Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee verotililakia ja sen 8 §:n muuttamista.

Haluan palauttaa mieleenne, että tämän vuoden alusta astui voimaan verotililaki, joka on kyllä äärettömän hyvä laki. Työnantaja pidättää ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, tilittää nämä valtiolle ja näkee omalta verotililtään, kuinka paljon hän on suorittanut ja kuinka paljon hänen pitäisi suorittaa, onko maksanut oikean summan.

Tähän liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia, ja ne koskevat lähinnä ilmoitusten antamista. Jos ilmoituksen antaa elektronisesti, niin se on annettava viimeistään kuukauden 12. päivänä, mutta jos se annetaan paperilla, niin sen tulee olla verohallinnon tiedossa kuukauden 7. päivänä. Nyt tuo kuukauden 7. päivä voi olla pyhäpäivien takia sellainen päivä, että yrittäjän pitäisi tehdä se ilmoitus ehkä jo 4. päivänä, ja tähän tulee nyt muutos niin, että pidennetään kahdella päivällä silloin, kun pyhäpäivät tavallaan muuttavat tämän tilanteen, mutta ei se mitään. Tähän liittyy se ongelma, että jos ilmoitus ei ole verohallinnolla määräpäivänä, seuraa 20 prosentin vuotuinen korko sille summalle, mikä yrittäjän pitäisi maksaa kuukauden 12. päivänä. Vaikka hän maksaakin oikean summan kuukauden 12. päivänä, niin vain se, että tämä ilmoitus on saapunut liian myöhään, johtaa siis 20 prosentin korotukseen. Tätä vastaan yrittäjät ovat aika voimakkaasti protestoineet. Eduskunta on kyllä siitä jo äänestyspäätöksen tehnyt ilman, että siihen olisi tullut mitään muutosta.

Minä en tätä asiaa ottaisi esille, mikäli kentältä ei olisi tullut niin paljon palautetta tästä verotililaista. Viimeksi tänä päivänä tuli ilmoitus yrittäjältä, joka oli tehnyt kaikki ilmoitukset säädetyssä ajassa, oli tehnyt ne paperilla, mutta tämä ilmoitus ei ollut tullut verohallinnon tietoon.

Nyt joku tietenkin voi sanoa, että no, miksi hän ei tee sitä elektronisesti. No, kaikki yrittäjät eivät ole tähän uuteen järjestelmään siirtyneet. Tämä koskee ennen kaikkea pienyrittäjiä. He ovat tottuneet siihen, että ilmoitus tehdään paperilla, pannaan kirjekuoreen ja lähetetään verohallinnolle toivon mukaan siinä oikeassa ajassa. Kun monella yrittäjällä on aika kova kiire ja pitää tehdä paljon muutakin kuin veroilmoituksia ja ilmoituksia siitä, kuinka paljon pitäisi maksaa, niin he haluaisivat lähettää tämän ilmoituksen faksina. Verohallinto on kuitenkin suhtautunut kielteisesti siihen, että faksilla tehdään nämä ilmoitukset, ja on jopa antanut kielteisen päätöksen: faksilla ei saa tietoja lähettää. Mutta onneksi painostuksen jälkeen, kentältä on tullut painostusta verohallintoon päin, verohallinto on nyt kyllä tavallaan hiljaisesti hyväksynyt sen, että jos ilmoitus tulee faksina ja oikeassa ajassa, mitään 20 prosentin viivästyskorkoa ei määrätä.

Verotililaki on äärettömän hyvä. Se on hyvä verottajalle. Se on hyvä verovelvolliselle. Mutta siihen liittyy vielä tällaista sisäänajovaihetta, ja sen takia toivon — tiedän, että tämä toivomus ei täältä mene, mutta se voi mennä muuta tietä verohallintoon — että alkuvaiheessa katsottaisiin ja ymmärrettäisiin, että järjestelmä ei pysty astumaan täydellisenä voimaan heti ensimmäisenä päivänä. Kun tämä otettaisiin huomioon, niin ei pitäisi kyllä määrätä tuollaisia 20 prosentin viivästyskorkoja, jos ilmoitus on myöhästynyt sen takia, että posti ei ole toimittanut sitä oikeassa ajassa perille, vaikka olisikin pitänyt kahdessa päivässä toimittaa se perille, ja varsinkaan silloin, kun maksu on kuitenkin suoritettu oikeassa ajassa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Varmasti on suuryrityksille ollut paljon etua tästä uudesta verotilijärjestelmästä. Ne pystyvät näin käyttämään näitä pidätyksiä hyväkseen, mutta tämä tiukka säännös, että 12. päivä pitää olla tuo tieto, paljonko veroja on pidätetty, ja myös 7. päivänä paperilla lähetettynä ... Ymmärrän, että monella firmalla on ollut näitä veroja myöhässä ja valtio ei ole saanut rahojaan ajoissa. Siitähän tässä on kysymys. Rahan kierto on toisaalta pikkufirmoilla hidastunut todella, ja rahaa ei tule sisään veropäivinä välttämättä. Tämä, että pidennetään aikaa pyhävapaiden vuoksi, on hyvä asia. Mutta nimenomaan kiinnitän huomiota 20 prosentin korkoseuraamuksiin. Ne ovat erittäin kovat. (Eduskunnasta: Äänestitte puolesta!) — Olen äänestänyt puolesta, mutta tiedän kyllä, että siitä on palautetta tullut. — Ne ovat erittäin kovat silloin, jos ilmoitus myöhästyy tai jos se on vaikka virheellinen, jos siinä on pienikin virhe.

Tässä mielessä minusta asia sinällään on hyvä, mutta verottajalla pitäisi olla joustavuutta, jos paperi ei ole mennyt perille. Kaikki yrittäjät eivät ole elektronisessa järjestelmässä, ja silloin, jos tulee tällainen tahaton myöhästyminen, olisi nähtävä tämä asia omana asianaan eikä sellaisena, että joku tahallisesti pidentää veronmaksuaan ja lykkää sitä siitä syystä, että haluaa käyttää sen rahan johonkin muuhun.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Verotilijärjestelmä on erittäin hyvä ja sujuva, ja kun se kehittyy, se on melkoinen askel eteenpäin verojen maksamisessa ja perinnässä. Kuitenkin täytyy sanoa, että tähän järjestelmään sisältyy tiettyä byrokratiaa, ja hyvä esimerkki on se, että ei riitä se, että määräaikaan mennessä maksaa maksun, vaan myöskin ilmoituksen täytyy olla perillä määräaikaan mennessä, jotta ei joutuisi maksamaan seuraamusmaksuja sen johdosta. Tämä 7. päivä on suhteellisen tiukka aikataulullisesti, niin että kaiken saa siihen mennessä valmiiksi. Varsinkin pienemmillä yrittäjillä nuo asiat eivät ole ihan niin hyvin resursoituja kuin suuremmissa yrityksissä, ja on erittäin hyvä, että nyt annetaan tällä lakiesityksellä joustavuutta siihen, että varsinkin niissä tilanteissa, joissa on pyhäpäiviä, voidaan joustaa tästä 7. päivästä. Tämä on erittäin kannatettavaa, pienyrittäjämyönteistä politiikkaa. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, sopii hallitukselle hienosti!)

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin asiantuntevia, selkeitä puheenvuoroja. En nyt käy toistamaan, haluan vain yhtyä niissä esitettyihin ajatuksiin. Edelleen tulkinnan pitäisi olla sillä tavalla yksiselitteisen selvä, ettei tule tulkintaongelmia. Jos ajatellaan postilähetystä, niin veroilmoitus katsotaan jätetyksi määräaikaan mennessä, jos siinä on sen päivän postileima, jolloinka veroilmoitus on jätettävä. Tämä tulkitaan oikein jätetyksi. Tämmöisissä tulkintatapauksissa muutoinkin toivon, että verotuksessa päästäisiin samaan linjaan. Kun asianomainen on jättänyt määräaikana, on postin vastuulla, mitenkä postilaitos tässä maassa toimii.

Edelleen näen niin, että paperiversioiden tulee olla aina asioinnissa mahdollisia. Vaikka sähköinen käytäntö on lisääntynyt, paperi on aina paperia, ja sen takia sitä näissä asioissa pitää voida käyttää.

Tässä yhteydessä tuon epäkohtana myös sen esille, että verottaja on supistamassa palveluverkostoaan. Tämä on epäkohta. Niin yrittäjät kuin muutkin verovelvolliset tarvitsevat myös neuvontaa ja asiointia, ja silloin palveluverkoston tiheydellä on merkitystä. On hyvin valitettavaa, että Keski-Suomessa esimerkiksi ollaan sulkemassa Keuruun ja Joutsan veropalvelupisteet ja keskittämässä toiminnot maakuntakeskukseen. Lähellä oleva palvelupiste auttaisi siinä, että ilmoitukset myös tulisivat määräaikana paremmin perille ja neuvonnan kautta oikein täytettyinä.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Verotililaki sinällänsä on hyvä laki, mutta tämä ilmoituksen jättäminen ja sen aikataulun kiristäminen ovat varsin kohtuuttomia pienyrittäjiä kohtaan. (Ed. Kallis: Äänestit sen puolesta!) Itse kuulun tähän ryhmään, joka joutuu tämän ilmoituksen tekemään. Kun sähköinen ilmoitus saa 12 vuorokautta aikaa ja paperinen tai muu ei-sähköinen vain 7 vuorokautta, niin tämä on myös epäsuhta: Nopeaa viestintää suositaan, sille annetaan lisäaikaa. Sitä, josta tiedetään, että se kestää kauemmin, tiukennetaan.

Moni pienyrittäjä ei myöskään pysty käytännössä aina hoitamaan näitä asioita 7 päivässä, ja edellisen kuukauden tilanne ei aina ole vielä selvillä, niin että pidän tätä täysin kohtuuttomana ja siinä mielessä vielä, että tämä ilmoitusasia sanktioidaan. Se ei ole millään lailla perusteltua, koska yleensä maksun maksamatta jättäminen on sanktioitua. Mutta jos ilmoituksen myöhästymisestä tulee sanktiot, se on minusta epäoikeudenmukaista pienyrittäjää kohtaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pakkanen totesi, että paperiversion lähettäjällä on seitsemän päivää aikaa. Ei hänellä ole seitsemää päivää aikaa, hänellä on käytännössä viisi päivää aikaa, koska paperin pitää olla perillä seitsemäntenä päivänä.

Kyllä on ollut todella mielenkiintoista kuulla, että yksi hallituspuolueen edustaja toisensa jälkeen käyttää sellaisia ilmaisuja, että lain määräys 20 prosentin viivästyskorosta on kohtuuton. Tästä eduskunta äänesti, ei siitä nyt niin hirveän monta kuukautta ole. Ne, jotka tänä päivänä pitävät sitä kohtuuttomana, pitivät sitä ihan oikeana silloin, kun siitä äänestettiin. Kannattaa kyllä silloin, kun asia on esillä ja tehdään se lopullinen päätös, miettiä, mitä se päätös itse asiassa tuo mukanaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Näiden päivämäärien tarkoitus on todennäköisesti ohjata sähköisten järjestelmien käyttöön.

Verotilijärjestelmähän on hyvin selkeä. Mielestäni se yksinkertaistaa myös pienten yrittäjien kannalta maksuja ja ilmoitusten tekoa. Jos otetaan esimerkki pienestä yrittäjästä, joka maksaa palkan 30.1., niin tietenkin herää kysymys, miksi yrittäjä odottaa vaikka 5. päivään täyttääkseen sen lomakkeen, koska parhaimmillaanhan sen ilmoituksen tekee samalla kertaa. Itse olen tehnyt näitä ilmoituksia. Olen mennyt pankkiasioille ja tehnyt Tyvi-ilmoituksen samalla kertaa. Tänä päivänä harvempi yrittäjä välttyy käyttämästä sähköistä pankkiasiointia, jonka yhteydessä voi samalla myös kirjautua Tyvi-palveluun ja tehdä ilmoitukset.

Samoin meillä Verohallinto on hyvä esimerkki siitä, kuinka Palkka.fi-palvelu on yksinkertaistanut käsittelyä. Kun yrittäjä maksaa palkan Palkka.fi:n kautta, sieltä muodostuvat samanaikaisesti ilmoitukset Verohallintoon. Tältä osin voi sanoa, että Verohallinto on tehnyt erinomaista työtä viedessään meidän yrittäjiä, myöskin meitä yksityisiä henkilöitä, käyttämään näitä sähköisiä palveluita. Ne ovat hyvin yksinkertaisia ja helppoja käyttää.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Oma ajatteluni on hyvin lähellä sitä, mitä täällä ed. Lauslahti äsken erinomaisen hyvin lausui. Olen ymmärtänyt, että tässä laissa on yrittäjäystävällinen henki. On tarkoitus parantaa toimintaedellytyksiä.

Olen myös ymmärtänyt niin, että nämä verontilitykset ovat yritystoiminnassa tällaisia vakiotoimenpiteitä. Jos sitten tapahtuu jotain poikkeuksellista, niin verottaja on myös asiantuntijakuulemisen yhteydessä ilmoittanut, että kyllä heillä on myöskin joustavuutta. Ei verottaja ehdottomasti kiilusilmäisesti katso kellosta, milloin voisi jonkun 20 prosentin koron räpätä, vaan verottajan kanssa voi myöskin olla vuorovaikutussuhteessa ja keskustella. Vaikkei sitä voi pykäliin kirjoittaa, niin hallintomenettelylain hengen mukaan — hallintomenettelylakihan koskee kaikkia julkisia viranomaisia, koskee myös verottajaa — aika pienetkin signaalit jo takaavat puhevallan jatkossa. Jos on jotain poikkeuksellista, hallintomenettelylaki antaa myös suojaa yksilölle viranomaisia kohtaan, jos hän yrittää hoitaa asiaansa, asia on vireillä ja se hoidetaan. Todella, jos tulee hätä käteen, tällaisia force majeure -tilanteita verottaja on ilmoittanut kyllä ymmärtävänsä.

Vaikka esimerkiksi faksin käyttöä ei voi kirjoittaa pykäliin, niin käytännön elämässä, vaikka se aiheuttaa verottajalle kyllä työtä, kuuleman mukaan faksillakin jätetty ilmoitus voidaan hyväksyä, kun se annetaan niissä määräajoissa, mitä tähän on kirjattu, ja silloin siitä ei seuraa sanktioita.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauri Oinonen arvosteli omassa puheenvuorossaan verohallinnon palveluja. En osaa ottaa kantaa Keuruun palvelupisteen tarpeellisuuteen, mutta yleisesti ottaen haluan antaa erittäin vahvasti tunnustusta Verohallinnolle sen palvelutoiminnan kehittämisestä.

Muistan hyvin niitä aikoja, kun esimerkiksi helsinkiläiset jonottivat pitkiä aikoja viimeisenä veroilmoituksen jättöpäivänä Helsingin Merihaassa, että pääsivät jättämään veroilmoituksensa. Tämän jälkeen Verohallinto kehitti palveluja ensinnäkin niin, että ilmoitukset saattoi jättää suoraan auton ikkunasta siellä Merihaan alla ja sen jälkeen Helsingin keskustassa olevassa erityisessä palvelupisteessä, ja nykyään tulevat veroehdotukset kotiin ja siellä sitten tarkistetaan, että veroilmoitus omalta kohdalta on kohdallaan. Mielestäni Verohallinto on ollut esimerkillinen sektori julkishallinnon palvelutoiminnan kehittämisessä ja palvelutoiminnan asiakaslähtöisyydessä. Toivoisin että monet monet, muut julkisen hallinnon sektorit ottaisivat Verohallinnosta oppia ja esimerkkiä oman palvelutoimintansa kehittämisessä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Allekirjoitan kyllä sen, mitä ed. Zyskowicz sanoi asiakasnäkökulmasta Verohallinnossa. Sinänsä on erittäin hyvä, että tämä palvelualttius on, koska esimerkiksi meikäläinen lähetti verolomakkeensa juuri Jämsään ja sinne on ajomatkaa 250 kilometriä, niin että ei tekisi mieli perään lähteä.

Mutta tästä verotililaista, joka on hyvä uudistus. On aivan totta, kuten ed. Lauslahti totesi, että tässä pyritään nimenomaan siihen, että ihmiset siirtyisivät sähköisen palvelun käyttöön. Yhden epäkohdan haluan nostaa esiin sähköisen palvelun käytöstä: Palkka.fi, joka on upea järjestelmä. ei nyt uuden käytännön eli tämän verotililain myötä enää erittele ennakkoja ja sotuja, ja kuitenkin yritysmaailmassa ne täytyy veroilmoituksiin eritellä. On huonoa, että näitä tiliöintejä ei sieltä suoraan saa.

Toinen asia. Jos me kannustamme sähköisiin palveluihin siirtymistä, niin silloin sähköisten palvelujen täytyy toimia joka puolella Suomea. Ennen kuin tulin kansanedustajaksi, olin sellaisen modeemiyhteyden varassa, jonka tyyppisellä yhteydellä erittäin moni yrittäjä haja-asutusalueella toimii. Se oli aivan luojassaan, että se yhteys pysyi niin kauan auki, että tämän prosessin siellä sai tehtyä. Eli meidän pitää järjestää sitten niin, että se käytäntö on edes mahdollinen joka puolella Suomea.