Täysistunnon pöytäkirja 153/2010 vp

PTK 153/2010 vp

153. TORSTAINA 10. HELMIKUUTA 2011 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Viime lauantaina Helsingissä tapahtunut bussinkuljettajan vakava pahoinpitely on järkyttänyt mieliämme. Bussinkuljettajat ovat suomalaisten arkiystäviä. Onko hallitus kiinnittänyt huomiota siihen, että ne ihmiset, jotka meitä palvelevat, ovat joutuneet lisääntyvän väkivallan uhkan kohteiksi? Kaupan alalta tulee toistuvia viestejä yksin työskentelevän työntekijän turvattomuudesta ja samoin sosiaalityöstä ja hoitoaloilta. Helsingin seudulla kuljettajat vaativat välittömästi turvatoimien varmistamista. Työturvallisuus on myös eduskunnan ja hallituksen asia. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tällä lailla hallitus on ryhtynyt jo moniin toimiin, joista yksi on rikoslain merkittävä muutos, jonka eduskunta yksimielisesti hyväksyi. Eli työpaikalla tapahtuva väkivalta kaikilta muodoiltaan on muutettu yleisen syytteen alaiseksi. Ennen tätä muutosta nimenomaan sairaala- ja sosiaalitoimessa, myös kuljetusalalla ja kaupoissa ja kioskeilla, oli tilanne, jossa työntekijän olisi pitänyt itse vielä lähteä ajamaan omaa asiaansa joutuessaan työtilanteessa uhriksi tietyissä väkivaltatilanteissa. Nyt nämä kaikki ovat yleisen syytteen alaisia, ja tästä työntekijäjärjestöt ja palvelusektori ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Mutta työsuojelupuolella on sitten muilla ministereillä vielä kerrottavaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Otetaan muutama lisäkysymys.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ei nyt ihan riitä, mitä on tehty, vaan haluan todeta, että työturvallisuuslain mukaan työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tarvittava turvallisuusjärjestely. Tilanne, joka nyt on syntynyt ja jossa tapausten määrä kasvaa, kertoo siitä, että laki ei toimi.

Tämä väkivallan lisääntyminen on omiaan lisäämään myös yleistä turvattomuuden tunnetta. Huomaa, että etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät liikkua kaduilla, ostoskeskuksissa, ja jatkuvat väkivallan uutiset pahentavat tai heikentävät tätä yleistä turvallisuuden tunnetta. Kysyisin ihan pääministeriltä, kun tämä koskee niin monen ministeriön toimialaa: Eikö pääministeri voisi nyt kutsua ministerit koolle ja ryhtyä pohtimaan sitä, kuinka saadaan tämä turvallisuustilanne kokonaan korjatuksi?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Hiltunen kysyi sitä, onko hallitus kiinnittänyt tähän huomiota. On kiinnittänyt, ja nimenomaan näissä ministeriöissä, joiden toimialaan tämä kuuluu, mutta myös laajemminkin hallituksessa ilman muuta olemme huolissamme tästä tilanteesta ja pyrimme kaikin mahdollisin toimin tätä parantamaan.

Käytännössä vastuu on asianomaisilla ministereillä, mutta on varmasti tarpeen laajemminkin pohtia sitä, miten pystyisimme ylipäänsä turvallisuutta yhteiskunnassa parantamaan. Yksi keskeisiä tapoja siinä on tietenkin se, että pidämme tästä hyvinvointiyhteiskunnasta kiinni, huolehdimme siitä, että ei synny syrjäytymistä, on mahdollisimman vähän työttömyyttä, niin että löytäisimme jokaiselle suomalaiselle paikan tässä yhteiskunnassa. Se on kaikkein paras tapa rikollisuuden torjunnassa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Paitsi kaupan alalla yleensä vaaralliseksi koettu yksintyöskentely on lisääntynyt myös valtion omistaman Alkon myymälöissä. Noin joka toisessa Alkossa työskennellään osa aukioloajasta yksin. Tämä aiheuttaa myyjille tehdyn kyselyn mukaan suuria ongelmia paitsi taukojen pitämisessä myös turvallisuudessa. Palautteen mukaan yksintyöskentelyssä syntyy jatkuvasti hankalia asiakaspalvelutilanteita. Lisäksi valvonta ja varkaiden kiinniotto on vaikeaa ja vaarallista. Alko on yritys, jota valtio-omistaja voi helposti ohjeistaa. Ymmärtääkö hallitus myyjien huolen ja mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi, jotta turvallisuustilanne paranee ja jotta lakisääteiset tauot voidaan pitää?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kysyjät todellakin kysyvät erittäin ikävistä ja hirvittävistä tapauksista, joita itse asiassa on valitettavan paljon. Bussikuskien kohdalla nämä tapaukset ovat olleet nyt erityisen järkyttäviä, mutta sekä hoitoalalla että myyntityössä jatkuva väkivallan pelko on osalla työntekijöistä arkea.

Työnantajalla on vastuu siitä, että työolosuhteet ovat kunnolliset ja että ihmiset voivat tehdä työtään turvallisissa olosuhteissa. Kaupan alalla tämä on ollut erityisen huomion piirissä, ja niissä neuvotteluissa, joita kaupan työnantajat ja kaupan työntekijät kävivät siinä yhteydessä, kun he neuvottelivat aukiololainsäädännön laajentamisesta, myös näistä asioista sovittiin. (Ed. Kuoppa: Lisänneet yksintyöskentelyä vaan!) Tässä yhteydessä, kun vähän aikaa sitten tapasin kaupan alan työnantajia, kysyin heiltä, ovatko he mielestään tehneet tässä vaiheessa riittävästi yksintyöskentelyn turvaamiseksi. Siellä on ollut meneillään paljonkin toimenpiteitä, mutta ne eivät vielä ole riittäviä, koska tätä turvattomuutta esiintyy niin paljon.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Yksintyöskentelyn lisäksi yleensäkin työturvallisuudessa on paljon ongelmia, ja niitä ongelmia lisää ketjuuntunut alihankintatoiminta ja sinne pesiytynyt harmaa talous. Monet menettävät henkensä, monet vammautuvat pysyvästi, ja monet vammautuvat lievemmin työssä tai työmatkalla, liian monet. Hallitus on vaikeuttanut työturvallisuuden hoitoa sillä, että työsuojeluresurssit ovat koko ajan muun muassa tuottavuusohjelman kautta olleet vaakalaudalla. Tämä ei voi olla tyydyttävä tilanne. Työturvallisuutta on saatava parannettua, ihmisten on saatava työskennellä turvallisesti turvallisessa työympäristössä.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työtapaturmat, ammattitaudit ja turvattomuus työpaikoilla vähenisivät ja turvallisuus paranisi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ja ehkä erityisesti tässä yhteydessä rakennusalan osalta olemme käyneet täällä usein keskustelua siitä, mitkä kaikki toimenpiteet harmaan talouden torjumiseksi tähän mennessä on tehty ja mitä meillä vielä on odotettavissa. Rakennusalaa koskien työ- ja elinkeinoministeriössä istuu kolmikantainen työryhmä, jossa sekä työntekijöiden että työnantajien edustajat yhdessä eri ministeriöiden ihmisten kanssa pohtivat jatkotoimenpiteitä rakennusalan ja toisaalta ravintola-alan harmaan talouden kitkemiseksi.

On totta kai selvää, että siinä määrin kuin sitten onnistutaan harmaan talouden kitkemisessä ylipäätään, niin se ainakin osaltaan parantaa myös työturvallisuutta, koska monet niistä yrityksistä, jotka toimivat harmaan talouden piirissä, ovat heikompia yrityksiä myös muilla mittareilla mitattuna.

Työsuojeluvalvonnan osalta ministeri Rehula varmasti jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Herra puhemies! Käytössä olevilla resursseilla pyritään ennakoimaan asioita, pyritään kohdentamaan valvontatoimintaa. On ihan selvä, että jokaista työpaikkaa ei työsuojeluviranomaisten kanssa pystytä eikä kyetä käymään läpi, mutta, kuten sanoin, tavoitteena on kohdentaa resurssit erityisesti niille toimialoille, joilla eniten ongelmia on.

Miten tässä on onnistuttu: Luvut siitä, miten työtapaturmien määrät ovat kehittyneet, miten äärimmäiset tilanteet, jopa työssä tapahtuvat kuolemat, ovat vähentyneet, kertovat, että niiden toimenpiteiden ansiosta ja kiitos sen, että työsuojelua on pystytty työsuojelutoimenpiteinkin viemään eteenpäin, tämä kehityssuunta on kyllä ollut myönteinen. Ovatko resurssit riittävät, miten paljon pitäisi tehdä? Aina on parantamiseen varaa, mutta käytettävissä olevilla resursseilla on saatu vähintäänkin kohtuuhyvää tulosta aikaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi käytettävissä oleviin resursseihin. Valitettavasti tietysti kyse on siitä, että valtion tuottavuusohjelma on määrätyiltä osin resursseja syönyt.

Mutta, arvoisa puhemies, alkuperäinen kysymys kosketti linja-autonkuljettajan pahoinpitelyä, joka tapahtui äskettäin. Yleensäkin voi sanoa näin, että rikollisuus, ainakin nuorten keskuudessa, näyttää lisääntyneen nimenomaan väkivallan osalta.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus esitti ja eduskunnan enemmistö hyväksyi pantarangaistuksen, miten hallitus katsoo sen ennalta estävän rikollisuutta? Eikö rangaistuksen tarkoituksena ole ennalta estää rikollisuutta, ja miten pantarangaistus sopii tähän?

Oikeusministeri Tuija Brax

Herra puhemies! Täällä on jo tullut muutama väite, myös ed. Hiltuselta, rikollistilastoista. Muutama tosiasia: Minkä takia puututtiin nimenomaan työpaikkaväkivaltaan jo vaalikauden alussa — ja nyt toimenpiteet on hyväksytty — on se, että vastoin yleistä trendiä, jonka mukaan suomalainen arjen turvallisuus on lisääntynyt ja muun muassa katuväkivalta onneksi merkittävästi vähentynyt, työpaikkaväkivalta oli lisääntynyt, ja sen takia juuri siihen puututtiin.

Mutta on tärkeätä silloin, kun puhutaan yleisesti väkivallan kasvusta, ettei lietsota turhaa turvattomuuden tunnetta väittämällä, että sellainen väkivaltakin on kasvanut, joka ei ole kasvanut. Ja silloin nimenomaan väkivalta, kun puhutaan niin sanotusta kaduilla ja julkisissa tiloissa tapahtuvasta väkivallasta, on entistä selvemmin syrjäytyneiden, päihdeongelmaisten keskinäistä väkivaltaa. Ja kun ed. Hiltunen ymmärrettävästi nosti muun muassa ikäihmisten pelot, niin onneksi rikostilastot eivät miltään osin tue, että heidän peloilleen olisi entistä enemmän syitä. (Puhemies: Minuutti!) Tässä täytyy olla nyt tarkkana, ettei luoda otsikoista vääriä pelkoja, vaikka ymmärrän toki huolenne, joka on vakava.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen törkeässä pahoinpitelytapauksessa oli siinä mielessä kuitenkin hyvä se, että tekijät saatiin mahdollisimman nopeasti kiinni ja he joutuvat edesvastuuseen, (Eduskunnasta: Pantarangaistukseen!) ja täytyy muistuttaa tietenkin, että törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita Suomessa jopa kymmenen vuotta vankeutta. Eli nämä perusasiat ovat kunnossa.

Mutta, arvoisa oikeusministeri, muutama vuosi sitten suomalaisiin takseihin asennettiin järjestelmä, että kun asiakas tulee sisään autoon, syntyy kuvatallenne. Tämä on vähentänyt huomattavasti taksiautoilijoihin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen yritystäkin.

Voitteko te myötävaikuttaa aktiivisesti siihen suuntaan, ettei Suomessa tulisi mitään tietosuojaongelmia sen osalta, jos päätettäisiin, että myöskin joukkoliikenteessä oleviin linja-autoihin asennettaisiin samanlaiset kuvatallennevälineet kuin on tällä hetkellä takseissa ennalta estämään tulevia rikoksia?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbackalle vielä tässä tulikin vastaus: jos on törkeästä pahoinpitelystä kyse, niin pantarangaistus ei liity tähän millään tavalla. Mutta jos on mahdollisuus, että samoin kuin taksiasiassa — eduskunnassahan se kävi hyvin selväksi — löytyy tapa huolehtia sekä tietosuojasta että taksiasiakkaiden ja varsinkin taksiautoilijan turvallisuudesta, niin minä en suoralta kädeltä löydä mitään syytä, miksei samaa mallia voida noudattaa myös linja-autoliikenteessä. Suomessa on poikkeuksellisen laajasti julkinen tila kameravalvonnassa ylipäätään ja tietosuojavaltuutettu valvoo tätä toimintaa. Minä olen ymmärtänyt, että tältä puolelta Suomessa nimenomaan on löytynyt aika hyviä kansalaisten turvallisuutta merkittävästi parantaneita ratkaisuja niin, että on koko ajan tehty yhdessä asioita, niin sisäministeriö, tietosuojavaltuutettu kuin oikeusministeriö.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvin pitkälle kysymys ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, mikä kertoo yhteiskunnan rappeutumisesta tietyltä osin, elikkä syrjäytymisestä, eriarvoistumisesta. Lainsäädännöllä näitä kaikkia ei pystytä korjaamaan eikä myöskään sillä, että laitetaan kameravalvontaa. Mitä hallitus aikoo tehdä ennen kaikkea syrjäytymisen estämiseksi Suomessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Syrjäytymisessä on kysymys moniulotteisesta ongelmasta tilanteessa, jossa ihmisten toimeentulo on vaarassa tai uhattuna tai se on nykyiseen elämisen tasoon, elämisen vaatimuksiin nähden liian vaatimatonta.

Mitä aiotaan tehdä? Me olemme yrittäneet ylläpitää palveluja, kunnallisia, julkisia palveluja, kaiken kaikkiaan palveluverkkoa julkisten palvelujen rinnalla, yksityisiä palveluja semmoisella tasolla, että ihmiset palveluja tarvitessaan niitä palveluja saisivat. Erityisesti on esimerkiksi kiinnitetty huomiota siihen, että — lasten ja nuorten kohdalla kouluterveydenhuolto yhtenä esimerkkinä, jossa on asetusta muutettu — on edellytetty kunnilta lisää toimia, lisää resursseja, ja sitten sosiaaliturvan puolella, että ensisijaiset etuudet olisivat riittävällä tasolla, että niillä tässä maassa pärjäisi.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Herra puhemies! Nyt tarkkana, myös ed. Alatalo. Ryöstö, niin kuin mainitsitte, on niin vakava rikos, että se ei mitenkään liity siihen lakimuutokseen, jota viime vaalikaudella ja tällä vaalikaudella tehtiin koskien näpistyksiä. Ryöstöstä seuraa aina niin ankara rangaistus, että se ei koskaan voi joutua minkään semmoisen prosessin piiriin, että ei joutuisi suorittamaan sitä rangaistusta varattomuuden takia. Eli ryöstöissä ei ole tapahtunut mitään lievennystä miltään osin meidän rangaistustasossa eikä tulekaan tapahtumaan, tietenkään.

Sen sijaan näpistysten osalta on ihan selvä tutkimustulos Optulasta, sen voitte kaikki käydä lukemassa, että tämä muuntorangaistusmuutos, jota tehtiin sekä viime vaalikaudella että vielä hieman tällä vaalikaudella, ei ole lisännyt lainkaan varattomien näpistyksiä. Tämän tutkimuksen voitte kaikki lukea. Väittäkää, missä siellä on virhe. Näissä asioissa ihan oikeasti ei pidä kansalaisten turvallisuustunteilla leikkiä populistisilla väittämillä. Näitä tutkitaan. Osoittakaa, onko (Puhemies: Minuutti!) tutkimuksessa virhe vai ei. Toistaiseksi ei ole löytynyt virhettä.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Yksin Helsingissä näitä ihan vakavia väkivallantekoja kuljettajille on tapahtunut yli 30 vajaan vuoden sisällä. Minä toivoisin, että me voisimme eduskunnassa ja hallituksen piirissä löytää yhteistä vastuuta, niin että me voisimme antaa niille ihmisille, jotka ovat nyt jo kokeneet näitä traumaattisia tilanteita, jonkinlaisen vastauksen ja vaikuttaa siihen, että ennalta ehkäiseviin toimiin ryhdytään työnantajien taholta, ja me voimme vaikuttaa siihen. Hallitushan on se, joka voi Suomessa tarttua tähän asiaan. Eli tässä ei ollut nyt tarkoitus hallitusta moittia, vaan herättää huolemme.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Uskon itse, että niiden ihmisten kannalta, jotka työpaikallaan ovat joutuneet väkivallan uhkaamiksi tai väkivallanteon kohteiksi, on ehdottomasti järkevä ja hyvä ja turvallisuuden tunnetta lisäävä muutos, että nämä rikokset on muutettu sellaisiksi, että näistä ei itse tarvitse nostaa syytettä. Se on iso muutos, joka nimenomaan lisää koko yhteiskunnan vastuuta ja lisää sitä, että koko yhteiskunta katsoo, että ihminen työpaikallaan ei saa joutua väkivallan uhkaamaksi.

Tässä Helsingin tapauksessa mielestäni on hyvä, että työntekijät itse myös ovat reagoineet tähän niin voimakkaasti, että työnantaja selvästi tulee nyt toimimaan määrätietoisemmin ja lisäämään omaa vastuutaan, koska nämä käytännön tilanteet täytyy ratkaista niillä yksittäisillä työpaikoilla, tehdä sellaiset järjestelyt, että ihmiset voivat tehdä työtään rauhassa, puhumattakaan siitä tietenkin, että muut bussimatkustajat voivat matkustaa rauhassa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on tällä kertaa loppuun käsitelty.