3) Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi
lainsäädännöksi
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Energiaratkaisut ovat sekä yksityisen
ihmisen että kuntien ja valtion kannalta hyvin merkittäviä, globaalisti
tarkastellen vieläkin merkittävämpiä, asioita.
Yksityisen ihmisen oman vastuunsa tiedostaminen tässäkin
asiassa on hyvin tärkeä asia kaiken kaikkiaan.
Tätä meidän on luonnollisesti syytä korostaa
käsiteltävänä olevan energiatehokkuutta,
energiatodistusta, käsittelevän lakiehdotuksen
yhteydessä. Toisaalta on muistettava, että kaikenlaisessa
seurannassa ja tarkkailussa ei saa palata aikaan, jolloin esimerkiksi
yksityisen yrittäjän toiminnan käynnistämisen
ja sitä varten tarvittavan rakentamisen eri vaiheiden tarkistuksia
saattoi olla yhteensä jopa parikymmentä ennen
kuin varsinainen yritystoiminta voitiin käynnistää.
Asioita tulee käsitellä ja yhdistellä oikealla
tavalla ja joustavasti siten, että itse toiminta, hanke
ja rakentaminen, ei siitä kärsi. Pääsääntöisesti
esillä olevassa lakiehdotuksessa tuo tavoite onkin saavutettu.
Haluan tässä yhteydessä korostaa vain
muutamaa asiaa.
Suomalaiset ovat halunneet ja haluavat jatkossakin asua mieluummin
pientalossa kuin kerrostaloissa, vaikka kerrostaloissa asuu ihmisiä enemmän.
Tämänkin vuoksi on aivan oikein, että energiatodistus
on vapaaehtoinen olemassa olevien omakotitalojen ja enintään
kuuden asunnon asuinrakennusten osalta. Henkilökohtainen
vastuu rakentajana, rakennuttajana, vuokralaisena, vuokranantajana,
ostajana ja myyjänä on toiminut ja toimii näissä tilanteissa
aivan varmasti hyvin tehokkaana energiankulutuksen kontrolloijana.
Kun sen sijaan on kysymys suuremmista kohteista, määräykset
ovat paikallaan, joilla kollegiaalinen vastuu tiedostetaan ja varmistetaan.
Uudisrakentamisen yhteydessä energiatodistus on pakollinen.
Arvoisa puhemies! Koska kysymys on uuden järjestelmän
käyttöönotosta, on syytä korostaa muutamaa
näkökohtaa. Todistuksen antajien tulee hallita
alaansa, ja ympäristövaliokunta korostaakin, että erillisen
energiatodistuksen antajalla tulee olla erityinen pätevyys
tuon todistuksen antamiseen. Yhteistyön sujuminen eri osapuolten kesken
on myös aivan välttämätöntä hyvään
lopputulokseen pyrittäessä. Ympäristövaliokunta pitää myös
tarpeellisena sitä, että perittyjen maksujen suuruutta
seurataan ja hallitus antaa eduskunnalle selvityksen tilanteesta
noin kahden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tuossa ajassa jo on erilaisia tapauksia ja tilanteita maassa ollut
riittävästi ja johtopäätökset
ovat tehtävissä. Mikäli korjausliikkeitä tarvitaan,
niin ne on myös luonnollisesti tehtävä.
Tämä on yksityisten kansalaisten edun mukaista
toimintaa.
Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti tulisi kiinnittää huomiota
siihen, että puurakentamista ei tällä lailla
vaikeuteta. Olen saanut palautetta tästä laista
juuri tältä osalta. Suomalaisittain tulisi tehdä päinvastoin
kaikki mahdollinen puurakentamisen edistämiseksi. Ympäristövaliokunta korostaakin
aivan erityisesti hirsitalojen omia erityispiirteitä, jotka
tulee ottaa asianmukaisesti huomioon. Vaarana on nimittäin,
että todistus asettaa hirsitalot eriarvoiseen asemaan,
elleivät menettelytavat ja ohjeet ole selkeät
ja hirsirakentamisen erityispiirteet huomioivat. Menettelytapaohjeita
laadittaessa näitä hirsitalorakentajia on jatkossa
myös kuultava.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on jättänyt asiasta
vastalauseen, jossa todetaan, että hallituksen esitykseen
sisältyy määräys siitä,
että rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetun
yli kuuden asunnon asuinrakennuksen taikka liike- ja palvelurakennuksen
energiatodistus on voimassa vain 4 vuotta. Rajoitus ei edistä lain
tarkoitusta ja aiheuttaa kokoomuksen mielestä tarpeettomia
kustannuksia. Tämän vuoksi olemme esittäneet
lain 4 §:ään energiatodistuksen voimassaolon
osalta, että noiden yli kuuden asunnon asuinrakennusten
ynnä muiden osalta voimassaoloaika energiatodistuksen osalta
olisi myöskin 10 vuotta.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Muistan, kun EU:lta tuli tämä energiatehokkuusdirektiivi,
miten paljon huomiota se herätti Suomessa. Ihmeteltiin,
minkälainen on se lausunto, minkä eduskunta on
antanut silloin, kun direktiiviehdotus on ollut eduskunnassa, jossa
se oli viime kaudella. Itse tutustuin niihin asiakirjoihin ja hämmästyin,
kun huomasin, että niin ympäristövaliokunta
kuin talousvaliokunta, molemmat, olivat tämän
ehdotuksen hyväksyneet yksimielisesti ja nyt, kun tuli
itse tehokkuusdirektiivi, niin moitittiin aika voimakkaasti sitä,
mitä siinä direktiivissä todettiin ja
mitä vaatimuksia direktiivissä asetettiin tulevalle
laille.
Onneksi hallitus on jonkin verran poikennut niistä alkuperäisistä vaatimuksista,
mitä direktiivissä oli, ja jättänyt
vanhat omakotitalot ulkopuolelle ja myöskin pyrkii siihen,
ettei kouluteta erikseen asiantuntijoita antamaan näitä energiatehokkuustodistuksia.
Silloin, kun direktiiviehdotus oli eduskunnassa viime kaudella,
annettiin ymmärtää, että pitää kouluttaa
melkoinen joukko asiantuntijoita antamaan näitä todistuksia.
Myöskin kiinnitin huomiota siihen, että valiokunnassa
on myöskin jonkin verran muutettu sitä kohtaa,
joka koskee tämän asiantuntijan pitämää rekisteriä tai
arkistoa antamistaan todistuksista, mikä minusta on ihan
hyvä asia.
Pidän hyvänä, että omakotitalot
jätettiin ulkopuolelle, koska en usko, että Suomesta
löytyy kovin monta omakotitalon omistajaa, jotka eivät tietäisi,
kuinka paljon talo kuluttaa energiaa, ja jotka eivät tietäisi,
miten energiaa voidaan säästää.
Jokainen omakotitalon omistaja tietää varsin hyvin,
että tehokkain toimenpide on pudottaa lämpötilaa,
tietää, että lisäeristeet, lyhyempi
aika suihkussa jne., jne. säästävät
energiaa. En usko, että nämä asiantuntijat
pystyisivät keksimään mitään
sellaista, mitä normaali omakotitalon omistaja ei tänä päivänä tietäisi.
Mutta niin kuin totesin, parannuksia on tehty, mutta ei tämä kyllä kovin
paljon innosta.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis sanoi erinomaisen hyvin
sen, mikä omakin ajatusmaailmani oli tässä olemassa,
että vähän tässä parannuksia
on tehty mutta ei tämä kovin paljon innosta.
Kun luin tätä ympäristövaliokunnan
mietintöä, niin mietintöhän
on tietenkin sopeutettu siihen vaatimukseen, mitä EU:ssa
on keksitty ja löydetty tähän asiaan.
Mutta kun Suomessa on kautta aikojen totuttu siihen, että täällä rakennetaan
kylmiin ilmanolosuhteisiin ja otetaan huomioon jo rakennusvaiheessa
se, että talon pitää lämpöä pitää,
vähän erikoinen ja outohan koko sisältö ja
esitys Suomen oloihin on olemassakin.
Kun ed. Tiusanen valiokunnan puheenjohtajana on aina todistellut,
että ilmastonmuutos muuttaa niin paljon, että maailman
ilmasto lämpenee, jäävuoret sulavat,
niin tämä nyt ei oikein siihen rytmiin ja siihen
suuntaan satu eikä käy. En väheksy ollenkaan
näitä ilman lämpenemisen vaaroja, mutta
tähän asiaan katsottuna luulisi, että tämä voisi
olla vähän toisinpäinkin.
Kun tätä asiaa mietin, niin tuleepa mieleen
siinä asiassa, että kun on tämä kotimainen
järjestelmä, että annetaan jokaiselle
talolle paitsi omakotitalolle erillinen energiatodistus ja todistuksen antajalla
tulee olla erityinen pätevyys todistuksen antamiseen, niin
tässä helposti jää mieleen viimeviikkoinen
keskustelu tilintarkastuslaista ja siitä, kuka voi tiliä tarkastaa
ja mimmoinen pätevyys on olemassa, ja epäilenpä niin,
että tämän kun joku järjestelmä omii
itsellensä, tämän todistuksen antamisen,
niin tulee erillinen ammattikunta energiatalotarkastajat ja kukaan
muu ei saa tarkastella, viekö talo paljon vaiko vähän
polttoainetta, ennen kuin tämä energiatalotarkastelija on
antanut siitä kirjallisen lausunnon ja perinyt huiman maksun.
Näin katsottuna minusta tässä on erityisen
paljon sellaisia pelkotiloja olemassa, että ei olla hyvään
suuntaan menossa.
Valiokunta mietinnössään toteaa,
että maksuja on seurattava, ja pelkää myöskin
esittämääni ajatustapaa siitä,
että tästä tulee eräänlainen
maksuautomaatti, minkä voi sanoa, että se johtaa vaan
siihen, että talojen ja kiinteistöjen, osakehuoneistojen
hinnat nousevat tältä osin, koska sisyntyy lisärasitetta
myöskin, pienenä tällä kertaa,
mutta tulevaisuudessa ehkä suurempanakin.
Kyllä kun normaali kansalainen tätä tekee
ja toteuttaa, tämä toimii oikein ja oikealla lailla.
Se on eri asia, jos tehdään rakennusvirheitä.
Niitä tässä nyt tietysti ehkä jollakin
lailla kontrolloidaan taikka arvioidaan jo etukäteen näillä todistuksen
huonoilla arvoilla, ja sillä uhalla, että tulee
tämmöinen huono todistus, rakentaja voi olla vähänkin
tarkempi. Mutta kyllä epäilisin, että suomalainen
rakentaja, rakentakoonpa minkä kokoista tahansa, on ennakkoluulottoman
oikeassa ja on kautta aikojen tiennyt sen, kuinka pitää rakentaa
ja kuinka tämä paras energiatehokkuus saavutetaan.
Valiokuntahan tänne on jättänyt pari
lausumaehdotusta näitten maksujen osalta ja toisen siitä, että rakentamismääräyksiä
tulee
säännöllisin väliajoin tarkistaa,
niin että tämä energiatehokkuus tulee
hoidettua ja sitä asiaa edistettyä. Uskon, että nämä on
varmasti tehty vilpittömässä mielessä,
mutta koko tässä asiassa ja sen ympärillä käydyssä keskustelussa
ei tätä vilpittömyyttä niin kauhean
paljon ole ollut olemassakaan.
Herra puhemies! Vaikka vähän tässä kriittisesti
tätä arvioin, niin suhtaudun kuitenkin suhtkoht
myönteisesti, jos ei tästä nyt erityisen
suuri rahastusautomaatti kokonaisuudessaan tule.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut hyvin tarkkaan käytettyjä puheenvuoroja
ja yrittänyt niistä löytää jonkin,
oliko se nyt positiivinen vai negatiivinen vai indifferentti vai
mikä se on, (Ed. Seppo Lahtela: Sekä että!)
ja on annettu lausumia, että ei oikein innosta, mutta kuitenkin,
että jos ei nyt ole rahastusautomaatti, niin olkoon nyt
vaan mennäkseen jnp.
Arvoisa puhemies! Tähän jatkoksi se, että minä koen
nämä asiat hivenen toisella tavalla ihan lähtökohtaisesti.
Ensinnäkin siihen, että jos nyt jossakin niin
energiatehokkuusasiassa pitäisi kai sen lähtökohdan
olla erittäin positiivinen kaikkien kannalta, koko yhteiskunnan,
yksityisen talouden, julkisen talouden, kaikelta kannalta. (Ed.
Seppo Lahtela: Eihän me teltassa asuta!) Ja silloin kun
on näitä energiahukkatilanteita — niitä rakenteissa
todella voi olla — niin kyllä se sähkölasku
taikka muu energialasku äkkiä suureksi muodostuu.
Siinä kilpailevana asiana todistuksen hinta sillä tavalla
kuin se tässä on tullut esille, se on, sanotaan
vaikka nyt, peanuts tai jonkun kakka erämaassa, se on kyllä kerta
kaikkiaan tällä tavalla. Minä koen tämän
energiatodistuksen nimenomaan sellaisena asiana, että kun yhteiskunnassa
on käyty rakentamisesta, rakentamisen tasosta viime vuosikymmenten
aikana erittäin intensiivistä keskustelua — huomenna
on joitakin lähetystöjäkin täällä talon
edessä kertomassa huolistaan — niin siinä keskustelussa
ja siihen keskusteluun tämä energiatehokkuus,
direktiiviin perustuva hallituksen esitys ja sen pohjalta syntynyt
mietintö ovat mielestäni aivan paikallaan olevia
asioita. Siinä suhteessa tähän kriittiseen
puoleen yhdyn. Täytyy tietysti erittäin tarkkaan
myöskin katsoa se, että näissä hallinnollisissa
toimissa ei mennä ylilyönteihin, koska siitä taas
on sitten negatiivisia seurauksia ja sellaisia näkökohtia,
jotka eivät palvele näitä energiatehokkuuden
parantamispyrkimyksiä vaan saattavat johtaa päinvastaiseen
tulokseen.
Arvoisa puhemies! Näissä merkeissä pidän tätä nyt
parannettua versiota vielä asiallisena ja asiaankuuluvana
ja toivon, että tällä tiellä edetään
jatkossakin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Olisi ehkä ollut hyvä pitää esittelypuheenvuoro,
ja niin ainakin ed. Kalliksen harhakäsitys siitä,
että ei ole tällaisia erillisen energiatodistuksen
antajia, olisi voitu etukäteen ikään
kuin pyyhkiä pois. Nimittäin 9 §:ssähän
se mainitaan, jos ed. Kallis lukee lain; se on aika lyhyt, ja siihen
myös valiokunta on tehnyt täsmennyksen.
Todella sen ed. Kallis muistaa aivan oikein, että asiasta
keskusteltiin aikaisemmin. Se oli kolme vuotta sitten, kun Ylen
TV1:n kello 20.30:n uutiset kertoivat suomalaisille, että suomalaisille on
tehty, tulee uusi energiavero, nimenomaan sanalla energiavero, ja
silloin tietysti moni ihminen hämmästyi ja nousi
monienkin kohdalla aiheellinen kysymys, että miten niin.
Ja niin minäkin ihmettelin, mikä se sellainen
vero on. No, sitten paljastui, että se on tämä energiatodistus. Silloin
puhuttiin summistakin ja jopa sellaista hintaluokkaa kuin 1 500
euroa olisi ollut energiatodistuksen hinta enimmillään.
Tämä oli lähtökohta. Se herätti
tietysti kummeksuntaa, ja tuolloin asia kyllä oikaistiin.
Ja aivan oikein, tämähän pohjautuu Euroopan
unionin lainsäädäntöön,
ja taustalla on, niin kuin ed. Pulliainen oikein totesi, energiatehokkuus.
Varsin moni maa oli jo ennen tuota vuotta 2004 tämän
asian omassa lainsäädännössään
implementoinut, ja on ollut käytössä useissakin
EU-maissa tämä periaate.
Tämä kysymys siitä, miten eduskunta
silloin, kun tämä asiadirektiivi on ollut käsittelyssä,
on tähän asiaan suhtautunut, ja niin kuin kuulimme ed.
Kallikselta, myönteisesti, sekä talousvaliokunta
että ympäristövaliokunta, niin itse näen, että näinhän
pitää tietysti suhtautuakin. Toki on kysymyksessä asia,
jolla pyritään lisäämään
rakennusten energiatehokkuutta. Miksi tämä on tärkeä?
Sen takia, että 40 prosenttia Euroopan unionin hiilidioksidipäästöistä on
peräisin rakennuksista, niiden viilentämisestä ja
lämmittämisestä ja asumisesta. Se koskee
kaikkia rakennuksia. Tämä on lähtökohta.
Olisimmeko me niin holtittomia, että me jättäisimme
tämän 40 prosenttia energiatehokkuuden ulkopuolelle
ja keskittyisimme vain siihen 60:een? Koska niin EU:n puheissa kuin
jonkin verran myös Suomen hallituksen linjassa on toki
energiatehokkuuden lisääminen, maailmanlaajuisesti:
Kiina, Yhdysvallat jopa, sehän on se keskeisin asia. Näin
ollen tämä lähtökohta on aivan
oikea termi. Se, että ylilyönnistä kuulimme
jo silloin mainituissa puoli yhdeksän uutisissa — myöskin
uutisointi oli varsinainen ylilyönti — niin se
on tietysti aivan oikein. Hallinnon byrokratian kasvattaminen tai
ihmisille ylimääräisten turhien maksujen,
siis turhien maksujen ja turhan suurien maksujen sälyttäminen
toimisi tätä itse hyvää ajatusta
vastaan. Tässä olen täysin samaa mieltä.
Mutta kaiken kaikkiaan tämä lopputuloshan on
todella sellainen, joka jättää pakollisen
energiatodistuksen eli tämän energiatehokkuusarvioinnin
ulkopuolelle vanhat omakotitalot, pientalot, ja pienkiinteistön
raja kulkee siinä kuuden asunnon kohdalla. Pienemmät
kuin kuusi jäävät vanhassa asuntokannassa
tämän ulkopuolelle. Asuintalot, jotka ovat yli
kuuden asunnon suuruisia, kerrostalot jne., kuuluvat arviointiin.
Näissä kerrostaloissa tämä energiatodistus
hankitaan isännöitsijätodistuksen yhteydessä.
Se ei ole taloudellinen rasite talon asukkaille. Se pitää aina olla
esittää, kun joko vuokrataan tai myydään asunto.
Sehän on tämän ajatus. Uusi rakennus, onko
sitten pientalo tai suurempi, tarvitsee tämän.
Siinä vaiheessa pääsuunnittelija on vastuunalainen
henkilö, ja se on rakennusluvan yhteydessä annettava
todistus. Sen hinnaksi on esitetty haitaria 150:stä 400
euroon, ja tietysti talon koon mukaan tämä määräytyy.
Valiokunta on hintaan, aivan oikein, lausumaehdotuksessaan kiinnittänyt
erityistä huomiota ja myöskin tarkentanut lakiehdotusta
siltä osin, että myöskin tämä sertifikaatin
hinta, joka annetaan tälle energiataseen selvittäjälle,
siis sille asiantuntijalle, joka antaa energiatodistuksen, sen oikeuden
hintaa pitää seurata ja myös sitä hintaa, minkä tämä energiatodistuksen
antaja perii asiakkaaltaan, ja siitä pitää pitää kirjaa
ja ilmoittaa tämä asia myös ympäristöministeriölle.
Eli ympäristöministeriön pyytäessä on
nämä päiväkirjamerkinnät
annetuista todistuksista ja niistä perityistä maksuista
selvitettävä. Näin ollen tämä valiokunnan
huoli pohjautuu myös siihen yleiseen epätietoisuuteen,
mikä kolme vuotta sitten oli, ja valiokunta on tietysti
ottanut tämän yleisen huolen onkeensa ja halunnut
täsmentää, ettei mihinkään
ylimääräiseen rahastukseen, niin kuin
ed. Seppo Lahtela viittasi, langeta tässä asiassa.
Toinen asia, jonka valiokunta lausumaehdotuksessaan on nostanut
esille, ovat rakentamismääräykset ja
niiden tarkentaminen ja tarkistaminen säännöllisin
väliajoin energiatehokkuuden edistämiseksi. Tämä on
tärkeä asia. Suomen rakennuskanta ei suinkaan
ole mikään energiapihi. Tämä on
hyvä huomata ja muistaa. Meillä ei ole matalaenergiataloja
juuri ollenkaan, passiivitaloista puhumattakaan, jotka siis eivät
käytännössä tarvitsisi lainkaan
lämmitysenergiaa. Meillä on mahdollista hallituksen
esityksenkin mukaan hyvin helposti vähentää energiakulutusta
5 prosentilla, ja asiantuntijakuulemisen yhteydessä toistuvasti
olemme kuulleet, että olisi mahdollisuus vähentää 20
prosentilla. Näin ollen meillä on paljonkin tehtävää.
Sen lisäksi, että energiatodistus annetaan
siis uusista rakennuksista ikään kuin automaattisesti — se
kuuluu siis tähän prosessiin nyt, tulee kuulumaan
tämän lain tultua voimaan automaattisesti — ja
sitten se, että se annetaan kerrostalojen ja suurempien
rakennusten yhteydessä myyntitilanteessa sitä pyydettäessä — se
kuuluu automaattisesti tähän vuokraus- ja myyntitilanteeseen — niin
varmaankin tämä energiatodistus tulevaisuudessa
tulee laajenemaan myös vanhoihin pientaloihin, siis omakotitaloihin.
Eli minkä takia? Sen takia, että siitä todennäköisesti
tulee varsin kelpo kilpailuvaltti. Se osoittaa, että tämä talo
on tällainen, tämän talon energiakulutus
on tätä luokkaa ja tässä talossa
on nämä ja nämä ominaisuudet,
jotka aiheuttavat tämän energiataseen. Näissä energiatodistuksissa
on todellakin eräs tärkeä piirre: niihin
kuuluu liite, jolla pyritään osoittamaan, minkä vuoksi
joku rakennus, jossa on varsin paljon energiakäyttöä,
mistä se niin sanotusti vuotaa, mikä on se kohta,
jossa se heikkous on, onko se sitten ulko- tai sisäkuoressa
tai sitten ylä- tai alapohjassa, niin kuin nämä termit
kuuluvat. Näin ollen tämä on aivan oikea tie.
Tässä on edistytty ja menty eteenpäin
ikään kuin jalat maassa ja otettu huomioon myös
tämä pohjakysymys: ilmastonmuutoksen hillintä,
järkevä energiatalous ja energiansäästö.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tiusanen sanoi, että ei
energiapihejä taloja löydy juuri Suomesta, niin
kyllä minä väitän, että tänä päivänä kun
rakennetaan, niin kyllä rakennusviranomainen asettaa melko
kovat vaatimukset. Kyllä pitää eristää kunnolla
ja kyllä tämän päivän
talo on aika energiapihi, ja varmasti tulevaisuudessa vielä pihimpi.
Kun moitin tätä lakia ja samalla kiitin, että se on
parempaan suuntaan tulossa, niin viittasin niihin ylilyönteihin,
joita tuli silloin, kun tämä direktiivi meille
annettiin, nimenomaan tämä, että kaikki
omakotitalot olisivat siihen kuuluneet. Kyllä minä väitän,
että minä omakotitalon omistajana tiedän
justiin, kuinka paljon energiaa kuluu. Tiedän myöskin,
miten voin säästää, tiedän myöskin,
missä falskaa jne. Sama koskee sitä aikaa, jolloin
toimin isännöitsijänä ja kirjoitin
isännöitsijätodistuksia. Kyllä jokainen
isännöitsijä tietää,
mikä on kulutus kuutiota kohti, neliötä kohti,
ja se merkitään isännöitsijätodistukseen. Kyllä hän
myöskin tietää, miten voidaan säästää.
Ed. Tiusanen, silloin kun se direktiiviehdotus oli lausunnolla
ympäristö- ja talousvaliokunnassa viime kaudella,
niin kyllä siinä lausunnossa ja mietinnössä todettiin,
että pitää kouluttaa. Nyt en muista määrää,
oliko se 300 henkilöä vai kuinka monta henkilöä pitää kouluttaa,
jotta he saisivat pätevyyden antaa näitä energiatodistuksia.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvä, että ed. Kallis kiinnittää asiaan
vielä kertaalleen huomiota. Todellakin, edelleenkin on
tarkoitus kouluttaa, myöskin ympäristöministeriö on
selvittänyt, missä koulutetaan. Tuo 9 § viittaa
juuri siihen. Heille tulevat tietyt pätevyysvaatimukset
ja myöskin siihen, millä hinnalla heitä koulutetaan
tai mitä he joutuvat siitä maksamaan, kiinnitetään
huomiota.
Mutta tähän toiseen asiaan, mihin kiinnititte huomiota,
ed. Kallis, energiataseeseen. Nimenomaan ympäristövaliokunnan
mietinnössä viitataan matalaenergiarakentamisen
huomioon ottamiseen, energiatodistukseen tulisi sisällyttää uudet
luokat A+ ja A++. Eli tällä hetkellä rakentamismääräyksissä on
aika löyhä tilanne ja pidetään
edullisena tällaista rakennusta, jonka kulutus on vähemmän
kuin 130 kilowattituntia per bruttoneliömetri per vuosi,
mutta matalaenergiarakentamisessa päästään
vielä sellaiseen energiatehokkuusluokkaan kuin 30 kilowattituntia
per bruttoneliömetri per vuosi, passiivitaloissa on tämä vieläkin
alhaisempi. Meillä on mahdollisuuksia parempaan. (Ed. Kallis:
Meillä on mahdollisuus päästä nollaan!)
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Minusta tässä puhutaan kahdesta
eri asiasta. Molemmat ovat mielestäni kuitenkin tärkeitä.
Ensiksi rakennuksen energiatehokkuushan riippuu siitä, miten
tehokkaasti on tehty lämmöneristys rakennuksessa,
ja toiseksi myös siitä, minkälainen lämmitysjärjestelmä rakennukselle
on tehty.
Tämä asetelma, arvoisa puhemies, ei minun mielestäni
muutu miksikään neljän vuoden välein
myöskään kerrostaloissa. Harvemminpa
uuden kerrostalon lämmitysjärjestelmää tai
rakennetta muutetaan neljän vuoden välein. Siinä mielessä tämä neljän
vuoden välein tapahtuva todistuksen uusiminen kerrostaloissa on turha, byrokraattinen
ja tarpeeton. Tässä voisi olla aivan hyvin kymmenen
vuotta. Mutta sitten toinen asia on se, että miten energiaa
näissä kerrostaloissa tai yli kuuden huoneiston
rivitaloissa käytetään ja kulutetaan.
Se on minusta tärkeä asia myöskin seurata.
Ihan vain semmoinen käytännön esimerkki: Jos
rakennetaan kaksi uutta taloa, vaikka kerrostaloa, ihan samanaikaisesti,
niihin tehdään sama lämmitysjärjestelmä,
laitetaan samanlaiset eristykset ja ne ovat vielä ilmastollisestikin
lähes samanvertaisella alueella, niin tällaisissa
tapauksissa näiden kahden erillisen kerrostalon kokonaisenergian
kulutushan riippuu siitä, minkälaisia asukkaita
niissä taloissa on. Eli jos talossa on lapsiperheitä paljon,
niin varmaankin tällaisessa talossa energiankulutus on
suurempi kuin sellaisessa talossa, missä asuu esimerkiksi
vanhuksia tai yksinäisiä ihmisiä. Eli
eihän tämä energiatodistus silloin kerro
sitä, miten tehokkaasti se rakennus on eristetty tai mikä on
siellä se lämmitysjärjestelmä.
Ne ovat ihan samanlaiset rakennukset, toisessa on vaan erilaiset
käyttäjät kuin toisessa.
Siinä mielessä tämä tuntuu,
arvoisa puhemies, aika hassulta, että kuvitellaan, että tällä energiatodistuksella
voidaan niin kuin saada selville se, miten sitä energiaa
siellä käytetään. Sehän
riippuu ihan niistä asukkaista. Näin ollen tässä tämä neljän
vuoden välein tapahtuva todistuksen antaminen merkitsee
sitä, että tässä on tietenkin
niille todistuksen kirjoittajille bisnes. Ne kirjoittavat neljän
vuoden välein sen todistuksen, mutta mikään
ei ole siinä rakennusteknisesti muuttunut. (Ed. Kallis:
Koulutetaan ensin kirjoittamaan!) — Niin! Se on vielä toinen
bisnes. Se koulutus on toinen bisnes ja toinen bisnes on, että neljän
vuoden välein pitää tehdä tämä todistus,
joka ei ole miksikään muuttunut.
Minä ymmärtäisin sen silloin, jos
siinä kerrostalossa tapahtuisi muutos, rakennemuutos tai lämmitysjärjestelmän
muutos, niin siinä yhteydessä vaadittaisiin aina
sitten uusi energiatehokkuustodistus. Eli on täysin tarpeetonta,
turhaa byrokratiaa antaa neljän vuoden välein
tätä, jos ei mitään muuteta
siinä.
Mutta, arvoisa puhemies, huoneistokohtainen energianmittaus
sen sijaan olisi hyvä keino energian säästämisessä,
jos me ajattelemme energiankäyttöä. Näin
on menty jo lämpimän veden osalta varsin monissa
paikoissa. Tämähän on siis oikea keino
vähentää sitä energiankulutusta
eikä tämmöinen turhanpäiväinen
todistus, kun ei miksikään rakenne muutu, mutta
pitääpähän vain se todistus
uusia kuitenkin neljän vuoden välein.
Ihmettelen kyllä, että tätä asiaa
ei ehkä ole tarpeeksi ymmärretty, kun on tehty
tämmöinen vaatimus kerrostaloille. Pitää myöskin
muistaa, että kerrostaloissahan asuu useimmiten vuokralla
vähävaraisia ihmisiäkin aika paljon,
ja hehän ovat lopulta niitten todistusten maksumiehiä.
Sehän on aivan selvää. Vaikka siinä ei
ole isosta rahasta kysymys, mutta miksi me sitten tällä ryhmällä kuitenkin
maksatamme tämmöisen turhan todistuksen, jolla
ei saada todellisia energiansäästöjä aikaan.
Siinä mielessä minä kannatan niitä esityksiä,
että kerrostaloissakin tämä todistuksen antamisvelvoite
olisi kymmenen vuoden välein.
Pitää muistaa, että eihän
mikään isännöitsijä sitä todistusta
kirjoita, siinä pitää olla tietty pätevyys.
Pitää mitata energian kulutus, ja silloin todella
tulee kahdesta eri talosta erilaiset tulokset. (Ed. Kallis: Sen
mittaa mittari!) — Mittarit mittaa, ja toisessa talossa,
jossa on paljon asukkaita, tulee suuri kulutus ja toisessa pieni
kulutus, jos siinä on vähemmän asukkaita.
Sitten muka verrataan, että tuo talo on energiatehokkaampi
kuin tämä toinen. Eihän siinä siitä ole
kysymys, vaan siellä on erilaiset käyttäjät
tällä energialla.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tähän keskusteluun
muutama huomio, edelleen tähän energiatodistuksen
ikään, kuinka kauan se on voimassa. Tämä määritellään
4 §:ssä. Kun tämä rakennuslupamenettelyn
yhteydessä annetaan siis uudelle rakennukselle, on se sitten
isompi tai pienempi, niin se pohjautuu tietysti silloin arvioon,
siis se on laskennallinen. Se lasketaan sen pohjalta, mitä yleensä ottaen
taloon liittyvä suunnittelu toteaa, ja se on pääsuunnittelijan
vastuulla. Sillä ajatellaan lähtökohtaisesti,
että se suunnitteluprosessi pystyy tuottamaan sen. Siinä ei
vaadita erillistä selvittäjää paikalle,
joka on näiden erillisten energiatodistusten antaja, vaan
se tulee siinä rakennusprosessin yhteydessä rakennuslupamenettelyn
osana, ja sen pitäisi olla aika ongelmaton. Olen siinä käsityksessä,
että alun perin on neljä vuotta ajateltu kaikille
mutta juuri omakotitalon omistajan taloudellinen ja muu etu huomioiden
se pidennettiin heille kymmeneksi vuodeksi mutta jätettiin neljäksi
vuodeksi sitten näille isommille kerrostaloille ja yli
kuuden asunnon taloryhmille ja myöskin liike- ja palvelurakennuksille.
Onko se sitten miten raskas kerrostaloille neljän vuoden
kuluttua, niin kyllä viittaisin siihen, että se
on osa isännöitsijäntodistusta. Isännöitsijäntodistus
antaa sen sitten, ja tässä järkevä pohja
on se, että sen jälkeen se annetaan mitatun, koetun
energiankulutuksen pohjalla, että se ei ole enää vain
laskennallinen. (Ed. Kallis: Niinhän se annetaan tänäkin
päivänä!) — Silloin siinä ei
ole tämän päivän tilanteeseen
suurta eroa, ed. Kallis. (Ed. Kallis: Aivan niin!) — Tämä on
juuri myöskin sitten syytä miettiä, onko
se liian helposti annettava todistus vai pitäisikö sitä seurata,
sitä kehittää siihen suuntaan kuin ed.
Valpas sanoi, että se olisi enemmän myös
huoneistokohtainen. Tässähän tulee keskiarvoinen
todistus, koska on niitä, jotka pitävät
vaikkapa lämpötilansa alempana 18 celsiusasteessa,
toiset 22:ssa. Tältä osin tämä kritiikki
tämän osuvuuteen on aivan oikea. Tämän
ensimmäisen askeleen jälkeen varmaan jossakin
vaiheessa tulee toinen askel.
Liittyen tähän rahoituspelkoon, mihin valiokunta
kovasti kiinnitti omassa mietinnössään huomiota
ja myöskin lisäsi siis lakiin tämän
estämiseksi momentteja kahteenkin eri pykälään,
tältä osin toteaisin sen, että tämä liittyy
sitten tähän erilliseen energiatodistukseen ja
sen antamiseen. Se ei koske siis näitä uusia rakennuksia
eikä käytännössä vanhoja
kerrostaloja eikä isompia asuntokokonaisuuksia. Se koskee
sitten myöhemmin niitä pienrakennuksia, jotka
ovat olleet yli kymmenen vuotta ja joita ollaan myymässä tai
vuokraamassa. Silloin ne joutuvat ikään kuin uudelleen
hankkimaan todistuksen. Silloin kymmenen vuoden päästä tämä asia
aktualisoituu ja tulee ajankohtaiseksi.
Asia, josta ei täällä vielä ole
keskusteltu, on tämä pulloteoria, eli asunnoista
tehdään tiiviitä kuin pullo, jossa on
siis korkki suulla. Näin ollen sisäilmakysymys
on ollut myöskin sekä tämän hallituksen
esityksen valmistajien että myöskin valiokunnan
mielessä, ja siihen on kiinnitetty tarkoin huomiota. Sisäilman
pitää olla terveellistä, ja myöskin
lämmön takaisinottajathan ovat nykytekniikkaa,
mihinkä ed. Kallis viittasi. Tämä valiokunnan
mietintö lähtee nimenomaan näistä näkökulmista.
Aika mielenkiintoista, että nykyään
puhutaan sisäilmastosta eikä enää niinkään
sisäilmasta. Näin ollen tämä ehkä on
tällainen uusi termi, joka on sitten hyväksyttävä.
Mutta vielä lopuksi sana tähän rakentamismääräysten
tarkistamiseen. Siihen valiokunta kiinnittää huomiota.
Olemme kuulleet esimerkiksi Turun suunnasta asiantuntijaa, ja hänen
yrityksensä rakentaa Turkuun passiivitaloa on kohdannut
vaikeuksia sopivan tontin saamisessa. Näin ollen meillä on
juuri tällaisia ongelmia tässä matkalla
parempiin asumisstandardeihin nimenomaan sen suhteen, että rakennukset
eivät kuluttaisi turhaa energiaa.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä ihan tähän
vain, että kun kaksi samanlaista kerrostaloa yhtä aikaa
rakennetaan eri paikkoihin samoihin olosuhteisiin samalla lämmitysjärjestelmällä,
niin kun sitten neljän vuoden päästä mitataan
se energiankulutus, sehän vain kertoo sen, (Ed. Kallis:
Pitää ottaa kerran kuukaudessa!) että toisessa
voi olla erilaiset asukkaat kuin toisessa. Jos toisessa on paljon
asukkaita ja toisessa vähän, on selvää,
että siinä toisessa tulee suurempi energiankulutus.
Sehän antaa harhaanjohtavan kuvan sen toisen talon lämpöeristyksistä tai
lämmitysjärjestelmästä, jos
se näyttää suurempaa energiankulutusta
vain sen takia, että asujaimisto on siellä erilainen.
Sen takia minusta on tämä todistus neljän
vuoden välein ollut tarpeen.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tuosta mittauksesta:
Mitataan kerran kuukaudessa, ja jokainen huolellinen isännöitsijä seuraa
hyvin tarkkaan, tuleeko muutoksia energiankulutukseen, ja rekisteröi
ne ja ryhtyy toimenpiteisiin. Edelleen olen sitä mieltä, että ei
tämä nyt välttämättä eteläeurooppalaisille ole
huono, koska siellä ei ole kiinnitetty näihin asioihin
niin paljon huomiota kuin me olemme Suomessa kiinnittäneet.
Kun keskustelette jonkun isännöitsijän
kanssa ja kun he keskustelevat keskenään, niin
kyllä se keskustelu koskee hyvin usein energiankulutusta.
Aivan sama koskee omakotitalon omistajia. Kun he omasta talostaan rupeavat
puhumaan, niin kyllä aina kysytään, minkälainen
on energiankulutus ja miten voidaan vähentää.
Vielä kerran sanon, että tämä on Eurooppa-tasolla
eteläeurooppalaisille varmasti tärkeä,
mutta ne tiedot, mitä energiatodistuksesta tavallinen omakotitalon
tai kerrostalon omistaja tulee saamaan, hänellä on
ollut jo.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kiinteistöliitto viime viikolla
juhli 100-vuotispäiviään, ja siinä yhteydessä tuli
esille kokemus, joka Kiinteistöliitolla on, että jos
jossakin kiinteistössä, tällaisessa suuremmassa
talossa, laitetaan ilmoitustaululle, että nyt jossakin
liikaa käytetään lämmintä vettä ja
veden kulutus on noussut ja energialasku tätä kautta,
niin heti tulee notkahdus koko talon veden kulutuksessa. Tämä on aivan
totta, reagoidaan, ja meillä on tällaisia heikkouksia.
Mutta taas tähän ed. Valppaan esimerkkiin: Jos
on kaksi erilaista todistusta sitten neljän vuoden kuluttua
mutta talot kuitenkin ovat kutakuinkin saman tyyppisiä,
niin ainakin sen talon, jossa se kulutus on sitten suurempi, on
syytä katsoa, mistä se johtuu, ja paneutua asiaan.
Ehkä tällainen todistus sitten edesauttaa nimenomaan
tätä reagointia.
Mutta kaiken kaikkiaan parantamista varmasti siis tässä hallituksen
esityksen laadussa siinä mielessä on, että me
pääsisimme yhä vaikuttavampaan todistuksenantotapaan.
Yleiskeskustelu päättyy.