Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilintarkastushan on niin yrityksissä kuin järjestöissä tärkeä asia, ja tämä tilintarkastuslaki on osoittanut sen, kuinka suomalainen kansalaisyhteiskunta heräsi huomaamaan yhtäkkiä, kuinka tärkeä asia se todellisuudessa on, ja olivat ne sitten urheilujärjestöjä, kulttuurijärjestöjä tai pieniä tai suuria yrityksiä, niin tilintarkastuksen merkitys on havaittu.

Tässä hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että tilintarkastus Suomessa ottaisi aikamoisen askeleen kohti ammattilaisempaa suuntaa. Tässä mielessä, kun tilintarkastajat ovat sitten KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastajia, heidän kysyntänsä tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Tähän liittyy muun muassa se, millä tavoin koulutus tullaan järjestämään.

Tämän asian yhteydessä kävi ilmi se, että vaikka Suomessa tilintarkastuksen valvonta onkin pääosin kauppa- ja teollisuusministeriössä, tämä viranomaistoiminta on meillä pitkään ollut Keskuskauppakamarin toimintaa. KHT-järjestelmä on hyvin vahva, ja tässä valmistelussa HTM-yhdistys ja samaten sitten JHTT-yhdistys osoittivat sen, että heidän asiantuntemustaan ja panostaan tässä valmistelussa ei ollut riittävästi. Saman tyyppinen oli tilanne näitten yhdistysten osalta, että niin valtakunnalliset urheilujärjestöt kuin monet muutkin sosiaali- ja terveysalan järjestöt toivat huolensa siitä, että ollaan yhtäkkiä siirtymässä tilanteeseen, jossa vuosikymmeniä hyväksi koettu, myös maallikot huomioon ottava tilintarkastusjärjestelmä ollaan siirtämässä osaksi bisnestä ja elinkeinoelämää.

Tätä keskusteluahan käytiin hyvin vilkkaasti viime syksynä, ja lyhyesti sanottuna lopputulos oli se, että talousvaliokunta tässä mietinnössään ehdottaa 8. lakiehdotuksen hylkäämistä, joka koskee yhdistysten ja järjestöjen tilintarkastusta, niin että tämä tilintarkastus säilyisi nykyisellään. Tämä on sitten merkinnyt käytännössä sitä, että eduskunnan hyväksyttäväksi esitetään pontta, jossa esitetään, että hallitus aloittaa välittömästi yhteistyössä järjestöjen kanssa — tämä on tärkeä asia — yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevien säännösten valmistelun niin, että yhdistyksissä tarkastus voidaan toimittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Ja kun järjestöt ovat tässä alun pitäen mukana, niin uskon, että tämän tyyppistä tilannetta kuin nyt syntyi ei käytännössä ole.

Toinen tällainen merkittävä asia, josta käytiin paljon keskustelua, olivat nämä pienet yhtiöt, joiden osalta tilintarkastuslakiehdotuksen 4 §:ssä on tehty ne rajat, joiden alittuessa ei tarvitse tilintarkastajaa valita, mutta sen voi valita. Itse ainakin kuulun niihin valiokunnan jäseniin, jotka ovat sitä mieltä, että se kannattaa valita. Hyvä tilintarkastaja on apu nimenomaan pienissä yrityksissä, joissa ei ole sellaista asiantuntemusta, ja se on myös turva tulevaisuuden osalta, jos tulee verotarkastus tai tulee joitakin muita sellaisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi julkisen tuen saamiseen tai tämän tyyppisiin tarkastuksiin ja joissa muun muassa Euroopan unioni on erittäin tarkka, voi olla monesti pilkkuihin asti menevine vaatimuksineen. Tässä tämä taseen loppusumman ylittäminen 100 000 euroa tai liikevaihto 200 000 euroa tai palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä ovat nämä rajat.

Markku Hirvonen, tämä verotukseen ja sen laiminlyönteihin erikoistunut virkamies, toi esille muun muassa sen, että tästä on myös sitten monia kielteisiä vaikutuksia olemassa. Esitettiin sellaista määrää kuin lähes 70 000 yritystä, jotka jäävät tämän ulkopuolelle, joiden verovelka tällä hetkellä on noin 430 miljoonaa euroa. Tämä tietysti laittaa kysymään, miten tässä nyt sitten näitten velvoitteitten osalta käy. Mutta täytyy nyt luottaa suomalaiseen yrittäjään. Tässähän voi sanoa, että ylivoimainen osa on rehellisiä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka nämä velvoitteet rehellisesti hoitavat. Kun sitten tässä kuitenkin monien neuvottelujen jälkeen päädyttiin hallituspuolueitten kesken siihen, että tätä pykälää ei muuteta, siinä yhteydessä tällaisena kompromissina hyväksyttiin tämä ensimmäinen lausumaehdotus, jossa edellytetään, että "hallitus seuraa pakollisesta tilintarkastuksesta vapauttamisen vaikutuksia ja, jos vapauttamisesta on kielteisiä vaikutuksia, hallituksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin niiden poistamiseksi." Tämä on tietysti hallituksen ja valtioneuvoston tehtävä aina oman toimisektorinsa ohella, mutta tätä nyt haluttiin tässä erityisesti painottaa.

Asunto-osakeyhtiöt myös ovat suomalaisia kiinnostavia, koska suomalaiset yleensä asuvat jossakin ja asunto-osakeyhtiöissä myös hyvin monet. Tämä asia on tässä nyt sitten myös ollut valmistelussa oikeusministeriössä, mutta asunto-osakeyhtiölakia ei saatu eduskunnalle, vaikka tämä osakeyhtiölaki muutettiin viime keväänä. Tässä yhteydessä nyt sitten eduskunnan hyväksyttäväksi tulee lausumaehdotus, jossa esitetään, että "hallitus asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä valmistelee erityisesti asunto-osakeyhtiöiden tarpeisiin soveltuvat tilintarkastajien kelpoisuutta, tilintarkastajien valintaa ja tilintarkastusta sekä mahdollisia muunlaisia tarkastajia ja muunlaista tarkastusta koskevat säännökset ja että asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus tulee antaa eduskunnalle niin, että se ehditään käsitellä sekä saattaa voimaan ja sovellettavaksi viimeistään vuonna 2011 päättyvän siirtymäkauden välittömänä jatkeena." Byrokraattisesti mutta täsmällisesti sanottu ja edellyttää nimenomaan oikeusministeriössä nyt lisää ponnistuksia.

Tässä yhteydessä toisin lopuksi esille nämä KHT-, HTM- ja JHTT-tilintarkastajien asiat siinä mielessä, että näitä KHT- ja HTM-tilintarkastajiahan on Suomessa molempia runsaat 700 ja sitten JHTT-tilintarkastajia runsaat 200. Tässä yhteydessä haluttiin myös tämä jatkovalmistelu, joka liittyy erityisesti tähän lisäkoulutukseen, on se sitten KHT-tilintarkastajien koulutusta julkishallintoon tai myös sitten HTM-tilintarkastajien koulutusta julkishallintoon tai sitten JHTT-yhdistysten jäsenten eli JHTT-tilintarkastajien koulutusta yksityiselle sektorille KHT-tilintarkastajan tutkinnon saavuttamiseksi. Tällainen tutkintovaatimusten kokonaisuudistus tehtäisiin, niin että kaikilla tilintarkastajilla olisi yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot, ja tämä uudistus valmistellaan yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-tilintarkastajien yhdistysten edustajien kanssa. Tänään sattumalta tapasin HTM-tilintarkastajayhdistyksen edustajia, ja he olivat jopa lukeneet tämän valiokunnan mietinnön ja olivat tästä erityisen kiitollisia ja toivat esille sen, että olipa valiokunta viimein tehnyt sen, mistä he ovat jo vuosikausia puhuneet.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli verrattain perusteellisesti tuon valiokunnan mietinnön ja siihen sisältyvät näkemykset.

Käsittelyssä oleva lakiesitys kokonaisuudessaan on laaja. Se sisältää tämän uuden tilintarkastuslain lisäksi esityksenä 26 muuta lakia, joista tosin valiokunta esittää yhden muutoksen kokonaan hylättäväksi, mikä on sinänsä perusteltua ja samalla jo osaltaan osoittaa sen, että tämä lakinippu kokonaisuudessaan on verrattain huonosti valmisteltu. Minusta olisi vähintään kohtuullista, kun niin esityksen perusteluissa kuin erityisesti valmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden kuulemisessa esittämissä näkemyksissä usein viitattiin tilintarkastusta koskevaan uuteen direktiiviin ja toisaalta tilintarkastusstandardeihin, että esityksessä selvästi tuotaisiin esiin, mitkä muutokset johtuvat näistä ulkoa annetuista tekijöistä ja mitkä ovat kansallisista tai mahdollisesti tavallaan asianosaisten intresseistä johtuvia muutoksia. Tämän lakiesityksen sisältöä arvioitaessa väistämättä tulee siihen tulokseen, että tässä valmistelun yhteydessä on käynyt niin, että eräät ulkopuoliset intressitahot ovat onnistuneet selättämään valmistelevan virkamieskoneiston ja ministeriön. Muuten sitä lopputulosta ei voi ymmärtää.

Valiokunnan puheenjohtaja aikaisemmin totesi sen, että tuo yhdistyslain muutosta koskeva esitys hallituksen esityksestä esitetään kokonaan hylättäväksi, johonka ajatukseen olen yhtynyt, mutta sen lisäksi tähän esitykseen sisältyy edelleen monia ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Yhtenä on täällä valiokunnan puheenjohtajankin puheenvuorossaan esiin tuoma pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen kokonaan. Tämän esityksen myötä vapautetaan noin 67 000 osakeyhtiötä tilintarkastusvelvollisuuden piiristä. Näistä yrityksistä, niin kuin puheenjohtaja tuolla totesi, on huomattava määrä verovelkaisia, ja niin tämän viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin edustajan Hirvosen kuin myös valtiovarainministeriön vero-osaston lausunnoissa ja kannanotoissa yksiselitteisesti tyrmätään tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen osakeyhtiöiltä.

Perustelu on aivan ymmärrettävä niille ajatuksille. Kun osakeyhtiössä toimitaan pahimmillaan tai parhaimmillaan hyvinkin pienen pääoman turvin rajoitetulla vastuulla, niin on kohtuullista, että siihen kohdistuu ulkopuolinen tarkistus ja varmistus siitä, että tilinpäätökset ja muut asiakirjat laaditaan voimassa olevien säännösten mukaan. Sen vuoksi tuossa vastalauseessa, joka nimelläni liittyy tähän valiokunnan mietintöön, esitän siltä osin muutosta, joka pitää sisällään sen ajatuksen, että osakeyhtiöitä, pieniäkään, ei vapauteta tilintarkastusvelvollisuudesta.

Kun rajatun ajan puitteissa ei ole mahdollista kovin perusteellisesti näitä eri muutosehdotuksia käsitellä, otan muutaman vielä kuitenkin.

Tässä esityksessä on lähtökohtana se, että JHTT-tilintarkastajilta käytännössä hyvin pitkälle poistetaan oikeus suorittaa tilintarkastusta. Yhtenä kummallisuutena on se, että lähtökohtana on muuttaa nykyisin voimassa olevaa säännöstöä niin, että JHTT-tilintarkastajat eivät ole kelvollisia tarkastamaan kuntakonserniin kuuluvien osakeyhtiöiden tai muiden yhteisöjen tilejä. Kun samanaikaisesti tilintarkastuslaissa on kuitenkin lähtökohta se, että konsernissa emoyhtiöön tulee valita vähintään yksi yhteinen tilintarkastaja, ja kun tiedetään se, että kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajana ei voi toimia muuta kuin JHTT-tilintarkastaja, niin tämä säännös johtaa väistämättä siihen, että tulee kahden tilintarkastajan järjestelmä näihin kuntakonserniin kuuluviin tytäryhteisöihin. Se aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia eikä (Puhemies koputtaa) anna mitään lisäarvoa siihen tehtävään.

Tuossa vastalauseessa on pitkä rivi muita muutosesityksiä, joissa pyritään saamaan säännöstö vastaamaan käytännössä nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta ajanpuutteen vuoksi niitä en pysty tässä yhteydessä esittelemään. Palaan niihin yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjaksi tulen esittämään vastalauseen mukaista esitystä.

Arvoisa herra puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen esitys.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä tilintarkastuslaki on sitä laatua, että lyhyellä kansanedustajaurallani, joka lähentelee neljää vuotta, tämä on ylivoimaisesti huonoimmin valmisteltu laki, ja ne monet tahot, joita kuuntelimme, joita ilmeisesti ei ollut valmisteluvaiheessa kuunneltu, tukivat tätä käsitystä. Lähtökohtana valmistelussa on ollut hyvin suppea piiri, ja kun se lähtee sieltä suurten yritysten tilintarkastuksen taholta ja sitten siihen ympätään kaikki mahdolliset tahot, missä tilintarkastusta harrastetaan Suomessa, niin silloin tulee tällainen keitos, joka ei ole kunniaksi kenellekään. Tässä on monia osapuolia jätetty täysin kuulematta eikä kuultua ole mitenkään noteerattu. Tuntuu vähän samalta kuin ed. Polvi omassa puheenvuorossaan toi esille.

Eli tämä olisi pitänyt vetää takaisin, mutta pitkän harkinnan jälkeen päädyin siihen, että on kuitenkin parempi, että tämä tässä muodossa korjattuna hyväksytään, varsinkin kun siirtymäaika piteni vuodesta 2009 vuoteen 2011 ja meillä on nämä kuusi pontta täällä. Sen siirtymäajan puitteissa voidaan sitten lähteä korjaamaan näitä useita lakeja, jotka liittyvät tähän, ja saadaan tämä siltä osin, kuin tämä palvelee yrityksiä tänä päivänä, käyttöön, koska tässä toki on monia hyviä asioita.

Pienten yritysten kohdalta tilintarkastuksesta vapautuminen on ymmärrettävä asia, sillä silloin, kun hyvin monessa tapauksessa on maallikko valittuna, niin paljon parempi pätevyys tulisi sillä, että uudessa laissa velvoitettaisiin tilitoimiston käyttöön ja sitä kautta sitten saataisiin asiantuntemuksella tehdyt tilinpäätökset ja veroilmoitukset. Verottajahan ei vaadi näitä pieniltä yrityksiltä.

Mitä tulee tähän pienten yritysten kohtaan, kun ei enää vaadita tilintarkastajaa, niin tulisi olla automaatio tässä laissa, että vaikka yhtiöjärjestyksessä lukee, että tilintarkastajat valitaan, niin niitä ei tarvitse valita, koska nyt maksaa 330 euroa jokainen muutos, joka yhtiöjärjestykseen tehdään. Se on 68 000 yrityksen kohdalla pari miljoonaa euroa turhia kustannuksia.

Yhdistykset jätettiin tästä kokonaan pois, kuten ed. Skinnari kertoi, ja siitä on tämä oma pontensa.

Sitten on tämä kysymys tilintarkastajien pätevyydestä, KHT, HTM, JHTT. Siitä käytiin pitkään vääntöä, ja sikäli kuin minun lukutaitoni riittää, niin komissiolta saatu kirje ilmoitti, että JHTT on pätevä tarkastamaan, mikäli hänet on valittu ennen vuotta 2008, mutta tämä ei tuntunut menevän ministeriössä perille. Ehkä meillä on erilainen tapa lukea komission ilmoituksia.

Asunto-osakeyhtiöt ovat myös suuri osa tässä, ja nyt, kun asunto-osakeyhtiölakia lähdetään muuttamaan, tämä meidän neljäs pontemme velvoittaa ministeriä tuomaan siellä sitten uudet näkemykset tähän kohtaan, ja asetan siihen suuria toiveita.

Tässä on viides ponsi, ja haluaisin todeta, että Suomi on kaksikielinen maa ja sen takia myös nämä tilintarkastusasiat pitää voida hoitaa molemmilla kotimaisilla kielillä. Se on Keskuskauppakamarin velvollisuus vaatia, vaikka se kamarin edustajille tuntuu olevan uusi kysymys; ehkei enää.

Ed. Skinnari totesi puheenvuorossaan, että yhdistyksissä tilintarkastus ei ole niin oleellinen ja tärkeä. Minä olen täysin päinvastaista mieltä. Tilintarkastuksen merkitys yhdistyksissä, joissa on luottamus kyseessä ja on yhteisistä rahoista kyse, on aina ollut suuri. Sitä ei ole vaan tajuttu ministeriön valmisteluvaiheessa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut täällä edustajien Polvi ja Saarikangas puheenvuoroja, lukenut mietinnön ja siihen kirjoitetut kuusi enemmän tai vähemmän, ainakin minusta tuntuu, selittelevää lausumaehdotusta ja kun olen lukenut tässä ihan viime vaiheessa lakiesitystäkin, niin en voi mitään sille, että mieleeni tulee legendaarisen Matkaravinnon vielä legendaarisempi mainoslause: "Kiireessä kelpaa huonompikin ruoka." Valitettavasti tilintarkastus kaikenlaisissa yhteisöissä ja yhtiöissä on niin vakava asia, ettei sitä hutaisemalla tehdyllä ruokailulla pitäisi kuitata.

Puutun tässä yhteydessä vain yhteen asiaan. Se on kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastus ja JHTT-tilintarkastajien asema siinä. Tämä varmasti johtuu osittain siitä, että ennen kuin kansa päätti lähettää minut tänne, johdin yhtä tällaista yhtiötä, jonka liikevaihto oli 25 miljoonaa ja tase yli 200 miljoonaa. Ed. Polvi vastalauseessa ja myöskin täällä kuvasi niitä ongelmia teoreettisella tasolla, mutta myöskin käytännön tasolla, joita liittyy siihen, mitä tässä lakiesityksessä nyt esitetään, eli siihen, että JHTT-tilintarkastajat eivät enää siirtymäajan umpeen mentyä voisi yksin tarkastaa kunnallisia yhtiöitä.

Minä kerron asiasta käytännön esimerkin. Johtamaani yhtiöön valittiin tilintarkastajiksi samanaikaisesti KHT-tilintarkastaja ja JHTT-tilintarkastaja. Molemmat olivat uusia. KHT-tilintarkastajan ensimmäinen kysymys toimitusjohtajalle kuului, miten on mahdollista, että tämä yhtiö vielä pystyy toimimaan, koska näitten tunnuslukujen perusteella yhtiön olisi pitänyt mennä jo aikaa sitten konkurssiin, koska yhtiön omavaraisuusaste on alle kymmenen. Ennen kuin ehdin vastata, JHTT-tilintarkastaja sanoi, että kuule, tämä on aravavuokrataloyhtiö ja taseen rakenteesta johtuu, ettei tällaisten yhtiöitten omavaraisuusaste käytännössä voi olla kymmentä korkeampi. Aivan sama meno jatkui oikeastaan koko seuraavan vuoden. KHT-tilintarkastaja ei tuntenut, ennen kuin hänet perehdytettiin, tarkastamansa yhtiön ja sen toimintaympäristön keskeisimpiä piirteitä. Sen sijaan JHTT-tilintarkastajalla, joka tunsi sekä kunnallisen järjestelmän että myöskin aravajärjestelmän, ei tällaisia ongelmia ollut.

Voi olla, että tämä tuntuu kärjistetyltä esimerkiltä, mutta asia on näin ja ei se siitä mihinkään muutu. Ei tilintarkastajan kompetenssi määräydy sillä perusteella, mikä hänen tittelinsä on, vaan sillä perusteella, miten hän hallitsee asiansa, ja tässä katsannossa tämä lakiesitys tältä osin on sen käytännön kokemuksen perusteella, joka minulla on kunnallisen yhtiön johtamisesta, täysin käsittämätön.

Kannatan ed. Polven tekemää esitystä.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on yksi niitä tämän vaalikauden epäonnisimpia keksintöjä, mitä sen lain osalta tänne eduskuntaan on tuotu ja tehty. Suuresti arvostamani ministeri Pekkarinen, joka mielestäni on aina oikeassa, ymmärtää poliittisen pelin hengen, silmän ja myöskin kansan tahdon, on antanut tässä hallintonsa virkamiesten valmistella sellaisen lakiesityksen, mikä on aivan suossa sen valmistelun osalta ollut olemassa. Kun te, ministeri Pekkarinen, olette viimeksi ollut minun kanssani eri mieltä, se oli vuonna 2002, kun päätettiin ydinvoimasta. Sen jälkeen en ole vastaavaa tavannut kuin tässä käy, ja toivottavasti ehkä yhtä kauan menee, ennen kuin taas toisen kerran käy, että olemme kovasti eri mieltä.

Ymmärrän erinomaisen hyvin, että ne ongelmat, mitkä tähän ovat syntyneet ja käyneet, ovat tehneet ylipääsemättömäksi tämän valmistelun, valmistelun, missä on kahden ministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja oikeusministeriön, yhteensovittamattomuus löytänyt aivan ylipääsemättömiä rajoja. Ymmärrän myöskin sen, että nämä ministeriön virkamiehet, valmistelijat, Marja-Leena Rinkineva ja Sanna Alakare, ovat loppuun saakka pitäneet mielipiteistään kiinni eivätkä ole antaneet tippaakaan periksi kuin vasta viimeisessä hädässä. Silloin, kun on todettu, ettei mikään muu auta, niin pikkasen helpotettiin. Te, ministeri, vielä puolustitte heitä niin pitkään, kunnes huomasitte itsekin, että näin tässä käy vaan, että tämä yhdistyslain osuus ei satu eikä käy tähän asiaan. Tässä voi sanoa, että kävi niin kuin sille entiselle sepälle: kun alkoi tehdä hitsaustöitä puiseen kirvesvarteen, siitä ei tullut mitään. Tämän sisältö oli vähän saman tyyppinen. Mutta lopputulos on kohtuullinen, vaikka olisinkin ollut vahvasti sitä mieltä, että tämä olisi pitänyt vetää pois ja valmistella uudelleen ja tehdä valmiimmaksi, mutta joka tapauksessa tähän nyt on päädytty.

Se, mitä valmisteluun on syntynyt, niin voisin epäillä jopa näin ääneen, että tässä takana ovat tilintarkastusyhteisöt, erityisesti Keskuskauppakamari, olleet hoitamassa tätä asiaa yksinoikeuden saamiseksi niin, että tiliä voi tarkastaa vain auktorisoitu tilintarkastaja. Jos vertaisin sitä asianajajaan, niin asianajajana vaan voi olla asianajaja, mutta asioita voi ajaa kuka tahansa, mutta tämän lain perustelun ja perustelujen sisällön osalta tiliä ei voi tarkastaa kukaan muu kuin vain auktorisoitu tilintarkastaja. Vähän tuli semmoinen vaikutelma tuolla valiokunnassa tätä katsellessa, että ihan niin kuin olisi, ettei niitä saa katsellakaan kukaan muu kuin auktorisoitu tilintarkastaja, ja annettiin ymmärtää, että vain sellaiset ihmiset, jotka ovat auktorisoituneita, voivat jotakin ymmärtää ja käsittää näistä.

Mutta esimerkkinä nostaisin kaksi asiaa:

Lappeenrannan keskusravirata pari vuotta sitten joutui merkittäviin vaikeuksiin, kun oli auktorisoidut tilintarkastajat. Kassassa oli melkein vanha miljoona rahaa, mutta siellä kassassa ei kuitenkaan ollut yhtään mitään, ja useammat tilit oli tarkastettu.

Kaakkois-Suomen metsäkeskus, missä on myöskin ollut hyvin ammattilaiset tilintarkastajat: Viime vuoden puolella ilmeni, että sieltä puuttui 5—6 miljoonaa rahaa. Sitä oli mennyt sinne tänne, nykyisiä euroja, ja senkin asian olivat hoitaneet auktorisoidut tarkastajat ja kirjoittaneet puhtaita tilintarkastuskertomuksia, ja tämän pohjalta täytyy sanoa, ettei se auktorisointi ainakaan minun silmissäni kovin paljon näihin asioihin viisautta ole tuonut. En sitä käy väittämään, että maallikko olisi sieltä metsäkeskuksesta löytänyt sen paremmin mitään, kun nämä auktorisoidutkaan eivät löytäneet, mutta kuitenkin se todistaa sen, että jotain hämärää tässä asiassa ja valmistelussa on ollut olemassa.

Täällä on aina ollut tapana vedota siihen, että Euroopan unioni vaatii, että pitää olla niin ja näin, mutta valiokuntakäsittelyn aikana kävi ilmi, että suomalaisista yrityksistä 98 prosenttia voitaisiin tämän Euroopan unionin vaatimusten mukaan vapauttaa, siis vapauttaa, ja vain isoimmilta yhtiöiltä vaatii tämä unionin direktiivi sitä, että pitää suorittaa jämpti ja selvä tilintarkastus. En ole tilintarkastusta vastaan. Näen, että se pitää olla, ja näen tässä erinomaisena, hyvänä asiana sen, että nämä pienet yritykset, joissa usein omistaja itse vastaa ja allekirjoittaa, voitiin vapauttaa niin kuin tämä kauppa- ja teollisuusministeriön esitys tässä asiassa on olemassa.

Herra puhemies! Se, mihin tämä erityinen arvostelu nyt tässä kohdistuu, on se, että yhdistysten osalta tuotiin sellainen esitys, missä ei nähty ollenkaan sitä sisältöä, mitä tilintarkastus yhdistyksen osalta tarkoittaa, mitä siltä odotetaan ja mitä vaatimuksia siihen kohdistuu. Erityisesti tämä arvosteluni tämän huonon valmistelun suhteen koskee sitä, että yhdistysasiassa ei ollut kuultu asiantuntijoita. Viime kädessä kun valiokunta kuuli todellisia asiantuntijoita, Tarastia ja kumppaneita, sen jälkeen syntyi se järki ja sopimus, millä tämä esitys yhdistyslain muuttamisesta peruutettiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän valiokuntaa hyvästä työstä. Sen jälkeen itse asiaan.

Myönnän, että olisi ollut ilman muuta hyvä, jos tilintarkastuslain uudistus olisi voitu tehdä niin, että sen kanssa aikataulullisesti yhteen olisi voitu rytmittää nimenomaan yhdistysten ja asunto-osakeyhtiöitten tilintarkastusta koskevien säädösten uudistaminen. Eri syiden summana tässä kuitenkaan ei onnistuttu, tämä ei ollut mahdollista. Siitä syystähän alkuperäinen esitys tilintarkastuslain uudistukseksi keskittyy nyt konkreettisesti ja hetimmiten voimaan tulevilta osiltaan niihin toimiin, joissa pitää saada nopeasti ratkaisuja, joissa pitää uudistusta tehdä. En käy nyt läpi sitä puolta, missä tuo välttämättömyys oli ja on edelleenkin, jonka eduskunta on aivan yksimielisesti ymmärtääkseni näiltä osin hyväksynyt. Se on hyvä. Se on tämän esityksen pääsanoma, ja on hienoa, että se menee liukkaasti eteenpäin.

Mitä tulee yhdistyksiin, niin äsken kerrotusta syystä johtuen näitä ei voitu rytmittää yhteen. Alkuperäinen esityshän lähti siitä, että tulee tämmöinen kolmen vuoden siirtymäkausi ja että sen siirtymäkauden jälkeen meneteltäisiin niin, että vaihtoehtona A pienissä yhdistyksissä tilintarkastajan valinta tai tilien ja hallinnon tai talouden tarkastajan valinta jää yhdistyksen itsensä päätettäväksi. Se voi ottaa auktorisoidun tilintarkastajan, se voi ottaa hallinnon tai tilien tarkastajan, tai se voi jättää niin halutessaan jopa ottamattakin minkäänlaista varsinaista tilintarkastajaa.

Eri vaihtoehdot olivat siinä esillä, ja ajatushan oli, että tämän siirtymäkauden aikaan voidaan valmistella oikeusministeriössä siellä meneillään jo olevan valmistelutyön pohjalta konkreetit esitykset siitä, minkä muodon yhdistyksien osalta jatkossa saisi lopullinen laki vuoden 2009 jälkeen. Hivenen pelkistäen tästä oli suurin piirtein kysymys.

Pitää paikkansa, mitä ed. Lahtela edellä sanoi, että kun tästä kelkasta jäi pois tämä yhdistyspuoli, on totta, että lakiesityksessäkin niiltä osin kuin tämä roikkui ei ollut käyty riittävää keskustelua erilaisten yhteisöjen, yhdistysten ja muitten edustajien kanssa. Tämä pitää ilman muuta paikkansa, minä tunnustan sen. Tarkoitushan oli, että oikeusministeriössä jatketaan uudistustyötä ja valmistellaan vuoteen 2009 mennessä lainsäädännön uudistaminen näiltä osin.

Kun tämä esitys kokonaisuudessaan — myöskin siltä osin, mikä koskee yhdistyksiä — tuli sitten eduskuntaan, niin on totta, että asiasta lähtivät liikkeelle monenlaiset villit, millään tavalla paikkaansa pitämättömät huhut ja uutiset. Muistan eräänkin aamun, kun katsoin Aamu-tv:tä. Haastateltiin Lapista kotoisin olevaa pienen seuran puheenjohtajaa, ja hän kertoi, kuinka nyt kaatuu seuran toiminta siihen, että nyt joudutaan palkkaamaan yhdistykselle HTM- tai KHT-tilintarkastaja sen takia, kun Rovaniemen kaupunki maksaa tälle seuralle pientä avustusta ja kun näiden avustusten tarkistamista varten pitää olla tällainen KHT- tai HTM-tarkastaja. Hänelle oli näin kerrottu. (Ed. Hemmilä: Ei se niin mennyt!) — Näin se meni, ed. Hemmilä. Minä katsoin lähetyksen sekä silloin että jälkikäteen ja vielä olin yhteydessä tänne aluetoimitukseen, jossa tämä uutinen tehtiin. Voitte sen uutisen tarkistaa, löytyy netistä edelleenkin tämä juttu. Tämäntapaisia huhuja liikkui, ja erityisesti Suomen urheilujärjestöjen piiristä eräiden henkilöiden toimesta tämmöistä viestiä välitettiin. Tällähän ei ollut totuuden kanssa mitään tekemistä, ed. Hemmilä, tämäntapaisilla väitteillä. Missään vaiheessa kukaan ei ollut mitään sellaista esittänytkään.

Kun tästä erilaista väärinymmärrystä alkoi liikkua tuolla kentällä, oli hyvä, ymmärrettävää ja perusteltua, että näiltä osin valiokunta sitten muutti meidän yhteisesti tekemämme valmistelutyön pohjalta tehtyä esitystä ja yhdistysten osalta menetellään nyt sitten sen mukaisesti, mihin valiokunta on päätynyt: siirtymäkausiajatuksen sijasta mennään siihen, että yhdistysten osalta menettely jatkuu entisellään. Mutta tarkoituksena on varmaan ja tarve on varmaan — minä toivon, että eduskunnassa poliittisten päättäjien piirissä riittävän laajasti on yhteinen näkemys siitä — että ennen pitkää kyllä pitää yhdistysten osaltakin, myös niiden osalta, tätä lainsäädäntöä lähteä muuttamaan.

Tämän esityksen, mikä täällä yksimielisesti on valiokunnassakin hyväksytty, pääsanoma ja asian tai käsitteen "tilintarkastus" ikään kuin käsitesisältö on jotain muuta nyt kuin se puuha, mitä on Myllyjärven palloseurassa, missä on muutaman sata euroa koko taloudenpidon kokonaissumma, ja jotain muuta kuin se, mitä siellä tarkoitetaan silloin, kun siellä puhutaan siitä, että joku katselee ja tarkastelee tilejä ja hallintoa jnp.

Sille pitää antaa se status, ne vaateet ja myöskin se käsite minun mielestäni — tämä on nyt vaan oma näkemys näiltä osin — mitä sillä puuhalla tarkoitetaan, ja se voi hyvinkin olla ihan sitä samaa, mitä siellä tällä hetkelläkin nämä maallikkotilintarkastajat ovat tehneet, ihan sitä samaa. Mutta sitä samaa, mitä he ovat tehneet, ei ole tässä esitetyn uuden lakiesityksen mukaan se tilintarkastus laatuvaatimuksineen, mitä nyt tämän lain pohjalta tullaan tilintarkastuksilta edellyttämään. Pienen nakkikioskin tai Myllyjärven palloseuran tai Nokian tai jonkun muun tilintarkastus jo käsitteellisestikin on aika lailla eri asia, ja tämä uudistus pyrkii tämän roolijaon selkeyttämään.

Arvoisa puhemies! On siis hyvä, että nyt tämä aika, tämä vuosi 2009, täältä poistuu ja jatketaan toistaiseksi näitten yhdistysten osalta niin kuin tähänkin saakka, mutta yhtä hyvä mielestäni on sen seikan toteaminen, että jatkossa on syytä tarkistaa, uudistaa säädöksiä näiltä osin.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että minun aikani on nyt käytetty. Ymmärtääkseni minulla on 5 minuuttia aikaa ollut tähän. Tästä syystä JHTT:n osalta ja pienten yhtiöitten osalta saanen tilaisuuden tuonnempana palata uudestaan asiaan.

Jouko  Laxell  /kok:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on yhtynyt hallituksen lakiesitykseen siinä, että lailla vapautetaan iso joukko pieniä yrityksiä kokonaan tilintarkastuksesta. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yrityksessä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Hallituksen esitys vapauttaisi siis lähes 70 000 pientä osakeyhtiötä kokonaan tilintarkastajista. Yli 30 vuotta yrittäjänä toimineena minun on äärimmäisen vaikeata ymmärtää, miksi yrityksiä ylipäätänsä vapautetaan tilintarkastuksesta. Hallitus on perustellut tilintarkastusvelvollisuuden poistamista niin sanotun maallikkotarkastuksen lakkauttamisella, minkä vuoksi tilintarkastajaksi pitäisi valita auktorisoitu tilintarkastaja. Perustelu on suoraan sanoen kehno, koska monet pienet yritykset hyödyntävät jo nykyään auktorisoituja tilintarkastajia.

Arvoisa puhemies! Yhdellekään yritykselle ei riitä, että sillä on kirjanpitovelvollisuus. Tilintarkastuksen poistamisesta seuraa, että yritysten kirjanpidon julkinen valvonta poistuu ja siirtyy verohallinnolle, joka muutenkin supistaa henkilöstöään. Verohallinnolla ei ole voimavaroja kymmenientuhansien yritysten tilien läpikäymiseen. Hyvin tehty kirjanpito ja tilintarkastus ovat pienelle yritykselle tärkeitä myös siksi, että ne antavat yrityksestä luotettavan kuvan rahoittajille, vakuuttajille, alihankkijoille ja asiakkaille ollen samalla vakuutus myös yrittäjälle.

Tilintarkastuksella on myös merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Tilintarkastusvelvoitteen poistaminen suo mahdollisuuksia harmaalle taloudelle ja rahanpesulle. Harmaassa taloudessa toimii juuri pieniä yrityksiä, jotka laistavat velvoitteita saavuttaakseen vilppikeinoin kilpailuedun. Tilintarkastuksesta vapauttaminen saattaa johtaa myös siihen, että toimivia yrityksiä pilkotaan pienemmiksi yrityksiksi tai yrittäjä perustaa jo alkuvaiheessa lukuisia pieniä yrityksiä välttääkseen tilintarkastuksen.

Hallituksen esityksessä tilintarkastajille on asetettu vaativat tutkintovaatimukset, jotka johtavat siihen, että tilintarkastajiksi valikoituu yhä vähemmän henkilöitä. Nykyisen tilintarkastuslain perusteella hallitus edellyttää HTM-tilintarkastajalta korkeakoulututkintoa ja KHT-tilintarkastajalta ylempää korkeakoulututkintoa. Mielestäni kaikkiin tilintarkastajan tehtäviin riittää yliopistotasoinen laskentatoimen, oikeustieteen, taloustieteen ja liiketalouden alempi tutkinto sekä liiketalouden ja laskentatoimen ammattikorkeakoulututkinto.

Arvoisa puhemies! Vastustan lain hyväksymistä tässä muodossa.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin jo näitten edellä käytettyjen puheenvuorojen perusteella on kuultukin, niin tähän lakiesitykseen sisältyy aika monta ongelmaa, eikä ihme. Tämä koskee valtavan suurta määrää nimenomaan pieniä yhteisöjä, yhdistyksiä, myös osakeyhtiöitä ja muita pieniä yhteisöjä. Näitä yhteydenottoja kentältä on tullut tämän lakiesityksen osalta kyllä merkittävästi ja erityisesti yhdistysten osalta, ja siinä mielessä talousvaliokunnan ehdotus, että yhdistyslain muutos hylätään, on varmasti paikallaan ja on järkevää, että asia valmistellaan uudelleen ja kuullaan yhdistyksiä tässä asiassa aiempaa paremmin. Kuuleminen varmasti näitten pienten yhteisöjen osalta on jäänyt heikoille.

Vielä tänään sain sähköpostiviestiä Kalatalouden Keskusliitolta, ja siellä kannettiin huolta yhteisaluelain mukaisten vesialueiden osakaskuntien kohtalosta: miten näitten osalta tämä asia hoituu. Näistä entisistä kalastuskunnista, joita on kaikkiaan noin 20 000, ehkä 11 000 on hyväksyttänyt sääntönsä te-keskuksissa, ja nyt on huoli sitten siitä, joutuvatko nämä kaikki yhteisöt muuttamaan sääntönsä.

Tässä talousvaliokunnan mietinnössä ja esityksessä on näitten pienten yhteisöjen osalta esitys, että muissa yhteisöissä kuin yhdistyksissä ja säätiöissä sovelletaan vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan valintaan ja tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011, elikkä tässä on nyt kyllä harkinta-aikaa ja aikaa toimia, niin että turhaan paniikkiin ei varmaan kentällä ole tarvetta, mutta varmaan tänä aikana on paikallaan valmistella tämä asia, jotta tarpeetonta byrokratiaa ei syntyisi, näin suurta sääntömuutostarvetta, ihan turhan takia.

Elikkä yhdistysten ja pienten yhteisöjen osalta varmaan asiat jatkossa hoituvat, mutta toki näitä ongelmia oli useita muitakin. Eräs tällainen pieni yksityiskohta liittyy tilintarkastajien esteellisyyteen, josta asiasta itsekin moneen otteeseen olin yhteydessä ja josta otettiin yhteyksiä sen suhteen, mikä on sellainen omistus, joka on niin merkittävä, että se aiheuttaa esteellisyyden. Tältä osin talousvaliokunnan mietinnössä on todettu: "Talousvaliokunta toteaa kuitenkin, että tilintarkastuslain 25 §:n 2 momentissa on 1 momentin 4 kohtaa koskeva poikkeussäännös. Se, mitä mainitussa 4 kohdassa säädetään, ei koske yhteisöä, jossa jäsenyys on edellytyksenä sen tarjoamien välttämättömyyspalveluiden käyttämiselle. Tilintarkastajalla saa olla tällaisessa yhteisössä vain sellainen osuus, joka oikeuttaa palveluiden käyttämiseen, ei kuitenkaan suurempaa kuin yksi sadasosa."

Mutta mikä tämmöinen välttämättömyyshyödykkeitä tuottava yhteisö sitten voisi olla? Ja tällä kohtaa käytiin keskustelua siitä, mikä on tilanne kauppapalveluiden osalta ja asiakasetuuksien elikkä bonuskorttien, voiko käyttää bonuskorttia tilintarkastaja ja miten tällä kohtaa menetellään. Tällä kohtaa talousvaliokunta katsoo, että tilintarkastajaksi valittu osuuskunnan jäsen olisi esteellinen ainakin siinä tapauksessa, että hän saisi tilintarkastaja-asemansa perusteella sellaisia erityisetuja, joita muut jäsenet eivät saa. Tällaisia erityisetuisuuksia voi olla vaikkapa sitten ... (Ed. Seppo Lahtela: Halvempi hotelliyö!) — Joo, mutta henkilökuntaedut esimerkiksi voisivat tämmöisiä olla. Elikkä normaalit bonusedut eivät tällaisia etuja olisi. — Myös on näköpiirissä, että esimerkiksi S-ryhmään tulee pankkipalvelupuoli. Jos sen edellytyksenä on jäsenyys, voiko tilintarkastaja käyttää näitä pankkipalveluja? Elikkä tässä kohtaa nyt sitten on rajaa vedetty näihin muihin, normaaleja asiakasetuisuuksia merkittävämpiin etuisuuksiin, ja pidän sen järkevänä.

JHTT-tilintarkastajien pätevyys puhutti paljon. Tältä osin talousvaliokunnan lausumaehdotuksessa 3 on kyllä ihan hyvä esitys.

Kaiken kaikkiaan lakiehdotuksen merkittävimpiin ongelmakohtiin valiokunta on tehnyt parannusehdotukset näissä kuudessa lausumaehdotuksessaan. Näitten parannusten jälkeen varmaan tässä tilintarkastuslaissa, kun otetaan huomioon pienten yhteisöjen ja nimenomaan yhdistysten osalta tulevat parannukset jatkossa, asia korjaantuu.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tilintarkastuslain uudistus on välttämättömyys ennen kaikkea yritysten osalta, sehän tässä myös pääpainona on. Vaatimukset ovat nousseet. Lisäksi taustalla ovat direktiivien vaatimukset. Ja kolmas asia, mikä on taustalla, on se, että tilintarkastus on kovin erilaista pörssiyhtiöissä kuin kaikkein pienimmissä yhtiöissä, ja siksi on hyvä, että tämä selkeä uudistus tehtiin.

Yritysten osalta pienten yritysten vapauttaminen tilintarkastuspakosta on perusteltua. Näiden yritysten ja niiden yritystoiminnan edistäminen on hallituksen politiikkaohjelman yksi kulmakiviä yrittäjyyden politiikkaohjelman osalta, ja tämä on yksi osatekijä sillä suunnalla. Mielestäni rikollisuutta, harmaata taloutta tai mustaa taloutta, tilintarkastuslaissa ja -lailla — oli se sitten minkälainen tahansa — ei voida estää, vaan jos näitä halutaan tehdä, niin siihen aina löytyy mahdollisuuksia, oli kysymys sitten tilintarkastajasta, yrittäjästä tai kenestä muusta tahansa. Siksi liikaa ei pidä holhota eikä vaikeuttaa yritystoiminnan edellytyksiä, ja minusta tämä on otettu tässä laissa ihan hyvällä tavalla huomioon.

Tässä myöskin eri siirtymäajat lain osalta ovat kohtuullisen pitkiä, ja myöskin täällä ponnen tasolle on nostettu julkisen hallinnon tilintarkastajien osalta siirtymäaika lisäpätevyyden suorittamisessa, että pystyy kuntien osakkuusyhtiössä edelleen toimimaan tilintarkastajana, vuoteen 2012 asti, ja se on mielestäni riittävän pitkä. Ja tämähän ei ole pelkästään JHTT:n osalta, vaan tämä on puolin ja toisin, myös HTM:n ja KHT:n osalta. Tämä uudistustyö näiden tutkintojen yhtenäistämisen osalta tulee tehdä näiden tahojen kanssa yhdessä ministeriön kanssa. Samaan yhteyteen sopii myöskin sen pohtiminen, miten kaiken kaikkiaan nämä tilintarkastajien pätevyystutkinnot Suomessa jatkossa hoituvat. Onko tämä nykyinen järjestelmä hyvä, vai onko sitten muita mahdollisia järjestelmiä, hyväksi havaittuja tuolta maailmalta, otettavissa käyttöön myös Suomessa? Mutta se ei tähän lakiin sisältynyt, ja näin ollen siitä ei myöskään ole mitään tarkkaa sanottu, vaan se jää jatkovalmistelujen piiriin. Julkisen hallinnon tilintarkastajilla on erittäin merkittävä roolinsa jatkossakin ja edelleenkin, ja kysymyshän on heidän kohdaltaan vain tästä kuntien osakkuusyhtiöiden tarkastustoiminnasta.

Erittäin hyvä oli myöskin se, että yhdistykset jätettiin tämän lainuudistuksen ulkopuolelle sen takia, niin kuin täällä on todettu, että valmistelu ei ollut hyvää ja se ei kulkenut yhtä jalkaa oikeusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön osalta. Oikeusministeriön pitää näissä asioissa ottaa vähän paremmin nyt itseään niskasta kiinni, ennen kuin valmiita esityksiä tuodaan. Siksi oli perusteltua jättää ne ennalleen, ja näin ollen niiden osalta ei mitään tapahdu. Jatkossa tähän yhteistyöhön pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Puhemies! Lopuksi otan yhden yksityiskohdan esille, ja se koskee muita yhteisöjä ja niiden tilintarkastuksia. Näistä täällä on jo mainittu muun muassa tiekunnat ja osakaskunnat, ja näillehän on myöskin siirtymäaika nykyisen käytännön jatkumisen osalta vuoden 2011 loppuun saakka. Sen jälkeenkin pitää pitää huoli siitä, että näillä tahoilla ei muodostu ylimääräistä byrokratiaa ja tarpeettomia hallinnollisia toimintoja vaan asiat pystytään hoitamaan nykyisellä jouhevalla tavalla. Tämä uudistustyö niin yhdistysten osalta kuin myöskin näiden muiden yhteisöjen osalta pitää tehdä yhdessä tämän yhdistys- ja yhteisökentän kanssa. Niitä on kuunneltava tässä asiassa paremmin kuin tämän lain valmistelun osalta oikeusministeriö teki.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tilintarkastuslain osalta täällä ovat tulleet hyvin selkeästi esille nämä muutamat pulmakohdat, joita sekä hallituksen esityksessä että sitten valiokunnan mietinnössäkin on olemassa. Ensinnäkin tietysti se, että nämä pienet yhtiöt ja yhteisöt on vapautettu lakisääteisestä tilintarkastuksesta, on minusta aivan oikein, eikä sen osalta ole sen enempää sanomista. Toisaalta sitten valiokunnan ratkaisu, että yhdistyslain muutosehdotus hylätään ja tilintarkastuslain 57 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen mukaan yhdistyksessä sovelletaan vanhaa tilintarkastusjärjestelmää, selkiytti nyt tämän tilanteen, ja yhdistykset voivat jatkaa entiseen tapaan. Tietysti on perusteltua, että näitä tilanteita arvioidaan tulevaisuudessa ja tarkastellaan, onko näiltä osin erityislainsäädäntöä, yhdistyslakia, tarkoitus muuttaa.

Arvoisa puhemies! Ehkä eniten kuitenkin kuntasektorilla on kiinnittänyt huomiota tämä JHTT-tilintarkastajien asema tulevaisuudessa, ja varsinaisessa hallituksen esityksessähän oli ajatus siitä, että näissä kuntaenemmistöisissä ja kuntien määräysvallassa olevissa yhtiöissä KHT- tai HTM-tilintarkastajan tai -yhteisön lisäksi voidaan käyttää JHTT-tilintarkastajia. Täällä valiokunta on todennut sitten ja nähnyt tilanteen niin, että JHTT-tilintarkastajien asiantuntemusta tulee voida käyttää hyväksi vastaisuudessakin täysimääräisesti. Tämä on tietysti hyvin perusteltua kuntahallinnon näkökulmasta, koska kunnilla tilintarkastus tapahtuu kuntalain mukaisesti ja on hyvin luontevaa, että koko kuntakonserni voisi olla saman tarkastusjärjestelmän piirissä. Siksi tämä "lisäksi"-näkökulma on ollut aika yllättävä juuri näitten auktorisoitujen yhteisöjen tai yksittäisten JHTT-tarkastajien kannalta.

Nyt valiokunta jatkoi tuota siirtymäkautta tämän koulutuksen yhdenmukaistamiseksi sinne vuoden 2012 loppuun, ja se on asia, jonka kanssa on nyt syytä elää. Tässäkin näkisin, että eri intressipiirien kanssa on hyvä valmistella nuo tulevat säädökset siten, että nuo kelpoisuudet ja kompetenssit ovat sitten yhteensopivia myöskin tulevaisuudessa ja toisaalta niillä yhteisöillä, jotka ovat rakentaneet, sanotaan, toimintansa ja yritystoimintansa ennen kaikkea julkishallinnon varaan, myöskin on tulevaisuudessa mahdollisuus omaa elinkeinoansa harjoittaa. On tietysti pienten kuntien ja kuntayhtiöitten näkökulmasta ehkä pelko siitä jatkossa, että nuo kustannukset tulevat varmasti nousemaan ja että kilpailu ei pysy riittävän laajana. Mutta nyt valiokunnan ehdotus on käsittelyn pohjana, enkä henkilökohtaisesti siihen aio eikä ole tarvetta mitään muutosehdotuksia tehdä. Mutta ongelmia näiltä osin tässä on hiukan jäänyt.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhdistysten suhteen hallituksen esityshän oli täysi fiasko. Järjestöt tyrmäsivät sen yksimielisesti. Yhdistysoikeuden asiantuntijat olivat siitä samaa mieltä, sieltä ei paljoa kiitoksia valmistelulle herunut. Siis kaikkia Suomen yhdistyksiä koskeva laki valmisteltiin ilman, että asianosaisia eli näitä yhdistyksiä kuultiin oikeastaan lainkaan. Ministeri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan nämä valmistelun puutteet myönsi, mutta en voi muuta kuin ihmetellä, miten hallitus on tällaisen esityksen sitten päästänyt käsistään. Miten tällaiseen valmisteluun ja tällaiseen käsittelyyn on lopulta päädytty? Hallituksella on kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, jolla pitäisi päinvastoin rohkaista ja kannustaa kansalaisvaikuttamiseen ja kansalaistoimintaan, ja sitten annetaan tällaisia hallituksen esityksiä, jotka kaikin puolin lyövät korville tätä hyvää ja kannatettavaa tavoitetta.

Ministeri Pekkarinen myös omassa puheenvuorossaan oli sitä mieltä, että laista on esitetty katteettomia pelkoja, mutta toisaalta heti samaan hengenvetoon hän totesi, että oli hyvä, että valiokunta muutti hallituksen esitystä tältä yhdistyslakia koskevalta osalta. Jos nämä pelot olivat katteettomia ja aiheettomia, niin minkä takia tätä lakia piti muuttaa? Eikö silloin olisi voitu mennä tämän hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan? En ymmärtänyt. Nyt en nähnyt johdonmukaisuutta tässä ministerin lausunnossa. Voitteko selventää? (Ed. Saarikangas: Hyvä!)

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että katteettomia väitteitä oli kasapäin julkisuudessa, ei siitä pääse mihinkään. Juuri siksi, jottei tällaiseen epäilyyn, pääsääntöisesti perusteettomaan, jäänyt aihetta, minusta oli ihan hyvä, että niitten valmistelujen jälkeen näiltä osin esitystä muutettiin, siis siten, ettei tule mitään siirtymäkautta, vaan homma jatkuu nykyisellään yhdistyksissä. Toistan tai kolmannen kerran mainitsen, että olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että jatkossa kuitenkin tätä lainsäädäntöä pitää ilman muuta muuttaa ja uudistaa.

Mitä tulee sitten muutamiin muihin yksityiskohtiin, mitä tässä keskustelussa on tullut esille, täällä on mainittu sekä julkisessa keskustelussa että nyt äsken eräät yhteisöt kuten seurakunnat, Asianajajaliitto, tilusrauhoitusyhdistykset, kalastuskunnat, tiekunnat, riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat, ylioppilaskunnat, osakunnat. Joka puolelta tuli kysymyksiä siitä, mitäs tässä nyt oikein tapahtuukaan. Minä vielä totean lyhyesti: Osassa erityislainsäädäntöä ei ole mainintaa yhdistyslain tai tilintarkastuslain soveltamisesta. Näihin ei siis sovelleta tilintarkastuslain säännöksiä. Säännöksissä tai säännöissä saattaa kuitenkin olla tilintarkastusta koskevia vaatimuksia, jolloin näihin jäisi tilintarkastuslaista erillinen tilintarkastus, kuten nykyisin. Ja sitten luetellaan nämä äsken sanotut yhteisöt, seurakunnat, Asianajajaliitto, tilusrauhoitusyhdistykset, kalastuskunnat, tiekunnat, riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat, ylioppilaskunnat jne., aika paljon. No, se on ihan ymmärrettävää, että kaikki mahdolliset yhdistykset, kun nousee julkinen keskustelu siitä, onko tämä nyt pielessä ja kuinka paljon tämä on pielessä, ovat vähän peloissaan. Mutta ehkä sitten pelkoon ei aihetta ihan siinä mitassa ollut kuin täällä julkisuudessa annettiin ymmärtää.

Hyvä kysymys on tietysti, minkä takia ylipäänsä sitten tässä lakiesityksessä roikkuivat mukana nämä yhdistykset ja eräät muut yhteisöt. Minä yritin äsken tässä vähän kuvata sitä taustaa. Ehdottomasti olen sitä mieltä, että olisi hyvä ollut, että ne yhdessä olisivat kulkeneet. Muistaakseni eri vaiheissa sekä valiokunnassa — täällä on valiokunnan jäseniä paikalla — että muualla ainakin omana käsityksenäni tein sen selväksi, että sen siirtymäkauden kuluessa lainsäädäntöä pitäisi uudistaa ja pitää uudistaa ilman muuta näitten yhdistysten osalta. Asunto-osakeyhtiöitten osaltahan lain muodostus on jo pitkällä vireillä tällä hetkelläkin, niin kuin sekin varmaan täällä valiokunnassa tuli tiedoksi.

Mitä tulee JHTT:hen, vielä pari sanaa siitä: Minullakin lähtökohtaisesti oli se käsitys ja on varmaan vieläkin, että erityisesti kunnallishallinnon ja kunnallistalouden tilintarkastuksissa JHTT:t ovat parempia ammattilaisia monta kertaa kuin HTM:t tai KHT:t, ilman muuta näin. Mutta toisaalta silloin, kun on osakeyhtiöistä esimerkiksi kysymys, niin silloin niiden tilintarkastusnormisto tulee nimenomaan niistä vaateista, mitä osakeyhtiölainsäädäntö edellyttää tilintarkastukselta. Osakeyhtiölainsäädäntö ei erittele sitä, jos on osakeyhtiö A, B tai C ja niistä joku kirjain on kuntaomisteinen osakeyhtiö. Osakeyhtiölainsäädäntö näiltä osin ei erittele sitä, vielä toistamiseen sanottuna, mikä on se omistuspohja osakeyhtiöllä. Samoilla pelisäännöillä pelataan riippumatta siitä, mikä omistajuus näissä yhteisöissä on.

Minä uskon ja toivon, että toteutuu tämä lausumakin, mikä tänne on kirjattu, ja muutenkin JHTT:t hankkivat sen lisäosaamisen, valmiuden, mikä heidän tutkinnostaan tällä hetkellä puuttuu, jotta niillä valmiuksilla kyetään paitsi nämä kuntahallinnon tarkastukset suorittamaan, niin myöskin sitten sitä vaativampaa osakeyhtiön ja suuremmankin osakeyhtiön tilintarkastusta suorittamaan. Kun minulle on ainakin monta kertaa vakuutettu, että JHTT:t de facto, tosiasiassa, osaavat ja hallitsevat käytännössä myöskin näitä asioita, niin sehän ei ole kovin suuri työ opiskella sitten vähän lisää ja suorittaa HTM tai kenties KHT:kin, niin kuin uskon monen heistä pystyvän sen tekemään ja sitä kautta olemaan pätevä, sekä ykköspätevä täällä kuntapuolella että vähintään yhtä pätevä kuin muut sitten täällä muun bisneksen puolella. Minun mielestäni kaikkien JHTT:tten suorastaan pitäisikin näin tehdä, hankkia koko ajan lisävalmiuksia ja osaamista. Näin ollen, jos he tähän tapaan toimivat, niin en usko, että tästä mikään suurempi pulma tulee.

Mitä tulee vielä näihin pienempiin, ihan pienimpiin yhtiöihin, siihen, että ne tässä jäävät kokonaan tämän pakon ulkopuolelle, on mielenkiintoista erilaiset intressit nähdä yhtä aikaa samassa pöydässä. Esimerkiksi monet HTM:t ovat sitä mieltä, että tämä on väärin, mutta eivät he sitä kannata, että sinne kelpaa maallikkotilintarkastaja. He ovat sitä mieltä, että nimenomaan sen pitää olla auktorisoitu tarkastaja. Mutta sitä taas, että pienimpiin yhteisöihin, yhtiöihinkin, siis tulisi auktorisoitu tilintarkastaja, ei varmaan ole syytä pitää tarkoituksenmukaisena. Tästäkin ja monista muista syistä tähän päädyttiin valmistelussa, ja on ihan hyvä, että valiokunnan enemmistö on myöskin tähän nyt sitten päätynyt.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkariselle pari ihan lyhyttä kommenttia. Totesitte, että on ollut katteettomia ajatuksia tämän lain ympärillä. Minun mielestäni tämä lakipaketti lähti katteettomista ajatuksista, siitä, että tässä nyt yritettiin syödä elefantti yhdellä puremalla, kun tähän on tuotu kaikki, mitä maa päällänsä pitää, missä vähänkin sana tilintarkastus heijastuu.

Tämähän lähtee direktiivistä, joka missään nimessä ei ota Suomen olosuhteita huomioon. Sen takia olettaisin, että olisi ollut paljon parempi, että tässä olisi keskitytty yhtiöpuoleen ja niihin asioihin, joita tämä direktiivi pitää sisällänsä. Sitten näissä asianomaisissa muissa laeissa, kun ne ovat kerran työn alla ja rakenteilla, tämä olisi otettu huomioon.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä pelot, mitä ministeri Pekkarinen hyvin edellisessä puheenvuorossaan toi esille, johtuivat tästä kehnosta lainvalmistelusta. Kun tätä kansalaisyhteiskunnan suurta järjestökenttää ei kuultu, poikkeuksellisesti, silloin kun lakia valmisteltiin, niin lopputulos oli sitten villit huhut ja pelot siitä, mihin tämä lainmuutos johtaa.

Vaikka sanotaan, että joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, niin kyllähän se näin oli, että jossain vaiheessa ne oikeusministeriön virkamiehet sieltä valiokunnan penkiltä totesivat aika kylmäkiskoisesti, että avustuksia myöntävät tahot ratkaiskoot tämän asian sitten hyväksi katsomallaan tavalla. Onneksi valiokunta ei tyytynyt tähän, vaan niin sanotusti, lainausmerkeissä, pisti ranttaliksi ja halusi tähän todellisen uudistuksen, jota nyt sitten hallitus on velvoitettu valmistelemaan.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä lyhyesti kommentoinut HTM-tarkastajien keinotekoisia ylärajoja, jotka jätettiin tässä lainsäädännön uudistuksessa edelleenkin paikalleen. Olisin kysynyt ministerin perusteluja sille, minkä tähden, kun kuitenkin kirjapitolaki on täsmälleen sama, osakeyhtiölaki on täsmälleen sama, joudutaan tarkastus tekemään täsmälleen samojen lakien pohjalta, nämä keinotekoiset ylärajat asetettiin KHT- ja HTM-tarkastajien välille. Tämä tuntuu jotenkin siltä, että ikään kuin Keskuskauppakamarin kämmen olisi ollut siellä taustalla vaikuttamassa tähän kilpailun rajoitukseen.

Seppo Lahtela /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvostan ministeri Pekkarisen puolustautumista tässä. Niin minäkin puolustautuisin, vaikka toteaisin, että vähän väärässäkin jossain joltain osin olisin.

Kun ed. Essayah sanoi, että tässä tuntuu vähän, että valmistelussa on ollut Keskuskauppakamari, ja lisäisin vielä Keskuskauppakamaria lähellä olevat tahot, niin se pitänee varsin tarkkaan paikkansa. 27 lakia tässä paketissa esitetään muutettavaksi, joista nyt yksi hyljätään.

Sen osalta sinne jäi vielä, ministeri Pekkarinen, 10—20 semmoista lakia, missä mainitaan sana tilintarkastus, jolloin sen osalta voi sanoa, että kun maallikkokin ne löytää, niin olisi sen valmistelun osalta luullut, että ne olisivat löytyneet. Mutta se ei vaan joutunut paikalleen.

Oikeusministerin edustajat antoivat ymmärtää, että sen yhdistyslain osalta muutoksen valmistelu kestää vuosia, jolloin se siirtymäajan puitteissa ei olisi tullut järjestykseen. Sen osalta, kun väitetään, että se olisi nopeasti valmistumassa, ainakin itselleni valiokunnasta jäi sellainen käsitys, että se ei ole lähelläkään valmistumista eikä ole muutos nopeasti tapahtumassa.

Mutta näin, niin kuin nyt on, oli hyvä. Oli onni, että kenttä reagoi ja että valiokunta kuuli myöskin kenttää.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi, jonka ministeri Pekkarinen on tänne eduskuntaan tuonut, oli niin kelvoton heti alusta lähtien, että se olisi pitänyt vetää takaisin. Mutta onneksi sentään eduskunta reagoi voimakkaasti. Vaikkei hallitus sitten siihen reagointiin vastannutkaan vetämällä takaisin tätä koko lakia uuteen valmisteluun, niin onneksi sentään tämä kaikkein pahin epäkohta eli 8. lakiehdotus on hylätty. Se koskee nimenomaan pieniä yhdistyksiä ja niitten toimintaa.

Nyt, ministeri Pekkarinen, te olette täällä edelleen aika voimakkaasti puolustanut tätä lakiehdotusta ja te olette puolustanut sitä myöskin sillä, niin kuin lakiesityksessänne jo alun perin, että tämä perustuu EU-direktiiviin. Nyt täällä kuitenkin ed. Seppo Lahtela toi ensimmäisessä varsinaisessa puheenvuorossaan esiin, että ei EU-direktiivi kuitenkaan olisikaan edellyttänyt tällaista uudistusta meiltä, Suomelta. Nyt olisi erittäin hyvä, jos ministeri, kun on paikalla aitiossa, vastaisi tähän kysymykseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä on, että tämä 8. lakiehdotus ehdotetaan valiokunnan toimesta hylättäväksi.

Mutta kiinnittäisin, arvoisa ministeri, huomiota siihen, että kyllä tässä nyt oli niin poikkeuksellisesta savotasta kysymys, että ehkä ministeriö olisi voinut tehdä niin, että ihan alun alkaen olisi valtava tiedotuskampanja käyty läpi, vaikka ei ollutkaan eduskunnan vastausta käytettävissä vaan se oli tulevaisuudessa, että tämä olisi ymmärretty sillä tavalla kuin ministeriön valmistelevat virkamiehet olivat suunnitelleet. Nyt meni aika paljon sydämentykytyksen puolelle pitkäksi ajaksi.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvät kokoomuksen edustajat, kyllähän tilanne on niin, että jos tämä olisi vedetty pois, niin silloin olisi mennyt lapsi pesuveden mukana eli silloin ei olisi tullut elinkeinonharjoittajille niitä helpotuksia, joita nyt tässä laissa saavutettiin. Se on nimenomaan tämän lain ydin.

Mitä ministeri Pekkarisen toimintaan tulee, niin kyllähän se on ollut poikkeuksellisen joustavaa, ei niin, että hän olisi täällä meille sanellut, mitä pitää tehdä, vaan hän on erittäin joustavasti kuunnellut ja tehnyt omia johtopäätöksiään asioista. Ja hän juuri äsken sanoi, että asia ei ole kiinni siitä tilintarkastuksen pätevyydestä vaan siitä, että on kysymyksessä osakeyhtiö. Tästä tulevat ne samanlaiset määräykset kaikille osakeyhtiöille, oli sitten omistus kuntapohjainen tai joku muu.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä myönnän ihan avoimesti, että kun tämmöinen hulabaloo alkoi julkisuudessa, niin minä harkitsin, niin kuin teistä eräät tietävät, tämän lakiesityksen pois vetämistä. Mutta kaikki mahdolliset keskeiset tahot lukuun ottamatta näitä yhdistysten edustajia, jotka eivät tienneet kaikilta osin, mistä tässä on kysymys, olivat sitä mieltä, että sitä ei saa vetää pois, tämä tarvitaan ja se pitää viedä tämmöisenä eteenpäin.

Mitä tulee, oliko ed. Hemmilän vai ed. Saarikankaan, taisi olla ed. Hemmilän, puheenvuoroon siitä, että siirtymäaikaa pidettiin ihan liian lyhyenä, joku teistä sanoi, anteeksi, kun en muista enää, kuka se oli, näin varmaan oikeusministeriön edustajat ovat voineet sanoa. Olen kyllä hivenen siitä pettynyt, jos he teille sanovat niin ja sitten tässä muussa valmistelussa ovat sitä mieltä, että asia voidaan kuitenkin sen alkuperäisenkin aikataulun puitteissa, jos poliittista tahtoa on, hoitaa. Voi olla, että matkan varrella näkemykset sitten asiasta muuttuvat.

Mutta mitä tulee vielä KHT:n ja HTM:n väliseen eroon, KHT-vaatimukset ovat suuremmat kuin HTM:n. Tämän me kaikki tiedämme, eikö niin? Se on vaativampaa, on jo euronormit ja niistä lähtevät standardit ja niistä lähtevät osaamiset, joissa KHT:tä tarvitaan enempään, vaativampaan kuin HTM:ää. Tämä kai on se syy, minkä takia tämä raja tähän tapaan on tänne tullut.

Muuten olen sitä mieltä, kun olen läpi elämäni ollut tilintarkastajana erilaisissa yhteisöissä, että minä annan kyllä auktorisoiduille tilintarkastajille erittäin suuren arvon. He ovat sittenkin paljon parempia kuin me maallikot, joilla ei ole tätä alan ammattitietoa. Vaikka meillä sattuisi olemaan taloustieteellinen koulutuskin, niin siitäkään huolimatta me emme ole niin hyviä kuin ne, jotka ovat sitä varten koulutuksen saaneet.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän jälkimmäiseen totean, että juuri toissapäivänä valiokunta sai HTM-tilintarkastajilta esityksen, että palattaisiin 5 §:n kohdalla siihen, että tilintarkastajan on oltava KHT tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä. Nythän lakiin on tuotu lisää tämä raja yhteisöstä, jolla on 25 000 euron taseen loppusumma tai 50 miljoonan euron tuotto tai yli 300 henkilöä. Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, että me tarvitsemme tätä. Me varmaan olemme samaa mieltä auktorisoidusta tilintarkastuksesta, minä uskon, että siinä ministerillä ei ole pienintäkään epäselvyyttä, mutta se, että aletaan nyt mennä Kauppakamarin tahdin mukaan ja KHT-yhteisöjen, kukaan muu tässä maassa ei enää kelpaa, on väärin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä varmasti on ihan syytä ottaa syntitaakkaa joissakin asioissa, joita tässä on esille tullut, ja olen sitä tässä mielestäni ottanutkin. Mutta tästä en suostu, tästä KHT:n ja HTM:n rajasta, sitä ottamaan, koska tämä raja on nykyisessäkin laissa. Tämä raja, vielä toistamiseen, on nykyisessä laissa. Ei tässä mitään uutta linjaa vedetä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Jatkankin juttua tästä samasta aiheesta. Todellakin tähän vastalauseeseen, minkä ed. Polvi on jättänyt tähän valiokunnan mietintöön, itse olen yhtynyt nimenomaan pykälien 5 ja 7 osalta, jotka käsittelevät tätä HTM-tarkastajien ja JHTT-tarkastajien minun mielestäni keinotekoista rajaamista heidän työssänsä, mitä he tällä hetkellä saavat tehdä. Ihmettelen sitä, minkä tähden HTM-tarkastajien kohdalla, niin kun täällä ed. Saarikangas toi esille, on jatkettu tätä nykyistä linjausta. Jos on tehty tämä kokonaisuudistus, jossa meillä nyt ensin poistetaan näiltä pieniltä yhtiöiltä tilintarkastusvelvollisuus, on aivan selvä, että näitten HTM-tarkastajien työkenttä tulee selkeästi pienentymään.

Kuitenkaan meillähän EU-direktiivi ei velvoita rajaamaan HTM- ja KHT-tarkastajien työsarkaa tällä tavoin kuin me olemme tässä kotikutoisessa omassa lainsäädännössämme tehneet. KHT- ja HTM-tarkastajat tarkastavat hyvin pitkälti saman tyyppisiä yrityksiä, paitsi tietysti sitten näitten rajojen puitteissa. Ja julkisten osakeyhtiöiden kohdalla olen sitä mieltä, että varmasti muun muassa ifrs-standardien takia on tärkeää, että KHT-tarkastajat siinä tehtävässä toimivat, ja olisin valmis suomaan heille tämän kentän. Mutta meillä on paljon myöskin muita kuin julkisia osakeyhtiöitä, jotka ylittävät nämä rajat. En ymmärrä, minkä tähden niiden kohdalla sitten nämä HTM-tarkastajat eivät saisi toimia. Niin kuin HTM-tarkastajat sanovat omassa kannanotossaan, heiltä leikataan sekä jalat nilkkoja myöten että pää kaulaa myöten ja heille jää sitten se torso keskivartalo ikään kuin tässä nyt sitten käytettäväksi.

Olisin vielä kommentoinut myöskin tätä JHTT-tarkastajien asemaa. Elikkä ed. Polvi toi minun mielestäni hyvin esille sen, että ei ole mitään syytä rajata näitä kuntien osakeyhtiöitten osalta heidän tarkastusoikeuttaan. Kaiken kaikkiaankin pidän hyvänä sitä valiokunnan mietinnössä, että me yritämme siinä valiokunnan mietinnössä sanoa sen, että tämä JHTT-, HTM- ja KHT-kenttä kaiken kaikkiaan on aika sekava ja erikoinen, jos sitä katsotaan kansainvälisestä näkökulmasta. Näillä ihmisillä on hyvin pitkälti saman tyyppiset työkokemukset, aika monilla on aika saman tyyppinen koulutustausta. Kaikki nämä tarkastajat joutuvat koko ajan olemaan jatkuvassa täydennyskoulutuksessa, ja näissä yhteisöissä, joissa he työskentelevät, elleivät ole itsenäisiä ammatinharjoittajia, heillä on koko ajan tällainen koulutusohjelma, jossa he joutuvat päivittämään tietojansa aivan jatkuvasti. Sen tähden pitäisi päästä siihen, että ei olisi tällaisia keinotekoisia rajauksia. Meidän ei pitäisi ainakaan tässä väliaikana lainsäädännöllä lähteä tekemään näitä keinotekoisia rajauksia.

Jollakin tavalla tästä ministeriön esityksestä henkii sellainen tuntu, että ikään kun nämä KHT-tarkastajat olisivat jotenkin äärimmäisen paljon pätevämpiä kuin jotkut muut tarkastajat. Kun itse olen työskennellyt jossain vaiheessa vastavalmistuneena tuoreena ekonominplanttuna tämmöisessä KHT-yhteisössä tilintarkastajana, niin kyllähän se näin on, että me vastavalmistuneet tuoreet ekonominplantut sitten tarkastettiin, tehtiin se varsinainen tarkastustyö, ja sitten se kallispalkkainen KHT-tarkastaja vetäisee sen nimensä alle ja toteaa, että hyvin on, ja lähettää ison laskun perästä. Tiedän käytännössä, mitä se tämä valtavan suuresti kunnioitettu KHT-tarkastus sitten välillä on. Tietysti isoilla firmoilla on myöskin tämmöiset standardit, joilla he pyrkivät sitten tarkastamaan sitä, että niitten tuoreittenkin tarkastajien tekemä työ olisi laadukasta, mutta tosiasia on, että suurimman osan siitä työstä tekevät KHT-yhteisössä muut kuin varsinaiset KHT-tarkastajat. KHT-tarkastaja joutuu sitten ainoastaan ottamaan sen henkilökohtaisen taloudellisen vastuun siitä, jos jotain jälkikäteen ilmenee.

Vielä olisin kommentoinut viimeisenä asiana tätä pienten yhtiöitten vapauttamista tarkastusvelvollisuudesta. Täällä ed. Laxell toi alussa esille niitä huolia, joita hänen mielestään tähän liittyy. Itsekin epäröin hivenen ja mietin, onko järkevää vapauttaa kaikki pienet osakeyhtiöt, mutta kun tiedän, että se toinen vaihtoehto olisi tämä maallikkotarkastuksen jatkaminen, niin en usko, että nämä maallikkotarkastajat sitten sen suurempaa viisautta kaikkien näitten talousrikosten torjumiseen olisivat tuoneet. Sitten ainoastaan, jos olisi otettu auktorisoidut tarkastajat, siitä olisi voinut olla jonkun verran lisäapua, mutta toisaalta sitten jos on pieni osakeyhtiö, jossa on yksi tai kaksi toimivaa henkilöä ja nämä rajat ovat äärimmäisen pienet, niin on kohtuuton rasitus taas heidän kohdallaan sitten aloittaa tämä tarkastus näitten auktorisoitujen toimesta ja myöskin sitten heidän tuntipalkkioillaan. Mutta tässä päällimmäiset.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Essayahin tilintarkastuspohdintaan minun on pikkuisen kajottava. Kyllähän lähtökohta on se, että tilintarkastus, silloin kun me puhumme yritystoiminnasta ja vastuista, on äärettömän tärkeä asia. Sehän tämän direktiivin peruslähtökohta on, enkä arvostele sitä. Niin kuin totesin aikaisemmin — ministeri ei ollut silloin paikalla — niin mieli teki sanoa, että olisi vedetty tämä takaisin, mutta ne hyvät osat tässä, joita yritysmaailma tarvitsee, olivat painavampia vaa’assa, ja sen takia sitten olemme olleet mukana tehtailemassa näitä ponsia ja muutoksia, joita kiitettävällä tavalla on saatu mukaan. Mutta edelleen tästä jäi — näiden viimeisten lakiehdotusten kohdalla — huono maku, ja ehkä siitä tarpeettoman suuri taakka kaatuu ministerin päälle.

Haluaisin heti kommentoida, että kun täällä on jossain vaiheessa arvosteltu, niin oikeusministeriöhän oli se, joka omalta osaltaan arvosteli tätä lain valmistelua ja siinä mielessä myös avusti meitä tuolla valiokunnassa.

Yhdistysten kohdalta haluaisin todeta, että ensin vähän pelästyin, kun ministeri alkoi näin sisukkaasti puhua niistä. Kun olin SLU:n ensimmäinen puheenjohtaja ja arvoisa varapuhemies oli minulla varapuheenjohtajana, niin opimme tämän 1 500 000 järjestön jäsenistöä kunnioittamaan suuresti, myös näitä pohjalaisia. (Välihuutoja) — Minä uskon sen. — Mutta jopa oikeusministeriön edustajat täällä meidän kuulemisessamme, niin kuin ed. Tynkkynen totesi, totesivat, että jokainen yhteisö, joka valtionapua saa, joutuu sitten tekemään sen auktorisoidun tilintarkastuksen, oli sitten kyseessä vaikka 1 000 euroa. Minä toistan, arvoisa ministeri, mitä meille valiokunnassa kerrottiin, kuten täällä ed. Tynkkynen. No, tätä sitten on korjailtu ympäri valtakuntaa, mutta kyllähän pikkuisen ihmetyttää, että jopa OM:n edustajat ovat samassa käsityksessä kuin nämä synkkien metsien miehet.

Täällä todettiin, että pienten osakeyhtiöiden kohdalla pitäisi olla tilintarkastusta. Valiokunta lähtee siitä, että vaikka tilintarkastajaa ei lain mukaan ole pakko valita, yhteisön omistajilla tai jäsenillä on aina mahdollisuus valita tilintarkastaja niin halutessaan riippumatta siitä, mikä sen yhtiön koko on. Mutta kun tilintarkastaja valitaan, niin sen on oltava tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytty tilintarkastaja, eli maallikkotilintarkastuksesta tässä luovutaan.

Kun tullaan yhdistyksiin ja muuta, niin toivon, että valmistelussa lähdetään siitä, että missään nimessä ei poisteta tätä maallikkotilintarkastusvirkaa, sillä yhdistystoiminnassa, järjestötoiminnassa, näillä valituilla henkilöillä on toinenkin tehtävä. Se on luottamushomma, jossa tarkistetaan, että kaikki asiat on hoidettu siellä. Tästähän me keskustelimme valmistelun alla, että siinä tulee sitten tämä hallinnon tarkastus kyseeseen.

Haluan vielä todeta sen näitten kirjainten suhteen, että oli kirjainyhdistelmä mikä tahansa, niin sillä ei saada pätevyyttä. Tämän päivän elämässä jokaisen tilintarkastajana toimivan henkilön on jatkuvasti koulutettava itseään. Joka vuosi tulee uusia lakeja. Kansainvälinen yhteisö muuttuu. Sen takia pelkästään tällä nimikkeellä ei muuteta mitään. Me tiedämme sen Enronin. Me tiedämme sen Parmalatin, ja henkilökohtaisesti olen ollut heittämässä erään maailman suurimmista tilintarkastustoimistoista ulos aikaisemmasta yrityksestäni ja valinnut toisen, koska se tapa, miten he työnsä hoitivat, ei vastannut odotuksia.

Eli minä toivon, että ponsi, jossa toivotaan, että yhdistysten kanssa yhteistoiminnassa — ei pelkästään Kauppakamarin johdolla — yhdessä valmistellaan tämä tuleva JHT:tä, HTM:ää, KTM:ää koskeva laki niin, että se tyydyttää meitä kaikkia ja on oikea.

Pertti Hemmilä /kok:

Puhemies! Tähän talousvaliokunnan mietintöön sisältyy peräti kuusi ponsilausumaa, mikä sekin osaltaan todistaa sitä, mikä täällä tässäkin ja mikä tässä pitkin talvea käydyssä keskustelussa todistaa sen, että kyllä tämä hallituksen esitys on ollut vähintäänkin puutteellinen ja monilta osin jopa kelvoton.

Herra puhemies! Tällä hetkellä tilintarkastusvelvoite koskee noin 178 000:aa osakeyhtiötä. Nyt tämä eduskunnan päätös merkitsee sitä, että 67 000 elikkä noin kolmasosa yhtiöistä jää kokonaan pakollisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Nyt se, mihin haluan kiinnittää huomiota tässä ja mihin valiokuntakin on kiinnittänyt huomiota, on se seikka, mikä tuossa vasemmistoliiton ed. Iivo Polven vastalauseessakin on tuotu esille ja asiantuntijalausunnoissa on tullut ihan kertakaikkisen selvästi esille. Näistä pienistä yhtiöistä, jotka nyt jäävät tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle, jopa on 10 000 verovelallista. Kun tämä uusi laki nyt säädetään, kyllä hallituksen on seurattava tilanteen kehittymistä, jottei sitä tuossa vasemmistoliiton vastalauseessa esille nostettua ja asiantuntijalausunnoissakin esille noussutta harmaan talouden lisääntymistä pääse tapahtumaan. Tämä on erittäin tarkka paikka ja tärkeä myöskin sen takia, että tämähän on varmasti ollut EU-direktiivin lähtökohta, juuri tämä harmaan talouden vaara.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn tässä alkuun vielä aavistuksen verran yhdistyslakiin ja sitten käsittelen loppupuolella puheenvuoroani muita laajempia asioita.

Kun ministeri mainitsi tässä yhdistyslain osalta, että se oli nähty ja ymmärretty ja valmistellaan hyvin, niin minusta vaan tuntuu, vähän epäilen, että vaikka täällä onkin paikalla ministeriön korkeita virkamiehiä kuulemassa, kuinka tätä asiaa käsitellään ja ruoditaan, niin on kuitenkin siltä osin tiedonkulku vähän huonoa, että epäilen, että ei mene perille.

Sellainen asia, mikä ei ollenkaan ole tullut tässä palautekeskustelussa esille, on tämä, että tämän lain mukaan edellytettiin, että kaikkien yhdistysten säännöt olisi pitänyt muuttaa, kaikkien pienten yhtiöitten yhtiöjärjestykset olisi pitänyt muuttaa, jolloin olisi syntynyt sellainen rumba, että sitä ei voi kukaan käsittää eikä ymmärtääkään. Yhdistysten osalta vasta, kun Tarasti ja Halila ottivat tähän vahvasti kantaa, yhdistyslain parhaat tuntijat ja laatijat ja yhdistysten elämän tuntijat, löytyi se ymmärtämys. Heillä oli muitakin esityksiä kuin tämä peruuttaminen. Silloin syntyi se ymmärtämys, että nähtiin ministeriössä oikeaksi peruuttaa tämä esitys.

Ed. Pulliainen puheenvuorossaan mainitsi, että olisi pitänyt tiedottaa enemmän. Minusta olisi ollut hauska nähdä se tilanne, kun olisi tiedotettu niin, että kaikissa Suomen yhdistyksissä olisi tajuttu, mihin tämä johtaa, mitä tämä tekee. Siitä saatu palaute ja se kalina, mikä olisi syntynyt, olisi ollut aivan toista luokkaa kuin nyt menneen syksyn aikaan on nähty ja kuultu.

Herra puhemies! Vaikka täällä ei olekaan kuin yksi sosialidemokraatti, ed. Kähkönen, paikalla, niin tässä pitää kyllä sosialidemokraattiselle liikkeelle vähän hattua nostaa, koska siellä — ymmärrän niin — heidän taustavaikutteittensa, ammattiyhdistysliikkeen ja työväenliikkeen, takaa herättiin tähän asiaan parhaiten vaatimaan, mitä tämä aiheuttaa ja kuinka tähän pitää reagoida. Valiokuntatasolla — vähän tässä kissan häntääkin nostan — yksin ed. Saarikankaan ja omien pelkkien puheitteni perusteella ei olisi ehkä tähän lopputulokseen päästy, vaan tämä vasemmalla oleva liikehdintä aiheutti sen, että syntyi tämmöinen ymmärtämys ja palaute niin kuin tästä nyt tuli.

Yksi aihe, mikä tästä sisällöstä on tässä keskustelussa jäänyt kokonaan käsittelemättä ja on myöskin jäänyt tässä mietinnössä käsittelemättä, vaikka sitä valiokunnassa pohdittiinkin, on se, että ei ole niinkään yhdistysten ja yritysten osalta tärkeää se, kuka tarkastaa tilit, vaan oleellisen tärkeää on se, kuka tekee kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tämä tilitoimistojen asema tässä oikeellisuudessa, yritysten oikeassa toiminnassa, näitten yhteiskunnallisten maksujen tilityksessä ja kaikessa muussa on aivan erikoista luokkaa. Jos tämä tilitoimisto, joka pitää ja laatii tämän kirjanpidon, on ajan tasalla — niin kuin väittäisin, että melkein kaikki ovat — silloin sille tilintarkastajalle ei jää sinne perään oikein muuta kuin tämä pelkkä siunaamisen paikka ja asia on kohdallaan. Ymmärrän niin, että nämä auktorisoidut tarkastajat, jotka näkevät ja tietävät, että tilitoimisto on luotettava ja hyvä ja on tehnyt oikean ja uskottavan tilinpäätöksen, voivat helpommin laittaa sinne nimensä nopeasti alle ja lähettää entistä suuremman laskun, koska tästähän tulee vain pienen joukon yksinoikeus lähettää näitä laskuja tähän.

Se myöskin, mikä täällä sisällössä, myöskin lausumissa, näkyy ja tuntuu, on se, että kyllä valiokunnassa kuultiin ja ymmärrettiin myöskin sellaista asiaa, että tämä on siirtymässä entistä enemmän kansainvälisten, suurten yhtiöitten, konsernien käsiin, tämä tilintarkastus, ja sen osalta myöskin se siitä saatava palkkio valuu tuonne Eurooppaa pitkin maailmaa ja suomalaiset ovat entistä kauempana siitäkin yritys- taikka liiketoiminnasta.

Mitä sitten tulee tähän JHTT-asemaan, mistä valiokunta on lausunut täällä kolmannessa lausumassaan sen selvityksen ja mukaan ottamisen osalta, niin kuin täällä useammassa puheenvuorossa on todettu, se olisi voitu aivan yhtä hyvin mahduttaa tähän, se olisi mahtunut tänne direktiivin sisälle, mutta kun vaan tässä valmistelupuolessa ei annettu ymmärtämystä eikä käsitetty, että se voisi mahtua, niin se ei nyt sitten vaan sattunut mahtumaan. Luulen niin, että jos tämä JHTT-järjestelmä olisi yhteisönä lähestynyt tätä keskuskauppakamariväkeä, niin varsin nopeasti olisi syntynyt semmoinen valmistelu ja esitys, että laki JHTT-tarkastajista olisi tarkoittanut myöskin tätä samaa, mutta myöskin heidän maksunsa olisivat vuosittain korjautuneet, sanoisin, että yläsuuntaan. Ei voi olla vaikuttamatta ja käsittämättä sitä asiaa, että kyllä täällä paljon rahallakin tämän lakinipun takana on vaikutusta ollut olemassa. Tarkoitan sitä lakia, mikä tulee näitten laskutusten kautta, kun tämä auktorisoitu tarkastaja tekee oikean laskun. Epäilen niin, että heidän järjestelmänsä on myöskin saman tyyppinen kuin Asianajajaliiton järjestelmä, missä selvästi annetaan ymmärtää ja tiedetään, hoidetaan minimimaksut, mitä pitää kuitenkin jokaiselta periä ja ottaa.

Kun tätä maailmaa katsotaan, niin tästä valmistelusta antaa erinomaisen kuvan se, että valiokunta on löytänyt pitkien neuvottelujen jälkeen tänne kuusi lausumaa, jolloin vähän jokaiselle on jotakin annettu ja jokaisen tahto on jotenkin tapahtunut. Täällähän on aina ollut tapana sanoa, etteivät ne lausumat välttämättä johda mihinkään eikä niistä aiheudu mitään, mutta kyllä talousvaliokunta nämä lausumat on tänne laatinut siinä tosissaan olevassa tarkoituksessa, että ne myöskin toimeenpannaan ja että tuleva hallitus ne toteuttaa ja että eduskunnalle myöskin näistä asioista annetaan aito ja oikea selitys, mitä tämä on vaikuttanut ja mihin tämä johtaa.

Herra puhemies! Sitten erääseen asiaan vielä, mikä liittyy tähän tilintarkastajan esteellisyyteen. Suomessa on tapana ollut aina — ainakin kansalla on se käsitys — että pitäisi tehdä lainsäädäntöä suomalaisia varten, mutta kun nyt Euroopan unionin aikana on tullut tapana toteuttaa tämä niin, että tehdään sillä lailla, että ei jouduta vaan Brysselin kanssa mihinkään vaikeuksiin, niin tätä pitää vähän lukea isolla suurennuslasilla, kun tähän esteellisyyteen on löytynyt sellainenkin teksti, mitä tänne nyt valiokunta on aikaiseksi saanut.

Ed. Pentti mainitsi tästä S-etukortista, ja kyllähän se etukortin käsitys oli vähän alun perin sellainen, että sitä ei voi olla tilintarkastajalla eikä sitä voi olla myöskään perheenjäsenellä, jolloin olisi katsottu, että jotain ylimääräistä etua siitä syntyy ja käy. No, nyt tämä asia on nähty niin, että voi olla perheenjäsenillä. Valiokunta on tänne onnistunut löytämään myöskin kaksi lausetta, ja lainaan niitä: "Ovatko esimerkiksi osuuskunnan pankkipalvelut vain jäsenyyden perusteella saatavina sellaisia välttämättömyyspalveluita, että ne eivät tee tilintarkastajaa esteelliseksi, on tilintarkastajan harkittava tapauksittain. Tilintarkastajan tulee tiedostaa hänelle asetetut vaatimukset ja vastuut."

Kyllä tätäkin varmaan jossain oikeusasteessa myöhemmin saatetaan perusteluna tutkia, onko tämä S-etukortti taikka jonkun toisen kaupparyhmittymän Plussakortti sellainen etu, missä tämä asia on tullut kohtuuttomaksi. Mutta kun eurooppalainen direktiivi lähtee siitä, että ei saa olla osakkuutta jne., kyllä minusta tämä tilintarkastaja toimiessaan yhdistyksessä taikka kaupassa tai vastaavassa osuuskunnassa voi paremmin sen tarkastuksen ja sisällön tuntea, jos hän on jäsen ja siinä toiminnassa vähän mukana.

Ymmärtäisin myöskin niin — tämä nyt on aivan maallikkokäsitys, mikä ei liity tähän valmisteluun eikä sisältöön — että omistamalla osakeyhtiön yhden osakkeen saisi tietoa vähän enemmän kuin mitä noin muuten normaalielämään tulee ja käypi, eikä omistaminen tekisi yhtään jäävittömämmäksi tätä tarkastajaa. Mutta kun tämä selityksen mukaan ei satu tähän Brysselin direktiiviin, niin ei satu, ja siihen on pakko suomalaisen, minunkin, uskoa, kun ei muuta vaihtoehtoa ole.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön on liitetty kuusi lausumaehdotusta, ja nostaisin niistä yhden huikeasti yli muiden merkitykseltään, ja se on ensimmäinen lausumaehdotus, jolla ymmärrän tarkoitettavan sitä, että mikäli tulee ongelmia siitä, että pakollisesta tilintarkastuksesta vapautetaan, niin siinä on sekin mahdollisuus, että harmaa talous siitä lisääntyy ja että siinä tapauksessa ollaan esittämässä tilanteen vaatimia uusia toimenpiteitä. Se innostus, mikä eräillä tahoilla tämän asian tiimoilta on ollut, on viitannut nimenomaan siihen, että tässä nähdään erinomaisen hyvä mahdollisuus harmaan talouden toimeliaisuuden aktivoimiseen vielä enemmältikin siitä, mitä se jo tällä hetkellä on. Tässä katsannossa pidän todella tätä lausumaehdotusta äärimmäisen merkityksellisenä ja toivon, että se todella johtaa myöskin siihen, mitä siinä on kirjoitettu.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä muutama kommentti.

Näin varmasti on, kuin ed. Pulliainen tässä sanoo. Sitä pitää tarkasti seurata. Mutta kun asiat nyt ovat tällä hetkellä vielä niin, että meillä on näissä pikkuputiikeissa maallikkotilintarkastaja, niin siihen, että se takaisi sen, että nyt on yhdistyksen tai pienen yrityksen asiat varmasti kaikin tavoin kunnossa, ed. Pulliainen, me kumpikaan emme usko, me kumpikaan emme aina usko. Siellä voi olla niitä, jotka sen duunin osaavat, tekevät hyvin ja kaikkea muuta, mutta kyllä siellä on tavattoman paljon niitä, joilla ei ole todellisia valmiuksia siihen hommaan. Voi olla, että minä olen ollut jäsenenä ja erilaisissa luottamustehtävissä semmoisissa yhdistyksissä, jotka ovat laadullisesti hirveän paljon huonompia kuin ne, missä monet muut edustajat ovat olleet, mutta kyllä minun täytyy sanoa, että kyllä siellä monta kertaa valitaan tilintarkastajaksi sellaisia henkilöitä tällä hetkellä, jotka eivät välttämättä tiedoiltaan ja taidoiltaan osaa sitä tehtävää sillä vakavuudella, millä se tulisi osata. Näin se nyt vaan minun arvioni mukaan on. Tästä on monta mielipidettä, enkä ala enempää, kerron vaan omana näkemyksenäni tämän.

Kvasitilintarkastus on aika viheliäinen tilintarkastuksen laji. Toivottavasti sitä ei jatkossa ole, mutta toivottavasti nämäkään järjestelyt eivät johda huonompaan.

Täällä on tärkeitä seikkoja pohdittu, myöskin sitä, onko bonuskortti nyt sitten este, voiko olla osuuskunnan tilintarkastaja, jos on osuuskunnan jäsen. Tässähän lähdetään siitä, että ei. Siinä noudatetaan ihan samaa kuin missä muussa tahansa yhteisössä, eikö niin, ihan sama periaate. Sama koskee osakeyhtiöitäkin. Ei kukaan ole kieltänyt tämmöistä tilintarkastajaa olemasta kaiken maailman, vaikka tuhannen muun, osuuskunnan tai yhteisön jäsen, kun vaan siinä yhteisössä, mitä tarkistaa, ei ole jäsen. Paljonko tällainen siitä menettää? Jos puoliso on osuuskaupan jäsen, niin se puoliso saa nauttia ihan ne samat bonusedut ja vielä osuuskauppa esimerkiksi antaa bonuskortin sille tilintarkastajallekin, jos hän ei itse ole sen osuuskunnan jäsen. Näinhän se tällä hetkelläkin menee. Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä aika pieniin lillukanvarsiin tässä isojen asioitten rinnallakin on puututtu. Niiltä osin, mitä hallituksen esitys näiltä osin sanoo, samalla kun monessa asiassa olen ollut teidän kanssanne samaa mieltä, että on ollut aihetta selventää jnp., niin tämän tyyppisissä asioissa minusta erityistä huolta ei totisesti ole ollut.

Mitä vielä tulee sitten siihen, kun täällä todettiin, että olisi pitänyt säännöt uusia, ed. Lahtela jnp. Todellakin, siinä tapauksessa tämän alkuperäisen esityksen mukaan, mikäli yhdistys olisi ottanut sen vapauden, että se ei valitse tilintarkastajaa, niin silloin olisi pitänyt. (Ed. Seppo Lahtela: Toinen vaihtoehto on, että maksaa!) — Aivan oikein. Mutta toinen vaihtoehto on se, että yhdistys olisi edelleen valinnut tilintarkastajan. Ed. Lahtela, me molemmat tiedämme, että kumpikin vaihtoehto oli sen alkuperäisen esityksen mukaan mahdollinen. — Mitä jatkossa tässä tehdään, aika näyttää sitten sen. Aika näyttää sitten sen, miten menetellään, kun jatkossa tätä lainsäädäntöä tarkastellaan, uskon näin ja pidän todella tarpeellisena, että sitä tarkastellaan näiltä osin.

Vielä kerran: jos on usko siihen, että myöskin yhdistyksissä, kun tämä tilintarkastus tapahtuu maallikoitten kautta, asiat hoituisivat erinomaisella tavalla, niin siinä en nyt ole ihan samaa mieltä.

Mitä vielä tulee urheilujärjestöihin, minäkin kunnioitan urheilujärjestöjä ja niitten seuratehtävissä olevia ihmisiä. Ed. Saarikangas puhui siitä, ja oliko ed. Essayah vai kuka, joka sanoi, että oli tulkinta annettu, että pitää ilman muuta olla auktorisoitu tilintarkastaja. Minä en tiedä, kuka semmoisen tulkinnan on antanut. Minä istuin myöskin oikeusministeriön juristien kanssa vaikka kuinka monta päivää jnp. sitten tässä myöhemmässä vaiheessa, loppuvaiheessa, saman pöydän ympärillä, eikä kyllä ainakaan niissä ympyröissä sellaista tulkintaa annettu. Jos olisi semmoinen tulkinnan vaara ollut olemassa, niin taatusti 2009:ään mennessä sitä alkuperäistäkin esitystä olisi muutettu, että niin ei olisi tarvinnut menetellä, eikö niin? Eihän kukaan meistä olisi vahingossakaan ottanut semmoista. Mutta myönnän, että jo se, että lakiesitys piti sisällään sen mahdollisuuden, että tuollainen tulkinta tehtiin, oli huono. Ilman muuta jo se, että se mahdollisuus semmoiseen tulkintaan jäi, oli huono, että semmoinen siihen sisältyi, ja hyvä oli, että se nyt sitten näiltä osin tarkistettiin.

Mitä vielä tulee nyt sitten HTM-, KHT- ja JHTT-juttuun, kyllä aika avosydämisiä te olitte näissä puheenvuoroissa, esimerkiksi ed. Essayah, ja minä en nähnyt lopulta juurikaan eroa jossakin vaiheessa, ovatko ne nyt sitten ihan todellakin valmiuksiltaan ihan samanlaisia. Sitä vartenhan niillä on erilaiset tutkinnot, että niissä tutkinnoissa on erilaiset laatuvaatimukset. Minä ymmärrän ihan sen, mitä ed. Saarikangas täällä sanoi. Voi olla, että on käytännössä sellainen HTM, joka on niin kovin kouliintunut, että tosiasiassa on yhtä hyvä ja parempikin kuin joku KHT, mutta eihän se voi olla kriteeri. Voi olla semmoinen perushoitaja, joka on paljon pätevämpi kuin joku uusi sairaanhoitaja, joka tulee, jnp., ja siitä huolimatta meillä kunnallisissa tehtävissä edellytetään, että pitää olla tiettyyn hommaan terveydenhoitaja, tiettyyn hommaan sairaanhoitaja ja johonkin kolmanteen hommaan riittää perushoitaja. Tätähän tämä järjestely on, ja tämä sama periaate on myöskin tällä. Jos ei näillä ole mitään eroja, niin silloinhan meidän pitää rima asettaa sen alimman, JHTT:n, kohdalle. Minä ainakaan en tänään enkä missään tulevassakaan yhteydessä, jos minut satutaan tänne valitsemaan, tule sellaista kannattamaan.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän tilanteen ja kiitän nöyrästi tästäkin puheenvuorosta.

Tuohon viimeiseen ministeri Pekkarisen toteamaan haluan todeta sen, että kun meillä on pörssiyhtiö, suuri yhtiö, niin siinä kyllä olen täysin samaa mieltä, että silloin siellä vaaditaan kansainvälisiä tietoja ja muuta tällä koulutuksella, mutta silloin kun me menemme näihin keskisuuriin bkt-yrityksiin, sitä vartenhan Suomeen on syntynyt HTM-tarkastusjärjestelmä, ja se on siihen todella hyvä.

Mitä tulee tähän meidän valmisteluumme, ed. Pulliainen oli huolestunut tästä ensimmäisestä lausumasta. (Ed. Pulliainen: Tyytyväinen hän oli siitä, että tämmöinen on!) — No hyvä, mutta kuitenkin luin siitä taustalla olevaa huolestuneisuutta. — Me lähdimme valiokunnassa siitä, että koska hyvin moni asiantuntija eri taholta toi esille sen, että näitten tilintarkastajien poistaminen saattaa tuoda ongelmia, niin sitten pitkien keskustelujen jälkeen tällainen lausuma tehtiin.

Omana kohtana totean tässä, että oli siellä yrityksissä minkälainen tilintarkastaja tahansa, niin se ei estä rikollisuutta. Sen takia on täysin perusteltua, että kun näillä pienillä yrityksillä on ensinnäkin verottaja, joka tarkastaa, on alv-tarkastus ja on monta muuta tarkastusta, jos ei näitä ole aikoinaan ja määräajan puitteissa hoidettu, niin tältä yrittäjältä loppuu luotto pankeista ja kaikista muista, ja sen takia valiokunta painottaa tässä lausumassaan sitä, että pitää pienten yritysten kohdalla nimenomaan keskittyä siihen, että tämä tilitoimistojärjestelmä kehittyy, että pienet yhtiöt, yritykset, käyttävät näitä. Sitä kautta saadaan turvattua se, että verottaja ja yhteiskunta saavat oikeat tiedot ja että mahdollisimman hyvin noudatetaan näitä lakeja.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Haluan vielä tässä yhteydessä kiinnittää huomiota seikkaan, joka yleisemminkin koskettaa meidän lainvalmisteluamme ja sen tasoa. Kun eduskunta on tämän tilintarkastuslain yhteydessä paljon kuullut asiantuntijoita ja kun asiantuntijoita tuleekin kuulla ja on kuultu jo lain valmisteluvaiheessa, miksi kuitenkaan niitä seikkoja, jotka varmasti asiantuntijat ovat jo lain valmistelun yhteydessä ministeriölle ja ministeriön lainvalmistelijoille tuoneet esille, ei ole sitten huomioitu? Tämä on paitsi erittäin iso ongelma tässä yhteydessä ja tässä asiassa, ylipäätään hyvin tunnettu ja tunnustettu tosiasia Suomessa koko lainvalmistelun osalta. Kun seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan, lainvalmistelun tasoon ja tasokkuuteen pitää kiinnittää huomiota.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten minä jo aiemmin mainitsin, niin tämä tilintarkastusvelvoitteen poistaminen tuo mahdollisuuksia harmaalle taloudelle tietyillä toimialoilla varsinkin, ja uskon, että näin tulee tapahtumaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että nyt tämä uusittu tilintarkastuslaki saadaan hyväksyttyä. Tässä keskustelussa nyt on aika lailla noussut esille nimenomaan tämä pienyritysten vapauttaminen, onko siihen riittäviä perusteita, onko se hyvä vai huono asia. Talousvaliokunta on ottanut näissä omissa lausumaehdotuksissaan tämän jälkikäteisen arvioinnin huomioon. Kuitenkin korostaisin sitä, että lähtökohtaisesti pidän hyvänä asiana, että nämä pienet yritykset, osakeyhtiöt, henkilöyhtiöt, jäävät tämän tilintarkastuspakon ulkopuolelle. Niin kuin tässä jossakin puheenvuorossa todettiin, esimerkiksi verottajan seuranta kyllä merkitsee sitä, että tarvittavat toimenpiteet myös pienten yritysten osalta on tarkoituksenmukaista hoitaa.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ehti jo lähteä, mutta sen verran näistä eri kirjainnimikkeitten takana olevista tilintarkastajista, että nämä järjestelmät ovat syntyneet historian kuluessa ja ovat peruja, muistaakseni HTM:t jostain sieltä 1950—1960-luvulta ja sitten JHTT-järjestelmä jostain, oliko 1980-luvun alkupuolelta, että näillä on oma historiallinen taustansa. Ministeriön virkamiehet eivät näitten rajojen, esitysten takana tuoneet minkäänlaisia perusteluita sinne, siellä ei ole mitään direktiivistä johtuvia perusteluita, vaan pelkästään tätä historian siipien havinaa, ja sen tähden minun mielestäni pitäisi ennakkoluulottomasti tarkastella, mitä nämä tilintarkastajat tänä päivänä oikeasti työksensä tekevät, koska ihan samalla tavalla heitä koskevat samat lait, heidän pitää tuntea samojen lakien sisältö.

Olen samaa mieltä kuin ed. Saarikangas, että silloin kun on kysymys julkisista osakeyhtiöistä, on tarpeen rajata se silloin näihin KHT-tarkastajiin, mutta muilta osin ... Ministeri Pekkarinen täällä väitti, että esimerkiksi JHTT-tarkastajat ovat joku alin aste tarkastusjärjestelmässä. Ei näin ole. Heillä on vähän erilainen taustakoulutus ja taustatieto, mutta ei voida millään tavalla sanoa, että JHTT olisi jotenkin alempi suhteessa HTM-tarkastajiin. Heillä on hivenen erilainen työkokemus ja hivenen erilainen tausta, miten he ovat tähän tilintarkastustyöhön tulleet. Hyvä oli, että ministeri käytti tämän puheenvuoron, koska se juuri osoitti sen, että ministeriössä on tällaisia luuloja, että nämä järjestelmät ovat jotenkin kategorisia suhteessa toisiinsa. Ainoastaan KHT-tarkastajilla on ihan selkeästi suuremmat vaatimukset kansainvälisten tilintarkastusstandardien tuntemisen suhteen, mutta muilta osin kyllä kaikkien on hallittava nämä peruslainsäädännöt, jotka liittyvät suomalaisen tilinpäätöksen tekemiseen.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri antoi vähän ymmärtää sillä lailla, että näin näitten tukikysymysten ja muitten osalta ei olisi ollut niin olemassa, kyllä täällä useammasta paikasta löytyy viittaus näissä perusteluteksteissä siihen, ja luenpa tästä pienen pätkän: "Tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta mahdollisesti aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi yhteiskunnan varoista myönnettävien tukien myöntämisen edellytykseksi voitaisiin asettaa tilintarkastajan valitseminen ja tilintarkastajan antama vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus." Jos epäillään, että on tullut väärää tulkintaa, niin kyllähän nämä tulkinnat ovat vaan täältä hallituksen esityksestä syntyneet ja tulleet.

Kun ed. Pulliainen pelkäsi ikään kuin tätä harmaata taloutta ja siihen liittyvää toimintaa, niin luenpa täältä toisen pätkän, mikä liittyy verottajan näkemykseen: "Tilintarkastuskertomuksen merkitys verotuksessa on hyvin vähäinen sen tarjotessa mahdollisuuden ainoastaan jälkikäteiseen valvontaan." Näin katsottuna kyllä täällä hallituksen esityksen pohjalta jo löytyy näitä asioita, mitä tässä on olemassa.

Edelleenkin ed. Saarikankaan lailla korostan vielä sitä tilitoimiston merkitystä, joka laatii kirjanpidon ja laatii tilinpäätöksen. Se on ratkaisevassa asemassa siinä, että yhteiskunnan osuus tulee hoidettua ja tehtyä niin, niin kuin se yhteiskunnalle kuuluu.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän ed. Essayahin puheen jatkoksi. Meille tuotiin valiokuntaan kirje, ja tässä on ote direktiivistä 2006/43/EY ja siihen viitataan, ja meillä on Euroopan komission kirje aikaisemmasta direktiivistä, jossa sanotaan vapaasti kääntäen, että komission käsitys on, että JHTT-tilintarkastajat ovat hyväksyttyjä toimimaan tämän direktiivin tilintarkastuksen mukaan. Tämä oli vuodelta 95. Sitten vuonna 2006, siinä asiassa, jota me nyt käsittelemme, todetaan, että hyväksyttyjä ovat ne lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyneet vuoden 84 direktiivin säännöksen mukaisesti ennen 53 artiklan voimaantulopäivää, ja siellä sanotaan, että voimaantulopäivä on viimeistään 29. päivä kesäkuuta 2008. Tämä paperi todentaa, että JHTT on aivan samanlainen kuin HTM tai KHT muuten.

Ministeri Pekkarinen poistui, mutta hän epäili, että meille olisi valiokunnassa esitetty näitä kertomuksia siitä, mitä seuraa yhdistyksissä, jotka ovat saaneet apuja. Ed. Lahtela siteerasi suoraan niitä ministeriön omia tulkintoja, mitä meillä on, ja minulla on täällä nipullinen niitä muitakin. Tämä tästä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tilintarkastajien pätevyyteen. Minä uskon, että se on ehkä se asia, joka tähän lakiuudistukseen jättää kaikkein vahvimman jälkikeskustelun, nimenomaan KHT:n, HTM:n ja JHTT:n pätevyyserot. Minä ajattelen, että ehkä tässä lainsäädännön valmistelussa on enemmänkin käytetty jakona sitä, että KHT- ja HTM-tilintarkastajat ovat hankkineet pätevyyden yritysympäristöissä ja JHTT taas julkisen hallinnon kautta, ja tätä kautta tämä laki ehkä eriyttää tämän osaamisen ja kompetenssin. Siitä, onko se täysin perusteltua, tietysti voidaan olla vähän kahtakin mieltä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa tästä avustusten myöntämisperusteesta: Tässä laissa ei puututa avustusten myöntämisperusteisiin, ei minkään vertaa ole lakimuutoksia siihen suuntaan. On ihan avustuksen myöntäjän ratkaistavissa se, minkälaisen tarkastuksen se taho vaatii, ja sen mukaan sitten tämän avustettavan tahon on elettävä joko tilintarkastuksen osalta tai jonkin muun takuun osalta. Samoin rahoittajien osalta on aivan varmasti näin, että silloin, kun rahoitusinstrumentteja käsitellään, niin takuuvarmasti rahoittaja vaatii jonkun turvaavan vakuuden tai tilintarkastuksen. Ilman hän ei lähde liikkeelle. Se on tämän lain ulkopuolella, ja se on näiden tahojen keskenään ratkaistavia asioita.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Puutun vain yhteen asiaan eli tähän yhdistysten tilintarkastukseen. Minusta on erittäin hyvä, että valiokunta esittää jatkoaikaa tämän osalta eli entinen käytäntö jatkuu ja huolellisesti valmistellaan sitten tämä, mitenkä jatkossa taloutta ja hallintoa näissä yhdistyksissä tarkistetaan. Nimittäin yhdistysten luonne on erilainen, ja kaiken kaikkiaan myös tämä yhdistyksistä tullut palaute, huoli, näistä toimijoista oli siinä mielessä aiheellinen, että jos hyvin nopealla aikataululla tähän uuteen järjestelmään olisi menty, niin monen yhdistyksen kohdalla myös olisi ollut kyse siitä, millä resursseilla tämä tarkistus olisi pystytty tekemään.