vuoteen 2010 mennessä.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on suurin poliittinen kysymys, jonka tämä eduskunta ja vielä monta tulevaa eduskuntaa saa eteensä. Nyt on tammikuu, mutta ulkona nurmi viheriöi ja kukat ja sienet puskevat maasta. Moni ilmastoskeptikko olisi tuskin muutama vuosi sitten uskonut, että jo vuonna 2006 iltapäivälehtien lööpit kirkuvat sitä, miten luonto sekosi.

Tämän hetken poliitikkoja tullaan historian valossa arvioimaan sen perusteella, miten vakavasti he toimivat ihmiskunnan tulevaisuuden vakavimman uhkan torjumiseksi. Myös kansakunnan kaapin päälle aikanaan nostettavia valtiomiehiä ja -naisia tullaan tulevaisuudessa arvioimaan sen perusteella, millaisia tekoja he saivat aikaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. (Ed. Seppo Lahtela: Aika näyttää!) Nimenomaan teot ratkaisevat, puheistahan täällä ei ole puutetta. Seuraava pääministeri voi jäädä historiaan joko siitä, että hän oli ensimmäinen pääministeri, joka otti ilmastonmuutoksen vakavasti, tai sitten siitä, että hän oli viimeinen pääministeri, joka ei ottanut.

On surullista, kuinka vaatimattomalla tavalla hallitus ja myös istuva eduskunta on ilmastonmuutoksen torjumiseksi toiminut. On tietenkin ilahduttavaa, että viimeistään nyt eduskunnassakin on herätty asiaan entistä laajemmalla rintamalla. Ilo on kuitenkin laimeanpuoleista, koska ilmastonmuutoksen torjumisen sijaan kokoomuksen välikysymyksen perimmäinen tarkoitus on selvästi lisäydinvoiman lobbaaminen. Ilmastonmuutosta ei torjuta pelkällä tekniikalla, puhumattakaan löysistä päästörajoituksista tai päästökaupan vieroksumisesta. Kokoomuksen ilmastohuolessa on pikemminkin kysymys halvasta energiasta ja ilmasto mainitaan lähinnä äänestäjien miellyttämiseksi nyt, kun teema on noussut kuumaksi aiheeksi myös julkisessa keskustelussa. Sen enempää hallitus kuin kokoomuskaan ei ole osoittanut halua todellisiin ilmastotekoihin.

Jos täällä todella puhuttaisiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, keskustelisimme energian osalta kattavasta energiansäästöohjelmasta, voimakkaista panostuksista tuuli- ja bioenergiaan, syöttötariffeista uusiutuvalle energialle, valtion ja kuntien siirtymisestä vihreään sähköön ja uusien energiatekniikoiden tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen moninkertaistamisesta. Täällä puhuttaisiin myös veroratkaisuista, jotka suosivat palveluihin kohdistuvaa kulutusta tavaroihin kohdistuvaan kulutukseen verrattuna, puhuttaisiin jäteveron korottamisesta ja voimakkaista poliittisista ohjauskeinoista, koska saastuttavat tuotantomenetelmät ovat vielä pitkään halvempia kuin vähemmän saastuttavat. Täällä puhuttaisiin liikenteen osalta myös autoilun verotuksen porrastamisesta hiilidioksidipäästöjen mukaan, lentoliikenteen päästöjen rajoittamisesta ja suurten kaupunkien keskustoissa ja pääväylillä käyttöön otettavista ruuhkamaksuista.

Ruuhkamaksut olisivat mainio keino puuttua ilmastonmuutokseen, mutta niiden edistämiseen ei ole löytynyt tahtoa hallitukselta sen enempää kuin kokoomukseltakaan. Päinvastoin Helsingin kokoomuksen viime vuoden lopulla julkaisemasta valtuustoryhmästrategiasta huokuu lähes pateettinen kutsumus yksityisautoilun edistämiseen. Paperissa vastustetaan ruuhkamaksuja voimakkaasti ja kokoomuksen todellinen linja kirkastuu hyvin lauseessa, jossa todetaan, että autoilun tarpeet otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Helsingin asukkaista sen sijaan enemmistö kannattaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa.

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa ratkaista maailman ilmasto-ongelmat ydinvoimalla. Siis energianlähteellä, jonka raaka-ainetta ei riitä loputtomasti, jonka raaka-aineen louhimiseen liittyy suuria ympäristöongelmia ja johon liittyy myös vakava vaara onnettomuudesta ja riski ydinaseiden leviämisestä. Ydinonnettomuuden todennäköisyys on pieni, mutta onnettomuuden sattuessa seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Pelkästään tulitikkuaskillinen plutoniumpitoista ydinjätettä voisi muuttaa koko Päijänteen esimerkiksi juomakelvottomaksi. Ja onnettomuuksia ja ongelmia ilmenee: Länsinaapurissamme Ruotsissa seisoi viime vuonna yhtä aikaa pahimmillaan puolet maan kymmenestä reaktorista.

SDP, keskusta ja kokoomus ovat tästä huolimatta löytäneet toisensa suomalaisen lisäydinvoiman suhteen, ja suomalaisesta lisäydinvoimasta seuraa tietysti myös suomalaisia uraanikaivoksia. Voimassa oleva, pahasti vanhentunut kaivoslaki ei juuri suojaa ihmisiä heidän kotiensa nurkille ilmestyviltä ulkomaisten yhtiöiden kaivosvaltauksilta. Äänestäjien on hyvä tietää, että ääni SDP:lle, kokoomukselle tai keskustalle on ääni uraanikaivoksille Suomessa. Suomi on ensimmäinen ydinvoimaa rakentava länsimaa sitten Tshernobylin ydinonnettomuuden. Suomalaiset ydinvoiman lähettiläät ovat innostuneet niin paljon tästä kyseenalaisesta edelläkävijyydestä, että markkinoivat nyt ydinvoimaa ympäri maailmaa. Euroopassa Suomen intoilulle on jo lämmetty. Haluaako Suomi markkinoida tätä esimerkkiä myös sellaisille alueille, joiden turvallisuustilanne ei ole parhain mahdollinen? Suomen kannattaisi pitää mielessä, että ydinvoiman lisäämisellä maapallolle on aina suora yhteys myös ydinaseiden leviämisen uhkaan.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusimman mielipidetutkimuksen mukaan ympäristökysymykset ja ydinaseet ovat suomalaisia eniten huolestuttavat tulevaisuudenuhkat. Ydinaseuhka on nousemassa selkeästi ilmastonmuutoksen rinnalle, kun puhutaan ihmiskuntaa eniten uhkaavista tulevaisuuden vaaroista. Japani on esimerkiksi juuri perustanut uudelleen puolustusministeriön, jota sillä ei ole ollut toisen maailmansodan jälkeen, ja perusteena on nimenomaan Pohjois-Korean ydinaseuhka. Kun ajatellaan Pohjois-Korean lisäksi esimerkiksi Lähi-idän konflikteja ja Intian ja Pakistanin kiistaa Kashmirin alueesta, (Puhemies koputtaa) uhkaa ei ole vaikea mieltää. Kaikki mainitut alueet ovat sellaisia, missä on (Puhemies: Ed. Sumuvuori, 5 minuuttia!) YK:n ydinsulkusopimukseen kuulumattomia tai siitä irrottautuneita maita.

Arvoisa puhemies! Maailmalla puhutaan energian säästämisestä ja energiansaannin varmuuden takaamisesta energiatuotantoa hajauttamalla, (Puhemies: Ed. Sumuvuori, 5 minuuttia!) mutta meillä puhutaan jatkuvasti energiankulutuksen kasvusta ja ydinvoimasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjunta muuttuu Suomen osalta vuosi vuodelta ja hallitus hallitukselta raskaammaksi ja kalliimmaksi, (Puhemies koputtaa) mikäli asian kanssa nyt hidastellaan.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Välikysymyksen aihe on erittäin tärkeä. Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä uhkia ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille. Ongelma on haastava ja globaali, mutta poliittinen ajoitus ei mielestäni ole, kun ottaa huomioon hallituksen tekemät ja valmisteilla olevat energia-asiat, järkevä eikä perusteltu.

Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisten energiansäästösopimusten kattavuus ja energiakatselmusten säännöllinen toteuttaminen ovat hyviä esimerkkejä tuloksellisesta energiapolitiikasta. Hyvästä asemastamme johtuen meidän tuleekin omalta osaltamme tehdä kaikkemme, että kansainvälisissä sopimuksissa päästään eteenpäin ja että globaali energiankulutus saadaan hallintaan.

Ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset ovat dramaattisia. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,4—5,8 astetta vuodesta 1990 vuoteen 2100. Uusimpien Suomelle tehtyjen arvioiden mukaan vuosittaisten lämpötilojen arvioidaan nousevan 2,4—7,4 astetta ja sademäärien kasvavan 6—37 prosenttia 2080-luvulle mennessä. Vaikutukset näkyvät jo nyt meidän kaikkien arjessa.

Kuten on todettu, Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on saada kasvihuonepäästöt enintään vuoden 1990 tasolle keskimäärin vuosina 2008—2012. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää yli 60 prosenttia, jotta ilmakehän pitoisuudet saadaan vakautumaan nykyiselle tasolleen. Jotta näin merkittäviä muutoksia saadaan aikaiseksi, tarvitaan kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden toimenpiteitä. Toimia tarvitaan energiantuotannossa ja -käytössä, liikenteessä, rakennussektorilla ja yhdyskuntasuunnittelussa, maa- ja metsätalouden päästöjen hallinnassa sekä jätehuollossa. Suurin paine päästöjen vähentämiseen kohdistuu Suomessa energiasektorille.

Merkittävin torjuntakeino ilmastonmuutokseen on fossiilisten polttoaineiden, öljyn, hiilen ja maakaasun käytön vähentäminen. Maapallon energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla liki 80 prosenttia. Tästä riippuvuudesta on päästävä eroon siirtymällä käyttämään uusiutuvia energialähteitä ja pyrkimällä tehokkaampaan energian säästöön ja käyttöön.

Uusiutuvan energian käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä ja se edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita sekä lisää huoltovarmuutta. Se myös tukee alan teknologian vientiä. Suomen osalta uusiutuvista energiamuodoista saadaan tällä hetkellä neljännes koko Suomen energiankulutuksesta, ja sähköntuotannosta niiden osuus on lähes 30 prosenttia. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista vesivoiman, tuulivoiman, ympäristön lämmön ja aurinkoenergian sekä bioenergian, puuperäisten polttoaineiden ja peltobiomassojen ja biokaasun käyttö on kasvussa.

Rouva puhemies! Energiankulutus on kaksinkertaistunut noin 30 vuoden aikana, ja kulutus tulee todennäköisesti lähitulevaisuudessa edelleen kasvamaan. Tästä syystä meidän on sinnikkäästi panostettava energiatehokkuuteen. Kaikkia energian säästötoimia on voimakkaasti tehostettava.

Yksittäisillä toimijoillakin on merkitystä. Ihmisten kulutus- ja elämäntapavalintoja ohjaamalla voidaan vähentää merkittävästi luonnon kuormitusta. Ympäristöystävälliset valinnat pienentävät yksilön hiilidioksidipäästöjä, mutta ohjaavat myös markkinoita pitkällä tähtäimellä. Kysynnällä on mahdollisuus ohjata markkinoita.

Rouva puhemies! Verotuksella on ollut kasvava merkitys ilmastonmuutoksen (Puhemies koputtaa) ehkäisemisessä. Ympäristöperustaisen verotuksen avulla yhteiskuntaa on mahdollista ohjata kestävämpään suuntaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Viimeksi kuluneen parin kuukauden aikana meille suomalaisille on käytännön muodossa käynyt selväksi, että ihmisen toimista aiheutuva ilmastonmuutos on todellisuutta. Harva taitaa enää muuta väittää. Sääolosuhteissa ääripäät ovat lisääntyneet, kuten tulvat ja rajumyrskyt, mutta ilmastonmuutoksen huolestuttavimpia vaikutuksia ovat aavikoitumisen lisääntyminen ja merenpinnan kohoaminen. Emme voi enää ajatella, että kaukaiset ongelmat eivät kuulu meille, vaan joudumme todella vastaamaan ilmastonmuutokseen myös käytännössä.

Ilmastonmuutos ei ole enää pelkästään tutkijoiden huoli tulevasta, vaan siitä on tullut ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys. Paljon parjattu Euroopan unioni on osoittautunut kaikkein aktiivisimmaksi toimijaksi ilmastokysymyksessä kansainvälisesti. Tämä on hyvä asia ja sopii unionin agendaan. Mutta EU:n ei pidä vain yksipuolisesti tehdä lisää päästörajoituksia. Komission esittämä päästöjen leikkaaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä jää ilman pohjaa, mikäli muita teollisuusmaita ei saada vakuutettua vastaaviin ratkaisuihin. Vastuu ilmastonmuutoksesta kuuluu kaikille. Ennen kaikkea Yhdysvallat ja nousevat taloudet, kuten Kiina ja Intia, on saatava sitoutumaan päästöjen vähentämiseen. Ilman niiden osallistumista kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan ovat EU:n tekemät toimet riittämättömiä. Pahimmassa tapauksessa ajaudumme tilanteeseen, jossa EU-maat heikentävät omaa kilpailukykyään ja muu maailma vähät välittää ilmastosta.

Arvoisa rouva puhemies! Kotimaisten energiaratkaisujen merkitystä ilmastokysymyksissä on helppo vähätellä. Meidän on kuitenkin pyrittävä olemaan jatkossakin edelläkävijä uusia ratkaisuja tehtäessä. Ydinvoiman osalta olemme kyenneet itsenäiseen päätökseen, jonka ilmastolliset vaikutukset verrattuna kivihiileen tai muihin fossiilisiin polttoaineisiin ovat äärimmäisen positiiviset. On hyvä, että Suomessa vallitsee kuitenkin kohtuullinen konsensus ydinvoiman mahdollisuuksista energiantuotannon lisäämisessä.

Suomi on kokonaisenergiahuollon kannalta noin 70-prosenttisesti riippuvainen Venäjän energiatoimituksista. Viime talvena kovimpien pakkasten aikaan venäläiset katkaisivat maakaasutoimitukset Ukrainaan, ja vastikään Venäjä katkaisi hetkellisesti öljytoimituksensa Keski-Eurooppaan. Eurooppa on äärettömän riippuvainen itäisen naapurimme energiavaroista, ja kuten tiedämme, toimintavarmuus vaihtelee nollasta sataan. Omavaraisuutta energiatuotannossa pitää lisätä niillä alueilla, missä se päästöjen ja talouden suhteen on järkevää.

Uusiutuvan energiatuotannon hyödyntämisessä on Suomen edettävä nopealla tempolla, mutta selvää on, että pelkän bioenergian varaan emme voi panoksiamme laittaa. Seuraava eduskunta saaneekin ratkaistavakseen kuudetta ydinvoimalaa koskevan kysymyksen.

Arvoisa rouva puhemies! Lähes monopoliasemassa oleva Fortum uhkasi vastikään korottaa sähkön hintoja pahimmillaan jopa 15 prosenttia. Julkinen paine ja valtio-omistajan puuttuminen asiaan peruutti onneksi korotuspäätöksen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alun perin tehdyn korotusesityksen perustelut olisivat minnekään kadonneet tai olleet alun alkujaan paikkansapitämättömät. Tehty ratkaisu jätti suuria kysymyksiä ilmaan, sillä sähkön markkinahinnan kehitys on pitkällä aikavälillä ollut nouseva. Suomessa sähkönhinta on nykyisellään kansainvälisesti vertailtuna kohtuullisen edullinen, mutta jatkossa hintaa nostavat kallistuvat polttoaineet, päästökaupan vaikutukset ja sähkön kysynnän kasvu. Vastauksena näihin kaikkiin tulisi tarjota uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa sähköntuotantoa, mutta myös ydinvoiman lisärakentamista.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi toteaisin, että alkuillasta kyselin ministeriltä, miten hän on huolissaan, kun teollisuus on lähtenyt Suomesta pois ja nimenomaan Kioton sopimuksen pohjalta. Ministeri vastasi, että näin ei ole tapahtunut, että hän on saanut UPM:n johtajilta tietoa, että tämä ei haittaa teollisuutta. Minulla tässä on lehtileike, jossa johtaja Heikki Sara UPM:stä, joka on sen alan johtajia siellä, kertoo, että EU on ollut häviäjä Kioto-sopimuksessa, kun se tämän muotoisena toteutetaan eivätkä kaikki ole mukana. Siinä on häviäjinä EU ja teollisuus. Eli se on merkittävä muutos, jos nyt sitten teollisuudessa ovat ottaneet uuden kannan ja kertovat, että Kioton sopimus on hyvä ja he voivat sen hyväksyä.

Mutta Suomessa on tehty energian- ja sähköntuotannossa virheitä 1990-luvun puolivälistä asti. Tuolloin torjuttiin merkittävä energiaratkaisu, jonka avulla olisimme selvinneet Kioton ilmastosopimuksen tuomista velvoitteista huomattavasti vähemmin vaurioin. Viime eduskuntakaudella ratkaisu viimein tehtiin, mikä oli hyvä asia, mutta valitettavasti päätös tuli liian myöhään. EU:n päästökauppa rasittaa nyt Euroopan maitten kilpailua kovilla kustannuksilla. Tiukat ilmastotavoitteet voivat johtaa siihen, että yritykset eivät enää voi investoida korkean kustannustason Suomeen. Jotkut sanovat, että nykyinen päästökauppajärjestelmä pelkästään lisää kasvihuonekaasuja, kun suuret tuottajamaat USA, Brasilia, Intia, Kiina ovat Kioton sopimuksen ulkopuolella. Euroopan teollisuus onkin jo vaatinut EU:ta arvioimaan ilmastopolitiikkansa uudestaan, jos esimerkiksi Yhdysvaltojen kanta ei muutu.

Suomalaisessa energiatuotannossa pitää suosia kotimaisia polttoaineita, turvetta ja puuta. Turpeen puolesta puhutaan myös EU:ssa, joka on luokitellut turpeen hitaasti uusiutuvaksi energiamuodoksi, ja se suosittelee turvetta verotettavan tämän luokituksen mukaisesti. Turpeen vaihtoehtona on ainoastaan ulkolainen kivihiili. Kivihiilen kohdalla pitää muistaa se, että kivihiiltä rahdataan meille Keski-Euroopasta ja Puolasta asti. Se kuljetetaan tänne laivalla ja siitä edelleen sisämaahan pitkiä matkoja. Meillä on tällä hetkellä tuottoisia turvevoimaloita Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa. Nämä ovat tuottavia voimaloita ja kannattavia, kun siellä tehdään vastapaineella erittäin halpaa sähköä.

Ainoat energiamuodot, jotka eivät vahingoita ilmakehää, ovat vesi, tuuli ja ydinvoima. Näitten kotimaisten energiamuotojen käyttö takaisi kohtuuhintaisen sähkön kotitalouksille ja antaisi teollisuudelle mahdollisuuden toimia kotimaassa. Nythän tilanne on se, että moni teollisuuden yrittäjä on lähtenyt Suomesta, koska varmuutta kohtuuhintaisen energian saamisesta ei ole ollut. Tilanteesta kantavat vastuun ne päättäjät, jotka 1990-luvun puolessavälissä vastustivat energiaratkaisua. Nyt kuitenkin osa heistä suosittelee energiaratkaisua ja on näin ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja tunnustanut tosiasiat.

Tuulivoimasta sen verran, että kotimaakunnassani Keski-Suomessa valmistetaan tuulivoimaloihin voimansiirtolaitteita ja ala työllistää siellä toistasataa metallimiestä. Tuulivoima on kasvava ala maailmalla, ja on hyvä, että Suomesta löytyy osaamista. Tuulivoima ei kuitenkaan ole ratkaisu Suomen energiatuotantoon. Olemme EU-maista eniten riippuvaisia metsä- ja metalliteollisuudesta. Nämä teollisuudenalat vaativat paljon energiaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on esittänyt, että Suomeen perustettaisiin uusi valtio-omisteinen energiayhtiö. Tämä on hyvä idea. Minä kannatan sitä. Kehotankin ministeri Pekkarista laittamaan hihat heilumaan tässä asiassa. Uuden energiayhtiön syntyminen voisi hillitä pörssiyhtiöitä, jotka mellastavat tällä hetkellä markkinoilla täysin oman mielensä mukaan.

Tämä välikysymys on erittäin tarpeellinen. Enää ei ehditä hallitusta kaataa, tätä vaalikautta on enää pari kuukautta jäljellä, mutta kysymys antaa uskoa kotimaiselle teollisuudelle. Viime aikoina on kuultu liian paljon tehtaitten lakkauttamisesta ja siirtämisestä ulkomaille. Nyt kaivataan vastuullista puhetta ja toimia. Istuvan hallituksen pitää ottaa energia-asiasta vastuu eikä enää rakennella tuulentupia. Energia-asia pitää ottaa esille myös tulevissa vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa ja hiukan yli 5 miljoonaa asukasta yli 6 miljardin ihmisen maailmassa. Meidän tulee tiedostaa tuo pienuutemme erilaisia asioita arvioidessamme ja vertaillessamme. Omat voimavaramme oikein arvioiden ja kaiken kehityksen kärjen tuntumassa pysyen tuo pienuus muuttuu suuruudeksi, tai ehkä on parempi sanoa, voi muuttua suuruudeksi. Sen olemme myös historiassamme osoittaneet monella eri tavalla. Viime vuosikymmenien paras lippulaivamme on tältä osin ollut Nokia.

Kokoomuksen välikysymyksen eräs tarkoitus on ollut juuri ravistella hallitusta hereille tiedostamaan se, että energia- ja ilmastoteknologiasta voimme luoda uuden huippuluokan vientituotteen. Nyt, jos koskaan, tuon teknologian viennille olisi valtavat markkinat maailmalla. Kun olemme viime vuosina puhuneet Kiina-ilmiöstä kielteisessä mielessä, mikä on tapahtuneiden tosiasioiden valossa aivan oikea tulkinta, voisimme kääntää tuon sanonnan positiiviseksi energia- ja ilmastoteknologian viennin nimeksi. Nokia on lähtenyt pienestä Suomesta ja vallannut maailmaa, samoin voimme toimia myös energia- ja ilmastoteknologiamme osalta.

Arvoisa puhemies! Olen turvemaakunnan kansanedustaja ja tuen luonnollisesti turpeen käyttöä energiana, polttoaineena. Samoin tuen muidenkin kotimaisten polttoaineiden käyttöä. Tämä kantani ei ole millään tavalla ristiriidassa sen kanssa, että tuen myöskin lisäydinvoiman rakentamista. Ydinvoiman tukija minusta tuli Kiinan-matkalla, niin Kiinan muurilla kuin Pekingin kaduilla. Katujen risteyksissä ympärilleni katsellessani näin pilvettömän aurinkoisena kesäpäivänä hädin tuskin aurinkoa sinisen savun läpi. Kadunlakaisijoilla, poliiseilla, monilla jalankulkijoilla, hyvin useilla muilla ihmisillä oli hengityssuoja kasvoillaan. Hiiltä lapioitiin luukusta sisään, ja se tuli katolla olevasta putkesta mustana savuna taivaalle.

Arvoisa puhemies! Olin tuossa Pekingin risteyksessä silloista Kiina-ilmiötä tarkastelemassa aikakautena, jolloin eduskunta oli nykyisen pääministerin, silloisen kansanedustajan Matti Vanhasen johdolla kaatanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen maassamme. Tänä päivänä Kiina saastuttaa ilmastoa entistäkin enemmän eikä kanna kuitenkaan vastuutaan seurauksista. Me suomalaiset olemme sitoutuneet lähes kaikkiin ulkoapäin tulleisiin vaatimuksiin ja maksamme ne kiltisti ja kalliisti.

Mikäli viidettä ydinvoimalaa olisi päästy rakentamaan jo 1990-luvun alussa, olisi kehitys maassamme ollut aivan toinen. Sota-ajan jälkeisen pahimman laman vaikutukset eivät olisi olleet niin kohtalokkaat kuin ne meille olivat. Tänä päivänä olisimme energian osalta omavaraisempia, yrityksiä olisi kaatunut vähemmän ja syntynyt enemmän. Työttömiä olisi huomattavasti vähemmän kuin nyt on eli yli 300 000 jne. Ratkaisu oli siten todella kohtalokas, se tulisi tänä päivänä pääministeri Vanhasen ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen, silloisen ydinvoimapäätöksen kaatajien muistaa. Vasta aivan viime päivinä keskustan edustajat, jopa ministerit, ainakin meidän erinomainen ministerimme Mauri Pekkarinen, ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä myös ydinvoiman lisärakentamisen. Olen aivan varma vihreiden puheenvuoroja kuunnellessani — ja siitä huolimatta — että näemme myös vielä sen päivän, jolloin vihreät kertovat tehneensä vastaavan takinkäännöksen ja kertovat syyt, miksi he ovat hyväksyneet ydinvoiman. (Ed. Tynkkynen: Ei ole tapahtumassa!)

Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti haluan lopuksi korostaa Suomen energiaomavaraisuutta. Meidän ei tule missään olosuhteissa olla liian riippuvaisia Venäjän energiasta. Tätä taustaa vasten kauppa- ja teollisuusministeriön kielteinen päätös merikaapelin rakentamisesta Venäjältä Suomeen oli aivan oikea ratkaisu. Historiastamme ja Venäjän hanojen sulkemisesta viime päivinä naapurimaiden kiistojen seurauksena tiedämme, että me emme saa olla liikaa Venäjän energiasta riippuvaisia, emmekä muutoinkaan Venäjästä riippuvaisia.

Arvoisa puhemies! Olen ryhmämme päiväjärjestykseen siirtymisehdotuksen kannalla.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmaston lämpeneminen on itsessään ydinpommi, ja meidän tehtävämme on eduskuntana ja hallituksen tehtävä etunenässä toimia niin, ettei tämä pommi räjähdä. On turhaa mielestäni luetella Suomen eri energiamuotojen osuutta, kuten ed. Hänninen täällä hetki sitten teki, koska sillä ei ole mitään merkitystä niin kauan kuin meidän omat toimemme ovat joka tapauksessa riittämättömiä maapallon kannalta.

Ed. Kumpula-Natri pitäessään sosialidemokraattisen ryhmän ryhmäpuheenvuoroa peräsi työpaikkojen turvaamista jatkossakin. Tämä on tietysti ihan hyvä, mutta viime kädessä meidän on kysyttävä, onko elämää ja onko työpaikkoja ylipäätään, jos näköalattomuus jatkuu ympäristön ja ilmaston lämpenemiskysymyksissä.

Arvoisa puhemies! Työpaikat voidaan säilyttää ja lastemme elämä turvata vain toimimalla nyt. Tätä kokoomus välikysymyksellään hakee, tätä toimintaa juuri nyt, sitä näkemystä, jolla tulevaisuutta muokataan juuri nyt. Ilmasto ei enää kestä aikailua ollenkaan. Olemme huomanneet, miten dramaattisesti tilanne on muuttunut esimerkiksi marraskuusta 2005, jolloin eduskunta käsitteli valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittisen selonteon. Ministeri Pekkarisen silloin osoittamalle arroganssille itsekin esittämiäni kysymyksiä kohtaan ei ole mitään oikeutta, kun otamme huomioon tilanteen vakavuuden.

Kokoomus on lähtenyt peräämään vastauksia tiettyihin kysymyksiin, eräinä näistä energiariippumattomuus tuonnista ja panostukset energiansäästöön, hajautettuun energiantuotantoon, uusiutuviin energian lähteisiin sekä uusien energiatuotantomuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämä on minusta erittäin kannatettava ja hyvä lähtökohta tähän keskusteluun. On aivan yksioikoisen yksisilmäistä yrittää tehdä tästä ydinvoimakeskustelua, koska siitä ei ole kyse. Ymmärrän toki vihreiden harmituksen siitä, että heidän oma välikysymyksensä meni pieleen, koska kokoomus oli nopeampi tässä asiassa ja ymmärsi tilanteen vakavuuden nopeammin kuin vihreä eduskuntaryhmä.

Kokoomus on joka tapauksessa ajamassa eteenpäin biopolttoaineita. Oma huoleni on kuitenkin tässä keskustapuoluetta kohtaan siinä, ja erityisesti ministeri Pekkarista kohtaan siinä, että näytämme edistävän biopolttoaineita ainoastaan sen takia, että saamme korvattua maatalouden muuta tuotantoa biopolttoainetuotannolla. Tämä ei ole ympäristön kannalta, kokonaisuuden kannalta välttämättä ollenkaan hyvä. On pyrittävä siihen vain ja ainoastaan, että ympäristön kannalta edistämme parasta vaihtoehtoa.

Pidän erittäin valitettavana sitä sitkeyttä, jolla vihreä ryhmä on vastustanut jätteenpolttoa ja antanut näin metaanikaasujen nousta jätteenkeräyspaikoista jo vuosikausia. On selvää, että jätteenpoltto on viimeinen niistä keinoista, joilla jätteen määrään puututaan, mutta on vastuutonta jatkaa jätteenpolttolaitosten vastustamista siellä, missä poltto on järkevää.

Ydinvoima ei ole mikään nyt itsestäänselvä ja autuaaksi tekevä asia. Kukaan ei ole sitä väittänytkään. Me tunnustamme täysin uraaniongelmat, me tunnustamme täysin ne ongelmat, jotka syntyvät ydinjätteen säilyttämisestä. Kuitenkin me puhumme niistä ratkaisuista, joilla meidän täytyy mennä eteenpäin juuri tänään, jotta meidän lapsillamme olisi ylipäätään huominen. Kokoomuksen ryhmä ei ole puhunut ydinvoimasta pelastuksena. Kyse on siitä, millä keinoilla energiansaanti turvataan, millä keinoilla vähennetään päästöjä tässä tilanteessa. Kuitenkin kokoomus on linjalleen uskollisena korostanut jatkuvasti teknologian kehitystä ja niitä satsauksia, joita sille sektorille on tehtävä. Muistutan, että t&k-rahojen budjettiosuus on vähentynyt nykyisen hallituskauden aikana. Kuitenkin juuri energiasektorille tarvitaan erityissatsauksia.

Täysin unohdettu on ollut kotitalouksien merkitys energiansäästäjänä. Miksei tästä puhuta? Miksi yhä edelleen ihmiset seisovat suihkussa 15 minuuttia ja polttavat yölläkin sähkölamppuja? Miksi televisiot ovat jatkuvassa valmiudessa, samoin tietokoneita pitkin taloa? Missä on se arkikeskustelu siitä, kuinka tärkeää jokaiselle meille on säästää energiaa?

Meillä on siis keinoja puuttua ilmaston lämpenemiseen ja aloittaa työ omista nurkistamme. Tätä kokoomus perää. Kokoomus on valmis tähän kaikkeen, mutta on huolissaan siitä, miksi asia ei huolestuta nykyistä hallitusta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on puhuttu paljon ja ansiokkaasti tässä salissa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tähän aiheeseen liittyen sopii hyvin muutama sitaatti eiliseltä päivältä lehdistä. Ensimmäinen: "Meriveden pinnan nousu on työllistänyt pelastuslaitoksia. Merentutkimuslaitoksen mukaan merenpinnan ennustetaan nousevan Suomenlahdella jälleen ensi yönä." Toinen sitaatti: "Halikossa Varsinais-Suomessa päiväkoti jouduttiin evakuoimaan aamulla merenpinnan nopean nousun takia. Evakossa on viisitoista lasta hoitajineen." Kolmas sitaatti: "Helsingissä meriveden pinta oli päivällä noin 80 senttiä yli normaalitason. Turun satamassa vedenpinta on ollut yli metrin normaalin tason yläpuolella." Vielä yksi: "Ruotsissa on edelleen noin 50 000 kotitaloutta ilman sähköä viikonloppuna maan eteläosassa riehuneen myrskyn jäljiltä."

Herra puhemies! Tämän kaltaisia uutisia olemme saaneet kuulla koko kuluneen niin sanotun talven. Ilmasto lämpenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mikäli tätä kehityskulkua ei saada pysäytettyä, säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ja merenpinta tulee nousemaan. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ja maanviljelykin ajautuu monilla alueilla maapallolla suuriin vaikeuksiin. Ilmaston lämpenemisen keskeisin tekijä eli hiilidioksidipäästöt kasvavat lähivuosikymmeninä jopa puolella. Tämänhetkisten arvioiden mukaan vuosisadan loppuun mennessä lämpötila maailmanlaajuisesti nousisi jo vähintään 1,5 ja joittenkin ennusteitten mukaan jopa 6 astetta verrattuna vuosituhannen vaihteeseen.

Herra puhemies! Suomen energiankulutus oli vuonna 2005 noin 378 terawattituntia. Sähköenergiasta runsas neljännes tuotetaan ydinvoimalla, vesivoimalla 16 prosenttia sekä maakaasulla ja biopolttoaineilla noin 10 prosenttia kummallakin. Suomen öljynkulutus oli 11 miljoonaa tonnia vuonna 2005, josta liikenteen polttonesteiden osuus noin 4 miljoonaa tonnia. Näistä liikenteen polttonesteistä biopolttoaineiden osuus oli lähes olematon. Maamme maantieteellis-poliittinen asema, pitkät etäisyydet, ilmasto ja yksipuoliset luonnonvarat asettavat omat haasteensa Suomen puolustuksen ja turvallisuuden suunnittelulle. Suomea pidetään luotettavana ja rakentavana EU-jäsenmaana, jolla on hyvät suhteet unionin sisällä. Jokaisen maan on kuitenkin itse pidettävä huoli huoltovarmuudestaan. EU yhteisönä ei kanna vastuuta eikä tee mitään konkreettista huoltovarmuuden turvaamiseksi jäsenmaissaan. Sekä tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi että ympäristön säästämiseksi Suomessa on edelleen selkeästi lisättävä uusiutuvista raaka-aineista tuotettavan energian osuutta niin sähkön, lämmityksen kuin polttonesteidenkin osalta.

Kauppa- ja teollisuusministeriölle sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuudesta selvityksen tehneen Matti Purasjoen mukaan keskeisin piirre sähkömarkkinoilla on niukkuus. Kun markkinat avautuivat 90-luvun alussa, markkinoilla oli ylikapasiteettia, mistä seurasi kilpailua ja myöskin kuluttajille suhteellisen edulliset hinnat. Tuottajien into investointeihin laantui, ja sitä myöten siirryttiin niukkuuden aikaan. Tuottajat perustelevat niukkuutta muun muassa tukkuhintojen riittämättömällä tasolla ja sähkömarkkinoiden epävarmuudella. Joulukuussa uutisoitiin, miten useita toimijoita epäillään ylihinnoittelusta sähkönsiirrossa. Kilpailuviraston mukaan kysyntä ja valtion monipoliyhtiö Fortumin kohtaama kilpaileva tarjonta eivät riittävän tehokkaasti vaikuta sähkön tukkuhintaan.

Herra puhemies! Lukemattomia kertoja kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on vakuuttanut, ettei valtio voi tehdä mitään Fortumin optioille. Optioasia on vain yksi osa Fortumin johtamista. Valtiolla on pääomistajana samat mahdollisuudet yrityksen toiminnan ohjaamiseen kuin minkä tahansa muunkin yrityksen omistajan mahdollisuudet. Kauppa- ja teollisuusministeriö olisi voinut harjoittaa varsin toisenlaista omistajapolitiikkaa. Yrityksen johto on saanut kuitenkin toimia melko vapaasti, ja Fortumin perustehtävät, sähkön tuottaminen kohtuuhinnalla ja laadukkaiden palvelujen takaaminen, tuntuvat jääneen taka-alalle. Sähkön siirrolla tehdään suuria, erittäinkin suuria voittoja, mutta samanaikaisesti jakeluverkko rapistuu ja sähkökatkot lisääntyvät. Päätavoitteena näyttääkin olevan vain voittojen ja optiotuottojen maksimointi. Hyvät tulokset ja osakkeiden arvonnousu sekä optiotuotot on saatu aikaan käymällä kuluttajan kukkarolla.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ja energiansaannin turvaaminen on sinänsä tärkeä ja ajankohtainen asia. Mielestäni kokoomus on kuitenkin lyönyt pahasti kirveensä kiveen, kun on lähtenyt syyttämään hallitusta päämäärättömyydestä ja päättämättömyydestä energiapolitiikassa.

Ministeri Pekkarisen tänään täällä esittämä hallituksen perusteellinen ja hyvä vastaus selkeästi osoittaa, että hallitus on energiapolitiikassaan toiminut aktiivisesti ja määrätietoisesti. Tuloksia on tullut, ja muun muassa ydinvoimapäätökseen liittyvät ponnet ovat toteutumassa. Kokoomuksen välikysymyksessä puolestaan toistellaan itsestäänselvyyksiä energiatuotannon monipuolisuudesta ja mahdollisimman suuresta omavaraisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tänään meidän on tunnustettava se tosiasia, että ilmastonmuutos on jo pitkällä. Viimeisimmät vuodet ovat olleet ennätyslämpimiä. Valtaosa maailman jäätiköistä vetäytyy nopeasti, ja niiden sulaminen on nopeutunut. Onkin tärkeää tehostaa ilmastonmuutoksen vastatoimia, mutta meidän on myös varauduttava monenlaisiin edessä todennäköisesti oleviin muutoksiin. Voidaan kysyä, kannattaako esimerkiksi jatkossa enää rakentaa alaville maille ja merenrannalle. Tätä uskoakseni monet ovat kyselleet viime päivienkin aikana, kun ovat joutuneet kahlaamaan vedessä.

Hiilidioksidin lisääntymisen myötä metsien kasvu saattaa ainakin aluksi nopeutua, mutta ilmaston lämpeneminen ja kosteuden muutokset voivat tuhohyönteisissä aiheuttaa ekologisia muutoksia. On myös varauduttava kuivuuteen ja sen kasvinviljelyyn kohdistuviin vaikutuksiin. Esimerkiksi viimekesäinen kuivuus Etelä-Suomessa oli pahin 160 vuoteen.

Mielestäni ilmastonmuutoksen torjuminen on vahvin yhteinen vastuun osoitus, jonka tämä sukupolvi voi antaa seuraaville sukupolville. Me tarvitsemme vaikuttavia toimia seuraavien 10—15 vuoden aikana.

Euroopan unioni on ollut ilmastonmuutoksen torjunnassa aloitteellinen. Näin on syytä olla jatkossakin. Euroopan unioni ei kuitenkaan voi yksin ratkaista ilmastonmuutosongelmia. Päästöt EU:n alueella ovat vain noin 14 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikki maat onkin saatava mukaan maailmanlaajuiseen toimintaan päästöjen vähentämiseksi. Tarvitaan lisääntyvää yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa energiatehokkuuden, päästöttömien tuotantomuotojen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin edistämiseksi. Euroopan unionin tutkimus- ja kehityspanoksia on suunnattava uusiin energiateknologioihin. Uusioenergiatutkimus on yksi painopistealue. Näyttää vain siltä, että uusioenergiankin kaupalliset sovellukset ovat vielä vuosikymmenien päässä.

Miten sitten Suomessa pitää vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen? Meidänkin on joka tapauksessa kyettävä katkaisemaan kasvihuonekaasupäästöjen kasvukehitys. Me tarvitsemme toimia energiansäästön tehostamiseksi sekä päästöttömien tuotantomuotojen lisäämiseksi. Perusvoiman tuotannossa ydinvoima on tehokas ja kustannustehokas vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä. Tätä tehokasta tuotantotapaa on edelleen mahdollista lisätä niin kauan kuin kaukolämpöverkkojen laajentaminen on perusteltua ja kustannustehokasta.

Yhteistuotannossa on mielestäni perusteltua käyttää kotimaisia polttoaineita, erityisesti puu- ja peltopolttoaineita. On syytä myös todeta, että ydinvoimapäätöksen jälkeen Suomessa on valmistunut tai on valmistumassa 15 biovoimalaitosta, viimeisin kotikaupungissani Raumalla. Näiden merkitys sähköntuotannossakin on merkittävä, koska yhteensä nämä laitokset tuottavat sähköä noin 450 megawattia.

Tänään on puhuttu myöskin vesivoimasta ja sen lisärakentamisesta. Mielestäni vesivoimaa on perusteltua rakentaa niissä vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu. Mielestäni on myös perusteltua toteuttaa uusia vesialtaita, jotka mahdollistavat uusia voimalaitoksia ja sähköntuotannon lisäämisen olemassa olevilla voimalaitoksilla. On kansantalouden voimavarojen tuhlausta, kun tulva-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes 1 terawattitunti energiaa vuodessa.

Energiansäästön tehostamiseksi on jatkettava ja edelleenkehitettävä eri alojen energiansäästösopimuksia. Voimavaroja on suunnattava energiaa säästävän tekniikan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä energiakatselmuksiin. Kotitalouksien neuvontaan ja tiedotukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Arvoisa puhemies! Jätteen hyödyntämisessä energiaksi Suomi on takapajula. Suomessa viedään vuosittain kaatopaikalle noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Jätettä toki on pyrittävä vähentämään, mutta syntyvä jäte on hyödynnettävä energiaksi. Tämä vähentäisi kaatopaikkojen käyttöä. Tällä hetkellä meillä Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Mielestäni näitä tarvitaan lisää, sillä jätteenpoltto vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä.

Maija Rask /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikkein ystävällisintä energiaa luonnon kannalta on se, että sitä, mitä hyvänsä energiamuotoa, käytettäisiin mahdollisimman vähän, mutta tosiasiahan on, että me suomalaiset tarvitsemme energiaa ja paljon sitä myös kulutamme, aivan liian paljon. Meidän on pyrittävä energiataloudessa siihen, että suosimme mahdollisimman kotimaista energiaa, jotta emme olisi riippuvaisia muista maista, ja toisaalta uusiutuvaa.

Arvoisa puhemies! Aion puhua ainoastaan vesivoimasta, joka on sekä kotimaista että uusiutuvaa. Jopa naisen logiikalla ymmärtää, että veden voi juoksuttaa vaikka kuinka monta kertaa turbiinien läpi ja sen voi tehdä aina uudelleen ja uudelleen.

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa jäljellä 2 130 megawattia vesivoimapotentiaalia. Suurin osa kuitenkin on suojeltua. Siellä on Ounasjoki ja Tornionjoki, ja olen kyllä sitä mieltä, että edelleenkin ne pitää pitää valjastamattomina ja Tornionjoella pitää huoli siitä, että lohi sinne pääsee nousemaan. Mutta suojelemattomissa vesistöissä on 660 megawatin edestä potentiaalia, jota ei ole rakennettu, joka olisi otettavissa käyttöön. Se on noin yhden ydinvoimalayksikön verran. Meillä on Suomessa yli 200 vesivoimalaitosta, ja niiden yhteenlaskettu teho tällä hetkellä on noin 3 000 megawattia. Tästä 3 000 megawatista pohjoisen yhtiö Kemijoki Oy tuottaa noin 1 000 megawattia.

Tuolla pohjoisen joessa, Kemijoessa, joka on, niin kuin ed. Kalliokin sanoi, valjastettu joki, on 16 voimalaitosta. Siellä on vuodesta 96 alkaen uusittu turbiineja ja muita koneistoja, ja sen avulla on pystytty nostamaan noin 20 prosenttia Kemijoesta saatavaa tehoa eli noin 100 megawattia. Kemijoki Oy:ssä on ehkä paras, eikä ehkä, vaan on paras vesivoimaosaaminen alusta loppuun saakka. Tuo yhtiö työllistää 250 ihmistä. Tällä hetkellä siellä tutkitaan sitä, millä tavalla voitaisiin tulvaluukkujen avulla osa siitä vedestä, mikä tulva-aikoina virtaa sieltä läpi, tehdä sähköksi ja tuottaa verkkoon. Sitä tutkitaan tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Minua askarruttaa tässä vesivoimakysymyksessä se, miten on mahdollista — kun Suomi on nimittäin ostanut päästöoikeuksia viime vuoden marraskuussa 8 megawatin edestä Kiinasta sitä varten, että Kiinassa rakennetaan pienvesivoimalaitos, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2009, jonka jälkeen se tuottaa puhdasta sähköä alueen sähköverkkoon — että olemme valmiita tukemaan kiinalaista vesivoimarakentamista, mutta suomalainen vesivoimarakentaminen tuntuu olevan kauhistus.

Toinen asia, joka on myös mainitsemisen arvoinen, tai sanotaanko, että hämmästyttää, on tämä Estlink, viime vuonna tehty kaapeli, josta tuodaan meille Virosta palavasta kivestä valmistettua sähköä.

Arvoisa puhemies! Suomessa tarvitaan vesilain kokonaisuudistus, ja sehän on hyvin pitkällä. Sitä ei tämä hallitus tuo eikä tämä eduskunta tule sitä käsittelemään, vaan se jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Mutta yhden kuplan haluan puhkaista. On puhuttu Vuotoksen altaan rakentamisesta, ja merkittävät poliittiset tahot, henkilöt, ovat sanoneet, että vesilain uudistamisen yhteydessä tähän voitaisiin palata. Tämä ei pidä paikkaansa. Nimittäin tämä vesilain uudistus, joka nyt on vireillä, ei millään tavoin voi muuttaa jo tehtyjä viranomaispäätöksiä, eikä vesilain kokonaisuudistus aiheuta Vuotos-hankkeen lupaharkintaa. Millään tavalla se ei tuo sitä uudelleen esille. Vuotos-hankkeesta ei varmastikaan tulla tekemään uutta rakentamisesitystä, ennen kuin yhteiskunnallisesti katsotaan, että se tarvitaan ja että se on hyväksytty. Luulen, että nekin ajat vielä tulevat.

Mutta se, mitä seuraavan hallituksen on syytä tehdä, on se, että meidän pitää saada Suomeen vesivoimastrategia, jossa selvästi käydään läpi tämä 660 megawattia, joka on mahdollista, missä sitä on ja halutaanko sitä. Mutta jotakin tarttis tehdä, koska tässäkin valo palaa [samalla puhuja sammuttaa puhujakorokkeen lampun] ja siihenkin energiaa kuluu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen välikysymyksen aihe on ajankohtainen. Sitä ei varmasti kukaan kiistä. (Ed. Seppo Lahtela: Nyt tuli totuus!) Kuitenkin sen katsontakanta on melkoisen kapea. Välikysymyksestä henkii vahvasti se, että ydinvoiman lisääminen on ratkaisu lähes kaikkeen. Toki välikysymyk-sessä mainitaan myös bioenergia ja muut uusiutuvat energiamuodot, mutta kovinkaan kokonaisvaltaista kuvaa se ei anna. Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiansaannin turvaamiseen liittyy monia muitakin asioita kuin pelkästään ydinvoiman lisärakentaminen.

Olen ydinenergian lisärakentamisen kannalla itsekin. Äänestin viidennen ydinvoimalan rakentamisen puolesta. Silloinen eduskunnan päätös oli viisas, ja toivottavasti kuudennesta ydinvoimalasta voidaan tehdä päätös mahdollisimman pian. Tietysti rakentamispäätös ei ole eduskunnan käsissä. Ilman nykyisten kaltaisten ydinvoimaloiden energiaa joudutaan yhä suurempaan riippuvuuteen tuontienergiasta. Näen, että ydinvoima on välttämätön pitkän ylimenokauden ratkaisu — toistan: pitkän ylimenokauden ratkaisu — jotta päästötavoitteet saavutetaan ja elinkeinoelämälle ja kansalaisille turvataan kohtuullisen hintainen energia.

Arvoisa puhemies! Muutaman vuosikymmenen kuluttua käyttöenergian tuotanto perustunee suurimmalta osin aurinkokennoihin, polttokennoihin ja fuusioreaktoreihin. Ydinvoiman käytön lisääminen ei kuitenkaan saa hidastaa muiden, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja kehittämistä. Myös energiatehokkuuden lisääminen, nykyisten energiantuotannon jakelumenetelmien kehittäminen ja energian säästötoimet erityisesti liikenteen, rakennusten ja kotitalouksien osalta täytyy ottaa vahvemmin huomioon. Todettakoon, että muun muassa pientalojen energiajärjestelmän muuttamistuki on ollut erittäin hyvä, ja toivottavasti sille saadaan jatkoa.

Välikysymyksessä ei mainita myöskään muita päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia, kuten joukkoliikenteen kehittäminen ja sen säilyttäminen mahdollisimman kattavana myös haja-asutusalueilla. (Ed. Saarikangas: Johan se tuli Kataisen puheessa!) Tällä hetkellä valitettavasti on se tilanne, että joukkoliikennettä ajetaan alas melko voimakkaastikin tuolla haja-asutusalueilla.

Edelleen tuohon listaan lisään jätteen hyötykäytön ja kierrätyksen tehostamisen ja muun muassa jätteenpolttomahdollisuuksien tutkimisen, yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, kuluttajien tiedon lisäämisen ja ohjaamisen energiatehokkuuteen, veropolitiikan, joka tukee energiansäästöä, vain muutamia mainitakseni. Energiaomavaraisuuden turvaamiseksi mielestäni myös turpeen asema hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena on turvattava.

Suomen energiapaletti on jo tällä hetkellä laaja, ja olemme EU-tasolla kärkisijoilla esimerkiksi uusiutuvan energian käytössä. Myös yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme edelläkävijöitä. Tämä ei tietenkään poista jatkokehittämisen ja toiminnan tehostamisen tarvetta. Kaikkia tavoitteita tukevia toimenpiteitä on toteutettava samanaikaisesti ja myös mahdollisimman tehokkaasti. Yksisilmäiseen ajatteluun tai pelkästään ydinvoimaan ainoana ratkaisuna ei pidä lähteä.

Välikysymyksessä arvostellaan hallitusta kovasti linjattomuudesta ja saamattomuudesta. Mielestäni tällä vaalikaudella on kuitenkin saavutettu paljon. Saavutuksia on selostettu erittäin laajasti tänä iltana. Ongelmat Suomen energiapolitiikassa on myös noteerattu, samoin haasteet vastata päästörajoituksiin.

Yleinen mielipide on kääntynyt voimakkaasti vaihtoehtoisten energialähteiden puolelle, ja myös ydinvoiman lisärakentaminen on todettu jopa Euroopan komissiota myöten jälleen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

SDP on puolueena linjannut ja ottanut tavoitteekseen öljyriippuvuudesta vapautumisen vuoteen 2030 mennessä. (Ed. Seppo Lahtela: Hyvä tavoite! Kuka uskoo?) Samalla aikataululla on uusiutuvien ja muiden päästöjä aiheuttamattomien energialähteiden osuutta nostettava mahdollisimman korkealle energian kokonaiskysynnästä. Mielestäni tämä ei kerro linjattomuudesta vaan juuri askelista kohti kestävää ja yhä omavaraisempaa energiapolitiikkaa. — Ed. Seppo Lahtelalle: Tavoitteita pitää olla, että päästään eteenpäin.

Ilmastonmuutoksen hillintä on vakava ja tärkeä asia. Hätiköidyt päätökset voivat pahimmillaan hankaloittaa tietä kohti kestävää energiantuotantoa. Hyvä esimerkki hallituksen realisoituneesta politiikasta bioenergian käytön lisäämiseksi on tuore esitys laiksi biopolttoaineiden käytön edistämiseksi liikenteessä. Myös viime vuoden toisessa lisäbudjetissa on biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen myönnetty 9 miljoonan euron määräraha.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tehty välikysymys ja siitä käyty keskustelu on ollut erinomaisen hyvä, rakentava ja asiallinen. Ilman tehtyä välikysymystä ei olisi löytynyt tässä vaiheessa vuotta enää mitään ryhtiä eduskuntaan puhua tulevista asioista, kerrata menneitä ja todistaa se, että enemmänkin olisi voitu tehdä. Nyt keskustelun perusteella, tehdyn kysymyksen, annetun vastauksen ja ministerien vastauksien perusteella voi todeta sen, että on annettu ikään kuin hevoselle pientä piiskaa siitä, että tämä asia menisi parempaan suuntaan ja parempaan järjestykseen. Tämän osalta voi sanoa myöskin, että tämä vaikuttaa tuleviin vaaleihin, vaalien lopputuloksen jälkeen tehtävään hallitusohjelmaan ja sen sisältöön. Tosiasioitten perusteella voidaan jo siinä yhteydessä verrata ja käydä käsille sitä, mitä täällä välikysymyskeskustelun aikana puhuttiin ja mihin tässä tähdättiin.

Kun täällä useassa puheenvuorossa on todettu, että suomalaiset mielellään käyttävät pelkästään kotimaista energiaa ja tuontienergiasta pitää päästä eroon, niin mielessäni vähän kuvittelin tätä maailmaa, että silloin kun suomalaiset tulivat tänne, he tulivat metsänriistan ja kalan perässä raivaten suurpedot, sudet edestänsä pois ja laajensivat reviirinsä ja elinpiirinsä sellaiseksi, että pystyivät elämään ja kehittymään. Aika ja toimeentulo oli nuukaa ja pientä, mutta siitä kehityttiin. Oikeastaan vasta maailman murros, parempi ja laajempi elintaso syntyi sen jälkeen, kun alettiin käyttää maailmanlaajuista, maailmalta tuotua tuontienergiaa, sen kautta saamaan teollisuus vauhtiin ja pystyyn. Sen jälkeen alkoi vasta leipä levenemään. Siinä käytiin monet sodat ruotsalaisten apuna taikka omineen, mutta kuitenkin maailmassa eteenpäin päästiin ja tähän hyvinvointiin on palattu, ja tämä hyvinvointi on säilytetty. Nykyisten päättäjien, eduskunnan, tehtävänä on säilyttää tämä hyvinvointi myöskin tuleville polville. Siihen liittyy se, että on oltava laadukasta, riittävää energiaa tuleville sukupolville ja että teollisuus ja talous kehittyvät. Niillä me pärjäämme tuolla maailmantaloudessa.

Kun tätä keskustelua on kuunnellut ja erityisesti kuunnellut laitaopposition, mihin myöskin vihreät kuuluvat, keskusteluja ja puheenvuoroja, sisältönä on todettu, että tämä keskustelu johtaa vaan yksinomaan keskusteluun siitä, että ydinvoimaa vaiko ei. Mielestäni välikysymys ei pidä ollenkaan sitä sisällään eivätkä myöskään täällä käytetyt asiantuntevat puheenvuorot sitä pidä sisällään, mutta tämä on yksisilmäinen tulkinta, millä yritetään kansaa sumuttaa sellaiseksi, että tässä nyt vaan ajettaisiin pelkästään ydinvoimaa. Se ydinvoima on yksi pala tässä paletissa, ja se on yhtä suuri tai yhtä pieni pala kuin tämän uusiutuvan energian lisäämismahdollisuudet, tämän bioenergian erityisesti. Siihen samaan liittyy uusiutuva, puhdas, kotimainen energia, tämä vesivoima, vesienergia, minkä rakentamista pitää elvyttää, edistää, tehdä kaikki temput, mitä sen eteen voidaan tehdä. Siihen liittyy rakennettujen vesistöjen parempi hyötykäyttö, hyödyntäminen, laajentaminen. Siihen liittyy uusien altaitten rakentaminen ja uuden vesivoiman käyttöönotto, ja kun tiedän, että joku empii salissa, liittyisikö siihen Vuotoksen altaan rakentelu taikka suunnittelu, niin olen lämpimästi sen kannalla, että ilman muuta se liittyy siihen. Tätä tämä kokonaisuus tarkoittaa, ja sen jälkeen kun tämä maailma on järjestyksessä ja parempaan suuntaan menossa, ehkä löytyy vetyenergian käyttöönotto, kehitys, ja maailma tulee kuntoon ja järjestykseen. Eihän tästä, kun sähkö on keksitty, niin valtavan pitkä aika ole olemassa. Kukaan läsnäolijoista ei sitä muista, mutta historiasta on luettavissa, että ei tarvitse mennä kuin runsas sata vuotta pidemmälle, niin se olisi ollut kovin harvinaista. Silloin ei ollut lamppuja, ei ollut edes pimeitä lamppuja, niin kuin tässä nyt on olemassa.

Herra puhemies! Tähän otsikkoon liittyy myöskin ilmastonmuutos, ja se on käytännön tosiasia, että ilmasto muuttuu. Mutta on myöskin tosiasia, että 1927 oli sellainen talvi, että järvet eivät jäätyneet, oli sula talvi läpi talven. Ei se tämä nykyinen talvi siitä paljon ole muuttunut mihinkään. Ilmasto on ollut erilaista, muuttuvaa kaikkineen. On ollut kylmiä talvia ja lämpimiä talvia, kylmiä kesiä ja lämpimiä kesiä. Viime kesä oli lämmin ja, sikäli kuin muistan, niin itse kun olin pienenä poikana nuoruudessa, niin kaikki kesät olivat lämpimiä ja kauniita.

Mitä tähän uskoon tulee, paljonko suomalaiset uskovat siihen, että ilmasto muuttuu: Kyllä he siihen uskovat. Minusta suomalaiset pohtivat kolmea asiaa, mihin he uskovat. Yksi uskoo siihen, että pääsee taivaaseen, toinen uskoo siihen, että joutuu helvettiin, ja kolmas uskoo siihen, että ilmasto muuttuu. Tämä ilmastonmuutos ei kuitenkaan näistä muutoksista, mihin uskotaan, ole vahvin. Ehkä se sijoittunee siihen puoliväliin. Näin katsottuna kyllä meillä vielä puhumista ja sarkaa riittää, kunhan uskomme vaan tähän asiaamme, minkä puolesta olemme valmiita puhumaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutokset ja energiansaannin turvaaminen samoin kuin sähkön hinta ovat tärkeitä keskustelunaiheita, ja sinänsä tämä keskustelu on tänä iltana ollut erinomainen ja tärkeä. Mutta se, että kokoomus teki tästä aiheesta välikysymyksen, niin se mielestäni ei ole kyllä tähän aiheeseen sopiva, ja täällä esitetyt arvostelut hallituksen toimista ovat minusta kohtuuttomat. Energia-asiat ovat nousseet erityisesti esille niin Euroopassa kuin meilläkin lähinnä kuluneen viimeisen vuoden aikana, ja lähtivät erityisesti käyntiin Venäjän maakaasutoimituksiin liittyneitten häiriöitten seurauksena. Toki tähän vaikuttaa ilmastoon liittyvät ääreisilmiöt, joita viime aikoina on ollut enenevästi. Elikkä hallituksen toimet sinällään ansaitsevat kiitokset ja erityisesti ministeri Pekkarisen toimet energia-asioiden kokonaisuuden hoitajana. Hallituksen ilmasto- ja energiaselonteon yhteydessä laaditussa mietinnössä ja eduskunnankin käsittelyssä tuli tällaiselle laajalle energiapaletille laaja tuki.

Kokoomuksen välikysymyksessä tuli kuudes ydinvoimalahanke ehkä merkittävimpänä toimenpiteenä esille. Minusta mitään uusia merkittäviä avauksia tuossa välikysymyspuheenvuorossa ei noussut esiin. Enemmänkin siinä syytettiin hallitusta ilmastonmuutoksesta ja asetettiin ehkä Vanhasen hallitus koko ilmastonmuutoksen syntipukiksi, noin vähän karrikoiden todettuna. Pääministeri Matti Vanhasta arvosteltiin siitä, että hän vuonna 92 vastusti ydinvoimaa. (Ed. Saarikangas: Sehän on totta!) Mutta tänä päivänä täytyy elää tässä ajassa, ja tätä tämän päivän energia-asiaa ei ratkaista 92 vuoden näkökulmasta lähtien. Tilanne on muuttunut ja nyt pitää toimia tämän ajan mukaisesti. Siinä mielessä hallitus on tehnyt kyllä erinomaista työtä.

Olen vaan havainnut, että kyllä monen kannat ovat 10—15 vuoden aikana aika paljon muuttuneet, ja se on aivan oikein ja näin pitää tapahtua. Meidän pitää elää kehityksen mukana ja tehdä ratkaisuja tässä ajassa. Ei hyödytä nyt miettiä, mitä tehtiin 15 vuotta sitten. Toki ne vaikuttavat tämän päivän tilanteeseen, ja meidän pitäisi olla kaukonäköisiä ja tehdä ratkaisuja, jotka todella 15 vuoden päästä ovat oikeita ratkaisuja. Tähänhän nyt hallituksen toimet tähtäävät. Samoin EU:n toimenpiteet ja komissionkin esitykset.

Tänä iltana jätteenpoltto on erityisen monessa puheenvuorossa noussut esiin. Kun täällä on nimenomaan kokoomusryhmän taholta jätteenpolttoasia nostettu useissa puheenvuoroissa esiin, minun täytyy todeta, että meillä Hämeenkyrössä tämä jätteenpolttolaitosasia on hyvinkin akuutti. Ensi kuun aikana pitäisi ratkaisevia päätöksiä tehdä. Kyllä meillä Hämeenkyrössä on se tilanne, että nimenomaan kokoomus ja kokoomuslainen hallituksen puheenjohtaja ovat ehkä kaikkein eniten vastustaneet jätteenpolttolaitoksen sijoittamista Hämeenkyröön. (Ed. Saarikangas: Henkilökohtaiset syyt!) Että puheet täällä ja toimet kentällä eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Toki tähän liittyy muidenkin ryhmien osalta aika tavalla ristiriitaisia näkemyksiä, ja asia on vaikea, niin kuin olemme täällä tiedostaneet. Mutta tosiasia on, että jos me haluamme ilmaston eteen tehdä tärkeitä ratkaisuja, niin kyllä meidän nämä kaatopaikkapäästöt täytyy saada kuriin. Jos halutaan tehdä energiantuotannon kannalta tärkeitä ratkaisuja, niin kyllä meidän pitää nämä jätteenpolttolaitokset saada toimimaan ja hyödyntää se energia, joka niistä on saatavissa.

Joissakin puheenvuoroissa on kyseenalaistettu peltobioenergiatuotantoa, ja tuotu esiin, että ei pitäisi tuottaa tukien avulla. Mutta tosiasia on, että me olemme maatalouden osalta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan päätösten varassa, ja kun Euroopassa maksetaan viljelystä tukea ja peltojen kunnossapidosta tukea Suomessa vähemmän kuin suurissa EU-maissa, niin olemme kai me tyhmiä, jos emme hyödynnä näitä tukimahdollisuuksia. Pidän aivan oleellisesti tärkeämpänä tuottaa pellolla bioenergiaa verrattuna siihen, että niitä kesannoidaan taikka niitetään heinät maahan ja jätetään sinne. Tuet joka tapauksessa tulevat, ja se on viljelijöitten velvollisuus näitä tiloja viljellä. Toisaalta tässä on takana se, että on haluttu päästä ylituotannosta eroon. Tilanne on muuttumassa.

Täällä joissakin puheenvuoroissa, joita kuuntelin työhuoneessani, arvosteltiin sitä, että tämä peltobiomassan tuotto vaikuttaa ruoan hintaan, ja tämä on tosiasia. Muun muassa Yhdysvalloissa maissin hinta on jo oleellisesti noussut bioetanolituotannon lisääntyessä, mutta Suomen tuotantomäärät ovat niin pieniä, että meidän on turha jättää peltobioenergia tuottamatta sen takia, että se vaikuttaa maailmanmarkkinahintoihin ruoan puolella. Kyllä meidän täytyy ajatella omia sitoumuksiamme myös bioenergiatuotannon ja liikennepolttoaineitten osalta, ja tehdä voitavamme myös biopolttoaineitten tuotannossa. Tällä hetkellä meillä ei muita välineitä paljon ole kuin peltobioenergian tuotannon avulla saada tätä bioetanolituotantoa tässä valtakunnassa käyntiin.

Siinä mielessä pitäisin tärkeänä, että meidän pitäisi panostaa tutkimukseen myös peltobioenergian tuotannon osalta. Siinä mielessä kyllä minunkin täytyy arvostella hallitusta, että muun muassa maatalouden tutkimuksen ja neuvonnan rahoja on leikattu, ja kun kuitenkin on tarkoitus oleellinen osa peltotuotannosta siirtää bioenergian tuotantoon, niin samanaikaisesti meillä on tältä puolelta osaamisen määrärahoja leikattu. Nyt olisi todella tärkeää kiinnittää myös tähän osaamiseen huomiota ja käyttää pellot tehokkaasti hyväksi.

Biopolttoaineitten tuotannossa on arvosteltu sitä, että näillä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla ei todellisia säästöjä hiilidioksidipäästöjen osalta saada aikaan, mutta peltoja voidaan viljellä niin monella tavalla. Voidaan hyödyntää ravinteet ja saada erilaisia satotasoja, ja kyllä osaamisella ja tutkimuksella saadulla tiedolla on tässä asiassa erittäin tärkeä osuus. Elikkä pidän tärkeänä, että myös tälle puolelle annetaan panoksia ja laaditaan valtakunnassa strategia, jonka mukaan tätä bioenergiatuotantoa viedään eteenpäin. Nyt tältä osin resurssit ovat niukat.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Pekkarinen päivällä totesi, välikysymyksessä on se myönteinen puoli, että tärkeästä teemasta, ilmastokysymyksestä ja sitä sivuten energiapolitiikasta voidaan käydä varsin hyvä ja ajankohtainen keskustelu. Tämä on myönteinen asia.

Ilmastokysymys on tärkeä, ilman puhtaus kaikkinensa on tärkeä asia alkaen hengitysilman puhtaudesta. Onneksi meillä Suomessa tämä pääosin on hyvin; kukaan ei enää muista viime syyskesän savua Venäjältä meidän ilmassamme. Savua oli aina siellä läntisessä Keski-Suomessa, Pohjois-Pirkanmaalla ja monella muullakin seudulla pääkaupunki mukaan lukien tässä maassa, ja tuntui suorastaan ahdistavalta, kun tuota hengitystä vaikeuttavaa ilmansaastetta ei päässyt minnekään karkuun. Ilman puhtaus on monella tavalla tärkeä asia.

Tiedemiehet esittävät erilaisia teorioita ilmastonmuutoksesta. Siihen saattaa olla hyvinkin monia syitä. On todella, kuten ed. Seppo Lahtela totesi, meillä miesmuistien aikana ollut erilaisia kesiä, erilaisia talvia. Talvet ovat olleet leutoja tai pakkastalvia, ja samaankin talveen on mahtunut hyvinkin suurta lämpötilan vaihtelua, jotenka vielä tästä talvesta ei kannata kovin suuria yleistyksiä tehdä. Mutta jos Golfvirta muuttaa suuntaansa tai jos Golfvirran liikkeet hidastuvat sen johdosta, että ilmasto lämpenisi täällä, niin tämä olisi hyvin kohtalokas asia, sillä se tietäisi sitten vuosituhansien, ehkä kymmenien vuosituhansien kylmää kautta, ja siihen toivon mukaan ei koskaan täällä nyt jouduttaisi.

Haluan, että Suomessa energiapolitiikka tukee järkevää ilmastopolitiikkaa. Haluan, että Suomessa on omavaraisuus energiantuotannossa mahdollisimman suuri. Tiedän sen, että kotimaista, nestemäisten polttoaineitten valmistusta voidaan paljonkin kehittää, mutta aivan lähipiirissä ei ole se tulevaisuus, jolloin kaikki nestemäinen polttoaine voitaisiin tuottaa tässä maassa. Kotimainen turve, kotimainen bioenergia, puu- ja peltoenergia tarjoavat myöskin tähän monia mahdollisuuksia, ja toivon, että tiedemiehet ja tutkijat valjastettaisiin tehokkaaseen työhön, samoin kokeilevaan tuotantoon, ja tähän maahan saataisiin myös nestemäisten polttoaineitten tuotantoa, biopolttoaineita. Näin vältettäisiin myös luonnon saastumista.

Viime vaalikaudella tässä eduskunnassa äänestettiin myös rakenteilla olevasta viidennestä ydinvoimalasta. Tuossa äänestyksessä annoin ääneni ydinvoiman rakentamisen puolesta, ja myös tässä yhteydessä katson, että lähitulevaisuuden kannalta ydinvoima on perusteltu asia, jotta meillä olisi Suomessa tuotettua energiaa, emme olisi tuonnista riippuvaisia, emme olisi skandinaavisista sähkönhinnan heilahteluista, markkinahäiriöistä riippuvaisia, kuten nyt olemme. Tarvitsemme kotimaista energiaa, ja realismia tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa on se, että silloin ydinvoima on perusteltu, realistinen vaihtoehto. Mutta tietysti kun ajattelemme ihmiskunnan historiaa kauemmas tulevaisuuteen, niin luotan siihen, että tutkijat ja tiedemiehet löytävät ydinvoimaa paljon tehokkaampia menetelmiä. Varmastikaan tiede ei ole vielä saavuttanut kaikkea kehityspistettään, varmasti se menee eteenpäin ja varmasti löytyy jotain uutta, mitä voimme aavistella tai jota emme osaisi edes arvatakaan, ja se tulevaisuus voi olla lähempänä myös kuin aavistamme.

Sähkön energiakäyttö varmasti lisääntyy. Toivon, että Suomessa säilyy teollisuutta jatkossakin, joka työllistää ihmisiä. Toivon, että liikennettä voitaisiin siirtää myös erityisesti kiskoille sähkövedon pariin. Siksi olen esittänyt muun muassa monen mielestä oudon tuntuistakin aloitetta, mutta mielestäni perusteltua, Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisenkin selvittämistä.

Toivon, että bioenergiaa myös edistetään käytännössä, erityisesti puun käyttöä. Puun, pelletin, hakkeen arvonlisävero tulisi poistaa. On järjetöntä, että omakotiasukas, joka lämmittää halolla, pelletillä tai hakkeella, joutuu tästä maksamaan arvonlisäveroa. Maaseudun työllisyyden ja järkevän metsänhoidon kannalta olisi perusteltua poistaa tuo arvonlisävero. Olen tehnyt tästä myös lakialoitteita. Jos ei poistoon päästä, niin alentamaan. Vastaava menettely tulisi tehdä myös näitten polttolaitteille. Ja vastaavasti arvonlisävero voitaisiin poistaa — tästäkin minulla on aloitteissa tekstiä — tuuli-, maalämpö- ja aurinkoenergiaa kokoavilta laitteilta. Lämmityksen muuttaminen kotimaiselle energialle tulisi saattaa myös kotitalousvähennyksen piiriin, jotta yhä useampi omakotitalon asukaskin innostuisi asiasta.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastokysymykset ovat tällä hetkellä lähes kaikkien kansalaisten huulilla. Musta joulu ja viime kesän lämpölukemat, siis nämä arkielämän merkit, tukevat sitä havaintoa, jonka mukaan viimeisen 15 vuoden ajalle sijoittuu historian 12 lämpimintä vuotta. Kasvihuoneilmiö on siis totta.

Uhkaava ilmastonmuutos on ehkä sukupolvemme suurin globaalipoliittinen haaste. Ilmaston lämpeneminen on viimeisimpien tutkimusten mukaan arvioitua nopeampaa ja voimakkaampaa. Asiantuntijoiden mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 2 celsiusasteeseen mahdollistaisi sen, että luonto ja ihminen eivät kohtuuttomasti kärsisi tapahtuneesta muutoksesta. On tärkeää, että Euroopan unioni on hyväksynyt tämän oman ilmastopolitiikkansa tavoitteeksi. Päästöjen vähentämisen vaatimat kustannukset eivät ole ylivoimaisen suuret, varsinkin kun niitä verrataan ilmastonmuutoksen kustannuksiin. On nimittäin arvioitu, että keskilämpötilan nousu 2,5 asteella merkitsisi kustannuksia, jotka vastaisivat lähes 2 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa politiikalle megaluokan haasteen, jota ei voida yhden hallituskauden aikana ratkaista. Mielestäni nykyinen hallitus on kuitenkin kantanut vastuullisesti oman kortensa kekoon tässä työssä. Hallitus on tarttunut vahvasti biopolttoaineiden ja bioenergian kehitystyöhön, joka täydentää edellisellä vaalikaudella tehtyjä energiapoliittisia perusratkaisuja. Se on myös toiminut aloitteellisesti toimivien energiamarkkinoiden aikaansaamiseksi ja edistänyt näin kohtuuhintaisen sähkön turvaamista.

Suomi on toiminut aloitteellisesti myös sen hyväksi, että Yhdysvallat ja Aasian maat osallistuisivat jatkossa ilmastopoliittisen taakan kantamiseen. Esimerkiksi transatlanttisissa suhteissa vuosikausia jäissä ollut ilmasto- ja energiadialogi EU:n ja Yhdysvaltain välillä käynnistyi Suomen aktiivisen työn tuloksena viime syksynä. Siis EU—USA-dialogi ja Asem-huippukokous olivat tärkeitä keskustelun avauksia Yhdysvaltojen ja Aasian maiden mukaan saamiseksi ilmastotalkoisiin.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Jotta niinkin vaativa tavoite kuin öljyriippuvuudesta vapaa Suomi 2030 saavutettaisiin, tarvitaan valtavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian saanti on turvattava kotitalouksille ja teollisuudelle. Vähäpäästöistä tekniikkaa on suosittava taloudellisin keinoin. Ympäristöystävällisiä autoja sekä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa lämmitysjärjestelmien kehittämistä on tuettava tutkimus- ja kehityspanostuksilla ja investointituilla. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä.

Hallitus onkin päättänyt kasvattaa bioenergian osuutta liikenteen polttoaineissa. Bioetanolin ja biodieselin tuotanto etenee markkinatalouden ehdoilla. Toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöönotto vaatii kuitenkin valtion investointeja. Onkin tärkeää, että hallitus esitti viime vuoden lisäbudjetissaan 9 miljoonaa euroa tähän toisen sukupolven kehitystyöhön.

Arvoisa puhemies! Bioenergia on nouseva trendi. On syytä muistaa, että kotimaisen bioenergian raaka-aineet ovat maaseudulla. Uusiutuvaa energiaa saamme metsistä, pelloilta ja karjataloudesta. Onkin tärkeää, että vahvat maaseutumaakunnat oivaltavat omiin luonnonvaroihin perustuvan energiatuotannon mahdollisuudet. Oma kotimaakuntani Keski-Pohjanmaa on tuoreen maakuntaohjelmansa ansiosta tässä suhteessa edelläkävijä.

Bioenergia on hyvä esimerkki siitä, että ympäristönäkökohdilla voidaan vahvistaa talouden kilpailukykyä ja luoda edellytyksiä hyvään työllisyyden kehitykseen. Uutta ympäristöteknologiaa tulee kehittää ja luoda edellytykset myös sen konkreettiselle käyttöönotolle. Öljyn ja hiilen käytön vähentäminen edellyttää vuosikymmenien määrätietoista työtä monella eri tasolla. Pitkän aikavälin yhteiskunnalliset muutokset ovat aina haaste politiikalle, joka elää vaalikausien rytmillä. Tärkeintä on kuitenkin tahto muutosten hallintaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa, että energian säästämisen talkoisiin tulisi haastaa kaikki Suomen kansalaiset. Jokainen meistä voi omassa arjessaan tehdä pieniä ilmastotekoja. Tätä viestiä toivon meidän opettavan myös ympäristökasvatuksen keinoin kouluissa lapsillemme, sillä on syytä muistaa, että luonto ei ole perintöä isiltämme, vaan lainassa lapsiltamme.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen aivan tämän illan keskustelurupeaman aluksi hehkutti hallituksen tehneen energiapolitiikan saralla enemmän kuin yksikään aiempi hallitus, ja sitten kun tätä asiaa vähän tarkemmin häneltä tivattiin, hän joutui lopulta myöntämään, että itse asiassa uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen ei hallitus ole neljän vuoden aikana ottanut käyttöön juuri lainkaan uusia toimenpiteitä. No, ministeri sitten kiirehti heti perään kysymään, että tarvitaanko uusia toimenpiteitä lainkaan, kun on kuitenkin käytössä pussillinen vanhoja. Eihän niitä uusia tarvittaisikaan, jos vanhat tepsisivät ja riittäisivät, mutta kun ne eivät riitä.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa aikoinaan asetettiin energialähdekohtaisia tavoitteita uusiutuville energialähteille. Esimerkiksi tuulivoiman kapasiteetti pitäisi tämän vuosikymmenen loppupuolella tämän ohjelman mukaan olla 500 megawattia, kun nyt ollaan alle 100 megawatissa.

Tämän hallituksen aikana on käynyt hyvin ilmeiseksi, ettei näitä tavoitteita tulla saavuttamaan. No, miten tähän tilanteeseen on sitten hallitus reagoinut? Onko se tehostanut toimenpiteitä, jotta tavoitteet voitaisiin vielä jäljellä olevina vuosina saavuttaa? Ei, vaan se on luopunut näistä tavoitteista. Juuri tämän takia me tarvitsemme uusia toimenpiteitä, kun nykyisin käytössä olevat keinot valitettavasti eivät ole riittäneet.

No, mikä näissä nykyisissä keinoissa oikein on vikana? Jos aloitetaan uusiutuvista energialähteistä, niin meillähän Suomessa edistetään uusiutuvia energialähteitä ensisijaisesti investointi- ja verotuilla ja sitten mutkan kautta teknologian, tutkimuksen ja kehityksen rahoituksella. Sitten meillä on myös demonstraatiohanketukia, mutta ne on ikään kuin investointitukien yksi alaviite.

EU:n 25 jäsenmaasta Suomi on yksi kahdesta, joka luottaa tämän kaltaisiin ohjauskeinoihin uusiutuvien edistämisessä. Kaikissa muissa maissa, siis kaikissa 23:ssa EU:n 25 jäsenmaasta käytetään uusiutuvien edistämisessä joko syöttötariffeja, vihreitä sertifikaatteja tai hankekilpailutusta. Enemmistössä on käytössä syöttötariffit, ja niistä olen aiemminkin täällä moneen otteeseen puhunut. Usein on käytetty esimerkkeinä Saksaa, Espanjaa ja Tanskaa siitä, kuinka syöttötariffeilla on lyhyessä ajassa, vain muutamassa vuodessa, saatu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä lähes räjähdysmäisesti nousuun. Juuri tällaisia uusia toimenpiteitä olisi kaivattu myös nyt piakkoin väistyvältä hallitukselta.

No, entäs sitten energiansäästö? Ministeri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan esitti, että hallitus tähtää toimillaan energiatehokkuuden radikaaliin parantamiseen. Radikaali on aika kaukana niistä käytännön toimenpiteistä, joihin hallitus on neljän vuoden aikana kuitenkin ryhtynyt. Hallitus on käyttänyt vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia. Ne ovat hyviä keinoja ilman muuta. Se tehtäköön selväksi. Niillä on saatu ihan hyviä tuloksia, mutta ne eivät likimainkaan riitä hyödyntämään kaikkea sitä energiantehostamispotentiaalia, joka Suomessa on. Ja ne ovat myös edellisten hallitusten perua, ei siis mikään uusi keino sekään.

Rakennusten energianormeilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennusten lämmitysenergian kulutukseen, mutta edellisen kerran niitä on tarkistettu ministeri Siimeksen aikana, ei siis lainkaan tämän nyt vielä vallassa olevan hallituksen aikana.

Ministeri Pekkarinen itse puhui pientaloenergia-avustuksista. Hyvä avaus, valitettavasti vain samaan aikaan poistettiin energia-avustukset rivi- ja kerrostaloilta eli tällaista kohtuullisen perinteistä hölmöläisen peiton jatkamista.

Energiansäästössäkään ei siis käytännössä ole kuluneen neljän vuoden aikana saatu uusia toimenpiteitä, vaikka tarve on ilmeinen, ja tuloksethan näkyvät. Energiankulutus ja sähkönkulutus kasvaa, päästöt kasvavat ja mitä muuta voikaan odottaa. Juuri tällainen toimettomuus ajaa meidät ydinvoimakeskusteluun. On täysin ymmärrettävä ja looginen reaktio, että jos energiansäästölle ei tehdä tarpeeksi, jos uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolle ei tehdä tarpeeksi, sitten ollaan siinä tilanteessa, että päästöjä pitää vähentää. Ei olla saatu aikaan mitään kestävissä ratkaisuissa.

Mitä jää jäljelle? No, sinne jää jäljelle se ydinvoima. Eli en syytä niitä ihmisiä, jotka tällaisessa tilanteessa toimettomuuden ja vastuun lykkäämisen jälkeen tarttuvat ydinvoimaan. Se on tavallaan ihan looginen ratkaisu siinä tilanteessa. Mutta kestävämpi ratkaisu olisi se, että hyödynnettäisiin niitä energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä valtavia potentiaaleja, joita meillä Suomessa on, jotta ydinvoimaan ei viimeisenä hätäratkaisuna edes tarvitsisi tarttua. Siksi siis tarvitaan uusia toimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseksi.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näistä peruslinjoista ensinnäkin se, että kyllä kai tässä lähtökohtana pitäisi olla, kun katsotaan lähivuosia, voimakkaat panostukset uusiutuviin energialähteisiin, niitten käyttöön, kehittämiseen, tutkimukseen ja suosimiseen energiapolitiikassa. Sen lisäksi tarvitsemme varmasti ratkaisuja, joilla oleellisesti, ja voi sanoa kai radikaalisti, vähennetään öljyn ja hiilen käyttöä. Tällä tavalla pääsemme kohti kansainvälisten ilmastosopimusten velvoitteita ja tavoitteita, jotka meidän pitää täyttää ja siten olla oikeastaan esimerkillinenkin näissä asioissa.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä tämä kannustus energiansäästöön, josta sittenkin liian vähän nykyäänkään puhutaan. Väittäisin, että meillä on vielä aika paljon mahdollisuuksia siinä sekä teollisuuden piirissä, mutta myös ihan kotitalouksissa. Harvassa taitaa kuitenkin olla ne kotitaloudet, jotka päivittäin miettivät, miten voisi energiaa säästää, voisiko valaistuksessa tehdä säästäviä ratkaisuja, voisiko kenties lämmityksessä tehdä ratkaisuja, joilla energiaa säästettäisiin. Nämä sähkölaitteiden valvetilat esimerkiksi vievät nekin siivun sähköä. Ed. Saarikangas on varmasti valveutunut näissä asioissa, mutta väitänpä, että meillä on aika joukko kansalaisia, (Ed. Saarikangas: Tämä on kokoomuksen periaate!) jotka eivät sittenkään näitä päivittäin mieti. Aivan kampanjointi valistustiedon jakamiseksi näissä asioissa voisi olla paikallaan.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, pitäisi miettiä, onko semmoinen yhteiskunta ylipäätänsä mahdollinen, joka rakentuu siihen, että energiankäyttö kasvaa vuosi vuodelta eteenpäin. Kyllä kai luonto siihen jossain vaiheessa asettaa rajat. Ja ei kai voi olla niin, että kun meillä valistus ja sivistys paranee ja teknologia kehittyy, että me tarvitsemmekaan ikuisesti lisää ja lisää energiaa. Voisi varmaan keskustella siitä, voisiko asettaa jonkun aikataulun tai tavoitevuoden; jossakin olisi se raja tai määrä, jolla me jotakuinkin pärjäisimme. Mielestäni tuon vuoden on tultava mieluummin enemmin kuin myöhemmin, arvoisa puhemies.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tänään keskustelemme tästä tärkeästä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Ilmastonmuutos on tämän ajan suurin ympäristöuhka ja suurimpia turvallisuusuhkia maailmassa. Luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen, myrskyt, tulvat, mutavyöryt jne., aiheuttaa kasvavia vaikeuksia. Erilaiset ennustukset mannerjäätiköiden sulamisnopeudesta, ikiroudasta vapautuvasta metaanista, lämpenemisen vaikutuksista Golfvirran suuntaan ja merenpinnan noususta ovat jo varmaan kaikkien tiedossa.

Jo nyt Katriina-myrskyn inhimilliset ja taloudelliset seuraukset olivat miljardiluokkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tähän on erilaisia arvioita, mutta yhtä niille kaikille on sen toteaminen, että ihmisen toiminta muuttaa ympäristöämme peruuttamattomalla tavalla eikä ole kyse siitä, muuttuuko ilmasto, vaan kyse on siitä, kuinka rajuksi päästämme muutoksen. Voimakkaimmin uhan kohtaavat köyhät ja matalat saarivaltiot, mutta mekin täällä Pohjolassa joudumme sopeutumaan muutokseen. Tämä talvikin osoittaa, että muutos on vauhdittunut jo nyt maassamme.

Suomessa tehdyt selvitykset osoittavat, että sopeutumistoimia tarvitaan eri sektoreille ja nekin vaativat rahaa. Samaan aikaan tärkeintä on hillitä ilmastonmuutosta mahdollisimman tehokkaasti. Kansainvälisten ympäristörahastojen mahdollisuudet ovat hyvin vähäiset, mutta on varauduttava, miten autetaan niitä, joita seuraukset kohtaavat kaikista rajuimmin. Erityinen vastuu kuuluu meille ja muille kehittyneille, paljon kuluttaville yhteiskunnille, jotka aiheutamme erityisen paljon päästöjä henkilöä kohden.

Viimeksi ilmestyneitä raportteja on muun muassa Tony Blairin neuvonantajan Sternin raportti, johon tänään täälläkin salissa on useampaan otteeseen viitattu. Raportissaan hän selvittää, miten välttämätöntä on talouspolitiikan kannalta ryhtyä tositoimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se on talouselämän ja maailman selvä etu, mutta se on ennen kaikkea välttämättömyys ihmisyyden ja planeettamme kannalta.

Välikysymyksen jättäneen kokoomuksen roolia kyllä hieman ihmettelen ensinnäkin siksi, että kokoomus ei ole tuonut vaihtoehtojaan esiin energia- ja ilmastoselonteon käsittelyn yhteydessä eikä ilmastopoliittista eikä ympäristöpoliittista linjaa ole juuri kokoomuksen politiikassa valitettavasti tällä eduskuntakaudella ollut. Ei ole uskottavaa, että nyt sitten vaalien lähestyessä yhtäkkiä kokoomusta on alkanut kiinnostaa myös ilmastonmuutoksen hillintä näin vahvasti. Valitettavasti kokoomus myös pitkälti sivuuttaa asian ytimen, energiansäästön. Kokoomus esittää ratkaisuksi ydinvoimaa ja vesivoimaa. Nämä eivät ole ratkaisuja. Tarvitaan välttämättä energiansäästöä, energiankulutuksen kasvun hillintää ja energian tehokkaampaa käyttöä.

On hyvä, että tällä eduskuntakaudella ensimmäisen kerran ilmastopolitiikka on nostettu vahvasti agendalle ja on lähdetty liikkeelle voimakkaammin kuin aiemmin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kansallisesti energia- ja ilmastoselonteko antoi hyvän pohjan lähiajan työlle. Se oli merkittävimpiä kansallisia ilmastoasiakirjoja aikoihin. Se oli kuitenkin liian lyhytjänteinen. Nyt tarvitaan pitkän aikavälin strategiaa, joka antaisi luottamuksen eri toimijoille siihen, miten jatkossa tavoitteita kohti edetään.

Hyvää on, että on toteutettu pientalojen energiatuki, biopolttoaineiden käyttöönotosta on tehty ratkaisut, ympäristö- ja energiateknologian kehittämiseen on panostettu ja kansainvälisesti on toimittu aktiivisesti muun muassa EU:n ja USA:n vuoropuhelun vahvistamisessa puheenjohtajuuskaudellamme. Hyviä toimia kaikki, mutta selvää on kuitenkin, että jatkossa tarvitaan entistä aktiivisempia ja pontevampia toimia.

Tarvitaan ensisijaisesti energiansäästöä, energiateknologian ja ympäristöteknologian kehittämistä ja vahvistamista, energiankäytön tehokkuutta muun muassa tämän teknologian avulla, uusiutuvien energianlähteiden ja biopolttoaineen, etenkin näiden toisen sukupolven biopolttoaineiden, ja biokaasun käytön edistämistä, joukkoliikenteen edistämistä sekä ekotehokkaampaa yhdyskuntasuunnittelua ja -rakennetta.

Tarvitaan myös meidän kaikkien monia arkitekoja, niin pieniä kuin suurempia, ja niitä vahvistavaa ympäristötietoisuuden lisäämistä. Jatkuvalle kerskakulutukselle on nähtävä loppu. Tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita, kuten öljyriippuvuudesta vapaa Suomi 2030, ja myös energiankäytön kasvun pysäyttämiselle voitaisiin asettaa jonkinlainen tavoitevuosi. Näitä tavoitteita kohti tulee kulkea vauhdilla. On muutettava elämäntapamme tulevien sukupolvien hyväksi eikä tappioksi.

Kansainvälisesti tulee tavoitella yhä vahvempaa maailmanlaajuista sitoutumista tavoitteisiin. Kiina, Aasian maat ja USA tulee saada ilmastotalkoisiin yhä vahvemmin mukaan. Myös kehitysmaille tulee antaa eväitä mukaan lähtöön. Kioton sopimuksen jälkeisen ajan suunnitelmia valmistellaan parhaillaan ja myös uusia keinoja tarvitaan, esimerkiksi vetytalouden ja hiilen talteenoton mahdollisuuksien selvittämistä.

Jätteiden hyötykäyttöä energiana tietyin ehdoin voin myös kannattaa, mikäli pidetään huolta kierrätyksen ja muun hyötykäytön ensisijaisuudesta. Vesivoiman käytön lisäämiseen suhtaudun varsin kriittisesti. Näen kyllä mahdolliseksi joiltain osin tehostaa jo valjastettujen koskien vesivoiman tuotantoa, mutta luonnontilaiset kosket jättäisin kyllä rauhaan. Ensisijaisesti tarvitaan siis kaikkia muita keinoja kuin kokoomuksen peräänkuuluttamaa ydinvoiman lisäämistä. Tähän suhtaudun itse hyvin kriittisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erityisen tyytyväinen siitä, että tämä keskustelu tänään on osoittanut sen, ettei kukaan eikä mikään puolue enää voi vähätellä eikä vähättele tätä maailman suurinta ympäristöuhkaa eli ilmastonmuutosta. Tämä antaa toivoa tulevaisuuteen. Vielä viime vaalien alla oli niitäkin, jotka eivät myöntäneet ilmastonmuutosta ja ainakin voimakkaasti vähättelivät sitä. Näin ei onneksi ole enää. Tämä antaa toiveita siitä, että jatkossa ymmärrämme ja teemme entistä parempia päätöksiä maapallon eteen. En nimittäin todella halua olla vastaamassa lapsille ja lapsenlapsille siihen, miksette tehneet riittävästi, vaikka tiesitte. Haluan olla tämän ajan sotaveteraanien tapaan niitä, jotka muistetaan siitä, että ymmärsivät ja myös toimivat. Ihmisten hyvinvoinnista on turha puhua, jos ei ensin turvata terveellistä elinympäristöämme.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa aion lainata kahta asiaa jonkun verran ja sen jälkeen yritän tehdä teille, jotka kuuntelette, jonkinlaisen suosituksen.

Ensimmäinen näistä lainauksista on meidän kokoomuksen välikysymyksestä. Luen tahallani tiettyjä lauseita sieltä uudestaan, jotka koen hyvin tärkeäksi tämän ison kokonaisuuden kannalta, jossa meidän pienessä Suomessa pitäisi ihan selkeästi tehdä suuria linjapäätöksiä.

On ihan totta, että "hallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa on leimannut päämäärättömyys ja päättämättömyys". Kyllä se hyvin monessa puheenvuorossa täällä on tullut esille. Tietysti, miten paljon sitä painotetaan, mutta totuus menee suurin piirtein näin, koska johtopäätökset puuttuvat joka tapauksessa.

Myöskin on totta se, että "hallitukselta on puuttunut koko vaalikauden ajan määrätietoinen ohjelma" tästä asiasta syystä tai toisesta. Voihan se olla, että se on meillä Suomessa liian vaikea tehdä, pystyykö siihen kukaan muukaan, mutta tekemättä se kuitenkin on, ja varsinkin semmoinen ohjelma, jolla "huolehdittaisiin tulevaisuuden energiantarpeista sekä vastattaisiin ilmastonmuutoksen väistämättä aiheuttamiin ongelmiin". Totta on myöskin se, että "hallitus toi eduskunnan käsittelyyn energia- ja ilmastopoliittisen selontekonsa reilu vuosi sitten" ja siinä yhteydessä kesäkuussa 2006 eduskunta myös myöhemmin hyväksyi kahdeksan lausumaa tähän liittyen, mutta muuten asiat kyllä junnaavat hyvin ikävällä tavalla paikallaan.

Varmaan aika selvää on, että "Suomen energiariippuvuus tuonnista ei saa enää kasvaa", vai onko joku täällä toista mieltä? "Meidän on pyrittävä energiantuotannossa nykyistä suurempaan kotimaisuusasteeseen" monista eri syistä. "Puhdas ja turvallinen kotimainen ydinvoima on parempi vaihtoehto perusvoiman tuottamiseen kuin kivihiili tai sähkön tuonnin lisääminen" esimerkiksi vaikka Venäjältä, vaikka tässä salissa on toisinpäinkin sanottu. Mutta halusin, arvon puhemies, näitä asioita muun muassa vähän korostaa, ja sen lisäksi vähän yleisemmällä tasolla lainata Elinkeinoelämän keskusliiton omaa muistiota, jossa on minusta erittäin hyviä isoja asioita tässä maailmanlaajuisessa ongelmassa aivan oikein korostettu.

Hehän toteavat omassa kirjoituksessaan: "Oikeudenmukaisessa ja tuloksellisessa ilmastopolitiikassa EU ei sitoudu yksipuolisesti, vaan kaikki päästöiltään merkittävät maat osallistuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan." Näinhän sen pitää mennä eteenpäin. Me olemme viisimiljoonainen kansa 400-miljoonaisessa EU:ssa. Tämä on ainoa tapa ajatella, miten mennään eteenpäin. "Teollisuusmaiden lisäksi mukana ovat ainakin suuret, nopeasti kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia."

"Osaaminen, teknologia ja innovaatiot on nostettava ilmastopolitiikan kulmakiviksi." Ei riitä, että niin sanotaan, vaan niin pitää myöskin tehdä. Minä luen ne tässä suosituksessa, jonka tulen teille antamaan, ehkä vähän sitten ymmärrätte, minkä takia näin näitä nostan esille.

"Kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrityksillä on oltava tasapuoliset velvoitteet." Erittäin suuri, iso, haaste, mutta varmasti näin pitäisi menetellä, jos halutaan tämä meidän luontoäitimme erittäin suurien voimien kanssa edes oikeaan suuntaan puhaltaa. Voimmeko me luontoa vastustaa, sitä rohkenen kyllä rajusti epäillä. Luonto tekee, niin kuin sen luonnonlait määräävät, mutta jos me teemme jotain päinvastoin, niin niinhän ei yleensä kannata tehdä.

"On kehitettävä kansainväliset vertailuperusteet ja toimijoita palkittava vertailutasoa paremmasta osaamisesta."

Ja viimeinen EK:n teesi on: "Tarvitaan hyvin toimiva globaali päästökauppajärjestelmä." Siis ei tarvita pelkkää järjestelmää, vaan tarvitaan, että se on hyvin toimiva.

Näillä muutamilla lainauksilla rohkenen, rouva puhemies, suositella teille kaikille, että lukisitte erään kirjan, jonka nimi on Collapse eli ’Romahdus’. Osa sen teistä saattaa tuntea. Sen on kirjoittanut muistaakseni amerikkalainen Jared Diamond -niminen maantiedon professori. Se on vähän raskaslukuinen kirja. Se on täynnä tieteellistä perustelua, tieteellisiä havaintoja, uskomaton määrä tieteellistä taustatietoa siitä, miten lyhyellä ja pitkällä ajalla erilaiset yhteisöt maapallon pitkässä historiassa ovat nousseet kukoistukseen ja minkä takia ne ovat aikanaan tuhoutuneet. Sieltä esimerkiksi löytyy selvitys siihen, minkä takia Pääsiäissaarilla kukoisti niin hyvin kuin kukoisti ja mistä syystä kaikki siellä kerran romahti.

Jänneväli, mikä siinä kirjassa on, on siellä jaettu kahteen osaan, on ns. shorter period eli yhteiskunnan kehittyminen lyhyempänä ajanjaksona, joka, arvoisa puhemies, on 900 vuotta, ja longer period eli pitempi kehitysjakso, joka näissä yhteiskunnissa oli vähintään yli 1 000 vuotta. Ne seikat, jotka vaikuttivat siellä, ovat erittäin mielenkiintoisia ja merkittäviä, ja niillä on ihan selvä korrelaatio koko tähän meidän ilmastokeskusteluumme, joka nyt pyrkii olemaan kyllä hyvin yksipuolinen. Sieltä saatte selvyyden tähän Pääsiäissaaren tarinaan, siitä kirjasta saatte selvyyden mayakulttuurin tuhoutumiseen, moniin muihin esimerkkeihin. Ne esimerkit kerrotaan ravinnon, metsän, puuston, veden, polttopuiden ja näiden tavallisten asioiden ympärillä, miten siinä yksi muutos seuraa toista.

Nämä voivat olla joillekin tuttuja etukäteen, mutta näin hyvässä paketissa en ole näitä missään muualla nähnyt selvitettävän niin, että siinä on tieteellinen peruste mukana. Näistä pöntöistä tänään täällä on hyvin paljon laskettu mielipiteitä, erittäin vähän minkäänlaista tieteellistä perustaa tälle kaikelle, mihin tämän pitäisi pohjautua. Sen takia halusin suositella kirjaa teille. Collapse, se on myös suomennettu nimellä Romahdus. Lukekaa se, jos teillä on siihen aikaa. Kirjoittaja oli Diamond eli ’timantti’ suomeksi. On myös toinen vastaava kirja, jonka nimi on Revenge of Gaia, mutta sitä en rupea tässä siteeraamaan sen enempää.

Me olemme hyvin tärkeiden asioiden äärellä. Jos Suomessa tuotetaan pelkkää puhetta, niin se ei maailmaa käännä oikein mihinkään, mutta silloin me teemme työmme täysin turhaan, ja minusta se on ikävää.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käyty välikysymyskeskustelu pitää jonkun verran sisällään väärin sammutettu -mentaliteettia. Hallitus ja hallituspuolueet ovat puolustautuneet sillä, että on tehty monia uudistuksia kokonaiskulutuksen rajoittamiseksi, omavaraisuuden noston eteen, uusiutuvan energian käytön osuuden lisäämiseksi. Oppositio on sitten taas esittänyt, että on tehty riittämättömästi tai ei ole keksitty mitään uutta keinoa.

Sinänsä uusien keinojen kaipaaminen on aina tervetullutta, mutta sitä, mitä ne uudet keinot ovat, ei ole kyllä konkreettisesti tässä yhtään kukaan esittänyt. (Ed. Saarikangas: Kyllä on, ette ole kuunnellut!) Tämä vanha toive siitä, että esimerkiksi ydintekniikassa päästäisiin fuusioreaktion käyttöön, on ollut 50 vuoden päässä aina niin kauan kuin oma muistini pelaa. No, siitä ei ole edes juurikaan tänään keskusteltu.

Mutta sitten kun mennään tänne bioenergian käytön puolelle, niin on ihan totta, että jos esimerkiksi metsäenergian käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa edistetään, niin ei se tosiaankaan ole uusi asia, koska puuta on energiatarkoitukseen käytetty varmaan tuommoinen yli 30 000 vuotta ihmisen toimesta.

Muutama sana vielä ansaitsee tulla sanotuksi tässä. Palaan tuohon merikaapelilupahakemukseen ja siitä kauppa- ja teollisuusministeriössä tehtyyn viisaaseen kielteiseen ratkaisuun. Se oli esimerkillinen osoitus siitä, että myös tämä omavaraisuustavoite on otettava vakavasti, ja signaali siihen suuntaan, että meillä tarvitaan kotimaassa investointeja energiatuotannon kapasiteetin nostamiseen. Siitä, mihin tuotantomuotoon sitten, varmaan vallitsee hiukan erilaisia näkemyksiä, mutta omavaraisuus on tärkeä tavoite.

Turpeesta on tässä yhteydessä puhuttu yllättävänkin vähän tänään. Turvehan on valtava energiapotentiaali, mikä meillä on olemassa. Sitä pystyttäisiin paitsi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa myös kenties käyttämään melko suuria määriä liikennepolttoaineissa. Turve ei sinällään, olkoon se nyt sitten fossiilinen tai hitaasti uusiutuva, ole tämmöistä ilmastopolitiikkaa ja energiapolitiikkaa siinä mielessä, että sillä oleellisesti päästöjä pystyttäisiin alentamaan, mutta tässä omavaraisuustavoitteessa se voi olla hyvinkin merkittävä. Nimittäin jos tuotavaa öljyä liikenteen käytössä pystyttäisiin merkittävästi korvaamaan kotimaisella turpeella, niin tottahan se hyöty taloudellisesti jäisi sitten kotimaan sisälle.

Turpeen käytölle on kuitenkin syytä esittää monenlaisia rajauksia tai varauksia, ja merkittävin niistä on se, että jos turvetta käytetään huomattavasti nykyistä enemmän, se edellyttää aivan uudelle tasolle nostettua ympäristönsuojelua sen turpeen korjuussa, nostossa. Nimittäin ei voi olla niin, että kun yhtä luonnonvaraa, turvetta, hyödynnetään, se tapahtuu toisen luonnonvaran eli puhtaitten vesien kustannuksella. Niinpä nuo turpeennoston vesistövaikutukset olisi saatava aivan murto-osaan siitä, mitä ne ovat historiassa olleet, ja vielä huomattavasti alle sen, mitä ne ovat tänäkin päivänä. Tässä on olemassa uutta tekniikkaa, mitä turveteollisuus, Vapo lähinnä, on kehittänyt, nämä niin sanotut märkä-, nosto- ja kuivatuskentät, jolloin ei tarvitse kerralla avata suuria ojikkoalueita, mistä sitten humusta vesistöihin karkaa, vaan pystytään hyödyntämään ne turvevarat huomattavasti vesistöystävällisemmin. Sen uuden tekniikan käyttöönotossa pitäisi vaan pystyä etenemään huomattavasti ripeämmin kuin tällä hetkellä, jos ajatellaan, että turvetta käytettäisiin merkittävästi nykyistä enemmän energiantuotannon lähteenä.

Kaiken kaikkiaan tämä keskustelu on mielestäni luonut aika hyvää pohjaa sille vaalien jälkeiselle ajalle sitten. Oikeastaan tässä on eri ryhmittymillä ollut mahdollisuus esitellä niitä omia linjauksiaan, ja on rehtiä tehdä sitä ennen vaaleja. Energiapolitiikka ja ne ratkaisut, mitä siinä tehdään sitten tulevalla eduskuntakaudella, kuka niitä tekemässä onkaan, ovat äärimmäisen tärkeä osa tulevan hallituksen politiikkaa. Se on yksi näitä ensiarvoisia kysymyksiä, kun mietitään, mitkä ryhmät sitten löytävät toisensa hallitusneuvotteluissa. Niillä ryhmillä täytyy olla varsin yhtenevät linjaukset energiapolitiikassa, koska se on niin keskeinen kysymys.

Pertti Hemmilä /kok:

Rouva puhemies! Aivan kuten edellinen puhuja, ed. Tiilikainen, totesi, niin nyt tietysti luodaan tälläkin keskustelulla, joka täällä eduskunnassa tänään on käyty, pohjaa tuleviin hallitusneuvotteluihin ja tulevalle hallitusyhteistyölle, mitkä puolueet sitten vaaleissa saavat kansalta sellaisen valtakirjan, että voivat hallituksen yhdessä muodostaa. Näin on.

Mutta, rouva puhemies, tuontienergiasta riippuvuuden pienentämisessä Suomella on lukuisia mahdollisuuksia olemassa vielä. Bioenergiaa voidaan tuottaa Suomessa monista, monista raaka-aineista. Lämpö- ja sähköenergian tuottamiseen voidaan käyttää ja käytetään ja on pitkään jo käytetty metsäteollisuuden sivutuotteita, muun muassa mustalipeää ja kuorta. Lämpöä ja sähköä tuotetaan myös muista puupohjaisista raaka-aineista. Niistä tärkeimmät ovat hakkuutähteet, ja kantojen osuus on jo nyt melkoinen, ja sen merkitys tulee vielä tulevaisuudessa lisääntymään. Biopolttoaineiden raaka-aineita Suomessa on toki saatavilla muitakin hyvin runsain mitoin. Näitä biopolttoaineita, kuten etanolia, voidaan tuottaa Suomessa viljeltävistä kasveista, viljasta, oljesta, sokerijuurikkaasta, vaikkapa sahanpurusta, hakkeesta tai biojätteistä. Biodieseliä tuotetaan jo nyt kasvi- ja eläinöljystä ja elintarviketeollisuuden jäterasvoista.

Rouva puhemies! Öljynkulutuksen ennustetaan ilman erityisiä toimenpiteitä kasvavan lähivuosikymmenten aikana useita kymmeniä prosentteja. Tästä kasvusta jopa 80 prosenttia selittyy Kiinan, Intian ja monen kehitysmaan kasvavasta kulutuksesta. Öljyvarantojen riittävyydestä on hyvin erilaisia arvioita muutamista kymmenistä vuosista paljon pidempäänkin ajanjaksoon. Fossiilisten polttoaineiden hinta joka tapauksessa pitkällä aikavälillä tulee nousemaan. Kun raakaöljystä tulee pulaa, sitä ei pystytä tietenkään korvaamaan maailmanlaajuisesti pelkästään biopolttonesteillä. Mutta ne valtiot, jotka ovat varautuneet siihen tilanteeseen, selviävät kuitenkin varmasti parhaiten. Biopolttonesteiden tuotannon kannattavuutta ei voida arvioida pelkästään suorin taloudellisin perustein, vaan muun muassa omavaraisuusasteen tulee olla keskeinen päätöksentekoa ohjaava periaate. Ei voida myöskään tuijottaa vain varsinaisen päätuotteen kannattavuus- ja hyötylaskelmia. Paras mahdollinen ratkaisu on rakentaa maahamme useita etanolin ja biodieselin tuotantolaitoksia lähelle raaka-ainelähteitä, kuluttajia sekä sivutuotteiden eli rehujen käyttäjiä. Energiataseita laskettaessa on oletettu perustettavan suuria yksiköitä, jolloin kotimaisesta raaka-aineesta tuotetun energian ympäristöystävällisyys ei pääse lainkaan sillä tavalla oikeuksiinsa. Sen sijaan jos energiaa tuotetaan ja käytetään lähellä raaka-aineita ja markkinoita, energiataseet näyttävät paljon positiivisemmilta.

Bioenergiatuotantoa on edistettävä koko maassa. Tällä tavoin rakennetaan hajautettua energiatuotantoa parhaimmillaan. Bioenergiassa on mahdollisuudet uudelle monipuoliselle yrittäjyydelle, ja tämän uuden yritystoiminnan kautta luodaan myös tietenkin uusia työpaikkoja. Myös tuotteiden jalostusasteen nostaminen maatiloilla tulee näin paremmin mahdolliseksi. Uusien yritysten syntyminen monopoliyritysten hallitsemalle energia-alalle olisikin enemmän kuin tervetullutta. Suomen energiamarkkinoita hallitsevat muutamat valtionyhtiöt: Fortum, Neste, Vapo. Bioenergian raaka-aineen hankinnassa metsäteollisuuden suuryrityksillä on ollut tähän saakka liian suuret sanelun mahdollisuudet. Metsäyhtiöiden eräs bioenergialähde, hakkuutähde, on tähän saakka viety metsistä lähes nimellisellä korvauksella. Suuret yhtiöt sopivat huonosti pienille Suomen markkinoille. Energiamarkkinoita onkin avattava siten, että pienet yritykset pääsevät aloittamaan toimintansa ja myös kasvamaan. Yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin tilanne korjataan biopolttonesteiden verotuksen poistamisella. Näin saadaan aikaan aitoa kilpailua ja terveemmät energiamarkkinat. Hajautettu energiatuotanto tukee myös aluetalouden kehittämistä, luo uusia vientimahdollisuuksia, tuo energiahuoltoon vakautta ja varmuutta sekä myös saa aikaan uusia työpaikkoja. Nämä ovat olleet keskeiset perusteet Ruotsinkin energiapoliittisten linjausten taustalla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen tänään välikysymysvastauksessaan totesi: "Ja olemmepa saattaneet - - eduskunnan käsittelyyn lain, jolla myös liikenteessä siirrytään asteittain öljyriippuvuutta vähentäviin biopohjaisiin polttoaineisiin. Tätä listaa - - voisi jatkaa." Näin siis totesi Pekkarinen tänään puheessaan. Mutta hallituksen säätämän käyttöpakon sijaan ja ainakin sen rinnalla biopolttonesteiden käyttöä olisi edistettävä myös valmisteveron poistamisella ja siten noudatettava eduskunnan lähes yksimielistä tahtoa valmisteveron poistamisesta. Nimittäin viime vuoden helmikuun lopulla kaiken kaikkiaan 144 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteeni polttonesteiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi siten, että biopolttonesteet vapautettaisiin kokonaan verosta. Allekirjoittajia oli, kuten muistatte, kaikista eduskuntaryhmistä.

Hallituksen energiapolitiikka on kaiken kaikkiaan ollut kuitenkin tällä vaalikaudella linjatonta. Ilmasto- ja energiapoliittiset ratkaisut pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti siten, että myöskin epäsuorilla toimenpiteillä tuetaan näiden tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi viime päivinä maa- ja metsätalousvaliokunnassa valiokuntakäsittelyssä olleessa, kestävän metsätalouden rahoitusta koskevassa hallituksen lakiesityksessä ei tueta energiapuun tehokasta käyttöä. Metsäenergian osalta bioenergiantuotannon ja käytön edistämiseksi tarvittaisiin kannustavia toimenpiteitä. Bioenergian käytön edistämiseksi tarvittaisiin juuri nyt avarakatseisuutta ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä. Tehtävillä energiapäätöksillä tulee olemaan hyvin kauaskantoisia seurauksia. Suomen energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla tulee edistää jatkuvasti monipuolisempaa hajautettua energiantuotantoa ja näin myös uusien yritysten syntymistä ja siten vähentää myös suurien monopoliyritysten valta-asemaa markkinoilla. Verohelpotuksella saataisiin aikaan samanlainen piristysruiske maaseudulla kuin autoveron alentamisella aikanaan. Hallituksen linja tuntuu kuitenkin olevan kannustamisen ja mahdollisuuksien luomisen sijaan säätelyn, rajoitusten ja velvoitteitten asettaminen.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Näin illan lähes päätteeksi kommentoin joitakin asioita, joita täällä on kohdistettu kokoomukseen ja meidän puheenvuoroihimme.

Ihmettelen monien käyttämiä puheenvuoroja, etenkin vihreiden, joissa esitetään utopistisia ajatuksia siitä, miten energiatarpeemme voitaisiin turvata kieltämällä ydinvoima, hiilivoima, turvevoima, kaasuvoima ja jätteenpoltto, niin kuin voi lukea näistä kielteisistä toteamuksista. Jos me tänään tekisimme näin, silloin me voisimme turvata 26 prosenttia meidän energiantarpeestamme, ja jos me otamme käyttöön kaikki ne tiedossa olevat bioenergian ja tuulivoiman ja muun lisäämiset vuoteen 2020 mennessä, voitaisiin noin 50—55 prosenttia tämän päivän energiasta turvata. Haluatteko te elää tällaisessa elämässä? Ei se ole mahdollista. Sen takia olen sitä mieltä, että on yksinkertaisesti todettava, että jos me meidän ilmastossamme haluamme elää, ei meille riitä 26 prosenttia eikä 50 prosenttia, varsinkaan jos haluamme, että teollisuus pyörii, rattaat pyörivät. Sen takia, arvoisa puhemies, tällaiset puheet, joista puuttuu realismi, eivät ole vastuullisia.

Haluan toistaa joitakin asioita, joita esitin ja joita kokoomus on papereissamme esittänyt tähän aikaan. Minusta tuntuu näistä puheenvuoroista päätellen, nytkin viimeksi täällä pidetyistä, että edustajakollegat ovat joko kuuroja, varustettu korvatulpilla tai sitten heillä on kuulo hyvin selektiivinen. Minun isäni, jolla oli toinen korva kuuro sodan jälkeen, kun nukkui toisen korvan päällä, ei kuullut mitään, mutta jos minä menin jääkaapille avaamaan oven, niin hän nousi pystyyn, että tuo minullekin leipää. Se oli selektiivistä kuuloa. Minusta tuntuu, että te kaikki kollegat olette täällä saman taudin alaisia.

Totesin, että energia, ympäristö ja hyvinvointi muodostavat yhden asian, näitä ei voi erottaa toisistaan. Kun puhutaan tehokkaasta energiansäästöstä, sen pitää olla yrityksissä ja kotitalouksissa yhtä selvää kuin pullojen kierrätys. Ei ole kuultu puhetta. Samoin kokoomuksen ensimmäinen ehto energiatarpeen tyydyttämisessä on energiamuotojen ympäristöystävällisyys, ensimmäinen ehto. Ja toinen ehto on, että energian pitää olla halpaa, koska me Suomessa elämme sellaisissa olosuhteissa, niin kuin totesin, että nelihenkinen perhe kuluttaa 7 400 euroa vuodessa energiaan. Siitä on tosin 45 prosenttia veroja. Meidän ilmastopolitiikkamme ja energiapolitiikkamme kulmakivinä ovat suomalaisten energiansaannin turvaaminen tulevaisuudessa ympäristön ja ilmaston kannalta parhailla ratkaisuilla.

Me kannatamme fuusioenergian tutkimusta. Maailmassa löytyy kolme laitosta, olen käynyt yhdessä niistä, se on Yhdysvalloissa, Japanissa on rakenteilla toinen ja runsas vuosi sitten päätettiin, että Ranskaan tulee Euroopan unionin vastaava laitos. Näitä kehitetään, mutta vie muutaman vuosikymmenen ennen kuin sieltä tulee tuloksia. Sen takia me tarvitsemme muutakin. Me tarvitsemme uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen panostusta, ja siitä arvostelin hallitusta, että se panostus, me olemme tällä kaudella saaneet aika paljon ajatuksia, mietintöjä ja muuta, mutta selkeä panostus, selkeä ohjelma, miten tehdään, se puuttuu.

Turve, siitä kokoomus ja minä ja Katainen olemme todenneet täällä, että Suomen turvevaranto vastaa Pohjanmeren öljyvarantoja. Se on valtava varanto, jonka avulla me voimme olla omavaraisia pitkän aikaa, sen avulla luopua muista, kivihiilestä, öljystä. Turvetta me voimme käyttää yhdistettynä puun kanssa energian kehittämiseen sekä yksistään liikenteen polttoaineena.

Tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa, molempia tulee kehittää. Minulla on jo 15 vuotta ollut kypärä, jonka panen päähän, kun menen tropiikkiin. Siinä on aurinkopaneeli ja siinä on potkuri, joka jäähdyttää, etteivät aivot sumene siellä helteessä. Arvoisa puhemies, tarkoituksenani oli ottaa se tänään päähän, mutta kuulin, että se ei olisi sallittua. (Ed. Reino Ojala: Ei saanut Virtanenkaan ottaa virveliä!) — Aivan, minä kunnioitan eduskunnan näitä sääntöjä, mutta sen sain jo yli 20 vuotta sitten. — Kyllä me panostamme, meidän on panostettava tuulivoimaan, meidän on panostettava aurinkovoimaan, mutta samalla kun me rakennamme tuulivoimaa, ei pidä tuhota meidän kaunista luontoamme, meidän kaunista, ainutlaatuista saaristoa. Rakennetaan ne tuulipuistot Hangon vapaasatamaan, Olkiluodon reaktoreiden katolle ja muihin paikkoihin, teollisuusalueille, vaikkapa meille telakalle Turkuun. Sinne mahtuu ja siellä tuulee.

Tämän pientalojen laiteinvestoinnin toin esille, ja siinähän, niin kuin sanottu, meillä on vain alle 5 prosenttia maalämpöpumppuja ja ilmalämpöpumppuja, ja vaikka minulla on molemmat, voin sanoa, että näitä hallituksen tulisi tukea, että näitä voitaisiin rakentaa, sillä investointi maksaa, mutta esimerkiksi maalämpö antaa vain 30 prosenttia siitä sähkölaskusta, joka muuten tulisi epäsuoralla sähköllä.

Sitten, kun mennään eteenpäin ydinvoimaan, siitä me toteamme, kaikkien näiden jälkeen toteamme, että tarvitsemme sitä tulevan tarpeen tyydyttämiseksi, sen tarpeen, joka meille jää tänään, jos poistetaan kaikki 26 ja 50 prosenttia. Ennen kuin me saamme fuusioenergiaa, ennen kuin me saamme näitä uusiutuvia käyttöön, me tarvitsemme energiamuodon, joka on puhdas päästöjen kannalta katsottuna. Hyväksyn sen, että ydinvoimassa on ongelmia, ydinjätteen kanssa on ongelmia. Ne ovat ratkaistavissa, siihen löytyy ratkaisu. En millään hyväksy sitä, että yhdistetään ydinvoimala ydinpommiin. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa, eikä niitä voida sellaisenaan yhdistää.

Kun katsotaan sitten näitä hallituksen ohjelmia, niin me olemme moittineet hallitusta, emme siitä, etteikö olisi selvityksiä, olisi paljon ajatuksia, kehitelmiä, vaan siitä, että näiden neljän vuoden aikana ei ole tuotu sellaisia suunnitelmia, joista löytyy, niin kuin yritysmaailmassa, tavoitteet, keinot, millä ratkaistaan, ja aikataulu. Tämä koskee meitä kaikkia. Meidän täytyy ottaa aikataulu. Talousvaliokunta omassa mietinnössään kesäkuussa totesi, että meidän lähtökohtamme on, että vuoteen 2050 mennessä maapallon lämpötila ei nouse yli 2:ta astetta, ja sen mukaan vaadimme, että hallitus tuo ohjelman, miten tähän päästään. Sitä ohjelmaa me jäämme kaipaamaan.

Mitä tulee vesivoimaan, niin täällä tuotiin, ed. Rask toi hyvin esille, mitä meillä on, ilman että lähdetään altaita rakentamaan ja muita. Meillä on noin 600—700 megawattia saatavissa nyt jo valjastetuissa voimalaitoksissa ja joissa. Se on huomattava määrä, ja se on täysin puhdasta. Miksi emme panosta, miksi ei tuoda vesilain muutosta? Sama vielä tässä jätteenpoltossa.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona totean, että kokoomus haluaa näillä toimenpiteillä, tämän päivän keskustelulla, vauhdittaa niitä toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen niin, että maapallon keskilämpötila ei nouse enemmän kuin 2 astetta vuoteen 2050. Tämä on meille kaikille elintärkeä asia riippumatta siitä, missä me istumme täällä. Ja hyvät kansanedustajakollegat, se on meidän velvollisuutemme toimia, jotta meidän jälkipolvemme voi elää ja kasvattaa uutta suomalaista yhteiskuntaa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Maapallon pitkä historia osoittaa kiistattomasti, että lämpötilan vaihtelut tällä planeetalla ovat olleet valtavan suuria. Sanottakoon näitä vaikka niin sanotusti luonnollisiksi vaihteluiksi. Pitkän historian aikana nimittäin on varmaa, että eivät nämä vaihtelut ole olleet ainakaan ihmisen aiheuttamia. Me emme tiedä, mikä osuus nykyisessä aivan selvästi havaittavassa ilmaston lämpenemisessä on tällaisilla ihmisestä riippumattomilla tekijöillä. Emmekä tiedä vielä, mikä on ihmisen aiheuttamaa tässä maapallon lämpötilan nousussa.

Tosiasia kuitenkin on, ja tämä on tieteellisesti todistettu, että tällainen lämpeneminen on tapahtumassa. Tosiasia on myös se, että viime vuosikymmenenä ilmenneet muutokset, tämä nopeus ja tämä kehityssuunta, osoittavat, että nyt ihmisen toiminta, ensisijaisesti hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lisääntyneet päästöt, on merkittävä osatekijä tämänhetkisessä ilmastonmuutoksessa.

Olen saanut olla tämän eduskunnan valitsemana edustajana mukana parlamentaarisessa työssä arktisessa neuvostossa. Arktinen neuvosto tilasi ilmastotutkimuksen, joka julkistettiin syksyllä 2004. Koska se oli arktisen neuvoston tilaama tutkimus, yli 300 tiedemiehen tekemä selvitys, niin se tietysti pääasiassa kohdisti tutkimuksensa arktiselle alueelle. Juuri siellä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksen nopeus ovat kaikkein suurimmat. Jäätiköiden ja merijään laaja sulaminen ja ikiroudan lämpötilan nousu ovat selkeitä todisteita arktisen alueen nopeasta lämpenemisestä, ja ne antavat myöskin ennakkotietoa siitä, mitä koko planeetalla on lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Näiden ilmastonmuutosten odotetaan kiihtyvän tällä vuosisadalla juuri siitä syystä, että kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään jatkuvasti lisääntyvät.

Nimenomaan arktisen alueen — puhun tästä siitäkin syystä, että koen itse tulevani tuolta arktiselta alueelta — kannalta on tosiasia se, että vaikutukset ovat siellä suurimmat, mutta mitä tulee ihmisen ilmatilaan aiheuttamiin muutoksiin, ne syyt ovat kokonaan muualla kuin arktisella alueella. Jo nyt tapahtuvat muutokset ovat mielenkiintoisia, ja tässä voin tuoda terveisiä Grönlannista. Kollega sieltä kertoi, että laajoilla alueilla Grönlannissa ovat perinteiset elinkeinot jo nyt käyneet mahdottomiksi toteuttaa yksinkertaisesti siitä syystä, että jäätä ei muodostu eikä hylkeen metsästystä, mikä heillä on siellä hyvin keskeinen, voida enää harrastaa entisessä laajuudessa. Tästä jääkarhusta, josta on myöskin tämän ilmastonmuutoksen yhteydessä arktisilla alueilla puhuttu, on tulossa nyt symboli koko tälle ilmastonmuutokselle, nimittäin nykyvauhdilla jääkarhun olemassaolo kyllä varsin läheisessä tulevaisuudessa käy jo uhanalaiseksi. Sehän edellyttää nimenomaan tiettyä ilmastoa, että se pystyy siellä selviytymään. Merijään vetäytyminen pohjoisilla alueilla on myöskin valtava mahdollisuus. On laskettu, että jos tämä pohjoinen merireitti avautuu, niin Isosta-Britanniasta Japaniin merimatka lyhenee peräti 12 vuorokaudella.

On myöskin mahdollista, että ilmaston lämpeneminen esimerkiksi meidän tyyppisessä maassa siirtää puun kasvurajaa pohjoisemmaksi ja että se lisää sitä kautta esimerkiksi metsätalouden mahdollisuuksia Suomessa. Olemme nyt jo nähneet, että kun Keski-Euroopassa tapahtuu ilmaston lämpenemistä, niin siellähän esimerkiksi talvimatkailukohteet ovat suurissa vaikeuksissa. Tänä päivänä kuka tahansa, joka Lappiin soittaa, voi todeta sen, että Suomen Lapissa on mitä parhain talvisää. Lumipeitteen määrä on itse asiassa viime vuosina vain tuntunut lisääntyvän siellä. (Ed. Tiusanen: Entäs muutaman vuoden päästä?) — Niin, on vaikea sanoa, miten mennään, mutta ainakin nyt, kun sateet lisääntyvät, näyttää siltä, että lumikuorma vain tuolla Suomen Lapissa kasvaa. Sehän edellyttää vain hieman alle nollan lämpötilaa, niin se lumi siellä pysyy. Näyttää olevan, että lumen määrä siellä kasvaa. Siitä myös aiheutuu sitten tulvauhkia, ja niihinkin pitäisi kyllä pystyä oikeasti varautumaan noitten isojen virtojen varrella tuolla pohjoisessa.

Niin, hyvät ystävät, näistä arktisen alueen ilmastonmuutoksista on selkeätä näyttöä jo nyt. Siitäpä syystä paitsi että on kiinnitettävä huomiota energiantuotantoon — josta täällä on käytetty niin monta puheenvuoroa, etten enää lähde niihin yksityiskohtiin kiinnittämään kovin paljon huomiota tässä — niin siitä johtuen, että nämä muutokset ovat selviä jo nyt, olisi käynnistettävä laajoja tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miten tähän ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Siitä kovinkaan paljon ei ole puhuttu, ja siinä suhteessa uskon, että kaikkien maiden hallituksilla on vielä paljon tehtävää sen arvioimiseksi, mitä ilmastonmuutos merkitsee meidän elinkeinoillemme. Tässä nyt on arktisella alueella esimerkiksi todettu, että tietyt elinkeinot, jotka siellä — viittasin Grönlantiin — ovat uhanalaisia. Suomessa se tulee varmasti vaikuttamaan porotalouteen pohjoisessa, metsätalouteen, matkailuun ja moniin moniin muihin. Nämäkin selvitykset pitäisi mielestäni käynnistää.

Nimittäin se on sillä tavalla, että vaikka me pystyisimme näitä päästöjä nyt merkittävästikin ja varsin nopeastikin supistamaan ja rajoittamaan, niin ilmastonmuutoksen suunta on tietynlainen eikä se pysähdy kyllä näillä meidän hyvilläkään suunnitelmillamme valitettavasti kyllä lähiaikoina. Vasta kymmenien vuosien päästä vaikutukset näkyvät, vaikka kuinka tehokkaita päätöksiä nyt tehtäisiin. Ja, niin kuin aluksi totesin, emme todellakaan tiedä, vaikka nyt olisi menossa tässä luontoäidillä sellainen kausi, joka väistämättä tuo meille lämpimämmän jakson maapallon historiaan.

Lopuksi muutama sana energiapolitiikasta, joka on toinen kohta tässä keskustelussa. Kyllä moniin noihin ed. Saarikankaan kiteyttämiin ajatuksiin voi yhtyä. Ihan järkeviä ajatuksia, ei voi kiistää. Eivät ne poikkea peruslinjaltaan siitä, mitä ministeri Pekkarinen täällä on esittänyt bioenergian, puun, tuulen, turpeen jne. ja näissä meidän pientaloissamme maalämmön, pelletin jne. käytön lisäämisestä ja valtion tukitoimista näihin. Näitä kaikkia tarvitaan.

Mutta, niin kuin tuossa aikaisemmin käyttämässäni puheenvuorossa totesin, erittäin hankala ja vastuullinen tehtävä hallituksella on, sillä kansalaisten asenteet ovat hyvin ristiriitaisia ja poliittisten puolueittenkin näkemykset hyvin ristiriitaisia. Ydinvoimaa vaaditaan, mutta tuskin kukaan haluaa uraanikaivosta. En ainakaan ole huomannut, että täällä Suomessa kukaan haluaisi sitä lähistölleen. Ympäri maata on kansanliikkeitä menossa, joissa ollaan huolestuneita ja varmaan aiheellisesti uraanikaivosten perustamisesta. Kuitenkaan ydinvoima ei toimi, ellei ole raaka-ainetta. Vesivoimakysymys on ihan sama. Yhdyn kyllä siihen, kun tiedän Kemijoki Oy:n suunnitelmista, että nykyisiä voimaloita voidaan tehostaa, siellä on kapasiteettia, joka voidaan ottaa käyttöön. Mutta olemme nähneet, miten ristiriitaiset ovat mielipiteet sitten, kun lähdetään siihen, että rakennettaisiin uusia jokia tai uusia altaita. Erittäin vaikeita päätöksiä. Mutta on aiheellista kyllä kysyä kaikilta niiltä, jotka vastuullisesti suhtautuvat näihin energiatuotannon päästökysymyksiin, että mitä vaihtoehtoja sitten on, jos torjutaan tehostaminen näissä uusiutuvissa energiamahdollisuuksissa.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut käytännöllisten ratkaisuesitysten osaltakin hyödyllinen, mutta totean vielä lopuksi asian, josta lähdin liikkeelle, että saattaa olla, arvon kollegat, tässä maapallon lämpenemiskehityksessä paljon suuremmista linjoista ja asioista kysymys, joihinka me emme ehkä näillä pienillä hyvilläkään ehdotuksilla kovin paljon pysty vaikuttamaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas väitti täällä, että vihreillä on utopistisia tavoitteita. (Ed. Saarikangas: Muun muassa vihreillä!) — No, en voi muiden ryhmien puolesta vastata. Vastaan vain oman ryhmäni puolesta.

Kaikki tuossa ryhmäpuheessa esitetyt luvut ja arviot perustuvat tutkimuksiin ja raportteihin. Se perustuu siis ihan omaan työskentelytapaani. Olen siviiliammatiltani toimittaja. Toimittajan tehtävä on tarkistaa aina kaikki faktat, ja se näkyy monessa muussakin vihreiden energiapoliittisessa työssä. Esimerkiksi vihreät julkaisivat oman ilmasto- ja energiaohjelman, joka on muuten 80 sivua pitkä eli kohtuullisen laaja, siinä on 358 lähdeviitettä. Jos te, ed. Saarikangas, huomaatte jonkun virheen näissä esitetyissä luvuissa, jos voitte osoittaa, että jotkin luvut tai käyttämämme tilastot tai tutkimuksiin pohjautuvat väitteet eivät pidä paikkaansa, niin tietysti me mielellämme kuulemme nämä teidän näkemyksenne ja korjaamme faktoja ja esittämiämme asioita sen mukaisesti, mutta tietysti myös tämän teidänkin korjauksen pitää perustua johonkin lähteeseen ja tutkimustulokseen.

No, ed. Saarikangas myös pohdiskeli, mitä vihreät sitten tekisivät, kun tämä ja tuo energiamuoto ei meille kelpaa. Itse ajattelen niin, että vihreiden tehtävä on energiapolitiikassa olla pikemminkin kyllä- kuin ei-puolue. Mille kaikelle me sanomme kyllä? No, me sanomme tietysti tuulivoimalle ja metsähakkeelle. Me sanomme kyllä biokaasulle, peltoenergialle, lämpöpumpuille, energiansäästölle, aurinkoenergialle. Me sanomme kyllä esilajitellun jätteen rinnakkaispoltolle. Huomatkaa, ed. Saarikangas, me sanomme kyllä turpeelle silloin, kun sillä korvataan kivihiiltä. Me sanomme kyllä maakaasun lisäkäytölle. Me sanomme kyllä nykyisten vesivoimaloiden tehonkorotuksille. Me sanomme kyllä nykyisten ydinvoimaloiden käytön jatkamiselle toistaiseksi. Emme halua siis purkaa näitä nykyisiä voimaloita näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. (Ed. Vielma: No, nyt vähän lipsahti!) — Ei ole lipsahduksesta kyse. Kyse on vihreiden energiapoliittisesta linjasta, jonka kuvittelen eduskuntaryhmän ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaavana kohtuullisen hyvin tuntevani, ehkä jopa paremmin kuin te, ed. Vielma. (Ed. Vielma: Te hyväksytte viidennen, kun se on valmis ja kuudennen, kun se on valmis!) — Luulen tuntevani vihreiden energiapolitiikan linjaukset kohtuullisen hyvin. Me sanomme myös kyllä energiantuotannon tehostamiselle esimerkiksi voimaloiden rakennusastetta korottamalla, polttoaineita kuivaamalla, uusia kaasutustekniikoita käyttöön ottamalla ja monilla muilla tavoilla. Eli me sanomme erittäin monelle energiapoliittiselle asialle kyllä, mutta tietysti joudumme sanomaan myös ei sellaisille ratkaisuille, jotka eivät ole kestäviä ja muun muassa ilmastonsuojelun kannalta järkeviä. (Ed. Vielma: Tämä puhe me kopioidaan välittömästi!) — No, ed. Vielma, te löydätte tämän eduskunnan pöytäkirjoista ja voitte hyödyntää sitä tarpeen mukaan. Tosin samat asiat löytyvät kyllä meidän muista energiapoliittisista kannanotoista ja ohjelmista, jos niihin ehditte perehtyä.

Ed. Tiilikainen täällä esitti, että keskustelun aikana ei ole tullut esiin uusia keinoja. Jäin pohdiskelemaan vähän, mitä se nyt sitten tarkoittaa. Jos se tarkoitti sitä, että me kansanedustajat emme ole nyt yhtäkkiä tämän illan aikana keksineet kokonaan uusia energiamuotoja, niin sehän pitää paikkansa, mutta se ei taida kyllä olla meidän tehtävämmekään, vaan kyllä se taitaa olla tämän salin ulkopuolella, jossa näitä uusia energiaratkaisuja luodaan.

Mutta jos ed. Tiilikainen sen sijaan tarkoitti sitä, että keskustelussa ei olisi esitetty uusia poliittisia toimenpide-ehdotuksia, joilla vaikka uusiutuvia energialähteitä tai nyt sitten ydinvoimaa voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää, niin se ei pitänyt alkuunkaan paikkansa. Monessa puheenvuorossa, paitsi tietysti omassani niin myös monissa muissa puheenvuoroissa on esitetty, mitä konkreettisesti pitäisi tehdä toisin, mitä pitäisi nykylinjasta parantaa. Eli siinä mielessä kyllä suuresti arvostamani ed. Tiilikaisen puheenvuoroa jäin vähän hämmästelemään ja nyt hän ei tietenkään, kun ei ole salissa, voi tähän vastata, mutta olisi ollut kiva kuulla tähän tarkennusta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minä sanoin puheenvuorossani noin tunti sitten, että olen aivan varma, että näemme myös päivän, jolloin vihreät kertovat tehneensä vastaavan takinkäännöksen ydinvoiman suhteen. Minä en uskonut kuulevani tunnin kuluttua tuota takinkäännöstä. Eli ed. Tynkkysen puheenvuoro, kun hän kertoi, että vihreät hyväksyvät rakennetun ydinvoiman ja kenties sen lisäämisenkin, käytännössä tarkoittaa sitä, että kun vihreät lähtivät hallituksesta 90-luvulla, kun tehtiin ydinvoimapäätös, he ovat katkerasti sitä katuneet, ja nyt on jo takinkäännös tapahtunut tämän illan välikysymyskeskustelun aikana.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa kello 22:n jälkeen istuin työhuoneessani ja kuuntelin tätä keskustelua toisella korvalla ja sitten katsoin molemmilla silmilläni ja kuuntelin toisella korvalla tv-ykkösen dokumenttiohjelmaa Irakin sodan synnyttämisestä, sitä masentavaa kuvaa, kun kenraali Colin Powell, joka oli Yhdysvaltain ulkoministeri, maailman edessä televisiolamppujen loisteessa turvallisuusneuvostossa YK:ssa selitti, miten Irakilla on massatuhoaseet, joita se aikoo käyttää. Hän oli pakotettu tähän, ja takana istui tämä tunnettu herra Tenet, joka sitten oli tämän informaation takana noin sananmukaisesti.

Mutta se, miten se liittyy tähän keskusteluun. Sillä tavalla, että joitakin totuuksia täällä ihan samalla tavalla kirkkain silmin tuodaan esiin, aika tavalla myös vähän samanlaisin perustein kuin silloin, kun Irakin sotakin aloitettiin. Tarkoitan tällä sitä, että kun me kaikki tiedämme ilmastonmuutoksen olevan tämän planeetan suurin uhka ja me tiedämme, että ainoastaan nopeasti vähentämällä hiilidioksidipäästöjä me pystymme tämän uhkan torjumaan, emme kokonaan mutta siedettävällä tavalla tulevia sukupolvia ajatellen, niin on aivan turhaa ja älyllisesti vajavaista etsiä yhtä vaihtoehtoa, joka ikään kuin loisi tällaisen täydellisen ratkaisun.

Nyt tietysti paikalla olevat arvoisat neljä kansanedustajaa ja rouva puhemies sanovat, ettei näin kukaan teekään, mutta uskon, että kun katsotaan tai nimenomaan kuunnellaan nämä puheet, mitä tänään on pidetty, niin kyllä sieltä yksi teräskylkinen nousee vaihtoehdoista ylitse muun, joka minun käsitykseni mukaan on ollut myös tämän niin kutsutun välikysymyksen pontimena, eli ydinvoima.

Näihin muihin asioihin, puhemies. Autoverotuksesta täällä keskusteltiin ja nykyhallitusta kovisteltiin. Itse yhdyn kovistelijoihin, mutta totean, että kovistelin myös edellistä hallitusta. Muistan hyvin, kun tässä pulpetissa istui täällä vasemmalla puolellani valtiovarainministeri Niinistö ja kysymys oli juuri siitä, että miksi ei Lipposen kakkoshallitus siirrä auton verotuksen painopistettä käyttöön. Tätä kovistelua, kyselyä oli aivan kakkoshallituksen alusta ja ykköshallituksenkin aikana ja loppuvaiheessa, ja loppupuolella tuon hallituksen toimikautta valtiovarainministeri Niinistö aina joskus kyselytunnilla vähän alkoi vastata siihen suuntaan, että ehkä siinä on järkeä ja että tutkitaan. Mutta ei sekään hallitus eikä se valtiovarainministeri liikahtanut tässä hyvin tärkeässä ja aika tavalla myös kuitenkin kirjoituspöydän takana ratkaistavassa asiassa. Näin ollen haluan tälläkin esimerkillä painottaa sitä, että sitä puhdasta kaulaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei siis ole kenelläkään. Ei ainakaan millään hallituksella.

Olemme puhuneet myös per capita -päästöistä ja Suomesta. On selvää, että Suomi sijoittuu tässä erittäin kärkeen. Meillä on noin 14 tonnia hiilidioksidipäästöjä asukasta kohden. Australia, Yhdysvallat, Luxemburg kiirehtivät ohitsemme, myöskin pieni urhoollinen Viro on meidän edellämme. Mutta tähän liittyy myös sitten saman tien se kritiikki, mikä pitää kohdistaa puhumiseen turpeen käytön puolesta. Turve, niin kuin täällä tänään ed. Tynkkynen viimeksi on todennut, voi olla korvaamassa kivihiiltä, joka tuodaan muualta Suomeen, mutta ei sen enempää. Se ei ole pitkäjänteinen laajapohjainen energiaratkaisu. Se ei pysty siihen sen energiasisällön vuoksi, mikä sillä vaatimattomasti on verrattuna niihin hiilidioksidipäästöihin, mitä se aiheuttaa. (Ed. Vielma: Melkein koko Jyväskylä lämpiää turpeella!)

Tämä kysymys laajemmin energialähteistä, ja vastaukset siihen, mitä tämän päivän keskustelu on tuonut, osoittautuvat vaatimattomiksi, kun olemme kuulleet Vuotoksen avaamisajatuksia, koskiensuojelulain purkamista, tämän tyyppisiä ratkaisuja. Eivät hyviä. Täällä on myös puhuttu uraanikaivosten avaamisen puolesta ja Suomen kansallisesta vastuusta tässä asiassa; kun kerta meillä on ydinvoimalat, meillä pitää olla myös uraanikaivokset. Kuitenkin nämä yritykset, jotka etsivät Suomesta uraania ja ainakin teorian tasolla haluaisivat avata kaivoksia, ne eivät hanki sitä raaka-ainetta suomalaisiin ydinvoimaloihin vaan aivan omaan globaaliin kaupalliseen myyntitarkoitukseen. Näin ollen tämä perustelu, joka sinänsäkin kyllä ontuu, ei ole validi. Tätä on myös kylläkin ministeri Pekkarinen julkisuudessa aikaisemmin käyttänyt.

Mutta lopetan kahteen näkökulmaan, arvoisa puhemies. Ensinnäkin, kun nyt syksyllä julkistettiin Sir Nicholas Sternin raportti, niin sen aiheuttama vaikutus on tietysti hyvin mielenkiintoinen. Heti kun tuli rahasta puhe — 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, joka olisi menetys, jos ilmastonmuutos kulkee nykyvauhtia, contra 1 prosentti, joka olisi menetys, jos ilmastonmuutosta hillitään ja siihen panostetaan — niin tämä on laittanut koko joukon ihmisiä, jotka ovat varsin tärkeissä asemissa sekä liike-elämässä että valtion johdossa, aktiivisiksi. Hyvä näin. Mutta nämä asiat ovat olleet toki aikaisemmin tiedossa. Kun tämä asia oli Nairobissa esillä, tuli mieleeni saman tyyppinen tilanne vuotta aikaisemmin Montrealissa, jossa presidentti Bill Clintonin puhe aiheutti hiukan saman tyyppisiä väristyksiä.

Tämä tästä. Mutta me suomalaiset, meillä on kestävän kulutuksen tuotannon ohjelma, meillä on kestävän kehityksen ohjelma, meillä on ollut vuonna 2001 kansallinen ilmasto-ohjelma 1 ja 2. Me olemme pystyneet osoittamaan sellaisen energiaratkaisun, joka ilman ydinvoiman lisärakentamista vuonna 2001 olisi johtanut Suomen Kioton uralle päästöjen suhteen. Me emme valinneet sitä, se hävisi äänestyksessä tässä salissa. Mutta yhtä kaikki, meillä on vielä kestävän kulutuksen tuotannon ohjelma ja kestävän kehityksen ohjelma. Ne pitää yhdistää tähän keskusteluun ilmastonmuutoksen hillinnästä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Se on tärkeä kokonaisuus. Ei ole kysymys vain sähköntuotannosta vaan elämisen tavasta.

Lopuksi. Täällä kysyttiin, mikä on suuri linja. Suuri linja on Yhdistyneet kansakunnat, sen ilmasto-ohjelma, joka yhdistetään biodiversiteettiohjelmaan, aavikoitumisohjelmaan ja jotka voidaan yhdistää tähän erittäin tärkeään Johannesburgin vuoden 2002 ohjelmaan ja Millenium-julistukseen. Ne kaikki yhdessä luovat sen suuren linjan. Ilman kaikkien kansojen, kaikkien valtioiden yhteistyötä tämän planeetan, tämän maan suurinta haastetta ei pystytä ratkaisemaan.

Jari Leppä /kesk:

Rouva puhemies! Meidän on täällä kyllä kohtuullisen turhaa arvioida toistemme, niin kuin täällä äsken sanottiin, takinkäännöksiä erilaisissa energiaratkaisuissa. Kun silmäilin tänään äänestyskarttoja, vuodesta 1992 tähän päivään saakka, kyllä sieltä logiikan löytäminen — yhtenäisen, yksittäisen logiikan löytäminen — oli äärimmäisen hankalaa. Se oli mahdotonta. Sekin osoittaa sen, että kyllä nämä kysymykset ovat mitä suurimmassa määrin henkilökohtaisia ja niissä eivät myöskään päde ryhmittäiset rajat. Siksi niitä on noin päällisin puolin aika lailla hedelmätöntä arvioida.

Puhemies! Ed. Tynkkynen täällä kyseli ed. Tiilikaisen puheiden perään siitä näkökulmasta, kun hän totesi, että täällä ei ole mitään uutta esitetty, ja näinhän todellisuudessa onkin. Tässä keskustelussa ei ole tullut kyllä yhtään uutta sellaista asiaa, jota ei olisi jo hallituksen energiapoliittisessa kalupakissa olemassa, tai vähintään se on piirustuslaudalla suunnittelussa ja esitys on valmistumassa.

Mainitsen vain yhden asian. Vihreät ovat erittäin hyvällä tavalla syöttötariffeista kantaneet huolta, niin kuin ed. Tiusanen myöskin, uusiutuvan energian osalta. Turpeen kohdalla se on nyt toteutettu, ja myöskin talousvaliokunta lausui yksimielisessä ponnessaan, että sitä voidaan myöskin ajatella muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoon. Samaa sanoi täällä ministeri Pekkarinen, eli sekin asia on tuotu esille. Samoin turpeen osalta tekniikka kehittyy sekä noston että polton osalta ja myöskin toisen sukupolven liikennepolttoaineiden raaka-aineiden osalta, ja se on meille sellainen voimavara, jota me emme voi jättää käyttämättä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, jos saamme yhteistyössä ainakin seuraavan vaalikauden aikana uusiutuvien syöttötariffit ja nämä muut tarpeelliset keinot eteenpäin. Uskon, että siitä varmaankin löytyy yhteisymmärrys.

Olin pakotettu vielä vastaamaan ed. Vielmalle, joka onnistui jotenkin kääntämään puheenvuoroni täysin nurin niskoin, eli väännetään nyt vielä rautalangasta vihreiden ydinvoimakantaa. Me olemme vastustaneet ja vastustamme edelleen ydinvoiman lisärakentamista, kuten viidettä ja kuudetta ydinvoimalaa.

Kun sitten voimalapäätöksiä tehdään, kun voimala on kerran rakennettu ja otettu käyttöön, niin kyllä meidän mielestämme on ihan tolkullista, että sitä voimalaa käytetään ja hyödynnetään kohtuullisen ajan eli tässä tapauksessa nykyisten voimaloiden osalta toistaiseksi. Ei ole ihan näköpiirissä, että niitä tarvitsee ajaa alas. Aikanaan niistäkin tietysti pitää luopua, mutta se ei ole seuraavan hallituskauden asia eikä ihan lähitulevaisuuden asia. Sen olemme hyväksyneet aina ja hyväksymme edelleen, että näitä nykyisiä voimaloita toistaiseksi hyödynnetään, mutta uudelle ydinvoimalle sanomme "ei".

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kommentoisin, kun täällä näitä nuolenkärkiä tuli meidän suuntaan.

Ed. Tynkkynen ihan oikeutetusti totesi, että olette esittäneet paljon lukuja. Minä omassa puheenvuorossani en ole kritisoinut teidän lukujakaan kertaakaan. Olen vain todennut sen, mikä täällä puheenvuoroissa on tullut esille, että kun ei hyväksytä ydinvoimaa, hiilivoimaa jne. — ja sen johtopäätöksen minä tein en teidän ohjelmanne perusteella enkä teidän ajatustenne perusteella, vaan sen perusteella, mitä täällä salissa tänään on esitetty, kun olen kuunnellut, mutta jos kuulossani on vikaa, niin silloin pyydän anteeksi — sen perusteella, jos näitä toimia ei hyväksytä, niin silloin meidän tämän päivän energiapaletista ei jää kuin 26 prosenttia jäljelle. No, tämähän on fiktiivinen laskentatapa, ihan se sama kuin mitä ed. Tynkkysen prosentit. Jos minun pitää esittää sille todisteita, niin täällä löytyy, Tilastokeskuksen toissapäiväisiä tietoja.

Sitten, ed. Tiusanen, yllätyin hivenen tuosta teidän Irak-siteerauksestanne enkä tiedä, kenen pitäisi ottaa itseensä. Suosittelisin, että katsotte peiliin, ehkä sieltä löytyy sellainen taho. Tästä teidän analyysistänne välikysymyksestä ja sen tarkoituksesta olen todella yllättynyt, sillä ymmärtääkseni me olemme puheenvuoroissa tuoneet syvästi esille huolemme ilmaston kehityksestä ja energiansaannista. Ette ollut täällä paikalla edellisen puheenvuoroni aikana, mutta te voitte lukea sieltä netistä. Totesin, että se on meidän kaikkien ongelma, teidän ongelma samalla tavalla kuin minun ja meidän kaikkien ongelma. Emme me tästä varmaan ole eri mieltä. Kysymys on siitä, miten me painotamme näitä asioita, miten me katsomme. Edellisessä puheenvuorossa selvitin, mitä kaikkea me täällä tuomme esille. En lähde toistamaan. Lukekaa sieltä, te olette hyvä lukija.

Totean vaan, että tällä hetkellä, jos me haluamme silloittaa sen aikakauden ennen fuusioenergiaa, ennen kuin saadaan tuulienergia, aurinkoenergiat ja muut energiat kehitettyä sille tasolle, että sieltä saadaan massiivista sähköntuotantoa, jos emme halua muuttaa pois täältä ... Mehän voimme sulkea teollisuutemme, me voimme odottaa, että tämä ilmasto tosiaan lämpiää, jolloin ei tarvita lämmitystä. Silloin pärjäämme ehkä niillä hiilidioksidipäästöillä, mitä te olette nyt parina iltana peräkkäin todenneet, että meillä se säkki on moninkertainen australialaiseen verrattuna. Jos eletään päiväntasaajalla, siellä ei tarvita lämmitystä. Jos ei ole mitään teollisuutta, ei mene sähköä. Me elämme toisessa maailmassa, ed. Tiusanen. Ette te voi tällä tavalla verrata. Emme ole ihan alkeiskoululaisia. Muillakin on akateeminen sivistys.

Tämä uraanin käyttö: Tästä totesin omassa puheenvuorossani, että jos me olemme valmiita siihen, että käytämme ydinvoimaa sen aikaa, kun on pakko — meidän kaikkien tavoitteena on, että pääsemme eroon ydinvoimasta, kunhan keksimme jotain sen tilalle, sitä ei ole löytynyt tässä salissa tänä iltana — oletteko te, herra Tiusanen, valmis siihen, että se uraani kaivetaan kehitysmaissa, kehitysmaiden avulla. Miksi emme tee sitä meillä sellaisilla alueilla, joissa ei asu ketään? Minä en hyväksy tällaista politiikkaa. Minä kannan vastuuta muistakin kuin vain itsestäni ja toivon, ettei ainoastaan kokoomus tee näin, vaan että koko eduskunta mukaan luettuna me kaikki, jotka olemme täällä. Ei voida sysätä näitä asioita pois. Se on helppoa, mutta se ei ole vastuullista.

Ed. Lepälle: Kiitän siitä, että toitte näitä lisäyksiä tähän vielä kertaalleen. Olen samaa mieltä. Minun on vaikea puhua takinkäännöksistä, koska olen vasta ensimmäistä eduskuntakauttani täällä, mutta, ed. Leppä, edellisessä elämässä opin sen johtolauseen, että jos johtaja tekee väärän päätöksen ja hän tai ympäristö huomaa, että se päätös on huono, niin silloin ensin tunnistetaan virheellinen päätös, sen jälkeen tunnustetaan virheellinen päätös ja sen jälkeen tehdään uusi päätös. Me yrityselämässä emme puhu takin kääntämisestä. Me puhumme siitä, että hyväksytään ympäristö, hyväksytään se, että maailma muuttuu.

Minäkin arvostelin pääministeri Vanhasta siitä, että hän vuonna 1992 teki tämän ponnen, jolla ydinvoima silloin kaatui. Se on jälkiviisaasti helppo sanoa: me maksamme sitä hintaa tänään. Mutta hyväksyn sen, että hän on muuttanut mielipiteensä. Jos me teemme jotain väärin, niin silloin on kohtuullista, että me korjaamme, teemme uuden päätöksen ja korjataan nämä virheet. Sellaista takinkäännöstä en pidä huonona.

Tässä, arvoisa puhemies, muutama ajatus.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Rouva puhemies! Tarkoituksena ei ollut provosoida ed. Saarikangasta vertauksellani tästä Irakin sodan tiedon vahvasta pitävyydestä, kun se tuotiin koko maailman tietoon YK:n turvallisuusneuvoston televisioidussa keskustelussa, josta myöhemmin ulkoministeri Powell on todennut, että se oli hänen uransa, elämänsä, kaikkein ikävin hetki, ja sitten toisaalta tästä ajatuksesta yhdestä uljaasta energiamallista. Ei ollut tarkoitus provosoida teitä, ed. Saarikangas, vaan yleensäkin problematisoida tätä asiaa.

Mitä tulee Australiaan, niin siellä tuo hiilireppu on siis painavampi kuin Suomessa. Se on asukasta kohti lähes 18 tonnia, kun Suomessa se on noin 15 tonnia, vaihtuu vuosittain tietysti.

Mutta itse tähän asiaan vielä: Professori Peter Lund Helsingin yliopistossa viime perjantaina Tieteen päivien Päivän painissa aiheesta Lopullinen energiaratkaisu, niin kuin tämä esitys oli nimetty, nimesi aurinkoenergian. Hän on varmasti henkilö, joka Suomessa tietää näistä asioista eniten, ja hän näki myös tämän energiatehokkuuden lisäämisen ehkä kaikkein nopeimpana ja ensisijaisena ratkaisuna. Sitten tulevat nämä meidän keskustelussamme olleet, nyt toistamatta jäävät monet muutkin, bioenergia, tuulivoima jne.