2) Hallituksen esitys evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaiksi
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Havaitsin, että tässä ollaan
nyt tekemässä hallituksen esitystä, joka
yhdenmukaistaa evankelisluterilaisen kirkon eläkelainsäädännön
muita eläkelakeja vastaavaksi. Havaitsin kuitenkin lukiessani tätä läpi,
että asia ei kokonaisuudessaan ihan näin ole,
ja vaikka täällä sanotaan, että uudistus
on selkeästi lainsäädäntötekninen,
niin tähän liittyy muutamia kohtia, jotka kannattaa
nostaa esille.
Tässä valiokunta omassa mietinnössään
toteaa: "Kirkon eläkejärjestelmään
ei sen sijaan ehdoteta eläketurvaan vaikuttaville tiedoille
erityistä vanhentumisaikaa", mikä poikkeaa jossakin määrin
aikaisemmista eläkelaeista. "Myös jatkossa kirkon
palveluksessa olevan eläketurvaan liittyvät ansiot
selvitetään takautuvasti viittä vuotta
pidemmältäkin ajalta vastaavasti kuin valtion
eläketurvan piiriin kuuluvilla", ja sitten sanotaan: "eikä oikeus
eläkkeeseen vanhene viidessä vuodessa mahdollisten
rekisteröinnin puutteiden vuoksi." Tässä on
ihan myöskin sellainen poikkeus tähän
muuhun lainsäädäntöön.
Sitten olen erityisen tyytyväinen, että kun
täällä sanotaan: "Saadun tiedon mukaan
kirkon eläkelaitos ryhtyy eläkeotteiden lähettämiseen
samassa aikataulussa julkisen alan eläkelaitosten kanssa,
kun eri eläkelaitosten rekisterijärjestelmistä saatavat
tiedot on saatettu ajan tasalle. Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös kirkon palveluksessa oleville turvataan
mahdollisuus saada tieto kokonaiseläketurvastaan yhdenvertaisesti yksityissektorilla
työskentelevien kanssa." Tätä pidän
tärkeänä ja halusin vaan nämä näkemykset tuoda
esiin, että tässä on jotain eriävyyksiä.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietintö tästä evankelisluterilaisen kirkon
eläkelaista tuli jokseenkin ed. Kosken puheenvuorossa esiteltyäkin,
mutta totean, että olemme yhden etapin pidemmällä siinä suuressa eläkeuudistuksessa,
jonka lainsäädäntötyö käynnistyi
eduskunnassa vuonna 2003. Lait tulivat voimaan vuonna 2005, ja nyt
sitten, vuoden 2007 alusta, on yhtenäistetty niin yksityisen
kuin valtion ja kuntienkin eläkelainsäädäntö.
Nyt evankelisluterilainen kirkko ja kirkon henkilöstö tulevat
saman kaltaisen lainsäädännön
piiriin kaikkine hyvine ja huonoine osioineen, mitä eläkelainsäädäntömme
sisällään pitää.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kieltämättä vallitsi
hieman hämmentynyt tunnelma aina välillä tätä lakia
käsiteltäessä, kun ei löytynyt
oikein yhtään asiantuntijaa, joka olisi osannut
kertoa, miten valmistelu on tapahtunut. Valmisteluhan on tapahtunut
oikeasti kirkolliskokouksessa. Niinpä valiokunta ja me kaikki
sen jäsenet totesimme, että taitaa olla parempi
luottaa tässä tapauksessa herraan tai herroihin
ja antaa asian edetä ja uskoa, että tämä varmaan
tulee sopeutumaankin ihan kohtuullisesti tähän
suomalaiseen eläketurvajärjestelmään
kokonaisuudessaan.
Haluan kuitenkin puuttua siihen, mitä ed. Valto Koski
tuossa edellä sanoi, kun hän puhui näistä eläketiedotteista,
kun tässä todetaan, että kirkon eläkejärjestelmän
piirissä olevat saavat saman tiedon kuin valtion järjestelmien
piirissä olevat. Nythän on niin, että valtion
järjestelmien ja kuntien järjestelmien piirissä olevat
eivät saa tätä toivottavasti pikapuoliin
lähetettävää eläketietoa
ainakaan vielä tässä vaiheessa. Saa nähdä, saavatko
jossain myöhemmässä vaiheessa.
Sen sijaan se, mikä tässä on positiivista,
on se, että yksityisellä puolella on päästy
saamiemme tietojen mukaan siihen, että kaikki eläkelaitokset lähettävät
yhdenmukaisen tiedotteen. Eli ihmiset ehkä voivat uskoa,
että se paperi, joka sieltä nyt tulee, ihan oikeasti
kertoo sen, kuinka paljon he tulevat saamaan eläkettä ja
mistä se heidän eläkkeensä on
kertynyt.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Rehula antoi sellaisen käsityksen,
että tässä eläkeuudistuksessa
on pelkkiä tämmöisiä myönteisiä rasteja,
joista yksi nyt on sitten saavutettu. Onhan siinä näitä positiivisiakin
puolia, mutta on siellä tämmöinenkin
asia kuin elinaikakerroin, joka alkaa leikata eläkkeitä vuodesta 2010
lähtien. Ensimmäiseksi tämän
tulevat käytännössä huomaamaan
työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle
siirtyvät, joitten eläke laskee parin vuoden kuluttua.
Siis tämmöinenkin outous siihen lakiin sitten
laitettiin, että mitä enemmän eläkeläisiä tähän
maahan muodostuu, sitä pienemmät eläkkeet.
Ei sitä ihan kaikelle, ed. Rehula, kannata hurrata.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Sama asia, mitä ed. Tennilä tuossa
puhui, elikkä olisi toivonut tietysti, että kirkon
eläkelaissa olisi edes tämä elinaikakerroin
poistettu, koska tässähän, niin kuin
ed. Koski totesi, ilmeisesti nyt yhtenäistetään
nämä kaikki säännökset,
mikä tarkoittaa, että silloin myös tämä elinaikakerroin
tulee tässä voimaan. Aikanaan, kun siitä äänestettiin,
muistan hyvästi ja äänestyskarttaan äänestettiin,
kuinka jotkut meistä sanoivat, että ei oteta käyttöön, ja
nyt se alkaa kostautua tuolla ihmisten joukossa, jotta olisi hyvä,
jotta hallitus olisi herkkäkorvainen ja toisi tästä korjauksen.
Nimittäin, niin kuin ed. Tennilä tuossa äsken
sanoi, jotkut tulevat kärsimään aika
pahasti siitä, koska eivät pysty tekemään
täyttä työhistoriaa ja heidän
eläkkeensä tulee leikkautumaan aika pahasti.
Toinen on sitten tämä taitettu indeksi, jonka olisi
toivonut, jotta kirkon piirissä olisi nyt korjattu tämä enstäin — kirkko
olisi ollut suunnanantaja tässä muille — jotta
olisi muutettu siihen puoliväli-indeksiin 50—50
eikä tähän nykyiseen, joka jättää eläkkeellä olevat
palkansaajista jälkeen pitkässä pelissä aika
pahasti ja jo nyt on jättänyt, ja sitten myöhemmin
tietysti, mitä pitempään ihminen elää,
sitä kurjemmaksi toimeentulo muuttuu siihen verrattuna
kuin jos hän olisi työssä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Kirkolliskokous varmaan näitä asioita
on päättänyt, mutta jos kirkon puolella
tehdään heikennyksiä eläkkeisiin
eikä näitä epäkohtia korjata,
se vaan valitettavasti leviää muuallekin; sanotaan,
että siellä on jo.
Itse olisin sitä mieltä, samoin kuin täällä ed. Lahtela,
että taitettu indeksi tässä olisi ollut
hyvä korjata. Muun muassa keskustapuolue on luvannut, että se
hyvitetään eläkeläisille, mutta
näin ei ole tehty. Nyt tämä viimeinen
elinaikakerroin on aika rankka: vammaisilta ja vähäisiä työsuhteita omaavilta
leikataan jopa 100 euroa heidän eläkkeistään
pois. Se on kova yhteiskunta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että kiinnitetään
niihin asioihin huomiota, joilla eläkeläisten
eläketurva on vaarassa heikentyä. Ed. Esa Lahtela
erinomaisesti toi sen esille, että kirkon eläkelaitos
voisi näyttää tietä oikeudenmukaiseen,
suorastaan vanhurskaaseen suuntaan eikä suuntaan, jossa
eläkeläisten asemaa heikennetään.
Tämä elinaikakerroin on asia, joka heikentää eläketurvaa,
ja olisin toivonut, että tässä laissa
olisi aloitettu tämä taitetun indeksin epäkohdan
korjaaminen.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun ed. Tennilä nimeni mainitsi.
Joko ed. Tennilä ei kuullut tai ei kuunnellut, mitä lyhyessä puheenvuorossani
totesin. Totesin nimittäin niin, että tämä laki,
jossa evankelisluterilaisen kirkon eläkelaki säädetään,
on yksi etappi prosessissa ja eläkelainsäädäntöä toteutetaan
tätä kautta niin hyvine kuin huonoinekin puolineen,
koska siellä on asioita, joissa eläkeläiset
oikeutetustikin odottavat toimenpiteitä ja korjauksia.
Totean elinaikaindeksin suhteen, että niiden valtiopäivien,
jotka olivat koolla helmikuussa 2003, yksi viimeisiä päätöksiä oli,
kun eläkelainsäädännön
sisältö uudistettiin. Jos en nyt ihan väärin
muista, niin keskusta mukaan lukien puolueet tuon elinaikakertoimen
silloin hyväksyivät. (Ed. Laakso: Aivan oikein,
aivan oikein!) Se oli tiedossa tuolloin, se oli huomioitu kaikissa niissä laskelmissa.
Muistan hyvin asiantuntijakuulemisen, jossa silloinen työeläkelainsäädännön
todellinen guru Teivo Pentikäinen kävi meitä valiokunnassa
opastamassa, että tämä elinaikakerroin
on viheliäisintä, mitä voitte eläkelainsäädännössä tehdä.
Minusta on yksi mielenkiintoinen kysymys, miten poliittisesti hiljaisina tammikuun
viikkoina tämä elinaikakerroin nyt keskusteluun
nousi. (Ed. Kuoppa: Kolmetoista äänesti vastaan!)
Se oli hyvä, että nousi, koska sillä kiistämättä tulee
olemaan merkittäviäkin vaikutuksia toteutuessaan.
Toisekseen niiden osalta, jotka tänä päivänä vaativat
sitä, että tuo elinaikakerroin pitäisi
eläkelainsäädännöstä poistaa,
toivoisin, että varsinkin edustajakollegat siellä vasemmalla
ottaisivat yhteyttä niihin taustajoukkoihin, joilla teihin
vaikutusvaltaa on, koska tämä jos mikä kuuluu
siihen sarjaan, että pilkkuakaan ei muuteta, ellei valmistelussa
yksituumaisuutta löydy. Ennen kuin tämä lainsäädäntö voimaan
tulee, niin toivon, että tällaisia keskusteluja
taustaryhmien kanssa käydään.
Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun päätimme suuresta
eläkepaketista, niin täällä salissa
tosiaan äänestettiin ja myös sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa. Siihen aikaan ed. Marjatta Stenius-Kaukonen
teki hylkyesityksen nimenomaan elinaikakertoimeen ja olin sitä kannattamassa.
Mutta edelleen palaisin tähän elinaikakertoimeen.
Kun teimme sen mietinnön, jossa oli vastalauseet olemassa,
niin mietintöön kirjoitettiin teksti, jossa sanottiin
niin, että tähän elinaikakertoimeen palataan
ennen kuin se otetaan käyttöön ja selvitetään
semmoinen asia, ovatko ihmiset jääneet eläkkeelle
myöhempään ja iäkkäämpinä. Nyt
odottaisin hallituksen tekevän tämmöisen selvityksen,
koska tämä on olemassa meidän eduskunnan
yhteisenä päätöksenä,
kun tämä mietintö on hyväksytty.
Se ei ihan tarkkaan ottaen ollut lausuman muodossa, mutta sen voi
tulkita niin, että se oli eduskunnan yhteinen tahto, yhteinen
ponsilausuma, joka siellä mietinnössä oli.
Ensimmäinen varapuhemies:
Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot edustajille Tennilä,
Laakso ja Asko-Seljavaara. Ne otetaan ja sitten palataan taas puhujalistaan.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rehula on ihan oikeassa, miten tämä meni.
Kyllä meitä epäileviä tuomaita
oli jo silloin. Lähdetään nyt sitten porukalla
siitä, että se korjataan, koska on jotenkin täysin
kiero järjestelmä tämmöinen.
Ei se kovin kauhean kannustavaa ole noin yleensäkään, että jos
ihmiset ja kansakunta onnistuvat siinä, että eletään
pitempään, niin siitä rangaistaan alentamalla
eläkkeitä. Onhan ihan nurinpäin koko
tämä kannustavuus tässä lainsäädännössä.
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Silloin kun asiasta äänestettiin eduskunnassa,
ilmeisesti huomattava osa kansanedustajista ei tiennyt, mistä he äänestivät,
siksi, että elinaikakerroin ei ollut keskustelussa. Kolmikannassa
ei tämä asia noussut lainkaan sellaisen ison keskustelun
kohteeksi, vaan hyvin salamyhkäisesti lainsäädäntöön
ujutettiin todellakin sellainen lähtökohta, että mitä kauemmin elät,
sitä enemmän joudut eläkeleikkausten
kohteeksi. Ei tällainen voi olla oikein, eli kun keskimääräinen
elinikä pitenee, niin eläkkeitä voidaan
tällä perusteella leikata.
Meitä oli muutama eduskunnassa, jotka äänestivät
tätä elinaikakerrointa vastaan, mutta nyt ovat
tulleet esille ne epäkohdat. Ennen kaikkea nuorina työkyvyttömyyseläkkeelle
joutuvat kärsivät todella paljon siitä,
että tällainen elinaikakerroin on suomalaisessa
lainsäädännössä. Siksi se
pitäisi korjata pikaisesti.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, miksi oppositio ei tehnyt
minkäänlaista vastalausetta tähän
meidän mietintöömme eikä ollenkaan
puhunut tästä taitetusta indeksistä eikä elinaikakertoimesta
silloin, kun tätä käsiteltiin.
Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun nyt tänä päivänä edes
tiedettäisiin, mitä se elinikäkerroin
tarkoittaa — minulla on sellainen käsitys, että vieläkään
eivät kaikki tiedä. Sen takia haluan todeta, että kaikkein
eniten ja kurjimmin se kohtelee toteutuessaan niitä eläkkeensaajia,
jotka ovat työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä.
Sen takia valiokunta omaan lausuntoonsa kirjoitti selvityksen, jossa
se nimenomaan pitää tutkia. Eläketurvakeskus
laskee vuonna 2009 sen lain mukaan, mitä elinaikakerroin
tulee eläkkeille merkitsemään. Nyt on
vähän siinä mielessä ennenaikaista
tähän asiaan puuttua, että se laskenta
tapahtuu vasta vuonna 2009. Mutta olen tehnyt kirjallisen kysymyksen,
joka perustuu valiokunnan kannanottoon, ja toivon, että hallitus
tämän epäkohdan korjaa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Yritän hillitä itseäni
ryhtymästä laajempaan eläkepoliittiseen
keskusteluun. Olen muutaman kerran äänestyttänyt
taitetusta indeksistä tätä salia ja joka
kerta hävinnyt. Uskon, että varmaankin myös
elinaikakertoimen osalta, joka on samalla tavalla eläkeläisten
kannalta arveluttava, näin saattaisi käydä.
Toki uusi hyvä hallitus voisi tietysti tämän
asian hoitaa kuntoonkin. Mutta tämän lain, jota
nyt käsitellään, käsittelyn
yhteydessä todellakaan, vaikka olisin ehkä tuntenut
innostusta, sen paremmin taitettua indeksiä kuin elinaikakerrointakaan
ei voinut käsitellä, koska tämä laki,
kuten jo edellisessä puheenvuorossani viittasin, on kirjoitettu
niin hassunkurisesti, että ne pykälät
eivät olleet auki. Siellä oli auki satunnaisia
pykäliä, vaikka on siis kokonaisuudistuksesta
kysymys. Sitten siellä on 6 §:ssä viittaussäännös,
jossa viitataan nyt voimassa olevaan TyELiin. Nekään
asiantuntijat, joilta asiaa valiokunnassa kysyin, eivät
oikein osanneet sanoa, miten tässä pitäisi
menetellä, mutta viesti siis oli se, että olisi
pitänyt avata koko eläkelainsäädäntö,
jotta kirkkolain yhteydessä olisi voitu käsitellä näitä kahta
asiaa. Minusta sen takia tämän lain käsittely
täällä nyt pitää sisällään
jotakin kummallista, joka ei ole minulle vieläkään
selvinnyt, että mitä. Se johtuu siitä,
että ilmeisesti kirkon lainsäädäntö tässä salissa
kulkee omia polkujaan. En tiedä, kuka sitä johdattaa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Minusta tässä on nyt kuitenkin
positiivinen henki eduskunnassa siitä, että tämä elinaikakerroinsäädös
korjataan. Eiköhän sitten sovita porukalla, että jo
siellä toisessa käsittelyssä, kun tätä lakia
käsitellään, te tulette kaikki siihen
meidän esitykseemme mukaan, että hallitus ryhtyy heti
toimeen, siellä perustelujen osalta? Kiitoksia vaan jo
etukäteen tuesta, joka varmasti silloin on jakamaton.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa puhemies! Elinaikakerroin on laskennallinen osa, jolla
määritellään, kuinka paljon
eläkkeitä tarvitaan. Se tulee muuttumaan jatkuvasti
todennäköisesti siihen suuntaan, että se
osoittaa Suomen kansan jatkossa elävän yhä pidempään.
Tänään syntyvistä lapsista oletetaan
10 prosentin elävän satavuotiaiksi. Tämän
johdosta myös eläkkeelläoloaika jatkossa
kasvaa, mikäli työurat pysyvät yhtä pitkinä.
Se, että eläkkeet supistuvat, johtuu siitä,
että koko eläkesumma jakaantuu pidemmälle
periodille. Sen sijaan jos halutaan maksaa yhtä suurta eläkettä,
niin silloin tätä eläkekertymää pitää jaksottaa
toisella tavalla — joko rahasto-osuutta kasvattaa tai sitten
työssä olevien osuutta kasvattaa. Mutta eläkeaikakerroin
on olennainen osa siitä laskennallisesta yhtälöstä,
jossa katsotaan julmia tosiasioita suoraan silmiin, ja tässä tapauksessa
ne ovat myönteisiä. Suomen kansa elää jatkuvasti
pidempään.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tämä kirkon eläkelaki
on osa todella tätä eläkelainsäädännön
kokonaisuudistusta ansioeläkepuolella, ja taas tämä kokonaisuudistus
pohjautui toimitusjohtaja Kari Puron komitean työhön. Silloin
kun sitä lähdettiin viemään
eteenpäin ja säätämään
lakeja, niin vasemmisto oli tietysti kokonaisuudessaan hallituksessa
ja jotkut sieltä äänestelivät,
niin kun ed. Tennilä totesi, vastaankin näissä asioissa,
mutta se kokonaisuudistus lähti tälle tielle.
Nyt olisi aika, ja kehotankin hallitusta tekemään
uuden selvityksen, missä ollaan tänä päivänä.
Eläkerahastot ansioeläkepuolella ovat kasvaneet
nopeaa vauhtia. Meillä on valtavat rahastot siellä ja
toisaalta työllisyystilanne on parantunut niin, että rahoituspohja
on kyllä vahvistunut. Sitä vasten on syytä katsoa,
voitaisiinko nyt palata siihen, että taitettua indeksiä palautettaisiin
sille tasolle, mihin eläkeläisjärjestöt
muun muassa esittävät, ja sitten voitaisiinko
esimerkiksi tätä elinaikakerroinjärjestelmää tarkistaa
niin, että eläkkeet vastaisivat todella paremmin
ansiokehitystä ja oikeudenmukaista linjaa. Minä arvelen, että nyt
tilanne olisi valoisampi ja parempi kuin oli silloin, kun Lipposen
hallitus jyräsi näitä esityksiään
läpi kovilla otteilla.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Vastaan heti ed. Kankaanniemelle, että toki
voitaisiin palata, ja edustajille Tennilä ja Laakso, että ilman
muuta korjataan tämä. Mielenkiintoista kuulla,
niin kuin eilenkin kuultiin, että suurin osa eduskunnasta
tai kansanedustajista ei tiennyt, kun tätä tehtiin,
mitä teki, näin kauniisti sanottuna. Jatkuvasti
saa yleisönosastosta lukea, kuinka tämä elinaikakerroin — tai
tässä rupeaa jo tuntumaan, että pitäisi
käyttää toista ilmaisua, vaikka elinaikajakojäännös — on
selkeästi jo pienentynyt nyt. Ihmiset, joitten eläkkeitä on
laskettu tällä uudella systeemillä, vaikka
täällä joku sanoi, että se tulee
vasta 2009 voimaan, ovat ihmetelleet, mitä on oikein tapahtunut.
Oikeastaan on hyvä, että tämmöisessä nyt
evankelisluterilaisessa ja kirkollisessa mielessä eduskunta
paneutuu syvällisemmin, henkisemmin ja psyykkisemmin asiaan,
joka on myös, voisiko sanoa, maallisempaa työväestöämme
jo piinannut ja riivannut edellisen eduskunnan törttöiltyä tässä asiassa.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä selventää,
että tämä uudistus, tämä esitys
on todellakin selkeästi tekninen. Tässä sisällöllisiä muutoksia
on lähinnä vain joissakin toimeenpanomenettelyä koskevissa
säännöksissä ja muutoksenhakusäännöksissä.
Tässä on tavoitteena yhdenmukaistaa evankelisluterilaisen kirkon
eläkelainsäädäntöä muita
eläkelakeja vastaavaksi. Sen verran tästä eläkeuudistuksesta
ja elinaikakertoimesta haluan kommentoida, että ongelmana
ovat kyllä lähinnä juuri nämä työkyvyttömyyseläkeläiset,
joiden eläketaso jää varsin vaatimattomaksi
ja jotka ovat myös tuon elinaikaleikkurin kohteena ja joilla
ei ole edes periaatteellista mahdollisuutta kohentaa eläketasoa jatkamalla
ikään kuin työntekoa pidempään, mikä oli
tämän eläkeuudistuksen tarkoituksena, että siihen
suuntaan kannustetaan kansalaisia, kun väestö ikääntyy
ja työtätekevän väestöryhmän
osuus vähenee. Sen takia tulisi kyllä joillakin
toimenpiteillä pyrkiä jatkossa turvaamaan myös
työkyvyttömyyseläkeläisten eläketaso,
jotta se olisi inhimillistä, ihmisarvoista elämää ajatellen
riittävä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämän
evankelisluterilaisen kirkon eläkelain pohjalta on syntynyt
tätä asiaa koskeva, mutta myös muutoin
eläkepolitiikkaa sivuava hyvä ja tarpeellinen
keskustelu. Aivan kuten edellinen puhuja totesi, juuri ne ihmiset, jotka
joutuvat pitkään olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä,
joilla ei ole paljon ennättänyt kertyä ansiotyössäoloaikaa,
kärsivät kaikkein eniten tästä elinaikakertoimesta.
Toivon, että täällä lainsäädännön
valmistelussa jatkossa voidaan näihin epäkohtiin
kiinnittää huomiota. Muutoin me aiheutamme lainsäädännön
kautta toimeentulovaikeutta ja köyhyyttä eläkeikäisille
ihmisille.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Oppositio on siinä aivan oikeassa,
että jo eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeestä todella täytyisi
pitää huolta. Mutta niiden kohdalla, jotka myöhemmin
jäävät eläkkeelle, täytyy
kyllä ottaa se huomioon, että eläkeikää täytyy
myöhentää. Meillä oli aivan
erinomainen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
ja Kevan järjestämä seminaari äsken
tuolla auditoriossa. Siellä sanottiin, että meillä olisi
suuret työvoimareservit, jos jäisimme myöhemmin
eläkkeelle, ja silloin, jos siihen tulisi kunnon karttumat,
superkarttumat, niin kuin nyt tarjotaan, näillä ihmisillä olisi
jo parempi eläke kuin niillä, jotka nyt ovat eläkkeellä. Heistä kyllä täytyy
pitää huolta.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Asko-Seljavaara
kertoi, että pitäisi myöhemmin jäädä eläkkeelle.
Eräskin tilasto näyttää tällaisista
SAK:laisista ammateista, sanoisiko haalariammateista, ja akavalaisista,
että akavalaiset ovat lähes kymmenen vuotta pitempään töissä kuin
nämä SAK:laiset. Se johtuu siitä, että ne
työt ovat kovempia, ja ei se auta, vaikka sataan vuoteen
olisi tätä eläkeikää,
jos ihmiset eivät pärjää sillä eläkkeellään
taikka pysty tekemään töitä.
Nämä ovat semmoisia aika kohtuuttomia vaatimuksia,
ja näin ei pitäisi tehdä.
Yleensäkin tästä eläkkeestä,
että jos ruvetaan eläkettä leikkaamaan,
niin kuin ed. Laakso täällä totesi, että mitä vanhemmaksi
tulee, sitä enemmän eläke pienenee, kun
ei ole muka rahaa antaa sitten, kun väkimäärä kasvaa,
niin sekin on minusta kohtuutonta. Kyllä pitäisi
yksilölle ja ihmiselle taata se eläke, että se
ei ainakaan pienene. Mitä enemmän ikää tulee,
sitä enemmän menot kasvavat, on sairautta ja muuta
hoidon tarvetta.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Olisin puuttunut samaan kuin ed. Kangaskin.
Tilannehan on, ed. Asko-Seljavaara, se, että nyt on olemassa
tällainen superkarttuma. Eli jos on normaalin eläkeiän
jälkeen töissä, niin saa peräti
4,5 prosenttiyksikön superkarttuman. Ongelma vain on se,
että vain ne, jotka ovat olleet keveissä töissä tai
tekevät kevyttä työtä, voivat
jatkaa työntekoa. Ne, jotka ovat raskaissa ammateissa,
eivät kerta kaikkiaan kykene. Ja keskeisin ongelma tällä hetkellä on
se, että niiden, jotka ovat työkyvyttömiä,
on tavattoman vaikea päästä työkyvyttömyyseläkkeelle
tällä hetkellä. Vaikka lainsäädäntö ei
ole muuttunut miksikään, niin tulkinta laista
on muuttunut: pitää olla pää toisessa
kainalossa, ennen kuin pääsee eläkkeelle.
Useat tohtorit, niin sanotut vakuutuslääkärit,
siitä huolimatta toteavat: täysin työkykyinen — näkemättä potilasta.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä ed.
Laakson kanssa siitä, että meillä on
erityisryhmiä. Meillä on esimerkiksi palomiehet,
joiden eläkeikää pitäisi laskea.
Sehän on hallitusohjelmassakin mainittu, että tätä asiaa
tutkitaan. Mutta suurin osa meistä alkaa olla niin keveissä töissä,
että me pystymme olemaan pitempään työssä,
ja tällöin se eläkekarttuma on meille suurempi
ja enemmän rahaa jää myös eläkeyhtiöille
jakaa niille, joilla on ollut pienempi karttuma.
Ensimmäinen varapuhemies:
Kaikesta huolimatta totean, että käsittelyssä on
siis evankelisluterilaisen kirkon eläkelaki.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
erittäin hyvää ja asiallista eläkepoliittista keskustelua.
Arvoisa puhemies! Tämä kirkon eläkelakikin liittyy
kyllä osana tähän suurempaan eläkepoliittiseen
keskusteluun. Mielestäni täällä on
nyt tänään nostettu aivan keskeisiä asioita
esille, jotka ovat tavallaan niitä kipupisteitä ja
jotka eduskunta on hyväksynyt tai joutunut hyväksymään
tai on vuosien saatossa näin tehty.
Ensinnäkin, haluan tähän elinaikakertoimeen puuttua.
Siinähän on pohjalla se, että suomalaisten
elinikä on noussut. Vuodesta 1970 kaksi vuotta
on tullut lisää joka kymmenes vuosi, ja näin ollen,
jotta se eläkejärjestelmän rahoitus olisi kestävällä pohjalla,
silloin on tässä Puron paketissa päätetty
tehdä tällainen kerroin. Tällaisia esimerkkejä on
muista maista, ja näin sitten Suomessakin on
päätetty tehdä, jotta säilytetään
se eläkejärjestelmän rahoitus kestävällä tasolla.
Nyt sitten on herännyt kysymys, onko tämä ollut
oikein ja mitä tässä tapahtuu. Tätähän
ei ole vielä käytännössä toteutettu
kenellekään, koska tämä tulee
vasta 2010 jälkeen voimaan, ja mielestäni tätä asiaa
on syytä pohtia. Meillä on useitakin mahdollisuuksia
tähän pohtimiseen, onko tämä oikein
ja vastaako se sitä, mitä tänä päivänä tarvitaan.
Sitten täällä on ollut puhetta tästä eläkejärjestelmän
rahoituksesta ylipäätänsä. Totta
kai se pitää olla kestävällä tasolla
ja turvattu mutta myöskin niin, että se on maksajille
kohtuullinen, että kyetään maksamaan
se taso.
Sitten täällä on ollut puhetta tästä tasosta,
ja kyllä se niin on, että tässä elinaikakertoimessakin
se eläkkeitten taso on se keskeinen asia; miten me kykenemme
turvaamaan eläkkeitten tason niin, että nämä pientä eläketuloa
saavat pärjäävät ja että se
kehittyy jatkossa oikeudenmukaisella tavalla?
Kun viime kerralla olin itse eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa,
kun edellistä lakiesitystä käsiteltiin,
olin itse asiassa valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostossa,
niin silloin eduskunta koki, että olemme vähän
niin kuin sivussa siitä valmistelusta. Näinhän
se oli täällä, että Puron paketti
tuotiin ota tai jätä -periaatteella ja eduskunta
koki, että se on vähän syrjässä,
että ne oli päätetty muualla. Ja sitten
myöskin eläkeläiset kokivat, että he
eivät olleet olleet niissä pöydissä,
joissa oli eläkkeistä neuvoteltu, saati sitten,
että tulevien eläkkeitten maksajat olisivat olleet
niissä pöydissä.
Olen päättänyt, että perustetaan
tällainen eläkefoorumi. Tämä on
ollut itse asiassa tänään esillä minun
ministerijohtoryhmässäni, että voitaisiin
käydä tällaista eläkepoliittista
dialogia ennen kuin näitä lakeja tehdään,
ja siinä eläkefoorumissa olisi myöskin
sitten eduskunnassa olevien poliittisten puolueitten edustus, jotta voitaisiin
käydä saman pöydän ääressä työnantajien,
työntekijöitten, eläkeyhtiöitten,
poliittisten puolueitten, eläkeläisten ja nuorten,
tulevaisuuden eläkeläisten, kanssa dialogia ja
ottaa niitä kipeitä asioita esille, mitkä ovat
sen tulevan eläkepolitiikan kannalta keskeisiä,
rahoitus, tarvitaanko lisäeläkejärjestelmiä,
mikä minun eläketasoni on. Meillähän
se vaihtelee: jos avaat tänään lehden,
niin se on 50 prosenttia, huomenna se voi olla 60. Kansalaiset ovat
vähän hämmentyneitä siitä,
mikä se eläketaso tulevaisuudessa on.
Voitaisiin käydä tällaista tulevaisuuteen
luotaavaa keskustelua, dialogia, asiapohjalta ja kuunnella, mitkä ovat
ne faktat, Eläketurvakeskuksen selvitykset, eläkeyhtiöitten,
työeläkeyhtiöitten ja näin,
jotta kaikki pääsisivät, eri ryhmät, mukaan
tähän eläkepoliittiseen keskusteluun
ja sillä tavalla jo ennakoimaan sitä eläkevalmistelua,
jotta ei kävisi niin kuin viimeksi, että ollaan aika
syrjässä sitten näistä. Nämä ovat
tärkeitä kysymyksiä, nämä kiinnostavat
kansalaisia, ja näistä pitää olla
kaikilla asiallinen tieto, missä mennään
rahoituksen tason ja muun osalta, jotta se olisi läpinäkyvämpää,
jotta voitaisiin vaikuttaa. Ei tämä mitään
salatiedettä ole tämä eläkepolitiikka.
Suomalaisesta työstä tässä on
kysymys, että suomalainen työ rahoittaa näitä nytkin
maksussa olevia eläkkeitä, koska meillä on
vain osittain rahastoiva systeemi. Suomalaisesta työstä maksetaan
nytkin eläkkeellä olevien eläkkeitä.
Nämä ovat suuria yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä silloin,
kun näistä asioista puhutaan, ja olen iloinen,
että eduskunta on niin asiallisella tavalla näihin
tänään suhtautunut.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ja se keskustelu jatkuu.
Ed. Jyrki Kasvi merkittiin läsnä olevaksi.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta ministerin näkemyksissä oli
paljon positiivista, ja tuolta puolelta voidaan lähteä varmasti
porukallakin menemään. Kyllähän
tämä elinaikakerroin on täysin kummallinen
järjestelmä, että jos Suomi onnistuu
keskeisissä tavoitteissaan nostaa ihmisten elinikää,
mihin parempi terveydenhoito on johtamassa, niin siitä rangaistaan
eläkeläisiä. Mitä pikemmin kupsahettaisiin,
niin sitä paremmat eläkkeet. Järjestelmänähän
se on ihan älytön. Minusta se on sitä ollut
alusta lähtien, silloin kun sitä jo hyväksyttiin.
Todellinen tavoitehan pitää olla työssäoloajan pidentäminen.
Siinä tarvitaan työelämään
sellaisia järjestelmiä, että tässä tavoitteessa
onnistutaan. Minä näen, että kyllä tämän
elinaikakertoimen takana on myöskin paine lisätä yksityisiä eläkevakuutuksia,
niiden ottamista. Kun julkista eläkettä lyödään
alas, niin ihmiset turvautuvat yksityisiin eläkkeisiin.
Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri toi täällä hyvin
esille nämä eläkemuutosten tavoitteet
ja toisaalta niihin liittyvät haasteet. Mielestäni
tämä evankelisluterilaisen kirkon eläkelakimuutosesityshän
on kannatettava jo monestakin syystä sen vuoksi, että kirkkotyönantaja
maksaa samalla perusteella, samalla tavalla eläkkeitä kuin
muutkin työnantajat. Ja pahimmassa loukussahan eivät ole
tosiasiassa työeläkkeelle jääneet,
vaan pienellä kansaneläkkeellä toimeentulevat,
ja hallituksen perusturvauudistus lähtee parantamaan juuri
tätä puutetta. Siinä yhteydessä on
varmasti hyvä arvioida myöskin pienet työeläkkeet.
Mutta tässä kysymyksessä olevassa asiassa,
väittelemättä tässä elinaikakertoimen
merkityksestä, on kuitenkin huomioitava, että olisi
kummallista, että toisille työnantajille eläkkeenmaksu
(Puhemies: Minuutti!) organisoidaan uudelleen ja toisille ei.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aikanaan kun elinaikakerrointa täällä säädettiin,
osa meistä vastusti sitä. Mutta siihen mietintöönhän
tuli semmoinen tekstissä oleva niin kuin velvoite siitä,
jotta pitäisi katsoa, kun ihmisten eläkkeelle
jääminen on nyt siirtynyt myöhempään
ajankohtaan, ja eikö pitäisi nyt kuitenkin katsoa,
seurata, mikä on tilanne, ja tietysti ryhtyä sitten
toimenpiteisiin kanssa siinä, jotta tämmöistä leikkuria
ei tulisi, niin kuin tässä nyt on lehdissä ollut
ja yleistä tietoa jaettu?
Mutta sitten yksi asia, mikä tuli tuossa ministerin
puheessa esille. On ihan totta, että työllä rahoitetaan
nämä kaikki. Mutta millä tavalla saataisiin
sillä tavalla yhä enemmän myös
koneet maksamaan, automatiikka maksamaan tästä,
koska nyt se tapahtuu valitettavasti sillä tavalla, että se keskittyy,
siis koneet tekevät kohta kaikki. Ei ole muuta kuin että joku
huoltomies ja sähkömies siellä käy
katselemassa ja myllyt jauhavat ja tuottavat jollekin rahaa, mutta
siitä ei tule eläkemaksuja. Jotenkin pitäisi
saada sieltä enemmän kanssa maksajia tähän
pottiin.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan myönteistä ministeri, että olette
tällaisen foorumin perustanut. Toivoa kuitenkin sopii,
ettei siitä tulisi samanlaista foorumia, jonka me kansanedustajat
ja kansanedustajaehdokkaat aina ennen vaaleja muodostamme, jolloin
kaikki yksimielisesti lupaamme hoitaa eläketurvan puutteet
kuntoon. Minä olen viisi vuotta ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa,
saanut kaiken tiedon ja päässyt keskustelemaankin
kaikista näistä asioista. Lauri Viita taisi aikanaan
sanoa, että ei hänellä ole mitään sitä vastaan,
että kirjallisuutta käsitellään,
mutta olisi hyvä, jos joku lukisikin sitä. Ei
minullakaan ole mitään sitä vastaan,
että eläketurvasta keskustellaan, mutta olisi
tietysti ihan hyvä, että sitä korjattaisiinkin
siltä osin kuin siinä on puutteita.
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Katiokumpu on aivan oikeassa siinä,
että totta kai ne, jotka ovat pelkällä kansaneläkkeellä,
ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Kun me tiedämme, että kansaneläkkeitä korotetaan
vielä kaikkein heikoimmalla indeksillä eli pelkällä elinkustannusindeksillä,
niin tähän asiaan pitäisi välttämättä saada
pikainen korjaus. Toivon tietenkin, että keskusta olisi
tässä yhteistyössä vasemmistoliiton
kanssa, kuten perinteisesti olemme tehneet yhteistyötä.
Huomauttaisin myös siitä, että täällähän
meillä oli aikaisemmin kova paine siihen, että siirryttäisiin
elinkustannusindeksiin myös työeläkkeiden
osalta eli vielä huonompaan kuin taitettu eläkeindeksi.
Sitähän ajoi ministeri Mönkäre
ja kansanedustaja Kiljunen muun muassa aktiivisesti, mutta me kykenimme
sen torjumaan.
Elinaikakerroin, kutsun itse sitä elinaikaleikkuriksi.
Sitähän se on. Eli jos elää pitempään, niin
silloin leikataan eläkkeitä. Me tulemme nyt esittämään
joka tapauksessa toisessa käsittelyssä pontta
siitä, että tähän asiaan hallitus
kiinnittää huomiota ja tuo tänne parannusesityksen.
(Puhemies: Minuutti!) Luulen, että meidän kannattaa nyt
luoda painetta tähän, jotta pääsemme
asiassa eteenpäin. Ei meillä mitään
illuusioita ole tässä asiassa.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri totesi, ettei tämä eläkehomma
ole semmoista salaseurahommaa. Arvoisa ministeri on kyllä varmasti ihan
oikeassa. Mutta pakettipolitiikkaa se oli silloin, kun se esitys
tänne tuli, ja meille ainakin eduskuntaryhmässämme
todistettiin silloin, että ainut konsti saada jollakin
tavalla järkevä kokonaisuus on edetä niin,
että se on se paketti, mikä siellä Puron
työryhmässä, tai komitea tai mikä se nyt
oli, on rakennettu ja että jos se menee kovin paljon pieleen,
niin aikaa on sitten vähän revisiota harjoittaa.
Nyt, arvoisa ministeri, 2010 tämän pitäisi
tulla voimaan. Nyt sitä aikaa on, ja tämä keskustelukin
on osoittanut, että jonkin verran tarvetta rukata on.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa lukee:
"- - selvitetään, kohteleeko
sosiaalietuuksien ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori
tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia
kansalaisia, kuten kansaneläkettä tai työeläkettä saavia
ikäihmisiä."
Kysyn arvoisalta ministeriltä: Onko tämä selvitystyö käynnissä,
ja katsotteko, että on aihetta tätä kulutuskoria
korjata?
Totean sitten lisäksi, että hallitusohjelma
ei lupaa yhtään mitään eläkeläisille,
ei ansioeläkeläisille eikä myöskään
kansaneläkeläisille sen jälkeen, mitä on
tähän mennessä tehty. Kiitos siitä, että jotakin
tuli tämän vuoden alusta. Mutta tulevat kolme
vuotta, jota tätä kautta on vielä jäljellä,
eivät lupaa yhtään mitään
eläkeläisille, ainoastaan tämän,
että selvitetään. Mutta onko tämä selvitystyö kulutuskorin
osalta käynnissä, ja tapahtuuko taitetulle indeksille
jotakin?
Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun työeläkeindeksi
on 2,36 tälle vuodelle, niin kansaneläkeindeksi
on poikkeuksellisesti korkeampi, muistaakseni 2,6. Mutta ongelma
on siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin,
jotka nousevat 1.8.2008, tulee sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi,
joka on ollut 3,5 prosenttia vuodelle 2006 ja arvio vuodelle 2007
on 3,2 prosenttia. Eli nämä indeksit jo, mitkä asiakasmaksujen
kautta tulevat, ovat huomattavasti korkeammat kuin työeläkeindeksi
tai kansaneläkeindeksi. Eli miten hallitus nyt aikoo toteuttaa
sen, kun on puhuttu siitä, että näitä työeläkeindeksejä lähdettäisiin
korjaamaan? Ministeri Hyssälä viime kaudella kirjoitti
lehteen myös siitä, että kansaneläkeindeksi
on liian alhainen eli sitä indeksirakennelmaa pitäisi
korjata.
Sitten tämä elinaikakerroin, joka on siellä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietinnössä: Onko siitä jonkun
näköinen aikataulu, että hallitus tuo sen
selvityksen, koska siihen nimenomaan vedottiin ja eduskunta silloin
aikoinaan hyväksyi sen, (Puhemies koputtaa) että ennen
kuin elinaikakerroin otetaan käyttöön,
(Puhemies: Minuutti!) tehdään tämä selvitys?
Ja sehän on ajatus, että vuoden 2010 jälkeen
olevia eläkkeitä koskisi tämä elinaikakerroin.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hienoa, että arvoisa ministeri on paikalla.
Minulla on siihen teidän perustamaanne tai perustettavaksi
ajattelemaanne foorumiin pieni vihje. Pääministeri
ja koko hallitus ovat toivoneet, että ihmiset olisivat
entistä pitempään töissä,
ja tietenkin se on hyvä asia, että näin
olisikin.
Miksi meillä Suomessa ei kuitenkaan oteta mallia Saksasta?
Meillähän jos ihminen jää eläkkeelle,
siitä eläkkeestä menee verot, ja jos
hän menee töihin eläkkeellä ollessaan,
eläketulo ja ansiotulo lätkäistään
yhteen, jolloin siitä tulee korkeampi veroprosentti, eikö niin,
meidän verotusjärjestelmämme mukaan.
Miksi emme voisi tehdä niin, että kannustamme
ihmisiä pitempään työuraan Saksan
malliin? Kun Saksassa ihminen jää eläkkeelle,
hän maksaa siitä eläkkeestä veron,
ja jos hän on eläkkeellä ollessaan töissä,
siitä hän maksaa oman veron. Näin veroprogressio ei
ole niin korkea. Tällainen järjestelmä edistäisi kansantaloutta
ja kansanterveyttä ja olisi pienenä apuna myöskin
työvoimapulaan.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Erinomainen asia, että ministeri
on päättänyt perustaa tämmöisen
foorumin, jossa myös kansanedustajat ja muut eri sidosryhmät
voivat olla mukana. Täytyy muistaa, että eläkejärjestelmän
puutteet, mitä niitä nyt onkaan, johtuvat siitä,
että eläkejärjestelmien sisällön
ovat suunnitelleet ja päättäneet työmarkkinajärjestöt
ja eläkevakuutusyhtiöt. Ei eduskunnalla ole juuri
ollut niihin mitään sanomista sen takia, että kun
ne on sitten hyväksytetty kolmikannassa, niin sillä siisti.
Elikkä tässä me nyt itkemme tämän
monen vuosikymmenen korporatiivisen järjestelmän
tuloksia.
Toinen asia on, että Satassa onneksi tämä eläkeläisten
mahdollisuus tehdä töitä on tulossa esille,
ja se on erinomainen asia. Pari päivää sitten,
toissa aamuna, saatiin tästä asiasta jo ensimmäistä informaatiota.
On hyvä järjestelmä, että eläkeläiset
voisivat tehdä töitä, koska on paljon eläkeputkeen
(Puhemies: Minuutti!) tämän hienon järjestelmän
kautta putkautettuja ihmisiä, jotka ovat työkuntoisia
ja voisivat tehdä töitä.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Todellakin eläkepolitiikkaa
tehdään kolmikantaisesti. Joskus täällä on tuntunut,
että sitä tehdään kaksikantaisesti.
Haluan, että reivataan sitä sille linjalle, että sitä tehdään
kolmikantaisesti.
Sitten tämä pidempi työura, sehän
oli koko tämän Puron paketin tarkoitus, ja siinä näyttää,
että me olemme onnistumassa, että ihmiset ovat,
kuten oli se tavoite, kaksi kolme vuotta pidempään työelämässä.
Näyttää, että sitä kohti
mennään. Superkarttuma on tässä ollut
se ihan hyvä kannustin. Ihminen näköjään
tarvitsee jotakin porkkanaa. Eläketurvakeskuksessahan on
tämmöinen tiukka seuranta myöskin, mitä tässä tapahtuu
ja ollaanko oikealla uralla jnp. Ministeriö on mukana tässä seurantatyössä hyvinkin
tarkasti.
Mitä tulee tähän kulutuskoriin, niin
sehän otettiin sen takia nimenomaan hallitusohjelmaan,
että oli epäilyjä siitä, että se
ei kohtele eläkeläistalouksia oikeudenmukaisesti,
että siellä ei käytetä niitä elintarvikkeita
tai niitä korin osia — alkoholi, tupakka — mitkä ovat
siellä korissa eli epäiltiin, ovatko ne painotukset
oikeat. Tämä työ on menossa, ja sehän
kuuluu osana siihen suurempaan kokonaisuuteen, jossa tarkastellaan
näitä pienimpiä eläkkeitä ja
pärjäämistä ylipäätänsä,
miten pärjätään. Näiden
pienimpien eläkkeitten kysymyksen ja niitten tukien ja
muiden, mitä siellä on, pitää olla
vuoteen 2009 mennessä selvitettynä siellä Sata-komiteassa.
Sitten nämä eläkkeellä olevat,
miten he voisivat palata työelämään
tai tehdä eläkkeellä ollessaan vielä työtä,
koska eiväthän monet heistä koko työkykyä ole
menettäneet. Voi olla työkyvyttömyyseläkkeelläkin,
kun ovat menettäneet osan työkykyään.
Voisivat jotain tehdä tai eläkkeeltä palata
työhön. Kyllä tätä pitää jollakin
tavalla pystyä helpottamaan. Meillä on työeläkkeellä ehkä 30 000
sellaista, jotka haluaisivat palata työelämään.
Toivon, että saamme syksyksi jo tänne jotakin
esityksiä tästä.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Evankelisluterilaisen kirkon jäsenenä voin
ottaa kans tähän keskusteluun sillä lailla
osaa. Mulla on sellaanen käsitys viimesyksyysten palakankorotuksien
jälkehen, jotta eläkelääsiä on
yhä enemmän jääny köyhyysloukkuhun
ja tuloo häpiä siinä suhtees, jotta niirenkin
pitääs kuitenki tervestä elämää viettää,
nauttia eläkepäivistä, koska ne on kuitenkin
niitä, jokka on rakentanu tämän hyvinvointivaltion,
mihin me saarahan mengastaa.
Mutta se että tulevaisuures meirän pitää myös kannustaa
niitä vanhempia ihimisiä jatkamahan myös
normaalin eläkeiän jälkehenki töitä eikä sitä saa
rangaasta, päinvaston kannustaa. On hienoa — ministeri
lähti huitelemahan, ei ole kuulemas — hän
puhu äsken oikiaa asiaa, eli meirän pitääs
myös kannustaa sekä piremmälle jatkavia eläkelääsiä että niitä eläkelääsiä,
jokka haluaas vielä tehrä töitä,
jokka on jonkun aikaa ollu eläkkeellä. Se on valtava
voimavara tälle Suomen tulevaisuuren rakentamiselle.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Jatkeena ed. Miedon puheille: Toivottavasti
ministeri todella saa ensi syksyksi tämän lain,
joka mahdollistaa tämän työnteon.
Otan yhden toisen näkökulman myöskin
tähän esille. Se ei ole pelkkiä lisäveroeuroja
tänne meidän valtion ja kuntien kassaan, joita
se eläkeläisten työnteko tuo, vaan on
se yhtä lailla myöskin sitä terveyden
edistämistä: Kun on mielekästä tekemistä eikä ihan
tyhjän päälle sieltä aktiivisesta
työurasta tipahda, niin mielestäni se voidaan
nähdä myöskin osaksi meidän
terveyden edistämisen ohjelmaa.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin ed. Ukkolalle kommentoida
hänen kolmikantakritiikkiään, että mielestäni
kuitenkin suomalaisen järjestelmän hienous on
ollut, että tietyissä asioissa maksajat ovat mukana
keskustelussa, varsinkin kun ne maksajat useimmiten ovat myös
niitä kohteita, joihin tämä lainsäädäntö kohdistuu.
Ainakin nyt olisin erittäin huolissani työntekijöiden
näkökulman täydellisestä puuttumisesta.
Jos kolmikantaa ei olisi ja jos nyt eläkelakeja lähdettäisiin
pelkästään hallituksen voimin tai hallituksen
ja työnantajien voimin laatimaan, niin voi olla, että työntekijöille
kävisi hivenen kurjasti siinä.
Mutta sitten tästä työkyvyttömyyseläkkeestä vielä se,
että täälläkin käydyssä keskustelussa
näkökulma on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat
ovat 50—60-vuotiaita. Valitettavasti näinkään
pitkää työelämäuraa
ei ihan kaikille ole suotu, vaan kasvavassa määrin
20—30—40-vuotiaita joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle
joko fyysisistä syistä tai aika usein mielenterveydellisistä syistä.
Mielestäni silloin kun puhutaan esimerkiksi elinaikaleikkurista,
niin unohdetaan se, miten suureen kurjuuteen kaiken kaikkiaan joutuu esimerkiksi
sellainen ihminen, joka 30-vuotiaana joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle,
koska hänelle ei millään muotoa ole pystynyt
kertymään edes työeläkettä tarvittavaa
määrää siinä vaiheessa,
kun hän vihdoin ja viimein saavuttaa sellaisen iän,
että pystyisi sitä nauttimaan. Toivon todella,
että tähän elinaikaleikkuriin palataan
mahdollisimman pian ja näkökulma avataan myös niihin
liian nuoriin työkyvyttömiin, joiden kohdalla
tämä on aivan kohtuuton ratkaisu.
Yleiskeskustelu päättyi.