Täysistunnon pöytäkirja 153/2014 vp

PTK 153/2014 vp

153. TORSTAINA 12. HELMIKUUTA 2015 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Kreikan lainojen vakuudet

Peter  Östman  /kd:

Arvoisa puhemies! Kreikka ei aio noudattaa nykyistä säästöohjelmaa, mutta haluaa silti lisää lainaa. Saksa ja moni muu euromaa ei aio antaa euroakaan, jos Kreikka ei noudata vanhoja säästösopimuksia. Tilanne on siis vakava, ja Kreikan ero eurosta saattaa olla hyvin lähellä.

Suomen vastuut Kreikan ERVV-lainoista ovat vajaat 2 miljardia euroa, kun taas Suomen kahdenkeskiset lainat Kreikalle ovat noin miljardi euroa. Kysyn valtiovarainministeriltä: voiko suomalainen veronmaksaja olla varma siitä, että Suomelle myönnetyt vastavakuudet saadaan rahana Suomen valtion tilille, mikäli Kreikka eroaa eurosta?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä olen viime yönä tullut neljän aikaan euroryhmän kokouksesta, jossa käsiteltiin Kreikan tilannetta, ja tilanne on hankala. Meidän täytyy löytää yhteistyössä kreikkalaisten kanssa ratkaisu siihen, että Kreikka ohjelman kautta etenee ja huolehtii siitä, että talouskasvu ja lainanhoitokyky tulevaisuuteen saadaan turvattua. Minä en halua spekuloida Kreikan erolla eurosta, tai siis koko asialla ylipäätään. Tällä hetkellä meillä — siis kaikilla euromailla — on tavoitteena se, että Kreikka pystyy pysymään tuolla eurossa mukana, ja yritetään löytää siihen nyt oikeat ratkaisut.

Vakuuksien osalta totean sen, että ne on annettu ERVV-lainojen vakuudeksi, ja nämä lainat erääntyvät 2022 maksuun, ja ne on sidottu nimenomaan siihen, milloin ne erääntyvät maksuun. Elikkä vakuudet ovat turvassa, se 930 miljoonaa euroa on olemassa siellä tilillä — mistä täällä olen esittänyt tiliotteen — ja uskon, tai tiedän, että mitään riskiä niitten asioitten osalta tällä hetkellä ei ole olemassa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tästä aiheesta halua esittää jatkokysymyksiä? — Ei ole.

Näin tämä kysymys on tullut käsiteltyä, ja myös kyselytunti on päättynyt.