8) Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta,
yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen
lainsäädännön alaan kuuluvien
määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen
soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista
annetun lain muuttamisesta
Ben Zyskowicz /kok:
Herra puhemies! Jos puhemies sallii, kun on kyse talous- ja
rahaliiton vakaudesta, niin mielelläni arvioisin muutamalla sanalla
Kreikan vaalien tuloksen perusteella syntynyttä tilannetta
talous- ja rahaliiton osalta.
Kuten Suomessa olemme todenneet, niin onnittelemme Kreikan vaalien
voittajaa, mutta on täysin mahdoton kuvitella, että me
muissa euroryhmän maissa olisimme valmiita antamaan Kreikan
lainoja anteeksi sen vuoksi, että Kreikassa on tullut uusi
hallitus. Päinvastoin, Suomessa ja muissa euromaissa ymmärtääkseni
on edellytettävä, että Kreikka pitää kiinni
sitoumuksistaan ja jatkaa yhteiskuntansa uudistamista siltä pohjalta,
mitä se on luvannut niin sanotulle troikalle. Osana näitä vaatimuksia,
mitä Kreikalle on esitetty ja on esitettävä,
on ollut juuri korruption kitkeminen, on ollut verojärjestelmän
uudistaminen, on ollut verojen maksuunpanon toteuttaminen, on ollut
siitä huolehtiminen, että myös suurituloisimmat
ja rikkaimmat kreikkalaiset maksavat veroja. Ja haluan uskoa, että nyt
uuden ja tässä mielessä poliittisesti
ryvettymättömän hallituksen saaminen
maahan tai tuleminen maahan johtaa edistysaskeliin tällä saralla.
Siitä, herra puhemies, haluan lopuksi lausua ihmetykseni,
että vasemmistoliitto ymmärtääkseni
on puhumassa sen puolesta, että Kreikan lainoja tulisi
leikata. Meillä on siellä esimerkiksi miljardi
euroa Suomen veronmaksajien rahaa lainattuna. Onko vasemmistoliitto
todellakin sitä mieltä, että suomalaisten
veronmaksajien asiana on antaa rahaa ja jättää rahaa
kreikkalaisille, jotka itse ovat yli varojen elämällä ja
syömällä enemmän kuin tienaavat
tämän tilanteen luoneet?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kun edustaja Zyskowicz aloitti sillä tavalla, että jos
puhemies sallii, niin katson perustelluksi tässä yhteydessä,
koska asia on ajankohtainen, että tässä tämän
asian yhteydessä voidaan asiasta hieman laveammin keskustella.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olipa hyvä, että edustaja
Zyskowicz otti tämän esille. Kun nyt siellä Kreikan vaaleissa
hävisi huomattavasti kokoomuksen veljespuolue, joka ei
ole kitkenyt korruptiota, ei ole laittanut rikkaita veroja maksamaan,
vaan päästänyt rikkaat laivanvarustajat
ja muut hyvätuloiset kuin koirat veräjästä,
niin nyt meno muuttuu. Ja kun te viittasitte tähän
Syriza-puolueen vaaliohjelmaan — siellä on pääsääntöisesti neljä kohtaa,
joista yksi on nimenomaan korruption kitkeminen ja veropakolaisten
ja veron välttelijöiden pistäminen veroja
maksamaan — niin nyt se alkaakin sitten toteutua.
Siellä on myös humanitäärinen
hätä. Ihmiset ilman ruokaa, ilman sähköä,
ilman terveydenhuoltoa johtuen näistä tiukoista
talousehdoista, ja myös ne laitetaan kuntoon. Mitä sitten
tulee lainojen maksamiseen, niin pidempi laina-aika, koroista luopuminen
on normaalia pankkitoimintaa vaikka Suomessa. Jos joku pankin velallinen
ei pysty maksamaan velkojansa, niin kyllä silloin hyvä pankkiiri,
tässä tapauksessa vaikka Suomi, huolehtii siitä,
että se velallinen pysyy maksukykyisenä, eikä kurista
ja tapa sitä lehmää, joka vielä pystyy
lypsämään. (Puhemies koputtaa) Eli Kreikalle
pitää antaa mahdollisuus maksaa ne velat takaisin
eikä tehdä (Puhemies koputtaa) niin kuin kokoomus
vaatii. Silloin jäävät ne viimeisetkin
eurot saamatta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Mahdollistetaan tästä teemasta rapsakka debatti. Ehkä se
purkaa sitten puheenvuoropainettakin jatkossa. Elikkä pyydän
niitä edustajia, jotka haluavat tästä asiasta
osallistua debattiin, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta,
niin se kirjautuu tänne. — Kiitoksia, jatketaan.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt olisi tärkeätä nähdä tämä koko
kuva, missä ollaan menossa. Myöskin tämä vaatimus
on esitettävä Kreikan uudelle hallitukselle: Minkälaisia
tavoitteita he tuovat neuvotteluihin, joilla on todellista merkitystä siihen,
miten Kreikan taloutta saadaan nostettua? Kasvun aikaansaaminen
on pohjaedellytys sille, että Kreikan taloudellista tilannetta
saadaan parannettua ja myöskin velkakestävyyttä parannettua. Me
tiedämme hyvin, että Kreikan velanhoitokustannukset
ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset.
Jos kaikki tarmo kiinnitetään siihen, miten helpotetaan
Kreikan velanmaksua, niin silloin ei puututa oikeisiin asioihin,
koska jo tällä hetkellä Kreikka maksaa
pienemmät kulut velastaan kuin muut ohjelmamaat tai esimerkiksi
Italia.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Synnin palkka on elatusmaksu. On tehty
väärin, on tehty virheellistä politiikkaa,
ja nyt se käy kalliiksi koko Euroopan rahaliiton jäsenille.
Jos me katsomme, miten tätä asiaa on hoidettu
ja miten sitä jatkossa hoidetaan, sitä on hoidettu
väärin ja meinataan väärällä tavalla
jatkaa. Ensin annettiin suoraa lainaa. Sen jälkeen perustettiin
väliaikainen vakausväline. Se ei riittänyt.
Perustettiin pysyvä vakausmekanismi. Se ei riitä,
ja aletaan pyörittää setelipainoa. Euroopan
keskuspankista on tulossa roskapankki, joka syytää rahaa
minne sattuu. Ja sitten, ajatelkaa, kansleri Merkel on Euroopan
vaikutusvaltaisin poliitikko. Hänellä ei ollut
mitään sananvaltaa siihen, että Euroopan
keskuspankki alkaa painaa rahaa. Saksan keskuspankin johtaja, Hollannin
keskuspankin johtaja äänestivät vastaan.
Jokainen meistä tietää, että tämmöinen inflatorinen
politiikka on tuhoisaa. Perussuomalaiset eivät missään
tapauksessa tätä hyväksy. Olemme olleet
oikeassa koko ajan, ja kysyn, miksi Suomen edustaja Euroopan keskuspankissa,
Erkki Liikanen, (Puhemies koputtaa) äänestää rahan
painamisen puolesta, kun järkevät talousmahdit
Saksa ja Hollanti eivät niin tee.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, muistutan vielä kaikille meille hyvin tiedossa
olevasta asiasta, että vastauspuheenvuorojen pituus on
1 minuutti.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Jo Kreikan tulo rahaliittoon on tietysti sellainen
asia, että kun historiaa lähdetään
kaivamaan, niin voi miettiä, mikä oli valtion
vastuu silloin, kun käytännössä talousluvut väärennetään
ja tullaan niillä arvoilla euroon mukaan. Ne eivät
pitäneet paikkaansa. Historiaan on tietysti turha mennä,
mutta kaiken kaikkiaan on kyllä todettava, että tämä Troijan
uusi puuhevonen ei saa paljastua kyllä tyhjäksi.
Nimittäin nyt, jos se paljastuu tyhjäksi ja Kreikka
sanoo, että he eivät kanna omia vastuitaan, niin
tämä on sitten käytännössä kansainvälistä petosta.
Kreikan tulee kantaa oma vastuunsa niin taloudellisten, poliittisten
kuin muidenkin sidonnaisuuksiensa suhteen. Tässä suhteessa
kyllä meidän pitää tietysti
vedota siihen, että Kreikka ja kreikkalaiset katsovat,
että he nostavat omaa maataan talouskasvun myötä ja
saavat hoidettua asioita, kuinka pitkälle ja kuinka pitkällä aikavälillä,
sen aika näyttää. Suomi on tässä suhteessa
omien velkojensa suhteen näyttänyt historiassa
hyvää mallia.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On itsestäänselvää,
että sovitusta on pidettävä kiinni, ja
se on myös suomalaisen veronmaksajan etu.
Nyt jos tässä sellaista kuvitellaan, että Kreikassa
kun hallitus vaihtuu, pitäisi jotenkin Euroopan linjan
sitä kohtaan muuttua, niin silloin me avaisimme kyllä aikamoisen
pandoran lippaan. Täytyy muistaa se, että Espanja,
Portugali, Irlanti, nämä valtiot ovat (Timo Soini:
Kypros unohtui!) samantyyppisellä politiikalla nousseet,
ovat tällä hetkellä talouskasvussa. Siellä on edelleen
ongelmia, mutta ne ovat selvästi menossa ylöspäin.
Siellä on pystytty asioita viemään oikeaan
suuntaan, ja olisi väärin niitä kohtaan,
jos silloin yhdelle ruvetaan olemaan erilainen ja ajattelemaan eri
tavalla, eli kyllä tässä on tämä kokonaisuus
ja iso kuva nähtävä. Kaikki vastaavat omaan
huutoonsa, ja taloutta pystyy kyllä kasvattamaan laittamalla
omaa kilpailukykyään kuntoon, ja se pätee
myös täällä Suomessa (Timo Soini:
Mitä mieltä kokoomus on setelirahoituksesta?)
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin tärkeää ensin
se, että Kreikassa on pystytty näissä olosuhteissa
käymään selvästikin rehelliset
vaalit, joiden tuloksiin kaikkien on tyytyminen. Huonompiakin vaihtoehtoja
voisi olla näköpiirissä tällaisessa
luisussa olevassa maassa, ja sen takia tilanne on nyt tietysti uuden
hallituksen kontolla siellä, ja minusta on hyvin tärkeää se,
että hallitus kantaa siellä vastuunsa korruption
kitkemisestä, nuorisotyöttömyyteen vastaamisesta
ja muuten. Tässä toivotamme kreikkalaisille hyvää menestystä ja
onnea. Tämä on erittäin tärkeää,
että Kreikan talous saadaan kuntoon.
Toinen asia on tietysti se, joka täällä on
otettu esiin, että velvoitteista on pidettävä kiinni.
Kuten on sanottu, myöskin Kreikan velanhoitokulut ovat
olleet kohtuullisia verrattuna moniin muihin, muun muassa Italiaan
on viitattu täällä. Tässä mielessä meidän
tehtävämme on seurata tietysti, että Kreikka
pitää näistä sitoumuksistaan kiinni.
Mutta on hyvin tärkeää, että uusi
hallitus on nyt vastuullinen siellä ja saa talouden oikeille raiteille.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini nosti hyvin tärkeitä kysymyksiä esille,
ja kyllä rehellisyyden nimissä on sanottava, että tässä salissa
on kaksi ryhmää, jotka ovat olleet johdonmukaisia yksittäisiä EU-maita
koskevissa tukipaketeissa, Euroopan rahoitusvakausvälineessä ja
Euroopan vakausmekanismia käsiteltäessä:
perussuomalaiset ja vasenryhmä.
Tämä politiikka on siinä mielessä outo
ja kummallinen laji, että Kreikassa se politiikko, joka
johdonmukaisesti vastusti näitä tukipaketteja
ja tukipakettien karmeita ehtoja, jotka kurittavat nimenomaan kreikkalaista
köyhää kaikista karmeimmin, palkittiin
pääministerin paikalla mutta Suomessa ne, jotka
toimivat yhtä johdonmukaisesti, ne kaksi vasemmistolaista
kansanedustajaa, saivat maksimirangaistuksen. Peli ei ole ihan rehellistä,
kun puhutaan Kreikasta ja Suomesta. (Naurua) Joka tapauksessa Kreikka
ei tule ikinä selviämään näistä vastuistaan,
se on päivänselvä asia, mutta peli olisi
pitänyt viheltää jo silloin poikki, ennen
kuin päätettiin ensimmäisestäkään
tukipaketista. (Timo Soini: Aivan oikein, hyvä!)
Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä veli oli veljen todistajana
ja ei aivan osuvasti, nimittäin edustaja Soinin puheenvuorosta
saattoi päätellä, näinkin lyhyestä,
2 minuutin puheenvuorosta, että hän oli kolmea
mieltä: oli koko euroa vastaan, euroalueen pelastamista
vastaan ja euroalueen elvyttämistä, talouden kasvun
käynnistämistä vastaan tällä Euroopan
keskuspankin politiikalla. Se siitä johdonmukaisuudesta.
Tämä Syrizan voitto muistuttaa sitä,
mitä Italiassa tapahtui, kun siellä sikäläinen
kristillisdemokraattinen puolue ja Craxin sosialistipuolue peräjälkeen
suistuivat vakaviin korruptio-ongelmiin, väärinkäytöksiin,
todella suuren mittakaavan. Samaan tapaan Kreikassa on korruptoitunut kahden
puolueen järjestelmä ollut ja sitten tulevat uudet
voimat. Italiassa sitten oli aika huono ratkaisu, että sieltä tuli
Berlusconin populistinen oikeisto, ja nyt nähdään,
miten sitten tämmöinen vasemmistolainen populismi
onnistuu Kreikassa.
Myöskin tämä vaalijärjestelmä — juuri
sen takia, että siellä kaksi puoluetta olivat
sopineet, että siellä saa tämä voittaja
50 paikan lisäpotin — toi sen mahdollisuuden,
että 36 prosentin kannatuksella saa käytännössä enemmistövallan.
Nyt on tärkeätä jatkaa siten, että Euroopan unioni
ja Kreikka käyvät ne keskustelut, miten (Puhemies
koputtaa) mennään eteenpäin.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko kyllä kommentoida
ensinnäkin edustaja Lapintielle: Minä en oikein
ymmärtänyt tätä logiikkaa, että sanoitte,
että nyt saadaan korruptio kitkettyä ja nyt rikkaat
maksavat veroja Kreikassa, (Kari Uotila: Ainakin yritystä!)
ja saman tien ilmoitetaan, että Kreikka ei maksa velkojansa
sitten muualle. Eikö nyt pitäisi tehdä niin,
että kun kerran pystytään niin hienosti
hoitamaan siellä se asia, että verot kerätään,
niin sitten ei ilmoiteta, ettemme muuten muille niitä maksa?
Sitten toisena kysymyksenä vielä lainaehdoista,
täytyisi ehkä analysoida vähän,
mitkä ne lainaehdot nytkin ovat: Vasta 2020-luvulla lyhennyksiä maksetaan.
Aika hyvät ovat tälläkin hetkellä ehdot.
Ehkä niitä voi pidentää, mutta
täytyisi kyllä katsoa myöskin sisältöä.
Toinen kysymys, näihin EKP:n ostoihin. Täytyy
sitäkin analysoida vähän monipuolisemmin. Pyrittiin
estämään deflaatiokehitystä näillä ostoilla.
Toisaalta ostettiin, esimerkiksi yksityisiltä tahoilta
halutaan ostaa, velkapapereita, jotta nämä yksityiset
voisivat sijoittaa tuottavampiin kohteisiin ja saada talouskasvun
liikkeelle. Pikkaisen monipuolisempaa (Puhemies koputtaa) analyysia
toivoisin täällä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Täällä on semmoinen lähemmäs
20 pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja ne käytetään,
ja sen jälkeen katsotaan, missä tilanteessa ollaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jo vuonna 2010 täällä eduskunnassa
keskusteltiin paljon näistä Kreikka-tukiaisista,
jotka keskustan pääministeri Vanhanen käynnisti,
ja sitten kokoomus ja SDP ovat jatkaneet tätä tukipakettipolitiikkaa. Kävimme
2010 tässä salissa suuren keskustelun. Edustaja
Ben Zyskowicz kokoomuksesta vertasi Kreikan kriisiä tulipaloon
rivitalossa: siksi pitää sammuttaa, että kun
yksi asunto palaa, niin kaikkien etu on rynnätä sammuttamaan
sitä paloa. Nyt, kun kaikki rivitalon asunnot ovat tulessa, (Naurua)
niin kysyisin edustaja Zyskowiczilta, mitkä ovat hänen
lääkkeensä nyt tähän
tämänhetkiseen tilanteeseen.
Perussuomalaisilla on ollut selkeä ja johdonmukainen
linja koko ajan. Suomen ei olisi koskaan pitänyt lähteä tähän
tukipakettipolitiikkaan mukaan.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että vaikka Kreikan
velkoja annettaisiin puolet anteeksi, niin kahdeksaan vuoteen mitään
konkreettista rahaliikennettä Suomesta ei tulisi lähtemään
Kreikan suuntaan, koska lyhennykset, korot lähtevät maksuun
vasta 2020-luvulla. (Timo Soini: Mitkäs nämä helpotukset
sitten ovat?) Mutta velkoja on annettu anteeksi, ja tämä tarkoituksenmukaisuus
voi olla kysymyksessä myös tässä yhteydessä.
Suomen edun kannalta, koko Euroopan edun kannalta ja myös
Kreikan edun kannalta, (Timo Soini: Miksei anneta Suomen köyhille
velkoja anteeksi?) katsotaan, mikä on järkevin.
Täytyy muistaa, kun tänään
vietetään Auschwitzin vapautumisen 70-vuotispäivää,
että Saksa sai velkansa anteeksi sodan jälkeen.
Ei sekään ihan nuhteeton kumppani ollut. Mutta
tärkeintä Euroopassa on nyt talouspolitiikan suunnanmuutos:
Lopetetaanko leikkaava, kuristava talouspolitiikka Euroopassa, niin
Kreikassa kuin Suomessakin? Se on kaikista tärkein poliittinen kysymys,
koska leikkaamalla, kuristamalla ei Eurooppa eivätkä myöskään
Suomi ja Kreikka nouse.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vakavinta tässä on nähdä nyt se
ja tunnistaa, että kyseessä on kasinokapitalismin
kriisi, jossa sen syylliset ovat kotiuttaneet voittonsa — sadat
miljoonat syyttömät kärsivät — ja
syöksevät Euroopan samalla 20-luvun poliittiseen,
taloudelliseen ja sosiaaliseen epävakauteen.
Tältä osin voin sanoa, että sosialidemokraatit valtiovarainvaliokunnassa
tekivät hylkyesityksen sille 1,6 miljardin euron vastikkeettomalle lainalle,
jota Katainen ja Vanhanen markkinoivat hyvänä bisneksenä täällä eduskunnassa. Olemme
myös vastustaneet johdonmukaisesti yhteisvastuuseen ajautumista.
Mutta, edustaja Soini, kun minäkin olen huolissani
Euroopan keskuspankin roolista, siitä, että rahoitetaan
jäsenmaiden budjetteja ja aiheutetaan varjovelkaantumista
myös Suomelle tässä EKP:n operaatiossa,
niin vieressäni istuu Suomen Pankin pankkivaltuutettu ja
varapuheenjohtaja, edustaja Ruohonen-Lerner — kiinnostaisi, kuka
valvoo parlamentaarisesti Suomen vastuita tässä tilanteessa.
Ehkä me kuulemme sen Suomen Pankin valtuutetuilta.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jokaisessa maassa tietysti käydään
itsenäiset vaalit, ja sitä tulosta meidän täytyy
kunnioittaa, ja se pitää hyväksyä.
Mutta kyllä hieman ihmettelin, että vasemmistoliiton
puheenjohtaja on siellä läsnä ja julkisesti iloitsee
siitä, että sellaisen linjan voitto, kun puolue
uhoaa, että me emme maksa velkoja takaisin, me olemme eläneet
toisten rahoilla, olisi jotenkin hyvä. Minusta tämä ei
sovi suomalaiseen kulttuuriin, olipa puolue mikä tahansa.
Meillä on kyllä semmoinen kulttuuri ollut, että me
pyrimme ne velvoitteet, mitä me olemme ottaneet hoitaaksemme,
hoitamaan, ja sama koskee velkoja. Se on varmaa, että me
emme niitä velanlyhennyksiä tule kyllä näkemään.
Mutta jos lähtökohdallisesti lähdetään
siitä, että vaalivoitto saavutetaan sillä,
että sanotaan niille, jotka ovat meille rahaa antaneet,
että me emme tule maksamaan niitä rahoja takaisin,
me haluamme, että meidän velkamme puolitetaan
tai jotakin sinnepäin, niin onhan se vähän
kohtuutonta sillä hankkia vaaleissa voittoa.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kreikalla on tosiaan vielä kahdeksan
vuotta aikaa, ennen kuin sen on edes alettava lyhentää velkojaan.
On kuitenkin selvää, että sovittujen
velkojen takaisinmaksusta tulee pitää kiinni.
Muut Etelä-Euroopan maat ja Irlanti tosiaan ovat korjanneet
talouttaan, ja olisi huono viesti näille maille, että voidaan
antaa velat anteeksi. On sovittu asia, ja silloin ei voida enää jatkaa
holtitonta taloutta.
On tietysti toinen asia, voidaanko Kreikassa päästä taloudelliseen
kasvuun ilman rahaliitosta eroamista ja saadaanko myös
Kreikan superrikkaat maksamaan enää veroja, kun
ne omaisuudet on jo ulkoistettu kauppalaivastoa myöten
pois Kreikasta.
On totta, että tämä ensimmäinen
tukipaketti avattiin jo tosiaan Kiviniemen hallituksen aikaan, mutta
sixpack-hallituksen aikana niitä todella on jatkettu vahvasti
ja voimakkaasti. Ja mitkä ne takuut ovat olleet sitten?
Onko niillä takuilla enää mitään
merkitystä tässä tilanteessa, vai onko
tämä vain akateemista keskustelua?
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi pitää näistä vaaleista
todeta se, että kun tämä Syriza leimataan
nyt jonkinlaiseksi äärivasemmistolaiseksi ääripuolueeksi,
joka on jotenkin vaarallinen Euroopalle, niin kyllä siellä Kreikan
vaaleissa äärivasemmisto on ihan omalla listallaan.
Kreikan kommunistinen puolue KKE sai 15 paikkaa parlamenttiin noissa
vaaleissa eikä ole mukana Syrizan hallituskoalitiossa,
koska sen mielestä Syriza on jotenkin periaatteeton ja
löysä puolue. (Timo Soini: No, niinhän
se onkin!) Eli kyllä Syriza on ihan yhteistyökykyinen
poliittinen voima, jonka taustalla on hyvinkin vahvoja talouspoliittisia
neuvonantajia. Siinä mielessä tämä todistus
täytyy ekaksi kumota.
Toiseksi, kyllä meidän täytyy miettiä myös
sitä, miten se Kreikka pääsee parhaiten
jaloilleen, pystyy saamaan aikaan talouskasvua, työllisyyttä,
kitkemään korruptiota, jotta pystyy maksamaan
mahdollisimman hyvin velkansa takaisin. Silloin suomalaisten etu
voi olla jonkinnäköinen velkajärjestely,
jonka sisällöstä emme tiedä vielä,
mutta valmiutta täytyy olla sitäkin korttia katsoa,
jos tehdään politiikkaa ajassa.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että demokraattinen
vallankumous on aina paljon parempi kuin aseellinen vallankumous,
ja näinhän Kreikassa kävi. Meistä kukaan
ei vielä tiedä, mihin Syriza Kreikan tulee viemään,
mitkä lupauksistaan se tulee lunastamaan ja mitä se ei
tule lunastamaan. Osan se joka tapauksessa lunastaa tai ainakin
yrittää lunastaa.
Toinen asia on se, että ihmettelen suunnattomasti edustaja
Lapintien puheita näistä hyvistä pankkiireista.
Muistuttaisin mieleen 90-luvun laman. Silloin oli tilanne, missä suomalaiset
joutuivat aikamoiseen kurimukseen, ja ne, jotka silloin lainaa ottivat,
eivät muuten todellakaan ole enää tällä hetkellä niin
isossa kurimuksessa, koska he pääsivät
velkajärjestelyyn, mutta takaajat ovat edelleenkin ja maksavat
joka ikisen pennin takaisin — nykyisin kyllä euron.
Tässä Kreikka-asiassa me olemme näiden
takaajien asemassa, me tulemme maksamaan. Jos Kreikka ei pysty maksamaan,
niin me olemme niitä ihmisiä, olimmepa hyviä tai
huonoja, me joudumme maksamaan. Tästä 7 miljardista
minä olen huolissani. Tietysti harmittaa (Puhemies koputtaa)
hirvittävästi se 1,6 miljardia ja vielä enemmän,
kun sillä ei taida kunnon vakuuksia edes olla, niin että sekin
kaatuu ihan omaan nilkkaan.
Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa päämies! Kreikan vaalitulos tarjoaa
paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkakuvia. Se tarjoaa
mahdollisuuden siihen, että Kreikan hallitus ja hallinto
ryhtyvät vihdoinkin tekemään sitä,
mitä niiden olisi pitänyt tehdä jo monta
vuotta, eli pistämään omaa maataan myös
hallinnollisesti — verotuksen osalta, korruption kitkemisen
osalta ja niin edelleen — kuntoon. Toivottavasti ei toteudu
kuitenkaan se uhkakuva, että kreikkalaiset jättävät
nämä omat toimenpiteet tekemättä ja
tuudittautuvat siihen, että muualta euromaista tulee lisätukea.
Sanon "lisätukea", koska jo vanhoilla
päätöksillä sitä tukea
olisi tulemassa keväällä 7,2 miljardia.
Pidän hyvin huolestuttavana sitä, jos kreikkalaiset
torjuvat nyt tuon jo päätetyn tuen, koska ilman
sitä he eivät tule selviämään.
Heiltä erääntyy heinä—elokuussa
7 miljardin EKP:n joukkolaina, ja tältä osin uskon,
että tulevissa neuvotteluissa tarvitaan molemmilta osapuolilta
joustoa, mutta ei siten, että suomalaiset veronmaksajat
joutuvat maksamaan yhtään enempää.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on erikoislaatuinen
tilanne, kun halutaan antaa vastauksia ennen kuin Kreikka on kysynyt.
Eikö olisi parempi, että nyt odotettaisiin, mitkä tulevat
olemaan Kreikan vaatimukset, ja vasta sen jälkeen otetaan
niihin kantaa?
Ne asiat, jotka tulevat pöydälle, ovat seuraavat:
ensinnäkin on laina-aikojen mahdollinen pidennys, sitten
korkojen mahdollinen alennus ja sitten lainojen leikkaus. Olen ymmärtänyt,
että vasemmistoliiton puheenjohtaja on ollut valmis siihen,
että leikattaisiin näitä Kreikan lainoja — se
on aika yllättävää, että tässä vaiheessa
otetaan sellainen kanta, kun ei ole mitään vaatimuksia edes
esitetty. Toisaalta ainakin meidän taholtamme on esitetty,
että tämä ei tule missään
tapauksessa kuitenkaan kysymykseen, vaan muut keinot ovat tässä sitten
ainoastaan käytettävissä.
Tämä on sikälikin ihmeellistä,
että Kreikan taloushan on jo alkanut elpyä, ja
olisi parempi katsoa, miten hyvin se alkaa toimia. Minäkin
odotan myönteisesti sitä, mitä Syriza
saa aikaan. Siellähän ovat oligarkkien (Puhemies
koputtaa) verohelpotukset ja muut veronkierrot, kaikki, mahdollisia.
On todella hyvä, jos Syriza panee nämä asiat
järjestykseen.
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Voisin olla melkein pitämättä puheenvuoron
ja sanoa, että olen samaa mieltä edellisen puhujan
kanssa mutta sillä korjauksella, että en ole veljeni
vartija enkä vastaa siitä, mitä puolueen
puheenjohtaja on mahdollisesti siellä veljespuolueen vaalivalvojaisissa
tuonut ilmi.
Ihan selvää on, kuten edustaja Salolainen
sanoi, tehdään kompromissi, ja toivon ainakin,
että meillä valtiovarainministerillä on
voimia nähdä tämä tilanne Euroopan
kokonaisedun kannalta niin, että siellä myönnytyksiä tehdään
Kreikkaan nähden mutta huolehditaan erityisesti Suomen asemasta
ja siitä, että euron kurssi ei lähde
vahvistumaan dollaria vastaan, vaan että tämä koko kokonaisuus
otetaan nyt huomioon.
Ja täytyy sanoa Soinille, että se, miksi järkevät
talousmahdit tekevät niin, johtuu siitä, että varmasti
ajattelevat juuri omaa etuaan tässä kehikossa
ja välittävät hyvin vähän
siitä, mitä Eurooppa-tasolla tapahtuu. Odotetaan
se, sillä onhan sieltä jo annettu viesti, että me
olemme jo liikaa antaneet, he eivät halua suomalaisilta
veronmaksajilta enää yhtään
rahaa.
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kreikan sanotaan olevan demokratian kehto,
ja niin kai se historiallisesti onkin. Nyt kun Kreikassa pidettiin
avoimet, vapaat vaalit demokraattisesti, niin oppositiopuolue sai valtavan,
Suomessa sanoisimme, jytkyn, valtavan suosion. Ja mitä tapahtuu
siellä? Syriza tulee hallitusvastuuseen. Kun Suomessa pieni
oppositiopuolue sai valtavan vaalimenestyksen, niin se ei ottanut
hallitusvastuuta vastaan. Kreikka on demokratian kehto.
Arvoisa puhemies! Minusta tässä on käytetty loppupuolella
keskustelua hyviä puheenvuoroja siitä, että annetaan
nyt uudelle hallitukselle Kreikassa mahdollisuus lähteä kehittämään
sitä hallintoa, järjestelmää niin,
että korruptio vähenee, verojen kerääminen
tehostuu ja saadaan niitä kasvun eväitä ja
tavoitteita läpi, joiden avulla sitten Kreikan kyky huolehtia
vastuistaan, veloistaan, velvoitteistaan kasvaa. Annetaan nyt tälle kehitykselle
mahdollisuus ja katsotaan, mihin uusi hallitus ja hallinto siellä pystyy.
Ja niin kuin täällä on todettu, neuvotteluissa pitää olla
tietysti avoin ja ottaa vastaan ne kysymykset, mitkä sieltä tulevat,
(Puhemies koputtaa) ja lähteä sitten meidän
omat intressimme huomioiden kehittämään
sitä yhteistä ratkaisua.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
puhuttu pidemmistä laina-ajoista ja koroista luopumisesta
ja sanottu, että se on normaalia pankkitoimintaa. Kyse
ei ole pankkitoiminnasta, ja kyse ei ole varsinkaan normaalista
pankkitoiminnasta. Kysymys on siitä, miten valtiot hoitavat
sopimuksiaan ja sitoumuksiaan. Oliko Suomella varaa maksaa sotakorvauksensa?
Ei ollut. Maksoiko Suomi sotakorvauksensa? Kyllä maksoi.
Järjestikö Suomi olympialaiset vuonna 52? Kyllä järjesti.
Järjestikö Suomi olympialaiset velkarahalla? Ei
järjestänyt. Kreikka selviää,
jos Kreikka haluaa selvitä.
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten Kreikan vaalituloksesta on tullut todettua,
vaaleissa hyvin pärjänneet vasemmistopoliitikot
ovat olleet hyvin taitavia retoriikassaan ja vierittäneet
syyn omasta huonosta tilanteestaan muiden Euroopan maiden vastuulle.
Tosiasia kuitenkin on se, että poliitikot itse siinä maassa
ovat vastuussa maansa huonosta tilanteesta. Harmaa talous, veronkierto
ja yleensäkin leväperäinen taloudenhoito
on ollut siinä maassa tuttua jo vuosikymmenten ajan. On aivan
päivänselvää, että näitä velkoja
ei tule antaa anteeksi, vaan Kreikkaa tulee kohdella aivan samalla
tavalla kuin kaikkia muitakin maita, jotka ovat lainaa saaneet,
kuten Portugalia ja Irlantia.
Edustaja Soinille toteaisin vielä tästä EKP:n setelirahoituksesta,
että sehän ei ole tietenkään hyvä vaihtoehto.
Mutta jos mietitään vaihtoehtoja, joita meillä on
tarjolla, niin ehkä se kuitenkin on niistä jollain
tapaa siedettävin siinä mielessä, että sillä tavalla
me saamme rahaa liikkeelle, me saamme investoijat investoimaan ja
saamme ehkä jossakin vaiheessa lopun (Puhemies koputtaa)
tälle näivetyskierteelle, mutta kuten sanottua,
hyvä vaihtoehto se ei tietenkään ole.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Raha- ja talousliiton vakaus on ilman muuta
meille kaikille tärkeää, mutta vaikka
niin sanotut EU-kriittiset kuinka messuavat, on hyvä pitää mielessä,
että EU ei käytä mitään
pakkokeinoja, ja pallo on nyt tulevan uuden pääministerin
Tsipraksen käsissä. Jos hän ilmoittaa,
että Kreikka ei velkojaan maksa takaisin, niin vastuu kuuluu
silloin ilman muuta kreikkalaisille itselleen. Ei muu Eurooppa voi tehdä politiikassaan
täyskäännöstä minkään
yhden puolueen vaalivoiton perusteella.
Mutta, puhemies, toivon kyllä, että Kreikan tuleva
uusi hallitus valitsee yhteistyölinjan ja lähtee
neuvottelemaan ohjelman jatkosta. Se olisi myös kreikkalaisten
etu, ja se olisi ilman muuta koko Euroopan etu. Uskon, että näin
tapahtuu, mutta ellei tapahtuisi, on hyvä muistaa, että Suomi
on neuvotellut mahdollisia luottotappioita vastaan vakuudet. Ne
ovat SDP:n edellisen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta
Urpilaisen neuvottelemat. Ne ovat todelliset vakuudet, ja ne turvaavat
suomalaisten veronmaksajien saatavia.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Tämän minidebatin loppuun täällä on
kolme puheenvuoroa, edustajat Soini, Lapintie ja Zyskowicz — ahaa,
ja edustaja Jungner vielä ilmoittautuu — sen jälkeen
sitten siirrymme tuonne puhujalistan puolelle.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Otan tähän alkuun tämän
moraalisen aspektin, sitten menen pitämään
viiden minuutin puheenvuoron myöhemmin.
Miksi tässä tilanteessa ollaan? Siksi, että EU rikkoo
omia sääntöjään. Perussopimuksen
123 § ja 125 § yksiselitteisesti
kieltävät ottamasta toisten maiden velkoja vastattavakseen.
Tästä on kysymys, ja tätä on
rikottu, EU:n peruskirjaa, ja tämän takia nyt
tässä suossa ollaan. Kyllä minulla on
kanttia antaa julkinen tunnustus edustaja Mustajärvelle
ja edustaja Yrttiaholle: he tiesivät tämän, äänestivät
vastaan. Heidät potkittiin ryhmästä pois,
ja nyt koko ryhmä on sitten mukamas sitä mieltä mitä he
vastustivat. Kyllä täytyy ihmetellä.
Mutta se lohduttaa minua suuresti, kun laajasydäminen edustaja
Yrttiaho totesi, kun potkut tuli, että minä en
ole pitkään vihainen sitten, kun me tulemme takaisin.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Toivottavasti tämä nyt menee arvokkaan
parlamentaarisen puheenparren piikkiin, että höpö höpö,
edustaja Soini. Tuo ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tässä kriisissä ollaan sen
vuoksi, että kokoomuksen veljespuolue ja valitettavasti
myös sosialidemokraattien veljespuolue vuosikymmenien aikana
Kreikassa eivät ole kitkeneet korruptiota, ovat antaneet
verohelpotuksia erityisesti suurrikkaille eivätkä ole
keränneet veroa. Se vaaliohjelma, jolla nyt vasemmistolainen
Syriza voitti — ensisijaisesti kreikkalaiset äänestivät
sitä puoluetta siksi, että he haluavat poistaa
sen humanitäärisen kriisin, 300 000 ihmistä on
alle köyhyysrajan, elää hyvin vaikeassa
tilanteessa — työllisyyden palauttaminen ja poliittisen
järjestelmän eli korruption kitkeminen, yksi osa
sitä on näiden velkaehtojen järkiperäistäminen,
ja minun mielestäni se on kyllä ihan perusteltua.
Kuten aikaisemmin sanoin, (Puhemies koputtaa) järkevä lainanantaja pitää huolta
myös siitä, että lainansaaja pystyy maksamaan
velkansa. Kokoomuksen (Puhemies koputtaa) linjalla ei Kreikka sitä pystyisi
maksamaan.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perussyy Kreikan ongelmiin on se, että he
ovat eläneet yli varojensa, (Annika Lapintie: Kenen johdolla,
kenen johdolla!) syöneet enemmän kuin tienanneet,
ottaneet velkaa tolkuttomasti. Tämä on hyvä Suomessakin
nyt muistaa, kun katsotaan meidän omia velkaantumislukujamme.
Toiseksi, edustaja Ruohonen-Lerner, 2010 oli välttämätöntä olla
mukana tukemassa, jotta tämä kriisi ei leviäisi
tämmöisen roihun tavoin koko Eurooppaan. Nyt ei
samanlaista välttämätöntä tilannetta
ole, vaikka totta kai huolta aiheuttaisi se, jos Kreikka lähtisi
eurosta. Eduskunnan pöytäkirjoista, edustaja Ruohonen-Lerner,
löytyy jo parin vuoden takaa käsityksiäni
siitä, mitä Kreikassa on tehtävä:
kitkettävä korruptiota, pantava rikkaatkin maksamaan
veroja ja kerättävä ne verot.
Mitä Syrizaan tulee, niin Syrizan talouspoliittinen
puhemies vertasi suomalaisia Ranskan Le Peniin, jos emme ole halukkaita
maksamaan kreikkalaisten velkoja. Jos tämä on
käsitys siellä ja Etelä-Euroopassa yleisemminkin,
että mikä on euron tarkoitus eli olla tulonsiirto
pohjoisesta etelään, niin sellaiselle eurolle
sanon: kiitos, ei. (Timo Soini: Kiitos, ei!)
Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sinänsä mielenkiintoista,
että iso osa niistä tahoista, jotka aikoinaan vastustivat
näitä lainoja Kreikalle, nyt vastustaa sitä,
että Kreikka maksaisi nämä lainat takaisin. Kun
pohditaan, miten tilanteeseen pitäisi reagoida, voi sanoa,
että johtoa ei löydy siitä, että katsottaisiin
taaksepäin, kuka on mitäkin missäkin puhunut,
koska eri puolueista on sen verran monta eri mielipidettä ja
tilannekatsausta tullut, että se on loputon suo. Vastaavasti
johtoa ei myöskään löydy siitä,
että Kreikasta lähdetään sisarpuolueita,
on sitten kokoomus, sosialidemokraatit tai vasemmistoliitto, etsimään
ja linkittämään. Se on loputon ja turha
tie.
Sen sijaan edustaja Salolaisen tiellä sitä johtoa
on löydettävissä. Nimittäin
Kreikan tilanne on selkeästi parempi kuin Suomessa ymmärretään.
Viime vuonna luottoluokitus on noussut, viime vuonna Kreikan valtio
teki 2 miljardia ylijäämäisen tuloksen,
siis 10 miljardia paremman kuin Suomi, ja myös talous on
lähdössä nousuun tänä vuonna.
Eli tilanne Kreikassa ei ole yhtään niin synkkä kuin
on kuviteltu, ja sen takia puheet lainojen anteeksiannosta ovat
ennenaikaisia. (Pertti Salolainen: Hyvä puhe!)
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Edustaja Jungner tässä juuri
totesi sen, että Kreikassakin talous on kasvanut, toisin
kuin Suomessa, joten onhan tämä aika erikoinen
tilanne, missä nyt ollaan.
Mutta, puhemies, meillä Euroopassa on varmaan yksi
asia, joka meidän pitää opetella uudelleen,
ja se on se, että kun me teemme sopimuksia, kun me teemme
sitoumuksia, me myöskin noudatamme kauttaaltaan niitä.
Tässä on iso ero, siinä miten me pohjoisen
Euroopan valtiot suhtaudumme asioihin ja miten suhtaudutaan muualla.
Tämä on myöskin osasyy siihen, miksi
me olemme tällaisessa tilanteessa. Elikkä tätä oppimisprosessia
me tarvitsemme lisää.
Puhemies! Silloin 2010, kun ensimmäinen Kreikka-ohjelmapaketti
rakennettiin, myös siinä oli ehtoja, myös
siinä oli ehtoja, ja niitä ehtoja ei pystynyt
silloin Kreikka noudattamaan. Sen jälkeen tehtiin lukuisa
joukko muita ohjelmia, jotta päästiin siihen samaan
tulokseen, ja silloin myöskin osa puolueista ei enää nähnyt
tarpeellisena, että niitä ohjelmia lähdettäisiin
tukemaan, tässä on myöskin iso ero.
Mutta Kreikalla on nyt pallo asioissa, ja sen pitää noudattaa
niitä sitoumuksia ja sopimuksia, mitä se on luvannut
noudattaa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, tämä debattijakso on päättynyt.
Nyt puhemiehen tulkinta on se, että tässä normaalissa
puheenvuorolistassa pidättäydytään
sitten tässä toisen käsittelyn aihepiirissä,
jonka pohjana on hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö.
Nuija rupeaa paukkumaan, jos siitä eksytään
liian kauaksi.
Edustaja Soini kokeilee aluksi onneaan. (Naurua)
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin
tärkeä asia, ja valiokunta on perusteellisesti
tähän puuttunut, ja näin pitää ollakin.
Tässä syväluodataan tätä raidetta,
millä mennään eteenpäin. Mutta
pakko on kosketella kriittisesti, mitä on tapahtunut jatkossa...
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Soini, johdanto oli hyvä.
...ja se johtuu siitä, että tässä talous-
ja rahaliitossa, joka nyt on olemassa, Kreikan ongelma on se, että he
valehtelivat tilastonsa. Brysselissä tiedettiin, että he
valehtelevat, ja kreikkalaiset tiesivät, että Brysselissä tiedetään,
että he valehtelevat. Tämän jälkeen
ei ole sopimuksista pidetty kiinni, on rikottu useita sopimuksia — yhteisvelkaa,
julkisen velan määrää — ja
mitä sitten tulee koko rahaliiton näihin tukipaketteihin,
nämähän ovat johdannaisia.
Jos me ajattelemme Euroopan unionin maita, niin eiväthän
näistä vastuussa ole Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia.
Tämä on Euroopan talous- ja rahaliitto, jossa
Suomi on mukana, ja Suomi on tähän uitettu. Meidän
olisi ehdottomasti pitänyt vaatia, että noudatetaan
sääntöjä. Silloin kun tämä tukipakettipolitiikka
alkoi, Suomi olisi voinut ilmoittaa: "Nämä ovat
EU:n perussopimusten vastaisia, me emme ole tässä mukana." Mitä Suomelle
olisi muka käynyt? Olisiko meidät heitetty eurosta
ulos? Sallikaa minun hieman hymyillä.
Mutta sitten kun me ajattelemme talous- ja rahaliiton ja tämän
mietinnön kautta sitä tulevaisuudennäkymää,
joka tästä aukeaa, niin ei voi todellakaan olla,
että ruvetaan talous- ja rahaliittoa pitämään
pystyssä setelirahoituksella. Jos minä pistäisin
kivijalkaan setelikoneen ja rupeaisin pyörittämään,
niin minut vietäisiin nippusiteissä poliisille,
ja niin pitäisikin viedä.
Arvoisa puhemies! Minä kyllä luotan tässä enemmän
Saksan keskuspankin ja Hollannin keskuspankin kantaan kuin etelävaltioiden
keskuspankkien kantaan. Me olemme luomassa triljoonasinkoa, siis
tuhat miljardia. Suomen osuus siitä on 1,8 prosenttia.
Jollen pahasti erehdy, niin se lienee 17 miljardin luokkaa, joka
tulee Suomen Pankin vastuuseen. Luuleeko joku tässä salissa,
että näillä rakennetaan teitä,
homekouluja korjataan Suomessa? Nämä rahat menevät
suoraan sijoitusmarkkinoille ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tilanne
on äärimmäisen vakava.
Kun talous- ja rahaliitto perustettiin, ei siellä ollut
tilapäistä rahoitusvakausvälinettä,
ei siellä ollut EVM:ää, pysyvää mekanismia.
Nyt ne ovat, ja niihin ei voi kukaan puuttua, niitä ei
saa syytteeseen, ne ovat luxemburgilaisia yhtiöitä.
Tämä on ihan hämmästyttävä näkymä,
mikä tästä aukeaa, ja se aukeaa koko
Euroopan unionin alueella. Tämähän merkitsee
sitä, että euromaat ja ei-euromaat eriytyvät
toisistaan, ja siitä nyt ei sitten mitään
hyvää seuraa.
Puhutaan eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Toivoisin, että eurooppalaiset
vasemmistopuolueet, sekä sosialistit että kommunistit,
kertoisivat omille veljespuolueilleen EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella,
esimerkiksi Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa, millaisella solidaarisuudella
te olette vapaaehtoisesti valmiita tulemaan pelastamaan saksalaisten
ja ranskalaisten pankkiirien keinottelua. Ruotsin kommunistinen
puolue, Tanskan kommunistinen puolue, Britannian työväenpuolue — ei
kukaan tule rahoittamaan tällaista moraalittomuutta. Ainoa
tapa, millä Euroopan talous- ja rahaliitto tulee selviämään,
on se, että aiheuttaja maksaa. Se on ainoa, mikä pörssipeliin
ja keinotteluun tehoaa, että se, joka keinottelee, menettää rahansa.
Mikään muu ei tehoa.
Arvoisa puhemies! Tässä oli muutama johdanto
tulevaan.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Joo, ja kyllä siellä se mietintökin
pariin kolmeen kertaan sidottiin taitavasti puheenvuoroon mukaan.
Mutta ohje on edelleen se, mitä aluksi sanoin.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Todellakin, nyt käsiteltävään
mietintöön kyllä liittyy noin kansanedustajankin
näkökulmasta se, että kun ajatellaan
tätä historiaa, mihinkä ollaan sitouduttu,
kuinka ollaan rahaliiton taloudesta ja vakaudesta huolehdittu, kuinka
ollaan yhteen sovitettu asioita, niin totta kai se pistää pohtimaan,
olemmeko edelleen, vielä nyt, sillä tiellä,
mitä historia meille osoittaa. Eli asioista ei ole pystytty
niin sopimaan, että niillä pystyttäisiin
tätä kokonaisuutta rakentavasti ja yhdessä ja kestävästi
viemään eteenpäin.
Mutta toki on pakko sanoa, että tässä kohtaa, kun
tästä Suomen edustaja on ollut äänestämässä,
niin kyllä on sellainen usko, että Liikanen on tässä kohtaa
Suomen etua ollut ajamassa. Siltä osin se ratkaisu tässä kohtaa
on ainakin vielä edustaja Myllykosken saanut vakuuttuneeksi, että se,
mitä on aiemmin tapahtunut, on valitettavaa. Kun tätä pakettia
on yleensä ruvettu kokoamaan, niin ollaan tehty virheellisin,
puutteellisin perustein, esimerkiksi Kreikan kohdalta, käsikopelolta,
silmät ummessa. Nyt minä toivon kovasti ja uskonkin
siihen nyt ainakin tässä vaiheessa, että nyt
tässä on se ratkaiseva askel, että voidaan edetä hieman
rauhallisemmin mielin.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme valtiovarainvaliokunnan
mietintöä.
Meillähän on ongelmana se, että valtio
ja koko julkinen sektori on erittäin velkaantunut. Valtiolla
on velkoja noin miljardi euroa. Lisäksi lukuisat kunnat
ovat korvia myöten veloissa, myös kuntayhtymät
ja kansalaiset, joten meillä Suomessa on suuri taloudellinen
hätä. Ja kun vuonna 2010 eduskunnan enemmistö päätti
lähteä mukaan tähän tukipakettipolitiikkaan,
niin olemme joutuneet sen johdosta myös vastuuseen muiden maiden
ongelmista, ja Kreikan kohdalla meidän suora velkamme on
miljardi euroa. Sitten meillä on takausvastuita 5,4 miljardia,
ja tämä niin sanottu tuottojenvaihtosopimus on
arvoltaan noin 930 miljoonaa euroa, elikkä Suomen riskit
Kreikassa ovat merkittävän suuret.
Ja kuten puheenjohtaja Soini puheenvuorossaan otti esille, kun
nämä Suomen Pankin vastuut ovat aivan valtavia:
Voimme vain todeta, että tälle tukipakettipolitiikalle
on saatava loppu ja mahdollisimman nopeasti, jotta suomalaiset pystyvät
omaa maata hoitamaan, pystyvät rakentamaan teitä,
korjaamaan kouluja, päiväkoteja ja niin edespäin
ja ylläpitämään vanhusten ja
muiden kansalaisten palveluja. Tämä tukipakettipolitiikka
on saatava totaalisesti loppumaan Suomessa.
Riitta Myller /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva
hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintöhän
käsittelevät yhdeltä pieneltä osaltaan
sitä, miten nyt eurokriisin jälkeen on talous-
ja rahaliiton vakautta pyritty kehittämään,
keskinäistä luottamusta lisäämään, varmistamaan
se, että pidetään kiinni niistä sitoumuksista,
joita tämä talous- ja rahaliitto edellyttää.
Eli täytyy muistaa, että on menty kovin paljon
eteenpäin siitä, missä oltiin, kun talouskriisi
alkoi Euroopassa.
On totta, että monelta osin ongelmat johtuivat juuri
siitä, että sovitusta ei pidetty kiinni. Nyt tältä osin
tilanne on huomattavasti parantunut Euroopan unionissa. Meillä on
välineitä, joilla varmistaa se, että sovitusta
pidetään kiinni. Myöskin sitten se on
tarkoittanut sitä, että komissiolle on tällaista
koordinaatiovastuuta annettu entistä enemmän.
Eli nyt ei voi enää tapahtua sitä, että yhtäkkiä huomataan,
että joku maa ylivelkaantuu, ilman että muut sitä huomaavat,
koska tämä tulee esille silloin, kun komissio
arvioi ja tarkastelee seuraavan vuoden budjettiesityksiä.
Tässä esityksessä pyritään
myös varmistamaan se, että nämä ennusteet,
jotka ohjaavat kunkin maan taloutta, perustuvat luotettavaan, riippumattomaan tutkimukseen.
En voi, vielä kerran, olla korostamatta sitä,
että kuitenkin kaiken edellytys — sen, että me
pääsemme Euroopan taloudessa eteenpäin — on
kasvun aikaansaaminen. Uskon, että myös se investointipaketti,
joka nyt on Euroopan unionin pöydällä,
voi tässä auttaa, ja erityisesti sitten nämä rahastot,
EIB ja EBRD.
Keskustelu päättyi.