Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yrittäisinpä vähän omin sanoin kertoa, mitä tämä esitys tarkoittaa, miten se istuu nykyiseen suomalaisen viennin rahoitukseen ja todellakin mikä tämä keskeinen muutos nyt on, minkä tämä esitys tuo tullessaan.

Ensinnäkin talousvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Talousvaliokunta pitää ihan hyvänä tätä esitystä: se parantaa sitä ikään kuin ko- konaisinfrastruktuuria, rahoitusinfrastruktuuria, mitä viennin rahoitukselle tarjotaan.

Ensinnäkin voin sanoa, että meillähän vientiä rahoitetaan sillä tavalla, että kun viejä hankkii rahoittajan, valtio Finnveransa kautta pääsääntöisesti takaa tällaisen viennin rahoituksen. Pelkistäen se on vaihtoehto numero 1. Vaihtoehto numero 2 on sitten se, että siinä mennään valtion toimesta vähän pitemmälle: elikkä on lailla annettu mahdollisuus Finnveralle siihen, että Finnvera hankkii markkinoilta rahaa, osoittaa sen tytäryhtiölleen Suomen Vientiluotto Oy:lle, ja tämä myöntää sitten rahoituksen sille ostajalle, joka ostaa siltä suomalaiselta viejältä niitä tuotteita, mitä se sinne viekin, ja tällaiselle rahoitusjärjestelylle Finnvera sitten antaa vielä takauksen.

No, nyt tässä esityksessä esitetään, että tämä Finnveran takausjärjestely tulisi mukaan vielä yhdentyyppiseen järjestelyyn elikkä siihen, että kun normaalisti pankki on rahoittanut näitä viejiä tai ostajia, jotka viejiltä tavaraa ostavat, ja kun pankkien pitkän ajan rahoituksen saamisessa on hankaluuksia ja se on entistä kalliimpaa — pankit eivät tahdo vanhalla tavalla, jos sanotaan puolen vuosikymmenen tai vuosikymmenen takaisella tavalla, olla halukkaita eivätkä hanakkaita tällaisten vientihankkeitten rahoittamiseen — nyt tässä esityksessä idea on, että kun pankki hankkii rahaa sille viejälle, siis sille oston kohteelle, niin ensinnäkin Finnvera takaa tämän rahoituksen, mutta sitten tämä pankki voi edelleen siirtää tämän rahoituksen yksityiselle sijoittajalle, ja tähän ratkaisuun liittyy sitten tavallaan toisen kerran julkinen rahoitukseen mukaantulo, eli Finnvera voi tämän jälleenrahoituksen taata. Tällä tavalla helpotetaan tavallaan pankkien mahdollisuuksia selviytyä ylipäänsä elinkeinoelämän rahoituksesta, muustakin kuin viennin rahoituksesta, mutta samalla myöskin helpotetaan pankkien viennin rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Tässä pääpiirteissään ja pelkistettynä se idea, mikä tähän esitykseen sisältyy. Lyhyesti: tämä on yksi tärkeä osa niitä toimia, mitä vielä tarvitaan — muitakin tarvitaan tämän lisäksi ajan voittamiseksi. Niihin omiin ajatuksiin, mitä mielessä pyörii asiaan liittyen, en enempää nyt kajoa, joku toinen kerta vähän perusteellisemminkin.

Arvoisa puhemies! Siis tämä on hyvä lisäys siihen suomalaisen viennin ongelmien vyyhden ratkaisukokonaisuuteen. Tämä on hyvä lisä siihen verrattuna, miten asiat on tällä hetkellä julkisen vallan toimesta järjestetty.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä kyse on yritysten vientiponnistelujen edellytysten turvaamisesta ja parantamisesta. Tämä esitys kaiken kaikkiaan on erittäin kannatettava, sillä yksi pieni reikä — tai isokin reikä joissain tilanteissa — onnistutaan paikkaamaan. Tässä esityksessähän ehdotetaan otettavaksi käyttöön Finnveran viennin rahoituksessa tämä niin kutsuttu jälleenrahoitustakuu.

Finanssikriisin seurauksena luotto- ja rahoituslaitoksia koskeva sääntely on kiristynyt. Lisäksi uudet sääntelyt pankkien vakavaraisuuden lisäämiseksi ja riskienhallinnan parantamiseksi ovat vaikuttaneet selkeästikin pankkien halukkuuteen myöntää nimenomaan korkean riskin yrityslainoja, ja pankit ovat reagoineet näihin uusiin vaatimuksiin lisäämällä oman pääoman tuottoja ja vähentämällä sitten riskipainotteisia saatavia. Tästä on suora seuraus se, että yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus on heikentynyt, se on vaikeutunut — ja rahoituksen hinnannousu siihen vielä kaiken lisäksi.

Tällä hetkellähän tämä viennin rahoitus Suomessa painottuu voimakkaasti Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämiin luottoihin siltä osin kuin pankkien varainhankintaan perustuvaa pitkäaikaista rahoitusta ei ole saatavilla. Tämän vuoksi onkin erittäin tarpeellista parantaa vientiluottorahoituksen järjestämistä. Siten voidaan myös turvata viennin rahoituslaissa olevien myöntämisvaltuuksien riittävyys.

Tämän hallituksen esityksen mukaan jälleenrahoitustakuu mahdollistaa sen, että vientitakuun saajana oleva luotto- tai rahoituslaitos voi tarvittaessa käyttää vientiluottoja varainhankintansa vakuutena, minkä odotetaan ja toivotaan tietenkin lisäävän näiden halukkuutta yrityslainojen myöntämiseen. Tällaisia vastaavia järjestelyjä on käytössä meidän keskeisissä kilpailijamaissamme. Lisäksi useissa näistä maista on jo käytössä luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä. Ja kyllähän tällä yritetään suomalaista vientiä saada kaiken kaikkiaan samalle viivalle meidän kilpailijoittemme kanssa. Kuten sanottu, tämä tuo suomalaiset yritykset tasavertaisempaan asemaan kilpailutilanteessa kilpailijamaihimme nähden.

Tämä on erittäin kannatettava esitys kaiken kaikkiaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä vientitakuulain uudistaminen on ihan paikallaan. Tällä hetkellä Saksassa ja Ruotsissa tämänsuuntaiset järjestelmät ovat jo vahvasti olemassa. Jos tällä hetkellä Suomen vientiä ajattelee, niin meidänhän täytyisi saada laajasti vientiä käyntiin niin suurissa yrityksissä kuin pienissäkin yrityksissä.

Kuten edellä valiokunnan puheenjohtajan ja Kärnänkin puheenvuoroista tuli ilmi, oikeastaan valiokunnan ja EU:n tuomien rahoitusratkaisujen ja rahoitusjärjestelmien vuoksi meidän pankkien riskirahan antaminen pienyrityksille on vaikeutunut huomattavasti. Se vaikuttaa tällä hetkellä heidän normaaliin toimintaansa, mutta eritoten myös vientiin. Valiokunnassa kävi jo aikaisemmin eri asiasta keskustelemassa myös meidän alueen yrityksiä, Suomen yrityksiä. Jos yrityksen ponnistus lähteä vientiin on lähes liikevaihdon vertainen, niin siihenkään ei rahoitusta helposti tulla saamaan. Eli näissä Saksan ja Ruotsinkin paketeissa myydään tuote, missä on myös rahoitus mukana, ja tällä päästään lähemmäksi sitä rahoituskenttää.

Tähän on vielä ehkä myös muita ajatuksia. Meidän kaikkinensa yritysrahoituksen pintaan täytyisi saada Suomessa vielä enemmän riskipitoista rahoitusta liikkeelle. Keskusta on omalta osaltaan esittänyt kasvurahastoa siihen. Me tarvitsemme erimuotoisia tapoja, jos pankkirahoitus ei toimi, mutta myös sen pankkirahoituksen tueksi. Ehkä pelkästään rahan antaminen yritykseen ei ole se tärkein elementti, vaan se, että meidän normaalikin rahoitusjärjestelmä olisi toiminnassa mukana ja saataisiin siihen myös yksityinen rahoitus julkisen rahoituksen rinnalle.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jos ei niin kovin arvokkaasti eikä kunniakkaasti, mutta täytyy sanoa, että keskustapuolueella on hyviä tahtoja. Mutta ehkä sitten kepua ei uskalleta ottaa riittävän rohkeasti, jotta saataisiin uusia innovaatioita, oikein todellisia vaihtoehtoja, vähän rohkeampaa linjaa.

Pelkästään siitä, että käytetään täällä tiettyjä muotoiluja siihen, että nykyhallitus tai sitä edeltävät ovat tehneet huonosti, täytyy sanoa, että valiokunta kyllä yksimielisesti puheenjohtajansa todistuksella on tämän esityksen takana. Tämä tuo niitä elementtejä, mitä on meidän vahvoilla kilpailualueilla, erityisesti rahoituksen osalta. Ruotsi ja Saksa käyttävät näitä elementtejä huomattavasti paremmin lainsäädännöstä, ja heillä on vielä enemmän tilaa.

Mutta vaikka Myllykoski oppositiosta käsin katselee tätä asiaa, niin täytyy sanoa TEMin suuntaan, joka on täällä ollut aktiivinen, että Finnveran toimintoja on kehitetty kyllä vientiteollisuuden edellytyksiä parantaen koko tämän neljän vuoden ajan. Kaikkeen ei voi olla tyytyväinen niin, että se olisi riittävää. Mutta ne ratkaisut, joita on otettu, otetaan toki veronmaksa-jien varojen kautta, kun ne ovat siellä sitten valtiollisessa takauksessa. Mutta sille seikalle, että me putosimme jossain vaiheessa, emme voi mitään, että olemme yhdessä EU-alueella ja Emu-alueella tuoneet tänne Basel kolmosen, (Puhemies koputtaa) jonka vaikutuksia vielä ehkä joudutaan odottelemaan, mitkä ne todelliset vaikutukset ovat.

Nyt tällä avataan kuitenkin tietyltä osin tärkeitä asioita, nimenomaan vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja heidän rahoituspohjansa turvaamiseen niin, että suomalainen vientiteollisuus pystyy tuomaan, viemään omia tuotteitaan ympäri maailmaa ja tuottamaan hyvinvointia Suomeen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: finanssikriisin seurauksena luotto- ja rahoituslaitoksia koskeva sääntely on kiristynyt, ja sen takia tämä rahoitus on monelta osalta vaikeutunut. Kuten monella suulla on täällä sanottu, niin tämä on ihan myönteinen esitys. Tarkoituksenahan on, että tämä uusi tuote, jälleenrahoitustakuu, kuten sitä sanotaan, täydentäisi näitä edellä mainittuja erilaisia takuita ja monipuolistaisi julkisesti tuettua vienninrahoitusjärjestelmää. Finnveran vientitakuut ovat 17 miljardia, niitä ei ole lisätty, ja yleensäkin nämä kattavat Suomen viennin osuudesta tuommoisen 4—5 prosenttia.

Paljon on kehuttu tätä Finnveraa, ja me edellä mainitutkin puhujat olemme siellä Finnveran keskusteluissa olleet mukana, ja on myönteistä tullut ja puhuttu paljon pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisesta. Pienten yritysten lupaavien ja kysyntää omaa-vien tuotteiden kehittämistä, kaupallistamista ja viennin avaamista pitää tukea, ja sitä on voimakkaasti tehty. Paljon täällä on puhuttu myös siitä infrasta. Mekin, meidän jäsenet Finnverassa, olemme tyytyväisiä. Siellä on esimerkiksi aivan uutta, ettei tarvita välttämättä ollenkaan kovasti omaa pääomaa. Esimerkiksi kun yrittäjällä on 25 prosenttia omaa pääomaa, pankilla 25 prosenttia, niin sitten Finnvera ottaa vastaan 50 prosentin rahoituksen. Kaikella tapaa yritetään tulla pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät, vastaan. Aina pieniä, myönteisiä korjauksia on saatu. Mutta kun puhutaan tästä esityksestä, niin se on kannatettava asia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä käsiteltiin talousvaliokunnassa, ja talousvaliokunta lausui tästä yksimielisesti. Tämä on kannatettava esitys.

Mutta täytyy nyt kuitenkin muistaa, että tämä käytännöllisesti katsoen on suurille viejille, suurille yrityksille. Tämä ei ole sellainen instrumentti, jota pk-yrittäjät voisivat käyttää viennin rahoittamisessa. Sittenhän tämä on niin kalliskin, että tämä ei sovi pk-yrityksille. Tämän vuoksi tarvitaan vastaavan tyyppisiä viennin rahoituksia, esityksiä, jotka on räätälöity nimenomaan pk-yrityksille. Toivonkin, että pk-yritysten ylipäänsä rahoittamisesta, mutta varsinkin viennin rahoittamisesta, tulisi näitä esityksiä. Tuskin niitä nyt tämän hallituksen aikana tulee, mutta toivon mukaan seuraavan hallituksen aikana.