Kari Uotila /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnonalalla valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt muutamiin asioihin erityistä huomiota ja lisännyt myöskin määrärahoja.

Ympäristönsuojelun osalta valiokunta toteaa mietinnössään, että öljyntorjuntavalmiuksien edistämisen osalta Itämerellä on menty eteenpäin, on päätökset olemassa monitoimimurtajan palvelujen hankkimisesta, ja myös muuta aluskantaa kunnostetaan öljyntorjuntatehtäviä varten. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Sen sijaan Itämeren rehevöitymisestä aiheutuvat päästöt eivät ole vähentyneet siinä tahdissa kuin olisi tavoitteena. Sen takia esimerkiksi maatalouden vesiensuojelutoimien tehostaminen on erittäin tärkeä haaste Itämeren suojelun kannalta. Tällaisia pienempiä, ehkä mittasuhteiltaan pienempiä, asioita on myöskin käsitelty. Yksi on tässä mietinnössä, johon on kiinnitetty huomattavasti huomiota: Nimittäin alusjätevesilaki kieltää vuoden 2005 alusta lukien käymäläjätevesien johtamisen veneestä vesistöön sisävesillä sekä aluevesillä. Tämähän edellyttää veneiden varustamista asianmukaisilla septitankeilla, mutta tähän tarvitaan myöskin tehokasta ja toimivaa käymäläjätevesien keräysjärjestelmän luomista. Valiokunta pitää tärkeänä, että keräysjärjestelmien toimivuutta seurataan ja että käymäläjätteiden vastaanottolaitteiden hankintaa tuetaan tarvittaessa valtion varoista.

Kaiken kaikkiaan valiokunta haluaa vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi lisätä määrärahoja ja ehdottaa, että momentille 35.10.63 lisätään miljoona euroa avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin.

Myöhemmin valiokunta kiinnittää tässä mietinnössään huomiota siihen, että hyvin keskeistä tämän ohella on siirtoviemäreiden rakentaminen ja vesistöjen kunnostaminen.

Arvoisa puhemies! Ympäristötöille on valtava tilaus ja tarve tässä maassa, mutta kehys on aleneva, täysin riittämätön niihin yhä kasvaviin tarpeisiin, joita ympäristötöiden osalta on olemassa. Tätä momenttia käytetään etupäässä siirtoviemäreiden rakentamiseen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen sekä vesistöjen kunnostustöihin. Tämä on täysin riittämätön tällä tasolla. Lähivuosina olisi tarvetta käynnistää noin 50 uutta siirtoviemärihanketta, joiden vuotuinen määrärahan tarve olisi 10 miljoonaa euroa. Pilaantuneet maa-alueet ovat niin ikään suuri haaste. Mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita arvioidaan olevan noin 20 000.

Myös vesistöjen tila on heikentynyt rehevöitymisen vuoksi. Meillä on selvitysten mukaan kunnostuksen tarpeessa noin 1 500 järveä ja 500 jokiosaa, joiden kunnostuskustannukset ovat yhteensä 225 miljoonaa euroa. Yhtenä esimerkkinä täällä Etelä-Suomessa on esimerkiksi Hiidenvesi, joka kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin järviin, ja se toimii Helsingin vedenhankinnan varavesialtaana. On tärkeätä, että tällaisia vesialueita sekä valtion toimin että myöskin kuntien yhteistoimin pystyttäisiin kunnostamaan. Ympäristötöihin valiokunta esittääkin 2,5 miljoonan euron lisäystä ilman että korvamerkitsee sitä erityisesti mihinkään käyttöön, mutta tässä mietinnön tekstissä pureudutaan niihin ongelmiin, mitä ympäristötöissä on, ja varmasti tarvetta tälle rahalle on riittämiin.

Luvusta Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu on todettava, että tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti tarkistaa rahoitusohjelman toteutuminen ja taso vuonna 2005. Tässä on pikkasen sellaista odotteluaikaa. Mutta joka tapauksessa ollaan jäljessä rahoituksen suhteen suunnitelmista noin 50 miljoonaa euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin erääseen hyvin keskeiseen alueeseen, johon valiokunta ja valtiovarainvaliokunnan kautta koko eduskunta on kiinnittänyt huomiota jo monta vuotta. Muun muassa vuonna 2002 valiokunta ja eduskunta edellyttivät ponnella, että Nuuksion luontokeskusta ryhdytään toteuttamaan sekä valtion että kuntien että muiden toimijoiden yhteistyöhankkeena, ja tätä on käsitelty tämänkin budjetin yhteydessä mietinnössä.

Arvoisa puhemies! Nuuksio on todella valtavan arvokas erämaa ja luontoalue aivan Helsingin lähellä. Hyvällä yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella siitä voitaisiin tehdä eräänlainen portti koko suomalaiseen luontoon, koko suomalaiseen luonnonsuojelualueiden ja luonnonpuistojen verkostoon. Tämä työ on käynnissä, ja tällä hetkellä on erityinen projekti, joka päättyy maaliskuun lopussa, jossa muun muassa mietitään toimintamallia, luontokeskuksen sijaintipaikkaa jne. Valiokunta haluaa tätä hanketta mietinnöllään edelleen edistää.

Arvoisa puhemies! Asumisen edistämisen osalta valiokunta toteaa tyydytyksellä, että esimerkiksi kunnallistekniikka-avustuksen käyttöaluetta on laajennettu Pääkaupunkiseudun lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin, ja se on hyvä asia. Toisaalta asuntotilanne kaiken kaikkiaan erityisesti yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntotuotannon osalta on erittäin hälyttävä. Markkinat sinällään vetävät, ja asuntotuotannon kokonaisvolyymi on ihan tyydyttävällä tasolla, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tai nuorten itsenäistymisen kannalta ei ole riittävästi vuokra-asuntotuotantoa. Tänä vuonnakin noin 10 000 asunnon tavoitteesta ollaan jäämässä jälkeen suurin piirtein puolet, ja voi olla, että 5 000 valmistuvaa asuntoakin on kova tavoite. Sama koskee jatkoa ensi vuoden osalta. Valiokunta kiinnittää huomiota tonttipulaan ja tähän keskusteluun, jota on usein käyty Kapiteelin maiden saamisesta kohtuuhintaisen asuntotuotannon käyttöön.

Erityisryhmien asumisesta eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena. Ympäristövaliokunta käsitteli tätä hyvin paljon, ja sitä kautta eduskuntahan paransi hallituksen esitystä jonkin verran ja näitä avustusprosentteja korotettiin. Mutta siitä huolimatta on vakava huoli, pystytäänkö tällä lainsäädännöllä ja näillä ehdoilla riittävästi vastaamaan siihen tarpeeseen, mikä koskee erityisryhmien asumisongelmia lähivuosina.

On huomattavaa, että esimerkiksi kotona yli 65-vuotiaiden vanhempien tai toisen vanhemman huollettavana, hoidettavana, on tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, 4 000 suurin piirtein. Se on tämän hetken tilanne, yli 65-vuotiaat vanhukset hoitavat näitä kehitysvammaisia lapsiaan. Tämähän ei voi jatkua loputtomasti ja tulee merkitsemään erittäin kovaa painetta erityisryhmien asumisolojen kehittämiseen pelkästään tämän väestönosan osalta. Elikkä tätä pitää seurata, ja valiokunta onkin hyväksynyt ponnen, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja että valtuuden korotus otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa.

Edelleen valiokunta kävi myös keskustelua siitä ja viittaa siihen, että eduskunta on yksimielisesti aiemmin päättänyt pitää voimassa myöskin perusparannusaravan käytön perusparannuksessa. Sitä eduskunnan yksimielistä tahtoa ei ole toteutettu, ja valiokunta viittaa, että edelleen korkotukilainoituksen toimivuutta, johon nyt selkeästi on siirrytty, seurataan ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan sekä harkitaan tarvittaessa aravalainoituksen käyttöönottoa. Myöskin lähiöiden kunnostuksesta kannetaan huolta.

Alueellisten ympäristökeskusten työtaakka on lisääntynyt, ja niiden tarvitsemasta rahoituksesta kannetaan niin ikään huolta. Myöskin eräät avustukset ovat joka vuonna olleet valiokunnan huomion kohteena. On muistettava, että nämä järjestöt tekevät hyvin arvokasta työtä ympäristöön, luonnonsuojeluun ja asumiseen liittyvissä tehtävissä, neuvonnassa jne.; ne ovat monta kertaa puoliksi, voi sanoa, viranomaistehtäviä tekeviä tahoja. Sen vuoksi tämä avustustarve on jatkuva ja siihen on kiinnitettävä huomiota.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyy vastalauseita, sillä esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hoitoon vaatii rahaa vasemmistoliiton vastalause ja kokoomuksen vastalause, ympäristönsuojelun edistämiseen myöskin vihreät, ympäristötöihin vasemmistoliitto ja kokoomus, avustuksiin vihreät ja vasemmistoliitto. Vasemmistoliiton osalta tähän asumisen edistämiseen liittyy vastalauseen ponsi aravaehtojen parantamisesta perusparannuksen osalta ja aravalainoituksen jatkamisesta myöskin perusparannuksessa. Elikkä aivan yksimielinen tämä valiokunnan mietintö ei ole, mutta se on syntynyt hyvässä hengessä, ja kiitänkin kaikkia jaoston jäseniä rakentavasta yhteistyöstä tämän mietinnön syntymiseksi ja budjettiesityksen käsittelemisessä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin valtiovarainvaliokunnassa tälle pääluokalle tervetulleesti lisätään yhteensä 3,5 miljoonaa euroa ympäristötöihin. On hienoa, että juuri nyt sattui valtiovarainministeri Kalliomäkikin kävelemään sisään; nimittäin totean tässä samalla sen saman huolen, minkä jaoston puheenjohtajakin otti esiin, eli tämä kehys ympäristötöiden osalta on kestämätön. Se johtaa pieneneviin voimavaroihin, vaikka hallitusohjelmassa luvataan päinvastaisia toimia, eli se kannattaa silloin ensi keväänä ottaa aivan tosissaan. Valiokunta painotti lisätessään tätä rahaa keskusteluissamme sekä näitä siirtoviemäriasioita että pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksia, eli molempiin pitäisi liietä sitten aiottua enemmän tämän lisäyksen ansiosta, mutta ei voi olla niin, että jatkuvasti eduskunta kantaa sitä vastuuta ja lisää tätä momenttia, vaan olisi ihan tervetullutta, että sitä kehystä katsottaisiin nyt aivan uudestaan.

Sekä ympäristövaliokunta että — ministeri Kalliomäki, älkää naurako — valtiovarainvaliokunta kiinnittävät muutenkin huomiota ihan hyvin ympäristöhallinnon resursseihin kaiken kaikkiaan ihan kuntatasolla, mutta myös valtionhallinnossa. Tosiaan me tiedämme sen tilanteen, se on aivan mahdoton. Tehtävät lisääntyvät koko ajan, voimavarat laahaavat perässä. Me toivomme sellaista kokonaisvaltaista selvitystä siitä, mitkä nämä resurssitarpeet ovat. Myös luonnonsuojelujärjestöjen avustuksiin on toivottu lisää, esimerkiksi ympäristövaliokunta mietinnössään sitä toivoo. Tässä valtiovarainvaliokunnassa ei edetty tähän toivottuun suuntaan, mutta toivottavasti sitten jatkossa.

Tässä yhteydessä haluan ottaa yhden asian esille. Toisella momentilla maa- ja metsätalouspuolella avautuu nyt ensimmäistä kertaa pää eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen, mikä on äärimmäisen positiivinen ja hyvä ja tervetullut asia. Tässä yhteydessä myös ympäristöministeriön pääluokassa on olemassa momentti, jossa puhutaan muun muassa siitä, että määrärahaa saa käyttää muun muassa luonnonvaraisten vahingoittuneiden eläimien hoitoon. Onhan tilanteita, että saattaa olla öljyonnettomuuksia ja linnut tarvitsevat apua, tai sitten autetaan ihan vaan muitakin luonnonvaraisia eläimiä. Ministerin läsnä ollessa minä haluaisin tätä painottaa ja kysyäkin, jos haluatte siihen vastata: Onko tätä momenttia näihin tarkoituksiin käytetty? Tiedän, että ainakin esimerkiksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys on joutunut 130-vuotisen taipaleensa jälkeen lopettamaan tämän luonnonvaraisten eläinten huostaanoton. Sehän on virallisesti valtion vastuulla, mutta paljon myös järjestöjen hyväntekeväisyyden varassa on ollut tällaisten asioiden hoito.

Asumispuolesta toteaisin sen saman huolen, minkä jaoston puheenjohtajakin tässä toi esiin, eli sen, että tässä sosiaalisessa asuntotuotannossa 10 000 asunnon tavoitteessa tullaan jäämään selkeästi kyllä arvioitua pienempään. Valiokuntakin toteaa sen, minkä kaikki tietävät, että se johtuu tonttipulasta, korkeista rakennuskustannuksista ja siitä, että sosiaalinen asuntotuotanto ei tässä markkinatilanteessa ole vetänyt. Mutta ihan hyvin mielestäni valiokunta painottaa sitä, että tästä on kannettava huolta ja olisi myös etsittävä joitakin keinoja, miten tätä kiinnostusta sosiaaliseen asuntotuotantoon voitaisiin lisätä.

Erityisryhmien osalta haluan vain todeta, että todella pistän paljon painoarvoa sille valtuutta koskevalle ponnelle. Koska tämä on uusi tukimuoto, on mahdotonta arvioida, paljonko valtuutta tarvitaan, mutta mielestäni viesti on täysin selvä sekä sen lain yhteydessä että tässä mietinnössä, että eduskunta haluaa, että tämä erityisryhmien tukimuoto lähtee toimimaan, että se tulee vetämään, ja jos sitten käy niin, että valtuus ei riitä, niin siitä se ei saa olla kiinni, vaan sitten lisätalousarviolla on palattava asiaan. Uskon, että se toteutuu, näin me olemme hyvässä yhteishengessä ympäristöministeriöön päin kyllä keskustelleetkin. Samalla lailla tässä täytyy sitä seurantaa harjoittaa vahvasti, lähteekö se asuntotuotanto sitten käyntiin vai ei.

Tähän Asuntorahaston varojen siirto-operaatioonhan valiokunta suhtautuu hyvinkin kriittisesti samoin kuin ympäristövaliokunta, eli todetaan, että menettelytapana tämä ei ole oikea eikä hyvä. Eihän tällaisia toimenpiteitä pitäisi tulla ohi hallitusohjelman, puhumattakaan tästä asuntopoliittisesta ohjelmasta. Tämä oli kyllä menettelytavallisesti nyt väärässä kohtaa ja väärällä tavalla tullut. Kyllä asiasisällöllisestikin olisin huolissani, sillä kyllähän moni asiantuntija on sitä painottanut, että tämä ei nyt kirpaise, tämä ei nyt tee mitään katastrofia, mutta jos tulevina vuosikymmeninä jatketaan koko ajan, niin tässä voi olla jotakin. Olisin kyllä hyvin varovainen jatkossa. Tiedän, että tätä asiaa jatkossa selvitetään hyvin pian, siitä jotakin ratkaisua on tulossa.

Perusparannusaravamme, puhemies, eduskuntana olemme hävinneet, eli tätähän ei nyt sitten palauteta eikä niitä ehtoja paranneta, kuten ponnessamme viime vuonna tähän aikaan toivoimme. Mutta nyt on sitten tärkeää ainakin se, mitä on vakuutettu, eli nyt seurataan tilannetta ja katsotaan, toimiiko korkotuki. Kyllä meille ainakin asiantuntijat ministeriöstä ilmoittivat valiokunnassa, että mikäli jostain syystä ilmenee, että tämä ei sitten vedä tämä korkotukipuoli eikä niitä tarpeita tyydytä, sitten asiaan on palattava ja katsottava. Itse en ymmärrä, miksei sitä voida pitää yllä rinnakkaisena järjestelmänä, kun jotkut rakennuttajat sitä haluaisivat käyttää. Minä en ole sitä koskaan ymmärtänyt, mutta näin se nyt on. Paljon on voitettu, mutta tämä taistelu sinänsä on hävitty.

Pidän itse myös tärkeänä sitä lähiökirjausta, eli on äärimmäisen tärkeää tulevaisuudessa miettiä kokonaisvaltaisestikin näitä lähiöiden kehittämistoimenpiteitä, nyt kun nämä erilliset projektit sinänsä loppuvat. Varmasti ei mitään projekteja välttämättä tarvita. Siinä on ollut ongelmansa, että on ollut tiettyjä alueita ja tietyt ulkopuolella, mutta sinänsä lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen, peruskorjaus, modernisointi ovat mitä tärkeimpiä asioita, ihan keskeisimpiä haasteita, sitten tulevaisuudessa.

Päätän puheenvuoroni hyvin positiiviseen huomautukseen. Tamperelaisena tietenkin iloitsen kovasti siitä, että vihdoin tämä kunnallistekniikan avustus ulotetaan myös kasvukeskuksiin, eli siinä mielessä hieno asia.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Pidän hyvänä sitä, että valtiovarainvaliokunta on voinut lisätä lukuun 10 ympäristönsuojeluun 3,5 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojelun edistämiseen miljoona euroa ja sitten 2,5 miljoonaa euroa ympäristötöihin. Tämä on ennen kaikkea näiden siirtoviemäreiden rakentamisen kannalta tärkeä, haja-asutusalueen kannalta tavattoman merkittävä asia. Näitä hankkeita on eri puolilla maata hyvin runsaasti, ja toivottavasti näillä lisäyksillä, joista hallituspuolueet pääsivät yksimielisyyteen, voidaan edistää myöskin haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa, joka on tavattoman tärkeä asia.

Herra puhemies! Sitten tähän erityisryhmien asumiseen. Minusta on hyvä, että nyt täällä budjettikirjassa on siihen 34 miljoonaa euroa osoitettu, ja tämä ponsi on täällä täysin perusteltu. Mutta myöskin täällä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa viitataan siihen tärkeään seikkaan, että Raha-automaattiyhdistyksen tulisi myöskin rahoittaa tulevaisuudessa näitä asumispalveluja koskien nimenomaan vammaisten kohtaa ja vanhusten kohtaa ja myöskin nuorisoasumista, jota Raha-automaattiyhdistys on tähänkin saakka rahoittanut. Tämä on erittäin tärkeä asia. Molempia varmasti tarvitaan tässä, ja tästä on syytä käydä jatkokeskustelu, mitä erityisryhmiä tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan Raha-automaattiyhdistyksen kautta ja mitä sitten suoraan budjettivaroilla.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön budjetissa haluan kiinnittää huomiota erityisesti muutamaan kohtaan.

Ensinnäkin ympäristöhallinnon voimavarat niin ympäristökeskuksissa kuin kuntien ympäristöviranomaisissa ovat hyvin tiukat. Ympäristölainsäädäntö on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi, ja suurin osa näistä uudistuksista on lisännyt ja monipuolistanut ympäristöhallinnon tehtäviä. Resursseja ja henkilökuntaa ei ole kuitenkaan lisätty samassa suhteessa. Mahdollisuudet tehokkaaseen ympäristönsuojelutyöhön ovat siis heikentyneet. Ympäristövaliokunta onkin ottanut kantaa ympäristökeskusten resurssitarpeen puolesta aktiivisesti.

Kuntien ympäristönsuojelussa lupa- ja valvontatehtävien niukat resurssit ovat myös ongelma. Eri kunnissa vaihtelevat huomattavasti mahdollisuudet ympäristönsuojelutoimissa. Erityisesti pienissä kunnissa saattaa ympäristönsuojelun asiantuntemus puuttua kokonaan, mitä helpottamaan tarvitaankin yhä tiiviimpää seutuyhteistyötä, kuntien välistä yhteistyötä. (Ed. Ala-Nissilä: Onko Hämeenlinnassa kunnossa?) — Kyllä vain.

Ympäristönsuojeluviranomaisten toteuttamaan valvontatyöhön ei kunnissa eikä ympäristökeskuksissa ole riittävästi mahdollisuuksia, vaikka se olisi usein taloudellisestikin pitkällä juoksulla kannattavaa. Mahdollisuudet ympäristön tilan seurantaan ja parantamiseen ovat niukat. Toivon todella, että tähän asiaan kiinnitetään niin kunnallisin kuin valtakunnallisinkin keinoin huomiota ja jatkossa osoitetaan lisäresursseja. Valtion budjetissa Ympäristön suojelu -luvun määrärahat eivät ole viime vuosina kehittyneet riittävästi.

Toinen kohta, johon ympäristöministeriön toimintalohkolla haluan kiinnittää huomiota, on ympäristötöiden määrärahat. On hyvä, että eduskunta on lisännyt ympäristötöiden resursseja 3,5 miljoonalla eurolla. Tämä on tärkeää niin ympäristönsuojelun kuin työllisyydenkin kannalta. Ympäristötyömäärärahoilla kustannettavat siirtoviemärit, yhdysvesijohdot, vesistökunnostukset ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustyöt ovat tärkeitä kaiken hyvinvoinnin kannalta.

Kolmanneksi vielä ympäristö-, luonto- ja eläinsuojelujärjestöjen avustuksista. Avustukset ovat tärkeitä, sillä järjestöt tekevät paljon sellaista työtä, mitä ilman valtion kustannukset olisivat huomattavasti suuremmat. Järjestöt toteuttavat monenlaista valistustyötä ja lisäävät ihmisten kiinnostusta ympäristökysymyksiä kohtaan, tarjoavat koulutus- ja harrastustoimintaa ja ovat tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ne ovat myös asiantuntijoina erilaisissa työryhmissä ja usein kuultavana myös eduskuntatyöhön liittyen. Toimintaresurssit ovat kuitenkin niukat ja rajoittavat mahdollisuuksia toimia niin tehokkaasti kuin mahdollisuuksia olisi. Järjestöjen voimavaroista tulisi siis huolehtia ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan niitä myös lisätä.

Arvoisa puhemies! Itämeren suojelussa olemme päässeet viime vuosina merkittävästi eteenpäin. (Ed. Ala-Nissilä: Ei riittävästi!) Myös ensi vuoden budjetti tukee tätä työtä, kun budjettiin sisältyy Merenkulkulaitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle valtuus tehdä pitkäaikainen sopimus öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimimurtajan palveluiden hankkimisesta.

Itämeren julistaminen erityisen herkäksi merialueeksi tänä vuonna oli monien eri tahojen ponnisteluiden tulos. Tähän määrittelyyn kohdistuu myös monenlaisia odotuksia niistä toimista, mitä tämän seurauksena Itämeren suojelemiseksi tullaan toteuttamaan ja tehostamaan. Nyt näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että toimet jäävät hyvin vähäisiksi, lähinnä alusten reittimuutoksiksi. Toivoisinkin, että neuvotteluissa Suomen edustajat pyrkisivät vaikuttamaan niin, että pssa-neuvotteluissa saataisiin merenkulun osalta merkittävämpiä toimia Itämeren suojelemiseksi aikaan.

Meriliikenteeseen keskittyvän pssa-määritelmän ja toimien ohella toivon, että myös suurimpiin päästölähteisiin, maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja asutuksen päästöihin, puututaan ja pyritään löytämään päästöjä vähentäviä ratkaisuja tulevaisuudessa nykyistä aktiivisemmin. On hyvä, että meriliikenteen osalta on menty oikeaan suuntaan. Öljyvahinkojen ennaltaehkäisyn ja meriliikenteen kehittämisen ohella tulee kuitenkin tarttua voimakkaammin myös näihin suurimpiin ja pysyvämpiin päästölähteisiin, mitkä rehevöittävät Itämerta.

Arvoisa puhemies! Puhdas ja turvallinen ympäristö on ehto kaikelle muulle hyvinvoinnille. Luonnolla on myös itseisarvo sinällään. Näiden seikkojen vuoksi ympäristönsuojelutoimiin on järkevää ja kannattavaa satsata. Kestävä kehitys tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Ympäristöasioiden hoitaminen on myös taloudellisesti järkevää: talouselämänkin ehto on luonnonvarojen riittävyys ja puhdas ympäristö. Toimia eivät kuitenkaan saa sanella vain talouselämän intressit; sosiaalisten ja ekologisten seurausten hinta on ainakin yhtä arvokas. Ihmisten ja koko maailman tulevaisuus on luonnon säilymisen varassa. Tämän vuoksi on hyvä, että Suomi on ollut monessa mielessä edelläkävijä ympäristöasioissa, ja sellainen meidän tulee tulevaisuudessakin olla.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Voin mainiosti pitää puheenvuoron täältä paikaltani, sillä ed. Taiveaho jo kiinnitti hyvin pitkälle samoihin asioihin huomiota, joita itsekin halusin alleviivata. (Ed. Ala-Nissilä: Ei puhunut ilmastonmuutoksesta vielä mitään!)

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan: "Valiokunnan mielestä ympäristöhallinnon resursseja tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja huolehtia siitä, että ympäristön- ja luonnonsuojelutehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät resurssit." Ympäristövaliokunta on käsitellyt ympäristöhallinnon resursseja moneen otteeseen ja aika monipuolisesti. Niiden asiantuntijakuulemisten perusteella, mitä itse olen seurannut, näyttää uhkaavasti siltä, että nykyisin osoitetut resurssit eivät välttämättä riitä. Täten tämä valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisältämä toivomus ei välttämättä nykyisellä rahoituksella tule täytettyä. Sen takia lisärahoitus on tarpeen, ja tästä onkin meillä kaksi eri talousarvioaloitetta: allekirjoittaneen ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajan ed. Tiusasen talousarvioaloite.

Ed. Taiveahon tavoin ja muutamien muiden edellä puhuneiden tavoin olen myös huolissani ympäristöjärjestöjen tuesta, joka on kohtuullisen niukkaa nykyisellään. Nyt kun meillä on arvoisa ministeri täällä paikalla, tietysti mielelläni kuulisin hänen näkemyksensä sekä ympäristökeskusten että ympäristöjärjestöjen rahoituksen riittävyydestä.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron toivoakseni, että ministeri Enestam tekisi kaikkensa, että Kopparnäsin alueen ainutlaatuinen rantaviiva voisi pysyä rakentamattomana.

Kopparnäs sijaitsee vajaan tunnin ajomatkan päässä Pääkaupunkiseudulta. Sen on Uudenmaan virkistysalueyhdistys hankkinut luonnonsuojelu- ja virkistysaluetarkoituksiin. Se on saanut valtiolta tukea tämän ainutlaatuisen alueen, Porkkalan miehitysajoista lähes koskemattoman alueen, säilyttämiseksi. Kuitenkin yhdistyksen rahatilanne on ollut sellainen, että tontteja on pitänyt myydä. On aivan kiistatonta, että kun on ollut kyse tonttien mahdollisesta myymisestä, kyse on ollut saarista ja pohjoisen alueen tonteista. Kuitenkin nyt yhdistys on tehnyt Johan Aallon kanssa, joka on naimisissa Martina Harms-Aallon kanssa, Rkp:n viestintäpäällikön kanssa, esisopimuksen kolmen keskeisen ranta-alueen myymisestä, ja tuo esisopimus voi purkautua vain, jos eduskunta tämän sopimuksen mukaan myöntää lisämäärärahan tuolle yhdistykselle.

Kun näin on nyt asia tarjoiltu, ei ole muuta neuvoa kuin että ministeri ottaa nyt tämän asian onkeensa ja alkaa tehdä kaikkensa, että tuo ainutlaatuinen alue Pääkaupunkiseudun kasvavan väestön virkistysalueena voi pysyä rakentamattomana ja että sukupolville säästetään ainutlaatuinen 16 kilometrin rantaviiva. Siihen tarvitaan siis 900 000 euroa lisää rahaa. Jos näin ei kävisi jostain syystä, ministerillä ei ole muuta neuvoa kuin ryhtyä perimään takaisin avustuksia, joita yhdistykselle on myönnetty, koska ei ole tarkoitettu, että yhteiskunnan tuella tehdään kiinteistöbisnestä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! On arvokasta, että sekä ympäristöministeri että asuntoministeri ovat paikalla ... (Ed. Ala-Nissilä: Ja valtiovarainministeri!) — Ja valtiovarainministeri, joka tietysti voisi istua myöskin ministeriaitiossa, koska moni asia on valtiovarainministeriöstä kiinni nimenomaan, kun budjetista keskustellaan. Ehkä hänen paikkansa olisikin paremmin tuolla, mutta hän itse toki sen valitsee.

Mutta, arvoisa puhemies, täällä on käynyt moni ympäristövaliokunnan jäsen jo hyvin perusteellisesti ja hyvin, hyvää kansanedustajalaatua osoittaen, puhumassa tästä budjetista ympäristöpääluokan näkökulmasta. Haluaisin ihan lyhyesti täydentää ja lisätä vain siltä osin, että ympäristövaliokunta todellakin antoi kolme viestiä valtiovarainvaliokunnan asianomaiselle jaostolle, jotka mielestäni on myös kohtuullisen hyvin otettu huomioon.

Nimenomaan Asuntorahaston varojen siirtäminen talousarvion yleiskatteeksi ei ole hyväksyttävää eikä asiallisesti perusteltua. Ympäristövaliokunta yksimielisesti toteaa: "Hallituksen tulee huolehtia siitä, ettei talousarviolla enää esitetä tehtäväksi ratkaisua, joka on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman tasoisessa strategiassa käsiteltävä kysymys."

Arvoisa puhemies! Haluaisin viitata, nyt kun paikalla on asianomainen ministeri, myös tähän momentin 35.30.60 otsikkoon "Siirto valtion asuntorahastoon". Alarivillä lukee: "Momentille ei myönnetä määrärahaa." Puhemies! Eikö olisikin, arvoisa ministeri, aiheellista muuttaa tuo otsake? Nythän viime aikoina on nimenomaan siirretty Valtion asuntorahastosta eikä -rahastoon, jotenka tuo otsake on vähän historiallinen. Ainakin olisi varmasti hyvä olla otsakkeesa myös se vaihtoehto, koska nimenomaan tätä rahastoa on käytetty ja käytetään nyt lähteenä eikä sitä täydennetä, niin kuin kymmenen vuotta kesti tämä täydentämisvaihe.

Edelleenkin, toinen ympäristövaliokunnan viittaus on se, että valiokunta "edellyttää ympäristöhallinnon toiminnan kokonaisvaltaista tarkastelua ja hallinnon toimintamenomäärärahan riittävän tason turvaamista". Todella, valiokunta on jo tänäkin vuonna useamman lain säätänyt, jotka lisäävät ympäristöhallinnon tehtäviä ja sitä kautta edellyttävät resurssilisäämistä, jotta ne tehtävät tulisi täytettyä.

Kolmanneksi, valiokunta toteaa, että se "edellyttää ympäristötyömäärärahan nostamista 5 miljoonalla eurolla". Valtiovarainvaliokunta pääsee puoliväliin tässä asiassa.

Vielä myös, mutta ei kohotettuna ponnen tasoon, valiokunta esitti ympäristökasvatukselle 200 000 euron lisämäärärahaa.

Varmasti merkittävin asia, joka vaikuttaa myös meidän maahamme tällä hetkellä ja sen luonnonympäristöön, on ilmastonmuutos. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä!) Se on esiin tullut tulvina. Tulvat ovat lisääntyneet. Niihin myös ympäristövaliokunta on omassa toiminnassaan kiinnittänyt varsin paljon huomiota. Voi katsoa myös, että ympäristövaliokunnan viesti on tullut valtiovarainvaliokunnan korviin tässä mielessä, että kaikki siirtoviemärien kehittämismäärärahat ja niiden lisääminen, mitä arvoisa valtiovarainvaliokunta onkin esittänyt Ympäristötyöt-nimikkeen alla, palvelevat myöskin sitä, etteivät tulvavahingot aiheuta laajempia ongelmia. Meidän sinänsä vähäiset, määrältään vähäiset, pintavetemme ovat hyvin haavoittuvia, meidän järvemme ovat matalia, meidän jokemme ovat vähävetisiä, juoksutus on kuitenkin vähäistä, ja näin ollen tämä vahinko, esimerkiksi jätevesien aiheuttama vahinko, on merkittävä.

Edelleen, on aivan hyvä asia, että valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota miljoonalla lisäeurolla siihen, että yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua on edistettävä. Aivan oikein täällä todettiin, että Itämeren rehevöityminen ei suinkaan ole pysähtynyt, vaan se jatkuu, ja tuolloin muun muassa hajapäästöt, maatalouden hajapäästöt, ovat ehkä kaikkein keskeisin asia.

Nämä Itämeren ongelmat ovat kansainvälisiä. Haluan tässä kohdassa todeta sen, että ympäristövaliokunta yhdessä liikennevaliokunnan kanssa järjesti tämän vuoden toukokuussa seminaarin tässä talossa yhdessä Viron ja Venäjän vastaavien valiokuntien kanssa. Paikalla olivat myös ympäristöministeri Enestam, meidän liikenneministerimme Luhtanen ja myös Virosta sekä ympäristö- että liikenneministeri. Venäjältä oli paikalla liikenneministeriön edustaja. Tämä vastaava toiminta jatkuu nyt duumasta saadun tiedon mukaan tulevan vuoden toukokuussa Pietarissa, jolloinka Suomenlahden ja Itämeren suojelu on esillä.

On selvää, että myös tulevaisuudessa budjettiin pitää voimakkaammin laittaa määrärahoja ilmastomuutoksen hallinnan toteuttamiseksi. Se toteutuisi aivan tärkeällä tavalla, arvoisa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kohdan 35.99.65 kohdalla ja sen kautta, koska siinä on nimenomaan eräät avustukset, joiden välityksellä voidaan edistää ympäristökasvatustyötä. Se tapahtuu tietysti kouluissa, mutta myöskin vapaaehtoisjärjestöt tekevät sitä ja voivat sillä lailla edesauttaa nimenomaan asenteiden muuttumista, (Puhemies koputtaa) niin että ympäristö todella otettaisiin vahvemmin jokapäiväisessä elämässä huomioon, myös omilla valinnoillamme estäisimme ilmastomuutoksen etenemistä. Emme pysty tietysti sitä täysin estämään, mutta sanokaamme, että hidastamme sitä.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein asunto- ja ympäristöjaosto on kiinnittänyt huomiota ympäristöhallinnon voimavaroihin, ja on ihan hyvä, että hallinnon tehokkuutta ja riittäviä voimavaroja tarkkaillaan ja tarkastellaan, mutta kyllä ympäristön kannalta kaikkein tärkeintä on se, että kokonaisvaltaisesti hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ympäristöasiat otetaan huomioon ja ennen kaikkea tarjotaan kuluttajille ja suomalaisille, Suomessa asuville, mahdollisuuksia toimia niin, että ympäristöä suojellaan. Ympäristöhallinnon rakentaminen ja vahvistaminen ei todellakaan ole ensisijainen tavoite ympäristön suojelemiseksi, ja sinällään kaikki tietävät, että tulevaisuudessa voimavaroja ei ole suuresti siihen. Siksi erityisesti hallinnon tehokkuuteen pitää kiinnittää huomiota ja ennen kaikkea siihen, että suomalaisilla kuluttajilla olisi todellakin mahdollisuus valita ja toimia niin, että ympäristöä suojellaan.

Yksi tällainen seikka on liikenne. Kun täällä on ympäristöministeri paikalla, niin muutaman asian haluan viestinä tässä sanoa, koko hallitukselle. Ensimmäinen: Kaupungeissa, Pääkaupunkiseudulla, Helsingissä liikenne on kaikkein keskeisin ympäristöongelma. Meidän täytyy kaikin tavoin ponnistella, että me saamme liikennettä busseihin ja raiteille. Yksi keskeinen toimenpide, millä saataisiin edistettyä liikennettä, ennen kaikkea työmatkaliikennettä joukkoliikenteeseen, on työsuhdematkalippu. Valtiovarainvaliokunta on useaan otteeseen vaatinut työsuhdematkalipun verokohtelun muutosta, mutta sitä ei ole näkynyt eikä kuulunut. Liikenneministeri Luhtanen sanoi tuossa muutama aika sitten, että hänen ensisijainen tavoitteensa on se, että siinä tupopaketissa tupon jälkeen, tai tupon yhteydessä, edistetään tätä asiaa, mutta ikävä kyllä tämä asia ei mennyt eteenpäin. Toivon todella, että ensi vuoden talousarvion yhteydessä tämä työsuhdematkalipun verokohtelu on toteutunut.

Kokoomus tuleekin esittämään lausumaehdotuksen, jossa se esittää, että eduskunta edellyttäisi, että hallitus ryhtyisi kevään 2005 aikana tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tämä työsuhdematkalipun verokohtelu saataisiin hoidettua, koska kyllä erityisesti kasvukeskuksissa on erityistä tarvetta saada liikenneruuhkat pieniksi ja liikennettä joukkoliikenteeseen. Tämä olisi myös piristysruiske sinne keskusta-alueelle, monille alueille, missä joukkoliikenne on todella suurissa vaikeuksissa, koska tämä hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukea — olisi vähentänyt vielä enemmän, jos eduskunta ei olisi tähän puuttunut. Tämä olisi siihen hyvä piristeruiske.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston yksi keskeinen sininen lanka, painopiste, on ollut Itämeren suojelu. Viime hallitus hyväksyi Itämeren suojeluohjelman, josta saatiin kansainvälistä kiitosta. Öljyntorjunnassa hallitus on edennyt ihan kiitettävästi ohjelman osalta, mutta rehevöitymisen estämisessä arvosana on välttävä. Tämän arvosanan ovat useat luonnonsuojelujärjestöt antaneet, ja todellakin olemme olleet jaostossa huolissamme Itämeren tilasta. Ennen kaikkea tässä on pakko todeta, että vaikka lukuisia toimenpiteitä on tehty, niin kyllä Suomen rannikkovesien ravinnepitoisuudet niin fosforin kuin typen osalta ovat edelleen kasvaneet. Se aiheuttaa sen, että rannikkovesien rehevöityminen on lisääntynyt. Sen näkee siinä, että meillä pohja-alueet ovat hapettomia, nämä alueet ovat laajentuneet ja meillä on levien massaesiintymisiä. Kyllä kannustaisin nyt ympäristöministeriä ja koko hallitusta eteenpäin menemään vahvasti tässä rehevöitymisen estämisessä. Paljon on toimia, joita voitaisiin tehdä. Maanviljelyshajapäästöt, haja-asutuksen päästöt ja muut on täällä mainittu, ja toivon, että ministeri vastaa, miten näissä asioissa edetään.

Yksi yksittäinen asia, ehkä pieneltä tuntuva kuormittaja, mutta todella vakava asia, on kesäinen huviveneily. Täällä jaoston puheenjohtaja, jota tässä yhteydessä kiitän erinomaisesta työskentelystä niin kuin koko jaostoa, nosti hyvin esille sen, että me olemme lainsäädäntöä hienosti, ministeri Enestam, vieneet viime hallituskaudella eteenpäin, niin että jokaisessa veneessä täytyy olla sellaiset septitankit, että niitä käymälävesiä ei saa päästää veteen. Se on aivan oikein, mutta on aivan hullunkurista, että ei ole sitten vastaanottopisteitä. Tämä on ympäristönsuojelun kannalta aivan älytöntä, että me edellytämme, että veneilijät investoivat näihin laitteisiin, mikä on ihan oikein, mutta sitten heillä ei ole mahdollisuutta tyhjentää niitä. Tämä on asia, joka on jaoston mietinnössä ja jonka kokoomus on myöskin vastalauseessaan nostanut esille. Septitankkien vastaanottopisteiden tukeminen sillä tavalla, että niitä saataisiin riittävästi, on aivan välttämätöntä. Ministeri on vastauksessaan näihin aloitteisiin todennut, että se olisi välttämätöntä, jos olisi rahoja. Toivonkin, että ministeri tässä vastaa, ja tämä saisi vastakaikua täällä eduskunnassa. Kysymys on hyvin pienistä rahoista, mutta Itämeren suojelun kannalta todella tärkeästä asiasta. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä me voimme Enestamiin luottaa, hänhän on ollut kauemmin ministerinä kuin Kekkonen!) — Aivan.

Arvoisa herra puhemies! Itämeren ja sisävesien suojelun tehostaminen edellyttää myös uusien siirtoviemäreiden rakentamista, sillä täältä Suomesta, kotimaasta, peräisin olevan Itämeren kuormituksen vähentäminen on mahdollista vain tuota hajakuormitusta vähentämällä. Ympäristökeskusten mukaan vuosina 2005—2008 ympäristömäärärahoja tarvittaisiin vuosittain noin 10 miljoonaa euroa lähes 50 siirtoviemärihankkeen toteuttamiseen. Koska tämä Itämeren suojelu on asetettu yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi, oli hyvä, että ympäristötöihin saatiin lisää rahaa, mutta kyllä tosiasia on se, että ympäristötöitä pitäisi entistä enemmän erityisesti siirtoviemärihankkeiden osalta vauhdittaa. Siksi kokoomus tulee esittämään omassa vastalauseessaan, vaihtoehtoisessa budjetissaan, tähän lisää voimavaroja. Olemme myöskin tasapainottaneet budjettimme, ja meidän esityksemme lisäävät työllisyyttä ja edistävät ympäristönsuojelua ja siltä osin ovat erittäin kannatettavia.

Arvoisa puhemies! Minuutti on vielä aikaa, ja kun täällä on ministeri Enestam paikalla, niin omantunnon kysymys: Pidä Saaristo Siistinä on aivan erinomainen yhdistys, ry, joka omaa monipuolista osaamista monissa veneily-ympäristöön ja venesatamiin liittyvissä asioissa, ja yhdistys on todella monin tavoin edistänyt Itämeren suojelua, ollut erinomainen aktivaattori herkän saaristoalueen luonnon alueella, missä jätteiden kierrätystä ja keräämistä on saatu aikaiseksi ja ollaan mahdollistettu se, että meidän monipuolinen saaristomme on voinut kantaa niin paljon veneilijöitä, niin paljon retkeilijöitä ja ihmisiä, ja se on myöskin työllistänyt kovin monia ihmisiä saaristossa, kun siellä on voitu vapaa-aikaa viettää. Pidä Saaristo Siistinä on todellakin luonnonsuojelusta ja jäteasioista huolehtinut, mutta heidän rahoituksensa ei ole kunnossa, todella suuria ongelmia on ollut. Yritykset ovat tulleet mukaan, jäsenmaksuja maksetaan, monet suomalaiset maksavat sinne jäsenmaksunsa. Mutta miksi valtio ei tule tässä mukaan? Ministeriö on moneen otteeseen lämpimästi puhunut tästä, mutta miksi tähän rahaa ei ole tuotu? Toivon, että ministeri vastaa, milloin ministeri hoitaa tämän Pidä Saaristo Siistinä ry:n rahoituksen kuntoon, ainakin kohtuulliselle tolalle.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin puuttunut muutamaan asiaan, jotka tälle ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluvat, ja yksi on tämä öljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantaminen. On hyvä asia, että tähän hallituksen talousarvioesitykseen sisältyy uuden monitoimimurtajan hankkimiseen liittyvä sopimusvaltuus. Se on hyvä asia, koska meillä on ongelmia tällä hetkellä Itämeren kanssa hyvinkin paljon, rehevöityminen on erittäin vakava asia. Mutta jos vielä sattuu laajamittainen öljyonnettomuus, sen torjuntaan täytyy saada kaikki mahdolliset valmiudet, jotta pystytään torjumaan mahdollisimman hyvin laajamittainen vahinko.

Nythän öljyvahinkoja sattuu vuosittain satoja, ja vaikka ne eivät sitten paljon julkisuudessa olekaan, niin eri lailla niitä joudutaan puhdistamaan. Suuri onnettomuus on erittäin mahdollinen Itämerellä tai Suomenlahdella sen takia, että täällä on erittäin voimakas laivaliikenne ja öljyä viedään erittäin paljon. Uusia öljysatamia perustetaan, Venäjällä taas lähtee käyntiin uuden sataman rakentaminen, joten liikenne tulee entisestään lisääntymään. Siksi toivon, että nyt jatkotyössä öljyntorjunnan osaamiskeskus saataisiin vietyä myönteisessä mielessä eteenpäin.

Ympäristöministeri Enestamhan asetti työryhmän selvittämään tätä asiaa, osaamiskeskuksen perustamista, ja tämä työ valmistuu ilmeisesti aivan näinä päivinä. Toivon, että jatkossa olisi mahdollista, että tällainen öljyntorjuntakeskus saataisiin perustettua. Se olisi hyvä asia paitsi öljyvahinkojen torjunnan kannalta myöskin viemään suomalaista ympäristöteknologiaa eteenpäin, markkinoimaan sitä myös hyvänä vientituotteena, jollainen se tänäkin päivänä on, mutta entisestään tässä mielessä, jos meillä olisi tällainen öljyntorjuntakeskus, osaamiskeskus, pystyisi suomalainen teollisuuskin näyttämään muille, miten näitä keskuksia kannattaisi maailmaan perustaa. Tässä mielessä se olisi erittäin hyvä vientituote.

Olisin yhteen toiseen asiaan vielä puuttunut eli ympäristötyökysymyksiin. Nythän hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että edistetään ympäristötöitä, ja tähänhän liittyy pääasiassa siirtoviemäreiden rakentamista, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista sekä vesistöjen kunnostamista — ne ovat tämän momentin Ympäristötyöt alla. Minä olisin tästä lähinnä ottanut esille pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen, koska meillähän on todettu Suomessa, että pilaantuneita maa-alueita arvioidaan olevan noin 20 000, jotka täytyisi kunnostaa. Näitä alueita on hyvin paljon nimenomaan jäänyt suoraan kuntien vastuulle. Jos on ollut vanhoja teollisuuslaitoksia, niin siellä monet omistussuhteet ovat jo aikaa sitten häipyneet taivaan tuuliin ja ne ovat kuntien vastuulla. Samoin ovat saastuneet kaatopaikat, jotka aikoinaan toteutettiin silloisten lakien puitteissa. Nyt sitten kunnat käytännössä joutuvat hoitamaan näiden kunnostamiset.

Ruotsissa, Tanskassa ja monessa Keski-Euroopan maassa panostetaan valtion taholta kymmeniä miljoonia vuosittain saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen, mutta meillä Suomessa tämä valtion osuus jää muutamaan miljoonaan euroon. Siinä mielessä on hyvä, että valiokunta on ehdottanut ympäristötöiden momentille nyt sitten 2,5 miljoonan euron lisämäärärahaa, jolla asia pystyttäisiin hoitamaan. Tämä nyt sitten jakautuu siirtoviemärien rakentamisen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen ja ehkä vesistöjen kunnostuksen välillä, mutta tämä on nyt toinen kerta, kun valiokunta ehdottaa lisärahaa; vuosi sitten ehdotettiin samalla lailla.

Huolestuttavaa tässä on se, että vaikka hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että edistetään näitä ympäristötöitä, niin kuitenkin nyt menokehyksen mukaan tämä määräraha alenee jatkossa. Se on tänä vuonna 10 miljoonaa euroa eli saman verran kuin viime vuonna, mutta vuonna 2006 se olisi menokehyksen mukaan ainoastaan 7,85 miljoonaa euroa ja edelleen vuonna 2007 ainoastaan 7,35 miljoonaa euroa. Toivoisin, että nyt jatkossa hallitus ja ministeriö panostaisi enemmän ympäristötöihin. Ne ovat erittäin tarpeellisia, ja myöskin on otettava huomioon se, että ne ovat erittäin työllistäviä toimenpiteitä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ministeri Manninen on aivan kiitettävästi toteuttanut hallituksen asunto-ohjelmaa, ja aivan erityisesti haluan kiittää kunnallistekniikan avustusten ulottamisesta uusiin kasvukeskuksiin Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, myös Lahden kaupunkiin. Kiitoksia siitä!

Haasteita kuitenkin riittää tulevaisuudessa muun muassa erityisryhmien asunto-olojen osalta. Varmasti riittävyys on asia, jota pitää seurata, ja myös laatu, miten näitä toteutetaan tulevaisuudessa.

Ympäristöministeriön osalta haluaisin todeta, että jaostossa kuultujen asiantuntijakuulemisten jälkeen voi aivan rehellisesti sanoa, että määrärahat eivät tule riittämään niihin haasteisiin, mitä ympäristön kannalta on sekä vesistöjen osalta että erilaisten hankkeiden osalta, maaperän saastuneiden maa-alueiden parantamisen osalta. Vesistöt todella rehevöityvät. Näihin on löydyttävä lisää määrärahoja kehykseen. Meillä on kysymys paitsi luonnon hyvinvoinnista myös matkailuelinkeinoista ja monesta muusta elinkeinosta silloin, kun ympäristö saastuu. Tässä me haluamme varmasti yhdessä kannustaa ympäristöministeriä kehysneuvotteluissa ottamaan nämä kaikki tärkeät hankkeet esille.

Päijänne on yksi sellainen, koko Pääkaupunkiseudun veden antaja, ja me pidämme siellä erittäin tärkeänä, että kaikki ympäristöön liittyvä tutkimus ja siihen liittyvä seuranta ovat tärkeällä sijalla ja näitä hankkeita, joita eri maakunnista tuodaan esille, kuultaisiin myös herkällä korvalla.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on talousasiat käyty jo seikkaperäisesti läpi. Otan yhden toiminnallisen asian esille.

Aivan hiljattain käsiteltiin täällä Etelä-Suomen kansallispuistojen laajennusta, ja siinä nousivat ylitiheät hirvikannat ja petokannat esille ja niiden vähentäminen. Tätä työtä varten selvittämään on ympäristöministeriö asettanut työryhmän. Nyt on tärkeää, että tuo työryhmä tekee aidon työn, jotta luonnonsuojelulain 15 ja 16 §:n mahdollistama ylitiheän kannan supistaminen saadaan toimimaan myös käytännössä. On välttämätöntä, että työryhmä selvittää todella metsästyksen periaatteet. Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen laajentamisessa ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyy tämä asia. Metsästysjärjestelyjä ei tule vesittää, vaan on löydettävä toteuttamiskelpoiset periaatteet. Tämän selvittelyn jälkeen tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta ylitiheistä hirvi- ja petokannoista aiheutuvat epäkohdat ja riskit saadaan myös käytännössä torjuttua.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio ympäristöministeriön hallinnonalan budjettiesityksestä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

Ensinnäkin veneliikenteen päästöjen osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Siihen on ennen kaikkea Itämeren osalta tässä kiinnitetty huomiota. Siinä oikeastaan haluan vain muistuttaa siitä aiheuttamisperiaatteen mukaisesta vastuusta, mikä käytännössä myöskin veneilijöillä itsellään on sisävesillä. Näitä septitankkien tyhjennyssäiliöitä on varusteltu jo vuosikausia. Valitettavaa vain on ollut, että ne ovat olleet vähässä käytössä. Mieluummin vedet on laskettu vesistöön. Mutta nyt sitten jätevesilaki kieltää ensi vuoden alusta tuon veteenlaskun, ja toivon, että siinä tämä kulttuuri ja käyttäytyminen paranee ja lakia niiltä osin aletaan noudattaa.

Sitten yhdyn siihen ajatukseen, mikä täällä on esitetty, että ympäristön tilan kannalta on tietenkin parasta se, että tehdään toimia ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja ympäristön laadun parantamiseksi. Siinä mielessä asunto- ja ympäristöjaosto priorisoi ne niukat resurssit, mitä nyt oli hallituksen esityksen jälkeen budjettia ja valiokunnan mietintöä laadittaessa käytettävissä, elikkä lisäsimme ennen kaikkea ympäristönsuojelun edistämiseen ja ympäristötöihin yhteensä tuon 3,5 miljoonaa euroa, jotka todella ovat suureen tarpeeseen ja vastaavat merkittävään kysyntään.

Täällä vähemmän on tullut tämän ympäristönsuojelun edistämisen osalta esille se, että jaoston ja valiokunnan tarkoitus on käyttää näitä määrärahoja myöskin haja-asutuksen vesiensuojelun edistämiseen, investointeihin. Elikkä nyt, kun tuli jätevesiasetus voimaan ja tarvitaan pienkiinteistöjenkin osalta ehkä tarveharkintaisesti ja sosiaalisissa tapauksissa tukea jätevesijärjestelmien kuntoon saattamiseksi, niin siellä ennen kaikkea sitten pitäisi kyetä tavallaan myöskin näiden määrärahojen puitteissa etenemään. Ennen kaikkea kuntasektorin puolella on laaja kysyntä siirtoviemäreiden ja runkovesijohtojen rakentamisesta. Niihin nämä rahat ovat erittäin tarpeellisia, ja tätä on tervehdittävä tyydytyksellä.

Sitten, arvoisa puhemies, asumisen osalta. Valiokunta pitää asuntopoliittista ohjelmaa ja talousarvioesitystä pääsääntöisesti hyvinä ja perusteltuina, elikkä ei mitään merkittävää poikkeavaa näkökulmaa tästä ja hallituksen asuntopoliittisesta ohjelmasta ole esitetty. Tämä kunnallistekniikka-avustuksen käyttöalan laajeneminen on myönteisenä todettu, ja nyt siellä viimeisissä päätöksissä sitä myöskin jo hallituksen toimesta vielä ennakoitua enemmän laajennettiin esimerkiksi Pohjois-Karjalaan Joensuun suuntaan, mitä kaiken kaikkiaan minä pidän erittäin myönteisenä, eli on haluttu juuri potentiaalisia kasvukeskuksia tukea ennen kaikkea asuntopolitiikan edellytysten luomisessa.

Tonttijako on kysymys, joka täällä ennen kaikkea Pääkaupunkiseudun osalta on ongelmallinen. Minusta tämä asia liittyy olennaisesti myöskin hallituksessa vireillä olevaan Pääkaupunkiseudun aluehallinnon tehostamiskysymykseen ja siinä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistämiseen ennen kaikkea tonttikysynnän helpottamiseksi.

Erityisryhmien asumiskysymys menee minusta nyt tähän linjaan, jota nyt sitten tuo asuntopoliittinen ohjelmakin ajaa takaa, elikkä annetaan tukea, mutta kun se poikkeaa aikaisemmasta Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta määrän osalta, on haluttu edellyttää sitä, että tätä erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä seurataan ja tarkastellaan, ja jos aiheita on, niin siihen voidaan palata.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi alueellisten ympäristökeskusten resurssikysymys. Mikäli oikein muistan, muutama vuosi sitten ympäristöministeriö käytti hallinnon tarpeisiin, hallinnon tehostamiseen tai laajentamiseen, näitä ympäristönsuojelun edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja. Niitä ei käytetty tuon momentin perustelujen mukaisiin tarkoituksiin. Tämän jälkeen eduskunta oli muutaman vuoden varsin pidättyväinen lisäämään noita määrärahoja. Nyt sinne tuo miljoona on lisätty.

Mutta ottaen huomioon sen, että meillä kaavoituskäytännöt kunnissa ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti jo tehostuneet, yleiskaavakattavuus alkaa olla varsin hyvä ja poikkeuslupien määrät ovat vähentyneet ja oikeastaan maankäytön suunnittelun toimet alueellisissa ympäristökeskuksissa ovat viranomaisneuvotteluja ja ohjausta, joten sinällään näkisin, että vaikka arvioidaankin ympäristöhallinnon resursseja kokonaisvaltaisesti ja niistä huolehditaan, niin sittenkään siellä akuutti tarve ei ole hallinnon kehittämisen, hallinnon laajentamisen puolella vaan ne resurssit, joita ympäristöhallinnon puolella tarvitaan, tulee ensisijaisesti ohjata ympäristön tilan parantamiseen ja pilaantumisen estämiseen, niin kuin nyt on juuri toimittu ympäristönsuojelun edistämisen ja ympäristötöiden määrärahojen lisäämisen puolella.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Säätiedotukset ennustavat, että tänä yönä tulee tavattoman kova myrsky tänne meille. Täällä salissakin jo valot alkavat vilkkua, ehkä kotiinlähdön merkiksi, mutta voi olla, että myös tällä myrskyn tulon ennusteella on vaikutusta tähän tilanteeseen. Himmenee, himmenee — olemme kaikki kauniimpia! (Naurua)

Tämä tilanne, joka on tuolla luonnossa, osuu sikäli mielenkiintoiseen vaiheeseen, että kun kesällä oli myrskyjä ja tulvia eri puolilla Suomea, niin heräsi ajatus, että joku järjestelmä pitäisi luoda näiden vahinkojen nopeaan ja tehokkaaseen korjaamiseen, koska ihmiset ovat syyttömiä niihin vahinkoihin, joita näin syntyy, ja vakuutusyhtiöt eivät vakuutuksia näitä vahinkoja varten myönnä, ja silloin laadin talousarvioaloitteen, joka nyt on täällä tulossa äänestykseen esityksenä n:o 17, eli esityksen siitä, että budjettiin ympäristöministeriön pääluokkaan lisättäisiin 2 miljoonaa euroa tulva- ja myrskyvahinkorahaston peruspääomaksi. Ajankohta tämän asian pohtimiselle on siis paras mahdollinen, kun tämä myrsky on nyt juuri koettelemassa, niin kuin säätiedotuksen meteorologi sanoi, että ei koskaan ole ollut koko Suomea koskevaa myrskyvaroitusta ennen hänen muistinsa mukaan, mutta tällä hetkellä on voimassa ensi yön osalta.

Tämä on ehkä sattumaa, vaikkei meikäläinen sattumaan uskokaan, vaan Luoja muistuttaa meitä siitä, miten ihmiskunta on elänyt ja elämässä tällä maapallolla. Me olemme eläneet ja elämme sillä tavalla, että luonto on muutosten kourissa. Ilmastonmuutos on ilmeinen tosiasia; se on vakava ja iso kysymys. Kaikki se, mitä on tehtävissä globaalisti, eurooppalaisittain, suomalaisittain ja meillä itse kullakin paikallisesti omassa elämässämme, tulee tehdä, jotta voimme säilyttää tämän maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville, niin kuin olemme sen itse saaneet. Tämä on iso ja tärkeä kysymys ja ansaitsisi pitkätkin puheet ja pohdinnat, mutta en siihen mene sen pitemmälle.

Ihmisten ahneus ja itsekkyys on johtanut siihen, että olemme ilmastonmuutoksen ja sen seurauksien kourissa. Nämä myrskyt ja tulvat ja muut vastaavat ovat merkki siitä. Siis tärkeintä on se, että ennalta ehkäistään tätä muutosta. Siihen tähtääviä toimenpiteitä tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti, ja siinä onkin tapahtumassa, mutta ei valitettavasti riittävästi. Suomen hallituksenkin on syytä olla vahvasti tässä työssä mukana.

Mutta, herra puhemies, kun tilanne on päässyt jo tällaiseksi ja näitä myrskyjä ja tulvia ja vastaavia luonnononnettomuuksia tapahtuu meidänkin maassamme, niin meidän on hoidettava asiat yhteisesti niin, että ne vahingot, joita luonto aiheuttaa, korvataan myös nopeasti ja tehokkaasti niille, jotka kärsivät. Tänä syksynä valtio on pyrkinyt korvaamaan siitä määrärahasta, mikä tällaisia varten on ollut, näitä vahinkoja, mutta ihmiset ovat joutuneet odottamaan kohtuuttoman kauan talojensa remonttirahoja ja muita korvauksia. Mielestäni on paikallaan, että perustetaan tällainen rahasto. Ymmärtääkseni ministeri Enestamkin tällaisesta kesällä mainitsi jossakin yhteydessä. Tällainen peruspääoma pitäisi budjetin kautta osoittaa tälle rahastolle, luoda siitä lainsäädäntö, ja ehkä yksi tapa olisi se, että vakuutusyhtiöt velvoitettaisiin osallistumaan tällaisen rahaston kartuttamiseen. Sitten tämä rahasto voisi hoitaa nämä korvaukset tehokkaasti, nopeasti, niin nopeasti kuin ne käytännössä on tarkastusten ja muiden toimenpiteiden jälkeen mahdollista hoitaa.

Herra puhemies! Tätä varten tulen ehdottamaan esitystä n:o 17 tuon 2 miljoonan euron peruspääomamäärärahan varaamiseksi.

Janina  Andersson  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Sen verran olen ollut ravintoloissa, että tiedän mitä valomerkki tarkoittaa. Kaikki haluavat kotiin läheistensä luo. Ymmärrän sen oikein hyvin ja siksi keskitynkin vain Itämereen ja siinäkin vain pienen pieneen osaan, että pääsemme nopeasti kotiin läheistemme luo.

Ärade talman! Riksdagsledamot Sarkomaa talade här om en väldigt viktig detalj när det gäller skärgården och Östersjön, nämligen septiktankarna och fritidsbåtarna och hur vi skall kunna åtgärda saken så att det säkert finns ställen för alla båtar att kunna tömma sina septiktankar.

Här tidigare medan vi höll på med budgeten kom minister Enestam och talade med oss. Då var det tal om att ungefär 200 000 euro till Håll Skärgården Renorganisationen skulle kunna vara ett sätt att sköta det här problemet. Tyvärr lyckades vi inte nu i sektionen med att få igenom de här pengarna. Det handlar ju om väldigt små pengar och därför skulle jag hoppas och önska att vi kan fortsätta att i samarbete åtgärda saken innan nästa sommar kommer, så att det inte blir problem. Vad kan vi göra? Behövs det en tilläggsbudget eller finns det några andra metoder, andra moment, vad kan vi göra för att kunna vara säkra på att det finns fungerande tömningsställen i hela skärgården?

Vi har därför nu tänkt att vi skulle föreslå pengar till momentet Miljöorganisationer, om det nu är rätta stället och de rätta möjligheterna.

Ed. Nousiainen puhui samasta aiheesta, että näitä vastaanottopisteitä ei olisi olemassa, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan sielläkin, missä niitä on, ne aika harvoin toimivat; on lappu päällä, jossa lukee, että "ei toiminnassa". Tämä on kyllä aika akuutti ongelma, etenkin veneilijöille ja meille kaikille muille, jotka myös näissä vesissä haluamme oleskella ja niistä nauttia. Tämä on pieni asia eikä maksa paljon, mutta vaikuttaa myös äärimmäisen paljon siihen, miten suhtaudumme lakiin. Jos laki vaatii meitä hoitamaan jonkun asian, mutta käytännössä se ei onnistu, niin se ei ole mitenkään hyvä meille suomalaisille.

Haluaisin vain lopuksi sanoa myös sen, että kun ed. Sarkomaa puhui työsuhdematkalipusta, niin tämäkin vaikuttaa loppujen lopuksi Itämereen, myös liikennepäästöt. Tämä on erittäin tärkeä asia. Kannatan lämpimästi.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Mietintö on tältäkin osin hyvä mietintö. Erityisen iloinen olen siitä, että siellä on otettu huomioon hallituksen esitystäkin vielä paremmin vesistönsuojelu ja vesihuoltotyöt. Erikoisesti näitä hankkeita on Uudellamaalla ja läntisessä Suomessa. Toivon, että hallitus ja muut viranomaiset ottavat nämä eduskunnan viestit täältä vakavasti, huomioita mietintötekstistä on luettavissa.

Herra puhemies! Puhun vain yhdestä asiasta tästä eteenpäin — aivan kuten edustajakollegamme Arja Alho kiinnitti täällä siihen vakavaa huomiota — tapaus Kopparnäsista. Se ei välttämättä ole teille, hyvät kollegat, kovin tuttu juttu, mutta kyseessä on kuitenkin tämän väkirikkaan alueen, eteläisen Suomen, Espoon, Helsingin, läntisen Uudenmaan, ihmisten mahdollisuus päästä nauttimaan jokamiehenoikeuksista upealla virkistysalueella, joka on hienosti Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen voimin ja toimin valtion avustuksen myötävaikutuksella hankittu yhdistyksen omistukseen.

Nyt tehdään välillisesti hyvin historiallinen päätös sitä kautta, kun eduskunta ei ole myöntämässä vaatimatonta 900 000 euron valtion lisäavustusta, jotta purkautuisi se yksityinen maanostosopimus, joka esisopimuksen muodossa on jo tehty ja jossa on ainoana oljenkortena purkava ehto, että valtio myöntää 900 000 euron lisäavustuksen.

Tämä prosessi on äärettömän outo. Sanoisin, että tämä on outoa peliä, kun tämmöisen lisäavustuksen myöntämistä, mahdollista myöntämistä, tämän budjettiprosessin yhteydessä on raivokkaasti vastustanut sekä sektoriministeri että asianomainen virkistysalueyhdistys. Ymmärtääkseni kumpikin taho toimii omaa pyhintä toiminta-ajatustaan vastaan vastustamalla virkistysalueitten hankintaa ja kannattamalla tonttien myyntiä virkistysalueilta yksityisille. Tässä on se särmä: toimitaan aivan omia toimintaperiaatteita vastaan. Tämä olisi ollut helppo asia hoitaa täällä ilman Rkp:n voimakasta absoluuttista vastustusta. (Ed. Alho: Sisäpiirikauppa!) — Tämä on eräällä tavalla lähipiirikauppaa muistuttava ja sisäpiirikauppaa muistuttava prosessi logiikaltaan. Tässä asiassa ei ole pelkästään astian makua, tässä on vahva astian löyhkä. Tämä on niin törkeätä menettelyä, aivan niin kuin täällä ed. Alho jo aikaisemmin yksityiskohtien osalta todisteli. Minä en niihin enää puutu.

Erityisen epäloogiseksi tämä tulee sitä kautta, kun olen lukenut ne valtionapupäätökset, joissa aina lopuksi lukee, että mikäli yhdistys myy sellaista maaomaisuutta, mihin se on saanut valtionapua, niin vastaavasti valtionapua tullaan jälkikäteen perimään pois yhdistykseltä. Eli tässä tapahtuu yhdistyksen kannalta sillä tavalla, että se lahjoittaa maat yksityisille. Saadessaan 900 000 euroa myyntituloja valtion pitää valtionosuussäännösten mukaan — näin minulle on kerrottu — yhdistykseltä periä se vastaava 900 000 valtiolle, koska valtio on avustanut aikanaan tämän alueen hankintaa. Yhdistykselle jää siis vain luu käteen. Valtio saa 900 000 euroa myyntituloja. Tässä mielessä virkistysalueyhdistyksen taloudellinen tilanne on huono: se on velan rasittama, kun yhdistys osti tämän koko alueen, tase on raskas vieraan pääoman johdosta, se tase ei kevene yhtään. Se on samanlaisessa pinteessä menetettyään (Ed. Kuoppa: Maa-alue vähenee!) — maa-alue vähenee — kaiken lisäksi parhaat tonttinsa, niin kuin syömähampaansa. Ei se ole mitään takametsää, vaan se on parasta priimaa, josta saa parhaan ja korkeimman hinnan markkinoilla. Tämä olisi ollut jotenkin ymmärrettävää, jos olisi myyty jotakin vähän syrjemmässä olevaa, joka ei olisi haitannut ihmisten jokamiehenoikeuksia ja niitä perinteisiä kulku- ja käyttötapoja.

Oikea ratkaisu olisi ollut myöntää tämä 900 000. Ministeri Enestam tasapuolisena, ymmärtäväisenä ja oikeudenmukaisena ministerinä varmaan voi vielä budjettinsa sisältäkin tällaisen kokoon saada. Tämä olisi poikkeuksellista menettelyä, mutta se olisi hyvin historiallinen tapaus ja hyvin, hyvin isänmaallinen teko, koska tämä rasite jää ikuisiksi ajoiksi sinne. Ei siellä ole yksityisenkään helppo olla sitten muitten jaloissa. Siellä pitää olla piikkilankaa ja siellä pitää olla koiria ja vartijaa, jos ja kun ihmiset löytävät sen alueen ja alkavat siellä kulkea. Tämä pitäisi ymmärtää tätäkin vastaan, että ei sinne pitäisi saranan puolelta mennä, kun siellä on voimakasta paikallistakin vastustusta.

Tässä mielessä, kun tämä ainoa ehto vaatii siis 900 000 ja jos se myönnetään, niin kuin toivon — se on mahdollista, ihminen on käynyt kuussakin, joten pystyy se tämmöisenkin asian hoitamaan — tällä tavalla voidaan turvata jatkossa jokamiehenoikeudet maattomille ja rantaviivaa omistamattomille tahoille. Niitä ihmisiä on paljon; nimenomaan eteläisessä Suomessa merenrannat alkavat mennä kiinni, siellä on puomeja, ne ovat yksityisten omistuksessa yhä enemmän. Tämä on vakava juttu, ja tämä ulottuu satojen vuosien päähän, tästä ei pääse enää peruuttamaan.

Herra puhemies! Aivan lopuksi: Tämä prosessi on kyllä omiaan vaikuttamaan siihen, että ainakin minun on pakko tarkistaa asennettani Rkp:tä ja sen harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Epäilen, että Rkp joutuu tavalla tai toisella maksamaan tästä myös aika kovan hinnan. Ihmiset äänestävät myös jaloillaan.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluaisin kiittää valiokuntaa ja sen jaostoa siitä, että se mietinnössään on kiinnittänyt huomiota ympäristöpolitiikan kannalta oleellisiin asioihin ja harkinnut viisaasti, miten eduskunnan budjettivaltaa tässä tulisi käyttää. Ympäristötyöt ovat ympäristöministeriön kannalta aivan oleellisen tärkeitä, ja se, että tähän on nyt sitten panostettu sillä tavalla, kun valiokunta esittää, on erinomaista.

Itämeren suojelussa on kaksi ongelmaa. On kasvavaan liikenteeseen liittyvät riskit, mihin on panostettu ja panostetaan jatkuvasti. Tässä on monitoimimurtaja mainittu ja myöskin öljyntorjuntakeskuksen aloite, josta lähitulevaisuudessa tulee loppuraportti — katsotaan, mitä sen eteen voidaan tehdä. Mutta on valitettava tosiasia, että tähän toiseen ongelmaan, rehevöitymiseen, tähänastiset toimet ja toimenpiteet eivät ole riittävästi purreet. Mutta se, että ei tämän hallituksen aikana olisi panostettu, ei pidä tietenkään paikkaansa. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on yksi esimerkki siitä. Kun se on astunut täysimääräisesti voimaan ylimenokauden jälkeen, niin vaikutus on iso. Maatalouden ympäristötukiasioihin on myöskin panostettu, ja tekeillä on kansallinen ilmastostrategia, jossa muun muassa liikenteen aiheuttamiin ongelmiin puututaan. Ensi kesänä valmistuu Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, joka myös on ratkaisevan tärkeä koko Itämeren, mutta erityisesti Suomenlahden, rehevöitymisen osalta.

Puhemies! En voi olla puuttumatta niihin syytöksiin, joita erityisesti ed. Alho ja myöskin ed. Saarinen kohdistavat liittyen Kopparnäsiin. Tässä minusta on teiltä kyllä suhteellisuudentaju täysin hukassa. Pitäisi ensinnäkin muistaa, mistä aikanaan lähdettiin liikkeelle. Kun yhdistys anoi edellisen hallituksen aikana avustusta, jo silloin oli selvä, että vähintään yksi tontti pitää myydä, koska ympäristöministeriön vakiintunut maksimiavustusmäärä on 30 prosenttia ja edellisen hallituksen aikana päästiin 15:een. Tämän hallituksen aikana sitten loput pystyttiin maksamaan, noin 1,3 miljoonaa euroa, joka on suurin yksittäinen summa.

Se, että tässä nyt olisi jonkinlainen Rkp:n salaliitto, niin kuin on teidän mielestänne, ei tietenkään pidä paikkaansa, (Ed. Saarinen: Ei niin sanottukaan!) ja se, että ed. Alho pitää erinomaisen raskauttavana sitä, että tämän ostajaperheen toinen puoliso on Rkp:n puoluetoimistossa töissä, on minusta aika omituista. Tämä potentiaalinen ostaja on tullut minulle tiedoksi vasta sen jälkeen, kun kaikki päätökset on tehty. Kannattaa ehkä myöskin muistuttaa mieleen, että Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen johtokunta yksimielisesti on kannattanut tontin myyntiä eikä Rkp ole siinä mitenkään määräävässä asemassa, siellä on enemmän demareita kuin Rkp:läisiä. Olli Ojala on yrittänyt kertoa teille, mistä tässä kaikessa on kyse, mutta kertomansa mukaan ei ole onnistunut.

Tässähän rantaviivaa on yhteensä 16 kilometriä. Tämän mahdollisen tontinmyynnin jälkeen rantaviivaa on vapaasti käytettävissä 15,5 kilometriä. (Ed. Alho: Saaret ja kolme tonttia myyty!) Tämä tontti, mikä mahdollisesti myydään, on rakennettu, siellä on asuttu, enkä mitenkään voi pitää valtion erityisvastuuna, että valtio tässä yhteydessä lisäisi rahoitusta; se on Uudenmaan kuntien vastuulla, jos sitä haluavat. Minä en ole lisärahoitusta vastustanut. Olen vaan sanonut valiokunnassa, että löytyy järkevämpiä menokohteita kuin tämä. Ympäristöministeriön kannalta tämä asia on kunnossa. (Ed. Saarinen: Peritäänkö takaisin!) — Ei tietenkään peritä takaisin, koska koko ajan on ollut tiedossa, että vähintään yksi tontti pitää myydä. (Välihuutoja) — Kuten sanoin, tämä asia on ympäristöministeriön kannalta kunnossa.

Mitä sitten taas tulee tähän toiseen ajankohtaiseen asiaan, johon on kiinnitetty paljon huomiota, elikkä veneitten septitankkien tyhjennysongelmatiikkaan, on tosiasia, että sellaista valmiutta ei riittävästi ole, mutta toimijat ovat tietenkin tässäkin asiassa päävastuussa siitä, että luodaan mahdollisuuksia niitten tankkien tyhjentämiseen. Tämän pitää olla lähtökohta. Minustakin olisi erinomainen asia, jos asia voitaisiin hoitaa esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n kautta, ja tähän asiaan joudutaan tietenkin palaamaan. Niillä rahoilla, mitä nyt budjetissa on, se ei ole mahdollista, mutta tässähän on riihineuvottelut edessä.

Arja  Alho  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kysymys mistään 16 kilometrin rantaviivan vaivaisesta pienestä pätkästä, jota ollaan myymässä. On tehty esisopimus kolmesta tontista uimarannan vierestä juuri siltä Kopparnäsin alueelta, joka on suuren yleisön saavutettavissa. Siellä on toki rakennuksia, mutta ei siellä mitään asutusta ole. Asutusta on siellä kylän puolella, mistä toki olisi voitu myydä. Nyt täytyy muistaa, että ei ole myyty myöskään yhtä tonttia, vaan on jo myyty kolme neljä saarta ja tehty esisopimus kolmesta tontista. Tämähän tarkoittaa sitä, että koko alkuperäinen ajatus siitä, että Kopparnäs luonnonsuojelu- ja virkistysalueena säilyisi, on turmeltumassa.

Ei ole olemassa mitään yksimielisiä hallituksen päätöksiä; niihin on jätetty eriävä mielipide. Tonteista ei ole käyty edes avointa tarjouskilpailua, vaan on vaan jotenkin löytynyt tämä kyseinen Johan Aalto. Tämä Rkp:n viestintäpäällikön puoliso on jotenkin vain saanut tietää, että tällaisen tarjouksen voisi tehdä ja että juuri tällaisella hinnalla ehkä se voitaisiin tehdä. Nyt ei ole muuta keinoa kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä vuoden ympäristöteko: säästää Kopparnäs tuleville sukupolville ja järjestää se raha.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri viittasi rakennuksiin. Totta on, ne ovat nimenomaan vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja Fortumin rakennuksia, ja niillä olisikin käyttöä jokamiehen käyttöön tarkoitettuina rakennuksina. Tosin ne ovat vanhoja ja huonokuntoisia, mutta virkistyskäyttöön kenties sopivia. Valtionosuuspäätöksissä, joita on tehty — kiitos — kaksi, lukee ihan kirjoitettuna, että peritään valtionosuus takaisin. Minulla on huoneessani ne päätökset. Minä teen tästä vaikka kirjallisen kysymyksen. Virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtajalla on myöskin aika vahva Rkp:n leima otsassa, ja hän jostain syystä ei valtavasti vastustanut avustuksen saamista omalle yhdistykselle alueitten hankintaa varten, niin että kyllä tässä on ihan outo ilme.

Ympäristöministeri  Jan-Erik  Enestam

Arvoisa puhemies! Siis tosiasiahan on, että 16 kilometrin rantaviivasta, jos tämä myynti toteutuu, on 15,5 jäljellä. Ja se, ed. Alho, pitää paikkansa, että oli yksi eriävä mielipide (Ed. Alho: Yksi järkevä nainen!) tuon virkistysalueyhdistyksen päätöksessä, ei siitä, että tontti myydään, vaan siitä, että olisi pitänyt tarjoukset pyytää.

Kun ed. Alho on nyt näistä sukusuhteista ja puoluesidonnaisuuksista niin kiinnostunut, niin lievittäisikö asianhaaraa pikkuisen se, että tämä Johan Aalto on Alec Aallon veli elikkä tukevaa demaritaustaa? (Naurua — Ed. Alho: Ei lievennä, tekee pahemmaksi vaan!)

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vähättelemättä tätä Uudenmaan ja Inkoon kysymystä viittaisin tuohon myrskyyn, joka käy tuolla ylitsemme, ja siihen, kun ympäristövaliokunnan delegaatio oli Buenos Airesin kymmenennessä osapuolikokouksessa. Siellä kävi aivan selvästi ilmi, että mitkään sijoitukset ilmastomuutoksen hidastamiseen eli mitigaatioon eivät ylitä niiden vahinkojen summia — ovat ainoastaan murto-osa niistä — mitä ilmastomuutos aiheuttaa maailmalle, etenkin köyhille ihmisille, mutta se koskettaa kaikkia ihmisiä, etenkin tätä pohjoista pallonpuoliskoa.

Täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja myöskin ed. Dromberg kyselivät hiukan Buenos Airesin kymmenennen ilmastokokouksen perään, mutta en käy mitään selitystä tässä antamaan. Ministeri oli mukana, ja hän osaa paremminkin selvittää asiaa myös, mutta totean vain sen, että siellä mentiin eteenpäin, ehdottomasti siellä mentiin eteenpäin. Adaptaatio-ohjelma eli sopeutumisohjelma syntyi ja sellainen, että siihen on linkitetty köyhät maat erityisesti. Mitigaatio eli tämä hillitseminen eteni myös, niin että voidaan keskustella asioista myös niin, että Yhdysvallat on mukana toukokuussa Bonnissa, ja niin, että Cop11 tullee olemaan suunnitelmien mukaan Kairossa.

Näin ollen kyllä oli väärää Suomessa annettu informaatio. Nimenomaan, voisi sanoa, se tuli erityisesti ilmi lauantain kello 20.30:n YLE 1:n uutisissa, joita katsoneet ihmettelivät, jäikö sieltä edes luuta käteen. Näin itsekin jälkeenpäin sen uutisen.

Mutta näin ollen haluaisin tässä todeta ikään kuin joulutunnelmassakin ja muussakin — ja myös joulun jälkeen tämä jatkuu — että kyllä eduskunnalla ja ympäristöministeriöllä on ollut hyvä yhteistyö läpi vuoden ja myös näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Tämä oli myös kommentti niihin keskusteluihin, mitä täällä on sanottu.

Mutta budjetin sisältöön. Tietysti öljyntorjuntakeskus ja monitoimimurtaja käynevät aiheena, ja nekin olivat tässä keskustelussa esillä. Toteaisin sen todella, että öljyntorjuntakeskusasia myös valiokunnan näkökulmasta on edennyt hyvin eteenpäin ja se on verkostoitumassa ja se on tulossa käytännöksi, se on syntymässä. Se on hyvä asia.

Myrskyä on, ja lentokoneet odottavat, mutta kaikesta huolimatta on todettava, jos puhemies sallii, kuitenkin se, että hallituksen esitystä 109 ed. Hänninen käsitteli myöskin ikään kuin valiokunnan näkökulmasta omassa puheenvuorossaan. Viittaisin tähän, jos sopii, omassa puheenvuorossani. Joka tapauksessa tämä asia, minkä ed. Hänninen otti esille, on tärkeä. Tässä vain pitäydyn siihen, että valiokunnan mietinnöstä käyvät selkeästi ilmi ne sanamuodot, mitä siellä on. Ei sen enempää.

Mutta ed. Viitanen kysyi, voidaanko ympäristöministeriön budjetissa olevaa momenttia käyttää luonnonvaraisten eläinten hoitoon ja onko sitä käytetty. Pyhtään lintuhoitola on sellainen, jossa sitä on käytetty. Ehkä tässä olisikin yksi tärkeä osa, (Ed. Lindén: Aivan varmasti tärkeä!) jossa budjettia pitäisi kehittää, vammautumistilanteessa luonnonvaraisista eläimistä huolehtiminen. Tämä on myös lainmukaista toimintaa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Viime kesän tulvat aiheuttivat aika paljon vahinkoa, ja kävi ilmi, että jos olisi perkautustyöhön ryhdytty, vahinkoja ei olisi voitu estää, mutta vahinkojen määrä, vahinkojen suuruus, olisi ollut selvästi pienempi. Kävi myöskin ilmi, että lupahakemukset oli jätetty vuosia sitten, mutta käsittelyaika oli ollut pitkä. Nyt tulvan jälkeen lupapäätös kyllä tuli.

Siinä yhteydessä tein kirjallisen kysymyksen ja tiedustelin, onko paljon tällaisia riskialueita, jotka voivat tulvia ja aiheuttaa vahinkoja. Ilmeisesti ministeri Enestam oli se, joka kirjalliseen kysymykseen vastasi ja totesi, että niitä kohteita on kyllä kymmeniä. Siis on kymmeniä riskialttiita jokia ja alueita. Yllätyin aika lailla, kun ei budjetissa ole otettu huomioon juuri näitä asioita niin, että olisi ennen kaikkea perkaustyöhön varattu selvästi enemmän rahaa. Mietin, mitä ministeri Enestam ajattelee, jos ensi vuonna tulvii sellainen kohde, josta hän edellisenä kesänä — jos se nyt oli ministeri Enestam — totesi, että tämä on riskikohde, mutta määrärahaa perkaustyöhön ei ole varattu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on käsitelty rehevöitymisasiaa Itämeren osalta. Totean vain lyhyesti sen, että kyllä sisävesistöissä se on todellinen ongelma. Pohjois-Pohjanmaalla ollaan tilanteessa, jossa nyt on jo hävinnyt pieniä järviä kokonaan pois. Siis ne ovat kasvaneet umpeen rehevöitymisen ansiosta. Ainut konsti on ympäristötöinä yrittää niitä kaivaa sieltä esiin. Siellä meidän alueellamme asukkaat osaavat arvostaa äärimmäisyyteen saakka sitä, että tällaisia hankkeita voidaan tehdä. Tämän tarpeen siivittämänä, vaikka nyt eduskunnassa on pystyttykin lisäämään ympäristötyörahoja, olen rohjennut esittää 3 miljoonaa euroa siihen vielä kaiken päälle lisää sen takia, että niitä hankkeita pystyttäisiin viemään eteenpäin, jotka jo on aloitettu. Ei tässä vaiheessa muuta.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Jaoston puheenjohtajana katson velvollisuudekseni todeta, että tämä kiistely hallituspuolueiden kesken koskee arvokasta Kopparnäsin aluetta. Kun moni täällä hämmentyi sen saamasta voimakkaasta latauksesta, niin sama hämmennys oli itse asiassa myöskin jaostossa, koska jaoston käsittelyyn tämä asia tuli varsin myöhään ja itse asiassa siinä vaiheessa, kun ministeri oli jaoston tavattavana vasta mietinnön valmistumisen aikaan. Minä toivon, että Kopparnäsin arvokas alue säilyy ja kaikki sen säilymiseksi tehdään, mutta toivon, että nämä puolueiden väliset kiistat, tutkitaan niitä sitten oikeudessa tai missä elimissä tahansa, tulevat myöskin asianmukaisella tavalla muissa ympyröissä tsekattua.