Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Käsittelyssä oleva tilintarkastuslaki, joka sai sisältönsä ensimmäisessä käsittelyssä, on lopputulokseltaan verrattain huono. Se avaa portteja harmaan talouden toiminnalle tai parantaa sen toimimismahdollisuuksia. Toisaalta siinä rajoitetaan tiettyjen ammatinharjoittajien toimintaa nykyiseen tilanteeseen verrattuna, mitä voi pitää kyseenalaisena. Oikeastaan voi esittää kysymyksen, onko säännöstö ristiriidassa voimassa olevan perustuslain säännösten kanssa.

Kun minulla ei ollut tilaisuutta koko aikaa olla paikalla ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, niin kuitenkin muutamia siinä käytettyjä puheenvuoroja, jotka osoittavat sen, että on liikuttu aivan väärillä raiteilla, haluan kommentoida.

Tämä lain lopputulos on oikeastaan hyvä esimerkki siitä, kun valmistelun yhteydessä ilmeisesti joku ulkopuolinen intressitaho kykenee selättämään valmisteluorganisaation ja saamaan aikaan sen tyyppisen esityksen, joka on verrattain pienen ryhmän, suppean ryhmän, etujen mukainen. Tässä on käynyt, tämän lain käsittelyssä, minusta kiistatta sillä tavalla.

Lain käsittelyn yhteydessä on annettu eri yhteyksissä ymmärtää, että tehtävät muutokset ovat välttämättömiä tilintarkastusdirektiivin säännösten mukaan. Toisaalta on vedottu siihen, että kansainväliset tilintarkastusstandardit edellyttävät jotain muutoksia, joita tässä laissa on pyritty tekemään. Hyvin kuvaavaa on minusta se, että muun muassa valiokunnan varapuheenjohtaja pari viikkoa sitten Taloussanomissa viittasi tähän direktiiviin, että kun se edellyttää tehtäväksi näitä muutoksia, joka on täysin väärä ajatus. Siinä ei ole mitään yhtymäkohtaa sen todellisuuden kanssa. Direktiivi ei edellyttänyt niitä muutoksia, mitä tehdään rajaamalla KHT- ja HTM-tarkastajien välinen tarkastusoikeus tietyn kokoisiin yhtiöihin. Sitä rajausta ei mikään direktiivi edellytä, vaan se on tehty valmistelun yhteydessä tukemaan verrattain pienen ammattiryhmän intressejä sulkemalla pois toisten vastaavien tarkastusryhmien kelpoisuus suorittaa tarkastusta.

Toinen merkittävä asia ja puute on se, että tässä aiheutetaan julkiselle sektorille lisää kustannuksia, erityisesti kuntayhteisölle. Tällä hetkellä kuntakonsernin tilintarkastusta voivat suorittaa JHTT-tilintarkastajat, joka on se ainut auktorisoitu tilintarkastajaryhmä, joka kuntalain mukaan on kelvollinen suorittamaan kuntien tilintarkastusta. Tähän saakka voimassa olevan lain mukaan he ovat olleet oikeutettuja, kelvollisia suorittamaan myös kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tilintarkastusta. Tässä laissa se oikeus poistetaan siirtymäkauden jälkeen. Käsittämätön ratkaisu. Mikään direktiivin säännös ei edellytä sen tyyppistä muutosta, vaikka sitä on pyritty täällä eri yhteyksissä todistelemaan, ja näin on saatu joidenkin intressitahojen mieleinen lopputulos sillä, että on näitä epämääräisiä perusteita käytetty, joilla ei ole tosin yhtymäkohtia todellisuuteen.

Tähän saakka yleensä olen arvostanut ministeri Pekkarista asioihin paneutuvana, määrätietoisena ministerinä, mutta tämän asian käsittelyn yhteydessä täytyy ihmetellä sitä, häntä on viety kyllä niin kuin pässiä narussa tässä asiassa. Se on selvästi todettavissa. Kun lukee näitä ministeri Pekkarisen käyttämiä puheenvuoroja, niin täytyy ihmetellä, millä perusteella hän asettaa tietyt ammattiryhmät tavallaan eri kategorioihin tason mukaan, niin kuin hän on tehnyt muun muassa tämän ensimmäisen käsittelyn viimeisessä puheenvuorossaan, jossa hän pohtii KHT-, HTM-, JHTT-tilintarkastajien keskinäisiä suhteita ja päätyy siihen, että KHT- ja HTM-tilintarkastajilla on tietty ero, koska toisessa vaatimukset ovat korkeammat. Se ehkä pitää paikkansakin. Mutta sen lisäksi hän lopussa vertaa JHTT-tilintarkastajia näihin ja päätyy siihen, että kun näissä järjestelyissä nyt on kyse siitä, että on eri tyyppisiä tutkintoja ja kelpoisuuksia, niin hän sanatarkasti päätyy tällaiseen lopputulokseen puheensa lopussa: "Tätähän tämä järjestely on, ja tämä sama periaate on myöskin tällä. Jos ei näillä ole mitään eroja, niin silloinhan meidän pitää rima asettaa sen alimman, JHTT:n, kohdalle. Minä ainakaan en tänään enkä missään tulevassakaan yhteydessä, jos minut satutaan tänne valitsemaan, tule sellaista kannattamaan."

Hän asettaa JHTT-tilintarkastajat niin kuin alimmaiseen kastiin näissä ryhmissä. Mitään perusteita, millä hän siihen päätyy, hän ei kykene esittämään. Jos katsotaan koulutusvaatimuksia, niin KHT ja JHTT, niissä edellytetään ylemmänasteinen korkeakoulututkinto ennen kuin pääsee osallistumaan tutkintoon. HTM:ssä ei edellytetä. Jos katsotaan niitä käytännön vaatimuksia, mitä ammattitaitoa edellytetään ja kokemusta, niin JHTT kävelee oleellisesti yli HTM:n. Mutta tässähän on lähtökohtana se, että kun pyritään luomaan se julkishallintoa nälvivä lopputulos, niin silloin käytetään keinoja mitä hyvänsä. Mutta suuresti täytyy ihmetellä, miten tähän on päädytty.

Ainut lohtu tässä on, että ne kuusi pontta, mikä sinänsä jo osoittaa sen, että tämä laki on heikosti valmisteltu kaiken kaikkiaan, niihin on syytä asettaa toiveita, jospa järki niitä täytäntöönpantaessa tai niiden mukaan toimittaessa voittaa sen, mikä tässä nyt on asiantuntemuksessa menetetty.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Polvi tässä kyllä ihan kiinnitti oikeisiin asioihin huomiota, ja sen takia tässä nämä ponnet ovat nimenomaan tämän jatkon osalta, niin että siinä KHT-yhdistyksen lisäksi niin HTM-yhdistys kuin JHTT-yhdistyskin ovat valmistelemassa sellaista tutkintoa, jossa otetaan huomioon se kokemus ja ne tutkinnot, jotka näillä asianomaisilla, niin JHTT:llä kuin HTM:lläkin, on. Tämä mahdollistaa sitten tässä siirtymäkauden aikana sen, että kaikki, jotka haluavat, pääsevät myös sitten näihin suuriin yrityksiin ja julkishallinnon yrityksiin tasavertaisesti mukaan. Tämä on tässä yksi erittäin merkittävä asia.

Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota tähän ensimmäiseen ponteen, jossa on pakollisen tilintarkastuksen vapauttaminen tilintarkastuslain 4 §:n mukaisesti tietyn tase- ja liikevaihtomäärien alle jäävissä. Jos on alle kolme työntekijää, niin silloin täytyisi kuitenkin minun mielestäni näihin yrityksiin valita se tilintarkastaja. Se on tulevaisuuden kannalta, jos yritys katsoo eteenpäin, turvallista, ja myös sitten verotuksen kannalta. Jos yritys on sellainen, joita monet ovat, että tavalla tai toisella se saa myös yhteiskunnan tukea, on se sitten EU-tukea, te-keskusten tukea tai maa- ja metsätalouden tukea, on hyvä myös sitten maksajan näkökulmasta, että nämä yritykset on hyvin hoidettuja. Tilintarkastajat, erityisesti nämä pienet, jotka eivät ole näitä kansainvälisen suuren yrityksen organisaatioita, ne ovat myös pienyrittäjiä, ja näin ne muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että suomalaisen elinkeinoelämän taso nousisi kansainvälisen kilpailun kannalta tasavertaiseen asemaan.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastelukulmani tähän on lähinnä kuntapäättäjän näkökulma, ja näkisin, että kun meillä on toimiva tilintarkastusjärjestelmä kunnissa ja kuntayhtymissä, olen tyytyväinen tähän eikä sieltä mitään epäkohtia ole ilmennyt. Katsoisinkin, että tämän siirtymäkauden aikana tulisi valmistella muutos, jotta voitaisiin toimia entiseen tapaan, koska lisäkustannukset eivät tee kuntataloudelle ainakaan tässäkään suhteessa hyvää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari kiinnitti huomiota valiokunnan mietinnön ensimmäiseen ponteen. Minä käytin tästä ensimmäisen käsittelyn aikana puheenvuoron ja totesin silloin, että tässä on melkoinen musta aukko harmaalle taloudelle, ja ihmettelen, että ylipäätään tämmöiseen järjestelmään on menty tilanteessa, jossa harmaa ja musta talous ovat rehottamassa Suomessa. Niin kuin tuossa eräässä aikaisemmassa tämän päivän puheenvuorossa totesin, niin eilen valmistuneen selvityksen perusteella yli 2 miljardia euroa viime vuonna jäi verotuloja julkiselta taloudelta saamatta. Mutta kun tähän kokeiluun nyt on päästy, niin katsotaan nyt, kuinka tässä käy. Toivottavasti tuo ponsi hyväksyttynä otetaan vakavissaan.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnittää todella vakavaan asiaan huomiota, ja sitähän sosialidemokraatit pitivät tärkeänä. He olisivat halunneet muuttaa hallituksen esitystä, mutta kun pelisäännöt ovat ne, että yksimielistä esitystä ei saa muuttaa kuin yksimielisesti hallituspuolueitten kesken, tällaista yksimielisyyttä valitettavasti tässä asiassa ei saavutettu. Toiset katsoivat, että näin pienet yritykset vapautetaan turhasta byrokratiasta, joksi tilintarkastajat voidaan jossain määrin katsoa, mutta itse kyllä pidän tärkeänä, että siinä on joku, joka edes kysyy sitä, onko kirjanpitoa vai eikö ole.

Tämähän koskee Markku Hirvosen arvion mukaan lähes 70 000 yritystä, joiden verovelka yksistään on noin 430 miljoonaa euroa, joten tietysti tässä on kysymys myös veronmaksajien näkökulmasta ja sitten, jos näitä tukia tulee myös näistä näkökulmista. Tämä nyt on sellainen asia, jonka seuraava hallituksen ja seuraavan kauppa- ja teollisuusministerin pitää ottaa erittäin vakavasti ja myös tietysti sitten valtiovarainministeriön puolella, että sitä rahaa valtiolle saataisiin.