Margareta Pietikäinen /r:

Fru talman! Lagförslaget gäller utvärdering av utbildningen och utvärderingsrådets och sekretariatets anknytning till Jyväskylä universitet.

Hallituksen esityksen mukaan opetusministeriö asettaisi arviointineuvoston määräajaksi. Arviointineuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten olisi sihteeristö, ja nämä tehtävät hoidettaisiin Jyväskylän yliopistossa virkatyönä. Arviointineuvoston sihteeristö olisi määräaikaisessa virkasuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Käsittelyssä oleva lakiesitys poikkeaa sivistysvaliokunnan kesäkuussa 2001 asiasta antamista kannanotoista. Lausunnossa todettiin, että Opetushallituksen yhteyteen tulisi perustaa riippumaton arviointiyksikkö, ja valiokunta korosti silloin arviointiyksikön riippumattomuutta muista tahoista.

Jyväskylä sijoituspaikkana voi olla erityisen ongelmallinen ruotsinkielisen koulutuksen näkökulmasta. Jyväskylän yliopistohan ei ole kaksikielinen, vaan yksikielinen yliopisto. Kun lakiesitys oli esillä sivistysvaliokunnassa, Opetushallituksen lausunnossa todettiin muun muassa, että arvioinnin ruotsinkielinen rinnakkainen toteuttaminen on huomattavasti työläämpää kuin yleensä kuvitellaan. Opetushallituksen mukaan tämä edellyttää yleisen tutkimus- ja arviointiosaamisen sekä ruotsin kielen täydellisen hallinnan lisäksi hyvää perehtyneisyyttä maamme ruotsinkieliseen koulutukseen ja sen erityispiirteisiin. Arvioinnin toteuttaminen vaatii hyvät yhteydet koulutuksen ruotsinkielisiin toimijoihin: lääninhallituksen ruotsinkielisiin yksikköihin, kuntiin ja Kuntaliittoon, opettajankoulutukseen, OAJ:n ruotsinkieliseen osastoon ja Ahvenanmaahan.

Opetushallituksen ruotsinkielinen linja korosti, että niin tarkan ja herkän työn kuin koulutuksen arvioinnin tasapuolinen ja laadukas toteuttaminen molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen vaatii ruotsin kielen täydellisen hallinnan lisäksi perehtyneisyyttä myös ruotsinkieliseen koulutukseen, sen rakenteeseen, kontekstiin ja historiaan. Opetushallituksen ruotsinkielinen linja totesi myöskin, että sen rakentaminen suomenkieliseen yliopistoon tuntuu erittäin vaikealta, suurta panostusta ja paneutumista vaativalta tehtävältä.

Mutta mielestäni teimme sivistysvaliokunnassa hyvää työtä ja olemme sekä esittämässä myönteisiä muutoksia lakiesitykseen että nostamassa tärkeitä asioita mietinnössämme esiin.

Kulturutskottet har alltså gjort positiva ändringar i lagförslaget där nätverkssamarbetet och Utbildningsstyrelsens roll betonas bland annat genom följande skrivning: "För den externa utvärderingen finns i anslutning till undervisningsministeriet ett särskilt råd för utbildningsutvärdering som tillsammans med universiteten, Utbildningsstyrelsen och andra utvärderingsexperter bildar ett nätverk för utvärdering."

Kulturutskottet tog i sitt betänkande särskild ställning till den svenska utvärderingen och konstaterade följande: "Utskottet anser att utvärderingsrådet måste ha tillgång till expertis på den svenska utbildningen i vårt land. Detta kan göras bland annat genom att rådet och dess sekretariat får tillräckligt många personer som är experter på de svenska utbildningsfrågorna. För att utvärderingen av den svenska verksamheten skall kunna genomföras på bästa sätt måste rådet ha goda kontakter med de svenska utbildningsaktörerna."

Och kulturutskottet gjorde följande uttalande: "Riksdagen förutsätter att regeringen ser till att rådet för utbildningsutvärdering ordnar sin verksamhet så att den svenskspråkiga utvärderingsverksamheten kan skötas på behörigt sätt. Detta förutsätter bland annat adekvata resurser för svenskspråkig utvärdering och en adekvat svenskspråkig representation i utvärderingsrådet och sekretariatet."

Fru talman! Jag anser därför att lagen nu kan godkännas trots att jag i remissdebatten var mycket kritisk till den. Den svenska utvärderingen bör givetvis noga följas upp.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Saanen hieman täsmentää sitä varsin lyhyttä puheenvuoroa, jonka ehdin tästä viime perjantain täysistunnossa käyttää. Kaksi keskeistä muutosta, jotka lakiin nyt täällä eduskuntakäsittelyssä ovat tulleet, selkeyttävät tätä lainsäädäntöä ja luovat vankemman pohjan arviointitoiminnan järjestämiselle.

Ensinnäkin, nyt lakitasolla todetaan hyvin selkeästi, että nimenomaan ulkoinen arviointi ja suuret linjaukset tehdään toisaalta arviointineuvoston toimesta, mutta itse työ toteutetaan verkostoyhteistyönä. Osapuolina tässä on mainittu yliopistojen lisäksi myös Opetushallitus ja muut arvioinnin asiantuntijatahot. Tämä ei poista sitä asiaa, että Jyväskylän yliopiston kanssa lähdetään vahvasti luomaan sihteeristöä. Tällä tavalla Jyväskylän yliopiston rooli tulee tässä olemaan hyvin keskeinen.

Toinen muutos oli, että nyt edellytetään selkeästi laissa, että säädetään asetus arviointitoiminnan sisäisestä ja laadullisesta kehittämistyöstä sekä menetelmien kehittämisestä, mitä ennen kaikkea kunnat odottavat. Tässä mielenkiintoinen asia on nimenomaan juuri se, että vaikka laki on arviointia edellyttänyt jo aiemmin toteutettavaksi, niin vain osa kunnista on noudattanut lakia. Nyt luodaan selkeämmät pelisäännöt ja selkeämmät tavoitteenasettelut. Tältä osin haluan aivan erityisesti korostaa sitä, että koko arvioinnin pääpainon pitää todella olla koulun tasolla tapahtuvan opetuksen ja oppimisen kehittämistyön tukemisessa.

Tämän lisäksi vielä kolmas tärkeä periaate tässä muutoksessa nyt toteutuu eli kysymys arviointitulosten julkisuudesta. Nythän laki toteaa, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa, ja tätä valiokunta täsmentää mietinnössä siten, että koululle voidaan antaa tietoa ja arvioita opetustoiminnan ja oppimistulosten kehityksestä sekä vertailuja muiden koulujen tulosten kehitykseen. Tällöin saadaan tulokset menetelmälliseen kehitystyöhön, jota arvioinnilla keskeisenä koululakien toimivuuden välineenä ajetaan takaa.