Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti viime keväänä hallituksen esityksen mukaisesti rajoittaa uusien EU-jäsenmaiden työvoiman vapaata liikkumista siirtymäaikalailla, jonka mukaan uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden pääsyä Suomen työmarkkinoille voidaan rajoittaa kahden vuoden ajan. Jo siirtymäaikalain hyväksymisen yhteydessä esitettiin laajalti epäilyksiä lain tarpeellisuudesta ja sen mahdollisista negatiivisista seurannaisvaikutuksista. Laki onkin nyt vuoden ajan voimassa oltuaan osoittautunut täysin epäonnistuneeksi. Rajoitukset ovat lisänneet virolaisen vuokratyövoiman käyttöä, pätkistäneet työsuhteita entisestään ja lisänneet talousrikollisuutta, kuten bulvaanien käyttöä, heikentäen samalla työsuojelun edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Filatovilta: Aikooko hallitus esittää näiden toimimattomiksi osoittautuneiden rajoitusten purkamista jo tänä keväänä, kuten esimerkiksi valtiovarainministeriön asettama rakennusalan suhdannetyöryhmä on esittänyt?

Työministeri  Tarja  Filatov

Arvoisa puhemies! Silloin kun toimitaan rikollisesti, silloin toimitaan rikollisesti, oli laki itse asiassa mikä tahansa. Mielestäni se pitää irrottaa tästä kokonaisuudesta. On tehty arvioita siitä, mitä on tapahtunut niissä maissa, joissa tällaista siirtymäaikaa ei ole käytössä, ja nuo tulokset ovat olleet hieman ristiriitaisia. On itse asiassa aika vaikeaa analysoida sitä, mikä johtuu ulkomaalaislain muutoksista, mikä johtuu globalisaatiosta yleensä ja mikä johtuu tästä siirtymäajasta. Sitä analyysityötä tehdään parhaillansa työministeriön työryhmässä, ja kun nuo tulokset valmistuvat, niin sen jälkeen hallitus arvioi oman kantansa siihen, miten tässä asiassa mennään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Siirtymäaikalakia hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tarkoin lain vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja työvoiman käyttöön ja, mikäli merkittäviä ongelmia syntyy, tuo nopeasti eduskunnalle esityksen lain voimassaoloajan lyhentämisestä tai soveltamisalan supistamisesta.

Arvoisa puhemies! Kysyn edelleen ministeri Filatovilta: Eikö hallituksen tulisi nyt tosiasiat tunnustaen välittömästi toimia lausuman edellyttämällä tavalla ja purkaa tarpeettomat rajoitukset, vai haluaako ministeri Filatov edelleen pitkittää näiden ongelmien olemassaoloa, vielä toisenkin vuoden ajan?

Työministeri  Tarja  Filatov

Arvoisa puhemies! Eduskunta tiesi silloin, kun tuota lainsäädäntöä tehtiin, mitkä ovat ne riskit, mitkä ovat hyvät puolet ja mitkä ovat huonot puolet. Tuosta valiokunnan kannanotostakin näki, että tiettyjä lieveilmiöitä saattaa tulla siitä, että me otamme siirtymäajan käyttöön, mutta silloin tähän päädyttiin. Nyt niiden tietojen varassa, mitä on — esimerkiksi Ruotsissa on tapahtunut samantyyppistä vuokratyökehitystä — ydinongelma on se, millä valvotaan vuokratyötä, oli meillä siirtymäaikaa tai ei. Siitä huolimatta tuota siirtymäajan vaikutusanalyysia tehdään ja se on parhaillaan tekeillä, ja sen jälkeen tehdään päätöksiä jatkotoimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! Juuri harmaa työvoima onkin suurin ongelma. Kuten ministeri totesi, ei ole riittävää valvontaa työmailla siitä, miten harmaata työvoimaa käytetään, niin ulkomailta tullutta kuin täällä Suomessakin toimivaa. Kysynkin:

Milloin lisätään työsuojeluviranomaisille niin paljon resursseja, että he voivat tehdä myöskin pistokokeita työmaille, että siellä todettaisiin nämä? Tai toinen vaihtoehto on antaa ammattiliitoille sellaiset oikeudet, että ne voivat puuttua näihin ongelmiin.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työsuojeluasiat kuuluvat ministeri Mönkäreelle, mutta voin sanoa sen, että noita resursseja on katsottu ja työsuojelupuolella on kehitetty niitä menetelmiä, joilla asioihin päästäisiin puuttumaan. Myös poliisin kanssa on perustettu sellainen yksikkö, joka puuttuu kaikkein raskaimpiin tilanteisiin, mutta on myös muita välineitä, jotka ovat tällä hetkellä valmistelussa, jotka liittyvät puuttumismenetelmiin, joita silloin, kun näitä ongelmia esiintyy, voitaisiin kehittää.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Työsuojelu on juuri saanut lisää voimavaroja. Eduskunta on lisäbudjetissa viime vuonna lisännyt rahoja, ja nyt on juuri perusteilla virkoja, joiden avulla pystytään tähän asiaan erityisesti panostamaan. (Ed. Ahde: Kolmetoista virkaa!) — Aivan, ed. Ahde tuosta antoi apua vielä siinä suhteessa, että kolmetoista uutta virkaa tulee. — Näistä osa osoitetaan juuri nimenomaan tämäntyyppisten asioiden tarkastukseen.

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on myös erinomaisen hyviä kokemuksia eräillä aloilla ulkomaisesta työvoimasta. Esimerkiksi terveydenhuoltosektorilta löytyy monia paikkoja, joissa ulkomainen työvoima on sananmukaisesti pelastanut palvelut ja niiden saatavuuden. Tarvitaan myöskin yliopistomaailmassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa uusia innovaatioita, ulkomaista väkeä. Kysynkin, ministeri Filatov:

Onko ministeriön piirissä kartoitettu tavallaan niitä toimialoja, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja joilla pitäisi aktiivisesti edistää ulkomaisen työvoiman saatavuutta Suomeen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa jatkuvasti tehdään kartoitusta siitä, millä toimialoilla on esimerkiksi rekrytointiongelmia, ja terveydenhuollossa nämä ongelmat keskittyvät tietyille alueille ja tiettyihin tehtäviin. Itse asiassa suurimpia rekrytointiongelmia tulee joillakin erityisaloilla. Oli meillä minkälainen suhdanne tahansa, esimerkiksi hitsaajan ammattitaito on sellaista, jota on aina niukasti tarjolla.

Jos katsotaan sitä työvoimaa, jota Suomeen on tullut ulkomailta, niin pääosa siitä keskittyy tällaisiin hyvin kausiluontoisiin tehtäviin, marjanpoimintaan, tiettyihin maataloustehtäviin, ja toinen puoli, joka näkyy, on jotkut palvelualojen tehtävät sekä rakennusalalla oleva erityisammattitaito.

Arvoisa puhemies! Eikö hallitus näe mitään riskiä siinä, jos nyt kahden vuoden ajan esimerkiksi virolainen rakennusmies pääsee tänne vain tämmöisen vuokratyösuhteen kautta, joka on huonompi vaihtoehto? Hänhän ei tietenkään tekisi sitä, jos hänellä olisi vapaus tulla tänne, niin kuin sitten kahden vuoden kuluttua toivottavasti on. Eikö nähdä riskiä, että semmoiset tottumukset ja rakenteet, jotka nyt muodostuvat, jäävät pysyviksi ja näin me tulemme kärsimään tästä tilanteesta vuosia eteenpäin? Siinä mielessä eikö olisi aika nopeasti purkaa tämä täysin epäonnistuneeksi osoittautunut laki, joka minun mielestäni tiedettiin epäonnistuneeksi silloin jo, kun se tehtiin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Totta kai näitä tottumuksia pitää pyrkiä välttämään, mutta itse asiassa ongelma on enemmänkin valvonnan tehokkuudessa ja niissä välineissä, joilla voitaisiin valvontaa parantaa, koska jos esimerkiksi nyt sitten virolaisesta rakennusfirmasta tullaan vuokratöihin Suomeen, niin jos se tehdään laillisesti, niin silloin näille lähetetyille työntekijöille maksetaan suomalaisen palkkatason mukainen palkka ja heidän muistakin työehdoistansa huolehditaan. Jos se taas tehdään lainvastaisesti, silloin poljetaan hintoja.

Ongelma on se, että esimerkiksi viranomaisyhteistyössä kaikkia niitä tarvittavia tietoja Virosta ei ole saatavissa, joita tarvittaisiin tuon valvonnan tehostamiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan yhteistyötä myös Viron hallinnon kanssa eikä pelkästään suomalaista lainsäädäntöä.

Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koski juuri sitä, mistä äsken ministeri Filatov totesi, mutta täsmennän sitä: Kun Suomessa pitää maksaa suomalaisen työehtosopimuksen mukaan myös näille lähetetyille työntekijöille palkkaa, niin onko Viron kanssa miten sovittu näistä asioista? Onko yhtään tiedossa, että olisi pyydetty sieltä tarkastamaan esimerkiksi virolaisen firman palkkatietoja, työaikatietoja, sitä, mitä täällä Suomessa on maksettu näille ihmisille? Miten se toimii tällä hetkellä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ongelma on itse asiassa se, että myöskään virolaiset viranomaiset eivät saa aina noita tietoja, ja sen vuoksi tätä menetelmää pitää kehittää molempien maiden välillä. Niitä muita elementtejä, joita tässä on käytetty, on esimerkiksi työvoimaneuvonta, palvelupiste Viron puolella, jossa lähtökohta on se, että ne ihmiset, jotka ovat tulossa tai hakeutumassa Suomen työmarkkinoille, voivat saada tietoa siitä, minkälaiset pelisäännöt suomalaisessa työelämässä vallitsevat. Tämä on yksi ennaltaehkäisyn väline, mutta viranomaisyhteistyön tiivistäminen on toinen väline. Mutta sitten meillä on ongelmia sen suhteen, että EU-lainsäädäntö itse asiassa asettaa tiettyjä rajoitteita sille, minkälaisia päätöksiä me voimme Suomessa tehdä.

Arvoisa puhemies! Työministeriön oma selvitys valmistui muutama viikko sitten, jossa nimenomaan todettiin, että nykyinen järjestelmä aiheuttaa ongelmia, ja ministeri Filatov sanoi, että järjestelmää pitäisi muuttaa. Suurin ongelma on se, että jos ihmiset tulisivat tänne töihin suomalaisen työnantajan palvelukseen, silloin kontrolli toimisi hyvin. Nyt on vain yksi vaihtoehto, joka on vuokratyövoima, ja siinä kontrolli on vaikeampaa. Tämä ongelma voidaan ratkaista sillä, että luovutaan tästä siirtymäkauden sääntelystä — looginen johtopäätös. Mutta en ymmärrä, miksei siihen voida ryhtyä välittömästi. Mitä Ruotsiin tulee, Ruotsissa voidaan vapaasti tulla tekemään töitä Virosta, mutta ei ole tullut 400 000:ta virolaista työntekijää. Mitään erityisempiä ongelmia ei ole.

Muistan, että kun 2001 hallitus teki periaatepäätöksen, niin silloinhan Halonen ja Tuomioja olivat sitä mieltä, että viiden ja seitsemän vuoden siirtymäaika vaaditaan, ja mekin ottelimme silloin kovasti siitä ja te vaaditte pitkiä siirtymäaikoja.

Oletteko te nyt, kun näette nämä kaikki ongelmat, valmiita siihen, että tästä siirtymäaikajärjestelmästä luovutaan jo tänä vuonna tai viimeistään, kun kahden vuoden aika on mennyt umpeen, koska työministeriön kanta tässä asiassa on tärkeä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi on oikeassa siinä, että vuokratyö on lisääntynyt, mutta ikävä kyllä tällä hetkellä tiedossani olevien faktojen mukaan se on lisääntynyt myös Ruotsissa, vaikka siellä ei ole siirtymäaikaa. Mielestäni tällä hetkellä on saatava pitävät faktat siitä, mitä on tapahtunut niissä maissa vuokratyön suhteen, joissa siirtymäaikaa ei ole, johtuuko vuokratyökehitys siitä, että meidän työmarkkinamme ovat muuttuneet, ne ovat pirstaloitumassa, vai johtuuko se vain ja ainoastaan siirtymäajoista. Itse uskon, että nämä molemmat tekijät ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministeritkin ovat todenneet, suurin ongelma on valvonnan puutteessa. Olen kyllä aika vakuuttunut, että ne 13 lisävirkaa eivät tätä ongelmaa yksin ratkaise, toki niistäkin hyötyä on, jos niitä nyt todella kohdennetaan työmaiden tarkastukseen. Rakennusalalta me tiedämme erittäin hyvin sen, että suurin ongelma on nimenomaan aliurakoitsijoiden osalta. Tältä osin, arvoisat ministerit, tiedustelisin:

Eikö nyt voitaisi mennä järjestelmään, jossa pääurakoitsijalle annetaan vastuu siitä, että aliurakoitsijat huolehtivat työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista, niin kuin suomalaisetkin työnantajat joutuvat tekemään?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä on tyypillisesti kysymys, joka on niin sanottu kolmikantakysymys ja työmarkkinaosapuolten ... (Ed. Jaakonsaari: Nyt se tuli!) — Aivan oikein, ed. Jaakonsaari, se on sitä, (Ed. Elo: Ja tärkeä!) ja se kannattaa niissä pöydissä arvioida.

Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sen vuoksi myös näitä siirtymäaikoja. Joka tapauksessa näitä ongelmia on ja tulee olemaan. Ammattiliitot ovat perustellusti toivoneet, että niiden tiedonsaantioikeutta parannetaan, ja ne ovat myös perustellusti toivoneet ryhmäkannemahdollisuutta. Kysyn tähän ministerin kantaa.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Nämä asiat nyt menevät enemmän ministeri Rajamäen ja ministeri Koskisen toimialaan. Kolmikantaisissa neuvotteluissa on etsitty niitä välineitä, joilla päästäisiin tätä valvontaa tehostamaan, ja esimerkiksi ryhmäkanne on sellaisia asioita, että jos sitä lähdetään valmistelemaan, sitä tehdään oikeusministeriön puolella.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki taisi sanoa sen pihvin, että kun tämä on kolmikantakysymys, niin tämä asia ei etene. Mutta kolmikantaanhan kuuluu hallitus. Kun on selvästi huomattu, että tässä on tehty virhe, liioiteltu maahanmuuttoa, tehty ensinnäkin ulkopoliittinen virhe sen suhteen, että ärsytettiin uudet jäsenmaat ensinnä toivottamalla tervetulleiksi ja sitten sanomalla, ettette saakaan tulla, niin eikö nyt tällaisessa tilanteessa hallitus voisi osoittaa sen ketteryytensä, ottaa suoraan sanoen ne poliittiset pinnat, joita Euroopan unionissa tästä saisi, ja korjata myös ilmenneitä ongelmia? Esimerkiksi Irlanti, joka on tällä hetkellä oikea taloustiikeri, houkuttelee eikä yritä estää. Tässä on semmoinen asennevamma ollut alusta lähtien, ja nyt hallitus valitettavasti ei pysty tätä korjaamaan. Onko yhtään ministeriä, joka suoraan sanoo, että tämä on ollut virhe, tämä korjataan?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt useamman kerran sanoa tämän keskustelun aikana, että tuota yhteistä analyysia ollaan valmistelemassa, ja kun se saadaan valmiiksi, sen jälkeen hallituksen on muodostettava yhdessä oma kantansa siihen, miten tässä asiassa mennään eteenpäin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllä ministeri Filatov on vastannut tähän täysipainoisesti, niin kuin asia on. Taloustiikereitä tuppaa olemaan vähän tilapäisesti maailmalla, ja kyllä tämä taloustiikeri Irlantikin osaa rajansa tarvittaessa sulkea, sen EU-politiikka on sen maan osalta kyllä osoittanut monta kertaa.