Kauko Juhantalo /kesk:
Herra puhemies! Tämän asian ensimmäisessä käsittelyssä käytiin hyvin
perusteellinen ja hyvä keskustelu lain sisällöstä ja
siitä, mitä tämä tarkoittaa.
Tämä tarkoittaa erittäin suurta asiaa
ja koskettaa ei nyt niin laajaa joukkoa kuin edellinen keskusteltu asia,
kansaneläke, mutta kuitenkin kymmeniätuhansia
Suomen kansalaisia. Kysehän on siitä, että 90-luvun
alun talouslaman seuraukset tuntuvat edelleen erittäin
voimakkaasti ja meillä on siis kymmeniätuhansia
ihmisiä edelleen velkavankeudessa, josta nykylain menetelmin
ei milloinkaan voi vapautua.
Olen tästä asiasta erittäin paljon
puhunut, kirjoittanut kaikkeen mediaan, täällä puhunut
moneen otteeseen, tehnyt aloitteita, koska olen pitänyt
tätä erittäin tärkeänä.
Meillä on edelleen tuhansittain sellaisia henkilöitä,
jotka tulee vapauttaa tuosta ikuisesta velkavankeudesta, etenkin kun
meillä on huutava pula yrittäjistä. Yrittäjäksi
ei pääse kouluttautumalla. Se vaatii synnynnäisiä ominaisuuksia.
Pieni koulutus ei toki ole pahitteeksi. Liian suuri koulutus on,
koska liian suuren koulutuksen jälkeen ei rohkene lähteä yrittäjäksi.
Sen vuoksi on korkea aika saada aikaiseksi tämä velan
vanhentuminen 15 vuoden määräajan jälkeen.
Tämä on siis juridisesti enemmän kuin
velan lopullinen vanheneminen. Se tarkoittaa sitä, että tällaista
ei olisi laisinkaan ikänä ollut. Se on kuin paha
uni, joka häipyy.
Viimeksi pari vuotta sitten, kun meillä oli ulosoton
täytäntöönpanon vanhentuminen,
yritin silloin vakuuttaa eduskunnalle, että tämä jää torsoksi,
koska silloin velka jäi perikunnille. Se ei silloin onnistunut.
Kollegat eivät silloin vielä sitä olleet
mieltäneet. Mutta nyt täysi kiitos hallitukselle
ja uudelle ministerille, joka toimi tässä aktiivisesti,
ja hyvää työtä on tehnyt myös
lakivaliokunta. Tämä tarkoittaa nyt sitä,
että ulosottoperusteesta lukien kun 15 vuotta on kulunut, niin
tämä velka poistuu. Hyvin tärkeä on
lisäys, joka tähän lakiin on tullut,
että täsmennetään nimenomaan
takaajan asema. Meillä on jo 1800-luvulta olemassa säädös,
joka on edelleen oikeusvoimainen säädös,
että päävelan vanhentuessa siihen liittyvät
sivuasiat vanhenevat myös, elikkä takaus on vanhentunut
jo nytkin takauksen osalta silloin, kun päävelka
on vanhentunut. Mutta tässä se tulee täsmällisesti
sanotuksi.
Tähän lakiin liittyy valiokunnankin lausuma siitä,
että pitää seurata tämän
jälkeen tämän lain toteutumista. Se on
aivan oikein, koska tässä on vielä epätäsmällisyyttä,
joka välttämättä pitää korjata
nimenomaan sen osalta, mistä täsmällisesti
lähtee lain vanhentumismääräaika.
Nyt sanotaan, että ulosottoperusteesta. Se saattaa joskus
heittää ajallisesti käytäntöä vieroksuen.
Olisi viisainta, että tämä aika lähtee
siitä, jolloin velka erääntyy. Se olisi
täsmällinen, selvä seikka, ja siitä lähtisi
tuo 15 vuotta. Nopean aikataulun vuoksi valiokunta ei ehtinyt siihen
paneutua eikä uskaltanut sitä niin tehdä.
Minä tein myös aloitteen tätä lakia
koskien, jotta voitaisiin tämä valtava turhuuden
byrokratia poistaa mahdollisimman pitkälle tuolta ulosottolaitoksesta,
että olisi ensin ollut 12 vuoden määräaika,
joka portaittain nousee 15 vuoteen, mutta se ei ole saanut siellä hyväksyntää.
Ihmeellistä on, että vasta nyt havahdutaan siihen,
että velkavankeudessa olleet ovat 18 prosentin korkoa maksaneet
pääomille, jotka ovat siis kertautuneet sellaisiksi
mittasuhteiksi, että niissä ei ole enää mitään
määrää. Ne ovat mahdottomia.
Kenenkään velka ei tosiasiallisesti ole vähentynyt. Päinvastoin
nuo kulut ovat menneet ulosottojärjestelmän kuluihin
sekä kansainvälisille perintätoimistoille,
jotka ovat myyneet toinen toisilleen vuorotellen näitä saatavia,
tehneet jo voittonsa siis sellaisista saatavista, jotka valtiovalta
on jo maksanut pankeille mutta jotka elävät toisen
kerroksen elämää tuolla perintätoimistojen
bisneksessä. Se on ainutlaatuista.
Nythän on kiinnitetty huomiota siihen, miten pikavippien
osalta ihmiset joutuvat kohtuuttomiin asemiin muutaman sadan euron
lainojen vuoksi. Niin se onkin. Mutta miksi ei ole voitu kiinnittää huomiota
siihen, että kymmenettuhannet ihmiset ovat olleet jo melkein
15 vuotta, osa jo 15 vuotta, näissä? On vaan katsottu,
onko tässä jotain moraalia, että annetaan
velkojen vanhentua. Onko siinä ollut moraalia, että kansainväliset
perintätoimistot, joiden juuret yllättävän usein
menevät suomalaiseen pankkilaitokseen, ovat voineet pitää ihmisiä kurimuksessa,
jossa ei ole ollut tarkoituskaan tämän ihmisen
asemaa parantaa vaan pitää yllä erittäin
hyvää liiketoimintaa? Minusta tämä on
erittäin hyvä asia.
Ed. Sjöblom kertoi juuri viime käsittelyssä esimerkin
siitä, minkälaisia nämä summat
ovat. Hänen tuttunsa Hesarin tilauslasku, vuositilaus 720
markkaa, on tällä hetkellä kolmannella
kansainvälisellä perintäyhtiöllä ja
on noussut 3 400 euroon. Elikkä tuo Hesari maksaa
tällä hetkellä siis 20 000 markkaa
ja jatkaa tätä rataansa eteenpäin. Onko
tässä jotain tolkkua, kun tarkoitus tässä ideassa
on ollut, että ulosoton kautta — jokaisessa sivistyneessä valtiossa
pitää olla hyvä ulosotto — tämä 720
markan velka tulisi joskus maksetuksi? Se menee aivan väärään
suuntaan ja niin on mennyt kaikilla näillä veloissa
olevilla ihmisillä.
Tämä on erinomaisen hyvä lainsäädäntö.
Sitä vaan pitää vielä täsmentää ja
tarkentaa tulevan hallituksen toimesta.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen
ulosottopiirien koon suurentamiseen liittyvistä eduista.
Lakivaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan
ulosottopiirin koon suurentaminen lisää mahdollisuuksia erikoistumiseen
ja erikoisperinnän laajentamiseen. Tämä on
varsin teoreettista, kun tiedetään, kuinka kovilla
ulosottolaitoksen henkilöstö jo tällä hetkellä on.
Nykyisenkin rakenteen puitteissa on mahdollisuudet erikoistumiseen,
erikoisperintään, henkilöstörakenteen
muuttamiseen ja henkilöstön koulutukseen, mutta
ensisijaisesti tarvitaan lisää voimavaroja. Vähäisten
voimavarojen keskittäminen ei nimittäin takaa
julkisen palvelun laatua.
Lakivaliokunnan mukaan palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamisen
kannalta on myönteistä, että ulosottokaariehdotukseen
on otettu säännös, jonka mukaan ulosottolaitoksen
keskushallinnosta vastaavan hallintoviraston tulee erityisesti huolehtia
ulosottolaitoksen palvelujen alueellisesta saatavuudesta. Mielestäni
eduskunnan ei pitäisi uskoa tällaisten säännösten
voimaan. Nyt puretaan valtion paikallishallintoa ja etäännytetään
se kansalaisista.
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietintö tarkoittaa,
että ulosottopiirien määrä vähennetään
51:stä 22:een. Se tarkoittaa myös, että ulosoton
väliportaan hallinnosta luovutaan ja lääninhallitusten
oikeushallinto-osastolle kuuluvat tehtävät siirretään
perustettavalle ulosoton keskusvirastolle. Tässä vaiheessa
voidaan pitää selviönä, että ulosottohallinnon
keskittäminen vähentää valmiuksia
palvella asiakaslähtöisesti kansalaisia. Ulosottotoiminnasta
tulee kasvotonta, myös paikallisten olosuhteiden ja asiakkaiden tuntemus
vähenee. Valtion paikallishallinnon keskittämisellä maakuntakeskuksiin
murennetaan oikeusvaltion perusteita. Tulevaisuudessa kansalaisten
pitää nähdä yhä enemmän
vaivaa perusoikeuksiensa puolustamiseksi.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Juhantalo puheenvuorossaan toi hyvin esille
niitä syitä, miksi tämä hallituksen
esitys on annettu ja miksi se on tarpeellinen. Ed. Juhantalo on myös
lakialoittein, kuten allekirjoittanutkin, osaltaan ollut asiaa valmistelemassa.
1990-luvun taloudellinen lama toi sellaisia vammoja ihmisille,
että tällä lailla on vihdoinkin aika
näitä korjata. On hyvä, että myös
takaajan asema näissä yhteyksissä paranee.
Toivon, että jatkossa takaajan asemaan kiinnitetään
yhä enemmän huomiota. Vaikka takaajalla on vastuu,
niin tämän vastuun määrää tulisi
harkita, mihin saakka se voi olla.
Keskustelu päättyy.