Täysistunnon pöytäkirja 151/2006 vp

PTK 151/2006 vp

151. TORSTAINA 1. HELMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Osa-aikaisten työpaikkojen osuus uusista työpaikoista

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Työministeriön virkamies on eilen julkisuudessa vahvistanut, että hallituksen juhlimista uusista työpaikoista peräti puolet on osa-aikaisia, ei suinkaan murto-osa, niin kuin on annettu ymmärtää. Tästä vaarasta me olemme vasemmistoliitossa koko ajan varoitelleet, mutta hallitus on vähätellyt osa-aikaisten työpaikkojen osuutta. Lisäksi vuokratyö on lisääntynyt erittäin nopeasti ja vuokratyötä tekee jo yli 100 000 suomalaista.

Koska näin työministeriön oman virkamiehen toimesta on paljastunut osa-aikatyön erittäin suuri osuus, niin katsooko hallitus, että se on ollut rehellinen kehuessaan työllisyystavoitteen saavuttamista, kun se on todellisuudessa tapahtunut näin suurelta osin osa-aikatyön osuuden kasvamisen kautta?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, että tulin myöhässä. En kuullut aivan kysymyksen alkua, mutta kun kuulin lopun, niin yritän vastata siihen.

Jos katsomme osa-aikaisen ja määräaikaisen työn suhdetta, niin on aivan totta, että suunnilleen puolet syntyneistä työpaikoista on epätyypillisiä työsuhteita. Mutta jos vertaamme edellisen hallituksen aikana syntyneitä työpaikkoja, niin silloin tuo suhde vakinaisten kokoaikaisten työpaikkojen ja osa-aikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden suhteen oli huonompi kuin tällä hallituskaudella.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Osa-aikatyö on tekijälleen varsin harvoin vapaaehtoinen valinta, koska osa-aikatyön palkalla ei tahdo tulla toimeen ja myöskään eläkettä ei kerry riittävästi. Pääministerin mukaan osa-aikatyötä kuitenkin pelätään suotta ja siitä tehdään suotta mörköä. Pääministerin mukaan se on monissa tilanteissa pikemminkin tavoiteltava asia. Kysynkin:

Yhtyvätkö työministeri ja sosiaaliministeri käsitykseen, että osa-aikatyössä ei ole ongelmia ja sen suuri osuus ei ole mikään ongelma?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Osa-aikatyö voi olla ihmisen oma vapaaehtoinen valinta, ja se on aina parempi kuin työttömyys kokonaisuudessansa, ja osalle ihmisistä se on työn ja perheen yhteensovittamisen väline. Mutta liian iso osa ihmisistä on osa-aikatyössä vastentahtoisesti. Onneksi tämä hallitus on jatkanut sovitellun päivärahan mekanismia, joka turvaa paremman toimeentulon niille ihmisille, jotka ovat osa-aikaisessa työssä vastentahtoisesti.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minua huolestuttaa tässä informaatiossa ennen kaikkea se, että työvoimaministeriön pitäisi olla maassa se instanssi, joka kertoo oikeat luvut ja oikeaan aikaan, jotta sitten maakuntien työvoimatoimistoissa voivat asianomaiset virkamiehet ja yrittäjät toimia oikealla tavalla.

Ministeri Filatov — ja kaikki kunnia tietysti iloisena siitä, että on saatu 100 000 työpaikkaa — miksi kerroitte tämän sillä tavalla aikaisemmin, että ette ollut oman koneistonne perusteluja saanut siitä, mitä nuo työpaikat olivat, vaan oman koneistonne asiantuntija kertoi ne jälkikäteen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Nuo tilastot ja ne tiedot, jotka silloin kerroin, olivat täsmälleen sen saman koneiston tuottamia, ja esimerkiksi tänään kun olemme käyneet virkamies Pekka Tiaisen kanssa näitä suhteita läpi, millä tavalla osa-aikainen ja määräaikainen työ on lisääntynyt, niin meillä on täysin sama käsitys siitä, mitä tässä on tapahtunut. Se kertoo tämän ja edellisen hallituksen suhteesta.

Eihän osa-aikatyö ole mikään uusi ilmiö meidän yhteiskunnassamme. Se on lama-ajan jälkeen lisääntynyt, ja itse asiassa ne, jotka tavoittelevat 75 prosentin työllisyysastetta, ovat ajatelleetkin, että siellä sisällä on suurempi osa osa-aikaista työtä kuin varhemmin. Näissä tiedoissa ei ole mitään ristiriitaa, joita työministeriöstä on lähtenyt, mutta siinä, mikä osuus nousee julkisuuteen, saattaa olla painotuseroja.

Markku Koski /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä osa-aikatyö ja vuokratyö ovat erittäin tärkeää työtä ajatellen tilannetta, jossa olemme Suomena, elikkä globaalissa kilpailussa, jossa on todella suhdannehuippuja kysynnän osalta. Millä tavalla näette:

Jos osa-aikatyötä rajoitetaan liian paljon, voiko se aiheuttaa jopa tilanteen, että me menetämme Suomesta tuotantoa sen takia, että meillä ei ole olemassa työntekijöitä, jotka ovat valmiita vastaamaan siihen huippuun?

Omalta osaltani pidän erittäin tärkeänä myöskin yrittäjänä sitä, että tällainen joustava työvoima on olemassa, ja monta kertaa se myöskin sopii tämän työntekijän omaan elämäntilanteeseen. Voi olla ihmisiä, jotka haluavat tehdä myöskin osapäiväistä työtä. (Hälinää)

Puhemies:

Pyydän arvoisia edustajia keskittymään nyt istuntoon ja jättämään muut keskustelut salin ulkopuolelle.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Osa-aikatyötä on koko lailla mahdoton rajoittaa lainsäädännöllä, mutta sen sijaan me olemme kehittäneet lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on se, että jos talossa on osa-aikainen työntekijä ja sinne otetaan lisää työvoimaa, niin noita työtunteja, mikäli se työjärjestelyjen kannalta on mahdollista, pitää ensisijaisesti tarjota jo talossa osa-aikaisissa työsuhteissa oleville.

Tämä ei toteudu automaattisesti todellisuudessa ja työpaikoilla, mutta siinä työnantajat ja ammattiyhdistysliike ovat monella työpaikalla tehneet myös erilaisten käytäntöjen hyvää toimeenpanoa esimerkiksi työaikapankin ja muiden joustavien työaikojen kautta, jolloin voidaan turvata täysipäiväisempi toimeentulo työntekijöille, mutta toisaalta pystytään myös ottamaan huomioon niitä kausivaihteluita, joita erityisesti palvelusektorilla on.

Kun tämän hallituskauden työllisyyssaldosta iso osa muodostuu palvelusektorilta, niin on iso haaste pitää nämä luvut koko lailla kurissa, koska palvelusektorilla automaattisimmin kausiluonteisuuden vuoksi syntyy osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, ja tähän on erilaisilla työelämän kehittämismetodeilla pyritty puuttumaan.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Osa-aikatyöntekijöistä murskaava enemmistö haluaisi mieluummin tehdä kokoaikaista työtä. He arvioivat omat etenemismahdollisuutensa heikommiksi kuin kokoaikaisilla työntekijöillä ja lisäksi tienaavat aika vähän rahaa, alle tonnin kuussa, ja siksi saavatkin usein muuta rahaa tämän palkkatulonsa lisäksi. Aika usein tämä muu raha on opintoraha.

Onko niin, että meillä sen takia, että opintotuki on niin heikko, opiskelijoitten taloudellinen tilanne on niin heikko, opiskelijat ovat suurin joukoin ajautuneet näille osa-aikatyömarkkinoille sen sijaan, että saisivat keskittyä opintoihinsa, ja näin vievät työpaikkoja muilta ihmisiltä?

Työministeri  Tarja  Filatov

Puhemies! Opintorahan riittävyys kuuluu toiselle ministeriölle, mutta on totta, että meillä on opiskelijoita, jotka ovat osa-aikaisesti työmarkkinoilla, ja usein he tekevät vapaaehtoisesti osa-aikatyötä sen vuoksi, että heidän opintoihinsa ei sopisi kokoaikatyö. Sen lisäksi osittain pienten lasten vanhemmat ovat halukkaita tekemään osa-aikatyötä, ja toimeentulohan määräytyy enemmänkin palkkatason kuin sinänsä osa-aikatyön mukaan. Mutta on totta, että niillä sektoreilla, joilla osa-aikatyötä tehdään enemmän, on pääsääntöisesti myös matalampi palkkataso.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä kyselytunnilla saa vain hämmästellä sitä opposition asennetta, että kun työllisyys kohenee, se on negatiivinen asia. Positiivinen viesti nimenomaan on, että jos minkälaisia töitä tahansa tulee lisää, se on positiivista sinänsä. Mutta nämä toimenpiteet niin, että saisimme vakinaisia kokopäivätoimisia työsuhteita, ovat tietenkin tarpeen. Haluaisin kysyä ministeri Filatovilta:

Miten vajaakuntoisten osalta tämän vaalikauden saldo on mennyt ja onko työllisyys kohentunut, kuten julkisuudessa tiedot ovat ainakin antaneet ymmärtää?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Aina kun työllisyys kokonaisuutenansa kohenee, myös niiden erityisryhmien, joiden on pääsääntöisesti vaikeampi päästä työmarkkinoille, suhteellinen asema paranee, ja se koskee vajaakuntoisia nuoria, ikääntynyttä työvoimaa, pitkäaikaistyöttömiä, kaikkia näitä ryhmiä.

Siinä, mitä hallitus on tehnyt vajaakuntoisten työllisyyden parantamiseksi, yksi näistä välineistä on ollut sosiaalisten yritysten malli, jonka lakiin tällä hetkelläkin eduskunnassa on tiettyjä korjauksia ja parannuksia käsittelyssä. Noita yrityksiä ei ole syntynyt suunnatonta määrää, mutta kun esimerkiksi Pirkanmaalla on ollut erityinen projekti, joilla niitä on synnytetty, niin siellä niitä on syntynyt kohtuullisen hyvin. Tällaisia samanlaisia synnyttäviä projekteja pitää saada myös muualle.

Sen lisäksi työministeriössä on vajaakuntoisille suunnattu työllistämistuki, joka käytännössä voidaan myöntää kerta toisensa jälkeen, perä perää, jos ihmisen työkyky on tosiasiallisesti alentunut ja tuon tuen avulla voidaan turvata hänen työpaikkansa pysyvyys.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Totta kai oppositio on tyytyväinen siitä, jos työllisyys lisääntyy, mutta eihän hallituskaan voi sulkea silmiään siltä, että työelämässä myös epätasa-arvo lisääntyy samanaikaisesti.

Eli osa-aikatyö on yksi epätyypillisten työsuhteiden muoto, mutta kaikkein eniten lisääntyy vuokratyö. Siinähän on ongelmana muun muassa se, että vuokratyöläiset saavat paljon heikommat työehdot kuin kiinteässä suhteessa työnantajaan olevat työntekijät. He saavat vähemmän koulutusta; työtapaturmariski on suurempi. Ruotsissa on malli, jossa työntekijä saa 90 prosenttia taulukkopalkasta, jos työnantaja ei pysty tarjoamaan sovittua määrää työtä.

Koska ministeriö esittää meille samanlaisen takuupalkkamallin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ruotsissa on todellakin takuupalkkamalli, ja siellä on hieman erilainen järjestelmä monen muunkin asian suhteen. Vuokratyössä lainsäädäntö turvaa samat työehdot, jotka on suhteutettu tuohon työaikaan, mutta meillä on ongelmia sen suhteen, että todellisuus ei automaattisesti tottele lainsäätäjän tahtoa.

Meillä on ollut selvityshenkilö, joka on käynyt läpi tätä epätyypillisten työsuhteiden kirjoa ja tehnyt parannusehdotuksia, joilla voitaisiin päästä asiassa laadullisemman työn suuntaan. Sen lisäksi meillä on istunut kolmikantatyöryhmä, joka huomenna todennäköisesti tai toivottavasti, ellei mitään ihmeellistä tapahdu nyt, luovuttaa oman esityksensä siitä, miten näihin ongelmiin päästäisiin käsiksi. Sen jälkeen on joitakin asioita, jotka liittyvät myös vuokratyöntekijöiden tilanteeseen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suuri osa näistä osa-aikaisista töistä on tullut palvelusektorille. Siihen ovat varmaan vaikuttaneet ne kokoomuslaiset veronalennukset, joita hallitus on tehnyt, ja myöskin talouden hyvä kehitys. Mutta nimenomaan palvelusektorilla tarvitaan paljon ruuhka-apulaisia ja sinänsä osa-aikatyö on siellä aika tyypillinen toimintamuoto.

Opiskelijoille tällaiset työt sopivat hyvin, mutta nyt ongelmana on se, että vapaata tulorajaa ei ole kohotettu koko tällä eduskuntakaudella. Eli kun opiskelija tekee töitä, samanaikaisesti leikataan häneltä sitten näitä opintososiaalisia etuja, eli hän ei pysty edes työtä tekemällä parantamaan tehokkaasti omaa elintasoaan. Onko teidän mielestänne tähän tehtävä muutos?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä asia kuuluu ministeri Saarelan toimialaan, mutta meillä on myös toinen tavoite, joka liittyy siihen, että opiskeluaikoja voitaisiin lyhentää. Tässä kaksi erilaista tavoitetta, jotka molemmat sinänsä yksinään ovat hyviä, lyövät toisiaan korvalle.

Sen lisäksi ollaan aika kohtuuttomassa tilanteessa, jos osan niistä ihmisistä, jotka tekevät pysyväisluonteisesti työtä, palkkataso jää huomattavasti alle niiden ihmisten palkkatason, jotka tekevät työtä ja saavat sen lisäksi vielä huomattavia tulonsiirtoja. Tästä ei ole varmasti yhtä ainoaa oikeaa mallia, mutta viime budjettiriihessä hallitus päätyi hieman toisenlaisiin ratkaisuihin opiskelijoiden kohdalla.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Sinänsähän Suomessa nyt ei osa-aikatyötä kauhean paljon tehdä verrattuna muihin maihin. Vaikuttaa kyllä myös siltä, että niistä, jotka osa-aikatyötä tekevät, aika moni tekee sitä myös vapaaehtoisesti, koska kovin moni ei kuitenkaan soviteltua päivärahaa nosta, ja aika suuri osa näistä näyttää olevan opiskelijoita. Nyt meillä ei ole tuoreita tilastoja julkistettuina, mutta vuodesta 1995 vuoteen 2004 työllisyyden lisääntymisestä 200 000 työpaikkaa oli opiskelijoiden työllistymistä eli melkein koko työllisyyden lisäys siihen mennessä. Sen takia kysyisin:

Onko hallituksella, jolla saattaa olla paremmat tietolähteet, tietoa siitä, kuinka paljon näistä nykyisistä 100 000 työpaikasta on tosiasiassa opiskelijoiden työllisyyttä ja menee enemmän tänne heikentyneen opintotuen piikkiin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En uskalla nyt ulkomuistista sanoa, minkälainen tuo suhde on, mutta se on totta, että opiskelijat ovat iso resurssi meidän osa-aikatyömarkkinoillamme. Mutta kehitys on varmasti ollut sen suuntainen, että opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt, koska muualla kuin työssä olevien määrä on myös vähentynyt. Usein on niin, että opiskelijat opiskelevat, kun työtä ei ole tarjolla. Sitten kun työtä on tarjolla, saattaa olla niin, että he tulevat kokonaan työmarkkinoille tai tulevat osa-aikaisesti työmarkkinoille riippuen siitä, mikä se opiskelujen tilanne on. Parempaa vastausta en, ikävä kyllä, tässä osaa antaa, mutta voidaan kaivaa ja toimittaa henkilökohtaisesti noita tilastoja.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.