Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmasta on saanut sellaisen vaikutelman, että hallitus aikoo edistää työsuhdematkalipun käyttöönottoa. Viime syksynä täällä eduskunnassa oli aika mukava tunnelma siinä suhteessa, että hallituspuolueitten kansanedustajien puheista sai semmoisen vaikutelman, että asia todella etenisi tämän vuoden alusta lukien. Nyt sitten kuitenkin on käynyt niin, että näin ei ole tapahtunut. Arvoisa valtiovarainministeri, onko tämä asia nyt tarkoitus ottaa vakavasti esille ja ryhtyä tätä hanketta viemään todella voimakkaasti eteenpäin?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä asiahan oli tupoprosessissa mukana tiettyyn mittaan. Valtiovarainministeriön näkökulmasta se on tietenkin budjettiasia, ja siitä näkökulmasta katsoen minun tehtäväni on arvioida aina kehysjärjestelmän puitteissa näitä ehdotuksia. Asiana tämä on varmasti sellainen, joka kyllä jatkossakin tulee esille, ja uskon, että se on esillä taas, kun kesän budjettiriiheen yksityiskohtaisia esityksiä eri ministeriöistä tulee, tässä tapauksessa tietysti lähinnä liikenneministeriöstä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän niin, että hallituksesta on tulossa myöskin Kioto-sopimukseen liittyvä selvitys tämän kevään aikana, ja jos joku asia, niin tämä asia on myös osa Kioton sopimuksen toteuttamista. Liikenteen päästöt ovat kasvihuonepäästöjen osalta kai noin viidennes meidän maamme osalta. Juuri tämänlaatuisilla liikennepoliittisilla ratkaisuilla voitaisiin asiaa edistää suhteellisen halvalla, suhteellisen efektiivisesti. Mitä ministereillä on tästä kerrottavissa tässä yhteydessä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Liikennehän ei tällä hetkellä ole päästökauppajärjestelmän piirissä, mutta kaikki se, mikä voidaan tehdä CO₂-päästöjen vähentämiseksi myös päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla — sen ohessa, että se on koko maailmalle hyväksi — se vähentää myös Suomen laskua päästökauppajärjestelmässä. Sikäli kaikki sellainen, mikä vähentää todella myöskin liikenteen CO₂-päästöjä, on todella tervetullutta. Paraikaa ollaan uudistamassa ilmasto- ja energiastrategiaa ja siinä yhteydessä punnitaan erilaisia vaihtoehtoja. Ei ole mitään hallituksen yhteistä tahtotilaa vielä katsottu, mikä se on, enkä osaa tässä mielessä hallituksen nimissä sanoa, mitkä voisivat vaihtoehdot olla. Pyrkimys on ja liikennesektori itse arvioi tällä hetkellä, että vuoteen 2012 mennessä voisivat ehkä yhden miljoonan tonnin verran CO₂-päästöt liikennesektorilla vähentyä elikkä semmoisen 5 prosenttia suurin piirtein nykytilanteeseen verrattuna.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastomuutoksen kannalta ja Suomen ympäristön ja koko maailman ympäristön kannalta joukkoliikenteen edistäminen on tärkeätä. Haluan muistuttaa tässä, että pääministeri Vanhanen on Helsingin Sanomissa viime vuonna lokakuussa luvannut, että hallitus tuo työsuhdematkalipun tai edistää sitä, liikenneministeri on sitä luvannut, eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt vähintään kahdessa budjettimietinnössä työsuhdematkalipun eteenpäinviemistä. Ja me tiedämme, arvoisa hallitus, että teidän hallituksenne aikana joukkoliikennemäärärahoja on leikattu — onneksi eduskunta on puuttunut, niin että ei niin paljon kuin olisi muuten leikattu. Ainoat keinot, joilla me joukkoliikennettä voimme ylläpitää ja edistää, ovat lisämäärärahat ja toiseksi tehokkaimpana työsuhdematkalippu. Sen ovat liikenneministerin työryhmät osoittaneet, ja hän on tämän asian luvannut. Kysynkin nyt valtiovarainministeriltä:

Eikö näistä lupauksista pitäisi pitää kiinni? Ettekö te ole huolissanne haja-asutusseudusta, jossa ihmiset eivät pääse enää liikkumaan? Edellinen hallitus teki lupauksen, että haja-asutusseudulla myöskin ilman autoa voidaan liikkua, ja se on ollut kokoomukselle tärkeä tavoite. Eikö tämä ole keskustalle ja sosialidemokraateille enää tärkeä tavoite?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Haja-asutusalueiden kuten taajama-alueittenkin perimmäinen etu suhteessaan valtiovaltaan on se, että valtiontalous pysyy edes jonkinlaisessa kurssissa ja ojennuksessa. Nyt tällä vaalikaudella lisäämme menoja ennakkosuunnitelman mukaan yli miljardi euroa, todennäköisesti enemmän vielä kuin on hallitusohjelmassa määritelty. Se ulottuu kaikkeen päätöksentekoon. Nämä rajat täytyy tuntea ja tunnistaa.

Ympäristöpolitiikassa myöskin menopuoli lisääntyy. Odottaisin vaihteeksi sellaisia esityksiä välistä, jotka eivät aina tarvitsisi valtion lisätukea, menojen lisäystä tueksensa, että syntyisi jotain ilman sitäkin.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kyllä työsuhdematkalippu on erittäin keskeinen ja tärkeä osa joukkoliikenteen edistämistä, siis sitä aitoa ja todellista edistämistä. Tästä meillä on todella olemassa ministeriössä perusteelliset selvitykset. Voin sanoa näin, että olin todella pettynyt siihen, että tuporatkaisussa tästä ei saatu lopullista tulosta aikaiseksi. Mutta eihän tätä asiaa tietenkään ole vielä veran alle laitettu missään mielessä. Niin kuin sanoin, tämä on oleellinen ja tärkeä osa joukkoliikenteen kehittämistä, ja tästä tullaan tekemään uusia esityksiä. Katsotaan sitten, miten käy.

Koko joukkoliikenneasiasta: Niin kuin täällä on esille tullut ja kuten eduskunta hyvin tietää, joukkoliikennemäärärahat ovat laskevat, ja vaikka meillä on tekeillä erilaisia rationalisointitoimenpiteitä — niitähän täytyy joka tapauksessa aika ajoin tehdä — siitä huolimatta tehokkaan joukkoliikenteen ylläpitäminen ja kehittäminen ja lisääminen tässä tilanteessa on vaikeaa. Ja tässä nimenomaan on työsuhdematkalippu äärimmäisen tärkeä.

Arvoisa puhemies! Eihän tämä työsuhdelippu ole pelkästään eduskunnasta käsin tullut idea. Sen selvittämisestä on maininta hallitusohjelmassa, ministerit ovat puhuneet sen puolesta, ja Joukkoliikenne nousuun -työryhmän esityksessä se oli yksi keskeinen asia muistaakseni. Nyt on vain tilanne se, että valtiovarainministerin näkökulmasta tällaiset asiat ovat vain budjettiasioita, ympäristöministeriön ja ympäristöministerin osalta ne ovat ennen kaikkea maapallon ja ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevia kysymyksiä ja liikenneministerin kannalta ne ovat joukkoliikennekysymyksiä ja liikennepoliittisia kysymyksiä.

Onko niin, että kun hallituksen sisällä arvotetaan nämä asiat tällä tavalla, niin aina on voittaja se taho, joka edustaa valtiovarainministeriä ja ottaa sen kylmän kamreeri-, budjettinäkökulman vain päätöksenteon perustaksi? (Ed. Ala-Nissilä: Kamreeri on hyvä ammatti!)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tästähän käynnistyi elävä keskustelu. Sellaista kyllä käydään hallituksessa päivittäin, tästäkin asiasta on käyty ja tullaan käymään, ja hyvä kokonaisuus syntyy sitten sen keskustelun pohjalta. Budjettipäätöksiä tehdään määräaikoina, edustaja tulee näkemään ne sitten ensi kesän loppupuolella, kun hallitus budjettiriiheensä kokoontuu. Katsotaan. Mutta se on vaan sillä tavalla, että sitä rahaa ei valitettavasti ole määrättömiin. Päinvastoin, näkymä on sellainen, että jos te olette valmiit ottamaan riskin, niin minä en kuitenkaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä, jonka te haluatte ottaa: vain lisää menoja. (Ed. Zyskowicz: Pankaa työllisyys kuntoon, niin rahat riittävät!)

Arvoisa puhemies! Viime viikolla juhlimme myös täällä eduskunnassa sitä, että Kioton sopimus astui voimaan. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Tämän asian pitäisi olla selviö kaikille valtioneuvoston jäsenille. Mutta viime vuonna Suomen kasvihuonekaasupäästöjen määrä kasvoi eli tämä ura erkani siitä, mikä sen pitäisi olla: laskeva ura tulevaisuudessa. Tiedustelenkin:

Tuoko hallitus työsuhdelippuasian eduskunnalle osana strategiaa, jolla pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei ole olemassa vielä mitään lopullista ratkaisua siitä, kuinka konkreettisia keinoja esitetään siihen, miten esimerkiksi liikennesektori voisi vähentää edes sen miljoonan tonnin verran CO₂-päästöjä. Kuvittelen, että jos keinoihin päädytään, niin ilman muuta joukkoliikenteen edistämisen, niiden päälinjojen, miten sitä pitäisi edistää, täytyy olla mukana siinä asiakirjassa. Niin kuin sanottu, mitään päätöksiä vielä ei ole eikä myöskään käsitystä siitä, että jos joukkoliikennettä päätetään edistää näin ja näin, millä tavalla se mahdollinen edistäminen rahoitetaan. Minä ajattelen, että muun muassa valtiovarainministeriö on kiinnostunut siitä, millä tämä toimi sitten rahoitettaisiin. Mutta varmaan löytyy sellaisia myös ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, joilla myös rahoitus voidaan järjestää, jos tahtotila on sellainen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Lyhyesti. Vihreän eduskuntaryhmän edustajat siis tuovat esiin työsuhdematkalipun kasvihuoneongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi viitaten, niin kuin ed. Anttila teki, viime vuoden päästötaseeseen. Tämä on kyllä siis todella sumutusta. Kun vesivuodet ovat olleet huonoja, se tiedetään, että meidän päästötaseemme riippuu hyvin voimakkaasti tästä vaihtelusta. Tämä vuosi tulee olemaan varmasti parempi, ja työsuhdematkalippu ja moni muu asia on aivan "peanuts" siinä kokonaisuudessa, jossa sitten katsotaan, millä energiaa tuotetaan. Te vastustatte ydinvoimaa, joka tässä suhteessa olisi aivan erinomainen, sen lisäys, aivan erinomainen tavoite teillekin, jotta tämä asia voisi ratketa joskus tulevaisuudessa kunnolla.

Arvoisa herra puhemies! Tämä joukkoliikenteen työsuhdematkalippujärjestelmähän on siinä mielessä etevä, että eihän tämä, ministeri Kalliomäki, lisää valtion menoja välttämättä. Päinvastoin sehän lisää joukkoliikenteen käyttöä, tulee lisää matkustajia, sen myötä joukkoliikenteen tuki vähenee. Tämä on mainio malli teille, tarttukaa kiinni.

Nyt kysynkin tästä, ja tämä on nähtävä ennen muuta osana joukkoliikenteen kehittämistavoitteita ja järjestelmää — en minäkään usko ministeri Kalliomäen tavoin, että tällä on mitään tekemistä päästökysymyksen ratkaisun kannalta pitkässä juoksussa. Mutta ministeri Luhtanen, teille vielä kysymys:

Aiotteko tuoda nyt ensi vuoden budjettineuvottelujen pohjaksi selkeän esityksen tämän joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttöönotosta?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kyllä aion.

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän aivan erinomaisesti ministeri Kalliomäen asennetta näihin menolisäyksiin. Mutta niin kuin tästä keskustelustakin on nyt käynyt ilmi, tässä itse asiassa, kun valtio, siis me, on sitoutunut Kioton sopimukseen ja sen ehtojen täyttämiseen, ja niin kuin ministeri Pekkarinen on todennut, me tiedämme, mistä suuruusluokasta tässä on kysymys, silloin itse asiassa, kun sopimuksesta pidetään kiinni, me emme tarvitse mitään nettolisäystä, mutta me tarvitsemme rahavirtojen ohjailua, että tavoitteet toteutuvat. Voisitteko antaa periksi, arvoisa ministeri?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Jos tämä Laukkasen malli toimii ensi vuoden budjettia laadittaessa, niin että tulo- ja menovirrat menevät yhteen taikka jopa tulopuoli vahvistuu, niin kuin ed. Laukkanen pyrki viittaamaan, niin siitä vaan, ilman muuta. Mutta haluan tarkistaa Laukkasen mallin, ennen kuin lähden toimenpiteisiin.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu Kioton mekanismeista ja päästökaupan ulkopuolisista toimialoista. Tämän käynnissä olevan työn yksi tärkeä osa on se, että arvioidaan näitä päästökaupan ulkopuolisia aloja, liikennettä ja muun muassa maa- ja metsätaloutta, ja tarkastellaan sitä, millä toimenpiteillä näillä aloilla voidaan päästöjä alentaa ja minkälaisia kansantaloudellisia vaikutuksia näistä on ja myös valtiontaloudellisia vaikutuksia, ja pyritään löytämään kustannustehokkaimmat menetelmät alentaa päästöjä myös näillä toimialoilla.

Arvoisa puhemies! Työsuhdematkalipulla on erittäin paljon merkitystä työnantajalle, työntekijälle ja ilmaston kannalta jnp., mutta eräs asia, mikä tässä kannattaa huomioida, on sen hyvin keskeinen merkitys kuntien asuntotuotannolle. Jos ajatellaan väliinputoajakuntia, esimerkiksi Keski-Suomessa Korpilahti, joka jää Jyväskylän ja Jämsän puoliväliin, saisi huomattavasti enemmän helpolla asukkaita sillä tavalla, jos tämä työsuhdematkalippujärjestelmä otettaisiin käyttöön. Nyt kysyn ministeri Kalliomäeltä, kun kerroitte, että te keskustelette päivittäin näistä asioista:

Eikö tästä olisi syytä keskustella laaja-alaisemmin niin että ei erikseen ilmaston osalta, erikseen työnantajan ja työntekijän osalta, vaan kokonaisuudessaan niin, että tämä tukee myöskin haja-asutusalueita, niin kuin olette luvanneet hallituskauden alkuajoilla?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ministeri Pekkarinen viittasi, että päivin öin näitä asioita käsitellään ja pitää käsitellä. Minä nyt pitäydyn tässä Laukkasen mallissa kuitenkin, sen verran pitää kamreerin otteista hellittää. Sinänsähän tietysti on niin, että työsuhdematkalippu ideana on hyvä, ja siltä pohjaltahan se oli näissä tupokeskusteluissa yhdellä painolla mukana. Työmarkkinaosapuolet eivät nyt kuitenkaan sitä sitten omiin mietteisiinsä riittävän vahvasti ottaneet. Hallituksen puolella tämä asia käydään budjettiprosessin yhteydessä läpi.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kyllä liikenne- ja viestintäministeriössä suhtaudutaan vakavasti tähän tulevaan, siihen Kioton sopimukseen, niin että liikennepäästöt otetaan tähän koriin mukaan. Tätähän valmistellaan yhteistyössä ministeri Pekkarisen johtamassa ilmastotyöryhmässä, ja meillä on tietysti jo valmentauduttu tähän monellakin tapaa — tämähän on pitkäjänteistä työtä.

Sitten se, että nämä päästöthän muodostuvat hyvin monesta osatekijästä; yksi tekijä ei tietysti kesää tee, vaan siinä on monta. Siinä on koko liikennejärjestelmän suunnittelu, päästöttömät liikennemuodot, raiteiden suosiminen, mitä tehdään, ja monen-, monenlaista, hyvät liikennevälineet, sujuva liikenne, ja työsuhdematkalippu on yksi osa tätä kokonaisuutta. Meillä tehdään koko ajan tätä valmistelutyötä; meillä on selvityksiä, tutkimuksia, hyvin paljon tietoa tästä asiasta. Minä uskon, että kun tämä vakaasti tehdään ja otetaan huomioon hyvä ja toimiva liikenneverkko pohjana, niin tästä päästään kyllä hyvästi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kyllä joukkoliikenteen suosiminen on ihan oikeita toimenpiteitä, kun ilmansaasteista puhutaan. Liikenteessä vaikuttaa myös se — tuli tutkimus — että dieselkäyttöiset autot aiheuttavat aika suuren syyn siihen, että tuhannen suomalaista kuolee ilmansaasteisiin ja pienhiukkasiin, ja tämäkin näkökulma pitäisi ottaa huomioon. Kysynkin: Mitä aiotaan nyt tehdä, että näiden tuhannen suomalaisen ei tarvitsisi kuolla — ja siinä varmaan on monia tuhansia, jotka vammautuvat — että saataisiin tällainen ongelma korjattua?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Oli oikeastaan hyvä, että tämä näkökulma tuli esiin. Päästöongelma on huomattavasti enemmän, kuin tämä esillä ollut kysymys antaa ymmärtää, kiinni itse liikenteessä olevista autoista ja muista ajoneuvoista, ja dieselajoneuvoissa on erittäin suuri hiukkaspäästökuormitus ollut pitkään. Olen ymmärtänyt, että tekniikka alkaisi olla valmis siihen, että tämäkin puoli päästöistä voitaisiin saada kuriin, poistettua lähes kokonaan tai kokonaan. Kyse on sitten autonvalmistajille asetettavista säännöksistä. Silloin mennään EU-tasolle vähintään, ja sillä puolella Suomen on syytä ponnistella.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Palaisin aina tänne ed. Pulliaisen ydinkysymykseen asti. Jos liikenteen päästöjä voitaisiin tällä miljoonalla tonnilla vähentää, niin tämän päivän laskelmien mukaan se tarkoittaisi noin 10 miljoonan euron pienentymistä suomalaisille, joko valtiolle tai elinkeinoelämälle tai niille yhdessä, vuodesta 2008 lähtien. Sitä se merkitsee. Ei siis ihan pienestä asiasta ole kysymys. Ja jos voidaan joillakin insentiiveillä todellakin vähentää näitä liikenteen päästöjä, niin se kaikki on tässä mielessä kotiin päin ja merkitsee oivallista kotiin päin vetämistä.

Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee tähän biopohjaisten polttoaineiden lisääntymiseen liikenteessä, niin kyllä Euroopassa on jo maita, jotka koko liikenteen polttoaineista useamman prosentin käyttävät nimenomaan biopohjaisia polttoaineita, ja tällaisia autoja markkinoilla on. Suomi on tässä asiassa lapsenkengissä. Me olemme antaneet sitoumuksen, että me tavoittelemme vuoteen 2010 mennessä, että 5 prosenttia kaikesta liikenteestä kulkisi biopohjaisella. Tällä hetkellä meillä luku on nolla-pilkku-nolla-jotain, elikkä meillä todella on paljon tekemistä. (Puhemies: Minuutti!) Fortum päätti perustaa alan yrityksen äskettäin Porvooseen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri viittasi siihen, että ydinvoimalla hoidetaan näitä päästöasioita, ja ilmeisesti sitä ennen päästöasioita hoidetaan sillä, että sataa enemmän. Siltä tämä ilmastostrategia nyt hieman vaikuttaa, koska kaikki nämä ehdotukset ovat vielä suunnitteluasteella. Itse uskon, että kaikki nämä ehdotukset, joita nyt suunnitellaan, täytyy saattaa voimaan ja vielä lisäksi paljon enemmän, tarvitaan verotuksellisia keinoja. Tiedustelenkin valtiovarainministeriltä:

Mitä verotuksellisia keinoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi valtiovarainministeriössä suunnitellaan osana ilmastostrategiaa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tässäkin kannattaa katsoa Suomen rajoja ulommaksi. Aivan oleellinen asia olisi saada energiaverojen harmonisointi EU:ssa vauhtiin. Suomi on tätä yrittänyt koko jäsenyysaikansa voimaperäisesti, mutta ei vain löydy kannattajia riittävästi, koska kansalliset edut poikkeavat niin paljon toisistansa. Se on vähän sama juttu kuin tässä eduskunnassa vaikkapa ydinvoimakysymys. Ei vihreälle puolueelle ole eduksi kannattaa ydinvoimaa, vaikka se kuinka olisi edullinen tuotantomuoto päästöjen kannalta. 90-luvulla te julistitte, että tämähän menee hyvin, kun päästöt eivät kasvaneet — oli hyviä vesivuosia useampi siinä — ja vesivoima oli erittäin tärkeä ja hyvä, niin kuin se on tänäkin päivänä, mutta se riippuu juuri siitä sateen määrästä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri viittasi työmarkkinajärjestöihin, mutta jos puhutaan työsuhdematkalipusta, niin kysymyshän on tuloverolain muuttamisesta. Yhtä lailla tällä hetkellä on mahdollisuus työnantajalla antaa työsuhdeauto. Minkä takia on perusteltua suosia henkilöautoja suhteessa joukkoliikenteeseen? Eikö nyt olisi aika, että hallitus tekisi sen tuloverolain muutoksen ilman työmarkkinajärjestöjen siunausta? Uskon kyllä, että työmarkkinajärjestöt ovat joukkoliikenteen puolesta, ja työnantaja voi sitten ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa, otetaanko tämä lippu käyttöön. Muistutan vielä, että hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus edistää sitä, että työmatkaliikenne siirtyy joukkoliikenteeseen. Kysyn:

Mitä toimia tämän eteen on tehty? Eipä taida juuri olla mitään tehty. Eikö tämä olisi se piristysruiske, jolla suurten kaupunkikeskusten ympäristöongelmat, jotka johtuvat ensi sijassa liikenteestä, saataisiin kuriin, kun työmatkaliikennettä ja muuta liikennettä saataisiin joukkoliikenteeseen? Ja myöskin haja-asutusseudulla tarvitaan lisää ihmisiä liikkumaan joukkoliikenteessä, että palvelut pelaavat. Tämä on tärkeä asia koko Suomelle. (Puhemies koputtaa) Kysynkin ministeri Kalliomäeltä:

Oletteko tutustunut kokoomuksen lakialoitteeseen, jossa on erinomainen esitys työsuhdematkalipun verokohtelun muuttamisesta? Aiotteko ryhtyä toimiin?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Nyt on käynyt niin huonosti, että kun kyllä kahlasin läpi tätä kokoomuksen esityspinoa, niin en päässyt puoltaväliä pidemmälle, koska alkoi miljardi vaihtumaan toiseksi niin nopeasti.

Mitä tulee työmarkkinaosapuoliin tässä asiassa, niin viittasin siihen, niin kuin liikenneministerikin, vain siinä yhteydessä, että se oli mukana tupoprosessissa tietyssä vaiheessa keskustelua. Muuten tämä on tietysti hallituksen ja eduskunnan asia, ja hallituksen lähtökohta on kaikissa tapauksissa se, että joukkoliikennettä pyritään suosimaan yksityisen liikenteen sijaan, ennen kaikkea työmatkaliikenteessä mutta muutenkin. Näinhän meillä on myöskin verotuksen osalta. Kyllähän joukkoliikenne on dieselvetoista liikennettä autojen osalta aivan voittopuolisesti, lähes kokonaan.

Puhemies! Tämä työsuhdelipusta lähtenyt keskustelu on lähestynyt asian ydintä, kun puhutaan liikenteen päästöistä. Suomessa on vanha ja saastuttava autoverokanta. Autoverouudistuksen jälkeenkin se on vain lievästi uudistunut, koska näitä vanhoja autoja rahdataan Saksasta ja muualta.

Puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: Eikö pitäisi valmistella sitä, että CO₂-tekijä meilläkin otettaisiin autoverotukseen, mieluummin sinne vuosittaiseen verotukseen? Varmaan pitäisi pitkällä aikavälillä laittaa valmisteluun myöskin meillä autoverouudistus siten, että hankinnan verotuksesta asteittain luovutaan, niin kuin komissio edellyttää, ja tämä CO₂-tekijä joka tapauksessa autoverotukseemme otettaisiin. Mitä mieltä olette?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Ala-Nissilä ja verojaosto, valtiovarainvaliokunta, on täällä tehnyt erinomaista työtä autoverotuksen uudistamisessa. Se, mitä tästä asiasta täältä kannattaa sanoa, on aika vähän, sen verran, että kyllä autoverotus on tarkastelun alla ja sen on syytä ollakin. Mutta jos lähtee täältä julistamaan joitakin suuntia tai yksityiskohtia, niin se koituu kyllä erittäin suureksi vahingoksi alalle, sekä autonkäyttäjille että sille toiselle puolelle.