Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys klassisesta tietojenvaihtosopimuksesta liittyen harmaaseen talouteen ja veroparatiisitoimintaan. Jos tämmöisen kahdenkeskisen sopimuksen tekee 12 valtion kanssa, pääsee mustalta listalta pois. Aivan onneton juttu. Hyvä, että valiokunta ehdottaa sitä, että nyt tätä vähimmäismäärää ainakin pitäisi nostaa, ja vielä jopa kehottaa hallitusta toimimaan tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että finanssiomaisuusmäärä ... (Hälinää)

... on nyt jo neljä kertaa globaali bruttokansantuote. Se on hirmuinen määrä. Jos tässä sitten yritetään keppaloida meidän finanssikriisiemme kanssa, tällaisten finanssiomaisuusmassojen kanssa, niin huonostihan siinä vain voi käydä. Olisi erinomaisen paikallaan, että samanaikaisesti, kun Oecd:n sopimus muutettaisiin sellaiseksi kuin se alun perin oli, nämä neljä keskeistä keskuspankkia lopettaisivat setelirahoituksen ensi tilassa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä asia, johon täällä kiinnitettiin äsken huomiota ed. Pulliaisen puheenvuorossa, on todella tärkeä. Nythän meillä ei ainoastaan finanssisiirtojen, rahansiirtojen osalta ja pankkien valvonnan ja rahoituslaitosten valvonnan osalta ole näitä ongelmia, meillä on ongelmia myös tilintarkastuksessa. Tämä kaikki, mitä on tapahtunut, on mennyt tilintarkastusten läpi. On ollut valtion tilintarkastajia, pankkien tilintarkastajia, yritysten tilintarkastajia, kaikki on hyväksytty, ja samat tilintarkastajat jatkavat. Tämä ei koske nyt ainoastaan tätä liikennettä, vaan sitä, että nyt päästökaupassa ollaan myös arvopaperistamassa näitä tuotteita. Keskustelua käydään nyt juuri siitä, talousvaliokunnassa oli asiantuntijoita tästä kysymyksestä, miten tämä käytännössä tehdään. Mikä on se, joka on se rahan arvoinen etuus, jota pitäisi sitten myös käytännössä valvoa?

Nythän pörssikauppa on keskeytetty juuri sen takia, että näitä väärinkäytöksiä on. Onneksi siellä on keskeytetty, mutta finanssipuolellahan ei mitään keskeytyksiä tullut, koska kaiken piti olla laillista ja hyvin toimivaa, joten tässä suhteessa meillä on kyllä paljon tekemistä. Nyt on sitten kysymyksessä päästökauppa tai tämä isompi pesä, mitä tässä ollaan Euroopassa ja koko maailmassa selvittämässä. Minusta nyt aika hyvin on sinänsä toimittu, että 1990-luvun kokemusten perusteella Suomi yrittää nyt tuoda esille sen, että näissä asioissa pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja tässä pitää saada vastuuseen myös ne, jotka ovat näitä rahoja sijoitelleet ympäri maailmaa ja ottaneet sitä varten velkaa. (Hälinää — puhemies koputtaa)

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva asia osoittaa laajan kansainvälistymiskehityksen ja osoittaa sen, että me täältä pohjoisesta Suomesta käsin joudumme ottamaan kantaa aivan toisella puolella maailmaa olevien valtioitten asioihin. Aivan kuten edellinen puhuja viittasi, nämä päästökauppakysymykset ja niihin liittyvä rahojen oikea, vastuullinen liike ovat tärkeitä asioita.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! On mielenkiintoista, että esimerkiksi tämän päivän listalla nämä kaksi maata, Liberia ja Montserrat, ovat aika poikkeuksellisia valtioita. Liberia on ollut pitkään hajoamistilassa. Muistamme sieltä presidentti Taylorin, ja nytkään ei mistään vakaasta valtiosta ole kysymys. Montserrat on taas sata neliökilometriä pinta-alaltaan oleva Karibian vulkaaninen saari, jonka pinta-alasta puolet on asumiseen kelpaamatonta vulkaanisen toiminnan seurausten vuoksi. Nämä ovat tyypillisiä postikonttoreita taikka postilaatikkovaltioita tässä tapauksessa. Postilaatikko saattaa olla Lontoossa tai Luxemburgissa.

Mutta tässä haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, kun ed. Skinnari viittasi päästökauppaan, päästöpörssiin. Ne, voisi sanoa, laittomuudet kohdistuivat noin 2 prosenttiin tästä päästökaupan päivittäisestä, siis päivittäisestä vaihdosta, että määrä ei ollut suuri. Mutta onkin tärkeätä ajatella jatkossa, onko tämä päästöpörssi-idea kestävä vai olisiko siirryttävä hiiliverokäytäntöön, globaaliseen hiiliverokäytäntöön, mihin muun muassa Helsingin yliopiston huippuyksikön professori Patomäen koolle kutsuma tiedemieskokous päätyi ja jota se käsitteli vastikään Helsingissä. (Hälinää)

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan käsittelyssähän kävi ilmi, että näitä tähän asti tehtyjä sopimuksia ei ole käytetty eli ne ovat jääneet paperille. Kun sitten katsoo tätä valtioiden logiikkaa, jotka nyt ovat näitä sopimuksia tekemässä, niin siinähän käy ilmi, että ne ovat valinneet mahdollisimman pieniä valtioita sopimuskumppaneikseen, jotta pääsisivät mahdollisimman vähällä Oecd:n tarkkailulistoilta pois. Eli nykyinen systeemi ei selvästikään ole toimiva, ei kansainvälisesti eikä myöskään Suomen kannalta. Suomi ei ole näistä sopimuksista tähän mennessä siis saanut hyötyä.

Nyt olisikin ryhdyttävä toimiin, jotta Oecd:n puitteissa edelleen tiukennetaan tietojenvaihtomääräyksiä ja kovennetaan niitä vaatimuksia, jotka maille on, jotta ne voivat päästä pois näiltä kyseenalaisilta mustilta tai harmailta listoilta. Eli on ikävä kyllä todeta näin, mutta tässä asiassa ei olla ollenkaan vielä lähelläkään satamaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Tiusanen toi mielestäni avainkysymyksen esille: minnekä päästökauppamaksut menevät. Ilmastopoliittisista syistä olemme näitä päästökaupparatkaisuja tehneet. Kysymys, minnekä nämä päästökaupparahoitukset menevät, mihin ne päätyvät, ketä ne hyödyttävät, on aiheellinen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tavoitteeksihan tulee asettaa näissä automaattinen tietojenvaihto, ja Suomella on suuri intressi olla mahdollisimman aktiivinen näissä. Toisaalta Suomen on syytä kyllä katsoa peiliin ja omaa pesää, sillä eräiltä osin Suomi näyttäytyy maailmalle myöskin veroparatiisina. Tarkoitan sitä, että meillä on tänä päivänäkin mahdollisuus nimettömästi sijoittaa määrättömiä summia joutumatta siitä millään lailla tilivelvolliseksi, ja tällainen epäkohta vaatii kyllä korjausta. Tätä me olemme täällä neljä vuotta hallitukselta pyytäneet, mutta hallituksen intressit ovat keskittyneet johonkin muuhun ja joittenkin muitten asioitten hoitamiseen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluomalle on syytä todeta se, että kyllä nämäkin ovat arvokkaita sopimuksia, nämä tiedonvaihtosopimukset, ja tietysti pitää olla syy, jolloin niitä voidaan käyttää. Tietysti on sinänsä harmillista, että ei ole perusteita ollut vielä käyttää, koska nyt se verkosto, jonka kanssa on solmittu näitä sopimuksia, on suhteellisen kattava.

Se on totta, kuten ed. Heinäluoma totesi, että Pohjoismaat yleensä tekevät nämä sopimukset yhdessä, ja kun meitä on neljä tai viisi tekemässä sitä sopimusta, niin se houkuttelee näitä verokeidasmaita tekemään juuri Pohjoismaitten kanssa sopimuksia, koska saadaan monta maata.

Se huomio on myöskin kyllä oikea, että Oecd:n piirissä pitäisi keskustella siitä, pitäisikö sitä maitten joukkoa, jolla pääsee harmaalta listalta pois, kasvattaa suuremmaksi kuin se nykyisellään on, jotta saataisiin kattava verkosto näitten verokeidasmaitten osalta aikaiseksi. Mutta realismia on se, että jos halutaan, että tapahtuu liikettä verokeidasmaissa, niin tässä vaiheessa tietojenvaihto on oikeastaan se ainoa mahdollinen, jossa voidaan edetä.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämäkin sopimus ja tämä käsittely osoittavat, miten rahaliikenne ja talous ovat erkaantuneet reaalitaloudesta, ja se näkyy. Näissä nyt verosopimuksilla yritetään paikata, tämmöisten erikoisten valtioiden kanssa tehdä sopimuksia, joilla ilmeisesti ei ole sitten kuitenkaan mitään merkitystä tai ainakaan mitään ratkaisua näihin ongelmiin. Sama koskee päästökauppaa, sama koskee koko tätä maailman taloudellista järjestelmää, josta päättäjät ja demokraattiset valtiot eivät näköjään saa mitään otetta. Joskus tulee mieleen, ymmärretäänkö loppujen lopuksi riittävästi julkisen vallan taholla koko mekanismia, puhumattakaan siitä, että ymmärretään, millä keinoin näitä vääriä käytäntöjä ja vahingollisia rahansiirtoja voitaisiin estää.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Verojaoston pitkäaikainen jäsen, ed. Sasi puhui täyttä asiaa. Se on juuri näin niin kuin hän totesi. Nämä tietyt maat yrittävät saada mahdollisimman monia muita maita mukaan tähän sopimukseen, jotta ne pääsisivät siltä listalta, johon ed. Heinäluoma viittasi. Mutta kun me nyt tätä käsittelemme, niin voi tietenkin kysyä, olisiko parempi olla hyväksymättä tätä sopimusta vai onko parempi tehdä näitten maitten kanssa verosopimus, joka antaa kuitenkin meille mahdollisuudet saada sieltä tietoa, jos niin haluamme. Eli toisin sanoen ei tässä ole kuin kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä tai hylätä. Hyväksyminen on tässä tapauksessa askel parempaan suuntaan, ja niitä seuraavia askeleita on syytä ottaa mahdollisimman pian ja juuri sillä tavalla kuin ed. Sasi tässä aikaisemmin esitti.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ilman muuta tämä sopimus pitää hyväksyä, mutta samalla on siis syytä sanoa, että näillä sopimuksilla ei veronkiertoa tulla ratkaisemaan, koska nämä maat ovat juuri valinneet riittävän pieniä maita ja varmaan tarkistaneet etukäteen, ettei Suomestakaan ole juurikaan asiakkaita, kun ovat valmiit tämän sopimuksen meidän kanssa tekemään. Sen takia Oecd-sääntöjen muuttaminen on välttämätöntä.

Sitten kysytään, mitä Suomi tekee Oecd:ssä. Ministeri Katainenhan edustaa meitä Oecd:n päätöksenteossa, Oecd:n ministerineuvoston kokouksissa. Ja nyt kysymys kuuluu, onko Suomi ollut aktiivinen, jotta eduskunnankin valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvät ehdot toteutuisivat eli että tietojenvaihto tapahtuisi automaattisesti niin kuin ed. Saarinen sanoi täällä ja toisaalta että tätä maiden lukumäärää, joka tarvitaan, jotta pääset pois mustalta listalta, radikaalisti lisättäisiin. Tämän jälkeen sitten palataan siihen, että me voimme tehdä myös paljon kotimaisesti. Hallintarekisteriin pitäisi tulla tietojenvaihto mukaan, niin että hallintarekisterin taakse ei enää voisi kätkeytyä näitä veropakolaisia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että täällä on todettu jo, että näitä sopimuksia ei ole hyväksi käytetty. Yhtään ainutta verotietoa ei ole pyydetty sopimuskumppanilta, mikä osoittaa jotakin erityisen flegmaattista näissä asioissa. Kuitenkin näitä tämmöisiä mielenkiintoisia tietoja on olemassa, ja sehän paljastuu siitä, että niillä käydään kauppaa. Ne, jotka ovat näitä saaneet haltuunsa, niin kuin eräs tunnettu tapaus muutaman viikon takaa, levittävät ilmaiseksi niitä taikka niillä käydään kauppaa. Siis mielenkiintoisia tietoja on, mutta Suomessa pitäisi olla mielenkiintoa hankkia sitä tietoa käyttöönsä.

Sitten mikä tässä on ehkä kaikkein mielenkiintoisinta: Suomen mielenkiinto näyttää olevan Pohjoismaissa, tuolla jossakin Ruotsissa, missä on yhteinen virkamies muitten Pohjoismaitten kanssa, joka neuvottelee näitä sopimuksia, mutta täällä meidän Verohallinnon virkamiehet eivät tee yhtään mitään.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran, että on helppo yhtyä ed. Heinäluomaan oikeastaan kaikessa. Eli ei meidän tarvitse muuta kuin muistaa vanha kunnon totuus siitä, kuinka kierretään asioita, kun ajatellaan, että Liberian lipun alla, kun valitaan tämmöisiä mitättömiä pikkuvaltioita. Kaikki kunnia Liberialle. Nimittäin Liberiahan on kuitenkin sitten tavallaan meille esimerkki, jos me pystymme hoitamaan tämän hyvin, siitä, että Amerikkakin, USA, valitsi aikoinaan kyseisen valtion pahimpana orjarannikon edustajana sieltä Lounais-, Länsi-Afrikasta siksi, että sen nimikin on Liberia. Sitten siellä tapahtui tämä vapauttaminen, ja se tuli esimerkiksi kaikille muille. Toivotaan, että Suomikin saisi nauttia nyt tästä jälkimmäisestä vaihtoehdosta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun hallintarekisterin avaaminen on tässä kuussa useita kertoja tullut esille ja on vaatimuksia esitetty, että pitäisi avata, niin palautan nyt kuitenkin mieleenne, että viime kaudella, 18. marraskuuta 2005 asiasta äänestettiin ja silloin se ei kyllä paljon tukea saanut. Mutta hyvä, jos tänä päivänä ollaan sitä mieltä, että pitäisi avata. Minusta olisi paikallaan, että vielä tällä kaudella tekisimme lakialoitteen siitä, kun näyttää siltä, että olemme asiasta aika yksimielisiä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääomien liikkeitä pitää tulevaisuudessa huomattavasti paremmin kyetä seuraamaan, ja myöskin ed. Kalliksen tavoin olen valmis siihen, että hallintarekisteri avataan, jotta tiedetään, mitä tapahtuu. Liberia on pieni valtio, mutta se voi olla hyvin merkittävä yhteistyökumppani sitten kuitenkin, kun tietoja vaihdetaan verotuksenkin osalta. Tuossa juuri päivänä muutamana uutisoitiin, kuinka eräs ruotsalainen suuryritys on saanut omaisuutensa tai hallintansa kätkettyä aika pitkälti erinäköisten säätiöiden taakse. Kyllä tälle isolle omistamiselle pitää löytää kasvot, jotta voidaan näitä yhteiskuntia kaiken kaikkiaan viedä positiivisessa suunnassa eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella EU:n pitäisi katsoa myöskin nämä omat veroparatiisiloukkonsa ja Suomen katsoa peiliin tässä hallintarekisteriasiassa. Ed. Kallis esitti yhteistä lakialoitetta. Ed. Kalli keskustan ryhmän puheenjohtajana voisi alkaa vetää asiaa, ja yhteinen ryhmien puheenjohtajien aloite olisi paikallaan.

Mutta kiinnitän, puhemies, vielä huomiota tähän valiokunnan kannanottoon, jossa valiokunta siis toteaa, että kun veroparatiisiksi katsottu valtio tai alue on tehnyt tietojenvaihtosopimuksen vähintään 12 maan kanssa, se putoaa tältä Oecd:n mustalta listalta. Tässä mielessä, kun näitä tehdään ja niiden vaikuttavuus on näin heikko, se kyllä loppujen lopuksi objektiivisesti tukee myös veroparatiisikäytännön jatkumista. On kiva varmasti olla sitten pois mustalta listalta, jos varsinaisia velvoitteita ei kuitenkaan ole näiden sopimusten kautta syntynyt.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin me voimme tehdä myös kansallisesti paljon ja olla myös aktiivisia kansallisissa järjestöissä, jotta tämä ilmiö, joka on varsinainen mätäpaise kansainvälisessä talousvaihdannassa, saadaan pois. Ed. Kallis esitti erinomaisen idean, että kun hallitus ei nyt ole ehtinyt tähän asiaan paneutua, niin voisi ajatella niin, että eduskunta ottaisi tässä aktiivista roolia. Tarkastusvaliokuntahan on tehnyt erittäin ansiokkaan työn, jossa harmaa talous on kaiken kaikkiaan läpivalaistu ja joka kertoo, että tällä on semmoiset 4—5 miljardin tulonmenetykset yhteiskunnalle. Kaikkea varmaan ei saada kotiin mutta iso osa voitaisiin saada. Kun tämä hallintarekisteriasia on aika akuutti ja kohdistuu siis tosi epämiellyttävään ilmeiseen veronkiertoon, niin kuin tämä tarkastusvaliokunnan kertomus osoittaa, niin siihen kannattaisi puuttua tämän lakialoitteen muodossa. Kun täällä istunnossa on paikalla kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ed. Zyskowicz, kysyisin häneltä, onko hän valmis tulemaan tähän mukaan, kun keskustasta jo tuli tukea tämmöiselle yhteiselle aloitteelle.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran, että ed. Tiusanen lopussa sanoi todella hyvän asian. Mutta vielä sen verran, että Liberiahan tavallaan sai itsenäisyytensä ja nimensä juuri sen takia, että amerikkalaiset USA:ssa keksivät tämän veronkiertomahdollisuuden ja tekivät siitä alun perin tämmöisen jutun. Liberia on tavallaan myös sen symboli ja vieläkin käytettynä. Ed. Tiusasen näkemys oli erinomainen siitä, että jos me annamme tässä helposti periksi, niin sitten mustalta listalta lähdetään kälppimään ja sitten saavat eurooppalaisetkin näytteet tästä Amerikan upeasta innovaatiosta aikoinaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! En osaa tässä vaiheessa sanoa mitään lopullista kantaani tähän hallintarekisterin mahdolliseen osittaiseen avaamiseen. Mutta sen haluan sanoa, että tämä harmaa talous ja veronkierto on todellinen ongelma myös Suomessa. On erinomainen asia, että eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyvin perusteellisesti tähän kysymykseen paneutunut, ja eduskuntahan tulee lähipäivinä laajasti tästä asiasta keskustelemaan. Nyt on niin, että ne, jotka onnistuvat kiertämään veroja, jättävät veronsa kaikkien muiden veronmaksajien maksettavaksi. Harmaa talous tämän lisäksi vääristää kilpailua. Rehellisten yrittäjien on hyvin vaikea pärjätä, jos kilpailijana on yritys, joka laistaa esimerkiksi kaikki työnantajille kuuluvat taloudelliset velvoitteet.

Samoin tapahtuu sitä, että kun ratsataan joku työmaa, missä työnantaja on vilunkipelaaja, sieltä sitten löytyy aina myös pimeitä työntekijöitä. Sitä kuittikauppaahan käydään juuri, jotta näiden pimeiden palkkojen maksaminen saadaan kirjanpitoon peiteltyä, ja nämä pimeät työntekijät toisaalta jättävät veronsa maksamatta ja toisaalta rahastavat yhteiskunnalta sellaisia esimerkiksi työttömyys- ja muita sosiaalikorvauksia, jotka heille eivät kuuluisi.

Eli kaiken kaikkiaan tämä ilmiö pitää ottaa hyvin vakavasti ja tässä pitää myös kansainvälisellä tasolla ponnistella. Jos puhutaan kaikkein suurimmista ja härskeimmistä jutuista, niin kyllä ne ovat sellaisia, missä on kansainvälinen ulottuvuus. Suomalaiset rahamiehet jotenkin näitä kansainvälisiä yhteyksiä hyväksi käyttäen joko verosuunnittelevat laillisesti mutta myös käytännössä lainvastaisesti kiertävät veroja. Tässä tarvitaan entistä vahvempaa yhteistyötä Euroopan unionin tasolla, mutta myös globaalisti tarvittaisiin yhteistyötä, jotta tätä ilmiötä voitaisiin vahvemmin torjua.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Pitkäaikainen verojaoston jäsen, suuresti arvostamani ed. Kallis, oli mielestäni aivan oikeassa. Ja täytyy sanoa, että mitä tulee tähän verotuksen globaalin aspektin kehittämiseen, niin siinä me joudumme etenemään askel askeleelta: nyt on tietojenvaihtoa, sitten sitä yritetään saada entistä kattavammaksi ja sen jälkeen saada jonkinlaisia minimisääntöjä. Mutta kun me tiedämme, ettei se EU:ssakaan tahdo onnistua, niin kuinka suuri haaste se on sitten globaalisti? Mutta ennemmin tai myöhemmin, kun tehdään riittävästi töitä, se tapahtuu. Pitää muistaa, että yhdellä kertaa kaikkea veronkiertoa ei saada kuriin; pitää pyrkiä siihen, mutta realistinen tässäkin suhteessa täytyy olla.

Mitä tulee tähän hallintarekisteriin, niin lähtökohtaisesti tietysti kaikkein parasta olisi se, että voitaisiin luopua hallintarekisteristä ja kaikki omistus olisi läpinäkyvää. No, sitten tulee seuraava kysymys: On pitkiä yhtiöketjuja, niitten jäljittäminen on joka tapauksessa globaalisesti äärimmäisen vaikeata, mutta silloin kun kaikki tiedot ovat löydettävissä, se olennaisesti helpottaa. Tietysti ongelma on se, että jos jotkut maat sallivat hallintarekisterin ja Suomi ei sallisi, niin silloin ollaan siinä tilanteessa, että suomalaiset yhtiöt, jotka ovat globaaleja — meillä ei ole montaa semmoista yhtiötä, mutta ne, jotka ovat globaaleja — tietysti sijoittajien osalta joutuvat hankalampaan tilanteeseen ja niillä voi olla vaikeuksia saada pääomaa. Tietysti kaikkein pahinta on se, jos muutama suuri yhtiö tästä syystä muuttaisi Suomesta pois ja siirtäisi pääkonttorinsa muualle. Silloin me tekisimme karhunpalveluksen. Eli lähtökohtana se tavoite on hyvä, että luovutaan hallintarekisteristä, mutta siinä pitää edetä hyvin harkiten, niin ettei tehdä yhtäkkiä erittäin suurta vahinkoa.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tarkastusvaliokunta oli yksimielinen monista toimenpiteistä, mitä täällä Suomessa voitaisiin tehdä, niin on tietysti harmi, että tätä poliittista yksimielisyyttä ei sitten panna toimeen. Nyt tietysti eduskunnan toimesta se on hyvin hankala laittaa toimeen, hallitus sen laittaa ja vaalitkin ovat lähellä. Varmasti sitä ennen niitä toimenpiteitä ei ehditä tehdä. Toivoisi tietysti, että sitten uusi eduskunta, mikä sen kokoonpano onkaan, tarttuisi todella tähän asiaan. Nythän selvästi on havaittavissa harmaan talouden ongelmat. Ne myönnetään laajasti koko eduskunnassa ja kaikissa poliittisissa puolueissa. Kyllä seuraava askel on, että pitäisi tehdä niitä toimenpiteitä. Tässä voidaan paljon, niin kuin tarkastusvaliokunnan asiakirjakin osoittaa, tehdä myös täällä Suomessa, kotimaassa.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän on erilaisia keinoja puuttua nimenomaan veronkierto-ongelmaan hallintarekistereiden osalta. Me tiedämme, että kaikissa vaihtoehdoissa se ilmeisestikin on satojen miljoonien eurojen pulma tällä hetkellä, niiden tietojen pohjalta, jotka muun muassa tämä Markku Hirvosen selvitys osoittaa. Eli se on tosi iso ongelma, ja näyttää siltä, että se on lisääntymään päin.

Yksi vaihtoehtohan olisi se, että osinkoja maksettaessa yritykset olisivat velvollisia ilmoittamaan näistä verottajalle. Ei tarvitse välttämättä siis tätä hallintarekisteriä sinällänsä lopettaa, jos katsotaan, että siihen on tiettyjä perusteita, että ei liputeta omistusta. Ilmoitus verottajallehan on viranomaissalaisuuden piirissä oleva asia, ja silloin verottaja vain tarkistaa, että se tieto, joka tulee vaikkapa Nokialta tai joltain muulta yhtiöltä maksetuista osingoista jonkun henkilön osalta tai yhtiön osalta, vastaa sitä, mikä on tieto henkilön tai yhtiön ilmoittamassa verotuksessa. Tämä olisi ratkaisun lievempi muoto, mutta sekin on siis täysin kansallisesti ratkaistavissa oleva asia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun nyt jonkin verran ruvettiin puhumaan tästä hallintarekisteristä, niin muistan, kun se viime kaudella oli esillä ja kun me saimme tavallaan sen kautta tukea sille olettamukselle, että aika paljon rahaa siirtyy hallintarekisterin kautta sellaiseen maahan, missä osinkojen veroprosentti on alhainen. Yllätyimme, kun niin suuri osa suomalaisten yhtiöitten osingoista meni Englantiin. Siis suhteettoman paljon meni juuri sinne sen takia, että siellä verotettiin osinkoja niin lievästi.

Tämä johti sitten siihen, että täytyy päästä paremmin seuraamaan, mihin ne osingot menevät. Tätä vastustettiin lähinnä sillä, että kun ei tiedetä, aivan niin kuin ed. Sasi totesi, ketkä ovat nämä Nokian ja Wärtsilän ja muitten yhtiöitten osakkeenomistajat, niin osinkorahahan menee pankille ja pankista sitten seuraavalle pankille, joka sitten jakaa ne niille oikeille omistajille. Mutta vastaväite kuuluu tietenkin, että joku aina tietää, kenelle se osinko menee. Siis se on aivan varma asia, että joku tietää, minne se osinko menee, ja se tieto Suomen veroviranomaisen pitäisi saada, ja se saa sen, jos hallintarekisteriä muutetaan, mutta myöskin voidaan saada sillä tavalla, mitä ed. Heinäluoma esitti.