Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen edellisessä käsittelyssä puhuttiin hyvinkin paljon kuntien ja valtion välisestä kustannusjaosta. Selvitin tässä väliaikana, koska mielestäni kaikki käytetyt puheenvuorot eivät olleet totuudenperäisiä, mistä oikein on kyse.

Haluan valaista tätä sikäli, että ensi syksynä on tarkoitus aloittaa rikosseuraamusalan koulutusohjelma, johon on tarkoitus ottaa 20 opiskelijaa. Kysehän on siinä mielessä hyvinkin pienestä koulutettavien määrästä, mutta siitä huolimatta tai juuri siitä johtuen yksikköhinta muodostuu tietenkin varsin suureksi. Se rahasumma, jonka valtio ylläpitäjälle, tässä tapauksessa Laurea-ammattikorkeakoululle, osoittaa, on hieman runsaat 11 000 euroa per opiskelija per vuosi eli siis yli 70 000 markkaa oppilasta kohti. Tällä kyetään varsin hyvin järjestämään tässä tapauksessa tätä koulutusta.

Toki on kyse myös siitä, että kun ensimmäisenä vuonna tällaista järjestetään, silloinhan tulee paljonkin lisää kustannuksia riippuen siitä, mille tasolle halutaan tuo koulutus saattaa, mutta tämä toteutetaan Laurean ja Vankeinhoitoalan koulutuskeskuksen yhteisten suunnitelmien mukaisesti. Uskon, että tältä osin nimenomaan se synergiaetu, joka tuota koulutusta suunniteltaessa on otettu huomioon, eli yhteistyö turvallisuusalan johdon koulutuksen ja muun turvallisuusalan koulutuksen kanssa luo tähän erinomaisen hyvät edellytykset. Siinä mielessä valiokunnan mietintö on aivan oikean suuntainen. Ehkä pieniä yksityiskohtia on sitten hiottava kustannustason osalta, mutta nämä varmasti yksikköhintaa määritettäessä voidaan tulevaisuudessa ottaa huomioon.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta lain ensimmäisessä käsittelyssä kritisoitiin sitä, että kunnille annetaan lisävelvoitteita eikä sitten valtio anna varoja niiden mukana. Toinen kritiikin paikka oli se, että ammattikorkeakoulujärjestelmässä ei kaikki toimi sen mukaan kuin tässä, vaan verrattiin asiaa Poliisiopistoon, jossa kustannukset ovat valtiolla. Mielestäni kuitenkin tätä esitystä päätettäessä tulisi katsoa, että ammattikorkeakoulurahoitus kuntien ja valtion kesken olisi kaiken kaikkiaan mahdollisimman johdonmukaista, ja siksi hyväksyn tämän esityksen. Esimerkiksi Poliisiopistoa ammattikorkeakouluna ei voi tähän verrata, koska siellä olevat opiskelijat toimivat täydellä palkalla, eri lailla kuin muissa ammattikorkeakouluissa.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Tähän puutun vain lyhyesti. Käytin ensimmäisessä käsittelyssä perusteellisemman puheenvuoron. Näen tämän aika vaarallisena nimenomaan kuntien ja valtion välisen kustannusten- ja tehtävienjaon suhteen, että tämä meni tässä muodossa kuin mitä nyt enemmistö päätti ensimmäisessä käsittelyssä ja mikä oli valiokunnan enemmistön kanta, eli tämä järjestetään kuntien rahoituksen kautta. Kuitenkin koulutuksena tätä on verrattava ensi sijassa esimerkiksi sotilas- ja poliisikoulutukseen, vaikka ed. Puhjon mainitsema näkökulma paikkansa pitääkin. Nyt kuitenkin tässä vankeinhoitoa, joka on valtion tehtävä, verrataan pelastustoimeen, joka taas on puhtaasti kuntien tehtävä ja vastuulla.

Tämä älköön olko linja, joka tästä lähtisi nyt liikkeelle niin, että siirrettäisiin näitä tehtäviä entistä enemmän kuntien kustannettaviksi. Ainakin jos näin halutaan menetellä, siitä pitää tehdä selkeä, johdonmukainen päätös. Esimerkiksi Kuntaliitto vastusti valittua mallia tässä yhteydessä. Itsekin yhdyn siihen periaatteelliseen kritiikkiin. Käytännössähän tässä ei ole kovin suuresta asiasta kysymys, mutta periaate on tässä nyt horjumassa ja menemässä väärään suuntaan.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ennen kaikkea on kyse siitä periaatteesta, missä kyseessä oleva koulutus halutaan järjestää, ja on tehty selkeä koulutuspoliittinen linjaus siihen, että vankeinhoidon ylimmän tason koulutusta halutaan kehittää osana ammattikorkeakoululaitosta. Ammattikorkeakoululaitoshan on määritelty ja muokattu hyvin johdonmukaisesti viime vuosien kehityksen tuloksena. Se on hajautettu toki ympäri maata, hajautettu valta ja vastuu paikallisesti, mutta rahoitus tulee hyvin selkeästi valtion kautta yksikköhintajärjestelmällä, tässä tapauksessa vielä aivan korostetusti: Laurea-ammattikorkeakoulu on hallintomuodoltaan osakeyhtiö, jossa toki kunnat ovat pääasiallinen omistajataho kaiken kaikkiaan, mutta kyllä toimintaa koko Laurean puitteissa hoidetaan tulorahoituksella yksikköhintojen kautta, ja sen lisäksi on pienimuotoisempia rahalähteitä erilaisilla yhteistyösopimuksilla ja työelämän yhteistyöhankkeilla, joissa toki useissa on kuntakenttä myös sopimusosakkaana.

Siinä mielessä ed. Kankaanniemen äskeisestä puheenvuorosta jäi väärä mielikuva, että nyt tämä olisi kuntien vastuulla. Kyllä tämä on rahoituksellisesti edelleen hyvin selkeästi osana ammattikorkeakoululaitosta, osana meidän yleistä koulutuspolitiikkaamme, valtiorahoitteista toimintaa.