Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Työministeriön virkamies
on eilen julkisuudessa vahvistanut, että hallituksen juhlimista
uusista työpaikoista peräti puolet on osa-aikaisia,
ei suinkaan murto-osa, niin kuin on annettu ymmärtää.
Tästä vaarasta me olemme vasemmistoliitossa koko
ajan varoitelleet, mutta hallitus on vähätellyt
osa-aikaisten työpaikkojen osuutta. Lisäksi vuokratyö on
lisääntynyt erittäin nopeasti ja vuokratyötä tekee
jo yli 100 000 suomalaista.
Koska näin työministeriön oman virkamiehen toimesta
on paljastunut osa-aikatyön erittäin suuri osuus,
niin katsooko hallitus, että se on ollut rehellinen kehuessaan
työllisyystavoitteen saavuttamista, kun se on todellisuudessa
tapahtunut näin suurelta osin osa-aikatyön osuuden
kasvamisen kautta?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, että tulin
myöhässä. En kuullut aivan kysymyksen
alkua, mutta kun kuulin lopun, niin yritän vastata siihen.
Jos katsomme osa-aikaisen ja määräaikaisen työn
suhdetta, niin on aivan totta, että suunnilleen puolet
syntyneistä työpaikoista on epätyypillisiä työsuhteita.
Mutta jos vertaamme edellisen hallituksen aikana syntyneitä työpaikkoja, niin
silloin tuo suhde vakinaisten kokoaikaisten työpaikkojen
ja osa-aikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden
suhteen oli huonompi kuin tällä hallituskaudella.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Osa-aikatyö on tekijälleen
varsin harvoin vapaaehtoinen valinta, koska osa-aikatyön
palkalla ei tahdo tulla toimeen ja myöskään
eläkettä ei kerry riittävästi.
Pääministerin mukaan osa-aikatyötä kuitenkin
pelätään suotta ja siitä tehdään
suotta mörköä. Pääministerin
mukaan se on monissa tilanteissa pikemminkin tavoiteltava asia.
Kysynkin:
Yhtyvätkö työministeri ja sosiaaliministeri
käsitykseen, että osa-aikatyössä ei
ole ongelmia ja sen suuri osuus ei ole mikään
ongelma?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Osa-aikatyö voi olla ihmisen oma
vapaaehtoinen valinta, ja se on aina parempi kuin työttömyys
kokonaisuudessansa, ja osalle ihmisistä se on työn
ja perheen yhteensovittamisen väline. Mutta liian iso osa
ihmisistä on osa-aikatyössä vastentahtoisesti.
Onneksi tämä hallitus on jatkanut sovitellun päivärahan
mekanismia, joka turvaa paremman toimeentulon niille ihmisille,
jotka ovat osa-aikaisessa työssä vastentahtoisesti.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Minua huolestuttaa tässä informaatiossa
ennen kaikkea se, että työvoimaministeriön
pitäisi olla maassa se instanssi, joka kertoo oikeat luvut
ja oikeaan aikaan, jotta sitten maakuntien työvoimatoimistoissa
voivat asianomaiset virkamiehet ja yrittäjät toimia
oikealla tavalla.
Ministeri Filatov — ja kaikki kunnia tietysti iloisena
siitä, että on saatu 100 000 työpaikkaa — miksi
kerroitte tämän sillä tavalla aikaisemmin,
että ette ollut oman koneistonne perusteluja saanut siitä,
mitä nuo työpaikat olivat, vaan oman koneistonne
asiantuntija kertoi ne jälkikäteen?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Nuo tilastot ja ne tiedot, jotka silloin
kerroin, olivat täsmälleen sen saman koneiston
tuottamia, ja esimerkiksi tänään kun
olemme käyneet virkamies Pekka Tiaisen kanssa näitä suhteita
läpi, millä tavalla osa-aikainen ja määräaikainen
työ on lisääntynyt, niin meillä on
täysin sama käsitys siitä, mitä tässä on
tapahtunut. Se kertoo tämän ja edellisen hallituksen
suhteesta.
Eihän osa-aikatyö ole mikään
uusi ilmiö meidän yhteiskunnassamme. Se on lama-ajan
jälkeen lisääntynyt, ja itse asiassa
ne, jotka tavoittelevat 75 prosentin työllisyysastetta,
ovat ajatelleetkin, että siellä sisällä on
suurempi osa osa-aikaista työtä kuin varhemmin.
Näissä tiedoissa ei ole mitään
ristiriitaa, joita työministeriöstä on lähtenyt,
mutta siinä, mikä osuus nousee julkisuuteen, saattaa
olla painotuseroja.
Markku Koski /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä osa-aikatyö ja
vuokratyö ovat erittäin tärkeää työtä ajatellen
tilannetta, jossa olemme Suomena, elikkä globaalissa
kilpailussa, jossa on todella suhdannehuippuja kysynnän osalta.
Millä tavalla näette:
Jos osa-aikatyötä rajoitetaan liian paljon,
voiko se aiheuttaa jopa tilanteen, että me menetämme
Suomesta tuotantoa sen takia, että meillä ei ole
olemassa työntekijöitä, jotka ovat valmiita vastaamaan
siihen huippuun?
Omalta osaltani pidän erittäin tärkeänä myöskin
yrittäjänä sitä, että tällainen
joustava työvoima on olemassa, ja monta kertaa se myöskin
sopii tämän työntekijän omaan
elämäntilanteeseen. Voi olla ihmisiä,
jotka haluavat tehdä myöskin osapäiväistä työtä.
(Hälinää)
Puhemies:
Pyydän arvoisia edustajia keskittymään
nyt istuntoon ja jättämään muut
keskustelut salin ulkopuolelle.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Osa-aikatyötä on koko lailla
mahdoton rajoittaa lainsäädännöllä,
mutta sen sijaan me olemme kehittäneet lainsäädäntöä,
jonka tarkoituksena on se, että jos talossa on osa-aikainen työntekijä ja
sinne otetaan lisää työvoimaa, niin noita
työtunteja, mikäli se työjärjestelyjen
kannalta on mahdollista, pitää ensisijaisesti
tarjota jo talossa osa-aikaisissa työsuhteissa oleville.
Tämä ei toteudu automaattisesti todellisuudessa
ja työpaikoilla, mutta siinä työnantajat
ja ammattiyhdistysliike ovat monella työpaikalla tehneet
myös erilaisten käytäntöjen
hyvää toimeenpanoa esimerkiksi työaikapankin
ja muiden joustavien työaikojen kautta, jolloin voidaan
turvata täysipäiväisempi toimeentulo
työntekijöille, mutta toisaalta pystytään
myös ottamaan huomioon niitä kausivaihteluita,
joita erityisesti palvelusektorilla on.
Kun tämän hallituskauden työllisyyssaldosta iso
osa muodostuu palvelusektorilta, niin on iso haaste pitää nämä luvut
koko lailla kurissa, koska palvelusektorilla automaattisimmin kausiluonteisuuden
vuoksi syntyy osa-aikaisia ja määräaikaisia
työsuhteita, ja tähän on erilaisilla
työelämän kehittämismetodeilla
pyritty puuttumaan.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Osa-aikatyöntekijöistä murskaava
enemmistö haluaisi mieluummin tehdä kokoaikaista
työtä. He arvioivat omat etenemismahdollisuutensa heikommiksi
kuin kokoaikaisilla työntekijöillä ja lisäksi
tienaavat aika vähän rahaa, alle tonnin kuussa,
ja siksi saavatkin usein muuta rahaa tämän palkkatulonsa
lisäksi. Aika usein tämä muu raha on
opintoraha.
Onko niin, että meillä sen takia, että opintotuki
on niin heikko, opiskelijoitten taloudellinen tilanne on niin heikko,
opiskelijat ovat suurin joukoin ajautuneet näille osa-aikatyömarkkinoille sen
sijaan, että saisivat keskittyä opintoihinsa,
ja näin vievät työpaikkoja muilta ihmisiltä?
Työministeri Tarja Filatov
Puhemies! Opintorahan riittävyys kuuluu toiselle ministeriölle,
mutta on totta, että meillä on opiskelijoita, jotka
ovat osa-aikaisesti työmarkkinoilla, ja usein he tekevät
vapaaehtoisesti osa-aikatyötä sen vuoksi, että heidän
opintoihinsa ei sopisi kokoaikatyö. Sen lisäksi
osittain pienten lasten vanhemmat ovat halukkaita tekemään
osa-aikatyötä, ja toimeentulohan määräytyy
enemmänkin palkkatason kuin sinänsä osa-aikatyön
mukaan. Mutta on totta, että niillä sektoreilla,
joilla osa-aikatyötä tehdään
enemmän, on pääsääntöisesti myös
matalampi palkkataso.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä kyselytunnilla
saa vain hämmästellä sitä opposition
asennetta, että kun työllisyys kohenee, se on
negatiivinen asia. Positiivinen viesti nimenomaan on, että jos
minkälaisia töitä tahansa tulee lisää,
se on positiivista sinänsä. Mutta nämä toimenpiteet
niin, että saisimme vakinaisia kokopäivätoimisia
työsuhteita, ovat tietenkin tarpeen. Haluaisin kysyä ministeri
Filatovilta:
Miten vajaakuntoisten osalta tämän vaalikauden
saldo on mennyt ja onko työllisyys kohentunut, kuten julkisuudessa
tiedot ovat ainakin antaneet ymmärtää?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Aina kun työllisyys kokonaisuutenansa
kohenee, myös niiden erityisryhmien, joiden on pääsääntöisesti
vaikeampi päästä työmarkkinoille,
suhteellinen asema paranee, ja se koskee vajaakuntoisia nuoria,
ikääntynyttä työvoimaa, pitkäaikaistyöttömiä,
kaikkia näitä ryhmiä.
Siinä, mitä hallitus on tehnyt vajaakuntoisten työllisyyden
parantamiseksi, yksi näistä välineistä on
ollut sosiaalisten yritysten malli, jonka lakiin tällä hetkelläkin
eduskunnassa on tiettyjä korjauksia ja parannuksia käsittelyssä.
Noita yrityksiä ei ole syntynyt suunnatonta määrää,
mutta kun esimerkiksi Pirkanmaalla on ollut erityinen projekti,
joilla niitä on synnytetty, niin siellä niitä on
syntynyt kohtuullisen hyvin. Tällaisia samanlaisia synnyttäviä projekteja
pitää saada myös muualle.
Sen lisäksi työministeriössä on
vajaakuntoisille suunnattu työllistämistuki, joka
käytännössä voidaan myöntää kerta
toisensa jälkeen, perä perää,
jos ihmisen työkyky on tosiasiallisesti alentunut ja tuon
tuen avulla voidaan turvata hänen työpaikkansa
pysyvyys.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Totta kai oppositio on tyytyväinen
siitä, jos työllisyys lisääntyy,
mutta eihän hallituskaan voi sulkea silmiään
siltä, että työelämässä myös
epätasa-arvo lisääntyy samanaikaisesti.
Eli osa-aikatyö on yksi epätyypillisten työsuhteiden
muoto, mutta kaikkein eniten lisääntyy vuokratyö.
Siinähän on ongelmana muun muassa se, että vuokratyöläiset
saavat paljon heikommat työehdot kuin kiinteässä suhteessa
työnantajaan olevat työntekijät. He saavat
vähemmän koulutusta; työtapaturmariski
on suurempi. Ruotsissa on malli, jossa työntekijä saa
90 prosenttia taulukkopalkasta, jos työnantaja ei pysty tarjoamaan
sovittua määrää työtä.
Koska ministeriö esittää meille samanlaisen takuupalkkamallin?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Ruotsissa on todellakin takuupalkkamalli, ja
siellä on hieman erilainen järjestelmä monen muunkin
asian suhteen. Vuokratyössä lainsäädäntö turvaa
samat työehdot, jotka on suhteutettu tuohon työaikaan,
mutta meillä on ongelmia sen suhteen, että todellisuus
ei automaattisesti tottele lainsäätäjän
tahtoa.
Meillä on ollut selvityshenkilö, joka on käynyt
läpi tätä epätyypillisten työsuhteiden
kirjoa ja tehnyt parannusehdotuksia, joilla voitaisiin päästä asiassa
laadullisemman työn suuntaan. Sen lisäksi meillä on
istunut kolmikantatyöryhmä, joka huomenna todennäköisesti
tai toivottavasti, ellei mitään ihmeellistä tapahdu
nyt, luovuttaa oman esityksensä siitä, miten näihin
ongelmiin päästäisiin käsiksi.
Sen jälkeen on joitakin asioita, jotka liittyvät
myös vuokratyöntekijöiden tilanteeseen.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Suuri osa näistä osa-aikaisista
töistä on tullut palvelusektorille. Siihen ovat
varmaan vaikuttaneet ne kokoomuslaiset veronalennukset, joita hallitus on
tehnyt, ja myöskin talouden hyvä kehitys. Mutta
nimenomaan palvelusektorilla tarvitaan paljon ruuhka-apulaisia ja
sinänsä osa-aikatyö on siellä aika
tyypillinen toimintamuoto.
Opiskelijoille tällaiset työt sopivat hyvin,
mutta nyt ongelmana on se, että vapaata tulorajaa ei ole
kohotettu koko tällä eduskuntakaudella. Eli kun
opiskelija tekee töitä, samanaikaisesti leikataan
häneltä sitten näitä opintososiaalisia
etuja, eli hän ei pysty edes työtä tekemällä parantamaan
tehokkaasti omaa elintasoaan. Onko teidän mielestänne
tähän tehtävä muutos?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Tämä asia kuuluu ministeri
Saarelan toimialaan, mutta meillä on myös toinen
tavoite, joka liittyy siihen, että opiskeluaikoja voitaisiin
lyhentää. Tässä kaksi erilaista
tavoitetta, jotka molemmat sinänsä yksinään
ovat hyviä, lyövät toisiaan korvalle.
Sen lisäksi ollaan aika kohtuuttomassa tilanteessa,
jos osan niistä ihmisistä, jotka tekevät
pysyväisluonteisesti työtä, palkkataso
jää huomattavasti alle niiden ihmisten palkkatason,
jotka tekevät työtä ja saavat sen lisäksi
vielä huomattavia tulonsiirtoja. Tästä ei
ole varmasti yhtä ainoaa oikeaa mallia, mutta viime budjettiriihessä hallitus
päätyi hieman toisenlaisiin ratkaisuihin opiskelijoiden
kohdalla.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Sinänsähän Suomessa
nyt ei osa-aikatyötä kauhean paljon tehdä verrattuna
muihin maihin. Vaikuttaa kyllä myös siltä,
että niistä, jotka osa-aikatyötä tekevät,
aika moni tekee sitä myös vapaaehtoisesti, koska
kovin moni ei kuitenkaan soviteltua päivärahaa
nosta, ja aika suuri osa näistä näyttää olevan
opiskelijoita. Nyt meillä ei ole tuoreita tilastoja julkistettuina,
mutta vuodesta 1995 vuoteen 2004 työllisyyden lisääntymisestä 200 000
työpaikkaa oli opiskelijoiden työllistymistä eli
melkein koko työllisyyden lisäys siihen mennessä.
Sen takia kysyisin:
Onko hallituksella, jolla saattaa olla paremmat tietolähteet,
tietoa siitä, kuinka paljon näistä nykyisistä 100 000
työpaikasta on tosiasiassa opiskelijoiden työllisyyttä ja
menee enemmän tänne heikentyneen opintotuen piikkiin?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! En uskalla nyt ulkomuistista sanoa, minkälainen
tuo suhde on, mutta se on totta, että opiskelijat ovat
iso resurssi meidän osa-aikatyömarkkinoillamme.
Mutta kehitys on varmasti ollut sen suuntainen, että opiskelijoiden
työssäkäynti on lisääntynyt,
koska muualla kuin työssä olevien määrä on
myös vähentynyt. Usein on niin, että opiskelijat
opiskelevat, kun työtä ei ole tarjolla. Sitten
kun työtä on tarjolla, saattaa olla niin, että he
tulevat kokonaan työmarkkinoille tai tulevat osa-aikaisesti
työmarkkinoille riippuen siitä, mikä se
opiskelujen tilanne on. Parempaa vastausta en, ikävä kyllä,
tässä osaa antaa, mutta voidaan kaivaa ja toimittaa
henkilökohtaisesti noita tilastoja.