Roger Jansson /r:

Värderade talman! Vi hade den 20 juni 2006 en intressant remissdebatt i den här frågan, där ledamoten Soini, som representerar en liten grupp här i riksdagen, berömde Åland för den ärlighet i argumenteringen som lagtinget visar i sitt initiativ. Särskilt uttryckte kollegan Antero Kekkonen stor förståelse för lagtingets initiativ. Den mångårige representanten för Åland här i riksdagen Gunnar Jansson lämnade 1994 in ett likadant initiativ som nu lagtinget och jag själv gjorde det 10 år senare 2004. Båda dessa initiativ förkastades rätt så summariskt av dåvarande och nu sittande riksdagar. Att ett enhälligt lagting nu i samma fråga vänt sig till Finlands riksdag med ett initiativ visar på tyngden och allvaret i autonomimyndigheternas stora bekymmer för det demokratiska underskott som autonomin drabbats av i och med inträdet i Europeiska gemenskaperna 1995.

Många talar i Finland om det demokratiska underskott som Finlands folk drabbats av. Ålands folk har dock drabbats dubbelt upp, först tillsamman med Finland och sedan ytterligare inom sina självstyrelsebehörigheter, där makten har övertagits av landets regering att representera ålänningarna inom ramen för autonomin inom den självstyrelsekompetens där regeringen enligt autonomiuppbyggnaden inte skall ha någon makt. Just om detta handlar lagtingets initiativ, om denna anomali, om detta brott mot autonomins grunder, vilka är fastställda av Finlands riksdag i återkommande beslut om självstyrelselagens innehåll decennium efter decennium.

Grundlagsutskottet under dess ordförande kollegan Kimmo Sasi har mycket seriöst och med en inbyggd god vilja i grunden behandlat lagtingets initiativ. Jag vill här tacka honom, utskottets medlemmar och utskottsrådet för detta.

Utskottet har nu för första gången konstaterat att statsmakten i landet är delad mellan staten och det autonoma Åland, alltså inte blott delegerad. Utskottet har också framhållit betydelsen i detta sammanhang av det från det övriga landet fristående partiväsendet i landskapet. Inom autonomibehörigheterna representeras Ålands folk av inte bara dess lagting utan också av dess självständiga partier likvärdiga med sina systerpartier i den nordiska politiska familjen.

Utskottet upprepar sitt uppdrag till regeringen från 2004 att fortsätta ansträngningarna att söka förbättringar för autonomins representation ända till parlamentsnivå genom förhandlingar inom Europeiska unionen. Jag hoppas att Finlands regeringar nu skall ta detta uppdrag på allvar.

Utskottet talar nu för första gången om det rimliga att regeringen bereder Ålands landskapsregering en bättre representation på ministerrådsmötena inom EU. Jag har inhämtat att vår nuvarande statsminister Matti Vanhanen ställer sig klart positivt till en sådan utveckling.

Utskottet återupprepar också att det autonoma Åland bör få försvara sig då det instämts med Finland till EG-domstolen inom ramen för sin lagstiftningsbehörighet. Den frågan är under behandling i regeringen och den bör finna en acceptabel lösning inom detta år. Trots dessa positiva insatser av grundlagsutskottet väljer man dock på ganska oklara konstitutionella och folkrättsliga grunder, tydligen enbart på politiska grunder, att förkasta lagtingets initiativ. Detta skedde efter omröstning i utskottet där rösterna föll 15—2. Jag fick glädjande stöd av ledamot Astrid Thors från svenska riksdagsgruppen för förslaget att godkänna lagtingets initiativ, tack för det!

Den politiska grunden för utskottets förkastande synes främst vara befolkningsproportionaliteten, en åländsk plats skulle man få för 27 000 medborgare medan den fastfinländska mandaten skulle motsvaras av över 400 000 medborgare per mandat. Precis som kollegan Antero Kekkonen framförde i remissdebatten den 20 juni är detta ett ohållbart argument i detta ärende. Ålands autonomi är inte baserad på befolkningstalet. Om på Åland skulle finnas bara 1 000 människor med den autonomi som Åland har i dag, så skulle de statsrättsliga begreppen och representativitetsresonemangen ändå måsta vara de som man skall följa. Då blir resultatet bara ett: Finlands regering kan inte representera Åland inom autonomins områden och representanter för finska partier kan inte med full legitimitet representera Ålands folk inom dessa politikområden.

Detta säger jag inte som något angrepp på regeringens och de finska partiernas goda vilja och uppsåt gentemot Åland, inte heller med någon form av separatistiska tankar bakom, utan enbart och allena som ett konstaterande om den statsrättsliga och folkrepresentativa verkligheten som varje riksdag i Finland har till uppgift enligt grundlagen att följa.

Jag vill dock framhålla att både svenska folkpartiets mep Astrid Thors i alla år och nu Sfp:s mep Henrik Lax väl har företrätt också de åländska intressena i Europaparlamentet.

Jag har i en reservation till grundlagsutskottets betänkande redogjort för min syn i frågan. Vi har också i utskottet avgjort frågan om lagtingets initiativ genom en omröstning som utföll 15—2 till Ålands lagtings nackdel. Jag kommer därför inte att anstränga mina kolleger med en omröstning i plenum, som blott kunde sluta på ett inte alls upplyftande sätt. Detta anförande, min reservation och omröstningen i utskottet får vara nock, eller nog som det heter.

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ahvenanmaalla on Suomen oikeusjärjestyksessä erityisasema, joka ilmenee perustuslain 120 §:stä. Ahvenanmaalla on itsehallinto, ja sitä varten on vuonna 1991 säädetty erillinen Ahvenmaan itsehallintolaki. Olennaista on se, että lainsäädäntövalta Ahvenanmaan osalta on jaettu maakuntapäivien ja eduskunnan kesken. Tietyissä asioissa maakuntapäivillä on toimivalta, tietyissä asioissa asiat kuuluvat valtakunnan päätöksentekoon. Mikä on myöskin erityistä, on se, että Ahvenanmaalla on aivan erillinen puoluelaitoksensa. Siellä on vastaavan tyyppisiä puolueita kuin Suomessa, mutta ne eivät ole samaa puoluejärjestelmää, vaan puoluejärjestelmä on aivan kokonaan erillinen. Mielenkiintoista on myöskin sitten se, että maakuntapäivillä on oikeus tehdä aloitteita ja tuo oikeus perustuu perustuslain 75 §:n 2 momenttiin. Nuo aloitteet tässä tapauksessa koskevat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita, ja olennaista on se, että Suomen hallitus ei voi jättää välittämättä tällaista aloitetta eduskunnalle, vaan sen on sellaisenaan annettava se eduskunnalle ja eduskunnan tulee käsitellä tuo aloite, kuten hallituksen esitys tai lakialoite.

Perustuslakivaliokunnassa katsottiin, että kun Ahvenanmaan maakuntapäivät hyvin harvoin tekevät ehdotuksia tässä suhteessa, niin silloin kun tuollainen ehdotus tulee, on tarkoituksenmukaista, että myöskin eduskunnan valiokunta käsittelee tuon aloitteen ja että se saa lopputuloksen eduskunnan täysistuntosalissa.

Ahvenanmaan maakuntapäivillä on sinänsä ymmärrettävä huoli, nimittäin valtioneuvosto edustaa Ahvenanmaan maakuntaa Euroopan yhteisöjen neuvostossa myöskin silloin, kun maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita käsitellään, ja kuten tiedämme, jatkuvasti yhä useammat asiat siirtyvät Ahvenanmaan toimivallasta Euroopan unionin toimivaltaan. Tämä on tietysti herättänyt huolta Ahvenanmaalla siitä, ovatko Ahvenanmaan vaikutusmahdollisuudet riittävät silloin, kun päätöksiä unionissa tehdään.

Mitä tulee kuitenkin edustukseen Euroopan parlamentissa, tältä osin on todettava, että Euroopan unionin perustamissopimus ei määrää, miten kunkin jäsenvaltion sisällä edustuspaikat järjestetään, vaan kukin valtio itse päättää siitä, millä tavalla parlamentissa tuo valtio on edustettuna. Tosin tältä osin on erilaisia esimerkkejä. Grönlanti on tuotu yhtenä esimerkkinä, jolla oli oma edustus. Meillä on myöskin Belgiasta esimerkkejä, jossa vähemmistöryhmällä on oma edustuksensa. Mutta yleisesti voidaan sanoa, että edustajat valitaan valtakunnallisesti.

Kun perustuslakivaliokunta arvioi tätä kysymystä, todettiin, että Ahvenanmaalla on 27 000 asukasta ja Suomella on tällä hetkellä 14 edustajaa, mikä tarkoittaa, että meillä on tällä hetkellä yksi edustaja 408 000:ta asukasta kohden. Kuitenkin olennaista on, että vaaleissa pitäisi pyrkiä suhteelliseen vaalitapaan ja yhtäläiseen äänioikeuteen eli suurin piirtein yhtä monella kansalaisella olisi yksi edustaja Euroopan parlamentissa. Kun asiaa tarkemmin selvitettiin, voitiin todeta, että tätä edustuskysymystä ei voida ratkaista kansainvälisoikeudellisten periaatteitten mukaisesti ja myöskään perustuslaki tältä osin ei sano yhtään mitään, vaan kaiken kaikkiaan kysymys on poliittisesta ratkaisusta, halutaanko antaa Ahvenanmaalle edustus vaiko ei. Tältä osin eduskunnan perustuslakivaliokunta loppujen lopuksi päätyi siihen, että kun Suomella on vain 14 paikkaa, paikkamäärä vähenee 13:een, kun uusia jäsenmaita liittyy, niin tässä yhteydessä se, että Suomi luovuttaisi yhden nyt käytössä olevista paikoistaan Ahvenanmaalle, jossa on 27 000 asukasta, ei tuntuisi kohtuulliselta eikä myöskään demokraattiselta.

Valiokunta kuitenkin totesi tiettyjä seikkoja tässä yhteydessä ja kiinnitti huomiota siihen, että on tarkoituksenmukaista, että Suomi käy neuvotteluja Euroopan unionin piirissä Ahvenanmaan maakunnan vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Mikäli esimerkiksi päästäisiin sopimukseen Euroopan unionin piirissä siitä, että Ahvenanmaa saisi oman edustajansa Suomen edustuksen lisäksi, se olisi kaikkein paras ratkaisu tähän kysymykseen. Tämän tyyppisiä tavoitteita pitää asettaa, tällaisia tavoitteita meillä oli jäsenyysneuvottelujen yhteydessä, mutta edelleenkin tämä kysymys on tarkoituksenmukaista nostaa esille Euroopan unionin piirissä.

Arvoisa puhemies! Tuossa maakuntapäivien aloitteessa viitattiin myöskin eräisiin muihin seikkoihin, ja näitäkin lyhyesti valiokunta on käsitellyt. Tärkeä kysymys on edustautuminen tuomioistuimessa silloin, kun käsitellään kysymyksiä, jotka koskevat Ahvenanmaata, tai erityisesti kysymystä, jossa komissio katsoo, että Ahvenanmaan maakuntapäivät, Ahvenanmaan maakunta, on rikkonut Euroopan unionin säännöksiä. Tältä osin on tärkeätä valiokunnan mielestä, että selvitetään ja jatketaan keskusteluja ratkaisun löytämiseksi siinä suhteessa, että Ahvenanmaan itsehallinnon asema otetaan huomioon, kun EY-tuomioistuin käsittelee maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita. Tämä asia on tällä hetkellä oikeusministeriön työryhmässä valmisteltavana ja käsiteltävänä. Mutta haluan korostaa sitä, että jo aikaisemmassa lausunnossa ja myöskin tässä yhteydessä perustuslakivaliokunta katsoo, että on tärkeätä, että Ahvenanmaan näkökulma tulee selvästi esille silloin, kun Ahvenanmaan toimenpiteitten osalta on rikkomuskäsittely menossa, että valtakunta tältä osin puolustautuu Ahvenanmaan tuella asianmukaisesti niin, että Ahvenanmaan intressit tulevat valvotuiksi.

Toinen kysymys, johon kiinnitettiin huomiota, on se, että keskeinen päätöksentekoelin unionissa on ministerineuvosto. Tältä osin on kyllä edelleen syytä harkita Ahvenanmaan maakuntapäivien ja Ahvenanmaan aseman vahvistamista silloin, kun asioita ministerineuvostossa käsitellään. Meillä on joitakin liittovaltioita, joissa osavaltioitten asema on erittäin vahva. Tätäkin asiaa on eri yhteyksissä selvitetty, mutta kaiken kaikkiaan tärkeätä on se, että silloin, kun on kyseessä Ahvenanmaan hyvin tärkeä intressi, niitten keskuudessa, jotka pöydän ääressä istuvat, pitäisi olla henkilöitä, jotka tuntevat Ahvenanmaan olosuhteet ja voivat sitten sille, joka Suomen puolesta puheenvuoron käyttää, antaa olennaiset faktat ja olennaiset seikat, jotta Ahvenanmaan intressiä tuossa yhteydessä voidaan puolustaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi myöskin toissijaisuusperiaatteeseen kiinnitän huomiota. Tältä osinhan nyt, mikäli uusi perustuslaki astuu voimaan, lähtökohta on se, että meille tulee varhaisvaroitusjärjestelmä, jossa parlamentti ottaa kantaa siihen, noudattaako tietty ehdotus subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatetta. Tältä osin on tärkeätä, että Ahvenanmaan maakuntapäivät kytketään tähän järjestelmään. Tältä osinhan meillä on ollut toimikunta täällä eduskunnassa, joka on tuota asiaa pohtinut ja tehnyt omat ehdotuksensa. Tältä osin pidän näitä ehdotuksia varsin käyttökelpoisina, mutta tietysti, kun perustuslaki astuu voimaan, siinä yhteydessä on sitten varmaan tarkoituksenmukaista hioa nuo ehdotukset loppuun asti niin, että ne täyttävät ne toiveet, mitä sitten Ahvenanmaalla on ja myöskin eduskunnassa.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Värderade kolleger! Det är ett viktigt självstyrelseärende som vi nu behandlar. Det är tråkigt att utgången sedd ur Ålands synvinkel kanske inte är den som man önskat.

Jag vill här peka på att grundlagsutskottet nu under det här sista riksmötet, det sista året av valperioden grundligt har behandlat Ålands ställning. Utskottet har försökt sätta sig in i den och beslutat om viktiga ställningstaganden som, får jag hoppas, skall stärka Ålands möjlighetet att påverka sin egen situation.

Olemme käsitelleet sekä EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta tehdyn selonteon yhteydessä että varsinaisen sopimuksen hyväksymisen osalta myöskin Ahvenanmaan tilannetta. Tällöin ovat tulleet esiin osittain samat kysymykset, joita perustuslakivaliokunta on myötämielisesti ja perusteellisesti käsitellyt. Mielestäni yksi arvokkaimpia lausumia nyt esillä olevassa mietinnössä on se, että me tunnustamme, että Ahvenanmaan asema on aivan ainutlaatuinen Euroopassa, är unik i Europa. Tämä on mielestäni erinomainen lausunto, kun otetaan huomioon myöskin se, kun me tiedämme, minkä verran ja miten paljon Ahvenanmaan malli on esillä muualla Euroopassa, kun mietitään vaikeita kiistakysymyksiä.

Faktum är, det tyckte jag både riksdagsledamot Jansson och utskottsordförande Sasi hänvisade till, att EG-rättens utvidgning de facto inskränker självstyrelsen. Det är den frågan som egentligen ligger här i bakgrunden. Vi har några kända fall, till exempel snusfrågan och vårjakten, där självstyrelsen har haft en uppfattning och rikets myndigheter en annan.

Samtidigt som jag vill tacka kollegan Jansson för de vackra orden kan jag bara som exempel konstatera att jag som ledamot av Europaparlamentet stödde den åländska hållningen i Europaparlamentet liksom en tredjedel av parlamentarikerna när det gällde snusfrågan medan Finlands regering inte företrädde den åländska uppfattningen, vare sig i revisionen av tobakslagstiftningen eller senare när vi hade det här klagomålet mot Åland på grund av snusfrågan.

Det här är, tycker jag, ett exempel på att vi har situationer där självstyrelsens åsikt de facto inte har kommit fram. Vi behöver inte diskutera om det är så att man kan eller inte kan, vill eller inte vill. Det var en klar situation att riksmyndigheterna inte företrädde den uppfattning som de åländska myndigheterna hade kommit fram till. Därför tycker jag att det här initiativet är viktigt.

Haluan myöskin todeta, samalla tavalla kuin edelliset puhujat totesivat, että meillä on nyt pöydällä käsittelyssä eri elimissä monta tärkeätä seikkaa. Pitää toisaalta vaikuttaa siihen, että itsehallintoviranomaiset pääsevät vaikuttamaan ministerineuvostossa niihin aloihin, joilla on itsehallintoa, samoin puheoikeuteen EY-tuomioistuimessa, johon on viitattu myöskin mietinnössä, mutta erityisesti tulevissa neuvotteluissa. Ja täytyy kai sanoa, että me ymmärrämme ja tiedämme nyt, että jonkinlaista mini-hvk:ta tai vastaavaa tulee sen perustuslaillisen sopimuksen yhteydessä ja varmaan tulevien laajentumisien yhteydessä. Ja silloin, niin kuin puheenjohtaja Sasi totesi, vuonna 1994, ehkä aikaisemminkin, jäsenyysneuvotteluiden aikana, nostettiin tämä asia esille, mutta nyt sitä on ponnekkaammin ajettava ja muistettava tämä asia.

Loppujen lopuksi tämä päätös, mihin valiokunnan enemmistö päätyi, ettei hyväksytä aloitetta, oli poliittinen päätös, se tunnustettakoon. Tämähän oli lopulta poliittinen päätös, jossa ehkä vähän epäonnistuneesti viitattiin tähän suhteellisuuteen.

Till slut vill jag säga att jag hoppas att vi också vid framtida fördragsändringar när det gäller den åländska delen och Ålands godkännande kunde få den typ av klarlägganden som gjordes vid Finlands anslutning till EG. Då hade vi särskilda Ålandsprotokoll och det som nu förefaller vara ett problem — och som faktiskt är ett problem — är att vad händer om inte Ålands lagting skulle ha godkänt detta fördrag eller inte godkänner ett kommande fördrag? Då blir det en ohållbar situation, så som grundlagsutskottet har konstaterat. Men dylika ohållbara situationer vill åtminstone inte jag uppleva, utan Ålandsfrågan bör behandlas bättre i samband med fördragets godkännande från finländsk sida.

Summa summarum, det är viktiga ställningstaganden som har fattats för självstyrelsens del. Jag hoppas att Finlands riksdag och regering kan driva dem i gott samförstånd med lagtinget och Ålands politiska företrädare.

Kimmo Sasi /kok:

Ärade talman! Jag vill bara konstatera att grundlagsutskottets betänkande ger väldigt goda element för att analysera Ålands ställning i EU i dag och i framtiden. Det här blir ett ganska viktigt betänkande i det hänseendet. Jag vill tacka mina kolleger för ett gott samarbete i utskottet och speciellt rikdagsledamot Jansson, som jättesegt och med tydliga och klara argument har kunnat försvara Ålands hållning i den här frågan. Utan hans egna, ihärdiga arbete så hade vi inte kommit till den djupa insikt som vi har fått i det här sammanhanget.

Jag måste säga att jag är väldigt ledsen att ni inte ställer upp, ni har varit en så god försvarare för Ålands intressen här i riksdagen att er insats skulle behövas också i framtiden.

Men som sagt, nu har vi mycket bra element för det fortsatta arbetet. Det här kommer att vara en grundsten för ert arbete i denna riksdag.

Arvoisa puhemies! Haluan vain kiittää kovasti ed. Janssonia siitä, että hän on tehnyt erittäin sitkeätä ja erittäin hyvää työtä tässä yhteydessä. Ilman hänen vahvaa panostaan tästä mietinnöstä ei olisi koskaan tullut näin hyvää.