Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotan muutettavaksi
työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:ää,
joka koskee Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan
oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen.
Tämä varmaankin, jos ajattelee kuntien ja kaupunkien
kannalta, on yksi tärkeimmistä tämän
eduskuntakauden lakialoitteista, ja olisin toivonut, että hallitus
olisi tuonut omana esityksenään tämän
ennen viime vuodenvaihdetta, koska nyt meillä astuivat
vuodenvaihteessa voimaan uudet rajat tästä työttömyysajasta,
se tippui 500:sta 300:aan.
Mutta joka tapauksessa tämän ehdotetun lakimuutoksen
jälkeen Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa
kunnalle nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tietoa
työttömistä henkilöistä,
jolloin työllistymistä edistävää monialaista
yhteispalvelua voitaisiin tarjota myös henkilöille,
joiden osalta laissa säädettyä 300:aa
työmarkkinatukipäivää ei ole
vielä tullut täyteen.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
siis tuli voimaan nyt vuodenvaihteessa 1.1.2015. Työllistymistä edistävällä monialaisella
yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ-
ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien
palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen
kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat
työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja
seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien
työllistymistä tarjoa-malla heille heidän
palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-,
terveys- ja kuntoutuspalveluja. Lain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto,
kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen
yhteispalvelun tarve. Yhtenä edellytyksenä on,
että työtön on saanut työmarkkinatukea
vähintään 300 päivää työttömyyden
perusteella.
Lain vaikutusten kaikinpuolisen toteutumisen kannalta ongelmana
on nykyinen työttömyysturvalain tietojen luovuttamista
koskeva sääntely. Työttömyysturvalain
13 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella
on oikeus antaa kunnalle tietoa työttömistä henkilöistä saman lain
14 luvun 3 a §:ssä säädetyn
työmarkkinatuen rahoitusta koskevan säännöksen
mukaisesti. Tämä merkitsee, että tällaisia
työttömien henkilötietoja ei voida luovuttaa
ennen kuin työmarkkinatuen maksamisessa yhteensä 300
päivää on tullut maksetuksi. Lain tavoitteiden
kannalta nykyinen sääntely ei tästä syystä toteuta
työttömän sijoittamista aktiivitoimenpiteiden
piiriin tarkoituksenmukaisen varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi nykyisessä oikeustilassa epäkohtana on
se, että kunnat joutuvat maksamaan niin sanottua Kela-sakkoa,
jos ne eivät ole työllistäneet tai ottaneet
aktivointitoimiin yli 300 päivää työttömänä olleita
henkilöitä. Se, että nykyinen laki ei
mahdollista näiden henkilöiden tietojen antamista
kunnille ja te-toimiston käyttöön, tarkoittaa
myös, etteivät kunnat voi ennalta valmistautua
toimenpiteisiin näiden henkilöiden osalta. Kysymys
on työmarkkinatuen ja siihen liittyvän lapsikorotuksen
rahoituksesta puoliksi valtion ja työmarkkinatuen saajan
kotikunnan varoista työmarkkinatuen yhteensä 300
päivän jälkeisessä maksukaudessa.
Käytännössähän
tämä 500 päivän lyhentyminen
300 päivään vuodenvaihteessa tarkoittaa
nyt esimerkiksi kotikaupungissani Savonlinnassa sitä, että tällä hetkellä me
olemme maksaneet Savonlinnassa sitä Kela-sakkoa noin 1,5
miljoonaa euroa, mikä meidän kokoisellemme kaupungille on
semmoinen aika normaali summa, ja kun nyt tämä raja
tippuu tähän 300 päivään,
niin se käytännössä tarkoittaa
liki tuplaten tätä Kela-sakon määrää.
On arvioitu, että Savonlinnan kohdalla se tekisi noin 2,5
miljoonaa, ja se on tosi iso raha meidän kaupunkimme budjetissa.
Mutta erityisen tärkeää olisi, nyt kun
tämä raja putosi siihen 300 päivään,
mikä sinällään on hyvä asia,
että kunnilla ja kaupungeilla olisi todellakin mahdollisuus
järjestellä näitä asioita ennakkoon
niin, että kun tämä raja tulee vastaan,
olisivat jo valmiina sitten nämä aktivoimistoimenpiteet.
Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen suhteesta
voimassa olevaan sääntelyyn lisäksi työllistymistä edistävästä monialaisesta
yhteispalvelusta annetun lain valiokuntakäsittelyssä huomattava
on, että perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan
huomiota henkilötietoja koskevan sääntelyn
epätäsmällisyyteen ja työ- ja
tasa-arvovaliokunta ehdotti esitykseen sisältyneitä eräitä säännöksiä muutettavaksi.
Valiokuntakäsittelyn yhteydessä esitetyn valossa
kuitenkaan tässä minun lakialoitteessani ehdotettaviin
säännöksiin ei ole osoitettavissa minkäännäköistä ongelmallisuutta.
Näin ollen tämän lakialoitteen vaikutuksina
sekä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain tavoitteet
entistä paremmin toteutuisivat tavoitellusti että kunnat
voisivat räätälöidä työttömien
aktivointitoimia, ennakoida ja arvioida työmarkkinatuen
kuntaosuuden menoja. — Kiitos, puhemies.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turusen lakialoite huokuu,
sanotaanko, vastuullisuutta ja juuri niitä seikkoja, joita
pitää tässä hetkessä olla,
ja totta kai kaikkien kansalaisten mahdollisuutta työllistyä pitää erityisesti
korostaa.
Muutamia huomioita sinällään ansiokkaaseen aloitteeseen
pitää todeta.
Kuntien resurssit, myöskään niin
te- kuin Kela-viranomaistenkaan resurssit, eivät tällä hetkellä eivätkä tulevan
sopeutuksenkaan vuoksi ole kovinkaan mahdollisia siihen, että meillä enemmän
resursseja ohjattaisiin myös jo ennakkotietojen antamiseen.
Pitää helpottaa tätä tilastointia,
jos sillä nähdään kuntien mahdollisuuksia monialaiseen
työvoimapalveluiden järjestämiseen.
Kuitenkin kysymys alle 300 päivää työttömänä olevan
henkilön työllistämisestä nimenomaan niin,
että kuntien rahaa säästyisi niin, ettei
olla sakkomaksujen piirissä, on lähtökohtaisesti
tietysti hieman nurinkurinen. Työttömiä työntekijöitä,
jos otamme teollisuuspaikkakuntia, voi yhtäkkiä tulla
300, ja kysymys ei silloin enää ole siitä mahdollisuudesta,
että työntekijät ovat aktiivitoimenpiteiden
kohteena, vaan kysymys on, että paremmin pitäisi
pystyä ratkaisemaan se, mihinkä uuteen ammattiin,
mistä uusia työpaikkoja, aktiivitoimenpiteitä.
Kunnan rahan säästäminen siinä kohtaa
ei ole siinä keskiössä, vaan pitäisi
enemmänkin keskittyä myös, sanoisin,
tässä lakialoitteessa niihin välineisiin,
joilla sitten pystyttäisiin kunnissa ennalta ohjaamaan
ja suunnittelemaan koulutustarpeita.
Kannatan tätä lakialoitetta sinällään,
että kunnilla on mahdollisuus saada, ja ehkäpä maakunnilla,
kattavammin tietoonsa niitä toimia ja niitä aikoja,
jolloin isompia ryhmiä työttömiä tulee, että koulutusta
voidaan suunnitella siten, että ne koulutustoimenpiteet
olisivat myös yksi aktiivitoimenpide, jolloin sitten yhteiskunnassa
kaiken kaikkiaan pitäisi työttömyysuhan
alla olevia työntekijöitä pyrkiä jo
siellä työpaikalla ennen tätä työttömyyttä ohjaamaan
uuden ammatin hakemiseen ja mahdollisesti jopa toisella paikkakunnalla
olevan työn perässä muuttamisen kynnysaitoja
tulisi huomattavasti helpottaa.
On tärkeätä, että edustaja
Turunen on ottanut tämän asian esille, ja toivotaan,
että eduskunta käsittelee omalla tavallaan tämänkin
lakialoitteen siten, että tästä voidaan
ottaa signaalina se, että edustaja Turunen on huolissaan
siitä, että 300 päivää työttömänä on
liian pitkä aika vain odottaa niitä toimenpiteitä,
ja että ollaan yhdessä kehittämässä niitä toimenpiteitä,
että kun työttömyyden uhka tai työttömyys
on alkanut, voidaan heti lähteä ihmiselle tarjoamaan
muutosturvan kaltaisia mahdollisuuksia kouluttautua työstä työhön.
Keskustelu päättyi.