Herra puhemies! Kuten tunnettua, Elcoteq ja M-real ovat käynnistäneet yt-neuvottelut ja ne uhkaavat satoja työpaikkoja ja perheitä Lohjalla ja Lohjan seudulla.

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo asian johdosta tässä vaiheessa ryhtyä? Olisiko mahdollista vaikuttaa esimerkiksi siihen, että Elcoteqin tehtaan totaaliselta sulkemiselta voitaisiin valtiovallan avustuksella jotenkin välttyä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus tietysti lähtee siitä, että kaikki mahdollinen on tehtävä ja toivoo tehtävän sen hyväksi, että mahdollisimman vähän työpaikkoja, jos ollenkaan, vähennettäisiin näissä yrityksissä. Yt-neuvottelut kuitenkin käynnistyvät, ja siinä vaiheessa, kun yt-neuvottelut käynnistyvät, valtiovalta on niillä toimilla, mihin se on järjestelmät rakentanut, valmistautumassa nyt arvioimaan sitä, missä määrin ja millä toimin voitaisiin paikallisesti sitten edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä joko niin, että olemassa olevat voisivat laajentaa, tai niin, että paikkakunnille voisi tulla uusia yrityksiä.

Prosessi on käynnistymässä näissä äsken sanotuissa yrityksissä ja näillä sanotuilla paikkakunnilla. Sama periaatteellinen valmius, mikä jo viime viikolla ja sitä edellisillä viikoilla oli silloin esille tulleissa hankkeissa, on olemassa myöskin näillä paikkakunnilla ja näihin yrityksiin liittyen.

Herra puhemies! Tiedustelisin myöskin: Onko esimerkiksi Elcoteq-osakeyhtiölle myönnetty valtion tutkimus- tai muita sellaisia tukia, ja jos on, kuinka paljon? Ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin niiden takaisin perimiseksi, jos niin on tehty?

Vielä tiedustelisin ministereiltä Pekkarinen ja Filatov: Onko teillä valmiutta vierailla myös asian johdosta asianomaisella paikkakunnalla ja näissä yrityksissä henkilökohtaisesti tutustumassa tähän vakavaan tilanteeseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minun tiedossani ei ole, että investointiavustuksia olisi myönnetty viimeisten viiden vuoden aikana. Selvitys on osin kyllä vielä kesken, mutta ensikommentit olivat sellaiset, että ei olisi. Sen sijaan näistä tutkimus- ja teknologiarahoista saattaa löytyä muutaman vuoden takaa sellaista, mutta siitäkään en uskalla sanoa nyt tai nimenomaan siitä en uskalla sanoa ihan varmuutta. Jos on niin, että viime vuosien aikaan on myönnetty tutkimus- ja teknologiarahoja, niin kyllä ne myöskin tullaan takaisin perimään. Siinä tapauksessa, että yhtiö todella merkittävästi vähentäisi työpaikkoja tai veisi pois, meillä on mahdollisuus periä nämä rahat jälkikäteen pois.

Arvoisa herra puhemies! Elcoteq on yksi yritys ja yksi ongelma, jonka ed. Saarinen nosti esille. Kysymys on tietystikin kokonaisuudessaan yrittäjyyspolitiikasta ja siitä, kuinka hallitus toimii ja millaista yrittäjyyspolitiikkaa maassa harjoitetaan. Siitä kiitos kuuluu kyllä Vanhasen hallitukselle ja koko yrittäjyyspolitiikalle, että on paljon saatu hyvää aikaan. Mutta se, kuinka vahvistetaan yrittäjien yrityspohjaa ja omistajuutta, myös kotimaista, suomalaista omistajuutta, on iso kysymys.

Herra puhemies! Kysynkin: Mitä hallitus vielä tässä vaiheessa voi tehdä, jotta suomalaista yrittäjyyspohjaa ja omistajuutta voidaan vahvistaa, niin että tämän tyyppisetkin ongelmat, jotka edellä esille nostettiin, voidaan kestää?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä on äärettömän laaja kysymys. Jos pelkistäen yrittää sanoa sen tekemisen tarpeen fokuksen, missä sen pitäisi olla, niin se on mahdollisimman suotuisan toimintaympäristön rakentaminen yrityksille investoida täällä. Sitä kai se on. Käytännössä sieltä löytyy toimet, joilla osaamista nostetaan, kohennetaan, ja joilla varmistetaan riskirahan saatavuus kaikille niille, jotka ovat periaatteessa valmiita investoimaan rahaa niihin teknologiahankkeisiin, joilla yritys parantaa tuottavuuttaan. Hallitus on aika hyvin näihin varautunut. T&k-rahaa esimerkiksi lisätään tänä vuonna 5 prosentilla edelliseen vuoteen verraten. Euroopassa ei ole kovin monta maata, jotka ovat tiedostaneet tämän tyyppisten keinojen käyttökelpoisuuden siinä mitassa kuin Suomessa on tehty.

Herra puhemies! Ehkä joltakin on jäänyt huomaamatta se, että tämä hallitus ja tässä hallituksessa olevat puolueet vaikenevat nykyisin kokonaan irtisanomissuojan parantamisesta. Yksikään hallituksessa oleva puolue ei tee enää minkäänlaisia esityksiä siitä, että irtisanomissuojaa pitäisi parantaa. Eikö nyt kuitenkin tämän uuden tilanteen, joka Suomessa on syntymässä, pitäisi nostaa esille kysymys siitä, onko irtisanominen Suomessa kuitenkin liian halpaa, onko irtisanominen kuitenkin liian helppo tehdä. Tämä kysymys tulee eittämättä mieleen, koska nyt myös kannattavat yritykset irtisanovat ja siirtävät tuotantoa ulkomaille. Kysyn hallitukselta:

Onko hallituksella minkäänlaista suunnitelmaa siitä, että edes tulevaisuudessa voitaisiin harkita myös irtisanomissuojan parantamista?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa, vaikka meillä olisi minkälainen irtisanomissuoja, silloin kun yritykset tekevät päätöksiä markkinoiden tai työn hinnan perusteella, sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Sen sijaan olemme käyneet keskusteluja ja neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten muutosturvaa voitaisiin kehittää siten, että yrityksen osallisuus tulevaisuudessa kasvaisi silloin, kun on kyse nimenomaan kannattavista yrityksistä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa useita aloja, joilla vallitsee työvoimapula: metalli- ja rakennusteollisuus. Nämä ovat sellaisia aloja, joilla tehdasta on vähän vaikea viedä alta pois ja ottaa työt tehtäväksi Kaukoitään.

Aikooko hallitus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla suunnataan uudelleenkoulutusta ja nimenomaan kehotetaan ja kannustetaan ihmisiä siirtymään näille aloille? Meillä on todella suuri pula työvoimasta niin telakoilla, rakennustyössä kuin metalliteollisuudessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä oli vahva työvoimapoliittinen näkökulma, mutta ehkä voin minäkin todeta, että on ihan totta, että tietyillä maantieteellisillä alueilla ja tietyillä toimialoilla on tosiasiassa tällä hetkellä työvoimapulaa. Talouden kehityksen kulku on ollut niin ripeää, että työvoima ei ole pysynyt siinä tahdissa, missä määrin kysyntä on kasvanut tietyillä aloilla. Tähän tarpeeseen yritetään kyllä vastata työvoimapoliittisilla koulutuksilla ja muilla näillä instrumenteilla, koulutusjärjestelmää kaiken aikaa hiomalla ja uudistamalla, mutta ehkä niiltä osin voisi olla parempi, että työministeri Filatov, jos puhemies sallii, vastaa siitä konkretiasta, mitä käytännössä tehdään.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Osittainhan kyse on ollut siitä, että ne toimialat, jotka työllistävät voimakkaasti, eivät ole olleet kaikkein houkuttelevimpia nuorten näkökulmasta siinä mielessä, että näille aloille olisi lähdetty opiskelemaan. Siellä ovat sekä työnantaja- että muut järjestöt tehneet hyvää työtä tämän koulutushoukuttelevuuden lisäämiseksi ja se näkyy sitä kautta, että ammatillinen koulutus on tullut houkuttelevammaksi. Sen lisäksi esimerkiksi työvoimapoliittisella koulutuksella on suunnattu opetusta nimenomaan niille toimialoille, jotka kärsivät työvoimapulasta, mutta monet näistä aloista, niin kuin esimerkiksi rakentaminen, ovat hyvin kausiluonteisia, ja silloin kun meillä on sellainen rakentamisen piikki kuin tällä hetkellä, ei ole olemassa ammattiosaamisreserviä, joka yhtäkkiä täyttäisi sellaisen kasvun. Siitä johtuu osa näistä työvoimapulatilanteista. Mutta esimerkiksi metalli on sellainen ala, jolla tällä hetkellä tuo työvoimapoliittisen koulutuksen kasvu on ollut suhteessa hyvin suuri.

Arvoisa puhemies! Tiedustelen hallitukselta nyt, kun on tämä tilanne ja näitä Elcoteq-tyyppisiä tapauksia tippuu yksitellen ja tässä vähän EU-maita viedään niin kuin pässiä narusta: Onko Euroopan unionin tasolla varautumissuunnitelmaa globalisaation tämän kaltaisiin ilmiöihin?

Toisaalta, arvoisa puhemies, tämä keskustelu osoittaa, että käsite "vastuullinen markkinatalous" on aika yllättävä. Onko se relevantti? Näkyykö tässä enemmänkin markkinatalouden ahneus? Ja siltä osin, arvoisa puhemies, kysymykseen eittämättä liittyy myöskin se, mikä on työntekijän asema suhteessa tilanteeseen, jossa irtisanomiset tulevat. Kysyn myös hallitukselta ja työministeriltä: Minkälaisia eroja olette havainneet unionimaiden välillä siinä suhteessa, ja onko suoja työntekijälle Suomessa riittävä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työntekijän suojanäkökulmasta on tehty varsin laajoja analyyseja, ja se muodostuu hyvin monesta tekijästä. Kyse on työttömyysturvan tasosta, irtisanomisajoista, niistä korvauksista, joita irtisanomistilanteessa maksetaan, ja voidaan sanoa, että ääripäät unionin sisällä ovat hyvin kaukana toisistansa. Ne riippuvat usein myös siitä, minkä tyyppisestä työsuhteesta on kysymys. Mutta aika laajasti on arvioitu se, että Suomen irtisanomissuoja ei ole keskitason yläpuolella, mutta ei kovin paljon sen alapuolellakaan, mikä EU:n vanhoissa jäsenmaissa tällä hetkellä on.

Arvoisa herra puhemies! Ne toimenpiteet, mitä hallitus loi vajaa vuosi sitten Voikkaan tehtaan alasajon jälkeen, ovat olleet erittäin toimivia. Tällä tarkoitan lähinnä korotettuja investointitukia, erittäin toimivaa muutosturvajärjestelmää, starttirahajärjestelmää, josta voidaan sanoa, että piikki on edelleenkin auki ja rahaa on ollut riittävästi. Hyvä näin. Mutta suurimmaksi haasteeksi on käynyt se, että ei ole riittävästi yrityshankkeita eikä niitä yrityksiä, jotka voisivat hakea esimerkiksi yritystukea ja käyttää vaikka paikallisen rakennemuutoksen antamia mahdollisuuksia. Tämä on hyvin olennainen kysymys.

Millä, ministeri Pekkarinen, tähän saadaan vielä ruisketta, että me löydämme niitä yrityksiä, yrityshankkeita? Mitkä ovat hallituksen toimenpiteet myöskin työvoiman liikkuvuuden suhteen? Aiotaanko kannustaa työn hakemista myöskin sellaisilla paikkakunnilla, missä työtä on tarjolla?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä liittyy nyt enemmän yrittäjyyteen, mutta esimerkiksi starttirahahan on täältä työhallinnon puolelta sellainen väline, johon on kytkeytynyt sitten koulutus. Elikkä yrittäjyyskoulutuksen, starttirahan ja yrittämisen kautta tällaisia pieniä mikroyrityksiä on syntynyt, ja se on ollut hyvin toimiva järjestelmä. Tietenkin ministeri Pekkarisen puolelta sitten yrittäjyysohjelma on ollut se, joka kokonaisuudessaan on pyrkinyt rakentamaan yrittäjyydelle myönteistä ilmapiiriä ja kannustamaan yrittäjyyteen.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä minä uskon, että potentiaalista yrittäjyyttä edelleenkin on, tahoja, jotka olisivat valmiita pistämään uutta yritystä pystyyn esimerkiksi toimitiloihin, joita hehtaarikaupalla jää eri puolilla Suomea tyhjiksi. Paljon on ollut sellaisia yrityksiä ja yrittäjiä.

Ne toimet, mihin hallitus voi omalta osaltaan ojentaa kättä, liittyvät lähinnä riskirahoitukseen, velkasellaiseen, ja oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen, ja näitä instrumentteja me olemme parantaneet. Me olemme panneet pystyyn Aloitusrahasto Veran, jolla on kuitenkin kymmenien miljoonien eurojen resurssit käytettävissä, ja kyllä myöskin Finnveraa on resursoitu aika lailla. Mutta on, arvoisa puhemies, totta, että siinä määrin tämä virta ulos on voimistunut viime aikojen kuluessa, että ei lisäresurssi näihin tarpeisiin kyllä kieltämättä pahaa tekisi. Se on aivan totta se.

Arvoisa puhemies! Neuvostoliitossa oli täydellinen irtisanomissuoja, mutta eipä ollut kansalaisilla leipääkään. Elävä elämä on sellaista, että yrityksillä täytyy olla tilauksia, jotta ne työpaikat voivat olla yrityksessä.

Arvoisa puhemies! Sinipunan aikana luotiin mahtava Nokia, it-klusteri, tähän maahan. Nokia kasvoi. Alihankkijat kasvoivat. Tämän hallituksen aikana Nokia on vähitellen alkanut siirtää toimintoja pois, rahoitussektori on lähtenyt pois Suomesta, ja nyt Nokian alihankkijat siirtyvät pois Suomesta ja tämä hallitus seisoo tumput suorana eikä tee yhtään mitään.

Ministeri Pekkarinen, miksi te ette luo kunnollisia hyviä olosuhteita it-sektorille toimia Suomessa kannattavasti?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Meillä on juuri tälle sektorille erinomaiset toimintaedellytykset. (Ed. Zyskowicz: Senkö takia ne lähtevät täältä?) — Aivan totta, ed. Zyskowicz, te sen tiedätte, jos joku, että valmistavassa tuotannossa, joka on alihankkija tälle korkean osaamisen ic-tekemiselle, ei Suomi eikä monet muutkaan, juuri kukaan muukaan meidän tapaisemme maa, kerta kaikkiaan kilpailussa pärjää. Meidän on satsattava siihen, missä meillä on edellytykset menestyä, osaavimpaan, vaativimpaan, korkeimman teknologian tekemiseen, ja niin me olemme tehneet.

Otitte esimerkin, ed. Sasi, Nokiasta. Nokialla on Suomessa 24 000 työntekijää, noin 3 000 valmistavassa tuotannossa, 21 000 on — ja nimenomaan tämä joukko on lisääntynyt — täällä sitä varten, että he eivät palvele näitä 3 000:ta valmistavassa tuotannossa olevaa, vaan niitä 40 000:ta eri puolilla maailmaa olevaa Nokian työntekijää. Tässä on meillä sauma. Meidän pitää elinkeinopolitiikkaa hoitaa niin, että se vaativin ja eniten Suomeen tuova ja jättävä pysyy täällä, ja hallitus on tässä onnistunut aika hyvin.

Arvoisa puhemies! Ei it-ala ole kertonut, että se on täältä lähtenyt pois sen takia, ettei täällä ole työntekijöitä, eikä metsä- ja metalliteollisuuskaan, mikä on siirtynyt muualle, lähinnä Keski-Eurooppaan, vaan täällä on jotain nyt pielessä. Nyt esimerkiksi sähköä ostetaan maan rajojen ulkopuolelta näinä päivinä, kun on kovasti pakkasta. Se on kallista, kun sitä ostetaan maan rajojen ulkopuolelta ja tuotetaan hyvin kalliisti niitä piikkejä. Hallitus on ollut tumput suorana neljä vuotta. Ei ole varmistanut, että oma sähkötuotanto on riittävä. Metsä- ja metalliteollisuus ovat pitkälti sähköä tarvitsevia teollisuudenaloja, ja sähköä ei nyt ole täällä. Ei usko teollisuus täällä, investoi jonnekin muualle.

Mitä te aiotte tehdä, että tällaiset edellytykset turvataan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että aika monet eilen saattoivat huomata uutisista, että Suomessa tuotettiin eilen energiaa enemmän kuin koskaan Suomen historian aikaan ja tänä aamuna vielä vähän enemmän täällä tuotettiin.

Ed. Kangas, minä ymmärrän, että kun on vaalikiireet, niin jää moni asia huomaamatta. (Naurua) Voi olla, että on jäänyt huomaamatta esimerkiksi sekin, että juuri tämä sali sääti pari kuukautta sitten erillisen lain varavoimasta, jolla lailla pakotetaan eri toimijat huolehtimaan siitä, että meillä nyt on 600—800 megawattia käsittävä reservi. Sitä varten jos pakkanen pomppaa liian korkealle tai tuonti jostakin lakkaa, meillä on tuo määrä varavoimaa käytössä. Sitäkään koskaan ennen ei ole ollut. Nyt se on. Se kertoo siitä, että hallitus on varautunut niihin piikkeihin. Kun edustaja puhui juuri piikeistä, niihin on varauduttu äsken kerrotulla tavalla.