Värderade herr talman! Vi har fått färsk statistik från läkarförbundet om läkarsituationen i Finland. Läkarbristen på våra hälsocentraler håller snabbt på att förvärras. I mellersta Österbotten, Lappland, Nordkarelen och Sydösterbotten är över tjugo procent av tjänsterna utan innehavare. Jag frågar minister Soininvaara: Finns det någon krisplan för att hantera en situation där den grundlagsenliga primärvården inte kan tryggas i någon region i Finland?

Arvoisa puhemies! Olemme saaneet uutta tilastoa Lääkäriliitolta Suomen lääkäritilanteesta. Lääkäripula terveyskeskuksissamme on nopeasti pahentumassa. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla on yli 20 prosenttia viroista ilman haltijaa. Kysyn ministeri Soininvaaralta: Onko olemassa kriisisuunnitelmaa, jonka avulla sellaista tilannetta voidaan hallita, jossa perustuslain mukaista perusterveydenhuoltoa ei voida turvata jollakin alueella Suomessa?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Kansallinen terveyshanke on perustettu erittäin paljon nimenomaan tämän kysymyksen synnyttämänä ja sitä tehdään hyvin nopealla aikataululla. Hankehan ei ole vielä valmis, ja siellä tietysti käsitellään erilaisia vaihtoehtoja, mutta on aivan selvää, että suositellaan perusterveydenhuollon organisoimista olennaisesti isompiin yksiköihin. Nimenomaan niihin terveyskeskuksiin, joissa on yksi, kaksi tai kolme lääkäriä, on hyvin vaikea saada lääkäreitä, koska lääkärin työhön sitoutuminen on silloin aivan kohtuuttoman suurta. Yksi vaihtoehto on se, että perusterveydenhuolto organisoidaan nykyisten aluesairaaloitten varaan ja niitten ympärille olennaisesti isompiin yksiköihin, jolloin henkilöstöpolitiikan hoitaminen on helpompaa. Sitten on ongelmana se, että meillä näyttää lääkäreillä olevan erittäin urbaanit elämänarvot. Sen takia lääkärit näyttävät hakeutuvan kaupunkeihin, vaikka työtä olisi maaseudulla tekemättä kuinka paljon tahansa.

Arvoisa puhemies! Kysyin, onko kriisisuunnitelmaa. Siihen en saanut vastausta, mutta jatkankin: Yksi tapa lisätä kiinnostusta työhön yliopistopaikkakuntien ulkopuolella on hajasijoittaa osa koulutuksesta. Tällä tavalla lääkäriopiskelijat voivat tutustua eri potilastyyppeihin ja tuntea maaseudun viihtyisyyden.

Onko olemassa suunnitelmia lisätä lääkärikoulutuksen hajasijoittamista?

Opetusministeri  Maija  Rask

Arvoisa puhemies! Eduskunnan hyvällä myötävaikutuksella lääkärien koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty tänä syksynä 70:llä, ja nämä paikat suunnattiin nimenomaan Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jotta voitaisiin ainakin joiltakin osin varmistaa se, että nuoret sijoittuvat valmistuttuaan eri alueille. Tällä hetkellä Kuopion lääketieteellinen tiedekunta on Suomen suurin tiedekunta.

Ihan hiljattain kansliapäällikkö Linnan työryhmä, joka pohti korkeakoulujen alueellisia vaikutuksia, totesi, että esimerkiksi Tampereen lääketieteellinen tiedekunta jatkaa Seinäjoella ja Vaasassa lääkärikoulutuksen antamista, jotta voitaisiin varmistaa se, että lääkäreitä löytyy muualtakin kuin Pääkaupunkiseudulta.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymyshän on täällä ollut toistuvasti parin viikon väliajoin esillä. Tämä 70:n lisäys sisäänottoon ei tätä ongelmaa ratkaise. Akuutisti se ei sitä ratkaise ollenkaan, mutta ei myöskään sen viiden, kuuden, seitsemän vuoden aikavälillä. Olennainen kysymys on se, nostetaanko lisää sisäänottomäärää 70—80:llä. Silloin voitaisiin kuvitella, että siellä jossakin kuuden seitsemän vuoden päästä tämä ongelma helpottuu.

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia nostaa sitä lisää. Siihen ei ole resursseja.